Melko härskejä mulkkuja noi obamat. Ois syytä laittaa se koko maa taloudellisten pakotteiden alle, ja estää kaikki kauppa niiden kanssa.

Suosittele: 1

Riistäjähallinto? Kerrotko tarkemmin mitkä gm-ruoka-avusta kieltäytyneet maat olisivat riistäjähallinnon vallassa? Vai ovatko kaikki ei-länsimaiset demokratiat riistäjähallintoja? Ovatko kaikki GM-kriittiset hallitukset riistäjähallintoja, kuten Sveitsi, Itävalta ja Kreikka?

Artturi kirjoitti:
“Eikö vaan annettaisi kaikkien kukkien kukkia? Tällöin ei tarvitse huolehtia mistään turvallisuudestakaan, kun jokainen kuluttaja voi tehdä päätöksen omalta kohdaltaan.”

Oliko tuossa sarkasmia?
Musta huumoriton totuus on, ettei yksittäisen kuluttajan turvallisuus kiinnosta kvartaalibisnestä, niin kauan kun kuluttajien vaivoja tai jopa kuolemantapauksia on mahdoton yhdistää mihinkään yksittäiseen tuotteeseen. Nykymaailmassa pääasiassa teollisesti tuotettuun ruokaan tyytyvä saa ruoassaan sisäänsä niin paljon myrkkyjä, että syyn toteaminen minkään yksittäisen tuotteen kohdalla ei onnistu – minkä taakse luontoarvoistakin piittaamattoman miljoonabisneksen on helppo piiloutua.

Perustelut geenimuuntelun puolesta ovat siis kutistuneet ajatukseen kansainvälisen bisneksen sääntelemättömyyden ihannoinnista, ruoan turvallisuudesta piittaamatta.

Suosittele: 0

Jostain syystä gm-teollisuus pyrkii siihen, ettei gm-tuotteita tarvitsisi merkitä ja se puolestaan tarkoittaisi ettei kuluttaja halutessaankaan pysty valitsemaan geenimuuntelematonta.

öööö… ei. Kukaan ei ole kai kieltämässä geenimuuntelemattoman ruoan merkitsemistä.

Ovatpa nälästä kärsineet maat jättäneet gm-ruoka-avunkin vastaanottamatta, kaiketi juuri siksi, että ei ole ollut mitään takeita tarjotun ruoan terveellisyydestä tai haitattomuudesta.

On se kyllä hienoa, kun voi ihan GM:t vastustaakseen glorifioida kehitysmaiden riistäjähallintoa, joka näännyttää kansansa nälkään. Mitä luulet, jos olisi kysytty niiltä jotka ruokaa oikeasti tarvitsivat? Olisivatko he mieluummin ottaneet vastaan GM-ruokaa vai olleet nälässä?

Se mitä ihminen suuhunsa laittaa ei pitäisi olla kenenkään muun kuin hänen itsensä asia. Jos hän haluaa syödä halpaa GMruokaa tai kallista luomuruokaa, niin se ei haittaa muita ihmisiä, eikä siitä pidä tehdä mitään poliittista päätöstä. Eikö vaan annettaisi kaikkien kukkien kukkia? Tällöin ei tarvitse huolehtia mistään turvallisuudestakaan, kun jokainen kuluttaja voi tehdä päätöksen omalta kohdaltaan.

Suosittele: 0

Mitä aluetta tarkoitat ja mitä eri aikakausia vertaat? Faktalle löytyy varmaankin tieteelliset todisteet?

Suosittele: 0

Artturi kirjoitti:
“Se, että jonkun kuvitelmissa GM:stä voi olla haittaa ei tarkoita että sen harjoittajilla olisi mitään todistustaakkaa. Jokainen kuluttaja saa ihan itse tehdä valinnan haluaako ostaa sitä GM-ruokaa vai ei. Jos pelkää sen vaikutuksia, niin voi ostaa tavallista tai jopa luomua.”

