Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2009

34 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2009”

1. Minus­ta tuo on näperte­lyä. Ei tuol­la taval­la saa­da Helsinkiä koskaan raken­net­tua kaupungik­si 🙁 Se että joskus on tehty virheitä, ei tarkoi­ta etteikö niitä voisi kor­ja­ta joskus tulevaisuudessa.

   Vastaa

2. Minus­ta ostare­i­ta vahvis­tet­taes­sa mukaan pitäisi aina kaavoit­taa vähän senio­r­i­a­sun­to­ja. Tästäkin alueesta tun­nu­taan tykkäävän niin että sieltä lähde­tään mielum­min vas­ta jalat edellä.

   Vastaa

3. Kysymyk­siä joi­ta tulee mieleen:

   Ostarin pohjois­si­ipi pure­taan, ja tilalle raken­netaan yksik­er­roksi­nen raken­nus, kun se nyt on vielä pohjois­puolelle niin mik­sei siihen tehdä vaik­ka pari ker­rosta lisää niitä spot­tun mainit­semia senio­r­i­a­sun­to­ja? (Eri­no­mainen idea.)

   Munkkivuori on ihan hyvä lähiö, mut­ta en nyt ymmär­rä mitä niin erikoista niis­sä talois­sa on että ne pitää suo­jel­la? Kysytään näin päin, mikä olisi sel­l­ainen talo jota virkamiehet eivät halua suo­jel­la? Ei siis niin että näen mitään syytä mik­si niitä talo­ja pitäisi purkaa, mut­ta yleisem­mäl­lä tasol­la tämä suo­jelu­vim­ma alkaa men­nä yli.

   Ja ennen kaikkea, jos KSV luk­isi vaik­ka omia liiken­nesu­un­nitel­maan. Munkkivuoren ratik­ka on ilmeis­es­ti ratikkaverkon kehit­tämis­su­un­nitel­mas­sa, mites kisko­va­raus? Pasi­lan­väylän suun­nitelmis­sa taas on Lapin­lah­den­tien suun­tainen tun­neli joka ilmeis­es­ti jopa raken­netaan, voisiko samal­la viedä Huopalah­den­tien maan alle ainakin ostarin kohdal­la? Lisärak­en­tamisel­la voisi tietenkin myös rahoit­taa sen tun­nelin ainakin osit­tain, miten tämä vaikut­taa sen toimis­to­talon sijoit­telu­un joka on kai ajatel­tu melu­val­lik­si Huopalahdentielle?

   Eli­nan kom­ment­te­ja kauhun­seka­saisel­la kiin­nos­tuk­sel­la odottaen.

   Vastaa

4. Puut­tumat­ta enem­pää siihen mon­tako kap­palet­ta parkkipaikkaa saadaan katolle tai koul­ulle, mis­tä tun­neli mihin, jne, ihmette­len miten tuol­laista sul­lomista voidaan pitää ekol­o­gis­es­ti kestävänä asumisen mal­li­na ? Kallista, saas­tut­tavaa, ahdas­ta, häir­iöaltista ja kaikkea siltä väliltä.

   Eikö meneil­lään ole­va metrokatas­trofi yhtään hiljen­nä vauh­tia? Vain hyväl­lä tuuril­la säästyt­ti­in ihmishenkien mene­tyk­siltä. Kes­ki-Euroopas­sa niiltä ei vältytty:

   http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/06/904998

   Kaupunki­mainen rak­en­t­a­mi­nen lisää vesikatas­trofien riskiä. Vesi ei yksinker­tais­es­ti voi imey­tyä maa­han päällystämisen vuok­si. Mitkään viemärit eivät pysty pois­ta­maan tul­vi­vaa vet­tä, tuli se sit­ten päiviä jatkuneista sateista tai putkirikoista.

   Nyt vielä varoite­taan sadan­nan lisään­tymis­es­tä tule­vaisu­udessa. Tosin asiantun­ti­jat riitelevät ilmas­ton­muu­tok­ses­ta ja osa väit­tää läm­pen­e­misen pysähtyneen. 

   Oman lukun­sa muo­dosta­vat jätevesi ja ener­giakysymyk­set. Niitähän ei Helsin­gin kaupun­ki ole pystynyt ratkaise­maan kestävästi edes nykyisel­läkään asukas­määräl­lä saatik­ka sit­ten suurem­mal­la väkimäärällä.

   Vastaa

   1. Jos suo­ma­laiset asu­i­si­si­vat maaseudul­la ja puhdis­taisi­vat jäteveten­sä yhtä huonos­ti kuin haja-asu­tusalueil­la tehdään, vesikatas­trofi koskisi kaikkia vesistöjä.

      Vastaa

5. Pyöränie­mi tääl­lä taas provoilee. Ja Eli­na provosoituu. Se on luon­non vääjämätön­tä kier­tokulkua näemmä.…

   Mik­si ihmeessä meil­lä Suomes­sa pitäisi olla ruuhkaisia, meluisia ja saasteisia keskit­tymiä, jois­sa ihmiset joutu­vat asumaan ja liikku­maan kuin sil­lit suolassa? 

