Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (3): kehyskunnat kaavoittavat väärin

 

Kun keskuskaupun­git kaavoit­ta­vat liian hitaasti, rak­en­tamisen paine siir­tyy kehyskun­ti­in. Nämä eivät ole kyp­siä otta­maan painet­ta vas­taan. Päätök­sen­tekokoneis­to ei osaamiseltaan ja vahvu­udeltaan ole siinä kun­nos­sa, että se pysty­isi käsit­telemään ratio­naalis­es­ti kym­me­nien miljoonien euro­jen kaavoitushyö­tyjä. Nuo kun­nat ovat paljolti siinä tilas­sa, jos­sa Espoo oli kohtalokkaal­la 1970-luvul­la. Maan­omis­ta­jien etu ohit­taa tärkey­dessä toimi­van yhdyskun­tarak­en­teen. Syn­tyy pieniä elinkelvot­to­mia läm­päre­itä ihan minne sat­tuu. Hyvä esimerk­ki tästä on Sipoo, jos­sa tas­a­puolisu­ut­ta nou­dat­taen kaikille kar­tanoille on luvat­tu raken­nu­soikeut­ta. Näin syn­tyivät Land­bon ja Erik­snäsin asuin­läm­päreet ja lisää on kuulem­ma tulossa.

Jos kehyskun­ti­in raken­netaan, rak­en­t­a­mi­nen pitäisi ehdot­tomasti keskit­tää taa­jami­in. Huo­mat­takoon, että tästä olen samaa mieltä Mat­ti Van­hasen kanssa, joka ilmoit­ti kan­nat­ta­vansa hajaKESKIT­TÄMISEN mallia.

Syyl­lisiä eivät ole vain kun­tien kaavoit­ta­jat. Kir­joitin ker­ran  Tuusu­las­ta kun­tana, jos­sa on yhtä paljon asukkai­ta kuin Laut­tasaa­res­sa, mut­ta jota varten on pitänyt rak­en­taa oikein oma moot­tori­tie, kun hajau­tunut yhdyskun­tarakenne tuot­taa niin paljon autoli­iken­net­tä. Kaavoit­ta­ja kir­joit­ti min­ulle katk­erasti, ettei hän vaan KHO, joka myön­tää kaik­ki ne poikkeamis­lu­vat, jotkakun­ta epää. Moni yhdyskun­ta­su­un­nit­teli­ja on vaat­in­ut lakia perus­rak­en­tamisoikeud­es­ta kumot­tavak­si, mut­ta ei sitä voi kumo­ta, kos­ka sitä ei ole koskaan säädet­tykään. Se on oikeu­sis­tu­in­ten oma luomus.

Myös kun­tat­alous tulee vas­taan. Kehyskun­ti­in ei pitäisi kaavoit­taa tasais­es­ti, vaan hyville paikoille paljon enem­män. Olen jo ennenkin main­in­nut Mäntsälän, jon­ka pitäisi rak­en­taa kokon­aan uusi kaupun­ki ase­man luo. Kun­nal­la ei ole tähän taloudel­lisia, poli­it­tisia eikä henkisiä edellytyksiä.

50 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (3): kehyskunnat kaavoittavat väärin”

  1. Tot­ta kai oikeu­den luo­ma laki voidaan kumo­ta eduskun­nan hyväksymäl­lä lail­la, viimeistään perus­tus­lain 73 §:ssä määrä­tyssä järjestyk­sessä. Tosin van­has­taan ole­mas­saol­e­van omis­tu­soikeu­den sisäl­lön pois­t­a­mi­nen vaatii aika rankan menetyskorvausjärjestelmän…

    1. Jot­ta lain voisi kumo­ta, se pitäisi olla ole­mas­sa. Lakia perus­rak­en­tamisoikeud­es­ta ei ole. Toki eduskun­ta voi säästää lain, jos­sa san­o­taan, että kansalaisil­la ei ole oikeut­ta rak­en­taa minne sattuu.

  2. Raken­nuskiel­to on keino ohja­ta rak­en­tamista “oikeaan” järjestyk­seen. Määräaikaisen raken­nuskiel­lon nyky­istä selvästi laa­jem­pi käyt­tö olisi ehkä perustel­tua, jos niiden kohden­tu­mi­nen voitaisi­in sopia seudullisesti.

    Helsin­ki on nyt otta­mas­sa pitkän kitu­mis­vai­heen jäl­keen harp­pauk­seno­maista askelta, kun se yrit­tää käyn­nistää laa­jamit­taisen toteu­tuk­sen liki­main samanaikaises­ti Jätkäsaa­res­sa, Kalasa­ta­mas­sa, Kes­ki-Pasi­las­sa, Öster­sun­domis­sa, Kru­unuvuoren­ran­nas­sa ja Koivusaa­res­sa. Infran rahoi­tus nielee paljon rahaa, mut­ta nyt se olisi hal­paa lainata.

    Jos nyt olisi mah­dol­lista keskit­tää kymmenek­si vuodek­si seudulli­nen asun­torak­en­t­a­mi­nen näi­hin kohteisi­in sekä muual­la vain raideli­iken­teen asemien lähi­tun­tu­maan, kehi­tys­tä kään­net­täisi­in kestävälle uralle. Val­tio­val­lan metropolipoli­ti­ikkaa tarvit­taisi­in. Kun­nat eivät täl­lais­es­ta pysty tekemään sopimuksia.

  3. Kun­tien kaavoitus­mo­nop­o­li on kaiken pahan alku ja juuri. Jos maan­omis­ta­jat saisi­vatkin rak­en­taa halu­a­mal­laan taval­la, olisi paljon vähem­män ongelmia. Nyt kun­nat vedät­tävät maan­hin­taa kaavoitus­mo­nop­o­lin­sa turvin.

    Espoo on ollut kaikkein räikein esimerk­ki väärinkäytök­sistä. Jotkut törkeät pakkol­u­nas­tuk­set ovat tun­netusti johta­neet jopa entis­ten omis­ta­jien itse­murhi­in, kun kaupun­ki on ensin tuhon­nut yksi­tyisen omis­tuk­sen ja sen jäl­keen käärinyt härskisti rahat. Onnek­si oikeudessa on pari­na viie vuote­na tul­lut päätök­siä, ettei kun­takaan voi vedätää ihan miten halu­aa. Se on ter­vet­tä kehitystä.