Tieteellisenä argumenttina tuota ei voi pitää, ennemminkin tunteisiin vetoavana ja pro-gm-puheenvuorona. Harjoittajilla ei ole todistustaakkaa? Geenimuuntelun harjoittajilla ei käytännössä olekaan jos riittävän vastaavuuden periaate toteutuu, kuten gm-teollisuuden halu on. Euroopassa jotkut sentään haraavat vastaan ja pitävät kiinni oikeudestaan tutkia itse ja päättää haluvatko ryhtyä geenimuuntelua levittämään. Esimerkiksi sveitsiläiset, vaikka kyllä kehittävät geenimuuntelun avulla uusia kasvilajeja, eivät silti ole vielä sallineet Sveitsissä viljeltävän gm-lajikkeita. Ehkä kehittäjät itse tietävät paremmin?

Viisaan varovaisuuden periaatteen mukaan tuleekin kuvitella, että sovelluksesta on haittaa kunnes voidaan tieteellisten tutkimusten perusteella todeta, että niin ei ole. Riittävän vastaavuuden periaatteen mukaan terveellisyyttä ja turvallisuutta ei tarvitse todentaa vaan vasta vuosien ja todennäköisesti vasta vuosikymmenten jälkeen voidaan päätellä minkälaisia haittoja oli.

Jostain syystä gm-teollisuus pyrkii siihen, ettei gm-tuotteita tarvitsisi merkitä ja se puolestaan tarkoittaisi ettei kuluttaja halutessaankaan pysty valitsemaan geenimuuntelematonta. Itse asiassa nyt jo kuluttaja vastentahtoisesti joutuu valitsemaan geenimuunneltua, sillä alle prosentin pitoisuudet voi laillisesti jättää merkitsemättä. Silti kauppoihin eksyy geenimuunneltuja pellavansiemeniä, jolla perusteella voi mielestäni aiheellisesti kysyä, mitä kaikkea muuta geenimuunneltua kaupoista jo löytyisikään jos kaikki perusteellisesti tutkittaisiin.

GM-leima tuotteessa ei ole markkinavaltti, siinä yksinkertainen syy pyrkiä eroon merkinnöistä. Luomu hinnastaan huolimatta on yhä suurempi markkinavaltti, mutta kuten asiaan kuuluu, geenimuuntelun kannattajat lähes poikkeuksetta vastustavat luomua, koska luomu on kuluttajalle käytännössä ainoa tapa varmistua siitä, että valitsee geenimuuntelematonta, paitsi jos luomuviljelmän vieressä joku kasvattaa gm-lajiketta, suojaetäisyydeksikin tuli peräti 30 metriä.

Ihmisten kuluttamat kalorit eivät kerro kaikkea siitä kuinka terveellistä ruokaa on syöty ja kuinka paljon. Ainakin länsimaissa suuri osa tuotetusta ruoasta kipataan kenenkään koskematta jätteisiin. Silti sekin ruoka on jossain kaukana kalliisti peltoalaa ja luonnonvaroja tuhlaten tuotettu, ja erityisen kalliisti käsitelty ja pakattu, sekä pilaantumista ja tuholaisia vastaan myrkytetty. Sitä samaa lisäainemyrkkyä kansainvälinen ruokateollisuus haluaisi köyhissäkin maissa kulutettavan heidän omien ja terveellisten ruokiensa sijaan. Ovatpa nälästä kärsineet maat jättäneet gm-ruoka-avunkin vastaanottamatta, kaiketi juuri siksi, että ei ole ollut mitään takeita tarjotun ruoan terveellisyydestä tai haitattomuudesta. Länsimaisen kvartaalibisneksen sanaanko kehitysmaiden johtajien pitäisi luottaa?

Suosittele: 0

Ruokahan riittäisi kaikille, jos se vain jakautuisi tasaisemmin, mutta ainakaan geenimuuntelu ei näytä tähän asti tippaakaan edistäneen ruoan jakautumista tasaisemmin.

Ruokaa ei riitä kaikille, jos se jakautuisi tasaisemmin, koska sitä ei tuotettaisi niin paljoa, jos se olisi sosialisoitu.