   Miten joku sel­l­aista voi toivoa, on min­ulle mysteeri. 

   Näitä Pöyräniemen haikailemia tihen­tymiä on tietysti pakko olla vaikka­pa pin­ta-alal­taan samankokoises­sa, mut­ta asukaslu­vul­taan 15-ker­taises­sa Saksassa. 

   Mikä estää Kal­lea muut­tam­s­ta näi­hin “oikeisi­in kaupunkei­hin”, jos ne ker­ran niin iha­nia ovat? Englan­tikin sujuu var­masti Kallelta sen ver­ran, että suun­naksi Lon­too, jos kieli­v­alin­nat koulus­sa jäivät sup­peik­si. Siel­lähän sit­ten saa naut­tia ruuhk­ista ja pakokaa­su­ista oikein sydä­men­sä kyllyydestä. 

   Nyt on kuitenkin niin, että suurin osa suo­ma­lai­sista arvostaa kaupunkialueil­lakin laa­jo­ja, met­säisiä ulkokoilu­aluei­ta. Sik­si Ruskea­suo, Munkkivuori ja Haa­ga ovat niin suosit­tu­ja asuinaluei­ta. Eivät kaik­ki halua asua Kaisaniemessä, eivätkä sinne mahtuisikaan.

   Vastaa

6. Osmol­la tun­tuu ole­van nai­ivi lapsenusko nykyisen rak­en­tamisen parem­muu­teen “betoni­bru­tal­is­min har­joit­telu­un” nähden. 

   Ara­bi­an­ran­nas­sa tehdään jo nyt perusko­r­jaus­ta. Jopa katot ovat vuota­neet. Väitän, että näi­den raken­nusten elinkaari on huo­mat­tavasti lyhyem­pi kuin esim. Munkkivuoren rakennusten. 

   Ulvi­lantie 29:n pär­jäämis­es­tä ei tarvitse kan­taa huol­ta. Se on erit­täin varakas yhtiö, jos­sa perusko­r­jaus­ta on tehty jatku­vasti, mm. kaik­ki julk­i­sivut on uusit­tu. Yhtiö omis­taa kym­meniä asun­to­ja ja usei­ta liike­huoneis­to­ja, jot­ka ovat vuokral­la. Putkire­mont­tia ei ole vielä tehty, mut­ta tulos­sa­han se on muu­ta­man vuo­den sisään. Hin­ta on kyl­lä tiedos­sa toisin kuin Osmo kuvittelee. 

   Vas­tustin luon­nol­lis­es­ti ostarin laa­jen­tamista ja etenkin met­sään tehtäviä parkkipaikko­ja. Ostarin ongel­ma ei mielestäni ole tilan puute, vaan palvelu­jen yksipuolis­tu­mi­nen. Erikois­li­ike toisen­sa perään lopet­taa ja tilalle tulee tyl­sä pankin kont­tori tai muu vähem­män houkut­tel­e­va yritys. 

   Toisaal­ta, jos ostarin vetovoimaa kyetään lisäämään, on se kaikkien munkkivuore­lais­ten etu. Lähin­nä tääl­lä pitäisi paran­taa joukkoli­iken­ney­hteyk­siä, jot­ka ovat surkeat ja kur­jis­tuneet viimeisen kymme­nen vuo­den aikana vielä radikaalisti. 

   Osmokaan ei asialle ole mitään pet­tymyk­sek­seni tehnyt. 

   Talo­jen ulkonäkö ei minus­takaan ole kum­moinen, mut­ta puis­tom­aisu­us tekee kuitenkin kokon­aisu­u­den kau­ni­ik­si. Koko kaa­va olisi minus­ta suojeltava.

   Vastaa

7. Itse olen Eli­nan kanssa täysin samaa mieltä. Nyt raken­net­tavien talo­jen laatu­un tulisi keskit­tyä, jot­ta niistä ei tehdä ker­takäyt­töisiä. Esim. tämä ara­bi­an­ran­nan surulli­nen puoli­hi­tas Loft-kohde. Joka varauk­sista alka­en on ihme­tyt­tänyt. Myös osto­hin­nan sit­o­mi­nen hitak­seen ja myyn­ti­hin­nan markki­hin­ta­su­us ihme­tyt­tää. Ain­oas­taan talos­sa havaitut raken­nusvirheet estävät kaupun­gin tar­joa­maa ilmaista mah­dol­lisu­ut­ta lottovoittoon.