    Kaavoitus­mo­nop­o­li on kyet­tävä mur­ta­maan taval­la tai toisel­la, jos halu­ame järkevää kasvua tule­vaisu­udessa. Yksi vai­h­toe­hto saa­da kehi­tys ter­veille raiteille olisi kieltää kun­nil­ta maan omis­t­a­mi­nen. Se vähen­täisi kun­tien mah­dol­lisuuk­sia maakeinot­telu­un ja lask­isi kus­tan­nuk­sia kil­pailun lisääntyessä.

    Toinen vai­h­toe­hto olisi kieltää kun­nil­ta kokon­aan kaavoitus. Tehtäisi­in vain alue­hallinnos­sa yleiskaa­va ja maan­omis­ta­jat saisi­vat rak­en­taa sen antamis­sa rajois­sa. Sil­loin yksi maan­omis­ta­jista voisi yhä olla kunta.

  4. “Jot­ta lain voisi kumo­ta, se pitäisi olla ole­mas­sa.” Tämä on minus­ta hedelmätön­tä hiusten­halkomista. Toki se on tot­ta ja on otet­ta­va huomioon, kun eduskun­nalle annet­tavaa asi­aa koske­vaa lakiehdo­tus­ta muo­toil­laan, mut­ta se ei vaiku­ta asian poli­it­tiseen hark­in­taan lainkaan.

    Olen­naista on, että perus­rak­en­tamisoikeus on mah­dol­lista pois­taa eduskun­nan päätöksellä.

  5. Ongel­mana tässä on myös se, että jos kun­tien kaavoit­ta­jat saisi­vat päät­tää, kaik­ki omakoti­talot raken­net­taisi­in 600 m² ton­teille. Kaavoit­ta­jat ovat usein “sydämet­tömiä”. He ajat­tel­e­vat vain tehokku­ut­ta. Eivät viihty­isyyt­tä. Ihmisiä niis­sä talois­sa kuitenkin asuu.

    Yleis­es­ti tässä keskustelus­sa häir­it­see ihmis­ten pakot­ta­mi­nen. Kukaan ei lähde asukkaiden tarpeista ja haluista. Pitäisi olla ihmis­lähtöisiä. Ihmiset pitäisi vapaut­taa asumaan halu­a­mal­laan tavalla.

    1. Jospa annet­taisi­in ihmis­ten itse päät­tää: kaavoite­taan kak­si omakoti­taloa 1200 neliön ton­tille. Ei ole pakko rak­en­taa kuin yksi.
      Sinän­sä omakotitalo/600 neliötä on aika väljää, jotainalle 03:n tonttitehokkuutta.

  6. Heh, tässä kyl­lä näkee erot miel­tymyk­sis­sä. Espoos­sa ja Van­taal­la­han on näitä pilkot­tu­ja tont­te­ja, joille nip­pa map­pa mah­tuu omakoti­ta­lo. Eli lohkot­tu­ja 500–600 m² tont­te­ja. Ne ovat minus­ta toiv­ot­toman pieniä. Hyvä ton­tin koko per omakoti­ta­lo on 1000–1500 m².

    Koh­ta joku kaavoit­ta­ja sanoo, että tehokku­us säästää kun­nan raho­ja. Mis­tä löy­tyy kaavoit­ta­ja, joka sanoo, että teki kaikken­sa ihmis­ten ja asum­is­mukavu­u­den eteen.

    1. Juhalle: Espoo tuskin heit­tää rak­en­tamiske­ho­tuk­sel­la sitä ton­tin­o­mis­ta­jaa, joka ei käytä koko raken­nu­soikeut­ta. Voihan sitä ostaa vaik­ka viisi vierekkäistä tont­tia ja rak­en­taa niistä vain yhden, jos naut­tii väljyy­destä. Kallista? Onko se halvem­paa, jos kun­ta määrää jät­tämään ne näljä rak­en­ta­mat­ta sen sijaan, että itse päät­tää niin tehdä? Eikö voi antaa asukkaan itse päät­tää, kuin­ka väljäl­lä ton­til­la hän halu­aa asua.

  7. “Sinän­sä omakotitalo/600 neliötä on aika väljää, jotainalle 03:n tonttitehokkuutta”

    Helsingis­sä on vielä yleistä 0,18–0,25 tehokku­us omakotikaavoissa.
    Rovaniemel­läkin osat­ti­in jo 70-luvul­la kir­joit­taa kaavaan rak­en­tamisoikeudek­si 0,25–0,3 ja maail­mal­la käytetään luku­ja 0,4–1.
    Helsin­ki voisi tar­jo­ta 4–600 m² omakoti­tont­te­ja 0,4–0,6 tehoku­udel­la esim 5000 kpl per vuosi 20–40000 euron hintaan.
    Ei olisi Vihti­in menijöitä

  8. Mitäs mieltä olet Osmo siitä, että Helsin­ki rak­en­taa lähiön Helsin­gin ja Por­voon puo­liväli­in, tekee sitä varten kaik­ki infrain­vestoin­nit tyhjästä ja tavoit­telee alueelle Nokian autoile­via insinöörejä?

    Vas­tu­ullista?

    Farssi se on. Helsin­gin käsi­tys yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämis­es­tä on aika omi­tu­inen, ainakin lop­putu­los hajaut­taa yhdyskuntarakennetta.

    1. Helsin­gin ja Por­voon puo­livälis­sä on Söderkul­la. Se on tukev­asti Sipoo­ta. Helsin­ki suun­nit­telee Öster­sun­domi­in metroon tai pikaratikkaan nojaavaa pien­talo­val­taista urbaa­nia kaupunkia, jos­sa tont­tite­hokku­udet ovat var­maqankin yli 0,5:n

  9. Tuo perus­rak­en­tamisoikeus per­su­tuu perutus­lain kah­teen tulkintaan
    Ensin­näkin omaisu­u­den suo­jaan, jokaisel­la on oikeus käyt­tää omaisu­ut­taan halu­a­mal­laan tapaa vapaasti ja sil­loin oma­lle maalle saa rakentaa.
    Toinen on asum­is-ja liikkumisvapaus.
    Ihmi­nen saa asua mis­sä halu­aa ja jos hän saa muut­ta vaik­ka ulko­maille niin tun­tu­isi oudol­ta, jos Suomes­sa olisi asumisrajoituksia.
    Mut­ta ilmieses­ti Vihreät halu­a­vat tehdä Suomesta
    Vihreän DDR:n , jos­sa asum­i­s­paikan määrää val­tios ja Vihreä Stasi kyt­tää, miten siel­lä asutaan.Hyvä esimerk­ki on tämä maaseudun ves­sala­ki, van­hem­mil­lani on kesämök­ki kilo­metrin päässä joki­ran­nas­ta ja siihen pitäisi rak­en­taa 15000 euron puhdis­ta­mo. He käyvät siel­lä 1–2 ker­taa kuus­sa. Ei ole ihme jos poli­itikko­ja pilkataan , eihän heil­lä ole mitään järkeä päässä.

