Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2009

9.11.2009 · Aihe: _ 

Munkkivuoren ostarinseudun asemakaava

Ostaria laajennetaan Naantalintielle päin parhaat osat suojellen, rakannetaan viisikerroksinen toimistotorni (ilmeisesti Dextralle?), laajennetaan pysäköintiä puistoon Ranskalaisen koulun luona ja Ulvilantien ja Huopalahdentien välissä, siirretään Naantalintietä ja suojellaan Ulvilantie 29:n talot.

Ostarin laajennuksesta ja toimistotornista (huikeat viisi kerrosta) on tullut paljon palautetta. Päämäärä vahvistaa ostaria on sinänsä hyvä, koska se on kaupan kannalta hyvällä paikalla. Sitä en ymmärrä, mihin koulu tarvitsee pysäköintipaikkoja.

Ulvilantie 29:ltä napsastaan pysäköintipaikkoja Naantalintien siirrolle. Korvaukseksi he saavat 40 pysäköintipaikkaa ostarin katolta. Yhtiölle tarjottiin myös lisärakennusoikeutta, mutta ei kelvannut; autokatosten rakentaminen pihoille sen sijaan kelpasi. Eivät taida yhtiössä tietää, mitä vanhojen betoniaikakauden harjoitelmatalojen peruskorjaus tulee maksamaan. En tiedä, mihin virasto ajatteli rakennusoikeuden sijoittaa, mutta maallikosta tuntuisi siltä, että tontin ostoskeskuksen puoleiselle sivulle sopisivat pihat suojaavat rakennukset (4 kpl) varsin hyvin, joskin ne tulisivat silloin pihojen eteläpuolelle. Katso tästä.

Ulvilantie 29:n maanvuokrasopimus on voimassa vuoteen 2020. Sen jälkeen vuokra nousee ja paljon sopivasti samaan aikaan, kun peruskorjaus iskee päälle.

Tarvon saaressa suojellaan pari vanhaa puutaloa ja sallitaan vähän lisää rakentamista niiden tueksi. Tyhjillään olevat talot on myyty yksityiselle.

Kommentit

34 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.11.2009”

  1. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 9.11.2009 kello 20:29

    Minusta tuo on näpertelyä. Ei tuolla tavalla saada Helsinkiä koskaan rakennettua kaupungiksi 🙁 Se että joskus on tehty virheitä, ei tarkoita etteikö niitä voisi korjata joskus tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. spottu kirjoitti 9.11.2009 kello 20:58

    Minusta ostareita vahvistettaessa mukaan pitäisi aina kaavoittaa vähän senioriasuntoja. Tästäkin alueesta tunnutaan tykkäävän niin että sieltä lähdetään mielummin vasta jalat edellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. tpyyluoma kirjoitti 9.11.2009 kello 23:14

    Kysymyksiä joita tulee mieleen:

    Ostarin pohjoissiipi puretaan, ja tilalle rakennetaan yksikerroksinen rakennus, kun se nyt on vielä pohjoispuolelle niin miksei siihen tehdä vaikka pari kerrosta lisää niitä spottun mainitsemia senioriasuntoja? (Erinomainen idea.)

    Munkkivuori on ihan hyvä lähiö, mutta en nyt ymmärrä mitä niin erikoista niissä taloissa on että ne pitää suojella? Kysytään näin päin, mikä olisi sellainen talo jota virkamiehet eivät halua suojella? Ei siis niin että näen mitään syytä miksi niitä taloja pitäisi purkaa, mutta yleisemmällä tasolla tämä suojeluvimma alkaa mennä yli.

    Ja ennen kaikkea, jos KSV lukisi vaikka omia liikennesuunnitelmaan. Munkkivuoren ratikka on ilmeisesti ratikkaverkon kehittämissuunnitelmassa, mites kiskovaraus? Pasilanväylän suunnitelmissa taas on Lapinlahdentien suuntainen tunneli joka ilmeisesti jopa rakennetaan, voisiko samalla viedä Huopalahdentien maan alle ainakin ostarin kohdalla? Lisärakentamisella voisi tietenkin myös rahoittaa sen tunnelin ainakin osittain, miten tämä vaikuttaa sen toimistotalon sijoitteluun joka on kai ajateltu meluvalliksi Huopalahdentielle?

