Minä ja espoolaisuus

OS voisi kir­joit­ta yhden jutun jos­sa sum­maa kaiken sen vim­maisen vihan mitä hänel­lä on ham­paankolos­sa Espoo­ta ja Espoolaisia kohtaan. Sit­ten voisi sen keskustelun käy­dä lop­pu­un niin ehkä sit­ten ei joka jutus­sa tarvitse nälviä.”

Siis minäkö enpitäisi espoolai­sista! Ei suinkaan, mon­et parhaista ystävistäni ovat espoolaisia…

Oikea kysymys on, mikä min­ua har­mit­taa Espoos­sa kun­tana. Seu­raavas­sa lyhyt ver­sio asiasta.

Kaik­ki alkaa hul­lus­ta 70-luvus­ta. Sil­loin Espoo­ta raken­net­ti­in kovin gryn­deriv­e­tois­es­ti. Jokaisel­la merkit­tävä puolue oli liitossa jonkin raken­nus­li­ik­keen kanssa, eikä puoluet­ta ollut sen helpom­pi erot­taa raken­nus­li­ik­keestään kuin ETA:n poli­it­tista siipeä sen soti­laal­lis­es­ta siivestä. KOK=Polar, SDP=Haka, LIB=Arjatsalo. Kaavoitus ei perus­tunut mihinkään aloit­teel­lisu­ut­ta kahlit­se­vaan yleiskaavaan – ensim­mäisen yleiskaa­vansa tuo nopeasti kas­vanut kaupun­ki sai vas­ta täl­lä vuosikymmenel­lä – vaan raken­nu­soikeuk­sia jaet­ti­in taloudel­lisen tas­a­puolisu­u­den mukaises­ti sinne, mis­tä kukin puolue/rakennusliike oli maa­ta onnis­tunut edullis­es­ti han­kki­maan. Lop­putu­los oli katas­tro­faa­li­nen ja tästä juon­ta­vat juuren­sa mon­et nyky­i­sistä ongelmista.

Nuo ajat ovat takana, mut­ta espoolaiset ovat tehneet vält­tämät­tömyy­destä hyveen. Kun kaupungista ei saa­da toimin­nal­lis­es­ti järkevää, koko tavoite on hylät­ty. Jouni J Särk­i­järvi on tain­nut täl­lä blogilla kehua, ettei Espoon kaavoitus­ta tehdä liiken­teen ehdoin vaan liiken­teen on sovel­lut­ta­va asun­to­jen sijoit­tumiseen. Voiko osit­taisop­ti­moin­nin selkeäm­min määritel­lä! Näin kaavoite­taan Suurpel­to raideli­iken­teen ulot­tumat­tomi­in ja kaavoite­taan itsepäis­es­ti kah­den auton malli­in perus­tu­vaa His­tan aluet­ta jon­nekin kovin kauas ilman tietoakaan raideli­iken­teestä, vaik­ka maakun­takaavas­sa raideli­ikenne on asetet­tu His­tan ehdok­si. Samal­la pääradan var­rewn seisak­keet – esimerk­si Mank­ki – ovat täysin käyttämättöminä. 

Amerikkalaisen autokaupun­gin kaavoit­ta­mi­nen ei ole vain espoolais­ten ongel­ma, vaan se vaikeut­taa liiken­nekysymys­tä kaikkial­la pääkaupunkiseudulla.

Asun­topoli­ti­ikas­saan kaupun­ki on läht­enyt selvään ker­mankuor­in­taan kaavoit­taen usei­ta yksipuolis­es­ti vain rikkaille tarkoitet­tu­ja aluei­ta, kun Helsin­ki ja Van­taa ovat otta­neet tavoit­teek­seen estää seg­re­gaa­tio­ta. Helsin­gin tavoitet­ta asun­to­jen 75 neliön keskikoos­ta pide­tään liial­lise­na, mut­ta Espoon uus­tuotan­non keskikoko on 91 neliötä.

Sosi­aal­ista vas­tu­u­ta Espoo ei ole kovin hyvä kan­ta­maan. Aiem­min Espool­la oli tapana asut­taa sosi­aalis­es­ti ongel­maiset mak­susi­toumuk­sel­la helsinkiläisi­in matkus­ta­jakotei­hin, jol­loin heistä tulikin helsinkiläisiä. Tapa lop­pui joskus, mut­ta on lehti­ti­eto­jen mukaan alka­nut uud­estaan. Jotenkin on saatu aikaan tilanne, jos­sa sosi­aalis­es­ti kun­nan vas­tu­ul­la ole­vat ihmiset ovat kovin paljon use­am­min Helsin­gin kuin Espoon vastuulla.

Jotkut espoolaiset ovat sanoneet avoimesti, että joukkoli­iken­net­tä suo­si­va kaavoitus voisi tuo­da arve­lut­tavaa sosi­aal­ista aines­ta Espooseen. Tätä argu­ment­tia käytet­ti­in metrokeskustelus­sa yhtenään.

Tietoista ker­mankuor­in­taa kun­ta har­joit­taa myös elinkei­nop­o­li­ti­ikas­saan. Kaa­va luvataan kahdessa viikos­sa ja siltä lop­putu­los usein näyttääkin.

Palveluis­saan Espoo on pitkään siipeil­lyt Helsin­gin palvelu­jen varas­sa. Kun­ta on esimerkik­si alim­i­toit­tanut lukioverkkon­sa, ja lähet­tänyt nuoren­sa Helsin­gin lukioi­hin kieltäy­tyen mak­samas­ta siitä mitään. Nyt asia on ymmärtääk­seni sovit­tu, mut­ta aikamoi­sen raha­sum­man Espoo ehti Helsingiltä täl­lä toimin­nal­la kupata.

Espoo on kehit­tänyt aivan omintakeisen toim­intakult­tuurin­sa, jos­sa suosi­taan kaiken yksi­ty­istämistä, mikä on vain yksi­ty­is­tet­tävis­sä, vaik­ka se tulisi selvästi kalli­im­mak­si. Tämä on han­kaloit­tanut huo­mat­tavasti pääkaupunkiseudun kun­tien yhteistyötä, kos­ka juuri mis­tään ei saa­da sovi­tuk­si, elleivät muut muu­ta toim­intat­apo­jaan espoolaisik­si. Helsin­gin virkamiehet ovat aika kyp­siä kaiken päätök­sen­teon puurou­tu­miseen. Tässä ei ole mitään ihmeel­listä eikä siitä kan­na­ta syyt­tää espoolaisia, kos­ka Espoon tilanteessa mikä kun­ta tahansa olisi toimin­ut samal­la taval­la – vain tuo kovin ide­ologi­nen yksi­ty­istämisvim­ma on kun­nan aito päätös. Aivan sama tilanne on Turus­sa naa­purikun­tien kanssa – ja Oulus­sa ja Vaasas­sa. Jos peli on rumaa, vika on säännöissä.

Ei voi olla käymät­tä niin kuin Espoon kohdal­la on käynyt, kun kaupunkiseu­tu muo­dos­tuu use­asta kun­nas­ta. Reuna-alueil­la on suuri houku­tus sosi­aaliseen ker­mankuor­in­taa – tai oikeas­t­aan niil­lä on siihen suo­ranainen pakko, kos­ka eivät ne muuten selviäisi investoin­neis­taan, joi­ta nopea väestönkasvu edel­lyt­tää. Saman­lainen maan­omis­ta­jalähtöi­nen kaavoitus­vai­he, joka tuhosi Espoon kaupunki­rak­en­teen 1970-luvul­la, on meneil­lään mon­es­sa kehyskunnassa.

Ongel­mana ei siis ole Espoo ja espoolaisu­us, vaan Suomen huono kaupunkipoli­it­ti­nen lain­säädän­tö. Jokaiselle kaupunkiseudulle tarvit­taisi­in koko kaupunkiseu­tua koske­va metropoli­hallinto, joka ei vain päät­täisi isoista lin­joista, vaan myös rahoit­taisi sel­l­aiset sosi­aaliset kulut, joi­ta kun­nat nyt yrit­tävät työn­tää naapureilleen.

Val­tion vika siis.

94 vastausta artikkeliin “Minä ja espoolaisuus”

  1. Olen samaa mieltä Espoon epäon­nis­tuneesta kaavoituksesta. 

    Mut­ta yht­enä ongel­mana koet, etteivät mak­sukykyiset veron­mak­sa­jat halua rahoit­taa niitä meno­ja joi­hin Helsin­gin poli­itikot halu­a­vat verovaro­ja käyt­tää, vaan muut­ta­vat Espooseen. Hyvä tietää, että vika on Espoos­sa, sil­lä tyh­mem­pi olisi voin­ut kuvitel­la että Helsin­gin poli­ti­ikas­sa on jotakin pielessä jos se karkoit­taa vero­ja mak­sa­van väestönosan.

  2. Tuos­sa on ne Espoon hyvät puo­let. Kir­joituk­sen­han piti olla kriittinen 😉

    Täy­tyy myön­tää, etten usko laa­jaan hallintove­toiseen malli­in. Sitä kokeilti­in itä­naa­puris­sa, mut­ta Neu­vos­toli­it­to meni jo. Se ei toiminut.

    Kun­ta­hallinnos­sa on kehit­tämistä. Ain­oa järkevä tie on pilkkoa kun­tayk­siköt helpom­min hal­lit­taviksi. Kun kun­nas­sa on 10 000 — 40 000 asukas­ta, ei päätök­sen­teko karkaa kuntalaisilta.

    Miten ja minkälaisel­la man­daatil­la raken­netaan alue­hallinto siihen päälle on toinen kysymys. Se man­daat­ti ei saa olla liian sito­va. HUS:n kalleus ja toim­i­mat­to­muus osoit­taa sen. Alue­hallinnol­la tulee olla kuitenkin riit­tävästi voimaa jar­rutel­la aivan huim­impia ideoita, joiden mak­sa­jaa voi olla myöhem­min vaikea löytää.

  3. Tätä Espoo — Helsin­ki tilan­net­ta ja sen per­im­mäisiä syn­tymis­sy­itä olisi myös mie­lenki­in­toista tutkia kan­sain­välisessä mit­takavaas­sa, niin tarkasti se seu­railee muidenkin Euroopan suurka­punkien ja ehkä vielä enemm­nän ver­taa vaik­ka New York vs Con­necti­cut, tai sit­ten Los Anges vs Orange Coun­ty kehi­tyskulkua. Vähiten esim kaik­ki suur­fir­mat kuten Nokia siirtävät sijaintin­sa ja myös veron­sa sinne ympäristö kuntiin.

    Mis­tä siis johtuu että nämä his­to­ri­al­liset asukuas keskit­tymät joil­la ker­ran oli paljonkin val­taa eivät pysty hal­lit­se­maan ympäristö alueitaan, vaan nuo ympäristö alueet pystyvät juuri näin kuori­maan ker­mat kakusta?

  4. Kemp­painen ei tun­nu ymmärtävän miten kaavoitus­mo­nop­o­li toimii. Selitetään.

    Olete­taan että PV päät­tää luop­ua San­ta­ham­i­nas­ta, ja jostain kum­man syys­tä siitä muo­doste­taan oma kun­ta. Kun­nas­sa päätös­valt­taa käyt­tävät asukkaat, arvataan että heitä on 400.

    Uudel­la kun­nal­la on nyt sit­ten ensi tehtävänään päät­tää mitä kaavoite­taan val­tion omis­ta­malle maal­la, san­o­taan että sitä on luon­non­suo­jelu­alueet pois lukien neliök­ilo­metri eli sata hehtaaria raken­nuskelpoista. Val­tion maan arvon mak­si­moi­sek­si, alueen asun­toti­lanteen helpot­tamisek­si, kaupunki­rak­en­teen toimivu­u­den vuok­si, jne. kan­nat­taisi kaavoit­taa tiivis asuinalue, san­o­taan 5000 asun­toa, 10 000 asukas­ta. Ja vetää vaik­ka ratik­ka saa­reen. Jos maan arvo on vaik­ka 80 000 per asun­to, niin val­tio saa 400 miljoona euroa maasta.

    Mut­ta kun kun­nalle ei ole mitään intres­siä mak­si­moi­da jonkun muun maan arvoa, vaan mak­si­moi­da uusien asukkaiden tulot. Eli kun­ta kaavoit­taa 200 puolen hehtaarin omakoti­talo­tont­tia, 400 asukas­ta eli tuplat lisää. Arvataan noiden arvok­si vaik­ka puoli miljoona kap­pale, kun ovat iso­ja tont­te­ja, meren ranta, Helsin­gin palvelu­iden vier­essä.. eli yhteen­sä 100 miljoona. Uudet asukkaat eivät osta näitä tont­te­ja sik­si että ovat tyy­tymät­tömiä paikall­ishallinnol­liseen alueeseen nimeltä Helsin­ki, tai Espoo, tai mis­tä lie tule­vatkaan, vaan sik­si että ko, alue tar­joaa de fak­to sub­ven­toitu­un hin­taan tont­te­ja, alhaisim­man lain sal­li­man vero­pros­entin, ja sikäli kun se tätä kul­taran­nikko-osas­toa kiin­nos­taa niin hyvät palve­lut kun rahal­la vaan saa. Van­hat 400 asukas­ta muut­tuvat kirkkaasti Suomen rikkaim­man kun­nan asukkaik­si. Laskun mak­saa kaupunki­rak­en­teen ongelmi­na kaik­ki muut.

    Ei tämä sen vaikeam­paa ole. Mitään syytä pos­tu­loi­da jotain poli­it­tista tyy­tymät­tömyyt­tä seli­tyk­sek­si ei ole kun pelkät mate­ri­aaliset intres­sit selit­tävät ilmiön.

  5. Helsin­gin poli­ti­ikas­sa on tosi­aan jotakin pahasti pielessä, kun jotkut viit­sivät muut­taa jopa Espooseen.

    Espoon keskus, mis­sä ja minkälainen, huh huh.

    Tapi­olan arvos­tus ei ole vieläkään oikein auen­nut, vaik­ka asuin siel­lä aikanaan muu­ta­man vuo­den, sori nyt arvoste­tut kaupunkisu­un­nit­teli­jat, mut­ta mikä siinä oikeasti on niin hienoa, talo­ja sikin­sokin har­vak­seltaan met­sässä ja laa­jo­ja tyhjiä nur­mikent­tiä varmis­ta­mas­sa pitkät etäisyy­det, jopa lähikioskille piti men­nä autol­la, jos se on hienoa niin ok sitten.

    Wes­t­endis­sä vas­ta hienoa on asua, voi kehua asu­vansa meren äärel­lä, valitet­tavasti muu­ta­ma vielä hienom­pi on kuitenkin val­lan­nut ranta-alueet omak­seen, mut­ta lähel­lä rantaa kuitenkin ja meri saat­taa jopa näkyäkin ikku­nas­ta puiden lomas­ta kat­to­jen yli.

    On Espoos­sa jotain hyvääkin, pitkän vään­nön tulok­se­na saati­in meren­ran­takaupunki­in yht­enäi­nen rantarait­ti, hienoa.

    Mut­ta on niitä paljon pahempiakin tapauk­sia, vielä 2000-luvul­la eletään 60-lukua, Sipoo, aivan usko­ma­ton­ta menoa metropolialueella.
    Bis­nesmiehet näyt­tävät nyt sitä Sipoolaista kaavoitus­mall­ia, ei oikein kestä kri­it­tistä tarkastelua, oletko Osmo perehtynyt.

  6. Kalle Pyöränie­mi

    Täy­tyy myön­tää, etten usko laa­jaan hallintove­toiseen malli­in. Sitä kokeilti­in itä­naa­puris­sa, mut­ta Neu­vos­toli­it­to meni jo. Se ei toiminut.

    On kyl­lä kokeil­tu länsi­naa­puris­sakin, vrt. Tukhol­man hallinto. Jäl­ki on mon­es­sa kohtaa parem­paa kuin pääkaupunkiseudul­la, vaik­ka tietysti taipumus ker­man kuor­in­taan on var­maan yleisinhimillinen.

    Mikä mah­taa olla Espoon tämän het­ken kasvuen­nuste tuleville vuosikym­me­nille? Olen muis­taak­seni näh­nyt aika hur­ji­akin luku­ja. Jos tuo tule­va poruk­ka edes kaavoiteltaisi­in kaupunki­radan ja metro­radan var­teen, niin kaipa se kor­jaisi taset­ta hieman.

  7. Niin­hän sanon­ta kuu­luu, että tyh­mä ei ole se joka pyytää, vaan joka maksaa. 

    Kun aikoinaan kuulin, että espoolainen voi tuos­ta vain tul­la helsinkiläiseen lukioon, olin pöyristynyt. 

    Sen lisäk­si, että se aiheut­taa kulu­ja, on paik­ka tietysti pois helsinkiläiseltä nuorelta. Puhu­mat­takaan siitä, että sosi­aalis­es­ti syr­jäy­tynyt aines on ohjat­tu sys­temaat­tis­es­ti Helsinki­in. Mikäli tämä väite nyt pitää paikkaansa. Espoo ainakin kieltää, että näin olisi toimit­tu. Mut­ta huhupuhei­den mukaan näin olisi. 

    Mik­si tääl­lä on oltu niin lam­mas­maisen ham­paat­to­mia ? Helsinkiläis­ten päät­täjien (siis myös Osmon) vika­han se on, ei Espoon.

    1. Lukiko on val­tion vika. Pioe­nia maalaiskun­tia ajatellen on säädet­ty, ettei kotikun­nan tarvitse mak­saa mitään koulun ylläpitäjäkun­nalle. Espool­la on ollut tässä laki puolel­laan. Olen­naista onkin, että Espoo on tämän perus­teel­la tietois­es­ti alim­i­toit­tanut koulu­verkkon­sa, kun tietää, että helsinkiläisi­in koului­hin pääsee.

  8. Tapi­o­la oli aikoinaan kau­nis, kun Alvar Aal­lon suun­nit­telemat raken­nuk­set hal­lit­si­vat maise­maa. Sit­tem­min lisärak­en­tamisel­la on Tapi­o­la mielestäni pilat­tu. Laa­jat nur­miken­tät ovat toki sinän­sä silmälle miel­lyt­täviä, mut­ta niiden käyt­töar­vo on vähäi­nen. Ne eivät houkut­tele oikein edes pikinille tai pal­lon potkimiseen las­ten kanssa. Ovat jotenkin liian kalju­ja ja avaria. 

    Lähipalve­lut ovat kadon­neet, kuten muual­takin valitet­tavasti ovat. Esim. Har­ju­vi­idas­ta ei tosi­aan kau­pas­sa voi käy­dä muuten kuin autol­la. Sinne ei mene edes bus­sia ja Tapi­olan keskus­taan on noin kak­si kilometriä. 

