Kenen tulee maksaa haja-asutuksen kulut?

5.11.2009 · Aihe: _ 

Luin taas jostakin artikkelin, jossa surkuteltiin ankeita oloja ahtaissa kaupungeissa ja ihannoitiin harvaanasutun omakotiasutuksen autuutta. Uskotaan, että kirjoittaja on oikeassa. On ihmisparkoja, jotka joutuvat paremman puuttuessa asumaan sullottuina ahtaisiin kaupunkeihin ja niitä onnekkaita, jotka ovat päässeet väljän omakotiasutuksen ihanuuteen.

Tuo väljän asumisen ihanuus ei synny ihan ilmaiseksi, koska vähän kaikki maksaa enemmän: koulukyydit, sähköverkko, viemärit, tieverkko, postinkato, teleyhteyksien vetäminen ja niin edelleen, mutta se kannattaa maksaa, koska onhan se eläminen tarpeeksi kaukana naapureista niin taivaallista.

Kenen pitää maksaa väljän asumisen tuottamat kulut; niiden onnellisten, jotka pääsevät tästä ihanuudesta nauttimaan vai niiden surkuteltavien raukkojen, jotka joutuvat asumaan sullottuina pimeisiin, saastuneisiin ja turmeltuneisiin kaupunkeihin?

  Minä ymmärrän, että solidaarisilla tasatariffeilla tuetaan kuihtuvia maalaiskyliä, koska eihän ole jäljelle jääneiden vika, että muut muuttavat pois. Mutta eikö se, että kaupunkien kerrostaloasukkaat joutuvat maksamaan kehyskuntien omakotiasukkaiden pitkien etäisyyksien aiheuttamat kulut, ole jotenkin väärin?

Kommentit

70 Vastausta artikkeliin “Kenen tulee maksaa haja-asutuksen kulut?”

  1. K-Veikko kirjoitti 5.11.2009 kello 10:11

    Haja-asumisen tukeminen on jo kääntynyt päälaelleen kun rakennuslupapäätöksissä kielletään asuminen haja-alueilla sillä perusteella että se on yhteiskunnalle liian kallista.

    Esim vakinaisen asunnon rakentaminen saareen on monessa kunnassa kielletty kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. nos kirjoitti 5.11.2009 kello 10:26

    Jos joutuu itse maksamaan kaukana asumisen kaikki kulut, niin milläs sitten rahoitetaan kaksi autoa, lasten kännykät, uusin taulutelevisio, ulkomaanmatka ja laatuviinit. Niin ja Lapin hiihtoreissu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Henkinen insinööri kirjoitti 5.11.2009 kello 10:27

    Oletetaan, että väljästi asuva liikkuu autolla (ehkä jopa kaksi autoa per perhe) ja kaikki autoiluun liittyvät verot ja veroluonteiset maksut eivät mene korvamerkkaamattomaan suureen pataan.

    Minkä verran autoilija saa suoraan takaisin tiestön kunnossapidon yms. muodossa? Minkä verran jää rahaa jäljelle subventoida joukkoliikennettä ja haja-asutusalueen kalliimpaa kunnallistekniikkaa?

    Tuntuu välillä oudolta, että toisesta taskusta vaaditaan korvamerkattua oikeudenmukaisuutta yhden asian suhteen (vaikka parkkipaikat) ja toisesta taskusta viedään korvamerkkaamatonta rahaa kohtuullisen paljon, ilman että sitä vastaavasti huomioidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Marko Hamilo kirjoitti 5.11.2009 kello 10:33

    Onko missää arvioita, kuinka suuri potti tämä tuki on suuruusluokaltaan on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Antti kirjoitti 5.11.2009 kello 10:35

    Otetaan nämä konkreettiset aiheet:
    koulukyydit, sähköverkko, viemärit, tieverkko, postinkato, teleyhteyksien vetäminen

    Koulukyydit: Kunnat maksavat, eli kuntalaiset kunnallisveroina. Lienee suht koht tasapäistä, jos kunnan rakenne on tasainen, ts suurin osa käyttää koulukyytejä.

    Sähköverkko: Sähköyhtiöillä on mahdollisuus periä liittymismaksuja ja energiansiirtomaksuja kuluja vastaavasti.

    Viemärit: Kunnilla mahdollisuus periä liittymis- ja käyttömaksuja kustannuksia vastavasti.

    Tieverkko: Yksityisteiden kunnossapito tieosakkaiden vastuulla, valtio ylläpitää suurinta osaa tiestöstä, mutta kerää myös veroina reippaat tulot.

    Postinkanto: Tässä ei tariffeja lasketa kustannuksia vastaaviksi, kieltämättä maaseudun asukkaat hyötyvät hieman.

    Teleyhteydet: Teleyhtiöt voivat hinnoitella liittymismaksunsa ja tarjota erilaisia yhteyksiä esim eri nopeuksilla eri osoitteisiin.

    Niin että oliko muuta suurta epäkohtaa kuin postiliikenne, ja koulukyydit joiltain osin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.11.2009 kello 10:54

    Ymmärtääkseni sähköön liittyvien maksujen on oltava samat koko kunnan alueella, niin keskustan kerrostaloissa kuin synkän metsän keskellä. Teleyhtiöiden on tarjottava vähintään megan yhteyttä kaikkialla maassa, jokin oikeuselin tai´-asiamies päätti juuri, että kunta ei saa tarjota asukkailleen kotipalvelua kirkonkylässä, jos ei pysty tarjoamaan sitä myös syrjäkulmilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mikko Särelä kirjoitti 5.11.2009 kello 10:42

    Osmo,

    Kuinka suuri osa näistä haja-asutusalueelle muuttajista muuttaa sinne omasta halustaan?

    Kantakaupunkiin ei mahdu enempää ihmisiä kuin mitä sinne rakennetaan asuinhuoneistoja. Jos Helsinki ei rakenna riittävästi asuntoja keskustaan, niin se ei ole kenenkään muun kuin Helsingin kaupungin oma vika.

    Käsitykseni on se, että merkittävä määrä ihmisiä haluaa asua kantakaupungissa – huomattavasti enemmän kuin siellä on asuntoja. Ja että merkittävä määrä haluaa asua pientaloalueilla. Harvempi sitten haluaa asua kerrostalolähiössä.