Köyhimmät hyötyvät nimenomaan eniten pienimuotoisesta, paikalliseen talouteen nojaavasta maanviljelystä

Vastoin väitteitäsi köyhät eivät hyödy yhtään sen enempää kuin rikkaatkaan tehottoman maatalouden harjoittamisesta, eli siitä on heille haittaa. Rikkailla tämä haitta on suht kosmeettista, ok joutuu maksamaan ruoasta vähän enemmän ja jättää sitten jonkun lomamatkan tai korun ostamatta. Köyhillä sen sijaan sama lovi tuloihin on huomattavasti raskaampi, ok ei osteta lapselle koulupukua, ok juodaan likaisesta kaivosta vettä jne.

Se, että jonkun kuvitelmissa GM:stä voi olla haittaa ei tarkoita että sen harjoittajilla olisi mitään todistustaakkaa. Jokainen kuluttaja saa ihan itse tehdä valinnan haluaako ostaa sitä GM-ruokaa vai ei. Jos pelkää sen vaikutuksia, niin voi ostaa tavallista tai jopa luomua.

Suosittele: 0

Maailman nälässä elävien absoluuttinen määrä on pysynyt suunnilleen vakiona viimeiset 30-40 vuotta (vähän vajaa miljardi ihmistä). Samana aikana maapallolle on tullut kolmisen miljardia uutta asukasta, jotka siis on ruokittu. Nämä uudet asukkaat ovat tulleet ennen kaikkea kehitysmaihin. Samaan aikaan siellä on tapahtunut kaupungistumista (ihmiskunnan historian ehkä suurin kansanvaellus on ollut kiinalaisten massamuutto kaupunkeihin).

Ruuan hinnan aleneminen on siis vähentänyt maailman nälkää. Se entinen pienviljely johti paljon suuremman osan kansasta elämiseen nälässä kuin nykytilanne. FAO:n mukaan 1970 n. 37% kehitysmaiden väestä eli nälässä. Nyt tuo on 17%. Ihmisten kuluttamat kalorimäärät ovat lisääntyneet kehitysmaissa nopeammin kuin kehittyneissä.

Voit tietenkin väittää, mitä haluat, mutta raaka fakta on se, että perinteinen kehitysmaiden pienviljely ei pystynyt pitämään nälkää loitolla siinä, missä nykyiset menetelmät pystyvät.

GM:llä ei varmaan vielä toistaiseksi ole ollut kovin merkittävää roolia tuossa uusien teknologioiden tuottamassa nälän vähentämisessä, mutta tulevaisuudessa on yhä enemmän.

Suosittele: 0

Ruokahan riittäisi kaikille, jos se vain jakautuisi tasaisemmin, mutta ainakaan geenimuuntelu ei näytä tähän asti tippaakaan edistäneen ruoan jakautumista tasaisemmin.

Jokainen voinee kuvitella, kuinka geenimuunneltujen lajikkeiden hinnat muuttuisivat jos/kun tavanomaiset lajikkeet poistuisivat markkinoilta. On puhdas propagandistinen spekulaatio edes mahdollisuutena väittää, että geenimuuntelu halventaisi ruoan hintaa ja tekisi sen saavutettavammaksi nimenomaan kaikkein köyhimmille. Köyhimmät hyötyvät nimenomaan eniten pienimuotoisesta, paikalliseen talouteen nojaavasta maanviljelystä ja omasta siemenviljelystä, sen sijaan, että siemen aina ostettaisiin ulkopuoliselta taholta.

Toistaiseksi sitä paitsi kaiketi kaikki geenimuunnelluilla lajikkeilla tehdyt riippumattomat ruokintatestit ovat antaneet aihetta vähintään jatkotutkimuksiin, jollei jopa huoleen gm:n turvallisuudesta. Siitä huolimatta jotkut ovat lehtien palstoilla väittäneet, että kymmenen vuoden käytännön ruokintakoe toisaalla todistaa, ettei gm voi aiheuttaa perintötekijöihin kohdistuvia haittoja. Väitteen esitti perinnöllisyystieteen professori, mutta ei esittänyt tutkimustietoa väitteensä tueksi.

Geenimuuntelua aikoinaan markkinoitaessa edistysaskelena esitettiin monia spekulatiivisia perusteluja gm:n hyödyllisyydestä – käytännössä yksikään ei ole osoittautunut todeksi.