    Kun asuin Har­ju­vi­idas­sa lapse­na oli siel­lä pikku ostari, jos­sa oli ruokakaup­pa, kios­ki, paperikaup­pa jne. Katoavaa kansan­perin­net­tä tällainen…

  9. Onnek­si oli Neu­vos­toli­it­to, muuten­han Espoo vaikut­taisi suo­ras­taan vähä-äly­is­ten tekeleeltä.

  10. Van­ha jo 60-luvul­la alka­nut lin­ja Espoos­sa jatkuu. YIT:llä on sopimuk­set His­tan ja Espoonkar­tanoiden kanssa aluei­den rak­en­tamis­es­ta ja Espoon val­tu­us­to­ryh­mien enem­mistö — myös vihreät, on mukana juonessa.
    YIT:llä on suo­ra edus­tus myös kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa — vihrei­den Mat­ti Kuro­nen — sivi­ilis­sä YIT:n han­keke­hi­tyspääl­likkö, joka hoitelee juuri mainit­tu­ja kartanoprojekteja.

  11. Osmo,

    Vai­h­toe­htoisia ratkaisu­ja tähän metropolin kaavoitu­songel­maan on tosi­aan kak­si (ja lisäk­si näi­den kah­den yhdis­telmä). Ongel­ma siis on se, että kaavoitus­mo­nop­o­lin omis­ta­ja ei joudu kokon­aan sisäistämään kaavoituk­ses­ta seu­raavia haittoja. 

    Vai­h­toe­hto 1. keskitetään kaavoitus alue­hallinnolle. Ongel­mana on hel­posti se, että päätök­sen­teko hidas­tuu ja heikke­nee entis­es­tään. Hyö­tynä se, että päätök­sen­tek­i­jöi­den ainakin kan­nat­taisi kat­soa kokon­aisu­u­den etua — olet­taen, että päät­täjien näin kan­nat­taa tehdä. NIM­BY­i­ly on silti iso ongelma.

    Vai­h­toe­hto 2. Luovu­taan kaavoitus­mo­nop­o­lista. Hyvänä puole­na: jos johonkin kan­nat­taa rak­en­taa, niin suurel­la toden­näköisyy­del­lä omis­ta­ja sen raken­nus­päätök­sen tekee. Ongelmia mm. se, että pitkän aikavälin infra­hankkeille ei pysty varaa­maan lin­jo­ja ja näin kaupunkisu­un­nit­telu muut­tuu hankalammaksi. 

    Näi­den yhdis­telmä: Metropoli­hallinnos­sa päätetään siitä mikä alue on puis­toa, mikä varataan tule­vaisu­u­den liiken­neväyläk­si tai raide­väyläk­si ja mihin saa rak­en­taa asuin­talo­ja. Maan­omis­ta­jat päät­tävät minkälaisia asuin­talo­ja alueelle raken­netaan ja kuin­ka paljon — ei kaavapros­es­sia tai mui­ta poli­it­tisia esteitä rakentamiselle. 

    Nähdäk­seni ain­oi­ta hait­ta­puo­lia tässä olisi se, että jonkun mielestä korkea raken­nus voisi tul­la väärään paikkaan — ja se, etteivät kaupun­gin arkkite­hdit pää­sisi suun­nit­tele­maan itselleen omaa maamerkkiään (jot­ka muuten ovat kaupunkisu­un­nit­telun yksi pahim­mista vit­sauk­sista; arkkite­htien turhamaisu­us voit­taa tuhan­sien ihmis­ten asuinviihtyvyyden).

  12. Ovatko myös Keilaniemen, Otaniemen, Pohjois-Tapi­olan, Lep­pä­vaaran sekä Län­siväylän var­ren toimis­to­blok­it esimerkke­jä epäon­nis­tuneesta kaavoituk­ses­ta? Mis­sä ihmeessä nykya­jan ihmis­ten pitäisi käy­dä töissä?

    1. Eri­tyis­es­ti Keilanie­mi on hyvä, kos­ka työ­paikko­ja on paljon samas­sa paikas­sa ja kos­ka sinne viiden vuo­den päästä pääsee jopa joukkoli­iken­teel­lä. Tästä huoli­mat­ta Keilaniemeen tul­laan jatkos­sakin hyvin paljon autoil­la, kos­ka asun­not Espoos­sa on arvot­tu maas­toon taval­la, joka ei suosi joukkoliikennettä.
      Työn­tek­i­jän kannal­ta Keilanie­mi on tyl­sää aluet­ta ver­rat­tuna nyt vaik­ka Senaat­in­tori­in tai Lon­toon Cityyn. Mihin siel­lä menee lounas­tun­nil­la kävelemään? Osasyylli­nen tähän on suo­ma­lainen vero­tuskäytän­tö, joka sub­ven­toi työ­paikan sisäl­lä ole­via lounas­ruokaloi­ta. Jos käytän­tö olisi toinen, Keilanie­mi olisi pul­lol­laan kup­pi­loi­ta, jois­sa voisi käy­dä eri päiv­inä ja tava­ta eri ihmisiä. Samal­la sinne tulisi pöikkukaup­po­ja ja muu­ta sel­l­aista. Nyt ajatuk­se­na on elämän­muioto, jos­sa aamul­la tul­laan töi­hin ja illal­la lähde­tään pois ja elämä oli siinä. Pasi­lan toimis­tokeskit­tämää vaivaa täysin sama tauti.
      Jos asu­isin Laut­tasaa­res­sa ja saisin vali­ta työ­paikkani Helsin­gin keskus­tas­ta tai Keilaniemestä, val­it­sisin Helsin­gin keskustan.

  13. Tämä on hyvin herkkä jut­tu tämä kil­pailu vs. ker­mankuor­in­ta. On selvää, että luki­o­lais­ten ja asun­not­tomien lähet­tämi­nen Helsin­gin vas­tu­ulle ei ole oikeaa kil­pailua, mut­ta sen sijaan hyvän toim­intaym­päristön tar­joami­nen yri­tyk­sille on.

    On myös hyvä, että kun­taa vai­h­ta­mal­la voi äänestää jaloil­laan har­joite­tus­ta poli­ti­ikas­ta. Jos Espoo pakote­taan kavoit­ta­maan Van­taan ja Helsin­gin taval­la, niin miten voimme taa­ta, että paras vai­h­toe­hto voit­taa lop­ul­ta markkinoilla?

    Ei ole selvää, että esim. sosi­aalisen seg­re­gaa­tion estämi­nen kaavoituk­sel­la on hyvä jut­tu. (Ja täl­lä en tarkoi­ta että olis ok, että julki­nen sek­tori rak­en­taa jotain ghet­to­ja tyyli­in Ran­s­ka ja Ruot­si, vaan enem­minkin sitä, että ei ole mikään ongel­ma, että Lon­toos­sa on aluei­ta joil­la asuu läh­es pelkästään maa­han­muut­ta­jia ja jos­sa ei pär­jää englannilla.)

    Entäs kan­nat­taako sik­iöseu­lon­ta tar­jo­ta kaikille? Entäs minkälaisia asun­to­ja kan­nat­taa tar­jo­ta asun­not­tomille? Ei ole järkevää, että annetaan Helsinkiläis­ten päät­tää nämä kaik­ki vai­h­toe­hdot muiden puoles­ta. Annetaan Espoon tehdä taval­laan ja jos tämä vaatii Helsingiltä sopeu­tu­mista, niin sit­ten sopeudu­taan, eikä niin, että yritetään rajoit­taa Espoon oikeut­ta päät­tää omista asioistaan.

    Suuris­sa yksiköis­sä har­joite­tus­sa demokra­ti­as­sa on usko­mat­toman huonot mah­dol­lisu­udet vaikut­taa päätök­si­in äänestämäl­lä, että mah­dol­lisu­us äänestää jaloil­laan on melkein ain­oa tapa suit­sia poli­itikko­ja ja virkamiehiä.

  14. Keilaniemessä itseasi­as­sa on kuulem­ma yksi hyvä lounas­rav­in­to­la, kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la sel­l­aiset paikat mis­sä lounas­taa ihan ilok­seen voi laskea yhden käden sormil­la, mut­ta luotan läh­teeseeni. Eikä se sitä pelas­ta, eli mikä siinä on niin hyvää? Toimis­to­tornikeskit­tymä pienel­lä alueel­la jon­ka rajana on yhdessä suun­nas­sa meri ja kolmes­sa moot­tori­tie. Ei tuol­la viihdy mitkään palve­lut sen takia että niil­lä ei ole mitään käyt­täjiä vir­ka-ajan ulkop­uolel­la. Län­simetro voisi aikanaan itseasi­as­sa ajaa pysähtymät­tä ase­man ohi kuu­den jälkeen.

  15. Jos Espoos­ta etsii kun­nol­lista kaavoitus­ta niin minus­ta Tuo­mar­i­la on aika hyvä. Suht tiivistä pien­taloa­su­tus­ta ase­man lähelle, ja ase­maseu­tua on vielä viime vuosi­na tiivis­tet­ty muu­tamil­la kerrostaloilla.

  16. Keilanie­mi on liiken­teel­lis­es­ti aika erikoinen paikka.

    Sinne pääsee jopa Itä.Helsingistä todel­la kätevästi julk­isil­la (metro + bus­si), mut­ta suurim­mas­ta osaa Espoo­ta vain oma­l­la autol­la kitu­ut­taen ruuhkas­sa ja kytäten parkkipaikko­ja. Van­taal­ta tai Sipoon suunnal­ta tuli­joi­ta käy suo­ras­taan sääliksi.

  17. Osmo Soin­in­vaara:

    Eri­tyis­es­ti Keilanie­mi on hyvä, kos­ka työ­paikko­ja on paljon samas­sa paikas­sa ja kos­ka sinne viiden vuo­den päästä pääsee jopa joukkoli­iken­teel­lä. Tästä huoli­mat­ta Keilaniemeen tul­laan jatkos­sakin hyvin paljon autoil­la, kos­ka asun­not Espoos­sa on arvot­tu maas­toon taval­la, joka ei suosi joukkoliikennettä. 

    Olen kyl­lä havait­sev­inani tässä kovin kum­mallisen asen­teen. Kyl­lä syy siihen, että Keilaniemeen tul­laan hyvin paljon autol­la, nyt ja tule­vaisu­udessa, on se, että sinne nyt sat­tuu ole­maan eri­no­maiset autoli­iken­ney­htey­det, onhan se moot­tori­tien var­res­sa — eikä pysäköin­tikään liene ongel­ma (?). Samas­ta syys­tä myös Itäkeskuk­seen, Jum­boon ja Sel­l­oon tul­laan paljon autol­la, ei se pelkästään mis­tään espoolais­ten asun­noista ole kiinni.

    Minä en ymmär­rä mil­lä perus­teel­la se on hyvä asia, että “on paljon työ­paikko­ja samal­la alueel­la”. Minus­ta se ei varsi­nais­es­ti ole hyvä asia. Varsinkin kuin tuon alueen vier­essä ei ole juurikaan asun­to­ja, toisin kuin ydinkeskus­tas­sa tai vaik­ka Leppävaarassa.

    Työn­tek­i­jän kannal­ta Keilanie­mi on tyl­sää aluet­ta ver­rat­tuna nyt vaik­ka Senaat­in­tori­in tai Lon­toon Cityyn. Mihin siel­lä menee lounas­tun­nil­la kävelemään? 

    Meren rantaan? 🙂

    Osasyylli­nen tähän on suo­ma­lainen vero­tuskäytän­tö, joka sub­ven­toi työ­paikan sisäl­lä ole­via lounas­ruokaloi­ta. Jos käytän­tö olisi toinen, Keilanie­mi olisi pul­lol­laan kup­pi­loi­ta, jois­sa voisi käy­dä eri päiv­inä ja tava­ta eri ihmisiä. Samal­la sinne tulisi pöikkukaup­po­ja ja muu­ta sellaista. 

    Kyl­lä olen samaa mieltä siitä, että työ­paikkalounaskäytän­tö on melkoinen karhun­palvelus, pait­si kaupunkikult­tuurille, myös ruokakulttuurille.

    Mut­ta tuskin­pa tuo Keilaniemestä mitään espoolais­ten olo­huonet­ta siltikään tek­isi, vaik­ka lounaskäytän­tö muutet­taisi­inkin. Keskeinen ongel­ma on se, että alueelle on keskitet­ty pelkästään toimis­to­ja, eikä mitään muu­ta — siis ei asun­to­ja, palvelu­ja tai muu­ta toimintaa.

    Eli edelleen: mik­si se on hyvä asia, että työ­paikko­ja keskitetään paljon yhteen paikkaan?

    Kari

  18. Osmo:

    “Keilanie­mi on hyvä, kos­ka työ­paikko­ja on paljon samas­sa paikas­sa ja kos­ka sinne viiden vuo­den päästä pääsee jopa joukkoliikenteellä.”

    Keilaniemeen pääsee eri­no­mais­es­ti joukkoli­iken­teel­lä esim. Kampin ja Pasi­lan suun­nista. Vai las­ke­taanko pelkästään metro joukkoliikenteeksi?

  19. tpyy­lu­o­ma:

    Län­simetro voisi aikanaan itseasi­as­sa ajaa pysähtymät­tä ase­man ohi kuu­den jälkeen. 

    Itse asi­as­sa — jos matkus­ta­jamääriä, ase­man raken­nuskus­tan­nuk­sia ja muiden espoolais­ten matkan hidas­tu­mista tutk­i­taan — sen kan­nat­taisi ajaa Keilaniemen ohi kaikki­na muinakin aikoina 🙂

    Kari

  20. Häh? Kyl­lä Keilaniemeen pääsee mis­tä päin Espoo­ta tahansa. Siel­lähän se on län­siväyläl­lä pysäk­ki jon­ka ohi menevät kaik­ki Kamp­pi­in suun­taa­vat bus­sit. Ei siitä pysäk­iltä ole pitkä mat­ka kävel­lä mihinkään päin Keilaniemeä. 

    Jos ollaan sitä mieltä ettei Keilaniemessä metron pitäisi pysähtyä iltasel­la niin ihan samal­la taval­la­han voitaisi­in vaa­tia ettei Helsingis­sä Val­imossa pitäisi junien pysähtyä ilta-aikaan.

    On se muuten kum­ma jut­tu miten muual­la asu­vat — ja Espoos­sa asu­vat pelkästään henkilöau­toil­la liikku­vat — aina man­aa­vat miten vaikeaa Espoos­sa on kulkea julk­isil­la. Itse olen asunut Espoos­sa Mankkaal­la, Tapi­o­las­sa (Otso­lahdessa), Matinkylässä, Tuo­mar­i­las­sa ja Sunas­sa omis­ta­mat­ta autoa ja hyvin olen joka paikas­ta päässyt niin Helsin­gin keskus­tan suun­taan kuin eri puo­lille Espoota. 

    Ode kir­joit­ti vielä:
    “Samal­la pääradan var­rewn seisak­keet – esimerk­si Mank­ki – ovat täysin käyttämättöminä.”

    Mank­ki on ain­oa käyt­tämätön seisake. Ymmärtääk­seni johtuu pitkälti alueen­sa maaperästä. Kilo, Koivuhovi ja Tuo­mar­i­la ovat viimeisen 10 vuo­den aikana raken­netut varsin tiivi­isti asemien ympärille, Espoon Keskuk­sen ase­man viereen on tulos­sa uusia asuinaluei­ta Suvini­it­tyyn ja Kaupunginkallioon. Eikä tai­da olla mis­sään päin Suomea juna-ase­maa jon­ka ympäristössä asu­isi niin paljon väkeä kuin Leppävaarassa. 

    Muis­tan kyl­lä itse aja­neeni paikallisju­nal­la Espoos­sa noin 15 vuot­ta sit­ten ja ihmettelin kuin­ka Kilo­s­sa, Koivuho­vis­sa ja Tuo­mar­i­las­sa on juna-asemia keskel­lä met­sää. Ehkä Odekin on ajel­lut junal­la Espoosen­päin sil­loin mut­ta ei enää sen jälkeen?

  21. Paljonko For­tu­mil­la, Nokial­la, Koneel­la, Nes­teel­lä ym Keilaniemeläisil­lä olikaan työ­paikko­ja tar­jol­la Helsin­gin keskus­tas­sa? Val­in­ta keskus­tan ja Keilaniemen välil­lä on tietysti rel­e­vant­ti Osmon edus­ta­malle eli­it­ille, mut­ta taval­lisem­pi keskilu­ok­ka ei tuol­laisen valin­nan eteen joudu tai pääse. Tai onko Helsin­ki ken­ties alka­mas­sa kaavoit­taa reip­paasti toim­i­ti­laa Senaat­in­torin ympärille?

  22. tpyy­lu­o­ma: “Jos Espoos­ta etsii kun­nol­lista kaavoitus­ta niin minus­ta Tuo­mar­i­la on aika hyvä. Suht tiivistä pien­taloa­su­tus­ta ase­man lähelle, ja ase­maseu­tua on vielä viime vuosi­na tiivis­tet­ty muu­tamil­la kerrostaloilla.”

    Mik­si sit­ten Tuo­mar­ilo­ja ei kaavoite­ta enem­pää? 😉 Espoos­sakin on vielä paljon tilaa ja rantara­ta jatkuu län­teen Turku­un asti. Ei tarvit­sisi vält­tämät­tä uusia ratal­in­jauk­si­akaan. Ehkä tarvit­sisi uusia lähili­iken­neasemia kuitenkin ja se ei tai­da aikataul­ullis­es­ti onnis­tua ainakaan ennen lisäraitei­ta Espoon keskukseen…?

  23. Keilanie­mi toki pär­jää eri­no­mais­es­ti ver­tailus­sa mui­ta paikko­ja kat­soes­sa — paljolti juuri sik­si, että Helsin­ki ei ole sallinut korkeaa ja tiheää kaupunki­maista rak­en­tamista jol­la laa­jen­net­taisi­in keskusta-aluetta. 

    Ja kun Helsin­ki ei raken­na kan­takaupunkia tiheästi, niin työ­paikat val­u­vat muualle. Jätkän­saa­res­sa, Her­ne­saa­res­sa ja Pasi­las­sa olisi oiva mah­dol­lisu­us, joka nyt hukataan.

  24. Kyl­lähän se Espoon yhdyskun­ta­su­un­nit­telu tup­paa ärsyt­tämään ihan täl­laista taval­lis­takin kansalaista, joka joutuu ajoit­tain viet­tämään päivään­sä Espoon liiken­teessä. Potu­tus nousee heti Espooseen päästyä, kun tiev­erkko nyt vaan on suun­nitel­tu kokon­aan yksi­ty­isautoilun ehdoil­la pyöräi­lyli­iken­net­tä vastaan. 

    Yksit­täisenä esimerkkinä vaikka­pa ajo­ra­to­jen risteysten pyöristyk­set, jot­ka houkut­ta­vat auto­ja aja­maan kurveis­sa hidas­ta­mat­ta siitäkin huoli­mat­ta, että kään­tyvä liikenne on väistämisvelvolli­nen suo­raan ajavaan näh­den. Pitkät etäisyy­det ja han­kalat yhtey­det ovat johta­neet run­saaseen yksi­ty­isautoilu­un ja pirstoutunut kaupunki­rakenne houkut­telee suuri­in nopeuk­si­in taa­jamien välisel­lä joutomaal­la. Se vähen­tää pyöräi­lyn ja jalanku­lun turvallisuutta. 