    Kantakaupungin harjakorkeuden nosto ja tehokas rakentaminen olisi parasta, mitä kaupunki voisi tehdä ympäristölle. Laitetaan Hernesaaren ja keski-Pasilan perusrakennuskorkeudeksi 15-20 kerrosta, jonka päälle saa vielä rakentaa niitä 40+ kerroksisia, niin johan alkaa muuttovirta kääntymään takaisin Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jeebo kirjoitti 5.11.2009 kello 10:45

    Kuuluisi maksaa itse, jos kerta ihan kuusessa asumisen ilosta asuu kuusessa, mutta eikös se muuttaminenkin maksanut aika paljon… infran rakentamisen muodossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. tpyyluoma kirjoitti 5.11.2009 kello 10:48

    Minä ymmärrän, että solidaarisilla tasatariffeilla tuetaan kuihtuvia maalaiskyliä, koska eihän ole jäljelle jääneiden vika, että muut muuttavat pois.
    Minä en ymmärrä tätäkään. Saman asian voisi hoitaa paikallisiin elinkustannuksiin indeksoiduilla suorilla tulotuilla. Syrjäseuduilla väestö on omien havaintojeni mukaan vielä polarisoitunempaa tulojen mukaan kuin kaupungeissa. Toisaalta on hyvätuloisia suurtilallisia, lääkäreitä, yrittäjiä, paperityöläisiä, varakkaita paluumuuttaneita eläkeläisiä, jne. Ja sitten toisaalta rakennetyöttömyyden koettelemia taviksia ja pienviljelijöitä. Tuon hyvinvoivan väen todellinen ostovoima on alhaisista asuinkuluista johtuen huomattavasti suurempi kuin vastaavalla väestönosalla kaupungeissa, ja minusta heidän subventoimisensa on sekä älyöntä että epäoikeudenmukaista.

    Sitäpaitsi se kivikaupungin rokottaminen on maan tapa. Viimeisin esimerkki, postidirektiivi. Itellan arvion mukaan jakeluvelvoite, eli siis se että joka puolelle maata pitää jakaa postia viitenä päivänä viikossa samaan hintaan, maksaa sille 100 miljoonaa euroa vuodessa. Ministeri Linden rauhotteli eduskunnassa:

    Haluaisin myös korostaa sitä, että EU:ssa olimme ainoa maa, joka pyrki saamaan tämän viiden päivän jakelun direktiivin sisällöksi, ja siinä jäimme täysin yksin. Mutta halutessamme voimme esimerkiksi määritellä kaikki viiden päivän tai osoitteellista postia jakavat toimijat yleispalveluyrityksiksi ja sitä kautta niille tulee tämä viiden päivän jakeluvelvoite.

    Ja tottahan toki me haluamma, koska olisihan se nyt kauhea ajatus että olisi yksityisiä jakeluyrityksiä ja lisää palveluvalikoimaa kaupunkiseuduilla. Saattaisivat penteleet jopa syödä automarkettien kassavirtaa. Ja se että kaikki muut maat on eri mieltä ei suinkaan tarkoita sitä että olisimme väärässä, vaan sitä että olemme kansallisella asialla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Liian vanha kirjoitti 5.11.2009 kello 11:31

    “Ymmärtääkseni sähköön liittyvien maksujen on oltava samat koko kunnan alueella, niin keskustan kerrostalossa kuin synkän metsän keskellä. ”

    Sähkölaitoksella ei ole yhtenäishinnoitteluvelvoitetta liittymissä, syrjäseuduilla toimii ns rakentamismaksu , jolla katetaan liittymäjohdon rakentaminen .
    Lapin sähköistäminen tehtiin loppuu 80-luvulla pääosin KTM:n avustuksilla ja työllisyystyönä eikä kaikkea peritty asiakkailta.
    Itse asiassa monella sähkölaitoksella on edelleen myös kaava-alueella tuo rakentamismaksu, mutta se on köntti ja suuruudeltaan satoja euroja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi kirjoitti 5.11.2009 kello 11:31

    Osmo:

    Minä ymmärrän, että solidaarisilla tasatariffeilla tuetaan kuihtuvia maalaiskyliä, koska eihän ole jäljelle jääneiden vika, että muut muuttavat pois.

    häh? Miten niin ei ole? Eikö ole myöskään minun vika, jos teen typerän päätöksen ammatinvalinnassani tai jossain muussa pitkäaikaisessa investoinnissa? Meidän ei kannata subventoida typeriä päätöksiä, koska silloin saamme niitä lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Sylvesteri kirjoitti 5.11.2009 kello 11:38

    Antti, ei pidä paikkaansa. Eikös valtiokin pistä tässä parin vuoden sisään jotain luokkaa parisataa miltsiä takahikiöiden laajakaistaverkkoon, kun niitä ei yllättäen saada markkinaehtoisesti vedettyä (lue: takahikiäläiset eivät arvosta nopeaa nettiliittymää niin paljon, että olisivat valmiita maksamaan sen todellisia rakennuskustannuksia)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Markku kirjoitti 5.11.2009 kello 11:59

    Kuten Antti totesi, haja-asutusalueella (nk. ydinmaaseudulla) asuvan kulut maksaa nykyisin mitä suurimmassa määrin haja-asutusalueella asuva itse. Köyhtyneet maalaiskunnat huolehtivat nykyisin lähinnä kunnan keskustaajaman infrasta ja palveluista. Haja-asutusalueella asuva toki myös käyttää niitä, mutta taajamien infra ja palvelut pitäisi järjestää taajamissa asuville myös ilman haja-asutusalueiden tuottamaa lisäkuormitusta.

    Haja-asutusalueilla viimeisiä kyläkouluja ollaan jo lakkauttamassa ja muita julkisia palveluja ei enää käytännössä ole. Jopa vesi-, viemäri- ja tietoliikenneyhteyksien rakentaminen hoidetaan nykyisin haja-asutusalueilla suurelta osin itse, talkootyönä ylläpidettyjen vesiosuuskuntien toimesta.

    Jos kunnan kotipalvelu vielä joutuu jotain syrjäkulmien dementiaa sairastavaa vanhusta silloin tällöin peräänkatsomaan, en pitäisi tätä hirveän suurena verovarojen väärinkäyttönä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Antti kirjoitti 5.11.2009 kello 12:09

    Siis mikä ei pidä paikkaansa? Omassa sähkölaskussani siirtohinnan osuus on mitä lie, pari kymppiä kuussa? Epäilen että Helsingin Energian kassasta hyötyy joku ihan muu taho kuin peräkylän takakamaripojat.

    Samoin nettiyhteys, en enää muista josko ihan puhtaasti pk seudulla toimivia operaattoreita on, esim Welho? Ei tartte maalaisille rahaa kaataa siitäkään tuutista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. TimoJ kirjoitti 5.11.2009 kello 12:47

    Mielipiteesi olisi validi jos maaseudulla ei olisi muuta tehtävää Suomen kansantaloudessa, elinkeinoelämässä ja kulttuurissa kuin toimia “maalaisten” asuinalueena. Kyllä maaseudulla on kuitenkin ihan oikeita ammatteja ja elinkeinoja joista koko Suomi hyötyy erittäin paljon.

    Olen itseasiassa vähän yllättynyt tämän kirjoituksen asenteellisuudesta maaseutua kohtaan, vaikka tiesinkin että kannatat tiheää kaupunkiasumista. Tämä vahvistaa käsitystäni vihreistä puolueena joka suojelee ja kehittää luontoa/maaseutua Helsingin keskustasta käsin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.11.2009 kello 12:56

    Tämä ei ollut kannanotto maaweutua vaan maaseudulla asuvia pendelöijiä vastaan. Jä sitä, ettei meillä vieläkään osata rakentaa maaseudulla kyliä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Mikko Särelä kirjoitti 5.11.2009 kello 12:50

    Osmo, ei myöskään sovi unohtaa, että jokainen asunto, mitä ei rakenneta keskustaan on yksi asunto haja-asutusalueelle lisää.