    Elinan kommentteja kauhunsekasaisella kiinnostuksella odottaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Ilpo Pernaa kirjoitti 10.11.2009 kello 8:29

    Puuttumatta enempää siihen montako kappaletta parkkipaikkaa saadaan katolle tai koululle, mistä tunneli mihin, jne, ihmettelen miten tuollaista sullomista voidaan pitää ekologisesti kestävänä asumisen mallina ? Kallista, saastuttavaa, ahdasta, häiriöaltista ja kaikkea siltä väliltä.

    Eikö meneillään oleva metrokatastrofi yhtään hiljennä vauhtia? Vain hyvällä tuurilla säästyttiin ihmishenkien menetyksiltä. Keski-Euroopassa niiltä ei vältytty:

    http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/06/904998

    Kaupunkimainen rakentaminen lisää vesikatastrofien riskiä. Vesi ei yksinkertaisesti voi imeytyä maahan päällystämisen vuoksi. Mitkään viemärit eivät pysty poistamaan tulvivaa vettä, tuli se sitten päiviä jatkuneista sateista tai putkirikoista.

    Nyt vielä varoitetaan sadannan lisääntymisestä tulevaisuudessa. Tosin asiantuntijat riitelevät ilmastonmuutoksesta ja osa väittää lämpenemisen pysähtyneen.

    Oman lukunsa muodostavat jätevesi ja energiakysymykset. Niitähän ei Helsingin kaupunki ole pystynyt ratkaisemaan kestävästi edes nykyiselläkään asukasmäärällä saatikka sitten suuremmalla väkimäärällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2009 kello 8:41

    Jos suomalaiset asuisisivat maaseudulla ja puhdistaisivat jätevetensä yhtä huonosti kuin haja-asutusalueilla tehdään, vesikatastrofi koskisi kaikkia vesistöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Elina kirjoitti 10.11.2009 kello 8:49

    Pyöräniemi täällä taas provoilee. Ja Elina provosoituu. Se on luonnon vääjämätöntä kiertokulkua näemmä….

    Miksi ihmeessä meillä Suomessa pitäisi olla ruuhkaisia, meluisia ja saasteisia keskittymiä, joissa ihmiset joutuvat asumaan ja liikkumaan kuin sillit suolassa?

    Miten joku sellaista voi toivoa, on minulle mysteeri.

    Näitä Pöyräniemen haikailemia tihentymiä on tietysti pakko olla vaikkapa pinta-alaltaan samankokoisessa, mutta asukasluvultaan 15-kertaisessa Saksassa.

    Mikä estää Kallea muuttamsta näihin “oikeisiin kaupunkeihin”, jos ne kerran niin ihania ovat? Englantikin sujuu varmasti Kallelta sen verran, että suunnaksi Lontoo, jos kielivalinnat koulussa jäivät suppeiksi. Siellähän sitten saa nauttia ruuhkista ja pakokaasuista oikein sydämensä kyllyydestä.

    Nyt on kuitenkin niin, että suurin osa suomalaisista arvostaa kaupunkialueillakin laajoja, metsäisiä ulkokoilualueita. Siksi Ruskeasuo, Munkkivuori ja Haaga ovat niin suosittuja asuinalueita. Eivät kaikki halua asua Kaisaniemessä, eivätkä sinne mahtuisikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Elina kirjoitti 10.11.2009 kello 9:13

    Osmolla tuntuu olevan naiivi lapsenusko nykyisen rakentamisen paremmuuteen “betonibrutalismin harjoitteluun” nähden.

    Arabianrannassa tehdään jo nyt peruskorjausta. Jopa katot ovat vuotaneet. Väitän, että näiden rakennusten elinkaari on huomattavasti lyhyempi kuin esim. Munkkivuoren rakennusten.

    Ulvilantie 29:n pärjäämisestä ei tarvitse kantaa huolta. Se on erittäin varakas yhtiö, jossa peruskorjausta on tehty jatkuvasti, mm. kaikki julkisivut on uusittu. Yhtiö omistaa kymmeniä asuntoja ja useita liikehuoneistoja, jotka ovat vuokralla. Putkiremonttia ei ole vielä tehty, mutta tulossahan se on muutaman vuoden sisään. Hinta on kyllä tiedossa toisin kuin Osmo kuvittelee.

    Vastustin luonnollisesti ostarin laajentamista ja etenkin metsään tehtäviä parkkipaikkoja. Ostarin ongelma ei mielestäni ole tilan puute, vaan palvelujen yksipuolistuminen. Erikoisliike toisensa perään lopettaa ja tilalle tulee tylsä pankin konttori tai muu vähemmän houkutteleva yritys.