    Sama auto­hege­mo­nia näkyy suo­jatei­den ja samal­la kevyen liiken­teen väylien sisäänve­dos­sa risteyk­sis­sä siten, että pyörätie ja ajo­ra­ta eivät ylitä ris­teävää tietä rin­nakkain, vaan etääl­lä toi­sis­taan. Täl­löin kään­tyvä liikenne ei edes huo­maa sitä pyöräti­etä, kun ei se ole ajo­radan kyl­jessä. Täl­lainen suun­nit­telu on vas­toin nyky­su­osi­tuk­sia, mut­ta silti Espoo jatkaa niiden tekemistä. Kos­ka se helpot­taa auto­jen ryh­mit­tymistä ja pakot­taa pyöräil­i­jät väistämään ja tin­kimään oikeuksistaan. 

    Jne jne. Espoolainen liiken­nesu­un­nit­telu on sanal­la sanoen saatanas­ta. Tämän mielip­i­teeni takana voin seistä oma­l­la nimelläni.

  25. Kari:

    Minus­ta se ei varsi­nais­es­ti ole hyvä asia.

    Niin. Se on varsi­nais­es­ti paha asia.

  26. TÄSTÄHÄN ALKAA TULLA VÄÄRINKÄSITYSTEN KOMEDIA

    “Luule kanssamme.” 68 Repo­ra­dion radikaaliohjelma. 

    “Eri­tyis­es­ti Keilanie­mi on hyvä, kos­ka työ­paikko­ja on paljon samas­sa paikas­sa ja kos­ka sinne viiden vuo­den päästä pääsee jopa joukkoli­iken­teel­lä. Tästä huoli­mat­ta Keilaniemeen tul­laan jatkos­sakin hyvin paljon autoil­la, kos­ka asun­not Espoos­sa on arvot­tu maas­toon taval­la, joka ei suosi joukkoliikennettä.”

    Nokian pääkont­toris­sa Keilaniemessä on 2500 työ­paikkaa. Respa ei tien­nty autopaikko­jen lukun­määrää, lie­nee n 500. On huo­mat­ta­va, että suuir osa työn­tek­i­jöistä on matkalla, asi­akaskäyn­nil­lä sait­il­la — työ­maal­la — tai liike­ta­paamises­sa. Ja puti­ik­isa myös käy asi­akkai­ta. Käytän­nön syistä matkat täy­tyy usein tehdä oma­l­la autolla.

    Tark­istin vuok­si, kuin­ka kauan vie mat­ka bus­sil­la Nuot­taniemesstä ( vähän hyvä­tu­loisem­paa väkeä)Keilaniemeen: 19 min­u­ut­tia käve­lyi­neen, 1 bus­si 3:sti tun­nis­sa aamulla.

    Valitelti­in espoolais­ten käyn­tiä Helsin­gin kouluis­sa. Espoon lukiois­sa on 1570 aloituspaikkaa.Ikäluokka 2500 — 3000, eli ainakin puo­let tai 60 % perusk­oulun päät­täneistä pääs­dee kotikun­tansa koulu­un. Tavoite on 60 % ikälu­okalle lukiopaikka. 

    On asia erik­seen, että mon­et lah­jakkat oppi­laat halu­vat käy­dä Helsin­gin erikois­lukiois­sa (Sibelius-lukio, Ran­skalainen koulu, sak­salainen koulu (BRD:n ylläpiätäm muuten) Norssit, Ressu jne.) Samoin K:nummelta.

    Todet­takoon samal­la, että Helsin­gin keskus­tas­sa toimis­tot ovat vähen­tyneet, tai ainakin toimis­to­ja on muutet­tu takaisin asunnoiksi.

    Espoon äyrikertymä/nuppi on kai n 10 %, joka tapauk­ses­sa ei oleel­lis­es­ti korkeampi kuin Van­dalias­sa. Ja Espos­sa on paljon pien­mpit­u­loisille sopivia asuinaluei­ta. (Olari, Matinkylä, Karakallio). Miten niitä nyt raken­netaan, siihen en osaa sanoa. Vuosi sit­ten VVO rak­en­si aika ison kohteen Karakallioon.

    Espoo on esimerk­ki — hyvässä ja pahas­sa — gryd­nderi­rak­en­tamis­es­ta. Muis­te­len kyl­läkin, että vihrei­den esi­as­teen Helsin­ki-liik­keen tuomiseen v 1976 kun­nal­lis­vaalei­hin, yht­enä syynä oli­vat val­ta­puolue­di­en ja raken­nus­li­ikkei­den väliset “sika­sopimuk­set”

  27. Työ­paikkalounas voi olla kaupun­ki- ja ruokakult­tuurille huono asia, mut­ta kansan­ter­vey­delle se on hyvä jut­tu. Aika har­va viit­sii tehdä (rav­it­se­mus­mielessä) yhtä laadukkaat eväät, mitä työ­paikkaruokalas­ta saa.

    Ker­tokaas muuten maalaiselle, mik­si tam­pere­lainen sanoo ole­vansa kotoisin Tam­pereelta, nokialainen Nokial­ta, turku­lainen Turus­ta, raisi­o­lainen Raisios­ta, jne. mut­ta kun espoolaiselta tai van­taalaiselta kysyy, niin vas­taus on usein “pääkaupunkiseu­tu”.

  28. Mik­si sit­ten Tuo­mar­ilo­ja ei kaavoite­ta enempää?

    En tiedä, mut­ta sanois­in että tuon tyyp­piset alueet tup­paa ole­maan poh­jal­taan aika van­ho­ja eli alun­perinkin kevyesti kaavoitet­tu­ja. Mui­ta vas­taavia on Reko­la Van­taal­la, ja Tapani­la ja Puis­to­la Helsingis­sä. Jos pitää arva­ta niin sanois­in, Art­turin riemuk­si, että ehkä nimeno­maan kaavoite­taan vähän liikaakin.

    Ei kelvol­lises­sa radan­var­silähiössä ole mitään niin kovin vaikeaa: Pari vaik­ka korkeaakin ker­rostaloa ase­man ympärille ja niihin koulu, päiväkoti, kaup­pa, jne. Pääkatu radan ali mah­dol­lisim­man kaukana ase­mas­ta jot­tei siitä tuli läpi­a­jopaikkaa malli­in Koivukylä, Oulunkylä, jne. Ase­mas­ta sem­moinen 800 metritä suun­taansa pien­talo­ja suht kom­pak­teil­la ton­teil­la ja lib­er­aalein teho­ra­join. Jos joku halu­aa 450 neliön ton­tille 350 neliön talo kolmes­sa ker­rokses­sa niin sen kun, on nuo mahtipon­tisu­udessaan joskus jopa komeita.

    Ikkunoiden suun­ti­in ja har­jako­rkeu­teen kaavoit­ta­jan pitää vähän puut­tua, mut­ta muuten kun antaa vaan rak­en­taa niin se alue myös nousee nopeasti pystyyn. Har­ti­a­pankki­rak­en­ta­jal­la ei ole varaa pitää tont­tia puskaa kasvamassa.

    Autoli­iken­teen saa pidet­tyä kuris­sa kaaavoit­ta­mal­la tarpeek­si kapeat tiet. Kun niihin ei huka­ta tilaa niin kyl­lä tuom­moi­seen tulee asukkai­ta ihan riit­tävästi, eli tuom­moi­set 4000 — 5000 as./km2.

  29. Ode kir­joit­ti vielä:

    “Samal­la pääradan var­ren seisak­keet – esimerk­si Mank­ki – ovat täysin käyttämättöminä.”

    Mank­ki ei ole täysin käyt­tän­mätön. Sen ympäril­lä onai­ka paljon ok-.asutusta ja aivan viime vuosi­na alueelle on raken­net­tu kerrostaloja.

    En tietnkään voi sanoa, kuin­ka paljon matkus­ta­jia Mankin (tai Luo­man) kaut­ta kul­kee. Juna pydähtyy seisak­keelle (kuten Tol­sankin eli min­ua lähim­mälle seisak­keelle) ker­ran tunnissa.

    Mankin tekee ongel­mallisek­si se, että seisake
    sijait­see alaval­la maal­la ja että kehä III ja erit­täin liiken­nöidyt Kiven­lahti-Lapinkylä rajoit­ta­vat sitä yhdestä kul­mas­ta. Liiken­nemelun takia tämä iso pala ei voi oikein sopia asutuksen

    En halu­aisi vaikut­taa doseer­aaval­ta, mut­ta toivoisin Oden käyt­tävän enem­män aikaansa topografis­ten kart­to­jen tutkimiseen

  30. Kari: “Eli edelleen: mik­si se on hyvä asia, että työ­paikko­ja keskitetään paljon yhteen paikkaan?”

    B2B-yri­tyk­sen toim­inta on jatku­vaa asi­akasvir­taa. Sijoit­tumi­nen vaikka­pa keskus­taan on asi­akkaiden kiusaamista elleivät he ole valmi­ik­si siel­lä kuten nyt vaik­ka finanssialal­la. Työ­matkat ovat lop­ul­ta aika yhden­teke­viä, har­va yri­tys pystyy kuitenkaan samanaikaises­ti sijoit­tumaan asi­akkaiden suh­teen hyvin ja työn­tek­i­jöi­den kannal­ta kelvot­tomasti. Kovin huono ei sijain­ti toisaal­ta työ­matkan kannal­ta voi olla jos sen keskel­lä on metroasema.

    Isot toimis­to­työ­paikat gen­eroi­vat jatku­vaa asioin­tili­iken­net­tä, ja aivan eri ryt­mil­lä kuin työ­matkali­ikenne ja viikon­lop­pua­jelu. Tämä liikenne ei kuu­lu asuinalueille tai keskus­taan. Sata pien­tä nyrkkipa­jaa toimii hyvin eri taval­la kuin saman työn­tek­i­jämäärän isom­pi toimis­to. Nyrkkipa­joille riit­tää vaikka­pa muokat­ta­va asuin­huoneis­to tai kivi­jal­ka kan­takaupungis­sa, ei tarvi­ta edes eril­listä toimis­to­taloa. Isom­man on pakko ottaa asi­akaskun­nan sijain­ti huomioon.

    Vähän kum­ma ettei kam­pusa­jat­telua samal­la taval­la kyseenalais­te­ta. Kun teekkari on ensin tot­tunut kaik­keen käve­lyetäisyy­del­lä Otaniemen kam­puk­sel­la, ovat parin kilo­metrin päässä ole­vat Keilalah­den ja Kehä I var­ren keskit­tymät luon­te­va työ­paik­ka. Pos­ke­ton tiheys tuo tehokku­ut­ta kun sidos­ryh­mät ovat lähel­lä. Teekkar­i­työvoimakin arvostaa kun tule­vaisu­udessa pää­sevät opiskelupäivän jäl­keen metrol­la duuniin.

    Se että tuol­lainen keskit­tymä on autio vir­ka-ajan jäl­keen on kaupunkiku­van kannal­ta aika irrel­e­vant­tia, kun se ei kuitenkaan ole mitään oikeaa kaupunkia jos­sa olisi tarkoi­tuskaan viihtyä, vaan osa tuotan­tokoneis­toa siinä mis­sä jokin teol­lisu­usalue. Keskit­tymät mah­dol­lis­ta­vat (oike­as­sa kaupungis­sa sijait­se­vien) pait­sioon jäänei­den toimis­to­talo­jen muut­tamisen halu­tumpaan asuinkäyt­töön, jol­loin keskus­ta ja kan­takaupun­ki ovat entistäkin elävämpiä.

  31. ker­tokaa jos olen väärässä mut­ta luki­o­lais­ten kus­tan­nuk­set mak­saa val­tio. Helsin­ki ei mak­sa espoolais­ten lukio­ta. Eikä mitään muu­takaan palvelua.

  32. Juha Tret­jakov:

    Espoolainen liiken­nesu­un­nit­telu on sanal­la sanoen saatanasta.

    Hal­lelu­ja! Pari täy­den­nys­tä muuten kat­tavaan lis­taan vielä: jalanku­lun ja pyöräi­lyn alis­teisen ase­man huo­maa myös siitä, että läh­es kaikkial­la Espoos­sa valo-ohja­tuis­sa risteyk­sis­sä kevyen liiken­teen täy­tyy tila­ta vihreä valo nap­pia paina­mal­la, joka usein tarkoit­taa koko syk­lin mit­taista odot­telua, ennen kuin jär­jestelmä antaa vuoron. Kevyen liiken­teen väylät myös lop­pu­vat tai vai­h­ta­vat puol­ta yhtäkkiä monin paikoin.

  33. spot­tu, mut­ta kun ne B2B fir­mat on täysin lev­äl­lään pitkin kaupunkia, eniten niitä on keskus­tas­sa ja sen tun­tu­mas­sa, lisäk­si keskus­ta on luon­nol­li­sista syistä keskimäärin vähiten kaukana.

    Niitä kuu­luisia klus­tere­i­ta on lähin­nä muu­ta­man hurah­ta­neen poli­itikon, virkamiehen ja kaupunki­tutk­i­jan päiväu­nis­sa. Esimerkik­si IT-fir­mo­ja on jonkin­laisia keskit­tymiä ydinkeskus­tas­sa, Ruo­ho­lahdessa, Pitäjän­mäessä, Keilaniemessä, Vallilas­sa, (yllät­tävän vähän) Otaniemessä, Perkkaal­la, Län­siväylän var­rel­la, ja yhä enenevässä määrin Van­taal­la ja Pasi­las­sa, jne. Sem­moinen aja­tus että jotenkin voisi vähen­tää liikku­mista sijoit­tumal­la samaan pisnes parkki­in kump­panei­den kanssa, jot­ka lisäk­si vai­h­tuu koko ajan, ei ole tästä maail­mas­ta tai ainakaan kaupungista. Ruo­ho­lahti on tosin keskimäärin aika hyvä val­in­ta, veikkaan että Jätkäsaaren toim­i­ti­lat tule­vat myös käymään hyvin kaupaksi.

  34. spot­tu:

    Isot toimis­to­työ­paikat gen­eroi­vat jatku­vaa asioin­tili­iken­net­tä, ja aivan eri ryt­mil­lä kuin työ­matkali­ikenne ja viikon­lop­pua­jelu. Tämä liikenne ei kuu­lu asuinalueille tai keskustaan. 

    Kyl­lä var­maankin gen­eroi­vat. Mut­ta en ymmär­rä, mik­si tämä liikenne ei kuu­luisi keskus­taan tai alueelle, jos­sa on asun­to­ja? Mitä hait­taa siitä on, että arkipäivisin alueel­la on liiken­net­tä, kos­ka se ei kuitenkaan hait­taa kenenkään kotielämää (kos­ka siihen aikaan ollaan koulus­sa ja töis­sä), eikä se keskus­tas­sakaan ole ongel­ma, kos­ka se ajoit­tuu ruuh­ka-aiko­jen ulkopuolelle.

    Mielestäni muutenkin liioit­telet tuo­ta “jatku­vaa asioin­tili­iken­net­tä”, se kun kuitenkin on sekä ruuhkien että tehty­jen liiken­netutkimuk­sen val­os­sa suh­teel­lisen pieni nyanssi työ­matkali­iken­teeseen ver­rat­tuna. Tässä nyt kuitenkin puhut­ti­in toimis­toista, eikä mis­tään logistiikkakeskittymästä. 

    Min­un on erit­täin vaikeaa kuvitel­la, että suuryri­tys­ten pääkont­to­rien sijoit­tumi­nen vierekkäin olisi oikeasti mitenkään niin merkit­tävä asia, että se perustelisi alku­peräisen väit­teen: “on hyvä, että työ­paikko­ja on paljon samas­sa paikas­sa”. Tsup­par­it ovat olleet men­nyt­tä aikaa jo faksin kek­simisen jälkeen.

    Nyrkkipa­joille riit­tää vaikka­pa muokat­ta­va asuin­huoneis­to tai kivi­jal­ka kan­takaupungis­sa, ei tarvi­ta edes eril­listä toimis­to­taloa. Isom­man on pakko ottaa asi­akaskun­nan sijain­ti huomioon. 

    Mik­si isom­man yri­tyk­sen on otet­ta­va asi­akaskun­nan sijain­ti huomioon sen enem­män kuin pienemmän?

    Vähän kum­ma ettei kam­pusa­jat­telua samal­la taval­la kyseenalaisteta. 

    En minäkään kyseenalaista sitä, etteikö yri­tyk­sen tutkimuskeskus­ta kan­na­ta perus­taa yhteen paikkaan. Yksi kokon­aisu­us — kuten nyt vaik­ka ylip­is­to ja siihen liit­tyvä tutkimus­toim­inta — tietenkin kan­nat­taa pitää yhdessä paikas­sa. Minkä kokon­aisu­u­den Neste Oilin, Nokian ja Koneen pääkont­torit muodostavat? 

    Teekkar­i­työvoimakin arvostaa kun tule­vaisu­udessa pää­sevät opiskelupäivän jäl­keen metrol­la duuniin. 

    Niin­pä niin, sieltä Keilaniemestä on TKK:n pääraken­nuk­selle suun­nilleen sama mat­ka kuin Teekkarikylästä metroasemalle…

    Se että tuol­lainen keskit­tymä on autio vir­ka-ajan jäl­keen on kaupunkiku­van kannal­ta aika irrel­e­vant­tia, kun se ei kuitenkaan ole mitään oikeaa kaupunkia jos­sa olisi tarkoi­tuskaan viihtyä, vaan osa tuotan­tokoneis­toa siinä mis­sä jokin teollisuusalue. 

    Niin, jos ei tehdä oikeaa kaupunkia, niin tok­i­han se sil­loin on tau­tol­o­gis­es­tikin aivan irrel­e­vant­tia kaupunkiku­van kannal­ta onko siel­lä hil­jaista vai ei. Kuitenkaan esimerkik­si Otanie­mi, Meilahti tai vaik­ka Lep­pä­vaara eivät ole autioi­ta vir­ka-ajan jäl­keen, vaik­ka niis­sä työ­paikkakeskit­tymiä onkin.

    Kari

  35. @Riitta: “… mut­ta kun espoolaiselta tai van­taalaiselta kysyy, niin vas­taus on usein “pääkaupunkiseu­tu”.”

    Muulle Suomelle Espoo ja Van­taa ovat Helsinkiä, ja helsinkiläisille ne ovat muu­ta Suomea. Helsin­gin ympäryskun­nat ovat ei-kenenkään-maa­ta vail­la omaa puheta­paa, his­to­ri­aa, kult­tuuria ja iden­ti­teet­tiä. Näis­sä “pääkaupunkiseu­tu­laiset” kään­tyvät kohti Helsinkiä saavut­ta­mat­ta koskaan täyt­tymys­tä — koti­in­paluu katkaisee samastumisen.

  36. Riitta:“Kertokaas muuten maalaiselle, mik­si tam­pere­lainen sanoo ole­vansa kotoisin Tam­pereelta, nokialainen Nokial­ta, turku­lainen Turus­ta, raisi­o­lainen Raisios­ta, jne. mut­ta kun espoolaiselta tai van­taalaiselta kysyy, niin vas­taus on usein “pääkaupunkiseu­tu”.”