   Ulvi­lantien talo­jen suo­jelu on tärkeää niiden talo­jen yksi­tyisko­h­tien säi­lymiselle. Suuris­sa perusko­r­jauk­sis­sa on huonoil­la hal­li­tuk­sil­la tapana uud­is­taa liiak­si asiois­sa, jois­sa ei ole suuria kus­tan­nuk­sia. Hal­li­tus intoutuu liiak­si muodin ja uutuuk­sien perässä juok­su­un ja uno­htaa läh­es 60 vuo­ti­aan talon kul­tu­uriperin­nön. Muodit­to­muus on tärkein­tä. Järkyt­tävää nähdä, kuin­ka kau­ni­it yksi­tyisko­h­dat pure­taan surut­ta (vetim­iä, pihaval­o­ja, saunaosas­to­jen yksi­tyisko­htia) ja K‑raudasta ja Stark­ista haetaan jotain ker­takäyt­töistä tilalle. Siinä vain hal­li­tus halu­aa, vaik­ka hal­li­tuk­sen pitäisi kaikessa kun­nioit­taa asukkaiden tah­toa. Suo­jeluis­sa talois­sa tuo­ta ei enää tapah­du. Laut­tasaaren Isokaaren ja puis­tokaaren talot suo­jelti­in jo 1994, ja sil­lä on var­masti säästet­ty kus­tan­nuk­sia, esim. täysin turhien ikku­nan vai­h­to­jen takia. 15x15 ja kuus´kulmalaatta ei ole pahuus.

   Pitäisikö eduskun­nan ton­tille rak­en­taa myös täy­den­nys­tä kat­taak­seen kalli­in perusko­r­jauk­sen. Tai pitäiskö eduskun­nan jakaran­da seiniä vai­h­taa kip­silevyyn saneer­auk­sen tai perusko­r­jauk­sen takia? Vai onko vain sal­lit­ta­va kus­tan­nuk­set ja suorit­taa restau­roin­tia ja konservointia.

   Onnek­si taloy­htiöis­sä on vielä demokra­tia. Ja osakkaat uskalta­vat olla jotain mieltä. Kaikissa taloy­htiöis­sä ei ole asi­at näin hyvin. Oli­gark­it tekee mitä halu­aa ja hal­li­tuk­sen kok­ouk­sista ei vaivaudu­ta edes pyötäkir­jo­ja tehdä.

   Vastaa

8. Jarin ratkaisu kuu­lostaa siltä että taloy­htiöi­den hal­li­tusten, eli osakkaiden, val­ta siir­retään museovi­ras­tolle. Minus­ta täm­möiseen pitää olla vankat peruste­lut, eli talon pitää olla jotenkin poikkeuk­sel­lisen arvokas. En ole esimerkik­si omas­sa taloy­htiössäni innos­tunut moi­ses­ta ajatuk­ses­ta, vaik­ka se var­maan onkin 80-luvun asuinarkkite­htu­uria parem­mas­ta päästä.

   Vastaa

9. OS: “Sitä en ymmär­rä, mihin (ranskalainen)koulu tarvit­see pysäköintipaikkoja.” 

   Ran­skalais­esa koulus­sa, viral­lis­es­ti Helsin­gin ran­skalais-suo­ma­lainen koulu, on henkilökun­taa kaiken kaikki­aan 90. Emme enää elä aikaa, jol­loin opet­ta­jat asui­v­at koulun lähellä,ja kaikil­l­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta tul­la julk. liiken­neväleil­lä. Muu­takin legi­t­i­im­iä yksi­ty­isautoli­ike­nent­tä on.

   Vastaa

10. OS: ”Ulvi­lantie 29:ltä nap­sas­taan pysäköin­tipaikko­ja Naan­talin­tien siir­rolle. Kor­vauk­sek­si he saa­vat 40 pysäköin­tipaikkaa ostarin katol­ta. Yhtiölle tar­jot­ti­in myös lisäraken­nu­soikeut­ta, mut­ta ei kel­van­nut; autokatosten rak­en­t­a­mi­nen pihoille sen sijaan kel­pasi. Eivät tai­da yhtiössä tietää, mitä van­ho­jen beto­ni­aikakau­den har­joitel­mat­alo­jen perusko­r­jaus tulee maksamaan”

    Onnek­si Ulvi­lantie 29:n puhe­lin­nu­mero löy­tyi luet­telosta. Tark­istin vähän tietoja:

    Koko Munkkivuoren ase­makaa­van laati Olavi Ter­ho, (Ilmeis­es­ti TKK:n ase­makaavaopin pro­fes­sorin. Otto-Iivar Meur­manin oppi­en mukaan)

    Ulvi­lantie 29 pähk­inänkuores­sa: 10 taloa, 470 asun­toa, kaupun­gin tont­ti (v‑sopimus uusit­ta­va 2020), oma isän­nöi­tisjä ja oma talon­mies. Osak­si tiil­i­talo­ja, osak­si betonirunk­oisia talo­ja. Siis betonirunko, jos­sa ulko­seinät ja väli­seinät tiiltä, esimerk­ki Las­tenkodinkadul­la. Tutus­sa 1955 raken­netus­sa talos­sa Turus­sa on saman­lainen rakenne ja nyt menos­sa lin­jasa­neer­aus eli putkire­mont­ti, eikä edes pahanhintainen.