    Päättelyketju täsmälleen sama kuin Osmon omassa “kaikki kulutettu sähkö on rajahaitaltaan hiilisähköä” tekstissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.11.2009 kello 12:51

    Olenkin tästä juuri lähdössä kaupunkisuunnittelulautakuntaan kaavoittamaan lisää asuntoja Helsinkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Elina kirjoitti 5.11.2009 kello 12:52

    Pitäisi nyt määritellä haja-asutusalue tässä keskustelussa. Puhummeko Tuusulasta vai Kainuun syrjäkylistä?

    Mikäli puhumme Osmon sokean vihan kohteena olevista pääkaupunkisedun kehyskuntalaisista, niin veikkaanpa, että he maksavat kyllä verotuloina sen mitä saavatkin ja vähän päälle.

    Sen sijaan köyhät pikkukunnat ovat saamapuolella, se on selvä.

    Joku voisi pitää rikkautena ja voimavarana (sic!) Suomen monimuotoisuutta. On harvaan asuttua maaseutua, pieniä kirkonkyliä, idyllisiä pikkukaupunkeja, kauniita omakotialueita isojen taajamakeskusten liepeillä, puutarhamaisia lähiöitä ja urbaania sykettä Suomen mittakaavan “suurkaupungeissa”.

    Kyllä siitä jotain minusta voi maksaakin.

    Vähemmän mielelläni olen maksamassa alkoholistin maksansiirtoa, lihavan laihdutusleikkausta tai tupakoivan stenttiä. Omia valintoja nekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. hagis kirjoitti 5.11.2009 kello 12:55

    Yhdyskuntarakenteen hajautumista tuetaan myös työmatkavähennysten muodossa. Tässä ainakin on kyseessä selkeä tulonsiirto kaupunkilaisilta haja-asukkaille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Juha kirjoitti 5.11.2009 kello 12:59

    Syl.”Eikös valtiokin pistä tässä parin vuoden sisään jotain luokkaa parisataa miltsiä takahikiöiden laajakaistaverkkoon, kun niitä ei yllättäen saada markkinaehtoisesti vedettyä ”

    Eikös Osmo tarkoita tässä tuusuloita. Tarkoitatko Syl myös takahikiällä tuusuloita. Kyllä näissä paikoissa on toimiva laajakaista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. nos kirjoitti 5.11.2009 kello 13:44

    Maaseudulla on aiemmin asuttu työn takia, ei jonkun valmismarinaditalon vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Antti kirjoitti 5.11.2009 kello 14:14

    “Noin kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudun kehyskuntiin tapahtuvista muutoista on ainakin osin pakon sanelemaa. Kauemmas keskustoista muutetaan, koska pääkaupunkiseudun asuntojen hintataso on asumistarpeeseen nähden liian korkea”

    Kirjoittaa Kauppalehti Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Ja muina syinä mm esikaupunkien ja lähiöiden huono palvelutaso.

    No, sopiihan sitä flaneerata Espalla ja motkottaa miten veronmaksajat ei vaan ymmärrä missä ja miten pitää asua ja elää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. hagis kirjoitti 5.11.2009 kello 14:35

    Eihän se Takahikiä nyt niin mahdottomassa paikassa ole. Hikiä (1035 asukasta) on Hausjärven kunnan taajama, Riihimäeltä parikymmentä kilometriä itään. Takahikiää en löytänyt kartalta, mutta oletettavasti se on siinä lähettyvillä. Hikiä näyttää nopealla läpiajolla ihan toimivalta kylältä, ainakin jos sattuu olemaan kotona tai metsässä viihtyvää tyyppiä.
    Asian ydin ei kyllä varmaankaan ollut paikannimissä eikä helsinkiläisen muutto Takahikiälle ole yhteiskunnallinen ongelma, jos muuttaja tukeutuu siellä olemassaoleviin paikallisiin palveluihin ja työllistymismahdollisuuksiin. Jonkinasteinen ongelma siitä tulee, jos muuttaja edelleen käy työssä Helsingissä omalla autolla ja hoitaa kauppa-asiansa jossain matkan varrella sijaitsevassa megaostoshelvetissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Kimmo kirjoitti 5.11.2009 kello 14:54

    Pitäisi pureutua tiukemmin maaseudun yksityisautoiluun. Ruuhkamaksut toisivat sinnekin kaivattua kuria turhaan huviajeluun.

    Samoin odotan, että valtion kustantamat tukiaiset “maaseutuammatteihin” lopetetaan, eikä tueta enää automaattisesti sitä, että viljellään tai ollaan viljelemättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. N kirjoitti 5.11.2009 kello 15:42

    Kukin maksakoon omat kulunsa, paitsi ne jotka ei pysty.

    Ihan niin kuin sen päästetyn hiilidioksidin hinnan pitäisi näkyä polttoaineen hinnassa niin koulukuljetuksellakin pitäisi olla hinta. Miten muuten ihmiset voisivat tehdä järkeviä päätöksiä mihin rahansa ja työpanoksensa laittavat?

    Niitä jotka eivät perusjuttuja pysty maksamaan voidaan sitten verovaroilla helpata, maksan tästä mielelläni. Asuinpaikka ei tässä ole tärkein kriteeri, mutta jos ne neukkukuutiolaiset paljon tukevat maaseudun mummoa ja se on helposti nähtävissä niin luulisi poliittista painetta syntyvän. Väittäisin että jos tukevat niin se ei ole nyt helposti nähtävissä, saa todistaa vääräksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Henkinen insinööri kirjoitti 5.11.2009 kello 15:55

    Kun kenelläkään ei ollut pureskellumpia lukuja, eikä keskustelua ko. aiheesta tunnu syntyvän, niin hahmotellaan hieman:

    Vuonna 2007 valtio keräsi tieliikenteestä hieman yli 6 miljardia euroa veroja ja veroluonteisia maksuja. Menoja oli vajaa miljardi, joten sanotaan jaettavaa jääneen 5 miljardia. Tieverkosto on pakko ylläpitää oli yksityisautoilia tai ei (rakentaminen, jakelu vähittäiskauppoihin, julkinen liikenne, hälytysajoneuvot…), joten tuokaan miljardi ei varsinaisesti mene pelkästään yksityisautoilulle.

    Suomen valtion budjetti oli vuonna 2007 43,3 miljardia (wikipedia).

    Tieliikenteen verotuksella maksettiin siis yli 10% koko valtion budjetista. Tuommoisilla rahoilla saa jo hieman muutakin, kuin pari parkkipaikkaa ja vähän joukkoliikenteen subventointia.