    Oli­si­vatko­han olleet jotain maal­ta tullei­ta espoo- ja van­taalaisia, joil­ta olet tuo­ta kysellyt 🙂 

    Molem­pi­en kaupunkien asukkaista­han iso osa on muual­ta sinne muut­tanei­ta. Espoon väk­iluku oli 1950 vain 22000, kun se Helsingis­sä oli jo jotain 400 000. Nyt suhde on suun­nilleen se, että Helsingis­sä on tuplas­ti Espoon väkimäärä (243000). Pääkaupunkiseudun väestönkasvu, joka on pääosin ollut maalais­ten kaupunki­in muut­tamista, on siis tapah­tunut Espoos­sa ja Vantaalla.

    Itse olen Helsingis­sä syn­tynyt, mut­ta suurim­man osan elämästäni Espoos­sa asunut. Vaikken siel­lä enää asukaan, niin tuol­laiseen kysymyk­seen ainakin itse vas­taisin, että olen espoolainen. 

    Ehkä jollekin ulko­maalaiselle voisi joutua selit­tämään, että Espoo on oikeasti vain osa suur-Helsinkiä, eikä mikään itsenäi­nen Suomen toisek­si suurin kaupun­ki ja sil­loin suur-Helsin­ki olisi kuvaavampi ilmaisu Espoos­ta ja Van­taas­ta. Suomes­sa kaik­ki tietävät tuon muutenkin.

  37. Riit­ta,

    Ker­tokaas muuten maalaiselle, mik­si tam­pere­lainen sanoo ole­vansa kotoisin Tam­pereelta, nokialainen Nokial­ta, turku­lainen Turus­ta, raisi­o­lainen Raisios­ta, jne. mut­ta kun espoolaiselta tai van­taalaiselta kysyy, niin vas­taus on usein “pääkaupunkiseu­tu”.

    Lundqvist,

    Kysyin vastikään eräältä henkilöltä, mis­tä hän on kotoisin, hän vas­tasi Helsingistä, jos Tapani­laa voi Helsingik­si kut­sua. Maaseu­tu­mais­ta­han suurin osa Helsin­gin aluet­ta on.

  38. tpyy­lu­o­ma:

    Län­simetro voisi aikanaan itseasi­as­sa ajaa pysähtymät­tä ase­man ohi kuu­den jälkeen.

    Kaikel­la kun­nioituk­sel­la, mielestäni täl­läi­nen ajat­telu saat­taa olla varsin vaar­al­lista jos tavoit­teena on henkilöau­to­jen tarpeen vähentäminen.

    Työa­joista on tul­lut toimis­to­työssäkin melkoisen epäsään­nöl­lisiä — osak­si pro­jek­ti­työn aiheut­ta­man ajoit­taisen kiireen, osak­si globaalin yhteistyön vuok­si. Jos ryhdytään vaikka­pa puhe­lin­neu­vot­telu­ja suun­nit­tele­maan, ollaan aika äkkiä tilanteessa jos­sa sorvin ääressä joudu­taan ole­maan kuu­den jäl­keen tai ennen kahdeksaa. 

    Joukkoli­iken­teen tulisi kyetä tar­joa­maan näis­säkin tilanteis­sa kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto oma­lle autolle, tai muuten käy niin, että se oma auto han­ki­taan ja sit­ten sitä käytetään sil­loinkin kun ei vält­tämät­tä tarvittaisi.

    Ter­veisin nim­imerk­ki “melkein joka päivä Otaniemessä kuu­den jäl­keen töitä tekevä.”

    PS. Allekir­joi­tan Juha Tre­ta­jkovin ja Mikko Lah­den havain­not. Plus­sa­puole­na, täältä Iivis­niemestä pääsen bus­sil­la nopeam­min Helsin­gin keskus­taan kuin edel­lis­es­tä asun­nos­ta Hermannista.

  39. tpyy­lu­o­ma: “Sem­moinen aja­tus että jotenkin voisi vähen­tää liikku­mista sijoit­tumal­la samaan pisnes parkki­in kump­panei­den kanssa, jot­ka lisäk­si vai­h­tuu koko ajan, ei ole tästä maail­mas­ta tai ainakaan kaupungista.”

    IT-fir­mo­ja yhdis­tää Län­siväylä ja ykköske­hä jon­nekin Lep­pä­vaaraan asti. Tämä alue on yhtä pisnes parkia sanan laa­jas­sa merk­i­tyk­sessä. Finanssisek­tori ja sopimusjuridi­ik­ka ovat aika pitkälle Alek­san­terinkatu-Eteläi­nen Makasi­ininkatu — Annankatu ‑alueel­la. Logis­ti­ik­ka on Van­taal­la ja ML-keskuk­ses­sa, viras­tot kan­takaupungis­sa ja Pasi­las­sa. Jos fir­mal­la on varas­to, se on luul­tavasti jos­sain Kehä III vaikutuspiirissä.

    Toimi­alape­rusteista seg­re­goi­tu­mista on aika vaikea olla huomaamatta. 

    Nyrkkipa­jat ovat keskus­tas­sa ja kan­takaupungis­sa, ja siir­tyvät pois jos ovat kasvuhakuisia ja siinä onnistuvat.

    Kan­nat­taa huo­ma­ta että on aivan eri asia jos asi­akkaat ja sidos­ryh­mät ovat hajal­laan eri toimi­aloil­la. Tästä syys­tä ei ole kir­jan­pitäjäaluei­ta, cater­ing-aluei­ta, var­tioin­tipalvelu­aluei­ta, siivousaluei­ta jnpp. 

    Kari: “Mut­ta en ymmär­rä, mik­si tämä liikenne ei kuu­luisi keskus­taan tai alueelle, jos­sa on asuntoja?”

    Ei tarvit­sekaan ymmärtää, riitää että havait­see vaik­ka oikotie.fi:stä kuin­ka halut­tu­ja ovat homogeeniset asuinalueet ilman läpiajoliikennettä.

    “Mik­si isom­man yri­tyk­sen on otet­ta­va asi­akaskun­nan sijain­ti huomioon sen enem­män kuin pienemmän?”

    Kokeile olla molem­mis­sa töis­sä niin huo­maat sit­ten. Parin hen­gen nuha­pump­pu­jen idea on tukea osakkaiden elämän­val­in­to­ja, toim­i­ti­lat han­ki­taan jostain kivas­ta ympäristöstä ja hyväksytään se että asi­akkaan luokse joudu­taan matkus­ta­maan ehkä vähän pidem­mälle. Asi­akas ei koskaan tule nuha­pumpun luokse vaan tois­in­päin. Isom­man yri­tyk­sen asi­akaslo­gis­ti­ik­ka on symmetrisempää.

    “Minkä kokon­aisu­u­den Neste Oilin, Nokian ja Koneen pääkont­torit muodostavat?”

    Ehkä kan­nat­taisi etsiä jotain sel­l­aista tek­i­jää joka yhdis­tää näitä yri­tyk­siä, Teknil­listä Korkeak­oulua, mui­ta Keilaniemen, Län­siväylän ml. Ruo­ho­lahti ja Kehä I eteläosien yri­tyk­siä ja työntekijöitä.

    “Niin, jos ei tehdä oikeaa kaupunkia, niin tok­i­han se sil­loin on tau­tol­o­gis­es­tikin aivan irrel­e­vant­tia kaupunkiku­van kannal­ta onko siel­lä hil­jaista vai ei.”

    Ei oikeaa kaupunkia tehdä siten että sinne pakataan kaik­ki mah­dol­liset funk­tiot. On mon­esti paljon parem­pi että kaupungis­sa asu­taan se 128 tun­tia viikos­sa ja käy­dään 40 tun­tia ulkop­uolel­la töis­sä kuin päin­vas­toin. Kaupun­ki kan­nat­taa opti­moi­da asumiselle ja B2C-palveluille, jol­loin sivu­tuot­teena syn­tyy muka­va nyrkkipa­jaym­päristö. Suuret toimis­to­työ­paikat ovat saman­laista suur­tuotan­toa kuin teol­lisu­us, niille opti­maa­li­nen toim­intaym­päristö on muualla.

  40. Mie­lenki­in­toista että jois­sakin kom­menteis­sa on vähätel­ty työym­päristön viihtyvyy­den tarvet­ta, ja ilmeis­es­ti näin ajat­te­vat myös fir­mat, kos­ka ne ovat kaik­ki keskit­tyneet näi­hin tyl­si­in lähiöi­hin, esim. For­tum, Nokia, Kone, Neste. 

    Itse ottaisin mielel­läni palka­nalen­nuk­sen jos sil­lä ero­tuk­sel­la saisi viihty­isän rav­in­to­la täyteisen käve­ly ympäristön siihen lounas ja kahvi­tauoille, enem­män aikaa­han siel­lä töis­sä hereil­lä ollaan kuin kotona, mik­si siis täl­läisiä suurem­pia työ­nan­ta­jia jot­ka moi­sen tar­joaisi­vat ei oikein ole?

  41. Soin­in­vaaran retori­ik­ka alkaa pahasti men­nä pop­ulis­min puolelle luo­den keinotekoista vas­takkainaset­telua “me vas­taan muut” eli tässä tapauk­ses­sa helsinkiläiset vs. espoolaiset.

    Eri­tyis­es­ti tämä lause alle­vi­ivaa asian: “Jotkut espoolaiset ovat sanoneet avoimesti, että joukkoli­iken­net­tä suo­si­va kaavoitus voisi tuo­da arve­lut­tavaa sosi­aal­ista aines­ta Espooseen. Tätä argu­ment­tia käytet­ti­in metrokeskustelus­sa yhtenään.”
    On silkaa pop­ulis­mia väit­tää, että metroa vas­tustet­ti­in suurelta osin tästä syystä.
    Eiköhän metron vas­tus­tus ole kum­munnut siitä, että se mak­saa niin paljon ja että se ei paran­na suurim­man osan espoolai­sista joukkoli­iken­nematko­ja ollenkaan. Jos vai­h­toe­htona on lähipysäk­iltä Helsinki­in 15min bus­sis­sa mer­i­maisemia kat­sellen tai 15min maana alla ja vielä bus­si­vai­h­dol­la, niin vas­tus­tuk­sen ymmärtää.

    Min­ulle on tul­lut käsi­tys, että metroa ei suinkaan raken­neta espoolais­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­siä paran­ta­maan. Se raken­netaan ensisi­jais­es­ti sik­si, että sen var­relta saa hyvän hin­nan tont­ti­maas­ta ja sik­si, että Tapi­olan ja Ison ome­nan kau­pal­liset palve­lut saisi­vat lisää asi­akkai­ta ja että niitä pystyt­täisi­in laajentamaan.

    Toinen asia, minkä Soin­in­vaara nos­taa esi­in, on Suurpel­lon ja His­tan kaavoitus. Eikö ole hie­man tekopy­hää valit­taa raidey­hteyk­sien puut­tumis­es­ta, kun Helsin­ki ensin on loban­nut resursse­ja vievän metron Espooseen, pikaraitiotei­den rak­en­tamisen tai rantaradan ensisi­jaisen paran­tamisen sijaan?

  42. Eli­na

    Tapi­o­la oli aikoinaan kau­nis, kun Alvar Aal­lon suun­nit­telemat raken­nuk­set hal­lit­si­vat maisemaa. 

    Täh? Mis­sä siel­lä Aal­toa on? Vai las­ke­taanko Otanie­mi samaan läjään? Tapi­olan tun­netut raken­nuk­set on suun­nitel­lut Aarne Ervi, Aulis Blom­st­edt ja Viljo Rev­ell, uudem­mista kult­turikeskuk­sen Arto Sipinen.

  43. Viihty­isään ympäristön sijoit­tuneista IT-fir­moista tulee mieleen maail­man isoim­man sel­l­aisen Suomen kont­tori Munkkiniemessä (IBM), on siel­lä nyt jokunen muukin. Enkä nyt edelleenkään ole ydinkeskus­tas­sa havain­nut­ta juurikaan tyhjää toimis­toti­laa, tai sijain­tia valit­tavia työntekijöitä.

    Mut­ta asi­aan, jos tuo­hon “Kehä I — Län­siväylään” lisää Turun­väylän, Van­han Turun­tien, Vihd­in­tien ja jatkaa vielä Pasi­lan­väylää Vallilaan, niin joo onhan se jonkun­lainen klus­teri, mut­ta kun se on puolen kaupun­gin kokoinen niin mitä se edes tarkoit­taa? Lisäk­si IT-fir­mo­jen asi­akkaat on esimerkik­si niitä finanssi­talo­ja, julk­ishallintoa, tele­op­er­aat­tor­e­i­ta, jne. ja ihan fir­man koos­ta riip­pumat­ta yleen­sä myyjä tulee asi­akkaan luokse eikä tois­in­päin. Yhteen aikaan toimit­ta­ja-puolel­la työsken­nel­läsäni ravasin asi­akkail­la ja kump­paneil­la enem­mänkin, Itä-Helsingis­sä ja Itä-Van­taal­la tuli käy­tyä vähem­män, muuten sai kiertää ihan koko seutua. 

    Lisäk­si minus­ta spot­tu ei nyt oikein vas­taa Karin point­ti­in, että tuol­laisen toimis­toli­iken­teen kokon­aisvolyy­mi on kuitenkin niin vähäi­nen ettei siitä oikein ole kum­moi­sek­si ympäristöhaitaksi.

  44. “Helsin­gin tavoitet­ta asun­to­jen 75 neliön keskikoos­ta pide­tään liial­lise­na, mut­ta Espoon uus­tuotan­non keskikoko on 91 neliötä.”

    Näin sen pitää ollakin. Helsinkiläiset voivat halu­ta asua tiivi­isti kanikopeis­saan, mut­ta mon­et muut halu­a­vat tilaa ympärilleen. Iso asun­to on viihty­isämpi kuin pieni. Kan­natan siis espoon linjaa.

  45. Tästä on kym­menkun­ta vuot­ta. Hearis­sa oli jut­tu ihmi­sistä, jot­ka a s u i v a t Alek­san­terinkadun var­rel­la. Heitä oli alle kymmenen

  46. Ei tarvit­sekaan ymmärtää, riitää että havait­see vaik­ka oikotie.fi:stä kuin­ka halut­tu­ja ovat homogeeniset asuinalueet ilman läpiajoliikennettä. 

    No kyl­lä sitä aika paljon enem­män täy­ty­isi ymmärtää, kos­ka kiin­teistö­jen hin­tapyyn­nöt riip­pu­vat aika mon­es­ta para­metrista, eikä ole mitenkään triv­i­aalia erotel­la eri osatek­i­jöitä. Kalleim­mat neliöt ovat kuitenkin ydinkeskus­tas­sa, jota kai pahem­min ei voi kut­sua homogeenisek­si parhaal­la tahdollakaan.

    Oiko­tien selaami­nen on hin­nan­muo­dos­tuk­sen selvit­tämisek­si suun­nilleen yhtä hyödyl­listä kuin etu- ja suku­nimien antamis­pe­rustei­den arvioin­ti puhe­lin­luet­te­loa kahlaamalla.

    Mik­si isom­man yri­tyk­sen on otet­ta­va asi­akaskun­nan sijain­ti huomioon sen enem­män kuin pienemmän? 

    Kokeile olla molem­mis­sa töis­sä niin huo­maat sitten. 

    Olen kyl­lä ollut. Enkä ole huo­man­nut. Tietenkin voidaan raken­nel­la kaiken­laisia has­su­ja olet­ta­muk­sia fir­man pyörit­tämisen moti­iveista, mut­ta olisi mukavaa, jos se perus­tu­isi muuhunkin kuin mutuun.

    Voidaan kai lähteä siitä, että yri­tys­toimin­nan tavoite on tuot­taa voit­toa, joten olen­naista on, paljonko tilaa niille työn­tek­i­jöille tarvi­taan ja paljonko se mak­saa. Hin­ta tietenkin riip­puu olen­nais­es­ti mm. sijainnista.

    Ehkä kan­nat­taisi etsiä jotain sel­l­aista tek­i­jää joka yhdis­tää näitä yri­tyk­siä, Teknil­listä Korkeak­oulua, mui­ta Keilaniemen, Län­siväylän ml. Ruo­ho­lahti ja Kehä I eteläosien yri­tyk­siä ja työntekijöitä. 

    Sitähän voisi kyl­lä etsiä.

    Minä luulen, että se johtuu siitä, että TKK (ja VTT) on viimeisen puolen vuo­sisadan aikana vaikut­tanut siihen, että merkit­tävä osa insinööri­ti­eteisi­in nojal­laan olev­as­ta väestä on keskit­tynyt Helsin­gin län­sipuolelle ja Espooseen. Tok­i­han myös fir­mat sit­ten saa­vat etua sijoit­tumal­la poten­ti­aalisen työn­tek­i­jäjoukon läheisyy­teen. Samas­ta syys­tähän ne sijoit­tuvat myös Helsinki­in eivätkä vaikka­pa Tyrnävälle.

    Mut­ta tämä menee kuitenkin ohi sen alku­peräisen kysymyk­seni: mik­si se on hyvä asia, että työ­paikko­ja keskitetään paljon yhteen paikkaan?

    Min­un mielestäni se ei ole hyvä ratkaisu, jon­ka osoit­taa esimerkik­si se, ettei Keilanie­mi ole mitään oikeaa kaupunkia, vaan “työ­paikkalähiö”. Samaa vikaa on — ehkä vähäisem­mässä määrin — kan­takaupungis­sakin mm. Kruunuhaassa.

    Parem­pia esimerkke­jä, joi­ta olen main­in­nutkin, ovat esimerkik­si Otanie­mi, Tapi­o­la, Lep­pä­vaara, ydinkeskus­ta ja Meilahti.

    Suuret toimis­to­työ­paikat ovat saman­laista suur­tuotan­toa kuin teol­lisu­us, niille opti­maa­li­nen toim­intaym­päristö on muualla. 

    Niin san­ot­tu per­in­teinen teol­lisu­us eroaa tästä, kos­ka se tarvit­see raskaan liiken­teen yhteyk­siä, aiheut­taa usein päästöjä, melua ja muu­ta hait­taa. Toimis­tot ovat eri asia.

    Ja en nyt tarkoi­ta, että toimis­to­jen pitäisi sijoit­tua kaikkien ydinkeskus­taan, vaan sitä, että niistä ei tulisi tehdä mitään eris­tet­tyjä saarekkei­ta, jois­sa mitään muu­ta toim­intaa ei ole.

    Kari

  47. Andre:

    Min­ulle on tul­lut käsi­tys, että metroa ei suinkaan raken­neta espoolais­ten joukkoli­iken­ney­hteyk­siä parantamaan. 

    Min­ul­la on sama käsi­tys. Eikä se ole pelkkä mielipi­dekysymys. Han­kkeesta­han on tehty kym­meniä selvi­tyk­siä ja selvi­tyk­sen selvi­tyk­siä, jois­sa on yksiselit­teis­es­ti todet­tu, ettei se lyhen­nä mat­ka-aiko­ja, paran­na palvelua tai lisää joukkoli­iken­teen käyt­töä. Eli lyhyesti: Län­simetro ei paran­na Etelä-Espoon joukkoliikenneyhteyksiä.

    Se raken­netaan ensisi­jais­es­ti sik­si, että sen var­relta saa hyvän hin­nan tont­ti­maas­ta ja sik­si, että Tapi­olan ja Ison ome­nan kau­pal­liset palve­lut saisi­vat lisää asi­akkai­ta ja että niitä pystyt­täisi­in laajentamaan. 