    Toisaalta, jos ostarin vetovoimaa kyetään lisäämään, on se kaikkien munkkivuorelaisten etu. Lähinnä täällä pitäisi parantaa joukkoliikenneyhteyksiä, jotka ovat surkeat ja kurjistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana vielä radikaalisti.

    Osmokaan ei asialle ole mitään pettymyksekseni tehnyt.

    Talojen ulkonäkö ei minustakaan ole kummoinen, mutta puistomaisuus tekee kuitenkin kokonaisuuden kauniiksi. Koko kaava olisi minusta suojeltava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. jari kirjoitti 10.11.2009 kello 13:15

    Itse olen Elinan kanssa täysin samaa mieltä. Nyt rakennettavien talojen laatuun tulisi keskittyä, jotta niistä ei tehdä kertakäyttöisiä. Esim. tämä arabianrannan surullinen puolihitas Loft-kohde. Joka varauksista alkaen on ihmetyttänyt. Myös ostohinnan sitominen hitakseen ja myyntihinnan markkihintasuus ihmetyttää. Ainoastaan talossa havaitut rakennusvirheet estävät kaupungin tarjoamaa ilmaista mahdollisuutta lottovoittoon.

    Ulvilantien talojen suojelu on tärkeää niiden talojen yksityiskohtien säilymiselle. Suurissa peruskorjauksissa on huonoilla hallituksilla tapana uudistaa liiaksi asioissa, joissa ei ole suuria kustannuksia. Hallitus intoutuu liiaksi muodin ja uutuuksien perässä juoksuun ja unohtaa lähes 60 vuotiaan talon kultuuriperinnön. Muodittomuus on tärkeintä. Järkyttävää nähdä, kuinka kauniit yksityiskohdat puretaan surutta (vetimiä, pihavaloja, saunaosastojen yksityiskohtia) ja K-raudasta ja Starkista haetaan jotain kertakäyttöistä tilalle. Siinä vain hallitus haluaa, vaikka hallituksen pitäisi kaikessa kunnioittaa asukkaiden tahtoa. Suojeluissa taloissa tuota ei enää tapahdu. Lauttasaaren Isokaaren ja puistokaaren talot suojeltiin jo 1994, ja sillä on varmasti säästetty kustannuksia, esim. täysin turhien ikkunan vaihtojen takia. 15×15 ja kuus´kulmalaatta ei ole pahuus.

    Pitäisikö eduskunnan tontille rakentaa myös täydennystä kattaakseen kalliin peruskorjauksen. Tai pitäiskö eduskunnan jakaranda seiniä vaihtaa kipsilevyyn saneerauksen tai peruskorjauksen takia? Vai onko vain sallittava kustannukset ja suorittaa restaurointia ja konservointia.

    Onneksi taloyhtiöissä on vielä demokratia. Ja osakkaat uskaltavat olla jotain mieltä. Kaikissa taloyhtiöissä ei ole asiat näin hyvin. Oligarkit tekee mitä haluaa ja hallituksen kokouksista ei vaivauduta edes pyötäkirjoja tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 10.11.2009 kello 14:31

    Jarin ratkaisu kuulostaa siltä että taloyhtiöiden hallitusten, eli osakkaiden, valta siirretään museovirastolle. Minusta tämmöiseen pitää olla vankat perustelut, eli talon pitää olla jotenkin poikkeuksellisen arvokas. En ole esimerkiksi omassa taloyhtiössäni innostunut moisesta ajatuksesta, vaikka se varmaan onkin 80-luvun asuinarkkitehtuuria paremmasta päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Markku af Heurlin kirjoitti 10.11.2009 kello 15:48

    OS: “Sitä en ymmärrä, mihin (ranskalainen)koulu tarvitsee pysäköintipaikkoja.”

    Ranskalaisesa koulussa, virallisesti Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, on henkilökuntaa kaiken kaikkiaan 90. Emme enää elä aikaa, jolloin opettajat asuivat koulun lähellä,ja kaikillla ei ole mahdollisuutta tulla julk. liikenneväleillä. Muutakin legitiimiä yksityisautoliikenenttä on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Markku af Heurlin kirjoitti 10.11.2009 kello 17:02

    OS: ”Ulvilantie 29:ltä napsastaan pysäköintipaikkoja Naantalintien siirrolle. Korvaukseksi he saavat 40 pysäköintipaikkaa ostarin katolta. Yhtiölle tarjottiin myös lisärakennusoikeutta, mutta ei kelvannut; autokatosten rakentaminen pihoille sen sijaan kelpasi. Eivät taida yhtiössä tietää, mitä vanhojen betoniaikakauden harjoitelmatalojen peruskorjaus tulee maksamaan”