    Lähde: http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/ (vasemmalta valikosta “autoilun verotus”)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Johanna kirjoitti 5.11.2009 kello 15:57

    Entäs se pointti etteivät useat hyvin haja-asutetuissa kunnissa asuvat (esim. Ylä-Savo, josta itsekin olen kotoisin) ovat hyvin onnettomia ja yksinäisiä, juuri haja-asutuksen takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Seppo Vepsäläinen kirjoitti 5.11.2009 kello 16:18

    Osmo tarkoittaa kaiketi sitä, että nykyiset monenkirjavat tukijärjestelmät, mm tasatariffit, tasoittavat liiallisesti etäisyyksien aiheuttamaa yhdyskuntarakenteen lisäkustannusta ja tämä johtaa epätaloudelliseen keskusta- ja yhdyskuntarakenteeseen.

    Olisi hyvä tietää tukien kokonaismäärä. Siinä tutkimuskohde, jota keskustapuolue ja keskustapakoiset kuntalaiset eivät halua tehtävän.

    Työssäkäyvien verovähennys työmatkakuluista on yksi tällainen jo kauan vaikuttanut rakennetekijä. Helsingin seudun kehyskuntien on ollut tosi vaikeata saada päätettyä siirtymisestä joukkoliikenteen seututariffijärjstelmään, koska kuntalaisista suuri osa, pendelöijät, siitä verovähennysedun pienentyessä kärsisivät. Kunta sen sijaan saisi järjestelystä lisätuloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. hagis kirjoitti 5.11.2009 kello 16:20

    N : Maaseudun mummo on syntynyt mökissään, tehnyt ikänsä töitä ihan siinä lähimaastossa ja käynyt kaupungissa vain pakosta. Mummo on kyllä kodinhoitoapunsa ja terveyskeskuskyytinsä ansainnut. Nämä McMansioneitaan pykäävät uus-maalaiset, jotka vain siirtävät kaupunkilaisen elämäntapansa halvimmalle mahdolliselle maapalalle, ovat aivan eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. tpyyluoma kirjoitti 5.11.2009 kello 16:24

    Minä taas luin sen kuluttajatutkimuksen vahvistavan lähinnä sen minkä arkikokemuksen perusteella jo tietää, eli kauas muutetaan sen takia että riittävän kokoiseksi katsottuun asuntoon ei ole lähempänä varaa. Mikä on yksi syy lisää nauraa ääneen niille selityksille joidenka mukaan kyse on jonkinlaisesta kulttuuritekijästä, tyylin suomalainen ehdoin tahdoin haluaa asua keskellä metsää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Marko Hamilo kirjoitti 5.11.2009 kello 16:44

    Elina: “Vähemmän mielelläni olen maksamassa alkoholistin maksansiirtoa, lihavan laihdutusleikkausta tai tupakoivan stenttiä. Omia valintoja nekin.”

    Ei sinun tarvitsekaan maksaa. Tupakoiva lihava maksaa omansa ja vähän päälle.

    http://www.plosmedicine.org/article/info:doi/10.1371/journal.pmed.0050029

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. nos kirjoitti 5.11.2009 kello 17:19

    Liikenteen ja haja-asutuksen aiheuttamat julkiset tulot ja menot eivät ole sama asia kuin yhteiskunnalliset tulot ja menot. Vaan ei syyllistetä, eihän ihmistieteissä ihmisellä muutenkaan ole mitään osuutta ihmisen käytökseen, painovoimaa se vain on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. eggo kirjoitti 5.11.2009 kello 17:27

    Suomessa on tasan yksi kaupunki, jonka keskustassa, eli varsinaisen eheän kaupunkirakenteen sisällä, asuu merkittävästi muitakin kuin opiskelijoita ja vanhuksia. Se on Helsinki. Kerrostalolähiöissä kukaan ei halua asua. Jokaisella taas ei ole varaa laittaa 600ke sadan neliön kämppään kiinni. Harvalla on siihen edes halua. Täytyisi ensiksi olla kaupunkeja, joissa voisi asua, jotta niihin voisi muuttaa.

    Vanhat puukaupunkialueet monissa Suomen kaupungeissa voisivat toimia esimerkkeinä sellaisista alueista, joihin työssäkäyvät ja perheellisetkin haluavat muuttaa. Tiivistä asumista ilman lähiön tunnelmaa ja sitä, että kadut ovat täynnä känniremuajia pe klo 18 – su klo 06.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. jouni lundqvist kirjoitti 5.11.2009 kello 18:10

    Aika moni pendelöi joka jumalan viikonloppu mökilleen, siivut yhteensä usein 500 kilometriä. Milloin Osmo avaat keskustelun tästä erittäin epäekologisesta harrastuksesta. Maaseudun päässä on talviasuttava mökki kaikkine vermeineen, sähköineen ja vesijohtoineen. Tuo jos mikään on ympäristöä tuhoavaa kallista touhua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Samuli Saarelma kirjoitti 5.11.2009 kello 18:52

    Henkinen insinööri lainasi autolobbarijärjestön lukuja:”Menoja oli vajaa miljardi”

    Mitähän tuohon on laskettu mukaan? Onko tuossa vain valtion teiden kunnossapitoon ja rakentamiseen kuluneet rahat? Tuon päällehän autoliikenne aiheuttaa onnettomuuksia, joiden uhreja julkinen terveydenhuolto joutuu korjailemaan ja lisäksi kunnat maksavat omien katujensa kunnossapidon omasta pussistaan.

    Tämän päälle tulee vielä autoilun aiheuttamat saasteet ja melu, joita ei tietenkään erityisesti rahalla korvata, mutta haittaa ihmisten hyvinvoinnille niistä silti on. Kyseisellä hyvinvointihaitalla on jokin rahallinen arvo. Niistä verotuksella korvaamista voi ajatella sillä tavoin, että kyse on maksusta, jonka saadessaan muut hyväksyvät ne saasteet. Tietenkään tämä ei mene ihan 1:1 kärsimysten suhteessa, koska autoverotuksen kautta hyötyä saavat kaikki, myös ne, joille ei autoilun saasteista ole mitään haittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. spottu kirjoitti 5.11.2009 kello 18:59

    jouni lundqvist: “Maaseudun päässä on talviasuttava mökki kaikkine vermeineen, sähköineen ja vesijohtoineen.”

    Mökkiasia on kummallinen, omasta ikäluokastani en tunne ketään joka olisi sellaista hankkinut, mutta toisaalta lehtijuttujen perusteella vaikuttaa siltä kuin mökkejä edelleen myytäisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Samuli Lintula kirjoitti 5.11.2009 kello 20:10

    http://www.samulilintula.net/?p=511

    Sivuan tuossa kirjoituksessani tätä aihetta: miten vesihuollossa *kunnan sisällä* siirretään rahaa tiiviisti asuvien taskusta harvaan asuvien taskuun. Alleviivattakoon vastaisten virheellisten tulkintojen välttämiseksi, että vesihuollossa ongelma ei ole Helsinki-Vihti- tai Turku-Nousiainen-akselilla vaan yhden kunnan sisällä. Samasta periaatteesta kuitenkin on kyse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Timo K kirjoitti 5.11.2009 kello 20:33

    On metsä synkkä ja siksi jää, vai jääkö?
    Tämä helsinkiläinen peruskielteisyys maaseutua kohtaan peittoaa mennen tullen maalaisen peruskielteisyyden Helsinkiä kohtaan.