    Älä uno­h­da ydinkeskus­tan maan­omis­ta­jia. Kun raken­netaan jär­jestelmää, joka “pakot­taa” liiken­teen keskus­tan kaut­ta kulke­vak­si — eli sel­l­aisen kuin vaik­ka län­simetro -, niin tietenkin keskus­tan tont­tien arvo nousee. Tässä tapauk­ses­sa vas­taavasti tont­tien arvo las­kee metron liityn­täli­iken­nealueel­la (70 % Etelä-Espoos­ta), mut­ta se ei tun­nu kiin­nos­ta­van ketään.

    Onkin outoa, että Osmo haukkuu toisaal­ta maan­omis­ta­jien lob­byä, mut­ta kuitenkin kan­nat­taa han­ket­ta, joka on efek­ti­ivis­es­ti sato­jen miljoonien tulon­si­ir­to veron­mak­sajil­ta tiety­ille maanomistajatahoille.

    No, onhan siitä kor­rup­tios­ta metron kanssa Helsingis­sä koke­mus­ta van­has­taan. Nykyisen pätkän rak­en­tamis­es­ta­han tuli ihan tuomioitakin, saa nähdä, päästäänkö tämän kanssa vielä samaan.

    Toinen asia, minkä Soin­in­vaara nos­taa esi­in, on Suurpel­lon ja His­tan kaavoitus. Eikö ole hie­man tekopy­hää valit­taa raidey­hteyk­sien puut­tumis­es­ta, kun Helsin­ki ensin on loban­nut resursse­ja vievän metron Espooseen, pikaraitiotei­den rak­en­tamisen tai rantaradan ensisi­jaisen paran­tamisen sijaan? 

    Espoos­sa­han on suun­nitel­tu pikaraiti­oti­etä jo 90-luvun alus­ta, mut­ta han­kkeet ovat kaatuneet Helsin­gin vas­tus­tuk­seen, kos­ka Helsingille ei ole mikään yhteistyö sopin­ut, ellei Län­simetroa raken­neta. Ja siihen taas ei Espool­la ole ollut varaa (eikä minus­ta ole vieläkään).

    Kari

  48. Päätin taas har­ras­taaa esikun­tatyötä eli tutkia aikatauluja: 

    Siis aikataulut aamul­la n klo 8. 

    Kilo­sta Keilaniemeen tosi­aan vie 35 – 43 min ja aina (?) vai­h­to. Paradok­saal­ista kyl­lä Karakallios­ta mat­ka on ajal­lis­es­ti lyhyem­pi: nopein yhteys 31 min eli sama kuin joutuu varaa­maan Krunikas­ta Ruskea­suolle. Lähder­an­nas­ta mat­la-aika on n 40 min. Lähder­an­na­ta mat­ka-aika on suo­ral­la yhtey­del­lä 43 min­uu­tia, jos­ta bus­si­mat­ka vie 28 min. Käve­lyä yht 1,1 km (15 min), mut­ta ellainen mat­ka jo ihan freesaa. – Vuoroy­htey­det hyvät.

    Ver­tailun vuok­si: mat­ka Munkkin­imestä Itäkeskuk­sen lukioon (Kajaaninin­lin­natie 10)vie käve­lyi­neen aikkaa n 50 min. Matkaa yhteen­sä n 16 km. Vuorim­iehenkadul­ta Itäkeskuk­sen lukioon 40 min, mut­ta siinä on vai­h­to ratikas­ta metroon. Mat­ka n 13 km.

  49. “Mut­ta asi­aan, jos tuo­hon “Kehä I – Län­siväylään” lisää Turun­väylän, Van­han Turun­tien, Vihd­in­tien ja jatkaa vielä Pasi­lan­väylää Vallilaan, niin joo onhan se jonkun­lainen klus­teri, mut­ta kun se on puolen kaupun­gin kokoinen niin mitä se edes tarkoittaa?”

    Seu­raavak­si arvelisin että tuos­ta lis­tas­ta pois hiipuu Vallila, jäl­jelle jäävät ne isot talot joiden siir­tokus­tan­nus on kohtu­u­ton. Turun­väylän var­rel­la ei kai ole muu­ta kuin Perkkaa, joka kuu­luu Kehä I vaiku­tus­pi­iri­in (no joo, IBM 70-luvun jään­teenä Munkas­sa). Kilo/Nihtisiltakin näyt­täisi noin silmämääräis­es­ti tyh­jen­tyneen. Pitäjän­mä­ki on kai jonk­in­moinen poikkeus sään­nöstä, en tosin ole viime aikoina seurannut.

    Alue ei ole puol­ta kaupunkia vaan kapea nauha runk­oväylien var­sil­la. Ajal­lis­es­ti nämä nykyiset keskit­tymät ovat Pitäjän­mäkeä ja Vallilaa luku­unot­ta­mat­ta hyvinkin lähel­lä toisi­aan. Tiivistymi­nen edelleen raskas­raiteen ympärille on minus­ta hyvin kan­natet­ta­va ilmiö.

    Toimis­toli­iken­teen luonne ja työ­mood­is­sa ole­vien ihmis­ten liiken­nekäyt­täy­tymi­nen on juurikin sel­l­ainen viihtyvyyshait­ta jota pae­taan Espoon ja kaukioiden omako­tisump­pui­hin. Omil­la asuinkaduil­laan ihmiset osaa­vat pääsään­töis­es­ti käyt­täy­tyä, kauem­pana eivät. On täysin mah­do­ton aja­tus että joku juuri kortin­saanut pakulähet­ti tai yli­dy­naami­nen myyn­tireiska nou­dat­taisi kaupun­gin nopeusra­joituk­sia ja viit­sisi pysähdel­lä edes tieli­iken­nelain mukaises­ti. Keskus­tan ja kan­takaupun­gin väistämät­tä hidas pin­tali­ikenne ja busi­ness­räy­häämi­nen eivät yksinker­tais­es­ti ole yhteensopivia.

  50. tpyy­lu­o­ma, IBMn tilois­sa munkkiniemessä käyneenä, ei sekään oikein ydin keskus­tan veroinen käve­ly-rav­in­to­la parati­isi ole, mut­ta tot­ta, yksi parhaista, ja ain­oista. Lop­ut “tech” fir­mat ovatkin sit­ten jos­sain kehien varrella.

  51. Osmo kir­joit­ti ansiokkaasti suuren lin­jan yhteenve­don Espoon kehi­tyk­ses­tä ja ongelmista, jot­ka todel­lakin juon­ta­vat juuren­sa 70-luvul­ta. Ja johtopäätös oli oikean suun­tainen: Lop­ul­takin kyse on huonos­ta kaupunkipoli­it­tis­es­ta lainsäädännöstä.

    Raken­nus­li­ik­keet ja poli­it­tiset puolueet oli­vat 70-luvul­la kim­pas­sa ja jos muis­tan oikein, niin pankitkin oli­vat kytkey­tyneet samaan sotkuun. 

    Osmo kuitenkin hie­man uno­htaa sen, että 70-luku oli voimakkaasti oikeis­to-vasem­mis­to kamp­pailua ja ainakin osa Espoon vasem­mis­tos­ta ajoi jo sil­loin voimakkaasti tiivi­im­pää koordi­noitua rak­en­tamista ja pain­ot­ti joukkoliikenneratkaisuja.

    Muis­taak­seni demar­i­toimit­ta­ja Arvo Tuomi­nen teki 70-luvul­la hyvin kri­it­tisen ja pal­jas­ta­van kir­jan siitä, miten Espoo kasvoi hajanaisek­si kar­tanokaup­po­jen pohjalta.

    Kokoomuk­ses­sa Jouni J Särk­i­järvi ja kump­pan­it todel­lakin pelkä­sivät sosi­aalis­es­ti arvel­lut­tavia ihmis­ryh­miä. Mut­ta kyseiset ihmis­ryh­mät oli­vat lähin­nä taval­lisia duunare­i­ta, jot­ka tup­pa­si­vat vielä 70-luvul­la äänestämään vasemmistoa.

    Eli kokoomus­laiset eivät halun­neet vasem­mis­tomielisiä oma­lle revi­ir­illeen ja siten oikeis­ton pelko vasem­mis­ton val­lankaap­pauk­ses­ta ajoi osaltaan Espoon kaupunkisraken­net­ta type­r­ästi hajalle.

    Entäs sit­ten Sipoo. Siel­lä val­las­sa ollut ruot­salainen kansan­puolue jar­rut­ti muut­toli­iket­tä vuosikym­meniä kun­taan sen vuok­si, että muut­ta­jat oli­si­vat vie­neet val­lan puolueen nokkamiehiltä. Edelleen käyn­nis­sä ole­van näytelmän yhden huipen­tu­man näimme jokin aika sit­ten: Osa Sipoos­ta erotet­ti­in voima­toimin Helsingille.

    Mut­ta mis­tähän se vuosikym­meniä näkyvis­sä ollut huono kaupunkipoli­it­ti­nen lain­säädän­tö sit­ten johtuu? Juon­taisiko­han se juuren­sa siitä, että poli­itikot ovat sika­maisen val­lan­hi­moisia oman edun tavoit­telijoi­ta, eivätkä väl­itä kansalais­ten parhaasta?

  52. ‘On täysin mah­do­ton aja­tus että joku juuri kortin­saanut pakulähet­ti tai yli­dy­naami­nen myyn­tireiska nou­dat­taisi kaupun­gin nopeusra­joituk­sia ja viit­sisi pysähdel­lä edes tieli­iken­nelain mukaises­ti.’ (spot­tu)
    Tässä taas tämä omi­tu­inen aja­tus, että auton ajami­nen olisi joku ihmisoikeus, johon ei voi puut­tua. Kort­ti pois ja käyt­täköön tak­sia, jos ei osaa ajaa.

  53. “Ker­tokaas muuten maalaiselle, mik­si tam­pere­lainen sanoo ole­vansa kotoisin Tam­pereelta, nokialainen Nokial­ta, turku­lainen Turus­ta, raisi­o­lainen Raisios­ta, jne. mut­ta kun espoolaiselta tai van­taalaiselta kysyy, niin vas­taus on usein “pääkaupunkiseu­tu”.”

    Minä en espoolaise­na ole täm­möis­es­tä ilmiöstä tien­nytkään. Itse sanon aina ole­vani Espoos­ta. Muual­la asu­vien silmis­sä min­ua yleen­sä pide­tään helsinkiläisenä ja saan yht­enään asi­aa korjata. 

    Itse tykkään asua Espoon lähiössä. Tilaa ja luon­toa on enem­män kuin mitä Helsingis­sä olisi ja työ­paik­ka sekä kaik­ki tarvit­ta­vat palve­lut isoa kaup­pakeskus­ta myöten ovat alle kilo­metrin säteel­lä. Helsingis­sä tulee käy­tyä ehkä ker­ran kuus­sa. Auto on kyl­lä valitet­ta­van pakolli­nen, jos tah­too poikit­tais­li­iken­net­tä Espoon sisäl­lä suorit­taa eikä tah­do menet­tää her­mo­jaan. Tämä ei sinän­sä henkilöko­htais­es­ti hait­taa, sil­lä oma­l­la autol­la nyt on yleen­säkin mukavampi matka­ta omaa musi­ikkia kuun­nellen, mut­ta kokon­aisu­u­den ja luon­non kannal­ta tämä on var­masti kovin huono asia.

  54. Andre:

    On silkkaa pop­ulis­mia väit­tää, että metroa vas­tustet­ti­in suurelta osin tästä syystä. 

    Itse asuin tuon metrokeskustelun aikaan Espoos­sa ja Län­siväylää selaa­mal­la ja kun­nal­ispoli­itikko­ja jutut­ta­mal­la uskallan väit­tää että tuo oli kyl­lä se tärkein syy.


  55. Andre:

    On silkkaa pop­ulis­mia väit­tää, että metroa vas­tustet­ti­in suurelta osin tästä syystä. 

    Itse asuin tuon metrokeskustelun aikaan Espoos­sa ja Län­siväylää selaa­mal­la ja kun­nal­ispoli­itikko­ja jutut­ta­mal­la uskallan väit­tää että tuo oli kyl­lä se tärkein syy.”

    Län­siväylä on vähän huono lähde. Se ajoi metroa kuin käärmet­tä pyssyyn (kuten HS:kin). Sioloin åpi­it tietenkin vas­tusa­jat saa­da näyt­tämään tyh­miltä. (Huo­masin sen omas­ta puheen­vuorostani, jos­ta oli otsiko­ki oli otet­tu täysin epäolen­nainen ja tarpee­ton koh­ta kirjoituksestani).

    var­masi moni, mutt aeiv’ät kaik­ki metron­va­s­tust­jat ajat­te­liv­at näin. Ehkä oli­vat kulke­neet vähän väärään aikaan Itäkeskuk­sen suuntaan.

  56. Tpyy­lu­o­ma, mie­lenki­in­toinen tapa raja­ta Keilanie­mi ja Otanie­mi erik­seen (ja ilmeis­es­ti Otaniemeen et laske enää Innopole­ja ja Spek­trin aluet­ta, jot­ka voi jo laskea Tapiolaksi). 

    Järkevä alueel­la hiukan aikaa käyt­tävä huo­maa, että Otaniemen, koil­lis-Tapi­olan ja Keilaniemen muo­dosta­ma alue on yksi yht­enäi­nen yri­tyskeskit­tymä, joka sisältää run­saasti suuria ja pieniä yri­tyk­siä. Ja lisää kaiketi tulee tulevaisuudessa.

  57. Kari:

    No kyl­lä sitä aika paljon enem­män täy­ty­isi ymmärtää, kos­ka kiin­teistö­jen hin­tapyyn­nöt riip­pu­vat aika mon­es­ta para­metrista, eikä ole mitenkään triv­i­aalia erotel­la eri osatekijöitä. 

    Mik­si pitäisi ymmärtää, eikö riitä että toteaa tapah­tuneen ? Pohjim­mil­taan mutu-pref­er­enssien kvan­tifoin­ti on lop­u­ton suo. Jos ei halua esimerkik­si hyväksyä sitä että absolu­ut­tis­es­ti kalleimpia aluei­ta ovat Kaivopuis­to (sump­pu), van­ha Eira (saareke), Kaartinkaupun­gin pikkukadut ja Tähti­torn­in­mä­ki (sump­pu), tai suh­teel­lis­es­ti Säästö­pank­in­ran­ta (saareke), Torkke­lin­mä­ki (saareke) niin sit­ten ei voi mitään. 

    Voidaan kai lähteä siitä, että yri­tys­toimin­nan tavoite on tuot­taa voit­toa, joten olen­naista on, paljonko tilaa niille työn­tek­i­jöille tarvi­taan ja paljonko se maksaa. 

    No ei kyl­lä niis­sä tapauk­sis­sa kun itse olen ollut mukana toim­i­ti­laa val­it­se­mas­sa. Pros­es­si on ihan saman­laista mutua kuin per­hea­sun­non val­in­ta, jon­ka voi tarvit­taes­sa abstra­hoi­da samal­la tavoin mukarationaaliseksi.

    Tok­i­han myös fir­mat sit­ten saa­vat etua sijoit­tumal­la poten­ti­aalisen työn­tek­i­jäjoukon läheisyy­teen. Samas­ta syys­tähän ne sijoit­tuvat myös Helsinki­in eivätkä vaikka­pa Tyrnävälle.

    Mut­ta tämä menee kuitenkin ohi sen alku­peräisen kysymyk­seni: mik­si se on hyvä asia, että työ­paikko­ja keskitetään paljon yhteen paikkaan? 

    Ei mene yhtään ohi. Jos on sijain­ti jos­ta fir­mat saa­vat etua niin se on jo aika paina­va argu­ment­ti. Jos ulkoishyö­tynä saadaan mah­dol­lisu­us toimi­vaan joukkoli­iken­teeseen Espoos­sa, niin tuo­han on no-brainer.

    Ajatel­laan toisin: mitä hait­taa on siitä että asum­i­nen Helsingis­sä ja työssäkäyn­ti joukkoli­iken­teitse kaupun­gin ulkop­uolel­la muut­tuu entistä toimi­vam­mak­si mah­dol­lisu­udek­si kun työ­paikat eivät ole hajal­laan pitkin kehiä vaan muu­ta­mas­sa keskit­tymässä raskas­raiteen var­rel­la kilo­watin päässä Helsin­gin keskustasta ?

    Parem­pia esimerkke­jä, joi­ta olen main­in­nutkin, ovat esimerkik­si Otanie­mi, Tapi­o­la, Lep­pä­vaara, ydinkeskus­ta ja Meilahti. 

    Keilanie­mi-Kehä I (Otaniemi/Tapiola)-Spektri ovat toiv­ot­tavasti jatkos­sa yhä tiivi­im­mäk­si käyvää jatku­moa, erään­lainen “Mir­a­cle Mile”, jol­la on ihan oma luon­teen­sa ja esteti­ikkansa. Kaupunki­esteti­ikan kanssa sil­lä ei ole mitään tekemistä, se ei siis ole siinä suh­teessa oikeaa kaupunkia.

    Suuret toimis­to­työ­paikat ovat saman­laista suur­tuotan­toa kuin teol­lisu­us, niille opti­maa­li­nen toim­intaym­päristö on muualla. 

    Niin san­ot­tu per­in­teinen teol­lisu­us eroaa tästä, kos­ka se tarvit­see raskaan liiken­teen yhteyk­siä, aiheut­taa usein päästöjä, melua ja muu­ta hait­taa. Toimis­tot ovat eri asia. 

    Miten joku Keilaniemen toimis­to­blok­ki joka vetää tuhan­sia ihmisiä aamuisin eroaa työ­paikkana vaik­ka kol­menkymme­nen vuo­den takaises­ta Hieta­lah­den telakas­ta jonne aikansa raskas­raide (1A) kul­jet­ti duunare­i­ta kan­takaupun­gin ulkop­uolelta? Työ on nyt vähän siistim­pää, mut­ta vien­ti­t­u­lo­ja syn­tyy ja ihmisil­lä on mielekästä tekemistä. Toimis­toghetot ovat nyky­sukupol­ven vas­tine enti­saiko­jen teollisuuslaitosyhteisölle. 

    Se mitä tuote­taan on aika irrel­e­vant­tia, pääa­sia että menee kau­pak­si. Jos kilo­hin­ta on niin korkea ettei tavaraa tarvitse kul­jet­taa rekalla tai laival­la niin sitä parempi.

  58. luki­o­lais­ten kus­tan­nuk­set mak­saa val­tio. Helsin­ki ei mak­sa espoolais­ten lukio­ta. Eikä mitään muu­takaan palvelua.

    Val­tio mak­saa ope­tu­soimelle val­tiono­su­udet siihen kun­taan, jos­sa oppi­las opiskelee, mut­ta tmä kat­taa vain osan kuluista, lop­pu jää sen kun­nan mak­set­tavak­si, jos­sa Lukio sijait­see. Espoolaiset tungek­si­vat eri­tyis­es­ti Helsin­gin erikois­lukiois­sa, joiden kus­tan­nuk­set oppi­las­ta kohd­fen ovat eri­tyisen suuret. Hels­ingtin tap­pio ulkokun­taqlais­ten lukiopaikoista oli pari vuot­ta sit­ten noin kymme­nen miljoon­aa euroa, ellke muista väärin.