    Onneksi Ulvilantie 29:n puhelinnumero löytyi luettelosta. Tarkistin vähän tietoja:

    Koko Munkkivuoren asemakaavan laati Olavi Terho, (Ilmeisesti TKK:n asemakaavaopin professorin. Otto-Iivar Meurmanin oppien mukaan)

    Ulvilantie 29 pähkinänkuoressa: 10 taloa, 470 asuntoa, kaupungin tontti (v-sopimus uusittava 2020), oma isännöitisjä ja oma talonmies. Osaksi tiilitaloja, osaksi betonirunkoisia taloja. Siis betonirunko, jossa ulkoseinät ja väliseinät tiiltä, esimerkki Lastenkodinkadulla. Tutussa 1955 rakennetussa talossa Turussa on samanlainen rakenne ja nyt menossa linjasaneeraus eli putkiremontti, eikä edes pahanhintainen.

    Rakennettu 1958 (isännöitsijän mukaan, mutta eihän sellaista kokonaisuutta välttämättä silloin vuodessa kasattu, mutta enpä väitä tietäväni). Putkiremontti tulossa, suunnitelman mukaan v. 2016.

    Taloyhtiö ei ollut tässä vaiheessa ainakaan kiinnostunut lisärakennusoikeudesta, koska se vain lisäisi maanvuokraa eikä taloyhtiö juuri itsessään kostuisi. Ja tietenkin se hajottaisi eheää kokonaisuutta sekä veisi valoa muilta asunnoilta.

    Ostarin päälle rakennettavalla 40 parkkipaikalla korvataan (kokonaan?) Naantalintien siirrossa poistuvat. Kun huomaamme, että yhtiössä on 470 asuntoa, niin kyllä sellainen parkkipaikkojakin kohtuumäärissä tarvitsee. Aika monilla perheillä mm on kesämökki.

    Ja vielä pieni yksityiskohta: Talon rakennustoimikunnan jäsen vv. 1955-60 oli Mannerhim-ristin ritari res. kapteeni (1963 majuri) Kauko Vilanti.

    Tällä hetkellä talossa ei kohteita myynnissä :toukokuu 2008 4 h + k 71 m², hp 254 000€ (so 3570 e/ma

    Pekka Haavisto on asunut lapsuutensa tässä taloyhtiössä:

    ” Pekka haaviston muistelmia http://www.pekkahaavisto.com/Kellari.html

    Kellariin mennään omalla vastuulla. Katosta tippuu vettä, lattialaudat ovat pehmenneitä. Siellä on pimeää, valokatkaisijaa ei tahdo löytyä… Kaikenlaisen romun keskeltä voi kuitenkin vielä löytyä jotakin, josta on hyötyä. Tai ainakin jotakin, joka palauttaa mieleen vanhoja muistoja. Tervetuloa tutkimaan kellariani!

    Munkkivuoresta se kaikki alkoi…..

    Isän kolmivaihteinen Moskovich Scandinavia 403 sinivalkoisen värein. Ja Ulvilantie 29:n suojaisat leikkipihat. Ne kuuluvat minun lapsuuteeni. Tässä lisää siitä, mitä kaikkea Munkkivuoressa oikein tapahtui:”

    (Kuva Mossesta ja ylpeästä omistajasta. Mosse muuten oli hyvä auto. Vähän krouvisti tehty mutta luotettava, kertoi Olli Mäki, naapurini ja nyrkkeilyn kevyen sarjan Euroopan mestari, jolla oli ollut Mosse.)

    Itse taas tunnen Munkkivuorta sen takia, että perheemme hammaslääkäri asui ja piti vastaanottoaan siellä. Sen takia ilmaisu ” vanhojen betoniaikakauden harjoitelmatalojen” särähti heti korvaan.

    Joukkoliikenneyhteyksiin en ota kantaa: Totean vain, että tänään klo 15 – 16 välillä Ulvilantie 29:stä eli ostarin vierestä Lasipalatsin pysäkille oli yht. 12 vaihdotonta yhteyttä. (25 – 33 min matka-aika, mikä on hyvä) . Ja vuorostaan Huopalahden (Haagan) r-asemalle busseja 7 -12 minuutin välein, matka-aika 15 – 18 minuuttia. Mitkä ne oikein hyvät yhteydet sitten olivatkaan?