    Ja kun ihmisiä ei saa­da rakennnus­li­ikkei­den , pankkien ja poli­itikko­jen lyp­sylehmik­si vapaae­htoiseti niin sit­ten yritetään pakkoa.

    Epäilen­pä, että vihreätkin saa­vat oman osansa korruptioista

    1. Kaikissa Kes­ki-Europp­palai­sis­sa mais­sa säädel­lään rak­en­tamista erit­täin tarkkaan ja estet­tään kaupunki­maisen rak­en­tamisen lev­iämistä maaseudulle. Monis­sa Sak­san osaval­tiois­sa saa rak­en­taa kaupunki­mais­es­ti vain yhteiskun­nan omis­ta­malle maalle.

  10. Hyvä esimerk­ki vapaae­htois­es­ta keskit­tämis­es­tä on Rovaniemen har­joit­ta­ma tonttipolitiikka.
    Nytkin jaos­sa on 165 tont­tia kaa­va-alueil­ta, hin­nat 4000–8000 euroa tont­ti tai sen voi myös vuokra­ta 300–500 euroa vuodessa. Tont­te­ja voi hakea ympäri vuo­den ja jos samaan kohteeseen syn­tyy päällekkäi­nen varaus niin sil­loin saa­ja arvotaan.

    Ja kun tont­ti­varas­to hupe­nee niin kaupun­ki ostaa tai pakkol­u­nas­taa maa­ta ja kaavoit­ta ton­teik­si ja rak­en­taa kunnallistekniikan.
    Eikä kukaan ole koskaan puhunut, että kun­nal­la ei ole varaa

    Ton­teil­la on kun­nal­lis­tekni­ik­ka valmi­ina eli vesi-viemäri-sähkö-tietoli­ikenne-katu­valais­tus, samoin kadut, tosin ne päällystetään vas­ta kun alue on rakennettu

    Eipä tarvitse ihmis­ten lähteä asumaan korpeen.

    Sipoos­sa, Vihdis­sä ym tämä ei onnis­tu, kos­ka poli­itikot on lahjot­tu palvele­maan muu­ta­ma suur­ta maanomistajaa.
    Suuris­sa kaupungeis­sa taas suuret raken­nus­li­ik­keet ovat korruptoi

  11. Kun kelvot­toman kaavoituk­sen aiheut­ta­mat pitkät etäisyy­det ja perus­palvelu­iden heikko saavutet­tavu­us yhdis­tetään sosi­aalisen asun­to­tuotan­non laimin­lyön­ti­in, saadaan näp­pärästi aikaan tilanne, jos­sa ns. huonot veron­mak­sa­jat kaikkoa­vat jonkun muun huolek­si. En jak­sa uskoa, että esim. Sipoon kohdal­la kyse olisi silka­s­ta osaa­mat­to­muud­es­ta tai sattumasta.

  12. Osmo: “Helsin­ki suun­nit­telee Öster­sun­domi­in metroon tai pikaratikkaan nojaavaa pien­talo­val­taista urbaa­nia kaupunkia”:

    Nyt olisi tuhan­nen taalan paik­ka ulot­taa raideli­ikenne Por­vooseen asti. Mak­saa jonkin ver­ran enem­män, mut­ta lisäisi raideli­iken­teen käyt­täjien määrää huo­mat­tavasti. Jos raideli­ikenne vede­tään vain Öster­sun­domi­in, Por­voon ja Lah­den moot­tori­ti­et ruuhkau­tu­vat pahasti, kos­ka suuri osa uuden urbaanin kaupun­gin väestä liikkuu kuitenkin Helsinki­in oma­l­la autolla.

    Osmo: “Voihan sitä ostaa vaik­ka viisi vierekkäistä tont­tia ja rak­en­taa niistä vain yhden, jos naut­tii väljyydestä”.

    Ei se tai­da oikein tah­do onnis­tua. Tästä menet­telystä seu­raa ennen pitkää kun­nan tahol­ta rak­en­tamiske­ho­tus, ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;145;30546;38442;25193;32444;39840

    1. Heti kun saat Sipoon ja Por­voon mak­samaan radas­ta. Näin suun­nitel­laan yhdessä Sipoon jas Por­voon kanssa, mut­ta mak­sa­ja puut­tuu. Haaveil­e­vat, että val­tio mak­saisi hei­dän kulun­sa, mut­ta val­tio ei näe samaa unta. Jos rata ulot­tuu Porevooseen, se ei luonnolliseswt5ikaan voi olla ratik­ka, vaan jotain vähän vauhdikkaampaa.

  13. Pien­tä toivoa on, että pääkaupunkiseudun itä­su­un­ta alka­isi nyt vih­doin kehit­tyä hallitusti.

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton sivuil­ta, projektit/östersundom/kehyssuunnitelma:

    “Kehys­su­un­nitel­mas­sa varaudu­taan huo­mat­tavaan väestömäärän lisään­tymiseen Helsin­gin ja Por­voon välil­lä. Tämä tarkoit­taa, että osa suun­nit­telu­alueesta muut­tuu maaseudus­ta kaupungik­si. Maaseudun rak­en­tamis­es­ta poikkeuslu­vin luovu­taan ja siir­ry­tään suun­nitel­tu­un alueen rak­en­tamiseen laa­ti­mal­la alueelle asemakaavoja”

    Valitet­tavasti tämän toteu­tu­mi­nen edel­lyt­tää kun­tali­itok­sia, edelli­nen osali­itos jäi torsoksi.