    Me näissä hiköissä asuvat nimitetään kevyesti siipeilijöiksi, vaikka maksamme korkeat veromme mukisematta. Vaikka emme olekkaan niitä erityisesti inhottuja maanviljelijöitä. Vaikka työmatkamme on lyhyt ja vaikka peruspalvelut löytyvä muutaman sadan metrin etäisyydeltä. Vaikka lämmitämme talomme uusiutuvalla energialla ja sähkökin tuotetaan tuulivoimalla. Myös täällä maalla on kasvavia toimivia taajamia. Esimerkiksi tuo jo mainittu Hikiä ja saman kunnan Ryttylä.

    Maaseutu on osa Suomea ja suomalaisuutta siinä kuin Helsingin seutukin, mistä myös sitä maaseutua löytyy. Ja maanviljelyn alasajo ei ole viisasta

    Ja ne todelliset syrjäseudut ovatkin sitten erikseen. Ankeita seutuja, joissa asuu lähinnä eläkeläisiä. Respektiä vähän heidänkin elämälleen.

    Minkalainen alue luokitellaan haja-asutusalueeksi?
    Tienvartta reunustava peltoaukeat maatiloineen vai yksittäiset mummonmökit pusikoituneen pakettipellon vierellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.11.2009 kello 20:50

    Kyse ei ollut aidosti maaseudulla asuvista vaan noista keskuskaupunkien ympäristökuntien pendelöijistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Esko Niemi kirjoitti 5.11.2009 kello 20:52

    Marko Hamilo: “Onko missää arvioita, kuinka suuri potti tämä tuki on suuruusluokaltaan on?”

    Olen hiukan haarukoinut tuota tuen suuruutta valtion menojen ja tulojen osalta, ja päätynyt noin 7 miljardiin euroon vuodessa; ks.
    http://www.eskoniemi.fi/kirjoituksiani_aluepolitiikasta/. Laskelma perustuu v. 2006 tietoihin, mutta tilanne ei liene olennaisesti muuttunut.

    Edellä pohditut infrastruktuuriin liittyvät palveluvelvoitteet niiden ylläpitäjille eivät siis ole mukana laskelmassa, ja maataloustuet, jotka suurimmaksi osaksi ovat siis mukana, ovat siinä 0,7 mrd liian pienet. Muitakin pienempiä juttuja puuttuu.

    Kuten teksteistäni ilmenee, eivät nuo pitkien etäisyyksien välittömästi aiheuttamat kulut ole se pahin ongelma, vaan vähäisestä keskittymisestä aiheutuva tuottavuuden menetys lähes kaikessa yhteiskunnan toiminnassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. K-Veikko kirjoitti 5.11.2009 kello 21:48

    Osmo Soininvaara kirjoitti 5.11.2009 kello 20:50 “ympäristökuntien pendelöijistä”

    Arvasin jo kommenteista. – En ottanut huomioon että Helsingistä katsoen Suomi loppuu kehä III:seen.

    Terveiset täältä aidolta maaseudulta. – Taidanpa laittaa vähän takkaan puita kun tähtitaivaskin on noin kirkas; voi tulla kylmä yö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Henkinen insinööri kirjoitti 5.11.2009 kello 21:57

    Samuli: Liikenteestä on kustannuksia, joita on vaikea hinnoitella. Halusin nimenomaan näkemyksiä ko. kustannuksista, koska kovin uskottavaa analyysia en ole koskaan päässyt lukemaan.

    Lisäksi yhdistin haja-asutusalueen elämäntyylin lisääntyneeseen tarpeeseen yksityisautoilla. Jostain syystä itse aloituksesta tuli heti mieleen, että haja-asujat loisisivat ja niitä pitäisi verottaa lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. MIVa kirjoitti 5.11.2009 kello 23:26

    Missä Te oikein kuljette?
    Se, että ihminen asuu jossain, ei kai ole pitkiin aikoihin ollut mikään syy valtion taholta muuttaa verotuskäytäntöä. Kunnallisvero sitten ihan eri juttu. Jos OS:n ajatusta vähän jatkaisi, niin miksi mun verorahoilla tuetaan vasemmistoa, hyysätään pakolaisia jne. Eihän tää homma voi mennä näin. Kerran neljässä vuodessa jokainen voi yrittää asioihin vaikuttaa. Vihreät voisivat siis ottaa asiakseen ilmoittaa, että haja-alueiden tukeminen kaupunkilaisten veroilla on lopetettava. Ei taida onnistua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Juha kirjoitti 5.11.2009 kello 23:50

    Tässähän on pienen ajan sisään Osmo ilmaissut negatiiviset tunteensa espoolaisia sekä ympäryskuntalaisia kohtaan. Tämä on vihreillä melko yleinen näkemys käsittääkseni.

    Kerro siis Osmo: saapiko hesan ulkopuolella olla elämää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.11.2009 kello 7:45

    Tässähän on pienen ajan sisään Osmo ilmaissut negatiiviset tunteensa espoolaisia sekä ympäryskuntalaisia kohtaan. Tämä on vihreillä melko yleinen näkemys käsittääkseni.

    Tässä sekoitetaan ihmisten ja säädösten syyllistäminen. Yritän koko ajan sanoa, että ongelmana on lainsäädännön heikkous, joka johtaa yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen. Petrusvika tietysti on siinä, etteivät YTV-kunnat kaavoita riittävästi. Siihen taas syynä on se, ettei niillä ole varaa toteuttaa kaavoja siinä tahdissa. Jos Vitanen ei muuta perheineen kauas, tarvitsee Lahtisen muuttaa, koska asuntoja järkevissä paikoissa ei ole riittävästi. Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan suuri osa pendelöintikuntiin muuttajista muuttaa pakon edessä. Ei se silloin heidän vikansa ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Seppo Ryväs kirjoitti 6.11.2009 kello 4:34

    Tästä videosta tuleekin mieleen autoistumisen piiloon jäävät lisäkulut. Bensaa kuluu puol tuntia ja virallisia ajokilometrejä ei synny.

    http://www.youtube.com/watch?v=QNp08unPspU

    Mä olen inzinöörinä oppinut puolessa vuosisadassa, että aikatarkkaan kolmasosalla naissukukuntaa on lobotomiapotilaan hahmotuskyky ja motoriikka. Siis aivan synnynnäisesti, eikä se kyky harjoittelemalla parane. Potilaalla molemmat aivopuoliskot näkevät omalla silmällään, tekevät itsenäisesti päätöksiä, ja puoliskojen väliset yhteydet puuttuvat. Näitä ihnisiä ei pitäisi päästää minkäänlaisen liikennevälineen ohjaimiin, siis ikinä.