    Helsingissä on sama väestön keskitiheys kuin Berliinissä eli 3000 as/km2. Berliiniläiset ovat hyvin ylpeitä väljästi rakennetusta kaupungistaan. Ja tämä on arvo, jota meidänkin kannattaa vaalia. Asuin muuten 2 vuota sitten viikon Frau Zipferin vuokralaisena Togo-kadulla, n 4 km Frierichstrassen asemalta. Metro tuli viereen, samoin bussi ja ratikka. Viime vuosisadan alkupuolella rakennetut talot olivat kolmikerroksisia, korkeat huoneet. Ei hissiä. Väljä katu ja väljä piha.

    Päivän HS:ssa oli juttu Martinlaakson historiikista. Historiikin tekijä valitteli, että lisärakentamisella on viety pois sitä väljyyttä ja viihtyisyyttä, jonka takia hän Martinlaaksoon aikoinaan muutti, kuten moni muukin.

    Kokonaisuuden suojeleminen voi olla hyvinkin paikallaan. Yksityistä ahneutta sentään hillitsee muiden kateus ja toinen yksityinen ahneus, mutta julkista ahneutta ei pidättele mikään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.11.2009 kello 21:50

    Ulvilantiestä.
    Jos rakennukset eivät olekaan betonielementtiharjoitelmia vaan tiilirunkoisia, niiden peruskorjaaminen on selvästi perusteltua.
    On asunto-osakeyhtiön aivan oma asia, haluaako se rahoittaa toimintaansa lisärakennusoikeudella vai ei. Minun on vaikea kuvitella, että kiinteistövirasto perisi hyödyn kokonaan itselleen maan vuokrassa, sillä kaupungin politiikkana on ollut houkutella tiivistämiseen taloudellisten porkkanoiden avulla. Juurihan Ulvilantiellä hyväksyttiin yksi tällainen lisärakennusoikeuskaava, jolla taloyhtiö rahoittaa peruskorjausta. En tosin mene kiinteistövirastosta takuuseen.
    Usein nuo lisärakentamiset ovat törmänneet pysäköintiongelmiin. Vanhalla kaavalla pysäköinti saadaan sullotuksi maan pinnalle, mutta tiivistyskaava pakottaisi kansiratkaisuuihin, mikä tulee niin kalliiksi, että se syö kaavoitushyödyn enemmän kuin kokonaan.
    Lisärakentamista on toivottu, koska moni haluaisi pysyä Munkkivuoressa, mutta alueelta ei löydy perheasuntoja, vaan valtaosa asunnoista on alle 50 neliön kaksioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 10.11.2009 kello 23:20

    Myönnän ongelman, semminkin kun ullakoille ei voi rakentaa, koska, katot ovat matalia. Tosin tätä voi ratkaista myös yhdistämällä asuntoja.

    Ruskeasuolla tehtiintutuss aas.yhtiössä näin, ja huoneisot yhdistetiin napsaisemallaa porraskäytävävästä pala. Tämä kylläkin on vähän hidas tie, kun tätyy odottaa, että naapurihuoneisto tulee myyntiin.

    Toisin on Töölössä ja muualla kantakaupungissa, mutta julkisivumääräyksiä pitäisi lieventää eli mm. mahdollistaa kattoikkunat kadulle päin. Tämä kyllökin vaatii aikamoisat harkintaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Elina kirjoitti 11.11.2009 kello 8:13

    Tiilirunkoisia ovat ja rappaus päällä.

    Voisit Osmo hieman ottaa selvää perusasioista ennenkuin rupeat haukkumaan toisten koteja “betonibrutalismin harjoitteluksi” ja jakelemaan purkutuomioita.

    Ehkä 29:ssä todellakin tiedetään paremmin, mitä omassa yhtiössä tehdään kuin Katajanokalla.

    Munkkivuoressa on aikamoinen mummokertymä näissä yksiöissä ja kaksioissa. Kun mummoista aika jättää, voitaisiin täällä panostaa asuntojen yhdistelyyn saaden näin perheasuntoja. Tätä on jonkin verran jo tapahtunutkin.

    Totta on, että perheasuntoja on vähän ja nekin ovat suhteellisen pieniä, 70-90 m2. Hyvämaineiset koulut, laajat autottomat alueet, keskustan läheisyys ja monipuoliset palvelut vetäisivät kyllä tänne lapsiperheitä enemmän, mikä nyt on mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.11.2009 kello 9:16

    En ole esittänyt talojen purkamista Munkkivuoressa. Mistä moinen ajatus? Ainoastaan selostin, että asunto Oy:lle on tarjottu lisärakennusoikeutta peruskorjauskulujen kattamiseen, mutta ei ole kelvannut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. spottu kirjoitti 11.11.2009 kello 9:10

    “Toisin on Töölössä ja muualla kantakaupungissa, mutta julkisivumääräyksiä pitäisi lieventää eli mm. mahdollistaa kattoikkunat kadulle päin. Tämä kyllökin vaatii aikamoisat harkintaa.”