    Sipool­la ei ole nyt eikä tule­vaisu­udessakaan mitään edel­ly­tyk­siä pysyä kehi­tyk­sessä mukana.
    Mm. uusi rantayleiskaa­va ei ota mitenkään huomioon yhteiskun­nan hal­lit­tua kehi­tys­tä, koko meren­ran­tavyöhyke ( helsingistä por­vooseen )on kaavoitet­tu taval­la, joka ei ole enää 2000-lukua, usko­ma­ton­ta, mut­ta tot­ta, ei yleisiä ranta-aluei­ta juuri ollenkaan kun­ta­lais­ten käyttöön.

    Kaukana kun­nan keskus­tas­ta ja palveluista on meneil­lään julk­isu­us­näytelmä siitä kaavoitus­mall­ista, jota aikanaan markki­noiti­in kun­nan kaavoitus­pe­ri­aat­teena, mikä on tulos kun­nan, kun­ta­lais­ten kannalta.

  14. “Monis­sa Sak­san osaval­tiois­sa saa rak­en­taa kaupunki­mais­es­ti vain yhteiskun­nan omis­ta­malle maalle.”

    No jaa, Sak­sa on huono esimerk­ki, sil­lä rak­en­tamiseen liit­tyvä byrokra­tia on huikaiseva.
    Mut­ta ei siel­läkään tulki­ta kaupunki­maisek­si asu­tuk­sek­si muu­ta­man talon pykäämistä ja kun olen kier­rel­lyt Sak­saa niin täl­laisia pieniä aluei­ta nousee, useim­miten pien­ten kylien yhtey­teen, ei hajalleen, kuten Vihdissä .
    Mut­ta olen­pa näh­nyt yksit­täisiäkin talo­ja raken­net­ta­van keskelle ei-mitään.

  15. Sat­tui tuos­sa silmään koulu­jen rakentamiskuluja.
    Oulus­sa tuol­lainen 5500 m² koulu mak­soi 9 miljoon­aa euroa ja Helsingis­sä 6000 m² koulu 19 miljoon­aa eli tuplat.

    Kyl­lä sil­lä taval­la saa minkä tahansa organ­isaa­tion konkurssiin

  16. Vaatii hur­jasti mieliku­vi­tus­ta väit­tää yhdyskun­tarak­en­teen tiivistyvän rak­en­ta­mal­la Sipoon liitos­alueille lähiö, paikalle jos­sa kaik­ki raken­netaan tyhjästä.

    Keskustelu on aika hauskaa, Kirkkon­um­mi ja Tuusu­la ovat syyl­lisiä kos­ka otta­vat uusia asukkai­ta, Sipoo on syylli­nen kos­ka ei ota. 

    Sipoohan on toimin­ut vas­tu­ullis­es­ti eikä ole kaavoitel­lut met­siä silmät ummessa.

    Helsin­ki voisi tuunus­taa julkises­tikin, että hyvien veron­mak­sajien perässä siel­lä Sipoos­sa olti­in, mut­ta sekin taitaa men­nä päin män­tyä kun suuri osa alueesta olikin rak­en­tamiskelvo­ton­ta ja väestö­tavoit­teet saavute­taan vain rak­en­ta­mal­la epävi­ihty­isää Vuosaari-kivi­mat­toa. Pien­talo­val­taista aluet­ta sinne on turha odot­taa jos väestö­tavoit­teista pide­tään kiin­ni. Sen ver­ran paljon tuli nat­u­rapöheikköä mukana.

    1. Helsin­ki voisi tun­nus­taa julkises­tikin, että hyvien veron­mak­sajien perässä siel­lä Sipoos­sa oltiin.

      Sipool­ta saatu alue on käytän­nössä asuma­ton, joten ei siinä ainakaan nyky­i­sistä veron­mak­sajista ollut kyse vaan raken­nus­maas­ta ja kaupun­gin kasvusu­un­nas­ta. Asi­as­ta oli yritet­ty neu­votel­la Sipoon kanssa vuosikym­meniä, mut­ta kun­ta ei ollut halukas yhteistyöhön maankäytön osalta. Eihän Sipoo ole suos­tunut liit­tymään edes YTV:n tar­if­fiy­hteistyöhön. Nyt toiv­ot­tavasti Etelä-Sipoon maankäytöstä voidaan keskustel­la yhdessä niin, että metro saadaan vede­tyk­si Söderkul­laan asti.

  17. “Keskustelu on aika hauskaa, Kirkkon­um­mi ja Tuusu­la ovat syyl­lisiä kos­ka otta­vat uusia asukkai­ta, Sipoo on syylli­nen kos­ka ei ota. 

    Sipoohan on toimin­ut vas­tu­ullis­es­ti eikä ole kaavoitel­lut met­siä silmät ummessa.”

    Keskustelua hauskem­paa on Sipoon tapa kaavoit­taa uusia aluei­ta :). Esimerkkeinä käyvät nämä Söderkul­lan uudet alueet Tas­byn­tie ja Hansak­senkaari. Ne on kaavoitet­tu met­sään yli kilo­metrin päähän palveluista ja joukkoli­iken­ney­hteyk­sistä. Esimerkik­si Tas­byn­tielle on raken­net­tu ker­rostalo­ja keskelle met­sää, kun samaan aikaan kylän keskus­tas­sa on paljon tilaa rak­en­tamiselle. Jos tässä ei ole ollut silmät ummes­sa niin missä.

  18. “Heti kun saat Sipoon ja Por­voon mak­samaan radas­ta. Näin suun­nitel­laan yhdessä Sipoon jas Por­voon kanssa, mut­ta mak­sa­ja puut­tuu. Haaveil­e­vat, että val­tio mak­saisi hei­dän kulun­sa, mut­ta val­tio ei näe samaa unta. Jos rata ulot­tuu Porevooseen, se ei luonnolliseswt5ikaan voi olla ratik­ka, vaan jotain vähän vauhdikkaampaa.”

    Tämä on vähän turhaa kinastelua. Mel­lun­mäestä Öster­sun­domi­in on run­saat 4 km matkaa. öster­sun­domista Por­vooseen vielä 30 km. (sama mat­ka kuin Hgistä Ker­avalle, liki­main) Por­voosen on erit­täin hyvät bus­siy­htey­det. Aamuisin n 15 min välein Por­voon keskus­tas­ta Itäkeskuk­seen 30 — 40 min­u­ut­tia. Pysäkkiväli vakiovuorol­la on n 1 km.