    Raken­net­tu 1958 (isän­nöit­si­jän mukaan, mut­ta eihän sel­l­aista kokon­aisu­ut­ta vält­tämät­tä sil­loin vuodessa kasat­tu, mut­ta enpä väitä tietäväni). Putkire­mont­ti tulos­sa, suun­nitel­man mukaan v. 2016.

    Taloy­htiö ei ollut tässä vai­heessa ainakaan kiin­nos­tunut lisäraken­nu­soikeud­es­ta, kos­ka se vain lisäisi maan­vuokraa eikä taloy­htiö juuri itsessään kos­tu­isi. Ja tietenkin se hajot­taisi eheää kokon­aisu­ut­ta sekä veisi val­oa muil­ta asunnoilta.

    Ostarin päälle raken­net­taval­la 40 parkkipaikalla kor­vataan (kokon­aan?) Naan­talin­tien siir­rossa pois­tu­vat. Kun huo­maamme, että yhtiössä on 470 asun­toa, niin kyl­lä sel­l­ainen parkkipaikko­jakin kohtu­umääris­sä tarvit­see. Aika monil­la per­heil­lä mm on kesämökki. 

    Ja vielä pieni yksi­tyisko­h­ta: Talon raken­nus­toimikun­nan jäsen vv. 1955–60 oli Man­ner­him-ristin ritari res. kapteeni (1963 majuri) Kauko Vilanti.

    Täl­lä het­kel­lä talos­sa ei kohtei­ta myyn­nis­sä :toukokuu 2008 4 h + k 71 m², hp 254 000€ (so 3570 e/ma

    Pekka Haav­is­to on asunut lap­suuten­sa tässä taloyhtiössä:

    ” Pekka haav­is­ton muis­telmia http://www.pekkahaavisto.com/Kellari.html

    Kel­lari­in men­nään oma­l­la vas­tu­ul­la. Katos­ta tip­puu vet­tä, lat­tialau­dat ovat pehmen­neitä. Siel­lä on pimeää, val­okatkaisi­jaa ei tah­do löy­tyä… Kaiken­laisen romun keskeltä voi kuitenkin vielä löy­tyä jotakin, jos­ta on hyö­tyä. Tai ainakin jotakin, joka palaut­taa mieleen van­ho­ja muis­to­ja. Ter­ve­tu­loa tutki­maan kellariani!

    Munkkivuores­ta se kaik­ki alkoi.….

    Isän kolmi­vai­hteinen Moskovich Scan­di­navia 403 sini­valkoisen värein. Ja Ulvi­lantie 29:n suo­jaisat leikkip­i­hat. Ne kuu­lu­vat min­un lap­su­u­teeni. Tässä lisää siitä, mitä kaikkea Munkkivuores­sa oikein tapahtui:”

    (Kuva Moss­es­ta ja ylpeästä omis­ta­jas­ta. Mosse muuten oli hyvä auto. Vähän krou­visti tehty mut­ta luotet­ta­va, ker­toi Olli Mäki, naa­puri­ni ja nyrkkeilyn kevyen sar­jan Euroopan mes­tari, jol­la oli ollut Mosse.)

    Itse taas tun­nen Munkkivuor­ta sen takia, että per­heemme ham­maslääkäri asui ja piti vas­taan­ot­toaan siel­lä. Sen takia ilmaisu ” van­ho­jen beto­ni­aikakau­den har­joitel­mat­alo­jen” särähti heti korvaan.

    Joukkoli­iken­ney­hteyk­si­in en ota kan­taa: Totean vain, että tänään klo 15 – 16 välil­lä Ulvi­lantie 29:stä eli ostarin vier­estä Lasi­palatsin pysäkille oli yht. 12 vai­h­do­ton­ta yhteyt­tä. (25 – 33 min mat­ka-aika, mikä on hyvä) . Ja vuorostaan Huopalah­den (Haa­gan) r‑asemalle busse­ja 7 ‑12 min­uutin välein, mat­ka-aika 15 – 18 min­u­ut­tia. Mitkä ne oikein hyvät yhtey­det sit­ten olivatkaan?

    Helsingis­sä on sama väestön keski­ti­heys kuin Berli­inis­sä eli 3000 as/km2. Berli­iniläiset ovat hyvin ylpeitä väljästi raken­netus­ta kaupungis­taan. Ja tämä on arvo, jota mei­dänkin kan­nat­taa vaalia. Asuin muuten 2 vuo­ta sit­ten viikon Frau Zipferin vuokralaise­na Togo-kadul­la, n 4 km Frierich­strassen ase­mal­ta. Metro tuli viereen, samoin bus­si ja ratik­ka. Viime vuo­sisadan alkupuolel­la raken­netut talot oli­vat kolmik­er­roksisia, korkeat huoneet. Ei hissiä. Väljä katu ja väljä piha.

    Päivän HS:ssa oli jut­tu Mar­tin­laak­son his­tori­ik­ista. His­tori­ikin tek­i­jä valit­teli, että lisärak­en­tamisel­la on viety pois sitä väljyyt­tä ja viihty­isyyt­tä, jon­ka takia hän Mar­tin­laak­soon aikoinaan muut­ti, kuten moni muukin.