    Eikä tietty yhteiskuntaakaan pitäisi rakentaa sellaiseksi, että oletetaan kaikkien ihmisten olevan kykeneviä itse ohjastamaan moottoriajoneuvoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. jouni lundqvist kirjoitti 6.11.2009 kello 7:03

    Osmon pendelöintimääilmassa on aimo annos nurkkapatrioottista kunnallispolitiikkaa. Liikenne on hyvä keppihevonen peittää tämä kuntapolitikointi.

    Jokainen kunta hamuaa itselleen hyviä veronmaksajia. Nurmijärvi on menestynyt, mutta kalliita viuluja sillekin on syntynyt,kun lapsiperheet tarvitsevat melkoisen ifran ympärilleen.

    Jokainen kuntapoliitikko katselee silmät tapillaan väestökehitystään, jos suunta on alaspäin, punainen lamppu syttyy ja seminaarikierros alkaa. Konsultteja palkataan.

    Tämä kaikki siksi, että kunta pystyisi suoriutumaan eduskunnan säätämistä palveluista. 90 prosenttia kunnan menoista on lakisääteisiä, ja siihen tarvitaan hyviä veronmaksajia.

    Helsinki ei siinä oikein menesty, kun ei ole rakennusmaata enää muuta kuin ylöspäin. Lapsiperheet eivät kaipaa avaruutta vaan pihamaata. Siinä tämän pendelöinnin keskeinen syy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. tpyyluoma kirjoitti 6.11.2009 kello 8:26

    Jos ostaa huoltoasemalta sämpylän, niin senkin hinnasta on jotain 50% veroja, sämpyläntekijän palkkaverot, sosiaaliturvamaksut, ALV… Pitäisikö nämä tulot käyttää sämpylätuotannon tukemiseen?

    Summat on ulkomuistista, eli todennäköisesti päin honkia, mutta ihan sen esittämiseksi mikä Autoliiton laskentatavassa on päin lyhtypylvästä: Suomessa käytetään autoihin 12 miljardia vuodessa, tästä veroja on 7 miljardia. Jos tuo summa kulutettaisiin johonkin muuhun, niin siitä verojen osuus olisi noin 5 miljardia euroa. Lisäksi tulee vähentää autoliikenteen subventiot, käytännössä työmatkavähennykset verotuksessa jotka taitaa olla puolisen miljardia. Eli todellinen haittavero on ehkä jotain miljardin kahden luokkaa, mikä on minusta tasona suht kohdallaan.

    Siitä olen AL:n kanssa samaa mieltä että tapa millä tuo summa kerätään on päin honkia, sen pitäisi kohdistua käyttöön ja paikallisesti. Auton oston verotus toimii ihan samoin kuin kuukausilipun käyttöön ohjaaminen joukkoliikenteessä, könttämaksu sitouttaa ja kannustaa käyttöön. Taustasyy tähän on se että autoverotus nähdään pikemminkin tulolähteenä kuin ohjausmaksuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pirjo Mebele kirjoitti 6.11.2009 kello 9:34

    Hei haloo, oletteko te huomioineet ilmastonmuutosta lainkaan? Ettekö te seuraa IPCC:tä ja muita näitä asioita ymmärtäviä tahoja? Ettehän te ole edes vihreitä vaan jotain merkonoomeja! Meriveden pinta nousee lähivuosina 40 metriä joten mitä järkeä on rakentaa kantahelsinkiin enää mitään! Järkevän suuruisilla tietulleilla esim. 100 e / keskustaan tuleminen sekä kiinteistöverojen reippailla korotuksilla saisimme ohjattua asumista ylenpänä oleville maille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.11.2009 kello 9:27

    Lähivuosina 40 metriä? Tueto onj otenkin mennyt minulta ohi. Helsingin kaavoituksessa varaudutaan kahden metrin nousuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Sylvesteri kirjoitti 6.11.2009 kello 10:53

    Elina
    “Vähemmän mielelläni olen maksamassa alkoholistin maksansiirtoa”

    Alkoholistit eivät saa maksaa. Ainoastaan raitistunut ja tarpeeksi kauan ilman viinaa ollut ihminen voi saada maksan. Mutta kodittomat ovat 16x normikansalaista enemmän päivystyksessä. Tämä porukka pitäis kyllä sysätä jonnekin muualle kuin normaalien ihmisten päivystykseen.

    Priorisointi on aina ollut olemassa ja vaikka kuinka lehdissä poljettaisiin jalkaa että “ihmiselämä on korvaamaton”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Juuso Koponen kirjoitti 6.11.2009 kello 14:52

    Merenpinnan nousu 40 metrillä edellyttäisi meriveden tilavuuden kasvua 14 miljoonalla kuutiokilometrillä. Kun kaikkiin maailman mannerjäätiköihin on vettä varastoitunut vain noin tuplasti tämän verran niin lämpölaajenemisenkin huomioonottaen tuollainen edellyttäisi todella katastrofaalista ilmaston lämpenemistä, siis puhutaan reilusti yli kymmenestä asteesta. IPCC:n worst case -skenaario oli ainakin 2007 raportissa vielä 59 cm nousu vuosisadan loppuun mennessä.

    Jos tarkasteluväliksi otetaan 100 vuotta niin ei toki mikään pakko juuri Helsinkiin rakentaa. Olennaista on lähinnä se, että jos yhteiskunnan toimintarakenne pysyy nykyisenä, rakentamista pitää tiivistää, ei niinkän se, missä tämä tapahtuu. Jos rakentamisen ohjautumista vääristävät subventiot ja verot poistetaan ja ulkoisvaikutukset saadaan leivottua sisään kustannuksiin, markkinat kyllä ratkaisevat asian jollain aikavälillä. Toki jos työt ja palvelut saadaan hajautettua sinne missä ihmiset asuvat ja pientalojen energiatehokkuus kohdalleen, Suomi voidaan tietenkin asuttaa ihan niin harvaan kuin halutaan. Tällä hetkellä vaikuttaisi kuitenkin siltä, että teknisestä kehityksestä huolimatta (vai sen vuoksi?) trendi vie toiseen suuntaan eli yhä keskittyneempiin työpaikka-, kauppa- ja palveluryppäisiin samaan aikaan kun asutus hajaantuu kuin haulikolla ammuttuna, mikä on erittäin huono yhtälö ympäristön kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Anna-Liisa kirjoitti 6.11.2009 kello 16:02

    Noh noh, Pirjo. Jotain rajaa. Tuohan olisi miljoonan ihmisen tsunami jos se meidän kotilahdillamme tapahtuisi. Jos aikoisimme hallita tilanteen siten, että kaikilla olisi asunto ja elämäkin sisämaassa kun meri valtaa Suomen rannikon lähivuosina, pitäisi voimallisen evakuoinnin olla jo käynnissä. Tuohan olisi Karjalaakin isompi evakuointi väkimäärän puolesta.

    Pirjoko arvelee tietulleilla ohjatun asuntojen hankinnan olevan ratkaisu?