  19. Tuusu­lan asukasluku on täl­lä het­kel­lä n 36.000, Laut­tasaaren n 20.000. Tuusu­las­sa on aika mon­ta asukaskeskit­tymää. Hyrylän (eli tuusu­lan keskuk­sen) lisäk­si ainakin Kel­lokos­ki ja Jokela, viimek­si mainit­tu radan varressa.

    Moot­tori­tien tarpeel­lisu­ud­es­ta (Hyrylään) voi aina olla mon­taa mieltä, mut­ta kyseessä on nyt myös mm. aika iso logisti­nen keskit­tymä. Päätök­seen myös vaikut­ti Hgin ItR, joka on siir­ret­ty jon­nekin muualle.

    Ker­a­van ase­malle on Hyrylästä matkaa n- 5 km. Busse­ja Hyrylästä Hki­in kul­kee aamuisin 5–10 min­uutin välein. Vakiovuoro vie 40 — 45 min. eli saman kuin juna Kirkkon­um­melta Helsinkiin.

    ASUKASLUKU 1.1.

    1970 17.235

    1980 22.151

    1990 27.186

    2000 31.168

    2008 35.971

    Ongel­ma tietys­tä hajau­tu­mis­es­ta on reaa­li­nen kaikkial­la Helsin­gin ympäristössä. Vähän harnmittaa,e ttä Volsin­tien (Kirkkon­um­melta Veikko­laan kulke­va tie) kau­ni­ille kum­pareille on raken­net­tu sinäs­nä ihan kau­ni­ita tlao­ja, mut­ta tien viereen yksit­täin, tai kak­sit­tain. Eipähän sitä voi oikein kieltääkään. — Ei ainakan ilman, että suurem­pi arvo, oikeusval­tio katoaa.

    1. Ovatko Sak­sa tai Ran­s­ka oikeusval­tioi­ta, entä Sveitsi?

  20. Höh, Söderkul­la­han on Nikkilän, Sipoon keskus­tan vier­essä. Kävelymatka.

  21. “Keskustelu on aika hauskaa, Kirkkon­um­mi ja Tuusu­la ovat syyl­lisiä kos­ka otta­vat uusia asukkai­ta, Sipoo on syylli­nen kos­ka ei ota. ”

    Näin se juuri on. Ympäryskun­nille tulee näis­sä keskusteluis­sa aina vain moit­tei­ta. Uskon, että riv­ien välis­sä tässä on kyseessä helsinkiläis­poli­itikko­jen har­mi menete­ty­istä vero­tu­loista. Ja ehkä tunne peri­aat­teel­lis­es­ta epäonnnis­tu­mis­es­ta, kun jotkut päät­tävät muut­taa pois helsingistä.

    1. Öster­sun­don on noin 20 kilo­metrin päässä Rauta­tien­torista, Tuusu­la (Hyrylä) noin 35 kilo­metrin päässä. Öster­sun­domi­in vede­tään metro tai pikaratik­ka, Tuusu­la on läh­es kokon­aan yksi­ty­isautoilun varas­sa. Siinä on pieni ero. Kirkkon­um­melle menee kyl­lä juna (aika har­vak­seltaan, kaupunkili­iken­teessä ei saisi olla yli kymme­nen min­uutin vuoroväle­jä) mut­ta Kirkkon­um­mi panos­taa nyt kaukana radas­ta ole­vi­in omakotiryppäisiin.

  22. “Ovatko Sak­sa tai Ran­s­ka oikeusval­tioi­ta, entä Sveitsi?”

    Ensim­mäisen kohdal­la vähän miet­tii. Ja sak­sa on mitä suurim­masa määrin oikeus‑, tai ainakin oikeusviranomaisvaltio.

    “Sipool­ta saatu alue on käytän­nössä asuma­ton, joten ei siinä ainakaan nyky­i­sistä veron­mak­sajista ollut kyse vaan raken­nus­maas­ta ja kaupun­gin kasvusuunnasta.”

    Muis­taak­seni tämä asuma­ton erä­maa käsit­ti noin kymmenek­sen Sipoon 20 000 hen­gen väestöstä ja äver­iäimpiä verona­mak­sajia. Jotenkin ulkop­uolis­es­ta vain tun­tui siltä, että neu­vot­te­lut käyti­in samas­sa hyvässä hengessä, kuin Molo­tovin ja Tan­ner­in kesken tuos­sa 70 vuot­ta sitten.

    Sipoohan on kas­vanut varsin hyvää suh­teel­lis­es­ta vauh­tia viime vuosi­na. Eroa Kirkkon­um­men (20.000 v 1980, jol­loin paikkaku­nan­lel muutin) selit­ti myös se, että Sipooseen ei tul­lut lähi­ju­naa, rautie kyl­läkin. Liitos­ta jyräsi HS ja muu media tun­netul­la suo­ma­laisel­la talvi­so­dan yksimielisyy­del­lä. Päätös saat­toi sin­sän­sä olla hyväkin, mut­ta Helsin­gin kaupun­gin johdon (ml vhreä val­tu­us­to­ryh­mä) menet­te­ly­ta­vat eivät kyl­lä anta­neet tyylipisteitä.

    “Nyt toiv­ot­tavasti Etelä-Sipoon maankäytöstä voidaan keskustel­la yhdessä niin, että metro saadaan vede­tyk­si Söderkul­laan asti”

    Min­ul­la ei ole mitään Öster­dun­domin metroa vas­taan. Ode on perustell­tu sen hyvin. 

    Mut­ta Öster­sun­domista Söderkul­laan on vielä (lin­nun­ti­etä) run­saat 12 km eli sama mat­ka kuin Rautaiteito­ril­ta Matinkylään. Epäilen sen mielekkyyt­tä, kun otamme huomioon, että rata katkaisi Sipoon kor­pea, joka on tarkoitet­tu suojeltavaksi.

