Östersundomin suunnittelu kyllä provosoi tähänkin työhön, kun seutu on saamassa uuden kasvusuunnan.

Pääradasta erkanevien lähijunarataratkaisujen pullonkaula on pääradan junaliikenteen ja -ryhmien suuri määrä ja sitä kautta välityskykyraja tulee vastaan.

Metro ja pikaratikka voidaan kyllä venyttää Östersundomiin, mutta pitemmälle ei kannata. Matka-ajat keskustaan venyvät liian suuriksi.

Jos kaukojunaliikenne siirretään kulkemaan lentoaseman kautta Pasilaan, pääradalta vapautuu kapasiteettia. Silloin olisi perusteita tutkia uutta junaan perustuvaa kaupunkirakennekorridooria Porvoosta länteen.

Kirkkonummelle (ja Karjaalle) paikallisjunat ovat vanhempaa, jopa alkuperäistä (Sm1), mutta kylläkin peruskorjattua kalustoa.

Kyllä minä niissä viihdyn: Eilen illalla luin anarkistien kirjakaupasta ostamaani uusintapainosta filosofi ja vallankumousmies Peter Kropotkinin teoksesta “Taistelu leivästä” niin keskittyneesti, että olin unohtaa nousta pois omallani eli Tolsan seisakkeella. Kirja muuten on lukemisen arvoinen.

Kyllähän rantarataa on korjattu parisenkymmentä vuotta , ja varsinkin alkupäästä se on hyvässä kunnossa. Ja Leppäävaaraan tulee uusi kaupunkirata. – Selitys käsittääkseni on, että juna kulkee tällä osuudella niin usein vaihteiden kautta. – Matkaa pikajunalla K:nummelta Turkuun (viimeksi pari vuotta sitten) en koskaan ole kokenut epämiellytävänä.

Toisaalta kun bussi saa kulkea hyvässä kelissä suoraa tietä, kulkee sekin kuin juna.

Lepuskista Pasilaa vie junalla 8 min ja rautatieasemalle 13 min. Kyllä sen seisoo ja pitemmänkin ajan.

Porvoo, kuten Lahti ja Hämenlinna ovat nykyään myös paljon Helsingin lähiöitä Pitäisi tietenkin lisätä bussivuoroja Porvoosta Helsinkiin. Tiekapasiteetti antaa myöten. Onvain seuraava ongelma: menosuuntaan bussi on täynnä, mutta tulosuuntaan tyhjä. Ehkä linjale voisi hankkia nivelbusseja, kuten Länsiväylällä 70-80-luvulla käyettiin ruuhkaaikaan…

“Markku af Heurlin: “Porvoosen on erittäin hyvät bussiyhteydet”.

Oletko kokeillut? Normaalikokoiset miehet istuvat polvet suussa ahtailla penkkiriveillä. Pahimpaan ruuhka-aikaan puolet porukasta huojuu bussin keskikäytävällä, vaikka bussi ajaa suurella nopeudella pitkin liukasta moottoritietä. Viimeistään Kehä I:n liittymän jälkeen bussi juuttuu ruuhkiin. ”

Minun kokemukseni busseista ovat vähän yksipuolisemmat, mm tänään Kirkkonummelta Ruoholahteen (30 min, muuten, nopeampi kuin juna.)Päivällä oli vain vähän matkustajia. Olen aika hintelä (mm. siitä rakkaitten luokkatoverien antama lisänimeni),joten mahdun kyllä penkkiväliin.

Onko kirjoittja ollut lähijunissa joskus klo 16 – 18 tietämillä. Tulen useimmiten hyvissä ajoin (lue: myöhästynyt edellisestä) joten saan helposti istumapaikan. Muuten juna on hyvin täynnä seisojia Leppävaraan saakka, pidemmällekin. Ja kyllä junakin huojuu ja heiluu sekä kiihdyttää ja hidastaa, vaikka tällaista selvästi raiteistovastaista väitettä ei tietenkään kukaan minua laajemman kokemuksen omaava voi pitää perusteltuna.

Perustin väitteeni vain aikatualutietoihin markun kirjoitus Osoittaa, että hyvin moni tulee Porvoosta helsinkiin joukkoliikennevälineillä. Voisiko vuoroja lisätä? Tarvitaanko Porvoon/Lahdentielle bussikaistoja. Kuinka hyvin bussit kulkevat aikataulussa?

Tähöänongelmaan auttavat ruuhkamaksut. Tämäkin on yksi niiden tarkoitus.

Nimim. “Homo-Hörö”

Niin sanottu poikittaisliikenteen kaaos on saatu aikaan nimenomaan sillä että on tehty raiteita ikäänkuin ihmisillä olisi yksi suunta, risteävät raiteet on hyvä asia ja niiden päällekkäisyys on pitkälti näennäistä.

Miten joku muu suunta kuin keskusta voi olla luonnoton suunta?

Nythän kehätiet ovat tukossa, koska yhteyksiä on kehitetty ainoastaan säteittäisesti. Poikittaiset liikennevirrat on kaiketi päätetty pitää liian alhaisina julkiselle liikenteelle, jolloin henkilöauto on ainoa järkevä vaihtoehto.

Sitä paitsi juna malmin kautta saattaisi olla jopa nopeampi vaihtoehto Östersundomista keskustaan, kuin metro.