Sampo Smolander, voinet siis esittää tutkimuksen, jonka mukaan köyhät tulevat saamaan paremmat mahdollisuudet ruoan hankkimiseen halvemmalla gm:n avulla, ei vain väliaikaisesti vaan pysyvästi, pysyviin vaikutuksiin kaiketi pyritään.

Geenimuuntelun väitetään olevan turvallista ja terveellistä. Väittäjät eivät kuitenkaan pysty esittämään riippumattomia tutkimustuloksia väitteidensä tueksi.

Suosittele: 0

Ei homma noin toimi. Se, että jotain ei koskaan tapahdu, on mahdotonta osoittaa todeksi. Siksi todistusvastuu onkin aina sillä, joka väittää, että jotain tapahtuu. Muussa tapauksessa hyväksytään nollahypoteesi.

Ne sinun lainaamasi juttusi olivat osoittaneet, että ympäristötekijät vaikuttavat periytyviin ominaisuuksiin. Olet vielä kuitenkin aika kaukana siitä, että syöty ruoka muuttaisi perimää ja etenkin siitä, että sen ruuan sisältämällä gm:llä tuotetulla DNA:lla olisi tässä jokin asema (jotta asia liittyisi jotenkin otsikon aiheeseen).

Olet oikeassa, että varovaisuus on perusteltua. Mutta on silti huomattava, mitä toisessa vaakakupissa on, eli jatkuvasti ruoka on osalle maailman väestöä niin kallista, että se kärsii nälästä ja gm:llä mahdollisesti voitaisiin tätä tilannetta parantaa.

Aivan samasta on kyse vaikkapa kantasolututkimuksessa tai ydinvoimassakin. Kantasolututkimukseen liittyy riskejä ja joidenkin mielestä moraalisia kysymyksiä. Ydinvoima on joidenkin mielestä vaarallista. Nämä varmasti pätevät, mutta niitä pitää punnita sitä vastaan, mitä kantasoluhoidoilla voidaan mahdollisesti hoitaa tai mitä sähkötuotantomuotoja ydinvoimalla korvata.

Suosittele: 0

Samalla voinet tieteelliset todisteet esittäen kumota käsityksen, että ruoka ei muuta hormonien toimintaa ja että hormonit eivät puolestaan pysty muuttamaan geenien toimintaa tai itse geenejä.

Mutta jos on keskustelullisesti mielestäsi tuloksekkaampaa puhua asiasta uskomuksellisella tasolla, sekin sopii minulle.

Siteerattu tutkimus puhuu mosaiikkisuudesta:

“In genetic medicine, a mosaic or mosaicism denotes the presence of two populations of cells with different genotypes in one individual who has developed from a single fertilized egg.”

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12360233

“Mosaicism can be caused by DNA mutations, epigenetic alterations of DNA, chromosomal abnormalities and the spontaneous reversion of inherited mutations.”

Mosaiikkisuutta voivat aiheuttaa mm. epigeneettiset muutokset.

http://en.wikipedia.org/wiki/Epigenetics

http://www.sciencedaily.com/releases/2009/04/090412081315.htm

“Research into epigenetics has shown that environmental factors affect characteristics of organisms. These changes are sometimes passed on to the offspring.”

Siellä toki sanotaan myös:
“However, the DNA sequence for the gene responsible for eye colour was proven to remain the same for white-eyed parents and red-eyed offspring.”

Tarkkaan ottaen lainauksessa sanotaan, että DNA:n punasilmäisyyttä aiheuttava geeni ei muuttunut sukupolvelta toiselle. Ei sanota, että geenit eivät olisi muuttuneet – luonnollisesti, jälkikasvun DNA yleensä hieman eroaa vanhemman DNA:sta. Joko punasilmäisyyteen vaikuttaa jokin muukin geeni tai punasilmäisyys periytyi muulla tavalla. Niin tai näin, tutkimuksessa geenien (/periytymisen) ja ympäristön vuorovaikutuksesta ollaan vasta alkutaipaleella.

Siksi geenien muuntelussa tulisi yhä noudattaa viisaan varovaisuuden periaatetta riittävän vastaavuuden sijaan, eikä siis kuvitella, että ihmisestä olisi geenien herraksi.

Suosittele: 0