  23. Ode hei, se metro Söderkul­laan ja var­sikin Por­vooseen ei se nyt vaan toi­mi. Ongel­ma on mat­ka-aika ja/tai kustannukset/matkustajamäärät, kaikissa Etelä-Sipoon vaihtoehdoissa:

    Metro tai pikaratik­ka kulk­isi motarin maakäytävässä noin 80 — 100 km/h. Kus­tan­nuk­sis­sa ei luul­tavasti olen­naista eroa, tosin metron ase­ma Söderkul­las­sa mak­saisi huo­mat­tavasti enem­män. Por­voon päässä ratikan etu olisi se että sen voisi ajaa sisään Por­vooseen, metroase­man tekem­i­nen sav­i­maa­han van­han kaupun­gin alle vähin­täänkin mak­saisi rutkasti. Toisaal­ta metro olisi Helsin­gin puolel­la kym­menisen min­u­ut­tia nopeampi välil­lä Ösun­dom — keskus­ta, joten kokon­ais­mat­ka-aika kum­mal­lakin Por­voos­ta suur­in­pi­irtein sama, Söderkul­las­ta metro olisi nopeampi. Nämä vai­h­toe­hdot kuitenkin ovat irrel­e­vant­te­ja kos­ka jo metro­mat­ka Ösun­dom — keskus­ta on puolisen tun­tia eli Söderkul­la tai Por­voo on jotain 45 min­u­ut­tia ja reilu tun­ti, plus vai­h­dot, siir­tymät… Joka on liikaa. Ja matkus­ta­jia ei ainakaan noin hitaalle yhtey­delle ole tarpeeksi.

    Jäl­jelle jää lähi­ju­na. Mal­mi — Ösun­dom — Söderkul­la — Por­voo 120–140kmh junal­la olisi jo selkeästi autoa nopeampi. Rautatiease­ma — Ösun­dom jotain 20 min­u­ut­tia, Söderkul­lan puolisen tun­tia ja Por­voo ehkä 45 min. Helsin­gin puolel­la tuol­la voisi olla ase­ma Jakomäen nurkil­la, mikä myös tuk­isi mah­dol­lista Malmin Lento­ken­tän rak­en­tamista. Ösun­domis­sa taas lähi­ju­na olisi ratikan kanssa luon­te­va yhdis­telmä, ratik­ka hoitaisi paikallis­li­iken­teeseen, tar­joaisi syöt­töli­iken­net­tä junaan (metroon syöt­tämi­nen on vähän niin ja näin kun se on edelleenkin hidas), ja toisaal­ta junas­ta Itä-Helsinki­in vaihtoyhteyden.

    Ongel­ma tässäkin on se että tämä on se kallein vai­h­toe­hto, ja varsinkin Söderkul­las­sa väkimäärä ei riitä, toisaal­ta täl­lais­es­ta raskas­raiteesta voisi jo mak­saakin. Ja sinne Pääradal­la ei nykyisel­lään mah­du kovin paljoa lisää junia. Eli päästään niihin perushankkeisi­in, Pis­ara ja Lento­ken­tän oiko­ra­ta jot­ka muun ohel­la lisäi­sivät kap­a­siteet­tia Pääradalle.

  24. Osmo, tule­vista veron­mak­sajista Helsin­ki haaveili.

    on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä väit­tää että sipoon liitos­alueen rak­en­t­a­mi­nen tyhjästä olisi mis­sään mielessä yhdyskun­nan rak­en­teen tiivistämistä.

  25. Pekka Sauri ker­too videoblo­gis­saan osoitteessa

    http://www.pekkasauri.fi/blogi

    Helsin­gin tor­ju­van ilmas­ton­muu­tos­ta rak­en­ta­mal­la uusia aluei­ta satam­a­toimin­noil­ta vapau­tuneille paikoille raidey­hteyk­sien var­teen. Sinän­sä tietysti posi­ti­ivista kehi­tys­tä vai­h­toe­htoi­hin näh­den, mut­ta epäilen, ettei tuo paljon heilau­ta pääkaupunkiseudun hiilid­iok­sidipäästöjä per nup­pi kokon­aisuute­na. Hajarak­en­telua näyt­täis ole­van tekeil­lä ainakin vas­taa­va määrä.

    Muutenkin hiilid­iok­sidin suh­teen vähen­nys­tavoit­teet näyt­tävät sen ver­ran kovil­ta, että niihin pääsemisek­si tarvi­taan jotain radikaale­ja teknisiä muu­tok­sia ja keksin­töjä (vaik­ka nyt sit­ten kau­pas­sa käymi­nen peräkär­ryl­lisel­lä polkupyöräl­lä). Yhdyskun­tarakenne muut­tuu ihan liian hitaasti.

  26. “Ovatko Sak­sa tai Ran­s­ka oikeusval­tioi­ta, entä Sveitsi?”

    Var­maankin, mut­ta kuten ker­roin , ei hajarak­en­tamista siel­läkään ole täy­del­lis­es­ti estet­ty. Kyl­lä Sak­sas­sakin on edelleen vapaus vali­ta asuinpaikkansa .
    Mut­ta Sak­sas­sa myös leikataan maan ansioton­ta arvon­nousua tehokkaam­min kuin Suomessa.
    Suomes­sa rak­en­t­a­mi­nen on suurille raken­nus­li­ikkeille vain vält­tämätön paha, jot­ta maan hin­nan nousu saadan rahastettua

  27. Tuos­ta linkistä voi kat­sel­la Sak­san tont­ti­tar­jon­taa http://www.immobilienscout24.dea.’

    Tont­te­ja , siis raken­nus­lu­val­la, näyt­tää ole­van tar­jol­la syr­jäisil­lä alueilla.
    Syr­jäalue on tietysti suh­teelli­nen käsite, Sak­sas­sa asuu 231 ihmistä km2 ja Suomes­sa 15 joten ei siel­lä samal­la taval­la kor­peen pääse kuin täällä

  28. “Mik­si rata Söderkul­laan katkai­sisi Sipoon kor­ven? Se kulk­isi Sipoonko­r­ven kohdal­la moot­tori­tien eteläpuolella.”

    Sipoonko­r­pi­jatkuu vielä mootori­tien eteläpuolelle. Toinen syy: mietin yosin en kovin perus­teel­liseti, miten rata katkaisee sit­ten muuten asustusta

    Rata tun­tuu mielekkäältä vain, jos sen var­teen raken­netaan enem­mään …J asillin taas yhdyskun­tarkenne hajoaa …

    Vaatii miet­timistä vähän enrmmän.

  29. tpyy­lu­o­ma: “Jäl­jelle jää lähi­ju­na. Mal­mi – Ösun­dom – Söderkul­la – Por­voo 120–140kmh junal­la olisi jo selkeästi autoa nopeampi. Rautatiease­ma – Ösun­dom jotain 20 min­u­ut­tia, Söderkul­lan puolisen tun­tia ja Por­voo ehkä 45 min.”