    Kannatetaan. On kummallista miten Helsingissä vähäeleiset lapeikkunat ovat edelleen pannassa, lopputuloksena pimeitä ullakkoasuntoja tai ei asuntoa lainkaan. Uudisrakennuksiin saa sen sijaan katolle laittaa aivan minkälaisen pelti-alumiini-lasihäkkyrän tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Elina kirjoitti 11.11.2009 kello 9:31

    Okei sori!

    Tulkitsin liikaa ehkä sen aloituksen valossa, jossa olit sitä mieltä, että monet lähiöt pitäisi purkaa ja rakentaa uutta tilalle. Et tosiaan tässä mitään sellaista sanonut.

    Nyt on tosiaan vain se ongelma, että kukaan ei voi taata nyky-rakennuskulttuurin vallittessa, että uusi olisi jotenkin parempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. spottu kirjoitti 11.11.2009 kello 9:52

    “Hyvämaineiset koulut, laajat autottomat alueet, keskustan läheisyys ja monipuoliset palvelut vetäisivät kyllä tänne lapsiperheitä enemmän, mikä nyt on mahdollista.”

    Asia voisi osittain ratketa rakentamalla Toronto-tyyliin pari-kolme asuintornia välittömästi tenniskeskuksen eteläpuolelle. Munkkivuori on niin metsäinen ettei se muuttaisi sen luonnetta lainkaan erityisesti kun Ulvilantien pohjoispuolelle jäisi metsä- ja kalliokaistale, eikä juuri tuossa kohdassa tornien varjostuskaan haittaisi ketään. Alueella on elitismin symbolit valmiiksi kohdallaan joten laadukkaaseen rakentamiseen voisi löytyä halukkuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kimmo kirjoitti 11.11.2009 kello 9:56

    Markku af Heurlin: Koululle ei tarvita mitään pysäköintipaikkoja ja opettajat voivat todellakin kulkea julkisilla töihin, eikä huristella Espoosta millään kökkömaasturilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Markku af Heurlin kirjoitti 11.11.2009 kello 10:01

    On kummallista miten Helsingissä vähäeleiset lapeikkunat ovat edelleen pannassa, lopputuloksena pimeitä ullakkoasuntoja tai ei asuntoa lainkaan.”

    Odotamme toiveikkaina yhden rakennusvalvonta-arkkitehdin eläkkeellepääsyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Elina kirjoitti 11.11.2009 kello 12:50

    Spottu,

    Mainitsemallesi alueelle on juuri valmistunut urheilupuisto.

    Juttelin tänään työmiesten kanssa ja viimeistely oli käynnissä — laittelivat vielä muutamia penkkejä ja roskiksia paikoilleen.

    Alueella on nyt monipuolisesti ulkoliikuntavälineitä ja kaksi leikkialuetta. Toinen pienille lapsille ja toinen isommille.

    Paikalla oli ennen ihania vanhoja kuusia ja satumetsämäinen tunnelma. Olinkin aluksi vihainen, kuten moni muukin, kun näin puita kaadettavan. Lopputulokseen olen kuitenkin nyt tyytyväinen.

    Mutta metsää en yhtään neliösenttiä ole enää valmis nirhimään. Tämä riitti! Seuraavaksi menetettäisiin kalliot Talin keilahallin ja Ulvilatie 27:n välissä.

    Ne on nähdäkseni kyllä suojeltu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Liian vanha kirjoitti 11.11.2009 kello 13:18

    “Totta on, että perheasuntoja on vähän ja nekin ovat suhteellisen pieniä, 70-90 m2. Hyvämaineiset koulut, laajat autottomat alueet, keskustan läheisyys ja monipuoliset palvelut vetäisivät kyllä tänne lapsiperheitä enemmän, mikä nyt on mahdollista.”

    Pehekoko pienenee koko ajan eli asutaan yhä pienemmissä yksiköissä. Perhekoko on nyt keskimäärin 1,3 eli ydinperhe alkaa olla harvinaisuus , ainakin vähemmistö.
    Ei se tietenkään perheasuntojen tarvetta poista.

