Eikös EU:n pelloista yli puolet kuulu, johonkin erikoisvyöhykkeeseen jolle maksetaan jotain erikoistukea, koko maataloushan pitäisi laittaa kokonaisvaltaiseen remonttiin, jos sitä halutaan kehittää markkinatalouden suuntaan ja tämä suunta taitaa olla kaikessa muussakin jonkinverran vastatuulessa kaikkialla maailmassa, tämän nykylaman takia.

Härmälän vierasyliökirjoitus käsittelee maatalouden tulevia haasteita. Maapallon täytyy liki kaksinkertaistaa ruuantuotanto vuoteen 2050 mennessä ja lisäksi tuottaa huomattava määrä bioenergiaa ja biopohjaisia raaka-aineita.

Suomelle EU on asettanut todella raskaan taakan :

http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/politiikka/suomi.html

Tätä taustaa vasten maatalouden tuotantoa olisi Suomessa lisättävä: “Uusiutuvan energian kehittämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti biopolttoaineiden, kuten hakkeen, peltoenergian, kierrätyspolttoaineen ja biokaasun käytön lisäämiseen. Niiden osuuden toivotaan kolminkertaistuvan kuuteen prosenttiin 15–20 vuoden aikana.”

Tämä taas nostaa väistämättä ruuan hintaa ja sama ilmiö toteutuu läpi maapallon joten halpaa ruokaa ei saa mistään, ainakaan kestävän kehityksen periaatteella kasvatettua.

Kysymys on sekä että tilanteesta. Oligopolin jäsenet voivat käyttäytyä markkinoilla yhdenmukaisesti, kilpailua välttäen sekä asiakkaista riippumattomalla tavalla (tämä koskee myös S- ja K-ryhmän vahvasti hallinnoimaa vähittäiskauppaa eikä yksin jalostusporrasta).

Toisaalta kun kuluttaja tavoittelee samanaikaisesti sekä halpaa että hyvää hän saa yleensä vain halpoja, mutta hyviltä näyttäviä bulkkituotteita.

Sikaloiden tilanne on kuvaava. Eilen oli Maatalouden Tulevaisuudessa uutinen, miten sikatalous on rajussa pudotuksessa ja tuonti valtaa alaa:
http://tinyurl.com/tuotanto-ei-kannata

Tänään samassa lehdessä on uutinen, miten valtio tekee vastaiskun uusilla miljoonaluokan avustuksilla suursikaloiden rakentamista varten:
http://tinyurl.com/suursikaloita

Houkutteleeko valtio nuoria viljelijöitä selvään ansaan näillä runsaskätisillä avustuksilla:

“Nuorille viljelijöille avustus olisi enintään 25 prosenttia ja muille 15 prosenttia rakennuskustannuksista. Korkotukilaina voi olla enintään 70 prosenttia ja siihen sisältyvä korkotuki 20 prosenttia.”

Rauhala päättelee, että jos ei ole tarjontaa kaupoissa, ei synny myöskään kysyntää.

Väärin päätelty. Jos ei ole kysyntää, niin ei ole myöskään tarjontaa kaupoissa on oikea järjestys.

Tästä asiasta vallitsee käsittääkseni Suomessa laaja yksimielisyys. Edes MTK tai ministeri Anttila ei tätä pyrkimystä vastusta. Miksi sitten maataloustuotantomme on edelleen niin bulkkituotantovaltaista?

Luomuviljelijä Osmo Rauhalan mukaan syynä on se, että luomutuotteet eivät nykyisin pääse markkinoille. Ruuan jalostustoiminta on liian keskittynyttä. Markkinat ovat neljän
jalostajan hallussa, joista vain yksi tuottaa luomua. Rauhala päättelee, että jos ei ole tarjontaa kaupoissa, ei synny myöskään kysyntää.

Syitä on monia muitakin, mutta tähän pulmaan olisi ensi alkuun helpointa tarttua. Eikö esim. kilpailuvirasto voisi tarttua asiaan määräävän markkina-aseman väärinkäyttökiellolla (KRL 6 §). ”Määräävä markkina-asema katsotaan olevan yhdellä tai useammalla elinkeinonharjoittajalla taikka elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto-tai jakeluportaalla” (KRL 3 § 2 mom).