    Nimeno­maan tätä lähi­ju­navai­h­toe­htoa kan­nat­taisi miet­tiä. Täl­löin käyt­täjik­si saataisi­in myös Askolan ja Lovi­isan pen­delöi­jiä. Lähi­ju­na on köy­hän miehen ver­sio pitkään vatvo­tus­ta Heli-han­keesta, mut­ta jatkuisi sit­ten sen­tään Por­vooseen saakka. 

    Markku af Heurlin: “Por­voosen on erit­täin hyvät bussiyhteydet”. 

    Oletko kokeil­lut? Nor­maa­likokoiset miehet istu­vat pol­vet suus­sa ahtail­la penkkiriveil­lä. Pahim­paan ruuh­ka-aikaan puo­let porukas­ta huo­juu bussin keskikäytäväl­lä, vaik­ka bus­si ajaa suurel­la nopeudel­la pitkin liukas­ta moot­tori­ti­etä. Viimeistään Kehä I:n liit­tymän jäl­keen bus­si juut­tuu ruuhkiin. 

    Kun ihmiset pakkau­tu­vat tule­vaisu­udessa yhä suurem­mas­sa määrin Itäiselle Uudelle­maalle, jos­sain vai­heessa on pakko alkaa miet­tiä toimi­vampia liiken­ner­atkaisu­ja. Mielestäni aika voisi olla nyt. Raideli­iken­teen rahoi­tus­vai­h­toe­hto­ja on usei­ta, esim. tule­vat ruuhka­mak­su­tuo­tot voisi ohja­ta suo­raan raideli­iken­teen kehittämiseen.

  30. Jos se Sipoon kor­pi jatkuu motarin eteläpuolelle, niin se motari katkaisee sen jo. Se että motarin kanssa samaan maakäytävään tulisi kiskopari, suurin piirtein saman levyi­nen kuin yksi kaista, ei muu­ta asi­aa olen­nais­es­ti mihinkään suuntaan.

  31. Nimeno­maan tätä lähi­ju­navai­h­toe­htoa kan­nat­taisi miettiä.
    Juu. Hin­taa vaan tulee vähin­tään puoli mil­jar­dia lähi­ju­nanakin, ja Por­voos­sa on toisaal­ta vain 50 000 asukas­ta jot­ka kaiken lisäk­si halu­aa että joku muu (val­tio) mak­saa sen junan niin kuin sen motarinkin. Minus­ta Helsin­ki voisi val­tion ja Van­taa kanssa aloit­taa siitä että tek­isi Mal­mi — Jakomä­ki (- Haku­ni­la ) — Ösun­dom haararadan, tuo nyt ei vielä mak­sa aivan kauhei­ta. Se Pääradan kaupunki­raitei­den kap­a­siteet­tion­gel­makin on hoidet­tavis­sa, esimerkik­si niin että K pysähtyy joka asemalla.

    1. Ennem­män kuin Malmille, Öster­sun­domista kyl­lä matkuste­taan Itäkeskuk­seen. Lähi­ju­na ei tue kaupunki­raken­net­ta, kos­ka se muo­dostaa yhtey­det väärään ja luon­not­tomaan suuntaan.

  32. OS” Lähi­ju­na ei tue kaupunki­raken­net­ta, kos­ka se muo­dostaa yhtey­det väärään ja luon­not­tomaan suuntaan.”

    Miten joku muu suun­ta kuin keskus­ta voi olla luon­no­ton suunta?

    Nythän kehäti­et ovat tukos­sa, kos­ka yhteyk­siä on kehitet­ty ain­oas­taan säteit­täis­es­ti. Poikit­taiset liiken­nevir­rat on kaiketi päätet­ty pitää liian alhaisi­na julkiselle liiken­teelle, jol­loin henkilöau­to on ain­oa järkevä vaihtoehto.

    Sitä pait­si juna malmin kaut­ta saat­taisi olla jopa nopeampi vai­h­toe­hto Öster­sun­domista keskus­taan, kuin metro.

  33. Höp­sistä. ösun­domista niin kuin joka puolelta muual­takin seudul­ta ensisi­jainen niin kuin eniten matkus­ta­jia kohde on keskus­ta (laa­jasti ymmär­ret­tynä.), tois­si­jainen paikalliskeskus niin kuin Itäkeskus, ja näi­den jäl­keen tulee isot työ­paik­ka-alueet (Pitäjän­mä­ki, Lep­pä­vaara, Lento­kent­tä…) sekä muut pienkeskuk­set kuten Mal­mi. Malmin kaut­ta kul­kee juna Pasi­laan ja keskus­taan, siel­lä voi vai­h­taa Lento­ken­tän suun­taan, jne. Mal­mi sinän­sä ei ole kohde. Yksi juna-ase­ma ei myöskään mil­lään palvele koko aluet­ta, joten sen ja Itäkeskuk­sen väli­in sopisi luon­tev­asti ratik­ka. Tai jos halu­taan niin metro, vaik­ka se on tuo­hon käyt­töön turhan raskas.

    Niin san­ot­tu poikit­tais­li­iken­teen kaaos on saatu aikaan nimeno­maan sil­lä että on tehty raitei­ta ikäänkuin ihmisil­lä olisi yksi suun­ta, ris­teävät raiteet on hyvä asia ja niiden päällekkäisyys on pitkälti näennäistä.

  34. Markku (toinen) kirjoitti

    “Markku af Heurlin: “Por­voosen on erit­täin hyvät bussiyhteydet”.

    Oletko kokeil­lut? Nor­maa­likokoiset miehet istu­vat pol­vet suus­sa ahtail­la penkkiriveil­lä. Pahim­paan ruuh­ka-aikaan puo­let porukas­ta huo­juu bussin keskikäytäväl­lä, vaik­ka bus­si ajaa suurel­la nopeudel­la pitkin liukas­ta moot­tori­ti­etä. Viimeistään Kehä I:n liit­tymän jäl­keen bus­si juut­tuu ruuhkiin. ”

    Min­un koke­muk­seni bus­seista ovat vähän yksipuolisem­mat, mm tänään Kirkkon­um­melta Ruo­ho­lah­teen (30 min, muuten, nopeampi kuin juna.)Päivällä oli vain vähän matkus­ta­jia. Olen aika hin­telä (mm. siitä rakkait­ten luokka­tove­r­ien anta­ma lisänimeni),joten mah­dun kyl­lä penkkiväliin.