    HS 19.10.2009: Tutkija: Saarivaltioiden valmistauduttava ilmastopakolaisuuteen:

    “Enpä tiedä kuinka monet Tyynenmeren saaret ovat enää asumiskelpoisia vuonna 2100. Merenpinta on nousemassa yli metrillä vuosisadan loppuun mennessä”, arvioi fidzhiläinen ilmastotutkija Patrick Nunn.

    Keskustelussa nimimerkki Maailman ystävä kertoi jonkun jäätikkötutkijan puhuneen 40 metristä.

    On nämä maailmanlopun lahkot aina yhtä mielenkiintoisia. Seurasin pari vuotta sitten asteroidikohkausta netissä (asteroidi pyyhkäisi läheltä Maata ohi).

    Mutta ei huolta: minä kierrätän kaikki meidän roskat – ja mikä vielä parempi, olen huomattavasti vähentänyt jätteiden tuottoa. Minä pelastan maailman. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. tpyyluoma kirjoitti 6.11.2009 kello 16:17

    Se että, Juuson luvuin, puolet mannerjäästä sulaisi SADASSA VUODESSA edellyttäisi täysin posketonta lämpötilan nousua. Muutenkin epäilen että Pirjo on rölli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Hannu Oskala kirjoitti 6.11.2009 kello 17:05

    Olen antanut kertoa itselleni että suomalaisten korkeasta verokannasta johtuvilla harvemmilla auto-ostoksilla olisi kansantaloudellisiakin etuja: ainakin vaihtotase olisi koko lailla eri näköinen jos autovero olisi nollassa ja uuteen autoon vaihdettaisiin useammin.

    Kannattaako Suomen pyrkiä ratkaisuihin, jotka siirtävät rahaa kotimaisesta kulutuksesta japanilaisen ja keski-eurooppalaisen autoteollisuuden pussiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Ville kirjoitti 6.11.2009 kello 18:34

    Käsittääkseni joskus aiemmin maapallon historiassa lämpötila on ollut korkeampi ja mannerjäätä on ollut vähemmän; ilmankosteus on ollut suurempi ja pilviä enemmän (ei juuri suoraa auringonvaloa maan pinnalle); maaperä on ollut suurelta osin soistunutta. Kaiken kaikkiaan olosuhteet ovat olleet inhimillisin mittarein ikävät, mutta merenpinta ei ole ollut huomattavan korkealla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. jouni lundqvist kirjoitti 6.11.2009 kello 20:34

    Villen pohdiskelu liittyy kymmenien miljoonien vuosien takaisiin asioihin. 150 miljoonaa vuotta sitten mantereet olivat yhdessä ja merivirrat ym. täysin toisessa asennossa. Se oli mm jurakauden jättiläisten aikaa.

    Ilmaston lämpeneminen tai jäähtyminen ei ole outoa luonnonhistoriassa, jääkausia tulee ja menee, mutta nykyinen lämpeneminen on ihmisen aiheuttama ja vaikuttaa nopeasti meidän ja lastemme elämään. Tämä on pitkälle ihmiskuntapoliittinen kysymys.

    Luonto kyllä taipuu tähänkin muutokseen. Jääkarhu katoaa ja paljon muuta, mutta on niitä sukupuuttoaaltoja ollut ennenkin, viimeksi 65 miljoonaa vuotta sitten. Siitä huolimatta meillä on suuri vastuu myös nykyluonnosta.

    Katsokaa vaikka kertauksen vuoksi elokuva AL Gorden epämiellyttävä totuus. Siinä se on.

    JOUNI LUNDQVIST
    luonnonhistorian opettaja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Mikko H kirjoitti 7.11.2009 kello 9:45

    Pirjo Mebele

    Meriveden pinta nousee lähivuosina 40 metriä joten mitä järkeä on rakentaa kantahelsinkiin enää mitään!

    Ruokin tässä trollia hyvien tapojen vastaisesti… Jos luku on oikeasti IPCC:n mallista, niin siinä taitaa olla pilkkuvirhe. 40 metrin nousussa menisi kyllä koko Helsinki, Turku ja muutkin rannikkokaupungit “lähivuosina” aikalailla kokonaan asuinkelvottomiksi. Jäljelle jääneillä pikkusaarilla ei juuri mitään tekisi. No, tulisihan tilaisuus pistää nykyisen sisämaan kaupunkisuunnittelu kerralla kuntoon ja tehdä Jyväskylästä pääkaupunki kuten on ehdoteltu.

    Pari vuotta sitten Maikkarin uutisissa luettiin muiden sähkeiden joukossa silmää räpäyttämättä jostain ilmastomallista saatu ennuste seitsemän metrin noususta seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana. Uutisankkurin ilmekään ei värähtänyt eikä lyhyttä sähkettä kommentoitu millään lailla, mikä taitaa kertoa jotain yleisen ymmärryksen tasosta. Jutussa olis varmaan pitänyt olla sana ‘maailmanloppu’ niin se olis ehkä herättänyt jotain kriittistä ajattelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. jouni lundqvist kirjoitti 7.11.2009 kello 10:06

    Joku sanoi, että nobelpalkitun AL Goren dokumenttielokuva epämiellyttävä totuus löytyy netistä. Nörtit varmaan osaavat selvittää, löytyykö. Siinä elokuvassa kerrotaan, mitä voisi tapahtua, jos valtamerten pinta nousee. Ihan oikeesti, se elokuva kannattaa katsoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Risto kirjoitti 7.11.2009 kello 20:34

    Tässä unohdetaan sellainen asia, että haja-asutusalue on pääasiassa valmiina, siellä on valmiit talot, tiet, sähköt, vedet jne… mitä muuta kulua siitä on, kuin se kulkeminen sille, joka sieltä töihin kulkee.

    Eikö yhteiskunnan kannalta ole paljon kalliimpaa siirtää asutusta jonnekkin muualle, eli rakentaa kaikki uudestaan ja asuttaa ihmiset sinne, missä se sitten olisi halvempaa laskennallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Timo P. kirjoitti 8.11.2009 kello 15:02

    Missäs päin Soininvaara itse asustelee? Ettei vaan Eirassa?

    Pienipalkkaisella PK-seudulla työskentelevällä on
    kaksi vaihtoehtoa: asua alemman sosiaaliluokan alueilla ja kuunnella kaiket yöt humalaisten ym. mölinää tai sitten ajaa töihin jostain vähän kauempaa mutta hyvin nukkuneena.

    Vihreiden kauna ok-talossa asuvia kohtaan on kyllä jotain käsittämätöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Liian vanha kirjoitti 8.11.2009 kello 19:26

    “Vihreiden kauna ok-talossa asuvia kohtaan on kyllä jotain käsittämätöntä.”