    Kokon­aisu­u­den suo­jelem­i­nen voi olla hyvinkin paikallaan. Yksi­ty­istä ahneut­ta sen­tään hillit­see muiden kateus ja toinen yksi­tyi­nen ahneus, mut­ta julk­ista ahneut­ta ei pidät­tele mikään.

    Vastaa

    1. Ulvi­lanti­estä.
       Jos raken­nuk­set eivät olekaan betoniele­ment­ti­har­joitelmia vaan tiilirunk­oisia, niiden perusko­r­jaami­nen on selvästi perusteltua.
       On asun­to-osakey­htiön aivan oma asia, halu­aako se rahoit­taa toim­intaansa lisäraken­nu­soikeudel­la vai ei. Min­un on vaikea kuvitel­la, että kiin­teistövi­ras­to perisi hyö­dyn kokon­aan itselleen maan vuokras­sa, sil­lä kaupun­gin poli­ti­ikkana on ollut houkutel­la tiivistämiseen taloudel­lis­ten porkkanoiden avul­la. Juuri­han Ulvi­lantiel­lä hyväksyt­ti­in yksi täl­lainen lisäraken­nu­soikeuskaa­va, jol­la taloy­htiö rahoit­taa perusko­r­jaus­ta. En tosin mene kiin­teistövi­ras­tos­ta takuuseen.
       Usein nuo lisärak­en­tamiset ovat tör­män­neet pysäköin­tion­gelmi­in. Van­hal­la kaaval­la pysäköin­ti saadaan sul­lo­tuk­si maan pin­nalle, mut­ta tiivistyskaa­va pakot­taisi kan­sir­atkaisu­ui­hin, mikä tulee niin kalli­ik­si, että se syö kaavoitushyö­dyn enem­män kuin kokonaan.
       Lisärak­en­tamista on toiv­ot­tu, kos­ka moni halu­aisi pysyä Munkkivuores­sa, mut­ta alueelta ei löy­dy per­hea­sun­to­ja, vaan val­taosa asun­noista on alle 50 neliön kaksioita.

       Vastaa

11. Myön­nän ongel­man, sem­minkin kun ullakoille ei voi rak­en­taa, kos­ka, katot ovat matalia. Tosin tätä voi ratkaista myös yhdis­tämäl­lä asuntoja.

    Ruskea­suol­la tehti­in­tu­tuss aas.yhtiössä näin, ja huoneisot yhdis­teti­in nap­saise­mal­laa por­raskäytävävästä pala. Tämä kyl­läkin on vähän hidas tie, kun tätyy odot­taa, että naa­puri­huoneis­to tulee myyntiin.

    Toisin on Töölössä ja muual­la kan­takaupungis­sa, mut­ta julk­i­sivumääräyk­siä pitäisi lieven­tää eli mm. mah­dol­lis­taa kat­toikku­nat kadulle päin. Tämä kyl­lökin vaatii aikamoisat harkintaa.

    Vastaa

12. Tiilirunk­oisia ovat ja rap­paus päällä. 

    Voisit Osmo hie­man ottaa selvää perusasioista ennenkuin rupeat haukku­maan tois­t­en kote­ja “betoni­bru­tal­is­min har­joit­teluk­si” ja jakele­maan purkutuomioita. 

    Ehkä 29:ssä todel­lakin tiede­tään parem­min, mitä omas­sa yhtiössä tehdään kuin Katajanokalla. 

    Munkkivuores­sa on aikamoinen mummok­er­tymä näis­sä yksiöis­sä ja kak­siois­sa. Kun mum­moista aika jät­tää, voitaisi­in tääl­lä panos­taa asun­to­jen yhdis­te­lyyn saaden näin per­hea­sun­to­ja. Tätä on jonkin ver­ran jo tapahtunutkin. 

    Tot­ta on, että per­hea­sun­to­ja on vähän ja nekin ovat suh­teel­lisen pieniä, 70–90 m². Hyvä­maineiset koulut, laa­jat autot­tomat alueet, keskus­tan läheisyys ja monipuoliset palve­lut vetäi­sivät kyl­lä tänne lap­siper­heitä enem­män, mikä nyt on mahdollista.

    Vastaa

    1. En ole esit­tänyt talo­jen purkamista Munkkivuores­sa. Mis­tä moinen aja­tus? Ain­oas­taan selostin, että asun­to Oy:lle on tar­jot­tu lisäraken­nu­soikeut­ta perusko­r­jausku­lu­jen kat­tamiseen, mut­ta ei ole kelvannut.

       Vastaa

13. “Toisin on Töölössä ja muual­la kan­takaupungis­sa, mut­ta julk­i­sivumääräyk­siä pitäisi lieven­tää eli mm. mah­dol­lis­taa kat­toikku­nat kadulle päin. Tämä kyl­lökin vaatii aikamoisat harkintaa.”