  59. Mik­si Helsingillä on 75 neliön keskikoon tavoite? Mik­si ei saman tien 150 neliötä? Sil­lä saataisi­in tulon­si­ir­rot pien­i­t­u­loisil­ta suu­rit­u­loisille vielä paljon suurem­mik­si ja oikea orjat­alous. Jos halu­taan asum­is­ta­soa nos­taa, ei se tapah­du rak­en­ta­mal­la iso­ja talo­ja. Se tapah­tuu tulo­ja kas­vat­ta­mal­la, tulo­ero­ja pienen­tämäl­lä ja asun­to­jen hin­taa laskemalla.
    Tuol­lainen raken­nus­stan­dar­di ei ole muu­ta kuin vero­tusase­tus, mil­lä suu­rit­u­lois­t­en vero­tus­ta alen­netaan ja pien­i­t­u­lois­t­en nos­te­taan. Jos joku uskoo taloudelle ole­van hyväk­si tekemäl­lä työn tekem­i­nen kan­nat­ta­mat­tomak­si, niin hän on väärässä.

  60. “Hels­ingtin tap­pio ulkokun­taqlais­ten lukiopaikoista oli pari vuot­ta sit­ten noin kymme­nen miljoon­aa euroa, ellke muista väärin.”

    Olet­tkaamme että tap­pio Ulk­ount­laisop­pi­al­spaikkas joskus joitkain vuosia sit­ten 2500 e/nuppi. Tässä oel­tet­tu tap­piok­si 40 %. — Sil­loin tarvi­taan 10.000 ulkopi­akkakun­ta­laistalu­o­maan tämä gäp­pi. Kaiki­ien Espoon luki­o­lais­ten pitäis käy­dä sil­loin Hesassa.…

    ovatko erikois­lukiot mui­ta oleel­lis­es­ti kalli­impia? Erikois­luki­o­tia ei tee oet­ta­jat vaan oppi­laat, jot­ka ovat lah­jakki­at ja motivoitunei­ta. En kuul­lut, että olisi ollut Itik­sen kielipuolel­la. Ehkä on hie­man enem­män pien­tä erikoiskursistarjotnaa.

  61. … Eihän min­ul­la ole mitään tum­mai­hoisia vas­taan, mut­ta kun ne …

  62. Ulkountlaisoppialspaikkas

    Häh”

    Myön­nän, että oikolk­taiot­ni on eritäin heikko

    piti kir­joit­taa: ulkokuntalaisoppilaspaikka

  63. Tark­istin vähän tieto­jani Helsin­gin ope­tusvi­ras­tos­ta (OPV). 2007 lukiopaikan kustannus/ oppi­las oli 6828 e , jos­ta val­tion osu­us on 5931 e. Nyt on sovit­tu ympäryskun­tien kanssa, että val­tion­odu­udet palaute­taan koulunkäyn­tikun­nalle vuosit­tain. (Myös helsinkiläisiä käy Espoon lukiois­sa, Espoolaisia Kirkkon­um­men jne. Tilit tasa­taan vuosit­tain) Net­tokus­tan­nuk­sek­si jää siis hie­man alle 1000 e /oppilas. Ehkä aiem­min tilanne oli toinen.

    Oppi­la­s­paikko­ja Hesas­sa on likimäärin 7300 ilman aikuis­lukioi­ta (eli lukioiden kokon­ais­bud­jet­ti Nn 50 Me) Ulkokun­tA­laisia on noin 20 — 25 %. Enne muu­tos­ta kus­tannsuten voi sanoa olleen 10 Me /v. Nyt n 1,5 Me eli 3 e/ hesalainen.

    Sibelius-lukios­sa opi­las­ta 60 % on Hesas­ta ja 40 % muualt, ihan Rovaniemeä myöten. Vas­taa likimäärin väestö­suhtei­ta alueel­la. Hesal­la lievä yliedustus.

    Nuorisok­oul­tu­s­paikois­shan meil­lä on val­takun­nalli­nen yhteishaku.

    17-vuo­tias lah­jakas urheil­i­jan­uori Poh­jan­maal­ta muut­ti Helsinki­in, kun pääsi HIFK palkkalis­toil­la ja samal­la opiskelu­paikan Mäkelän­rin­teen urheilu­lukios­sa. — Minkän kun­nan asukkaak­si hänet? Juridis­es­ti taitaa olla nyt helsinkiläinen.

    1. Se kymme­nen miljoon­aa euroa on väärin muis­tet­tu, voi jopa olla peräisin mark­ka-ajal­ta. Ymmärtääk­seni Hel­sn­ki saa Sibelius-lukioon ihan saman val­tiono­su­u­den kuin muualle, mut­ta kulut ovat selvästi yli tuon keskiar­von. Niin­pä Helsin­ki mak­saa niden ulkokun­ta­lais­ten opiskelus­ta koitu­vat lisämenot.

  64. Markku af Heurlin:

    “ovatko erikois­lukiot mui­ta oleel­lis­es­ti kalli­impia? Erikois­luki­o­tia ei tee oet­ta­jat vaan oppi­laat, jot­ka ovat lah­jakki­at ja motivoituneita. ”

    Ovat- ainakin musi­ikkilukiot. Taideainei­den ope­tus on oleel­lis­es­ti kalli­im­paa kuin muiden ainei­den. Esimerkik­si musi­ikin mais­terin koulu­tus on per­imätiedon mukaan samas­sa hin­talu­okas­sa lääkärin tai hävit­täjä­len­täjän kanssa. Syynä tähän on ope­tus­ryh­mien pienu­us- suurin osa musi­ikin opetuk­ses­ta on opet­ta­jan ja oppi­laan henkilöko­htaista vuorovaiku­tus­ta tai muu­ta­man henkilön yhtyeitä.

  65. Tuo­mas S.
    “Markku af Heurlin:

    “ovatko erikois­lukiot mui­ta oleel­lis­es­ti kalli­impia? Erikois­luki­o­tia ei tee oet­ta­jat vaan oppi­laat, jot­ka ovat lah­jakki­at ja motivoituneita. ”

    Ovat- ainakin musi­ikkilukiot. Taideainei­den ope­tus on oleel­lis­es­ti kalli­im­paa kuin muiden ainei­den. Esimerkik­si musi­ikin mais­terin koulu­tus on per­imätiedon mukaan samas­sa hin­talu­okas­sa lääkärin tai hävit­täjä­len­täjän kanssa. Syynä tähän on ope­tus­ryh­mien pienu­us- suurin osa musi­ikin opetuk­ses­ta on opet­ta­jan ja oppi­laan henkilöko­htaista vuorovaiku­tus­ta tai muu­ta­man henkilön yhtyeitä.”

    Onjo Se Sibelius-lukioss todel­lain kalli­im­paa. Ainakaan rek­si mukaan koaul­tus on samas­sa hintlu­okas­sa kuin muisakin lukiois­sa. Emme nyt puhu ammat­timuusikon koult­tamis­es­ta konservatoriossa.

    Musi­ikkiopis­to — henkilöko­htainen ohjaus ker­ran viikos­sa — mak­saa brut­tona suun­nilleen 2500 e/vuosi , tai mak­soi pari vuot­ta sit­ten, jos­ta oppi­las­mak­su kat­taa noin 15 %. Käsit­tääk­seni Sibelius-lukios­sa ei kuitenkan ole hk instruem­ntin ope­tus­ta, vaan se tpah­tuu sit­ten koti­paikkakun­nan musiikkiopistossa.,

  66. “Se kymme­nen miljoon­aa euroa on väärin muis­tet­tu, voi jopa olla peräisin mark­ka-ajal­ta. Ymmärtääk­seni Hel­sn­ki saa Sibelius-lukioon ihan saman val­tiono­su­u­den kuin muualle, mut­ta kulut ovat selvästi yli tuon keskiar­von. Niin­pä Helsin­ki mak­saa niden ulkokun­ta­lais­ten opiskelus­ta koitu­vat lisämenot.”

    Onhan se hyvä, että tilas­toti­eteen lisen­si­aat­ti tekee vain alle dekadin virheen. Voin tietenkin soit­taa taas sopeu­tusvi­ras­tooon ja kiusa­ta virkamiehiä.

    Ehkä kuitenkin vas­taa parem­min tarkoi­tus­taan, jos Ode ihan noin puo­lik­si viran puoles­ta kysyy, mitä lukioiden oppi­la­s­paikat mak­sa­vat Hgis­sä, Espoos­sa ja Van­talla. Mitä mak­sa­vat suuret, mitä pienet, mitä erikois­lukiot ja mitä eri­ty­is­val­tion­a­pua ne mah­dol­lis­es­ti saavat.

    Niin. Ja mitä mak­saa ammat­tik­oulun oppi­la­s­paik­ka. Kun olin lukios­sa hom­mis­sa, totes­imme lukiopaikan mak­sa­van suun­nillee puo­let ami­s­paikas­ta. Totes­imme, että eräille, sanois­inko itseään etsiville nuo­rille oli kaikkien kannal­ta parem­pi lor­vail­la lukios­sa kuin amik­ses­sa tai kadulla.

    Svesnkspråki­ga voivat olla vähän hin­tavampia, mut­ta tuskin tätä pal­s­ta lukee kukaan Suo­ma­laisuduen liiton vala­jäsen. (Eräistä puheen­vuoroista päätellen min­ulle omi­naista toiveajattelua)

    Län­si-helsin­gin Nuoris­sa lib­er­aaleiss­sa ja
    Aka­teemises­sa Lib­er­aaliy­hdis­tyk­sesä sai aikon­aan vahin­gol­lisia vaikut­tei­ta: päätösten ja mielip­itei­den on perus­tut­ta­va monipuoliseen tarkastelu­un ja koetel­tu­un tietoon. Tämähän oli aivaan väärää ajat­telua, objek­tivis­mia. Jokainen­han tietää, että vain luokkankan­tainen ja ide­ol­o­gis­es­ti sitoutunut maail­manku­va voi olla aidosti objektiivinen.

    Helsinkiläsiten on hyvä kuitenkin pitää mielesään seu­raa­va: on aikamoinen arvo siinä, että asuu maan liikenne-. ja muunkin verkos­ton keskip­is­teessä, ja että erikois­lukiot, korkeak­oulut jne. ovat fyy­sis­es­ti lähellä.

    nim­im. Enti­nen hesalainen, mm. (mm tarkoit­taa tässä yhtey­dessä maal­ta, eli Helsin­gin maalaiskun­nas­ta muuttanut)

  67. Markku:

    En tiedä mikä Sibelius-lukion tilanne on täl­lä het­kel­lä, itse kir­joitin sieltä jo kym­menisen vuot­ta sit­ten. Peru­sope­tushan on ihan samaa kuin muis­sakin lukiois­sa, mut­ta musi­ikki­ainei­ta on paljon- ihan soit­to­tun­neista yhtyeo­h­jauk­seen. Tämän lisäk­si musi­ikinopet­tamisen mate­ri­aalit on myös melko kalli­ita- muu­ta­ma täysin varustel­tu bändikämp­pä ja stu­di­oti­lat on hel­posti mon­ta sataa tuhat­ta euroa. 

    En tiedä mis­tä kek­sit tuon 2500e vuodessa musi­ikkiopis­ton kus­tan­nuk­sik­si. Oman koke­muk­sen mukaan huo­mat­tavasti kalli­im­paa, mut­ta jos sul­la on joku ihan oikea tilas­to aiheesta niin fine. 

    Juju on siinä että niitä musi­ikin mais­tere­i­ta koulute­taan ihan samal­la metodil­la kun niitä ensim­mäisen vuo­den pikku­vi­ulis­te­ja ja se nyt vaan on kallista. 

    Ja en ihan ymmärtänyt, siis onko Sibelius-lukion rek­si ker­tonut jotain luku­ja koulu­tuk­sen hinnasta?

  68. spot­tu:

    Mik­si pitäisi ymmärtää, eikö riitä että toteaa tapah­tuneen ? Pohjim­mil­taan mutu-pref­er­enssien kvan­tifoin­ti on lop­u­ton suo. Jos ei halua esimerkik­si hyväksyä sitä että absolu­ut­tis­es­ti kalleimpia aluei­ta ovat Kaivopuis­to (sump­pu), van­ha Eira (saareke), Kaartinkaupun­gin pikkukadut ja Tähti­torn­in­mä­ki (sump­pu), tai suh­teel­lis­es­ti Säästö­pank­in­ran­ta (saareke), Torkke­lin­mä­ki (saareke) niin sit­ten ei voi mitään. 

    Palataan­pas nyt alku­peräisi­in väit­teisi­in. Osmo­han väit­ti, että työ­paikko­jen keskit­tämi­nen yhteen paikkaan (Keilanie­mi) on hyvä asia. Sinä väi­tit, että Oiko­tien hin­to­jen perus­teel­la voidaan päätel­lä, että täl­lainen keskit­tämi­nen on kan­nat­tavaa (kos­ka keskit­tymisen edut näky­i­sivät hin­nois­sa). Minä väitin, että oiko­tien hin­tapyyn­nöistä täl­laista ei voi päätellä.

    En ole näh­nyt syytä muut­taa näkemystäni.

    No ei kyl­lä niis­sä tapauk­sis­sa kun itse olen ollut mukana toim­i­ti­laa val­it­se­mas­sa. Pros­es­si on ihan saman­laista mutua kuin per­hea­sun­non val­in­ta, jon­ka voi tarvit­taes­sa abstra­hoi­da samal­la tavoin mukarationaaliseksi. 

    Väität siis, että markki­nat eivät toi­mi? Hin­taerot ja yri­tys­ten sijoit­tumi­nen on siis lähin­nä sat­tumaan ver­rat­tavis­sa ole­va ilmiö?

    Ei mene yhtään ohi. Jos on sijain­ti jos­ta fir­mat saa­vat etua niin se on jo aika paina­va argu­ment­ti. Jos ulkoishyö­tynä saadaan mah­dol­lisu­us toimi­vaan joukkoli­iken­teeseen Espoos­sa, niin tuo­han on no-brainer. 

    Niin, jos. Mil­lä perus­teel­la työ­paikko­jen keskit­tämi­nen yhdelle alueelle on yri­tyk­sen etu­jen mukaista?

    En minä sitä kiistä, etteivätkö Keilaniemen yri­tyk­set hyö­ty­isi siitä, että sinne raken­netaan metroase­ma. Tot­takai ne hyö­tyvät. Se brain­er osu­us tulee lähin­nä siitä, että sen ase­man rak­en­tamis­es­ta syn­tyy myös hait­to­ja: kaikkien Keilaniemen ohi matkus­tavien mat­ka-ajat pitenevät ja vero­ja pitää kerätä enem­män, jot­ta ase­ma saadaan raken­net­tua. Tässä tapauk­ses­sa hai­tat ovat suurem­mat kuin hyödyt.

    Miten joku Keilaniemen toimis­to­blok­ki joka vetää tuhan­sia ihmisiä aamuisin eroaa työ­paikkana vaik­ka kol­menkymme­nen vuo­den takaises­ta Hieta­lah­den telakas­ta jonne aikansa raskas­raide (1A) kul­jet­ti duunare­i­ta kan­takaupun­gin ulkopuolelta? 

    Siten, että Keilaniemen toimis­to­blok­ki ei ole mikään yksi yht­enäi­nen kokon­aisu­us. Ei syn­ny mitään syn­er­giae­t­ua siitä, että Nokian ja Nes­teen kont­torit ovat vierekkäin — telakkaa kuitenkaan ei voi (tai ei kan­na­ta) jakaa pienem­pi­in osi­in. Lisäk­si telak­ka vaatii toimi­ak­seen myös tavarankul­je­tus­ta aivan eri mitas­sa kuin toimisto.

    Kari

  69. Kari:

    Palataan­pas nyt alku­peräisi­in väit­teisi­in. Osmo­han väit­ti, että työ­paikko­jen keskit­tämi­nen yhteen paikkaan (Keilanie­mi) on hyvä asia. Sinä väi­tit, että Oiko­tien hin­to­jen perus­teel­la voidaan päätel­lä, että täl­lainen keskit­tämi­nen on kan­nat­tavaa (kos­ka keskit­tymisen edut näky­i­sivät hinnoissa). 

    Not. Meni näin:

    Kari: “Mut­ta en ymmär­rä, mik­si tämä liikenne ei kuu­luisi keskus­taan tai alueelle, jos­sa on asuntoja?” 

    Johon vas­tauk­seni:

    Ei tarvit­sekaan ymmärtää, riitää että havait­see vaik­ka oikotie.fi:stä kuin­ka halut­tu­ja ovat homogeeniset asuinalueet ilman läpiajoliikennettä. 

    Eli läpi­a­joli­iken­net­tä asun­toalueil­la ei hin­to­jen perus­teel­la oikein arvoste­ta. Toisaal­ta, tämä nyt kai on koke­mus­peräis­es­tikin selvää. 

    Väität siis, että markki­nat eivät toi­mi? Hin­taerot ja yri­tys­ten sijoit­tumi­nen on siis lähin­nä sat­tumaan ver­rat­tavis­sa ole­va ilmiö? 

    Jos yri­tys­ten sijoit­tumi­nen on pohjim­mil­taan saman­lainen sumea päätöspros­es­si kuin asun­non­hank­in­ta, onko tämä mielestäsi merk­ki siitä etteivät myöskään asun­tomarkki­nat toimi ?

    Niin, jos. Mil­lä perus­teel­la työ­paikko­jen keskit­tämi­nen yhdelle alueelle on yri­tyk­sen etu­jen mukaista? 

    En yritäkään selit­tää, kun­han havain­noin että näin yri­tyk­set näem­mä mielel­lään toimivat.

    kaikkien Keilaniemen ohi matkus­tavien mat­ka-ajat pitenevät ja vero­ja pitää kerätä enem­män, jot­ta ase­ma saadaan raken­net­tua. Tässä tapauk­ses­sa hai­tat ovat suurem­mat kuin hyödyt. 

    Aika vah­va väite jos ollaan rak­en­ta­mas­sa kehi­in ver­rat­tavaa maankäytön ohjausjär­jestelmää jon­ka vaiku­tuk­set alka­vat kun­nol­la näkyä parinkymme­nen vuo­den päästä. Minus­ta oli aikakin saa­da pääkaupunkiseudulle kun­nolli­nen toimis­tokeskit­tymä (Keilanie­mi-Otaniemi/­Ta­pi­o­la-Spek­tri) kun Kes­ki-Pasi­laa ei näem­mä saa­da aikaiseksi.

    Raskas­raiteen suun­nit­telu reak­ti­ivis­es­ti ole­mas­saole­vien liiken­nevir­to­jen perus­teel­la tuot­taa pelkkää osittaisoptimointia.