    Toisaalta harva haluaa asua 20 m2 kanikopissakaan ja parveke on nykyaikaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. tpyyluoma kirjoitti 11.11.2009 kello 14:29

    Elina, jos se Huopalahdentie menisi maan alle niin saisiko edes sen päälle rakentaa vai onko se korvaamattoman arvokas osa paikallismaisemaa? Ihan oikeasti, kohta Museovirasto varmaan keksii että Pitäjänmäen liikenneympyrä pitää suojella aikakauden liikennearkkitehtuurin edustavana esimerkkinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.11.2009 kello 15:49

    Pitäjänmäen liikenneympyrä ehkä suojellaan kansalaistottelemattomuuden symbolina. Se on täysin (senaikaisen) asemaakaavan vastainen. Liikenneväki vain sattui rakentamaan sen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. tpyyluoma kirjoitti 11.11.2009 kello 16:05

    Eiku se suojellaan uusavuttomuuden uhkaamana kohteena, liikenneympyrä on kolmikaistainen ja ihan hyvin ne autot siinä osaa ajaa, vaikka nykään Helsingissä kaksikaistaista pidetään mahdottomana.

    Pehekoko pienenee koko ajan eli asutaan yhä pienemmissä yksiköissä.
    Asumisväljyys per naama nyt on kuitenkin kasvanut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta tilastohistorian ajan, ja mitä vähemmän asunnossa on asukkaita niin sen enemmän heitä kohti on keskimäärin neliöitä. Vstaväitteet on tasoa että tulevaisuudessa asutaan energian hinnan noustessa pienissä nollaenergia-asunnoissa, koomisimman esimerkin mainitakseni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 11.11.2009 kello 17:35

    Osmo: “…puhdistaisivat jätevetensä yhtä huonosti kuin haja-asutusalueilla tehdään, vesikatastrofi koskisi kaikkia vesistöjä.”

    Mihin tuo mahtaa perustua? Kun katselee tuttujen omakotitaloja kaava-alueiden ulkopuolella, niin välillä päin vastoin tuntuu, että mopo on karannut käsistä 😀 Ovatko nykyiset vaatimukset todella teknisesti perusteltuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.11.2009 kello 17:49

    Haja-asutusalueilla päästöt asukasta kohden ovat moninkertaisia kaupunkeihin nähden. Jos kaupunkien väestö siirrettäisiin haja-asutusalueille nykuyisin normein, päästöt lisääntyisivät huomattavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 11.11.2009 kello 17:50

    Elina. “…Miksi ihmeessä meillä Suomessa pitäisi olla ruuhkaisia, meluisia ja saasteisia keskittymiä, joissa ihmiset joutuvat asumaan ja liikkumaan kuin sillit suolassa…”

    Joo, siis ei, en tarkoita tuota. Entisenä kaupunkilaisena en vain ymmärrä, miksi pitää yhdistää kaupunki ja maaseutuasumisen huonot puolet 😀 Molemmissa asumismuiodoissa on hyviä puolia ja se, mitä arvostaa, pitäisi ratkaista valinnan. Nythän näin ei ole, vaan meillä on yleisesti käytössä asumismuotona kerrostalolähiö, joka on täydellinen yhdistemä molempien huonoista puolista.

    Voisin kuvitella asuvani Munkkiniemessä, tosin lompakoni ei riitä siihen. Munkkiniemi on jotenkin kaupunkimainen, vaikka sielläkin olisi mahdollisuus tiivistää ainakin motarin suuntaan. Munkkivuorea pidän jo lähiönä, joka ei erityisemmin kiinosta minua. Ostari on kiva ja siinä on helppo poiketa sekä autolla että polkupyörällä. Alue on niin harvaan rakennettu, että silmämääräisestisanoen se olisi voitu rakentaa myös pientaloina, jolloin se olisi varmasti haluttava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.11.2009 kello 17:54

    Alue on niin harvaan rakennettu, että silmämääräisestisanoen se olisi voitu rakentaa myös pientaloina, jolloin se olisi varmasti haluttava.