    Kan­nate­taan. On kum­mallista miten Helsingis­sä vähäeleiset lapeikku­nat ovat edelleen pan­nas­sa, lop­putu­lok­se­na pimeitä ullakkoa­sun­to­ja tai ei asun­toa lainkaan. Uud­is­raken­nuk­si­in saa sen sijaan katolle lait­taa aivan minkälaisen pelti-alu­mi­i­ni-lasi­häkkyrän tahansa.

    Vastaa

14. Okei sori!

    Tulk­itsin liikaa ehkä sen aloituk­sen val­os­sa, jos­sa olit sitä mieltä, että mon­et lähiöt pitäisi purkaa ja rak­en­taa uut­ta tilalle. Et tosi­aan tässä mitään sel­l­aista sanonut. 

    Nyt on tosi­aan vain se ongel­ma, että kukaan ei voi taa­ta nyky-raken­nuskult­tuurin val­littes­sa, että uusi olisi jotenkin parempaa.

    Vastaa

15. “Hyvä­maineiset koulut, laa­jat autot­tomat alueet, keskus­tan läheisyys ja monipuoliset palve­lut vetäi­sivät kyl­lä tänne lap­siper­heitä enem­män, mikä nyt on mahdollista.”

    Asia voisi osit­tain ratke­ta rak­en­ta­mal­la Toron­to-tyyli­in pari-kolme asuin­tor­nia välit­tömästi ten­niskeskuk­sen eteläpuolelle. Munkkivuori on niin met­säi­nen ettei se muut­taisi sen luon­net­ta lainkaan eri­tyis­es­ti kun Ulvi­lantien pohjois­puolelle jäisi met­sä- ja kalliokaistale, eikä juuri tuos­sa kohdas­sa tornien var­jos­tuskaan hait­taisi ketään. Alueel­la on elit­ismin sym­bol­it valmi­ik­si kohdal­laan joten laadukkaaseen rak­en­tamiseen voisi löy­tyä halukkuutta.

    Vastaa

16. Markku af Heurlin: Koul­ulle ei tarvi­ta mitään pysäköin­tipaikko­ja ja opet­ta­jat voivat todel­lakin kulkea julk­isil­la töi­hin, eikä huris­tel­la Espoos­ta mil­lään kökkömaasturilla.

    Vastaa

17. On kum­mallista miten Helsingis­sä vähäeleiset lapeikku­nat ovat edelleen pan­nas­sa, lop­putu­lok­se­na pimeitä ullakkoa­sun­to­ja tai ei asun­toa lainkaan.”

    Odotamme toiveikkaina yhden raken­nus­valvon­ta-arkkite­hdin eläkkeellepääsyä.

    Vastaa

18. Spot­tu,

    Mainit­se­malle­si alueelle on juuri valmis­tunut urheilupuisto. 

    Jut­telin tänään työmi­esten kanssa ja viimeis­te­ly oli käyn­nis­sä — lait­te­liv­at vielä muu­tamia penkke­jä ja roskik­sia paikoilleen. 

    Alueel­la on nyt monipuolis­es­ti ulkoli­ikun­tavä­lineitä ja kak­si leikkialuet­ta. Toinen pie­nille lap­sille ja toinen isommille. 

    Paikalla oli ennen iha­nia van­ho­ja kuu­sia ja sat­umet­sämäi­nen tun­nel­ma. Olinkin aluk­si vihainen, kuten moni muukin, kun näin pui­ta kaadet­ta­van. Lop­putu­lok­seen olen kuitenkin nyt tyytyväinen. 

    Mut­ta met­sää en yhtään neliösent­tiä ole enää valmis nirhimään. Tämä riit­ti! Seu­raavak­si menetet­täisi­in kalliot Tal­in keila­hallin ja Ulvi­latie 27:n välissä. 

    Ne on nähdäk­seni kyl­lä suojeltu?

    Vastaa

19. “Tot­ta on, että per­hea­sun­to­ja on vähän ja nekin ovat suh­teel­lisen pieniä, 70–90 m². Hyvä­maineiset koulut, laa­jat autot­tomat alueet, keskus­tan läheisyys ja monipuoliset palve­lut vetäi­sivät kyl­lä tänne lap­siper­heitä enem­män, mikä nyt on mahdollista.”

    Pehekoko piene­nee koko ajan eli asu­taan yhä pienem­mis­sä yksiköis­sä. Per­hekoko on nyt keskimäärin 1,3 eli ydin­per­he alkaa olla harv­inaisu­us , ainakin vähemmistö.
    Ei se tietenkään per­hea­sun­to­jen tarvet­ta poista.

    Toisaal­ta har­va halu­aa asua 20 m² kanikopis­sakaan ja parveke on nykyaikaa

    Vastaa

20. Eli­na, jos se Huopalah­den­tie menisi maan alle niin saisiko edes sen päälle rak­en­taa vai onko se kor­vaa­mat­toman arvokas osa paikallis­maise­maa? Ihan oikeasti, koh­ta Museovi­ras­to var­maan kek­sii että Pitäjän­mäen liiken­neympyrä pitää suo­jel­la aikakau­den liiken­n­ear­kkite­htu­urin edus­ta­vana esimerkkinä.

    Vastaa

    1. Pitäjän­mäen liiken­neympyrä ehkä suo­jel­laan kansalais­tot­telemat­to­muu­den sym­bol­i­na. Se on täysin (senaikaisen) ase­maakaa­van vas­tainen. Liiken­nevä­ki vain sat­tui rak­en­ta­maan sen.

       Vastaa

21. Eiku se suo­jel­laan uusavut­to­muu­den uhkaa­mana kohteena, liiken­neympyrä on kolmikaistainen ja ihan hyvin ne autot siinä osaa ajaa, vaik­ka nykään Helsingis­sä kak­sikaistaista pide­tään mahdottomana.

    Pehekoko piene­nee koko ajan eli asu­taan yhä pienem­mis­sä yksiköissä.
    Asum­isväljyys per naa­ma nyt on kuitenkin kas­vanut muu­tamia poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta tilas­to­his­to­ri­an ajan, ja mitä vähem­män asun­nos­sa on asukkai­ta niin sen enem­män heitä kohti on keskimäärin neliöitä. Vstaväit­teet on tasoa että tule­vaisu­udessa asu­taan ener­gian hin­nan noustes­sa pienis­sä nol­laen­er­gia-asun­nois­sa, koomisim­man esimerkin mainitakseni.

    Vastaa

22. Osmo: “…puhdis­taisi­vat jäteveten­sä yhtä huonos­ti kuin haja-asu­tusalueil­la tehdään, vesikatas­trofi koskisi kaikkia vesistöjä.”

    Mihin tuo mah­taa perus­tua? Kun kat­se­lee tut­tu­jen omakoti­talo­ja kaa­va-aluei­den ulkop­uolel­la, niin välil­lä päin vas­toin tun­tuu, että mopo on karan­nut käsistä 😀 Ovatko nykyiset vaa­timuk­set todel­la teknis­es­ti perusteltuja?

    Vastaa

    1. Haja-asu­tusalueil­la päästöt asukas­ta kohden ovat moninker­taisia kaupunkei­hin näh­den. Jos kaupunkien väestö siir­ret­täisi­in haja-asu­tusalueille nykuy­isin normein, päästöt lisään­ty­i­sivät huomattavasti.

       Vastaa

23. Eli­na. “…Mik­si ihmeessä meil­lä Suomes­sa pitäisi olla ruuhkaisia, meluisia ja saasteisia keskit­tymiä, jois­sa ihmiset joutu­vat asumaan ja liikku­maan kuin sil­lit suolassa…”

    Joo, siis ei, en tarkoi­ta tuo­ta. Entisenä kaupunki­laise­na en vain ymmär­rä, mik­si pitää yhdis­tää kaupun­ki ja maaseu­tu­a­sumisen huonot puo­let 😀 Molem­mis­sa asum­is­muiodois­sa on hyviä puo­lia ja se, mitä arvostaa, pitäisi ratkaista valin­nan. Nythän näin ei ole, vaan meil­lä on yleis­es­ti käytössä asum­is­muo­tona ker­rostalolähiö, joka on täy­delli­nen yhdis­temä molem­pi­en huonoista puolista.

    Voisin kuvitel­la asu­vani Munkkiniemessä, tosin lom­pakoni ei riitä siihen. Munkkinie­mi on jotenkin kaupunki­mainen, vaik­ka siel­läkin olisi mah­dol­lisu­us tiivistää ainakin motarin suun­taan. Munkkivuorea pidän jo lähiönä, joka ei eri­tyisem­min kiinos­ta min­ua. Ostari on kiva ja siinä on help­po poike­ta sekä autol­la että polkupyöräl­lä. Alue on niin har­vaan raken­net­tu, että silmämääräis­es­ti­sa­noen se olisi voitu rak­en­taa myös pien­taloina, jol­loin se olisi var­masti haluttava.

    Vastaa

    1. Alue on niin har­vaan raken­net­tu, että silmämääräis­es­ti­sa­noen se olisi voitu rak­en­taa myös pien­taloina, jol­loin se olisi var­masti haluttava.

       Ulvi­lantie 29:n tont­tite­hokku­us on 0,6. Pien­taloina (180 m²) tämä edel­lyt­täisi noin 300 neliön ton­ne­ja. Yleinen Kes­ki-Euroopas­sa, mut­ta pidän sopi­vam­pana pienkerrostaloille.

       Vastaa

24. Lukui­sis­sa lähiöis­sä lisärak­en­tamista perustel­laan juuri tuon kesk­ineliöpi­enu­u­den nimis­sä. Kun ei ole kuin 5% asun­tokan­nas­ta 4huonetta tai enem­män. Sit­ten kun niitä 4–5huonetta ja sauno­ja raken­netaan, niin sil­lä hin­nal­la ei vält­tämät­tä enää halu­akaan asua edelleen rakkaas­sa kaupungi­nosas­sa. Uud­is­tuotan­to on vaan niin hem­metin kallista. Samal­la rahal­la voi jo vali­ta kaupungi­nosansa. Samoin ne ostarin lisäk­er­roksi­in ajatuk­se­na ole­vat senio­r­i­a­sun­not var­masti hin­notel­laan täysin senior­ien var­al­lisu­u­den yli. Jo nyt pelkkä putkire­mont­ti yksiössä tai pienessä kak­sios­sa saa mon­en konkurssiin.

    Asun­to­jen yhdis­tämis­by­rokra­ti­aa voisi hie­man löys­tää. Käsit­tääk­seni Tukhol­mas­sa niihin saa jopa avus­tuk­sen (putkikuilu ja lava) ja raken­nepi­ir­roksetkin ovat läh­es ilmaisia. Ja kaikel­la tuol­la on aikaansaatu mm Söderis­sä talo­ja, mis­sä kaik­ki sosi­aalilu­okat on kivasti sekoit­tuneet. Mitä ylem­mäs taloa menee, sitä suurem­pia ja vau­raampia asun­not on. Ei olis var­maan Kallios­sakaan sama pahitteeksi.

    Edelleen olen suo­jelupäätök­sen kan­nat­ta­ja. Pih­la­jamäen raken­nustapao­hjeen myötä kaik­ki perusko­r­jaus on helpot­tunut ja riidat vähen­tyneet. Mil­loin aikaisem­min joku halusi alu­mi­in­iovia rap­pu­un ja auto­tallei­hin, mil­loin por­rashuoneen väri oli van­hanaikainen. Nyt niitä vain kor­jail­laan, kun vai­h­ta­mal­lakaan ei muun­näköistä saa. Jopa pesube­toni laatikoi­ta tulee ikävä, jos kaik­ki ver­hoil­laan tiilil­lä ja parvek­keet saa muoti­l­a­sit. Pohjois-Haa­gan Teu­vo Pakkalan tien läheisyy­dessä on kivasti kor­jat­tu­ja alku­peräisiä 70-luku laatikoi­ta tasakattoineen.

    Ja tpyy­lu­o­ma: Kaikissa as. oy. hal­li­tuk­sis­sa ei ole arvot ja asen­teet täysin kun­nos­sa. Jotkut ovat otta­neet kun­nia-asi­ak­seen van­han tuhoamisen ja nykytren­di­en han­kkimisen eli juuri niitä pieniä korjauksia/vaihtoja mitä hal­li­tus voi itse toteut­taa. Mut­ta edelleenkin hule vedet menee minne menee ja betoniko­r­jauk­sia pitäisi tehdä ennenkuin koko kaide rapau­tuu. Niitä ei sit­ten nähdä. Kaupois­sa juok­sem­i­nen ja tar­jous­pyyn­tö­jen kir­joit­telu on selvästi jännempää.

    Vastaa

25. Pyöränie­mi:

    Voisitko tarken­taa mitkä ovat ne maaseu­tu- ja kaupunki­a­sumisen huonot puo­let, jot­ka yhdis­tyvät lähiöis­sä? Lähiössä asu­vana kun ei tule heti mitään ilmi­selviä yhtäläisyyk­siä mieleen.

    Vastaa

26. Pauli, Pyöränie­mi tarkoit­ta­nee sitä, että joutuu asumaan tiivisti raken­netul­la alueel­la mah­dol­lis­es­ti huonos­ti äänieris­te­tyssä ker­rostalos­sa — ja samal­la on kaukana kaikesta (työ­paikoista, palveluista, kaupoista, yms). 

    Taus­tao­le­tuk­se­na se, että puhut­ti­in ker­rostalolähiöistä eikä omakotitalo/rivitalolähiöistä.

    Vastaa

27. Tuskin tarkoit­ti, kat­so vaik­ka ver­tailu Munnk­inie­mi vs. Munkkivuori.

    Noh, tämä lie­nee jotain sisäpi­ir­i­hu­umo­ria, jota ulkop­uolisen ei ole tarkoi­tuskaan ymmärtää.

    Vastaa

28. Useim­mat Munk­in­seudun asukkaat viihtyvät tääl­lä pitkään. Omas­sa taloy­htiössämme Ulvi­lantiel­lä rak­en­tamis­es­ta läh­tien:) Ainakaan omas­sa per­heessämme ei ole tapah­tunut mitään vas­takkainaset­telua maas­turin ja pyöräl­lä kulk­i­jan välil­lä. Aikaa kestävää kaunet­ta. Sitä on alueen charmi…Kaikki eivät myöskään “tykkää“synkästä Kata­janokas­ta:) Huopalah­den tiestä ja Turun väylästä olisi tietysti hyvä päästä kokon­aan eroon..Mutta men­emme mekin kesäl­lä maalle sitä kaut­ta:) Muuten ainakaan meille ei liiken­teestä kuu­lu inahdustakaan…Kotia haet­ti­inkin kauan ja hartaasti.

    Vastaa