    Ei syn­ny mitään syn­er­giae­t­ua siitä, että Nokian ja Nes­teen kont­torit ovat vierekkäin 

    Maail­ma ja yri­tyk­set nyt näyt­tävät käyt­täy­tyvän kuten käyt­täy­tyvät. Jol­lain taval­la tämä kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi pitäisi käsitel­lä jos on sitä mieltä että yri­tyk­set näin toimi­vat omien etu­jen­sa vastaisesti.

  70. Tuo­mas S:lle

    On ihan mah­do­ton­ta tältä istu­mal­ta sanoa, mak­saako ope­tus Sibelius-lukios­sa oleel­lis­es­ti enem­män kuin muis­sa. Tietoni perus­tuu lukion rehtorin anta­maan suuli­iseen tieoton, joka voi huonos­ti muis­tet­tu. Tätähän on liik­keel­lä. Emme voi kai pitää sel­l­aista kovin pahana virheenä.

    Eri­tysi­tilo­jen aiheut­ta­mat kulut vuo­tuiskus­tan­nuk­sia muutet­tuina eivät ole hir­muisia ver­rrat­tuna palkkakus­tan­nuk­si­in, jot­ka ovat suurin meno­erä. Instru­ment­te­ja on vuorostaan myös luul­tavasti ruinat­tu lahjoituksi­na. Hyvä (opis­to­ta­son) viu­lu mak­soi 2001 30.000 markkaa eli 5.000 e. Vuo­tuise­na pääo­maku­lu­na se on 200 — 300 e/vuosi. (Las­ke­taanko mukaan vaku­u­tus, korkokan­ta vaikut­taa, samoin hoitoaineet, jot­ka ovat kalli­ta, mut­ta joi­ta ei kulu paljon, kielien uusimi­nen. jne.)

    Koulu­jen tilin­päätök­set lienevät julkiosat­ntioe­toa. Tai iankin tätä pal­staa luke­va sivistys­lau­takun­nan jäsen saa niihin pere­htyä On parem­pi selvit­tää niistä kus­tan­nuk­set, kuin käy­dä juu­pas-eipäs ‑vöit­te­lyä

    Kaik­ki kuitenkin on pien­tä ver­rt­tuna yhden eri­ty­isop­pi­laan aiheut­tami­in kului­hin — ja heitä on yhä enem­män — valitettavasti.

    laiden henkilöko­htraiset isntru­men­tit ovat usein van­hempi­en han­kkimia, jko ostamia tai lainaksi saatuja.

    Juniori oli musi­ikkilu­okalla. Yläas­teel­la peruset­ti­in van­hoista öljy­tyn­nöreistä tehdy­il­lä soit­timil­la. Ne eivät olleet halpo­ja. (Steel­paneis­sa oli häm­mästyt­tävän monipuo­li­nen sointi. 

    Saimme lainaksi Kar­jaal­ta (jonne idea oli tul­lut Ruotsin kaut­ta) Lunas­timme niitä koul­ulle keräämälä fyrkkaa mitä mieliku­vi­tuk­sell­sim­mil­la tavoil­la, mm. kon­ser­toimal­la pikku­jouluis­sa Johtamis­taidon opis­tol­la Vit­träskin rannalla.

    Kirkkon­um­men musi­ikkiopis­tossa yhden hk opetuk­ses­sa ole­van oppi­laan (45 ‑60 min/vko) vuosiku­lut oli­vat liki­main 2500 e. 12 vuodessa se tekee 30.000 e. Tieto perus­tuu opis­ton tilin­päätök­seen ja bud­jet­tei­hin, joi­ta johtokun­nas­sa puimme. Opet­t­jaien palkkauk­ses­sa oli epäko­htia, mikä osaltaan selit­tänee alhaiselta kuu­lu­vaa summaa.

  71. spot­tu, minus­ta liioit­telet asioin­tili­iken­teen määrää rankasti, ei joku isokaan toimis­to­ta­lo nyt ihan oikeasti tuo­ta mitään val­tavaa määrää autoli­iken­net­tä. Eli siis joku pari sataa autoa tun­nis­sa täyt­tyy hel­posti vaik­ka Kaivopuis­tossa läh­es kel­lon ympäri, samoin Munkkiniemessä. Ongel­ma on läpi­a­joli­ikenne, esimerkik­si Man­ner­hei­min­in­tien var­resa Töölössä, Huopalah­den­tien var­res­sa Munkkiniemessä tai Sturenkadun var­res­sa Alp­pi­las­sa, eikä niistä autoista ole menos­sa kuin mur­to-osa ko. alueelle. Tässä puhutaan tuhan­nen parin auton tun­tili­iken­teestä läh­es jatku­vasti ja kaiken lisäk­si ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la suht suuril­la nopeuk­sil­la. Autot on häir­iök­si sil­loin kuin niitä on paljon ja/tai ne liikku­vat lujaa, ei joku pari has­sua myyn­tireiskaa nyt vaan ole mikään olen­nainen lisähait­ta nor­maali­in sivukatuliikenteeseen.

  72. tpyy­lu­o­ma­lle:

    “Ongel­ma on läpi­a­joli­ikenne, esimerkik­si Man­ner­hei­min­in­tien var­resa Töölössä,
    Huopalah­den­tien var­res­sa Munkkiniemessä tai Sturenkadun var­res­sa Alp­pi­las­sa, eikä niistä autoista ole menos­sa kuin mur­to-osa ko. alueelle. Tässä puhutaan tuhan­nen parin auton tun­tili­iken­teestä läh­es jatku­vasti ja kaiken lisäk­si ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la suht suuril­la nopeuk­sil­la. Autot on häir­iök­si sil­loin kuin niitä on paljon ja/tai ne liikku­vat lujaa, ei joku pari has­sua myyn­tireiskaa nyt vaan ole mikään olen­nainen lisähait­ta nor­maali­in sivukatuliikenteeseen.”

    Kir­joit­ta­jal­ta on ehkä jäänyt huo­maa­mat­ta että Man­ner­him­intie — Huo­plah­den­tie yhdis­tää Helsin­gin Turku­un ja Pori­in ja Man­nrheim­intien lop­pu­osa taas Tam­pereesen ja Vaasaan menevi­in tei­hin. Hämee­nie maan val­taväylään eli nelostiehen. Sturnkatu yhdis­tää nämä väylät toisiinsa. 

    Olen kulkenut autol­la asioi­ta hoitaes­sani Stuenkadul­la eri vuorokau­de­naikoina. Ja tuos­sa alkuil­tapäivästä olen ollut a i n o a autoil­ja koko kort­telis­sa. Eikä jalankulk­i­joitakaan juuri ole näkynyt, jos sel­l­aisek­si ei las­ke­ta norkoil­i­jaa jonkun kapakan edessä.

    Mie­lenki­in­toista. Klo 16 liikenne on aivan jumis­sa Lah­den­tien suun­taan, Töölöön suun­taan senkus ajaa. Nopeus on 30 ‑50 (max) 50 km tun­nis­sa, sil­lä liiken­neval­ot estävät nopeu­den nos­to­ja. Kaa­hail­i­joi­ta tietenkin löy­tyy aina.

    Kat­selin ker­ran keskinopeut­tani Man­skul­la klo 19, ei siis enää ruuhkaa. Ruåts teat­teri — Man­skun pää 5 km) kn 30 km/h, so vei 10 min­u­ut­tia, Man­skun pää, Kon­alan suo­ran pää (toiset 5 km) samat 10 min eli keskinopeus 30 km/h. Eikä nopeusmi­ta­tri koskaan nous­sut yli 40:n.

    Tut­tava­pariskun­ta han­k­ki itsellen käm­pän Man­ner­heim­intien var­relta Lin­nankoskenkadun ja Nor­den­skiöl­d­inakdun välistä. Eivät yhtään vali­ta liike­nen­melua, kun ikku­nat ovat kiinni.

    Liiken´nemelua aiheutt­vat myös raitio­vaunut (yllät­tävän paljon) ja bus­sit. Ja kuten kir­joit­t­ja tien­nee, koet­tu ääni onsuh­teessa iun­ten­si­teetin log­a­r­it­mi­in: Liiken­teen puolit­ta­mi­nen vähen­tää melua 3 dB.

  73. “Eri­tysi­tilo­jen aiheut­ta­mat kulut vuo­tuiskus­tan­nuk­sia muutet­tuina eivät ole hir­muisia ver­rrat­tuna palkkakus­tan­nuk­si­in, jot­ka ovat suurin meno­erä. Instru­ment­te­ja on vuorostaan myös luul­tavasti ruinat­tu lahjoituksi­na. Hyvä (opis­to­ta­son) viu­lu mak­soi 2001 30.000 markkaa eli 5.000 e. Vuo­tuise­na pääo­maku­lu­na se on 200 – 300 e/vuosi. (Las­ke­taanko mukaan vaku­u­tus, korkokan­ta vaikut­taa, samoin hoitoaineet, jot­ka ovat kalli­ta, mut­ta joi­ta ei kulu paljon, kielien uusimi­nen. jne.)”

    Peanuts nämä soit­in­hank­in­nat (ja men­nään run­saasti aiheen vier­estä), mut­ta jos mietitään että jokaises­sa ope­tusti­las­sa pitää olla piano ja kon­set­ti­salis­sa fly­ygeli, muu­ta­ma cem­ba­lo, ehkä urut… Sit­ten varuste­taan 4–5 bändikämp­pää mik­sereil­lä, pianoil­la, kiip­pareil­la, kaapeleil­la, äänen­tois­tol­la, mikro­foneil­la, telineil­lä, akus­toin­nil­la, sähköve­doil­la, styrkkareil­la, nupeil­la, kaikel­la tarvit­taval­la ja sit­ten varuste­taan vielä ammat­ti­ta­son stu­dio ammat­ti­ta­son lait­teil­la, niin siinä sitä ollaan- ja jos halu­taan opet­taa korkeal­la tasol­la ihmisiä niin tämä on välttämätöntä. 

    Vaik­ka kaikil­la olisi oma viu­lu tai haitari tai steel-pan­nu, niin se mate­ri­aali mitä sähkö­musi­ikin soit­ton tarvi­taan on kallista, siitä ei pääse mihinkään.

    Edelleen uskon kuitenkin että Sibelius-lukion suurin kuluerä on ope­tushenkilökun­ta, jota ainakin omana aikanani tarvit­ti­in enem­män juuri tämän musi­ikkipain­o­tuk­sen takia. Lukios­sa­han muuten opete­taan myös tanssia, joka vaatii taas omat panostuksensa. 

    Espoolaisia tästä voi syyt­tää vähem­män kuin mui­ta, kos­ka lukios­sa on porukkaa ympäri Suomen.

  74. Helsingis­sä on paljon hieno­ja lukioi­ta — Sibelius-lukio var­masti yksi hienoim­mista. Ja SYK — voi kiesus.

    Olisi hyvä, että joku kokon­aisu­ud­es­ta päät­tävä osaisi arvioi­da edut ja hai­tat — ei vain lyhyt­näköis­es­ti hehkut­taa sitä, kuin­ka “hyvin käyt­täy­tyviä, fik­su­ja ja musikaal­isia nuo­ria” meil­lä on.

    Jokainen kaupun­gin keskus­tan “eli­it­tilukio” lisää liiken­net­tä. Lukio pääsään­töis­es­ti julk­ista liiken­net­tä — “eli­it­tiyläas­teet” ja “eli­it­tiala-asteet” pääsään­töis­es­ti bemariliikennettä.

    Jokainen keskus­tan eli­it­tik­oulu­un vedet­ty hyväkäytöksi­nen ja oppimiskykyi­nen nuori on pois oman asuinalueen­sa koulus­ta. Jos tämä tren­di nip­saisee Helsin­gin reuna-aluei­den ja ympäristökun­tien (pois­lukien muu­ta­mat Espoon ja Van­taan koulut) kouluista kaik­ista pois muu­ta­man fik­sum­mas­ta päästä ole­van nuoren, monis­sa luokissa kamelin selkä katkeaa. 

    Luokan ilmapi­iristä katoaa oppimisen ilo ja tavoit­teel­lisu­us ja chillaus rupee ole­maan coo­lia. Onko joku tämän ilmiön hin­taa laskenut?

    Suo­ma­lainen tasa-arvoinen yhteiskun­ta rupeaa ole­maan men­nyt­tä, kun las­ten tau­s­tat rupea­vat ole­maan homogeenisia — kun se Krunikan lap­si ole ehkä koskaan köy­hän kanssa edes puhunut. Ainakaan Suomessa.

    Ja sit­ten numeroi­hin: voidaan toki arvail­la val­tiono­suuk­sien ja todel­lis­ten kus­tan­nusten välistä eroa, mut­ta todel­li­nen vieraskun­ta­lais­ten hin­ta saadaan sil­lä, kun las­ke­taan, moniko vieraskun­ta­lainen enem­män käy Helsingis­sä lukios­sa kuin päin­vas­toin, ja sit­ten kat­so­taan, mitä säästyy, kun lakkaute­taan vieraskun­ta­lais­ten määrää vas­taa­va määrä Helsin­gin lukioi­ta — ja myy­dään kiinteistöt.

    Touko Met­ti­nen

  75. tpyy­lu­o­ma: “Ongel­ma on läpi­a­joli­ikenne, esimerkik­si Man­ner­hei­min­in­tien var­resa Töölössä,..”

    Kaik­ki liikenne on sub­jek­ti­ivis­es­ti läpi­a­joli­iken­net­tä vaikkei sitä objek­ti­ivis­es­ti olisikaan. Ongel­ma on liikenne yleen­sä, ja liiken­nela­jeista kaikkein han­kalim­min elim­i­noitavis­sa on asioin­tili­ikenne. Se on luon­teeltaan ja ryt­miltään ker­ta kaikki­aan epäy­h­teen­sopi­vaa asumisen ideaalien kanssa.

    Jos kaupunkien katu­ti­la ylipäätään halu­taan saa­da autoli­iken­teeltä takaisin, edel­lyt­tää se kon­trastin tiedostamista työelämän tehokku­u­den ja asumisen tehot­to­muu­den välil­lä. Viihty­isyys tarkoit­taa hitaut­ta ja tehot­to­muut­ta, ja haaste onkin sovit­taa tämä ajankäytön käytän­nön reali­teet­tei­hin. Hitaas­ta maail­mas­ta pitää kuitenkin päästä nopeasti pois ja päin­vas­toin. Moni­aisti­nen kaupunkiärsykkei­den tek­stu­uri vetoaa nuorem­paan väkeen, mut­ta van­hempana kaipaa enem­män sävyjä. Tämä on pohjim­mil­taan jokin aivo­jut­tu, en tunne asi­aa tarkemmin.

    Espoos­sa ja kehyskun­nis­sa kon­trasti on ratkaistu mas­si­ivisel­la nopeal­la tiev­erkol­la joka vie pen­delöi­jän yhä pidem­mälle pöpe­likköön kun sinän­sä viihty­isät omako­tisumput eivät kohtu­ulliseen tilaan oikein mah­du. Toivoisin että Helsin­gin ratkaisu olisi jotain muu­ta, eli katu­ti­lan rauhoit­ta­mi­nen, ja sen Kes­ki-Pasi­lan toimis­togheton rakentaminen.

  76. af Heurlin, nykyiset triplaikku­nat eristää melun hyvin, useim­mat vaan halu­aisi­vat pitää ikkunoi­ta aukikin. Toki joukkoli­ikenne tuot­taa melua ja se on ihan selkeä hait­ta, tämän hoita­miseen on keino­ja. Esimerkik­si se että ratik­ka kolisee on useim­miten merk­ki siitä että kiskois­sa on jotain pielessä, ne pitäisi kor­ja­ta tämänkin takia.

    spot­tu, mut­ta kun se häir­it­sevä asion­tili­ikenne on nimeno­maan niiden kaupunkipalvelu­iden eikä niinkään toimis­to­jen aiheut­ta­maa: Kadun var­res­sa on toimis­to, 30% työ­matkoista kul­je­taan henkilöau­tol­la, 0,6 autoa tiel­lä per tuoli eli n. 0,15 ruuhkatunti­na . Lisäk­si keskimäärin 15% henkilökun­nas­ta ajaa henkiöau­tol­la tai tak­sil­la edestakaisin ker­ran päivän aikana, 0,3 autoa päivässä, n. 0,05 tun­nis­sa per tuoli vir­ka-aikaan. Jos saman kadun var­rel­la on eloku­vateat­teri, jkl-osu­us on sama, ja näytök­siä on kolme illas­sa, 0,3x3 autoa per tuoli, eli 0,9 päivässä eli välil­lä 17–24 0,13 autoa tun­nis­sa. Rav­in­tolan kanssa suurin piirtein sama jut­tu, kaup­pa tuot­ta­nee vielä enem­män liiken­net­tä. Tuon liiken­teen määrä riip­puu tietenkin lop­pu­jen lopuk­si kadun pitu­ud­es­ta, tästä syys­tä sel­l­aisia pitk­iä pääkatu­ja tulisi välttää,

  77. Kiitos OS kun vas­t­a­sit huutooni.

    Mie­lenki­in­toinen keskusteluhan tästä syntyi.

    Kun on syn­tynyt Salos­sa ja asunut lap­su­u­den Liedos­sa, nuoru­u­den Van­taal­la sekä Helsingis­sä ja nyt per­heel­lisenä Espoos­sa — eikä muu­toinkaan ole mis­tään kotoisin niin kade­htii ihmisiä joil­la on ollut mah­dol­lisu­us pysyä paikoil­laan kuin kivi.

    Kovan kasvun aikana tehdään (kaavoitus)virheitä joista sit­ten muut mak­sa­vat myöhem­min. Polit­tisen moraalin ryhtili­ike on valitet­ta­van hidas ja epävarma.

    Zurichin seu­tu muo­dos­tuu lukuisas­ta pien­estä kun­nas­ta. Joukkoli­ikenne (junat) toimii kuin unel­ma. Asukkai­ta lie­nee miljoo­nan hujakoil­la koko alueel­la. Maan hin­ta tehnee asu­tuk­ses­ta tiheän.

    Kuka mak­saa Sibelius­luki­o­lais­es­ta ja kuin­ka paljon ei min­ulle oikein avau­tunut. Ei myöskään se, että mikä siinä jutus­sa olisi oikeu­den­mukaista. Kyseessähän on ultraelitismi.

    OS näkee nämä Helsinki­in lukioon tule­vat lapset pelkkänä tap­pi­ona Helsingille. Olisiko ihan niinkään? Espoo taitaa sit­tenkin hoitaa osuuten­sa ihan hyvin?

    On hyvä, että Helsin­gin keskus­tan miljonäärilob­bylle on jonkin­lainen vastapaino edes län­nessä, kun Van­taa on kan­veesis­sa ja idässä ei ole ketään. Metro­ju­tus­sa tosin tuli tur­paan oikein tosissaan.

  78. Kyselin pojal­tani Munkkiniemen yhteisk­oulun ulkokun­ta­lais­ten määrää. 

    Hän arvioi sen ole­van 7–8 pros­entin luokkaa. 

    Liiken­ney­htey­de­tkin ovat ratkai­sevas­sa ase­mas­sa sen lisäk­si, että MYK on korkeata­soinen lukio, ei huip­pu­lukioi­ta, mut­ta hyvä lukio ehdottomasti. 

    Esim. Kirkkon­um­men Veikko­las­ta on suo­ra yhteys Tar­von­ti­etä pitkin läh­es koulun pihalle.

  79. tpyy­lu­o­ma: “Lisäk­si keskimäärin 15% henkilökun­nas­ta ajaa henkiöau­tol­la tai tak­sil­la edestakaisin ker­ran päivän aikana, 0,3 autoa päivässä, n. 0,05 tun­nis­sa per tuoli virka-aikaan.”

    Jos työ on näin staat­tista, se sopii pienessä mit­takaavas­sa keskus­taan hyvin. Kuu­lostaa juurikin niiltä ainee­ton­ta lisäar­voa tuot­tavil­ta nyrkkipa­joil­ta keskus­tan kivi­jalois­sa ja muun­neltavis­sa asuinhuoneistoissa. 

    Sen perus­teel­la mitä olen myyn­tior­i­en­toituneis­sa yri­tyk­sis­sä työsken­nel­lyt, luvut ovat aivan toista luokkaa. Tilanne muut­tuu oleel­lis­es­ti jos tuot­teeseen liit­tyy mate­ri­aalia joi­ta pikarahti­fir­mat suhaa­vat edestakaisin. Tukku tuo kahvi­tarvikkei­ta, siivous­palvelu tulee siivoa­maan, kont­torikonepalvelu huolta­maan konei­ta, mat­tofir­ma vai­h­ta­maan mat­to­ja, posti tuo/vie laatikkokau­pal­la pos­tia ja niin edelleen. 

    Voi olla otok­sen kapeut­ta, mut­ta yhdestäkään julk­isil­la kulkev­as­ta myyn­tiedus­ta­jas­ta en ole koskaan kuul­lut. Yksi isom­pi tapaami­nen on sel­l­ainen kymme­nen autoa, jot­ka pitäisi änkeä jon­nekin katu­ti­laan. Ei tähän ole asuinalueel­la edel­ly­tyk­siä eikä näytä ole­van halu­akaan kun yri­tys­ten joukkopakoa seuraa.

    Kaupunkipalvelu­jen tuot­ta­mal­ta pin­ta-asioin­tili­iken­teeltä ei voi vält­tyä pait­si aivan ydinkeskus­tas­sa jos­sa sen voi hoitaa huolto­tun­neleitse. Jotenkin logis­ti­ik­ka pitää kuitenkin hoitaa, ja jakelu­au­to tien tuk­keena olisi toimivista palveluista aika pieni hait­ta eri­tyis­es­ti jos alitse pää­sisi. Toisek­seen, ei nämä logis­ti­ik­ka-ori­en­toituneet palve­lut (kau­pat, rav­in­to­lat) ihan sivukaduil­la sijaitse.

  80. Riku:

    “Kuka mak­saa Sibelius­luki­o­lais­es­ta ja kuin­ka paljon ei min­ulle oikein avau­tunut. Ei myöskään se, että mikä siinä jutus­sa olisi oikeu­den­mukaista. Kyseessähän on ultraelitismi.”

    Ultra­elit­is­mi? En oikein usko. Itse kyseisen koulun käyneenä yliopis­to­työläisen ja kaupun­gin virkamiehen ulkopaikkakun­ta­laise­na kakarana en koe olleeni mitenkään eli­it­tiä- har­va siinä koulus­sa oli. Ihan taval­lisia pen­tu­ja, jot­ka har­ras­taa musiikkia.

    Ko. koulu tar­joaa hyvän mah­dol­lisu­u­den pain­ot­taa omaa har­ras­tus­taan ja mah­dol­lis­es­ti tule­vaa ammat­ti­aan, mut­ta en koe tätä mitenkään jär­jet­tömän elit­is­tisek­si. Avaatko vähän mitä tarkoi­tat täl­lä elitismillä?

  81. “Kaik­ki alkaa hul­lus­ta 70-luvus­ta. Sil­loin Espoo­ta raken­net­ti­in kovin grynderivetoisesti.”

    Tämä yksinker­tais­taa ja vähän vääristää Espoon rak­en­teen hajoamisen syitä. Gryn­derei­den rooli huonois­sa alueis­sa on aika saman­lainen kun parem­mis­sa, Tapi­o­las­sa tai Leppävaarassa. 

    70-luvul­la sen sijaan poli­itikot lait­toi­vat kor­ten­sa kekoon aluer­ak­en­tamis­sopimuk­sil­la, joil­la kaupunki­rakenne tietois­es­ti rikot­ti­in. Raken­nus­fir­mat oli­vat tässä takana, mut­ta ilman poli­itikko­ja tämä ei olisi onnis­tunut. Kor­rup­tiove­toinen suun­nit­telu on kai­ista huonoin vaihtoehto.

    Yleiskaa­van puutekaan ei ole Espoon suh­teen ollut pelkästään huono jut­tu: kaikkein huonoim­mat ratkaisut Espoos­sa perus­tu­vat 1968 yleiskaaval­u­on­nok­seen, jota ei hyväksyt­ty. Siinä määritelti­in Espoon keskus pel­lolle. Hauskasti tätä tyy­likkään suun­nit­teli­jave­toista toim­intaa näkyy tässä kuvas­sa: Vas­taraken­netut virastotalot:
    http://www.keskiespooseura.fi/verkkojulkaisut/kirkonkylastakeskukseksi/kuvat/virastotalot.jpg

    “Ongel­mana ei siis ole Espoo ja espoolaisu­us, vaan Suomen huono kaupunkipoli­it­ti­nen lainsäädäntö.”

    Jep. Huonoa on se, että Espoon suun­nit­telijoille on tar­jot­tu mah­dol­lisu­us kor­rup­tioon. Min­un mallis­sani tämä mah­dol­lisu­us pois­tu­isi, kun suun­nit­teli­javal­ta lopetet­taisi­in. Osmo oletet­tavasti tar­joaa tilalle parem­pia suunnittelijoita.

  82. spot­tu, mut­ta kyl­lähän nyt jos­sakin rav­in­to­las­sakin suhaa tavaran­tuo­jaa ja koneenko­r­jaa­jaa, paljon enem­män kuin toimis­tossa. Sil­loin kun minä olin myyn­nis­sä töis­sä niin kuljin tak­sil­la tai jonkun toisen kyy­dil­lä, ylipään­sä meitä oli auton kyy­dis­sä yleen­sä use­ampi. Eikä noi­ta myyn­tireisko­ja nyt niin kauheasti ole, ehkä kymmenes työn­tek­i­jöistä noin keskimäärin. Kon­sul­tit ja muut taas on yleen­sä pitem­pään samal­la asi­akkaal­la, ja kulkuneu­vo­jakau­ma lie­nee samaa kuin muil­lakin toimistorotillla.

    Autoilun haitois­sa menee ihmisil­lä vähän välil­lä mit­ta­suh­teet sekaisin, esimerk­isi töölöläiset valit­ti­vat Hiet­sun kylpylän liiken­teestä, joka on käytän­nössä joitain sato­ja auto­ja päivässä. Eli saman ver­ran kuin Meche­lininkat­ua ajaa kymme­nessä minuutissa.

  83. Ultra­elit­ismiä on kallis har­ras­tus jon­ka muut (veron­mak­sa­jat) mak­sa­vat. Mak­sa­jat eivät paljon vasti­neek­si saa. Sibelius­lukio on pienelle joukolle varat­tu mah­dol­lisu­us har­ras­taa omaa jut­tuaan, ihan kuten Mäkelänrinne.

    Elit­ismiä on kallis har­ras­tus jon­ka rahoit­taa itse.

  84. riku:
    “Ultra­elit­ismiä on kallis har­ras­tus jon­ka muut (veron­mak­sa­jat) mak­sa­vat. Mak­sa­jat eivät paljon vasti­neek­si saa. Sibelius­lukio on pienelle joukolle varat­tu mah­dol­lisu­us har­ras­taa omaa jut­tuaan, ihan kuten Mäkelänrinne.”

    Tämä on tietysti ihan vali­di näke­mys, sem­minkin kun suomen val­tio käyt­tää taideainei­den opetuk­seen kouluis­sa ja musi­ikkiopis­tois­sa huo­mat­ta­vat määrät tuo­h­ta. Toisaal­ta kyl­lä Suomes­sa rahalle saa vastiket­ta jos halu­aa- orkesteriverkko on laa­ja, liput halpo­ja, tms. Mut­ta tästä on taval­laan ihan turha tait­taa peistä. Val­tio kus­tan­taa mon­ta has­sua asi­aa. Arvovalintoja.

  85. tpyy­lu­o­ma: “spot­tu, mut­ta kyl­lähän nyt jos­sakin rav­in­to­las­sakin suhaa tavaran­tuo­jaa ja koneenko­r­jaa­jaa, paljon enem­män kuin toimistossa.”

    Kaup­pa, rav­in­to­lat, koulut, päiväkodit tms. ovat erään­laisia laadukkaan asumisen tuotan­non­tek­i­jöitä, ts. juurikin niitä palvelu­ja joista hyvä asuinalue muo­dos­tuu. Eikä point­ti ole se kuin­ka paljon yksi toimis­to­ta­lo jos­sain pikkukadul­la lisää paikallisen kokoo­jakadun liiken­net­tä vaan miten lisään­tynyt asioin­tili­ikenne vaikut­taa kohteen mikroym­päristöön. Asumises­sa mikroym­päristö on rel­e­vant­ti, toimis­torak­en­tamises­sa ei niinkään, ja liiken­nesu­un­nit­telus­sa sille ei näytetä annet­ta­van mitään arvoa.

    Kan­takaupunki­in on alka­nut syn­tyä näitä vähäeleisiä ja rauhal­lisia asuinaluei­ta kun kiin­teistökan­ta vähitellen homogenisoituu. Kehi­tys on markki­nave­toista, ja sel­l­aise­na se var­maankin vas­taa hyvin asukkaiden pref­er­ensse­jä. En pitäisi ollenkaan sat­tumana sitä että samanaikaises­ti lap­siper­heet näyt­täi­sivät pysyvän kan­takaupungis­sa paremmin.

  86. Yksi aiheelli­nen lisähuomautus:

    Musi­ikkilu­okil­la, musi­ikkiopois­tois­sa ja erikosilukiois­sa on enm­män vähän parem­man väen lap­sia. — Oleel­lisat kuitenkin on, että jär­jestelmä antaa mah­dol­lisu­u­den näi­hin opin­toi­hin myös pien­i­t­u­loisem­mel­li perheille.

    Kysymys on myös pref­er­ens­seistä Tilanne tosin on muut­tunut kymme­nessä vuodessa: Kävin viemässä poikaani musi­ikkiopis­ton kuoron har­joituk­si­in., ja totesin opis­ton edessä seiso­van ruosteisim­mat koslat, mitä koko pitäjästä löy­tyy. Har­va tiesi, että orkesterin astues­sa oves­ta sisään käveli pienem­män omakoti­talon hin­ta. (Tut­tu myi juuri oikeaan aikaan HPY:n osu­us­todis­tuk­se­na ja täl­lä lailal sai rahat tyt­tären­sä viuluun)

  87. Tässä on vähän sel­l­ainen kuvitel­ma kuin että musi­ikiopis­tossa tai Sibelius-lukios­sa annet­tu ope­tus olisi muil­ta pois. — En osaa sanoa mihin oppi­laat sit­ten lopuk­si hakeu­tu­vat, mut­ta osas­ta ainakin tulee peru­sopetuk­sen ja nuorisoas­t­een opet­ta­jia. Hyvä ja msui­ik­in­taito koulu antaa paljon eväitä elämään ja myös taitoa olla hyvä opet­ta­ja ja siirtää posi­ti­ivisia värähte­lyjä mui­hinkin. — Osa läh­tee insinööörikis — Ja on mon­es­sa suh­teesa hyvä, ja eräil­lä alueil­la vält­tämätön­tä, että insinööri ymmärtää musi­ik­ista . Ja kyl­lä se näkyy muual­lakin kuin palkkakuitis­sa tai fir­man voitoissa.

    “Elit­ismiä” on muu­takin: viimeisim­mässä Dimenisos­sa (Matemaat­tis­ten ainei­den opet­ta­jien lehti)oli kak­sikin mie­lenki­in­toista jut­tua opin­tomat­tkoista: yksi luki­o­lais­ryh­mä pääsi Kanari­an saar­ille tekem­män puoli yötä havain­to­ja yhteis­po­hjo­is­maisel­la teleskoop­il­la. Havain­toai­ka pn kallista ja todel­la kortilla.Matkakustannukset 25.000 e., jot­ka kin­ut­ti­in fir­moil­ta, kerät­ti­in myyjäisil­lä jne.
    Toinen ryh­m’ä vuorostaan kävi CERNissä. Kumpaakin oli aika kova karsin­ta. — Emme kai pidä pahana, että hyviä oppi­ali­ta kan­nuste­taan. Ja voi olal että oman koulun ryh­män tote­tut­ta­mat hienot aidot kuvar tia rapor­tit innos­ta­vat muitakin vähä­nen enem­män pere­htymään fysi­i­ikkan ja tähti­ti­ete­seen — ja siinä sivus­sa muuhunkin.

    Suo­raan sanoen kävi kateeksi.

    Oli myös hyvä japani­laisen pro­fe­sosorin kijroi­tus com­bus­tion free-talo­dues­ta. Sähköäau­to­han on vain osa koko asi­aa. Oleel­lisem­paa on kehit­tää tlao­du­el­liset sähköken­not muun­ta­maan auringonva­l­oa sähkök­si. Monista syistä asia on Japanis­sa ollut korkeal­la prioritettilistassa.

  88. Markku
    “Musi­ikkilu­okil­la, musi­ikkiopois­tois­sa ja erikosilukiois­sa on enm­män vähän parem­man väen lap­sia. – Oleel­lisat kuitenkin on, että jär­jestelmä antaa mah­dol­lisu­u­den näi­hin opin­toi­hin myös pien­i­t­u­loisem­mel­li perheille.”

    En allekir­joi­ta. Oman näp­pitun­tu­man (käytän­nössä koko ikäni musi­ikkiopis­tossa olleena) musi­ikkiopis­ton oppi­laat tulee aikalail­la kaik­ista yhteiskun­talu­ok­ista. Sen ver­ran tuos­sa on perää että kakaroi­ta yhdis­tää ehjä koti- jos per­heen taustal­la on vakavia ongelmia, lap­si ei toden­näköis­es­ti eksy musiikkiopistoon.

  89. spot­tu:
    Alkaa men­nä joil­tain osin hie­man juu­pas-eipäs väit­te­lyk­si tämä mei­dän keskustelumme. Kyl­lä, tietenkin “läpi­a­joli­ikenne” las­kee asum­is­mukavu­ut­ta ja laske­nee sel­l­aise­naan myös kiin­teistö­jen arvoa. Mut­ta kun asi­aan vaikut­taa moni muukin seik­ka, kuten esimerkik­si se, että alueen houkut­tele­vu­ut­ta saat­taa vas­taavasti nos­taa esimerkik­si se, ettei se ole iltaisin pimeä autiokylä.

    Ei ole help­poa arvioi­da, kumpi ilmiö on vahvem­pi. Minus­ta sitä ei voi päätel­lä pelkästään intu­iti­ol­la tai Oiko­tien hin­to­ja seuraamalla. 

    Jos yri­tys­ten sijoit­tumi­nen on pohjim­mil­taan saman­lainen sumea päätöspros­es­si kuin asun­non­hank­in­ta, onko tämä mielestäsi merk­ki siitä etteivät myöskään asun­tomarkki­nat toimi ? 

    Ei. Minus­ta yri­tys­ten ja asun­to­jen sijoit­tumi­nen nou­dat­taa kohtu­ullisen hyvin ratio­naal­ista päätöksentekoa.

    Maail­ma ja yri­tyk­set nyt näyt­tävät käyt­täy­tyvän kuten käyt­täy­tyvät. Jol­lain taval­la tämä kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi pitäisi käsitel­lä jos on sitä mieltä että yri­tyk­set näin toimi­vat omien etu­jen­sa vastaisesti. 

    En minä usko, että yri­tyk­set toimi­vat etu­jen­sa vas­tais­es­ti. Tilanne nyt kuitenkin on se, että kaavoituk­sel­la, liiken­nejär­jestelmäl­lä ja vero­tuk­sel­la on aika suuri vaiku­tus siihen, mihin yri­tyk­sen kan­nt­taa sijoit­tua. Mielestäni nykyi­nen toim­intat­a­pa johtaa huonoon kaupunki­rak­en­teeseen, mut­ta ei se ole markki­noiden vika, vaan poli­it­tisen päätök­sen­teon tuo­ma ongelma.

    kaikkien Keilaniemen ohi matkus­tavien mat­ka-ajat pitenevät ja vero­ja pitää kerätä enem­män, jot­ta ase­ma saadaan raken­net­tua. Tässä tapauk­ses­sa hai­tat ovat suurem­mat kuin hyödyt. 

    Aika vah­va väite jos ollaan rak­en­ta­mas­sa kehi­in ver­rat­tavaa maankäytön ohjausjär­jestelmää jon­ka vaiku­tuk­set alka­vat kun­nol­la näkyä parinkymme­nen vuo­den päästä. 

    Väite voi olla vah­va, mut­ta se perus­tuu niihin laskelmi­in, joi­ta Län­simetron suun­nit­telus­sa on käytet­ty. Lähtöti­etoina­han selvi­tyk­sis­sä on mm. maankäytön muu­tosten ennakoin­ti ja tule­vaisu­u­den liiken­nemääristä tehdyt ennusteet.

    Valitet­ta­va tosi­a­sia on, että Keilaniemessä ei ole riit­täviä määriä joukkoli­iken­teen käyt­täjiä, jot­ta metroase­ma olisi perustel­tu. Ei ole mitään eri­ty­istä syytä olet­taa tilanteen ratkai­sev­asti muut­tuvan, kos­ka (1) metro ei olen­nais­es­ti paran­na joukkoli­iken­ney­hteyk­siä, (2) Keilaniemeen ei olla mitään mullis­tavia määriä uut­ta raken­nuskaan­taa rak­en­ta­mas­sa ja (3) nykyiset autoli­iken­ney­htey­det pysyvät käytän­nössä ennallaan.

    Kari

  90. Tuo­mas s

    “Markku
    “Musi­ikkilu­okil­la, musi­ikkiopois­tois­sa ja erikosilukiois­sa on enm­män vähän parem­man väen lap­sia. – Oleel­lisat kuitenkin on, että jär­jestelmä antaa mah­dol­lisu­u­den näi­hin opin­toi­hin myös pien­i­t­u­loisem­mel­li perheille.”

    En allekir­joi­ta. Oman näp­pitun­tu­man (käytän­nössä koko ikäni musi­ikkiopis­tossa olleena) musi­ikkiopis­ton oppi­laat tulee aikalail­la kaik­ista yhteiskun­talu­ok­ista. Sen ver­ran tuos­sa on perää että kakaroi­ta yhdis­tää ehjä koti- jos per­heen taustal­la on vakavia ongelmia, lap­si ei toden­näköis­es­ti eksy musiikkiopistoon.”

    Tuo­ta tarkoitinkin, osapuilleen.

Vastaa käyttäjälle Tuomas S. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.