    Onko kir­joit­t­ja ollut lähi­ju­nis­sa joskus klo 16 — 18 tietämil­lä. Tulen useim­miten hyvis­sä ajoin (lue: myöhästynyt edel­lis­es­tä) joten saan hel­posti istuma­paikan. Muuten juna on hyvin täyn­nä seiso­jia Lep­pä­varaan saak­ka, pidem­mällekin. Ja kyl­lä junakin huo­juu ja heiluu sekä kiihdyt­tää ja hidas­taa, vaik­ka täl­laista selvästi raiteis­to­vas­taista väitet­tä ei tietenkään kukaan min­ua laa­jem­man koke­muk­sen omaa­va voi pitää perusteltuna.

    Perustin väit­teeni vain aikat­u­a­lu­ti­etoi­hin markun kir­joi­tus Osoit­taa, että hyvin moni tulee Por­voos­ta helsinki­in joukkoli­iken­nevä­lineil­lä. Voisiko vuoro­ja lisätä? Tarvi­taanko Porvoon/Lahdentielle bus­sikaisto­ja. Kuin­ka hyvin bus­sit kulke­vat aikataulussa?

    Tähöänon­gel­maan aut­ta­vat ruuhka­mak­sut. Tämäkin on yksi niiden tarkoitus.

    Nim­im. “Homo-Hörö”

  35. af Heurlin, rantara­ta on sen ver­ran huonos­sa kun­nos­sa että var­maan se junakin heiluu. Tietääk­seni suht nor­maali tapa mitoit­taa vaik­ka Kirkkon­um­melta tule­va juna on niin että jon­nekin Lep­pä­vaaraan saak­ka riit­tää istuma­paikko­ja, ja sieltä tule­vat matkus­ta­jat voi seistäkin lyhyen matkan Pasi­laan saakka.

  36. “af Heurlin, rantara­ta on sen ver­ran huonos­sa kun­nos­sa että var­maan se junakin heiluu. Tietääk­seni suht nor­maali tapa mitoit­taa vaik­ka Kirkkon­um­melta tule­va juna on niin että jon­nekin Lep­pä­vaaraan saak­ka riit­tää istuma­paikko­ja, ja sieltä tule­vat matkus­ta­jat voi seistäkin lyhyen matkan Pasi­laan saakka.”

    Kyl­lähän rantarataa on kor­jat­tu parisenkym­men­tä vuot­ta , ja varsinkin alkupäästä se on hyvässä kun­nos­sa. Ja Lep­pää­vaaraan tulee uusi kaupunki­ra­ta. — Seli­tys käsit­tääk­seni on, että juna kul­kee täl­lä osu­udel­la niin usein vai­htei­den kaut­ta. — Matkaa pika­ju­nal­la K:nummelta Turku­un (viimek­si pari vuot­ta sit­ten) en koskaan ole kokenut epämiellytävänä. 

    Toisaal­ta kun bus­si saa kulkea hyvässä kelis­sä suo­raa tietä, kul­kee sekin kuin juna.

    Lep­uskista Pasi­laa vie junal­la 8 min ja rautatiease­malle 13 min. Kyl­lä sen seisoo ja pitem­mänkin ajan. 

    Por­voo, kuten Lahti ja Hämen­lin­na ovat nykyään myös paljon Helsin­gin lähiöitä Pitäisi tietenkin lisätä bus­sivuoro­ja Por­voos­ta Helsinki­in. Tieka­p­a­siteet­ti antaa myöten. Onva­in seu­raa­va ongel­ma: meno­su­un­taan bus­si on täyn­nä, mut­ta tulo­su­un­taan tyhjä. Ehkä lin­jale voisi han­kkia nivel­busse­ja, kuten Län­siväyläl­lä 70–80-luvulla käyet­ti­in ruuhkaaikaan…

  37. Uno­hdin lisätä:

    Kirkkon­um­melle (ja Kar­jaalle) paikallisju­nat ovat van­hempaa, jopa alku­peräistä (Sm1), mut­ta kyl­läkin perusko­r­jat­tua kalustoa. 

    Kyl­lä minä niis­sä viih­dyn: Eilen illal­la luin anark­istien kir­jakau­pas­ta osta­maani uus­in­ta­pain­os­ta filosofi ja val­lanku­mous­mies Peter Kropotkinin teok­ses­ta “Tais­telu leivästä” niin keskit­tyneesti, että olin uno­htaa nous­ta pois oma­l­lani eli Tol­san seisak­keel­la. Kir­ja muuten on lukemisen arvoinen.

  38. Raideli­iken­teen kehit­tämi­nen Por­voon suun­taan on usein vilahdel­lut seudun kehit­tämisku­viois­sa, mut­ta perus­teel­lista selvi­tys­tä sitä ei ole tehty niin, että samal­la tutkit­taisi­in kaupun­ki- ja yhdyskun­tarak­en­teen kehit­tämistä samanaikaises­ti. Seu­tukaavara­jat kulki­vat väärin vuosikymmeniä.

    Öster­sun­domin suun­nit­telu kyl­lä provosoi tähänkin työhön, kun seu­tu on saa­mas­sa uuden kasvusuunnan.

    Pääradas­ta erkanevien lähi­ju­narataratkaisu­jen pul­lonkaula on pääradan junali­iken­teen ja ‑ryh­mien suuri määrä ja sitä kaut­ta väl­i­tyskykyra­ja tulee vastaan.

    Metro ja pikaratik­ka voidaan kyl­lä venyt­tää Öster­sun­domi­in, mut­ta pitem­mälle ei kan­na­ta. Mat­ka-ajat keskus­taan venyvät liian suuriksi.

    Jos kauko­ju­nali­ikenne siir­retään kulke­maan lentoase­man kaut­ta Pasi­laan, pääradal­ta vapau­tuu kap­a­siteet­tia. Sil­loin olisi perustei­ta tutkia uut­ta junaan perus­tu­vaa kaupunki­raken­neko­r­ri­doo­ria Por­voos­ta länteen.

Vastaa käyttäjälle Markku Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.