    Vihreät eivät ole panneet tikkua ristiin asumisen kustannusten alentamiseksi Helsingissä, vaikka poliittinen voima jo riittäisi johonkin.
    Suomessa nimenomaan korkeat asumiskustannukset tekevät meistä koyhempiä keski-eurooppalaisiin verrattuna
    Asumiskustannusten osuus elinkustannuksista on noussut 50-luvun 10 % nykyiseen 30 %:iin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.11.2009 kello 19:27

    Vihreät ovat puolustaneet voimakkaasti HITAS-järjestelmää, jolla asuntojen hintaa alennetaan hintasäännöstelyllä – täysin tietoisina siitä, että tähän liittyy myös huonoja piirteitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Liian vanha kirjoitti 8.11.2009 kello 19:33

    Täytyy todeta, että kaavoittaminen ei ole oikein hanskassa tuolla Uudenmaan Kepulandiassakaan.
    Taloja syntyy 1-10 talon ryppäissä kärry polkujen varteen kaukana palveluista ja se edellyttää kahta autoa taloudessa ja korkeita infrakuluja.

    Tähänkin ajaa se, että kunnat ovat ahneita ja perivät kuntien keskusta-alueilla ylihintaa tonteista.
    Kuntien, Helsinki mukaan lukien , pitäisi tarjota omakotitontteja 10000 kpl:tta ja 3-6 kuukauden keskipalkan hintaisina.Ja tietysti palvelujen läheltä.

    Vaihtoehtojen lisääminen pudottaisi rakentamisen ja asumisen hintaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Evert The NeveRest kirjoitti 8.11.2009 kello 22:10

    On pari tuttavaa, jotka tekevät toisen tilin muuttamalla täysin korpeen, missä ei edes linja-autoja kulje. Verottaja maksaa kivat korvaukset ihan vain ilmoituksen perusteella:

    “Asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista saa verotuksessa vähentää omavastuuosuuden ylittävän osan.
    Omavastuuosuus on vuonna 2009 600 euroa ja vuonna 2008 500 euroa. Vähennyksen enimmäismäärä on 7.000 euroa.

    Kulut lasketaan halvimman (ylensä julkisen) kulkuneuvon käytön mukaan. Erityistapauksissa vähennys myönnetään henkilöauton käytön mukaan, esim. jos:

    julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä
    kävelymatka yhteen suuntaan on vähintään 3 km
    odotusaika (ei matkustusaika) meno-paluumatkalla on vähintään kaksi tuntia”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Juuso Koponen kirjoitti 9.11.2009 kello 9:16

    On kyllä täysin käsittämätöntä, että jos päättää että joka tapauksessa haluaa kulkea autolla töihin, verottaja palkitsee avokätisesti siitä, että muuttaa paikkaan josta ei todellakaan julkisilla pääse. Tämä johtaa yhdyskuntarakenteen hajoamiseen entisestään.

    Parasta olisi poistaa työmatkakulujen verovähennysoikeus kokonaan, mutta jos sitä ei uskalleta tehdä ainakaan kertalaakista niin välimallin ratkaisu olisi kiinteä kilometrikorvaus joka laskettaisiin vaikkapa sen mukaan mitä ko. välin kulkeminen bussilla maksaisi, jos bussi ko. välillä kulkisi, riippumatta siitä kulkeeko oikeasti vaiko ei. Ja ylärajaksi esim. 50 km. Säästäisi verottajankin duunia kun ei tarvitsisi joka verovelvollisen kohdalla tutkia että pääseekö tätä väliä nyt julkisilla vai ei.

    (Lisätään vielä, että poikkeuksena voisivat olla ammatit joissa itse työ edellyttää oman auton käyttöä. Heidän osaltaan kulut varmaan voisi vähentää entiseen tapaan. Ympäri Suomea reissaavat muutamat kaupparatsut nyt voivat asua missä vaan, sillä ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä, olennaista olisi saada suuret massat vähentämään auton käyttöä työmatkoilla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Juuso Koponen kirjoitti 9.11.2009 kello 9:40

    Eli siis vielä rautalangasta: Nykyinen todellisiin kustannuksiin perustuva verovähennysoikeus korvattaisiin kilometrikorvauksella joka perustuisi esim. Matkahuollon taksoihin. Ylärajana olisi esimerkiksi 50 km suuntaansa ja lisäksi jonkinlainen omavastuuosuus, esimerkiksi sama kuin nykyisin (600 euroa vuodessa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. kuugle kirjoitti 12.11.2009 kello 14:03

    Hei,

    Kaupan aukioloajat:
    – eikö meillä vallitse vapaa markkinatalous, vai hallitseeko sitä näennäisyys? Esim. ruotsissa ovat marketit olleet auki vuosikymmeniä klo 07 – 22, joka päivä! EU:n sisällä on vapaa tuotteiden ja palvelujen liikkuvuus .. entä ihmisten. Haluatte rajoittaa ihmisten liikkumista markettiin, Helsinkiin (ruuhkamaksu) ja minne vielä, absurdia .. arroganttia ..

    Tälläkin hetkellä ympäri vuoden Helsingin ydinkeskustan eliitti voi käydä sunnuntaina kaupassa, esim Lidl > 400m2 + muut ( se on sitä demokratiaa ). Sama pätee Tornioon, sillä muuten torniolaiset kävisivät sunnuntaina 200 m päässä Haaparannassa kaupassa. Jolloin liikevoitot, alv’t + muut maksut valuisivat ruotsiin. Järkevää !!

    Kaukolämpö vihreää energiaa .. ? Kaarinan kaupunki päättää korottaa kaukolämpömaksuja paikatakseen edustusmenojaan. Kaukolämpö tuotetaan kivihiilellä (Fortum Naantali) – ne passiivitalot jotka huomenna lämpiävät omalla aurinko/tuulienergialla saavat vihreän “ruuhkamaksun” kiinteistöveron muodossa 3000€ + indeksi/v jotta ne saadaan samalle viivalle kaukolämpötalojen kanssa tai vaihtoehtoisesti kotipoltto kriminalisoidaan tms, kapitalismi on erittäin ovela virittämään ansoja (vrt. sub-prime).

    Entä Lilius: hän ajelee yksikseen ja asustelee sähkölämmitteisessä kiinteistössä Helsingin keskustassa. Ei ruuhkia, ei liikenteen melua, ei roskasakkia. Rajanylitys Helsinkiin maksaa 200€/kerta, kunnallisvero on laskettu 5 %:iin, kaukolämpömaksu on nostettu 30-kertaiseksi. Kaupungin tulot = ennallaan. Mutta Lilius on nettovoittaja alhaisen veroprosentin vuoksi.

    – vai kuinka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. TimoT kirjoitti 25.2.2010 kello 22:55

    Kyllä tämän pendelöinnin syyt ovat ehkä siellä pääkallonpaikalla. Olette päästäneet maan ja sitä myötä asuntojen hinnat nousemaan pilviin. Yhdistäkää kuntien kaavoituspolitiikka 50 km:n säteellä Katajanokalta ja laittakaa niin paljon rakennusmaata kiertoon, että hinta tulee varmasti alas. Siitä on hyötyä sekä kaupunkilaisille että varsinaisille maaseudun elinkeinoille. Silloin ehkä jopa maata kannattaisi viljellä siellä etelässäkin, esim. Histassa, jos se ei sovellu rakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus