Maajussi on paskaraossa:

- Jos AB-alueen kotieläintilalla pinta-ala ei riitä lannanlevitykseen, niin kannattaa miettiä tarkkaan kotieläintuotannon kannattavuus. Minusta nautatilalle optimi eläintiheys on 0,5 eläinyksikköä hehtaarille, eli neljäsosa lantamaksimista!

- C1 optimi 0,21 ey/ha,kuitenkin yli10 ey; virnistys

- Luomussa 0,5, niin saa sen 125 euroa kotieläimistä jokaiselle hehtaarille virnistys

Vuorosanat ovat maatalouden keskustelupalstalta. Termi ey tarkoittaa eläinyksikköä ja eri eläinten eläinyksiköille on asetettu VÄHIMMÄISMÄÄRÄ, jotta saa tukia.

Keskusteluista ilmenee, että sontaa ja lantaa on pelloissa jo liiaksi asti. Eräs sanoo:

- Mää oon nähny uppopumpun lietealtaassa maaliskuun loppupuolella…… Siitä meni letku salaojan tarkistuskaivoon.

Eläiyksiköille ei tiettävästi ole maksimia? ja nyt valtio jälleen aikoo tukea eläintilojen suurentamista. Ympäristöstä ei puhettakaan.

Seuraukset näkyvät tästä:
http://tinyurl.com/yf2mvwd

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Lidl myy paljolti ihan samaa, suomalaista tavaraa kuin muutkin ketjut, mutta halvemmalla. Osa tuotteista on jopa huomattavasti parempia (bratwurstit, lähdevesi) ja Olvi nyt maistuu samalle, kantoipa sen kotiin prismasta tai lidlistä.

Itse en ole kyllä huomannut minkäänlaista laatueroa juuri missään tuotteissa. Kaupan omat tuotteet (pirkat yms.) ovat Lidlissä keskimäärin parempia kuin muualla. Lisäksi Lidlin kassat ovat nopeampia ja jonot lyhyempiä kuin muualla.

Kilpailu Suomen päivittäistavarakaupassa ei oikein toimi. Tästä saa mielestäni syyttää suomalaisia kuluttajia. Kuluttajat nyt vain jostain syystä haluavat maksaa enemmän siitä ilosta, että saavat jonottaa Prismassa tai Citymarketissa. Muuta selitystä en tälle ilmiölle keksi.

Saaristomeren leväongelma on täysin kotikutoinen ja suurimmalta osin maatalouden aiheuttama. On aivan turha väittää, että Puola, Kaliningrad tai Pietari pystyisivät sotkemaan Saaristomeren, vaikka Itämereen niillä onkin suuri vaikutus.

Suosittele: 0

Suomen maataloutta ei saaa tukea, muiden maiden kyllä.

Kukaan ei ole ehdottanut muiden maiden maatalouden tukemista suomalaisten verovaroista. Tottakai muut maat saavat tunkea omia rahojaan niin hölmöihin kohteisiin kuin vain suinkin keksivät. Ei se ole meiltä pois. (Varsinkin, jos se hölmö kohde on maataloustuet.)

ruuan hinta kassalla ei todellakaan ole maajussin syy

Niin se on niiden syy, jotka estävät ulkomaalaisten tuotteiden tuonnin tulleilla. Sen lisäksi veroissa maksettavien ruokakustannusten syy on niissä, jotka päättävät maataloustuista. Jos näiden päätösten taustalla ei ole maajusseja, niin sitten he ovat syyttömiä. Vastustatko sinäkin tuontitulleja ja maataloustukia?

Suosittele: 0

Ei tuo ole kaukaa haettu esimerkki. Niin auton kuin leivänkin tekeminen ja myyminen vaatii ihmistyötä ja tämä maksaa. Sen sijaan vilja ja malmi tuotetaan nykyisin niin pitkälti koneistetusti, että niiden markkinahinnat ovat alhaiset ja siksi niiden osuus valmiin tuotteen hinnasta on alhainen.

Se, mihin alunperin puutuin tekstissäsi oli käyttämäsi ilmaus “kohtuuttoman suuri osuus” viitatessasi elintarviketeollisuuteen ja kauppaan. Et ole tätä mitenkään määritellyt. Mikä sinusta sitten on “kohtuullinen” osuus ja miksi?

Mitä tuohon kilpailuun tulee, niin jos kilpailussa käytetään laittomia keinoja eli muodostetaan kartelleja, niin puututaan sitten siihen oikeustoimien kautta. Pelkkä hinnassa olevasta ilmasta jankkaaminen ei kuitenkaan osoita vielä yhtään mitään.

“Lisäksi on syytä muistaa, että harva uusi yrittäjä tulee markkinoille kiusatakseen muita. Eiköhän yleensä ajatuksena ole jokin liikeidea rahan tekemiseen.”

Juuri noin. Jos hinnoissa on ilmaa, uusi yrittäjä tulee korjaamaan tämän ilmaisen lounaan pois. Käytännössä kilpailu säilyy pelkästään sen uuden tulijan uhalla, eli ei edes tarvita uuden kilpailijan tuloa, vaan nykyiset toimijat eivät uskalla pumpata hintoihin ilmaa, koska tietävät, että jos niin tekevät, tulee uusi kilpailija, joka valtaa markkinat. Ja siis tästä vähittäiskauppa-alasta mainitsin jo Lidlin. Onko se romauttanut ruuan hinnan jotenkin erityisesti alemmas kuin, mitä se oli ennen sen tuloa? Ei minusta, vaikka siellä Lidlissä ruoka keskimäärin varmaan halvempaa onkin (todennäköisesti laatu sitten on vastaavasti vähän huonompaa).

Suosittele: 0

Mikä sitten estää ottamasta selvää leväongelman todellisesta syystä, kuin kauna. Suomen maatalous ei nykykäsityksen mukaan ole syyllinen Itämeren ongelmiin.

Ja tuo huono vilja . Nuo kaunaiset silmät eivät näe mitä se muka huono vilja on, jo tälläkin sivustolla on asia esitetty. Mutta kun ei halua nähdä niin sitten ei, voi tätä syväkaunaa.

Soinivaaralla on ollut ansiokas kirjoitus maataloudesta Suomen Kuvalehdessä. Harmi kun en ole saanut käsiini kyseistä kirjoitusta. Nostan hankkijan lippistä valtiomiehen laajalle näkemykselle jos kuulemani kehu pitää paikkansa.

Tuomas S. toimii kuten miljoonat suomalaiset. Vesien suojelu on tärkeää, mutta kun pitäisi itse tehdä jotakin muuta, kuin ostaa halpaa ruokaa, niin johan loppuu puhti. (ruuan hinta kassalla ei todellakaan ole maajussin syy)

Suosittele: 0

Tuo on kaukaa haettu esimerkki. Kyse oli kuitenkin ihan tavallisesta leivästä, jonka tekeminen ei ole mitään rakettitiedettä. Tuotekehityskulutkin on jo aikaa sitten maksettu. Parempi olisi verrata rautamalmin hintaa vaikka käyttövalmiin I-palkin hintaan.

“Koska elämme vapaassa maassa, kuka tahansa saa avata ruokakaupan tai leipomon, jos uskoo niillä aloilla olevan ilmaa nykyisissä hinnoissa. Sieltä vaan vapaata lounasta syömään.”

Komppaan muita – tuo on idealistinen näkemys käytännössä. Kun markkinoilla on vain harvoja toimijoita, on merkittävä todennäköisyys, että taustalla on epäterveitä kilpailukäytäntöjä.

Valtaosin kartellituomiot ovat tulleet aloilta, joilla on alle 5 isoa toimijaa, jotka sitten ovat vähän jaelleet markkinoita keskenään. Taisipa Intelkin juuri saada tuntuvat mätkyt, kun toimitussopimuksissa oli vähän laittomia ehtoja.

Joku 2-3 toimijaa voi olla kaikkein pahin ympäristö: kaikki/molemmat ymmärtävät, että eivät voi kilpailla toisiaan hengiltä ja kaikki sopivat huomaamatta yhden pöydän ääreen keskustelemaan alan ‘realiteeteista’.

Lisäksi on syytä muistaa, että harva uusi yrittäjä tulee markkinoille kiusatakseen muita. Eiköhän yleensä ajatuksena ole jokin liikeidea rahan tekemiseen.

Suosittele: 0

Varakkaita sellaisiksi, tulot:

2007 1992 Ansiokeh.
Maanviljelijät 53 984 30 717 1,76
Yrittäjät 48 124 31 684 1,52
Palkansaajat 39 581 30 955 1,28
Eläkeläiset 20 078 16 326 1,23
Opiskelijat 10 113 8 263 1,22
Työntekijät 34 819 28 850 1,21
Työttömät 12 233 15 169 0,81

Käytettävissä olevat mediaanitulot kotitaloutta kohden vuoden 2007 rahassa.

Tietolähde:
http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tjt/tjt_fi.asp

Jos muotoilut katoavat taulukosta kerron siis, että nämä “prekaarit” ansaitsevat eniten ja ovat nostaneet tulojaan eniten.

Suosittele: 0

Ja sitten tuosta luonnonsuojelusta. Maatalous on aiheuttanut itämeren ekokatastrofin, joten itkeminen maanviljelyn ekologisuudesta Suomessa on vähän onttoa. Kun sitä leväpuuroa kesäisin katselee, on syytä aina omistaa ajatus Suomen Keskustalle.

En suhtaudu maatalouteen mitenkään kaunaisesti, mutta kyllä näitä kysymyksiä on syytä esittää ja niistä on syytä keskustella. Paljon pienemmistä rahoista tapellaan eduskunnassa verissäpäin, mutta maatalouteen ja maataloustukiin ei kenelläkään tule mieleenkään puuttua.

Ja kun tämä tukijärjestelmä tuottaa näitä aivopieruja, jossa esimerkiksi pellon viljelemättömyydestä saa hyvät hillot, niin pitää kysyä: Onko se moraalisesti oikein?

Suosittele: 0