    Ulvilantie 29:n tonttitehokkuus on 0,6. Pientaloina (180m2) tämä edellyttäisi noin 300 neliön tonneja. Yleinen Keski-Euroopassa, mutta pidän sopivampana pienkerrostaloille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. jari kirjoitti 11.11.2009 kello 23:06

    Lukuisissa lähiöissä lisärakentamista perustellaan juuri tuon keskineliöpienuuden nimissä. Kun ei ole kuin 5% asuntokannasta 4huonetta tai enemmän. Sitten kun niitä 4-5huonetta ja saunoja rakennetaan, niin sillä hinnalla ei välttämättä enää haluakaan asua edelleen rakkaassa kaupunginosassa. Uudistuotanto on vaan niin hemmetin kallista. Samalla rahalla voi jo valita kaupunginosansa. Samoin ne ostarin lisäkerroksiin ajatuksena olevat senioriasunnot varmasti hinnotellaan täysin seniorien varallisuuden yli. Jo nyt pelkkä putkiremontti yksiössä tai pienessä kaksiossa saa monen konkurssiin.

    Asuntojen yhdistämisbyrokratiaa voisi hieman löystää. Käsittääkseni Tukholmassa niihin saa jopa avustuksen (putkikuilu ja lava) ja rakennepiirroksetkin ovat lähes ilmaisia. Ja kaikella tuolla on aikaansaatu mm Söderissä taloja, missä kaikki sosiaaliluokat on kivasti sekoittuneet. Mitä ylemmäs taloa menee, sitä suurempia ja vauraampia asunnot on. Ei olis varmaan Kalliossakaan sama pahitteeksi.

    Edelleen olen suojelupäätöksen kannattaja. Pihlajamäen rakennustapaohjeen myötä kaikki peruskorjaus on helpottunut ja riidat vähentyneet. Milloin aikaisemmin joku halusi alumiiniovia rappuun ja autotalleihin, milloin porrashuoneen väri oli vanhanaikainen. Nyt niitä vain korjaillaan, kun vaihtamallakaan ei muunnäköistä saa. Jopa pesubetoni laatikoita tulee ikävä, jos kaikki verhoillaan tiilillä ja parvekkeet saa muotilasit. Pohjois-Haagan Teuvo Pakkalan tien läheisyydessä on kivasti korjattuja alkuperäisiä 70-luku laatikoita tasakattoineen.

    Ja tpyyluoma: Kaikissa as. oy. hallituksissa ei ole arvot ja asenteet täysin kunnossa. Jotkut ovat ottaneet kunnia-asiakseen vanhan tuhoamisen ja nykytrendien hankkimisen eli juuri niitä pieniä korjauksia/vaihtoja mitä hallitus voi itse toteuttaa. Mutta edelleenkin hule vedet menee minne menee ja betonikorjauksia pitäisi tehdä ennenkuin koko kaide rapautuu. Niitä ei sitten nähdä. Kaupoissa juokseminen ja tarjouspyyntöjen kirjoittelu on selvästi jännempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Pauli Katajisto kirjoitti 12.11.2009 kello 14:51

    Pyöräniemi:

    Voisitko tarkentaa mitkä ovat ne maaseutu- ja kaupunkiasumisen huonot puolet, jotka yhdistyvät lähiöissä? Lähiössä asuvana kun ei tule heti mitään ilmiselviä yhtäläisyyksiä mieleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Mikko Särelä kirjoitti 14.11.2009 kello 20:52

    Pauli, Pyöräniemi tarkoittanee sitä, että joutuu asumaan tiivisti rakennetulla alueella mahdollisesti huonosti äänieristetyssä kerrostalossa – ja samalla on kaukana kaikesta (työpaikoista, palveluista, kaupoista, yms).

    Taustaoletuksena se, että puhuttiin kerrostalolähiöistä eikä omakotitalo/rivitalolähiöistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Pauli Katajisto kirjoitti 16.11.2009 kello 13:17

    Tuskin tarkoitti, katso vaikka vertailu Munnkiniemi vs. Munkkivuori.

    Noh, tämä lienee jotain sisäpiirihuumoria, jota ulkopuolisen ei ole tarkoituskaan ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. huvittunut äiti kirjoitti 11.1.2010 kello 17:20

    Useimmat Munkinseudun asukkaat viihtyvät täällä pitkään. Omassa taloyhtiössämme Ulvilantiellä rakentamisesta lähtien:) Ainakaan omassa perheessämme ei ole tapahtunut mitään vastakkainasettelua maasturin ja pyörällä kulkijan välillä. Aikaa kestävää kaunetta. Sitä on alueen charmi…Kaikki eivät myöskään “tykkää”synkästä Katajanokasta:) Huopalahden tiestä ja Turun väylästä olisi tietysti hyvä päästä kokonaan eroon..Mutta menemme mekin kesällä maalle sitä kautta:) Muuten ainakaan meille ei liikenteestä kuulu inahdustakaan…Kotia haettiinkin kauan ja hartaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus