Kannattaisiko viljaa sittenkin polttaa?

Suo­ma­laista, aika heikko­laa­tu­ista vil­jaa on jäänyt varas­toitavak­si käsit­tämät­tömiä määriä. Viime­vuo­tista vil­jaa on varas­tois­sa yli kak­si mil­jar­dia kiloa, 50 000 rek­ka-autol­lista.  Varas­toti­la on Suomes­ta lop­pu, mut­ta Viroon sitä saadaan kuulem­ma vielä työn­netyk­si. Eri asia, tul­laanko tätä laadul­taan heikkenevää vil­jaa koskaan käyttämään.

Vil­jan hin­ta on nyt niin alhaal­la, ettei vil­je­ly tuo­ta mitään: vil­jeli­jä elää hehtaar­itukien varas­sa. Nyt yritetään saa­da vil­jeli­jöitä luop­umaan kylvämis­es­tä sil­lä, että hehtaar­ituen saisi vil­jelemät­täkin. Samal­la ruista tuo­daan Suomeen melkein sata miljoon­aa kiloa, kos­ka sitä nyt ei ole tul­lut kylvetyksi.

Reagoin­ti edel­lisen vuo­den satoon voi johtaa sikasyk­li­in. Kak­si vuot­ta sit­ten maail­man vil­ja­markki­nat oli­vat sekaisin, kos­ka kato oli koitel­lut laa­jo­ja aluei­ta ja vil­jan hin­ta moninker­tais­tui.  Jos nyt jätetään pel­lot vil­jelemät­tä, vuo­den kulut­tua voi edessä olla sama tilanne. Koskaan ei voi tietää.

Olisiko sit­tenkin varmem­pi vain kylvää ja jos sato maail­mal­la riit­tää, polt­taa vil­jaa huono­laa­tu­isim­mas­ta  päästä ener­giak­si? Polt­tamiseen ei pidä antaa mitään ylimääräistä hin­tatukea, mut­ta jos sen hehtaar­ituen saa vil­jelemät­tä mitään, pitäisi se saa­da myös vaik­ka vil­ja lop­ul­ta poltettaisiin.

Moni pitää syntinä vil­jan polt­tamista. Miten se lop­putu­lok­sen kannal­ta eroaa siitä, että se jätetään kokon­aan viljelemättä?

Mut­ta kyl­lä tähyän vil­jabis­nek­seenkin jotain markki­nao­h­jaus­ta tuo­da, jot­ta olisi kan­nat­tavam­paa vil­jel­lä jotain sel­l­aista, jolle on kysyn­tää (ruis, öljykasvit).

86 vastausta artikkeliin “Kannattaisiko viljaa sittenkin polttaa?”

  1. Jos meil­lä olisi toimi­va infra bioetano­lin valmis­tamisek­si jät­teestä noin yleen­sä, niin eiköhän se yli­jäämävil­ja sinne kelpaisi? 

    Itse ihmette­len ihmis­ten halua sorkkia nimeno­maan ruoan hin­taa joka suun­taan, yleen­sä vähän kalli­im­mak­si. Olet mielestäni tässä kohtaa oikeassa.

  2. Jos sitä vil­jaa vil­jel­lään, niin sit­ten yleen­sä ne vil­jeli­jät lait­ta­vat sinne pel­toon myös lan­noit­tei­ta ja jotkut myös eri­laisia kor­ren­ly­hen­tämiseen tarkoit­tu­ja kemikaale­ja sekä mui­ta ainei­ta (vai jät­täi­sivätkö lait­ta­mat­ta?). Ja lan­noit­teista osa val­uu vesistöi­hin jne.

    Ja sit­ten ajel­laan isoil­la koneil­la fos­si­il­isia polt­toainei­ta kulut­taen pel­loil­la, jol­loin maa painuu, mikä vähitellen heiken­tää pel­to­jen ominaisuuksia.

    Jotkut vielä ere­htyvät turhaan kui­v­at­ta­maan kosteaa vil­jaansa öljy­polt­toi­sis­sa kuivureissaan.

    Vil­je­ly edel­lyt­tää vil­jeli­jöiltä myös työ­panos­ta, joka on jostakin muus­ta pois. Jos työ­panok­selle ei saa kun­non kor­vaus­ta, niin mik­si vaivautua?

    Keinokastelu ei liene Suomes­sa ongel­ma, mut­ta muual­la maail­mas­sa se heiken­tää pel­to­jen laat­ua merkittävästi.

    Ehkä sit­tenkin jonkin­lainen varovainen keski­tie olisi oikeampi ratkaisu.

  3. Tosi­a­sia on, että suo­ma­lainen vil­jeli­jä ruokaketjus­sa sivuroolis­sa. Yli 50 pros­ent­tia rukapöytiemme antimista on ulko­maista alku­perää — se kuu­luisa rusleipäkin leiv­otaan ulko­mais­es­ta rukiista.

    Vil­jan polt­ta­mi­nen tarkoit­taa itse asi­as­sa elinkeinon vai­h­tu­mista. Maat­alous ei ole enää maat­alout­ta, jota voidaan tukea verova­toista ja maat­aloustuel­la. Se olisi ener­gian tuotantoa. 

    Eihän val­tio Esso­ja ja hiilikai­vok­si­akaan tue. Mik­si energiapeltoja?

    Kysymys kuu­luukin, onko vil­jan kas­vat­ta­mi­nen polt­toaineek­si taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa eli mak­saako polt­to­laitos siitä käypän hinnan?

  4. Vil­ja-ala pienenisi huo­mat­tavasti, jos Suo­mi olisi valkuai­so­mavarainen. Toden­näköis­es­ti ensi keväänä tul­laan vil­jelemään huo­mat­tavasti suurem­pi ala muun muas­sa härkä­pavulle ja öljykasveille. Myös ruista on kyl­vetty edel­listä vuot­ta enem­män. 2008 ei ruista kyl­vetty syksyl­lä, kos­ka säät eivät olleet suo­tu­isia ja kevätru­is on taas sato­ta­soltaan paljon heikompi.

  5. Evert The NeveR­est kir­joit­ti: “Kysymys kuu­luukin, onko vil­jan kas­vat­ta­mi­nen polt­toaineek­si taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa eli mak­saako polt­to­laitos siitä käyvän hinnan?

    Tässähän ei ollut ymmärtääk­seni kyse vil­jan kas­vat­tamis­es­ta polt­toaineek­si, vaan vil­jan polt­tamis­es­ta ener­giak­si sil­loin kun se syys­tä tai tois­es­ta ei kel­paa ruoaksi.

    Ver­taus Essoi­hin ja hiilikai­vok­si­in ontuu, sil­lä niiden tuot­teet eivät mis­sään vai­heessa kel­paa ihmisravinnoksi.

    Ver­taan­pa omaan polt­telu­u­ni. Läm­mitän taloani mm. kuiv­uneil­la appel­si­ininkuo­ril­la ja home­isil­la leiväkan­nikoil­la ym. hyvin palav­il­la ruoan­jät­teil­lä. En ole kuitenkaan koskaan han­kkin­ut niitä poltet­taviksi vaan syötäviksi ja poltan vain sen osan, minkä syömistä en pidä terveellisenä.

  6. EU:n sisäisen työn­jaon puit­teis­sa voitaisi­in suo­si­ol­la kasvattaa
    ruo­ka siel­lä, mis­sä luon­nonolo­suh­teet ovat kas­vatuk­selle otolliset.
    Tääl­lä kylmän karul­la pohjoisel­la alueel­la voitaisi­in keskit­tyä energian
    tuotan­toon kavat­ta­mal­la met­sää ja ruoko­helpeä. Ruoko­helpi olisi ehkä
    tehokkaampi ener­gian­lähde kuin vilja.

    Kansal­lis­ten maat­alous­tukien lakkaut­ta­mi­nen yleen­sä ja vastikkeettomien
    hehtaar­itukien erik­seen, edis­täisi kehi­tys­tä oikeaan suuntaan.

  7. Hal­li­tu­s­paik­ka yhdessä Keskus­tan kanssa sanelee kyl­lä nämä asi­at käytän­nön tasol­la. Tuki voi vai­h­tua vaan toiseen, aiem­paa parem­paan tukeen tai muuten Keskus­ta ei puol­la Vihrei­den ydinhankkeita.

  8. Helsin­gin kaupun­ki voisi lopet­taa esimerkik­si Tuo­marinkylän ympäristössä omis­tamien­sa pel­to­jen vil­janvil­je­lyn. Pel­lot sijait­se­vat aivan Van­taan­joen vier­essä ilman mitään kun­non suojakaistaleita.

    Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to voisi suures­sa viisaudessaan päät­tää, etteivät työn­nä ainakaan lan­noitei­ta kyseisille pelloille.

    Sama peri­aate voisi toimia muual­lakin. Jätetään ainakin ne rantapel­lot vil­jelemät­tä, jois­sa ei ole mitään kosteikko­ja suo­jele­mas­sa rav­in­tei­den val­u­mia vesistöihin.

    On aivan käsit­tämätön­tä, että ympäristömin­is­ter­iö vaatii kaikki­in maaseudun iki­van­hoi­hin mum­mon­mökkei­hin kalli­it uudet investoin­nit jätevesien käsit­te­lyyn, vaik­ka mök­ki olisi kilo­me­trien päässä järvistä ja joista. 

    Jo pelkästään jätevesi­jär­jestelmän rak­en­t­a­mi­nen tuhoaa ympäristöä enem­män kuin yksi mum­mo parin vuosikymme­nen aikana jätevesillään.

    Samaan aikaa ympäröiville pel­loille ja met­si­in levitetään hirvit­tävät määrät lan­noite­fos­fo­ria. Ja se on aivan sallittua.

  9. Mik­si EU 1,6 mil­jardin kilon yli­tuotan­nos­ta 600 miljoon­aa kilo­at­ulee Suomes­ta. Sik­si, että tääl­lä ei kas­va laatu­vaa­timuk­set täyt­tävää vil­jaa, jota voitaisi­in käyt­tää ruokana.

    Ote­taan­pa tuore tieto Maaseudun tule­vaisu­ud­es­ta: “Vielä syysku­un puo­livälis­sä Evi­ran tutkimien kevätvehnänäyt­tei­den keski­valkuainen oli 12,2 pros­ent­tia. Torstaina julk­istus­sa tuor­eim­mas­sa tilas­tossa se on 11,9 pros­ent­tia. Myl­lykelpoisu­u­den alara­jana pide­tään yleen­sä 12,5 pros­entin valkuaispitoisuutta.”

    Leivän teko ei ker­takaikki­aan onnis­tu, jos vil­jan valkua­iainepi­toisu­us ei ole riit­tävä. Meil­lä siis tuote­taan vil­jaa, jota ei ole tarkoitet­tukaan ihmisravinnoksi.

    Vata­jankosken Sähkö Oy:n voimalaitos polt­taa vil­jaa täyt­tä päätä. Se mak­saa vil­jas­ta 15 euroa megawat­ti­tun­nil­ta. Se myy kaukoläm­pöä 47,50 €/MWh (alv 22%) ja sähköä vapail­la markkinoilla.

    Pari ongel­maa:

    1) Hyvit­tääkö Vata­jan sähkö vai vil­jan myyjä veron­mak­sajille polt­toaineeseen sido­tun maataloustuen. 

    2) Mitä sanoo kil­pailu­vi­ras­to ja muut markki­noil­la toimi­vat verora­hoil­la tue­tus­ta polttoaineesta? 

    3) Vil­jan polt­ta­mi­nen ei saas­tu­ta pelkästään ilmake­hää vaan vil­jan tuotan­to on myös vesistö­jen suurin saastuttaja.

  10. Tavalli­nen veron­mak­sa­ja: EU:n sisäisen työn­jaon puit­teis­sa voitaisi­in suo­si­ol­la kasvattaa
    ruo­ka siel­lä, mis­sä luon­nonolo­suh­teet ovat kas­vatuk­selle otolliset.

    Jos tulee vaka­va ruokakri­isi, niin EU:n työn­jako ei paljon läm­mitä. Mielestäni Suomes­sa pitää olla valmius vil­jel­lä pääosa ruoas­ta oman kansan tarpeisi­in (ener­giamäärässä, ei rahas­sa mitattuna).

    Osaisiko joku muuten sanoa, paljonko ener­giaa saadaan pel­lol­ta vil­jaa ja paljonko ruoko­helpeä vil­jelemäl­lä? Ruo­ka on olen­nais­es­ti ener­giaa, joten vil­jankaan ei luulisi ole­van kovin huono energiantuottaja.

  11. Osmo:

    Reagoin­ti edel­lisen vuo­den satoon voi johtaa sikasykliin

    Tuskin ne jyvä­jem­mar­it nyt niin tyh­miä ovat…

  12. Mik­si ei varas­toitua yli­jäämävil­jaa, voi rou­da­ta kehi­tys­mai­hin, jois­sa on pulaa ruuasta?

  13. Eikö Suomen yli­jäämäka­p­a­siteet­tia voisi hyö­dyn­tää kehi­tysavun nimis­sä vaik­ka Afrikas­sa. Kiina on ilmeis­es­ti han­kkin­ut suuria maa-aluei­ta Itä-Afrikas­ta maat­alout­ta varten.

    Eikö Suo­mi voisi perus­taa esim. kehi­tysavun nimis­sä Tansa­ni­aan tai Keni­aan muu­ta­man tuhan­nen neliök­ilo­metrin plan­taa­sia. Ja myisi / jakaisi sit­ten vil­jan edullis­es­ti Soma­li­aan, Sudani­in ja Etiopiaan.

    Kiväärim­iehiä riit­tää kyl­lä Afgan­istani­in ja Soma­lian merirosvo­jahti­in, mut­ta löy­ty­isikö väkeä trak­tori­hom­mi­in ja paikallis­ten kouluttamiseen? 

    Estääkö jokin poli­it­ti­nen laki sen ettei Afrikas­sa vil­jel­lä tai koulute­ta mitään län­si­maisel­la tehol­la? Päivitel­lään vain nälän­hätää vuosikymmen­estä toiseen.

  14. Sep­po S.

    “Vil­je­ly edel­lyt­tää vil­jeli­jöiltä myös työ­panos­ta, joka on jostakin muus­ta pois. Jos työ­panok­selle ei saa kun­non kor­vaus­ta, niin mik­si vaivautua?”

    Erit­täin hyvin san­ot­tu. Tolku­ton­ta­han se on, että val­tio mak­saa jär­jet­tömiä määriä rahaa syömäkelvot­toman vil­jan jär­jet­tömästä yli­tuotan­nos­ta. Kai niille maat­alouden tukim­il­jardeille parem­paakin käyt­töä kek­sit­täisi­in. Minä kek­sisin ainakin. 

    jore:
    “Mik­si ei varas­toitua yli­jäämävil­jaa, voi rou­da­ta kehi­tys­mai­hin, jois­sa on pulaa ruuasta?”
    Edel­lä todet­ti­in ongel­man ole­van siinä että se vil­ja on niin huono­laa­tu­ista ettei se oikein kel­paa mihinkään. En tiedä olisko kehi­tys­mail­la eri kri­teer­it sitten.

  15. jore:

    “Mik­si ei varas­toitua yli­jäämävil­jaa, voi rou­da­ta kehi­tys­mai­hin, jois­sa on pulaa ruuasta?”

    Tuos­ta oli muis­taak­seni tääl­läkin puhet­ta. Tuo­ta yli­jäämävil­jan dump­paus­ta kehi­ty­mai­hin on käytet­ty paljonkin ja se on län­si­maille ilmeis­es­ti help­po tapa päästä eroon yli­jäämävil­jas­ta, mut­ta sil­lä on ikävä taipumus tuho­ta paikalli­nen sato ja rom­ah­dut­taa vil­jan hin­ta siel­lä ja aiheut­taa pahaa mieltä ja suur­ta harmis­tus­ta. Että sekään ei tai­da olla hyvä idea.

  16. Tai miten jos tuet lopetet­taisi­in kokon­aan. Voisi maanvil­jeliät siir­tyä tekemään jotain kan­nat­tavaa ja suo­raan kansalais­pal­ka­lle a 200e/kk.

    Ruokaa saa han­kit­tua 10v sadon edestä, ja taa­tusti parem­paa tavaraa, samoil­la rahoilla.

    Seu­raavak­si sit­ten ay jäsen­mak­sut verolle ja kokon­aan työn­tek­i­jän maksettaviksi!

  17. Markus Sade­nie­mi: “Jos tulee vaka­va ruokakri­isi, niin EU:n työn­jako ei paljon lämmitä.”

    Mah­dol­lisen ruokakri­isin kohtaami­nenkin tulee suun­nitel­la EU-keskeis­es­ti ei Suo­mi-keskeis­es­ti, puhu­mat­takaan, että kri­isi­in varautu­mi­nen tapah­tu­isi Savo‑, Kar­jala- tai Uusi­maa ja niin edelleen keskeis­es­ti, vaik­ka meil­lä maat­aloussek­to­ril­la tukien takia vääristynyttä
    AB ja C‑ajattelua onkin.

  18. ****Eikö Suo­mi voisi perus­taa esim. kehi­tysavun nimis­sä Tansa­ni­aan tai Keni­aan muu­ta­man tuhan­nen neliök­ilo­metrin plan­taa­sia. Ja myisi / jakaisi sit­ten vil­jan edullis­es­ti Soma­li­aan, Sudani­in ja Etiopiaan.****

    Markki­nahin­taan olisi myytävä, tai menee muil­ta vil­jeliöiltä työ­paik­ka alta. Mut­ta muuten lie­nee idea sar­jas­samme imperialismi.
    Jotain tuol­laista tehti­in rhode­si­as­sa, kunnes tum­mat sai­vat tarpeek­seen hyv­in­voin­nista ja suorit­ti­vat rasis­tisen kansan­murhan valkon­aamo­ja vas­taan. Nykyään kuol­e­vat nälkään kun kukaan ei osaa vil­jel­lä maita.

    http://video.google.com/videoplay?docid=4540134202583442015#
    Africa addio, sen jäl­keen voi ehkä ymmärtää mik­si afri­ka on miten on.

  19. “Nyt yritetään saa­da vil­jeli­jöitä luop­umaan kylvämis­es­tä sil­lä, että hehtaar­ituen saisi viljelemättäkin.”

    Tässä tulee maat­alous­tukien kum­mallisu­us esi­in. Jos jol­lain on rai­vat­tuna met­sää pel­lok­si, hän saa tukea siitä, ettei vil­jele. Sen sijaan se, joka on säi­lyt­tänyt met­sän­sä, ei saa mitään.

  20. Idea huono­laa­tuisen vil­jan kier­rät­tämis­es­tä on ihan kiva, mut­ta kun ei se huono­laa­tu­inen kel­paa myöskään sinne poltet­tavak­si. keskiver­to­laa­tu­inen voi olla jo poltet­ta­vana ‘parem­pi sijoi­tus’ kuin ruokav­il­jana. Ja viljoista täl­lä het­kel­lä ain­oa polt­tamiseen kan­nat­ta­va laji (jos­sa on siis tarpeek­si ras­vaa) on kau­ra. Muut vil­jat ei pala tarpeek­si hyvin jot­ta niiden polt­to kannattaisi.

  21. Mitäs sit­ten, kun vil­ja ei kel­paa polt­toaineek­sikaan enää? Mitä Kepu ja MTK sit­ten kek­sii? Miten olisi pakolli­nen maaseudus­ta naut­timis­mak­su? Jokaisen kaupunki­laisen pitää mak­saa vuosit­tain €4 000, jot­ta maa­jus­sit pitävät maaseudun nau­tit­tavas­sa kun­nos­sa. Mak­su pitää YLE-mak­sun tapaa mak­saa vaik­ka ei kävisi koskaan maaseudul­la, kos­ka maaseu­tu tuot­taa heillekin paljon iloa (tun­tem­at­toman) mutkan kautta.

  22. Tavalli­nen veron­mak­sa­ja: Mah­dol­lisen ruokakri­isin kohtaami­nenkin tulee suun­nitel­la EU-keskeis­es­ti ei Suomi-keskeisesti.

    Olisi syytä käyt­tää kon­di­tion­aalia: “tulisi”.

    Nyky-EU:ssa ja Liss­abon­ista huoli­mat­takin lähivu­osikym­meninä ensisi­jaiset toim­i­jat ovat kansal­lisia hal­li­tuk­sia. Jos tulisi ruokakri­isi ja ihmisil­lä olisi todel­lista ruoka­pu­laa, niin en luule, että EU:n sään­nök­siä enään noudatettaisiin.
    Uskotko sinä?

  23. Ostaa­han EU ohraa ja vehnää inter­ven­tio­varas­toon hin­taan reilut 100 euroa ton­ni. MT:n mukaan EU ohjaa ne edelleen vähävaraisille.

  24. Jos keski­valkuainen tip­puu 12:sta vaik­ka 9:ään niin meil­lähän on jo aiko­ja sit­ten kek­sit­ty ratkaisu Osmon suuren ykkö­so­lutväläyk­sen johdan­naise­na. Vähem­män valkuaista sisältävää pitää vain syödä enemmän.

  25. Markus Sadeniemi:“Jos tulee vaka­va ruokakri­isi, niin EU:n työn­jako ei paljon läm­mitä. Mielestäni Suomes­sa pitää olla valmius vil­jel­lä pääosa ruoas­ta oman kansan tarpeisi­in (ener­giamäärässä, ei rahas­sa mitattuna).”

    Uhka sille, että kato iskee Suomeen, on kyl­lä var­masti suurem­pi kuin sille, että se kos­kee koko EU:ta. Jos Suo­mi lask­isi siis ruokahuolton­sa oman tuotan­ton­sa varaan, oltaisi­in kyl­lä pahem­min helisemässä kuin luot­ta­mal­la siihen, että voidaan ostaa muual­ta. Nor­maal­i­ti­lan yli­tuotan­non pitäisi siis olla vielä nyky­istäkin suurem­paa, jot­ta sit­ten katovuon­nakin riit­täisi kaikille ruokaa. 

    Jos ruokakri­isi­in halut­taisi­in varautua kansal­lis­es­ti, se kan­nat­taisi ehdot­tomasti tehdä varas­toimal­la ruokaa (san­o­taan vaik­ka kahdek­si vuodek­si koko kansalle). Täl­löin ei sen puoleen ulkoinen saar­to kuin huono oma tuotan­to kadon vuok­si aiheut­taisi nälkää. 

    Varas­toin­ti yhdis­tet­tynä ruuan ostamiseen maail­man­markki­noil­ta tulisi sitä pait­si toden­näköis­es­ti pitkäl­lä tähtäimel­lä halvem­mak­si kuin nykyi­nen maat­alouden pyörit­tämi­nen. Alku­un tulisi tietenkin kulu­ja varas­to­jen rak­en­tamis­es­ta ja maa­jussien työt­tömyy­destä, mut­ta nuo katoaisi­vat ajan myötä ja jos muu­tos tehtäisi­in asteit­tais­es­ti toden­näköis­es­ti työt­tömyyskus­tan­nuk­set jäi­sivät melko vähäisiksi.

  26. Ratkaisu. Luomutuotanto.Ei pilaa ympäristöä, ei käytä myrkkyjä ja lan­noit­tei­ta ja sadot ovat teho­talout­ta mata­lampia. jol­loin satoa ei tarvitse dumpa­ta tai polt­taa. Mik­si tämä ei kelpaa.

  27. Tehdään mitä tahansa, niin oleel­lista on ylläpitää kyky tarvit­taes­sa tuot­taa ainakin minim­i­ta­sol­la tarvit­se­mamme elin­tarvikkeet. Muuten lähdemme seu­raavas­sa kri­i­sis­sä taas sen mukaan, jol­la on tar­jo­ta leipäviljaa.

    Tukien osalta fik­suin­ta on tukea panok­sia: konei­ta, tiloil­la pidet­täviä polttoaine‑, lan­noite- ja siemenvil­javaras­to­ja. Luo­mukin saat­taisi nyt olla järkevää, kun­han tiloil­la on varas­tossa riit­tävästi lan­noit­tei­ta, jos tuotan­tomääriä on tarve nos­taa. Hehtaar­itu­ki ei käsit­täk­seni ole järkevää kenenkään mielestä.

    Län­si-Euroopan huolto­var­muut­ta muuten ei raken­neta EU:n vaan NATO:n varaan! Tämäkin on itse asi­as­sa aivan puh­das NATO-kysymys. Olem­meko mukana vai varaudum­meko täysin yksin? 😉

  28. Vil­jalu­o­mus­sa tuki on 600 euroa hehtaari, tehos­sa 500 euroa, näin hevos­mis­ten tieto­toimis­ton näp­pitun­tu­mal­la ja tarkku­udel­la. Kun sato tuot­taa nol­la euroa, niin luulisi järkevm­pää vil­jeli­jällekin siir­tyä luomuun.

  29. Itse kan­natan maat­alous­tukia perus­ru­uan tuotan­toon; siis vil­jan ym kasvis­ten. Kri­isi­ti­lanteessa kansakun­ta pysyy hengis­sä näillä.

    Kaup­pa on olta­va vapaa­ta. — Jokainen saa ostaa näitä perus­tarvikkei­ta sit­ten niin paljon kuin halu­aa. — Ja tehdä niil­lä mitä halu­aa. Tekeepä niistä sit­ten leipää tai syöt­tääkö sioille; täysin vapaasti mut­ta oma­l­la riskil­lään; ilman tukia.

  30. K‑Veikko:
    “Itse kan­natan maat­alous­tukia perus­ru­uan tuotan­toon; siis vil­jan ym kasvis­ten. Kri­isi­ti­lanteessa kansakun­ta pysyy hengis­sä näillä.”

    Tyh­mä huomio ehkä, mut­ta jos viime vuon­nakin on tuot­tu hiton kalli­il­la tuki­aisil­la 2 mil­jar­dia kiloa vil­jaa joka on niin kuraa että sitä ei voi edes syödä, niin huonoa se huolto­var­muus on nytkin.

  31. Kalle Pyöränie­mi:

    Muuten lähdemme seu­raavas­sa kri­i­sis­sä taas sen mukaan, jol­la on tar­jo­ta leipäviljaa.

    Eikös tämä ole hyö­ty, eikä hait­ta? Markki­noiden mukana on aina hyvä olla! Luulen, että poli­itikot ovat alt­ti­impia aloit­ta­maan liian paljon sotia ja estämäl­lä kau­pankäyn­tiä liikaa. On ihan hyvä, että poli­itikot kohtaa­vat rajoit­tei­ta sodan käymisessä ja kau­pan tukahduttamisessa.

    Toisaal­ta demokra­tiois­sa se menee vis­si­in niin, että val­tion­jo­hto vai­hde­taan suun­nilleen aina, jos kyseinen val­tio häviää sodan, joten tästä voisi päätel­lä, että demokra­ti­at käyvät sotia äärim­mäisen har­voin. Ilmeis­es­ti kuitenkin, jos ne sodat sujuu huonos­ti demokra­ti­at lisäävät panos­tuk­si­aan sen sijaan, että lopet­taisi­vat sodan.

    http://www.econtalk.org/archives/2007/02/bruce_bueno_de.html

  32. “Ostaa­han EU ohraa ja vehnää inter­vn­tio­varas­toon hin­taan reilut 100 euroa ton­ni. MT:n mukaan EU ohjaa ne edelleen vähävaraisille.”
    Inter­ven­tio­varas­toon voi vil­jaa tar­jo­ta niin myöhään, että vil­jeli­jä, jol­la ei ole varas­toin­timah­dol­lisu­ut­ta, joutuu myymään saton­sa vaikka­pa halvem­mal­lakin jo kauan ennen sitä.

    Kaik­ki vil­jamme ei muitakaan EU:n ehto­ja täytä.

    http://bit.ly/3AynZE

  33. Lain­aus MTT:n sivuil­ta: “Teol­lisu­u­den päästö­jen rajoituk­se­na pel­lot kär­sivät rikin puut­teesta. Sen vuok­si määrän lisäk­si sadon laatu saat­taa kär­siä. Rik­ki on monien amino­hap­po­jen tärkeä raken­neosa, ja sen puut­teessa valkuaisen muo­dos­tu­mi­nen häiri­in­tyy. Tämä saat­taa heiken­tää muun muas­sa vehnän leivon­ta­laat­ua. Lan­noit­teis­sa rikkiä on pieniä määriä, mut­ta nyt selvitetään, riit­tääkö se.”

    V*****aa tuo muu­tamien “asiantun­ti­joiden ” suo­ma­laisen vil­jan laatu on kuraa kom­men­tit. Leipo­mot ovat kaut­ta his­to­ri­an kuset­ta­neet maa­jusse­ja laatukri­teereil­lä . Lue kri­teereil­lä, joil­la leipo­mo­te­ol­lisu­u­den voit­to mak­si­moidaan. Näi­den mukakri­teerei­den avul­la vähen­netään alku­tuot­ta­jalle kuu­lu­vaa kor­vaus­ta viljasta.

    Suomes­sa on aloitet­tu vil­japo­h­jaisen bioetano­lin kan­nat­tavu­us­selvi­tyk­set uudelleen. Toiv­ot­tavasti nyt saadaan puoluee­ton selvitys .

    Tue­tun vil­jan polt­tamises­sa ei ole minkään val­takun­nan eet­tistä ongel­maa. Eri asia olisi jos poltet­ta­va vil­ja vietäisi­in kehi­tys­maid­en kansalais­ten suus­ta. Käytän­tö on osoit­tanut, että kehi­tys­mai­hin vil­jan ja maat­alous­neu­von­nan sijas­ta on talouselämälle kan­nat­tavam­paa viedä kalas­nikove­ja ja sotateknologiaa.

    Tuen avul­la kulut­ta­jat saa­vat ruokansa , polt­toaineen­sa ja läm­pön­sä halvemmalla. 

    Muis­takaa “asiantun­ti­jat” vielä se , että maail­man­markki­nahin­ta on tuet­tu hin­ta. Ei ole ole­mas­sa aikuis­tenoikeesti hal­paa vil­jaa tai lihaa.

  34. Mitäpä jos syötetään vil­ja pos­suille ja kanoille, niin että koti­maisen elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den ei enää tarvit­sisi pihis­tel­lä lihan käytössä. Ehkä sil­loin kulut­ta­jillekin olisi tar­jol­la täys­li­haa soi­jal­la, vedel­lä ym. lisukkeil­la jatket­tu­jen sotku­jen sijasta. 

    Noin esimerkkinä, brit­tiläisessä super­mar­ketis­sa oli kau­pan lihapyöryköitä. Valmis­tu­sainelista alkoi lupaavasti: “Pork (80%),…”. Atri­an lihapyörykät puolestaan on valmis­tet­tu: “Vesi, koneel­lis­es­ti erotel­tu broi­lerin­li­ha, soi­japrot…, ‚…Liha %: 15”. Sama tois­tuu makkarois­sa, “kinkuis­sa”, ym. Kokon­aiset tuoreet broi­ler­it ovat briteis­sä edullis­in­ta lihaa mut­ta Suomes­sa niitä saa ehkä herkkukau­pas­ta ja kansalle syötetään vedel­lä jatket­tua silppua. 

    Jos ker­ran rehua on tar­jol­la yllin kyllin, niin mik­si lihankäytössä pitäisi säästellä?

  35. Tuo­mas S.
    Tuo­mas S.

    Tuo­ta yli­jäämävil­jan dump­paus­ta kehi­ty­mai­hin on käytet­ty paljonkin ja se on län­si­maille ilmeis­es­ti help­po tapa päästä eroon yli­jäämävil­jas­ta, mut­ta sil­lä on ikävä taipumus tuho­ta paikalli­nen sato ja rom­ah­dut­taa vil­jan hin­ta siel­lä ja aiheut­taa pahaa mieltä ja suur­ta harmistusta.

    Vaiku­tus on pahempi kuin yksit­täisen sadon menet­tämi­nen ja harmis­tus. Paikalli­nen maat­alous taan­tuu kun vil­jaa tulee dump­paush­in­taan rikkaista maista. Afrikan nälästä kär­sivien maid­en joukos­sa on usei­ta, joiden pitäisi maanti­eteel­lis­ten olo­suhteit­en puoles­ta olla kaiken jär­jen mukaan ruoan viejiä eikä tuo­jia, mut­ta tuotan­to ei kehi­ty dump­pauk­sen ja muun yhteiskun­nal­lisen kaaok­sen takia. Zim­bab­we on tiet­ty tapauk­se­na omaa luokkaansa.

  36. Tuo­ta yli­jäämävil­jan dump­paus­ta kehi­tys­mai­hin on käytet­ty paljonkin ja se on län­si­maille ilmeis­es­ti help­po tapa päästä eroon yli­jäämävil­jas­ta, mut­ta sil­lä on ikävä taipumus tuho­ta paikalli­nen sato ja rom­ah­dut­taa vil­jan hin­ta siel­lä ja aiheut­taa pahaa mieltä ja suur­ta harmistusta.

    Jär­jel­lis­es­ti ajatellen vil­jan dump­paami­nen kehi­tys­mai­hin aiheut­taa ylimääräistä talouskasvua siel­lä, kos­ka se vapaut­taa resurssit tuot­tavam­paan työhön. Mik­si näin ei kuitenkaan käy?

    1. Jär­jel­lis­es­ti ajatellen vil­jan dump­paami­nen kehi­tys­mai­hin aiheut­taa ylimääräistä talouskasvua siel­lä, kos­ka se vapaut­taa resurssit tuot­tavam­paan työhön. Mik­si näin ei kuitenkaan käy?

      Kehi­tys­mais­sa ei ole yleen­sä varsi­naista työvoima­pu­laa. Maat­alous on niin teho­ton­ta, että se pystyy luovu­ta­maan työvoimaa mui­hin ammat­tei­hin heti, jos työtä on saatavilla.

  37. Mal­la­sohran laatu­vaa­timuk­sis­sa koroste­taan sitä, että valkuaista ei saa olla liikaa, leipo­mo­te­ol­lisu­us vähen­tää hin­taa jos valkuaista on liian vähän. Ns. “asiantun­ti­jat ” tietävät , että suo­ma­lainen vil­ja on heikkolaatuista !

    Seu­raavas­sa myön­netään, että laatu­vaa­timus on taloudelli­nen peruste. Ts. teol­lisu­u­den voit­to mak­si­moituu kun kus­tan­nuk­set siir­retään tuot­ta­jalle. Ei kan­na­ta mak­saa kun suo­ma­lainen vil­ja on niin heikkolaatuista.

    Saarel­ma: “Varas­toin­ti yhdis­tet­tynä ruuan ostamiseen maail­man­markki­noil­ta tulisi sitä pait­si toden­näköis­es­ti pitkäl­lä tähtäimel­lä halvem­mak­si kuin nykyi­nen maat­alouden pyörittäminen.”

    Esitäp­päs tuos­ta laskel­ma ja liitä uuden osto-organ­isaa­tion ja hallinnon sekä riskin jäädä ilman (myy­dään eioo­ta) kulut mukaan. Ja muista lisätä EU-maat­alous­tuki­mak­sut mukaan sil­lä ne eivät pois­tu oman maat­alouden pois­tu­misen myötä. Mitä ilmoit­ti Ran­s­ka tuista viime viikol­la ? Muut maat saa­vat jo ennestään suh­teel­lis­es­ti Suomea suurem­mat maataloustuet.

    Lain­aus MTT:N sivuil­ta: “Toinen tärkeä laatu­vaa­timus on ohran valkuaispi­toisu­us. Tämä vaa­timus on osit­tain taloudelli­nen. Mitä enem­män ohras­sa on valkuai­sainei­ta, sitä vähem­män siinä on arvokas­ta tärkkelystä. Tärkke­lyk­ses­tä muo­dos­tuu pääosin mal­taan uute­saan­to, joka on sitä korkeampi, mitä mata­lampi on ohran valkuaispi­toisu­us. Korkea uute­saan­to mal­taas­sa on edel­ly­tys hyvälle keit­to­huone­saan­nolle, joka on taloudel­lis­es­ti hyvin tärkeä pan­i­mossa. Valkuaista tarvi­taan sopi­va määrä ohras­sa, jot­ta saadaan vier­teeseen riit­tävästi hiivan rav­in­tei­ta ja olueen vaah­toa. Osa valkuai­saineista pilkkoon­tuu mal­las­tuk­sen ja mäskäyk­sen aikana liukoiseen muo­toon amino­hapoik­si, jot­ka ovat tärkeitä hiivan rav­in­tei­ta. Pilkkoon­tuneet valkuai­saineet ovat tarpeel­lisia olu­en vaah­don muo­dos­tuk­ses­sa ja vaah­don pysyvyydessä. ”

  38. Vil­jan yli­tuotan­nos­sa näkyy myös miten muu­ta­ma tuhat sok­er­i­ju­urikkaal­ta vil­jalle vai­hdet­tua hehtaaria vaikut­taa satoon. 

    Mut­ta oli­han jos­sain lehdessä jut­tua miten thaimaalaiset mar­jan­poim­i­jat kerä­sivät peu­ran­ruok­in­ta­paikalta rehukaalia, mais­tu­vak­si vielä kehuivat.

  39. Kulut­ta­ja: ”Jos ker­ran rehua on tar­jol­la yllin kyllin, niin mik­si lihankäytössä pitäisi säästellä?”

    Tuo­ta olen itsekin ihme­tel­lyt. Vihreään aat­teeseen näyt­tää kuu­lu­van se, että pitäisi siir­tyä kasvis­ruokavalioon, kos­ka niin saataisi­in maa­pal­lon ylikan­soituk­sen aiheut­ta­ma ongel­ma ratkaistuk­si tyyli­in ”jos ryhty­isimme kaik­ki kasvis­syöjik­si, maa­pal­lol­la voisi elää läh­es 10 mil­jar­dia ihmistä”. (Entäs sit­ten, kun tulee se yhdestoista ?)

    Toisaal­ta olisi suosit­ta­va ”lähiruokaa”. Kuin­ka esimerkik­si Rovaniemen korkeudel­la pää­sisi tal­ven yli pelkil­lä lähiseuduil­la vil­jel­ly­il­lä kasviksil­la? En epäile, etteikö siitä selviäisi, mut­ta luulen, että kuli­naariset nautin­not oli­si­vat vähissä ja pos­ket kevään kor­val­la kuopallaan.

  40. Ilpo Per­naa:

    Leipo­mot ovat kaut­ta his­to­ri­an kuset­ta­neet maa­jusse­ja laatukri­teereil­lä . Lue kri­teereil­lä, joil­la leipo­mo­te­ol­lisu­u­den voit­to mak­si­moidaan. Näi­den mukakri­teerei­den avul­la vähen­netään alku­tuot­ta­jalle kuu­lu­vaa kor­vaus­ta viljasta.

    öööö… leipo­mot yrit­tävät aina ja kaikkial­la ostaa vil­jaa mah­dol­lisim­man hal­val­la, eli siten, että kaikille vil­jan tuotan­toketjus­sa jää mah­dol­lisim­man vähän voit­to­ja. Alku­tuot­ta­jalle ei kuu­lu mitään kor­vaus­ta. Hänel­lä on oikeus myy­dä vil­jansa kenelle halu­aa ja leipo­mol­la on oikeus ostaa vil­jansa keneltä halu­aa. Tähän ei vaiku­ta mitkään laatu­vaa­timuk­set kar­van vertaa.

    Edelleen se, että maail­man­markki­noil­ta saa keinotekois­es­ti hal­paa ruokaa on syy olla tuot­ta­mat­ta sitä itse, ei syy tukea sen tuotantoa.

    Tämä huolto­var­muus­vaa­timus tulee muuten täytet­tyä myös vapail­la markki­noil­la. Jos ruoan hin­nan annetaan nous­ta kri­i­sis­sä se antaa kan­nus­timia kap­i­tal­is­teille ylläpitää tuotantoa/varastoja, joka voi täl­lä het­kel­lä olla kan­nat­tavu­u­den rajoil­la kun­han sil­lä pystyy kri­isin tul­lessa käärimään sievoiset voitot.

  41. Evi­ran mukaan suo­ma­laisen ruki­in valkuai­sainepi­toisu­us 10+ pros­ent­tia, eikä se kel­paa myl­ly­laaduk­si ja ruisleivän raa­ka-aineek­si. Tästä syys­tä MTK on suut supus­sa, kun laa­tu­maan ruis tuo­daan ulkomailta. 

    Alan toim­i­joil­la on myl­lyvehnän kehit­tämis­hanke, johon voi tutus­tua http://tinyurl.com/Agrimarketin-sivuilla.

    Myl­lyvehnä ohje­lam perus­tuu type­l­lä pelaamiseen. Itämeri saa­nee jatkos­sa Suomes­ta typ­pi-pulsse­ja. Agronetin keskustelu­pal­stoil­la vil­jeli­jät anta­vat ohjei­ta miten typpeä pumpataan pel­toon, viimoi­set liemet vielä ruiskute­taa. Silti ei päästä kelvol­liselle laatutasolle.

  42. Huolto­var­muut­ta hoide­taan siis mak­samal­la suurim­mat yksit­täiset tuet kukkienkas­vat­ta­jalle ja tuot­ta­mal­la vil­jaa, joka ei kel­paa syötäväksi…hienoa SUOmen kesKUSTA!

  43. Valkuais­määrään vaikut­taa merkit­tävästi lajike mitä vil­jel­lään. *Monel­la lajik­keel­la valkuis­luku tip­puu suuren satopo­ten­ti­aalin var­jol­la. Esim. mon­en kir­joit­ta­jan ihaile­mas­sa Sak­sas­sa myl­lyvehnäk­si kel­paa alem­pi valkuainen kuin Suomessa.

  44. Ilpo pyysi laskelmia varas­toin­nista ver­rat­tuna oman maat­alouden pyörit­tämiseen ruoka­pu­lan torjujana. 

    Ensin­näkin on muis­tet­ta­va se, että jos ruoka­pu­la (saar­ron tai jonkun muun maail­mankau­pan häir­iön vuok­si) alkaa syysku­us­sa, on uut­ta satoa turha odotel­la niiltä Suomen pel­loil­ta ennen kuin 11 kuukau­den päästä. Omaan maat­alouteen nojaa­van tuotan­non on siis [i]jo nyt[/i] olta­va varautunut noin pitkään varas­toin­ti­in. Jos tuo­hon ei ole varaudut­tu (vaan esim. kaik­ki omat vil­jat myy­dään maail­man­markki­noille saman tien kuin ne kor­jataan), niin sit­ten koko hom­ma on fuu­laa muutenkin. Jos taas varas­toin­ti tehdään, niin se ei selvästikään voi olla eri­tyisen kallista saati teknis­es­ti mah­do­ton­ta. Tuos­sa Osmon aloi­tusvi­estis­sä maini­taankin, että pelkkää vil­jaa on jo nyt varas­toitu­na 2 miljoon­aa tonnia. 

    Toisek­si, maat­alous on joka tapauk­ses­sa riip­pu­vainen tuon­nista lan­noit­tei­den, polt­toainei­den ja konei­den suh­teen. Onko näitä varas­toitu vuosikausien saar­toa silmäl­lä pitäen? Jos ei, niin mitenkäs sitä omaa maat­alout­ta pyöritetään ilman noita?

    Kol­man­nek­si, tehdään­pä karkea arvio. Tuol­la joku mainit­si, että vil­ja mak­saa maail­man­markki­noil­la 100 euroa ton­ni. Puoli kiloa vehnää näyt­täisi riit­tävän ener­gia­sisäl­löltään yhden ihmisen ruokkimiseen päiväk­si. No, tuo olisi hyvin yksipuolista ruokaa, joten san­o­taan, että tuo kaksinker­tais­te­taan (toinen puoli käytetään vaik­ka eläin­ten ruuak­si). Eli kilo vil­jaa per nenä per päivä. Suomelle tämä tarkoit­taisi 5000 ton­nia per päivä tai 1.8 miljoon­aa ton­nia per vuosi. Tuol­la sadan euron hin­nal­la tuo mak­saisi siis 180 miljoon­aa euroa. Tuo on selvästi alem­pi luku kuin maat­alous­tu­ki (olisiko­han ker­talu­okkaa pienem­pi). Itse raa­ka-aine varas­toin­ti­in ei siis mak­saisi käytän­nössä mitään ver­rat­tuna nykyiseen tukemiseen, vaik­ka se heit­et­täisi­in varas­toin­nin jäl­keen men­emään (todel­lisu­udessa se voitaisi­in tietenkin vaik­ka polt­taa kuten ketjun otsikos­sa sanotaan). 

    Tietenkin tukem­i­nen pitäisi lopet­taa koko EU:ssa, mut­ta jo pelkästään kansal­li­sista tuista luop­umi­nen olisi taloudel­lis­es­ti kannattavaa. 

    Mitä oikein pitki­in ruokakri­i­sei­hin tulee, niin kyl­lä var­masti jol­lain 2–5 vuo­den aikaskaalal­la oma tuotan­to saataisi­in uudelleen käyn­ti­in, vaik­ka se olisi kan­nat­ta­mat­tomana lopetet­tukin. Kyse ei kuitenkaan ole mis­tään huip­pute­knolo­gias­ta, vaan asi­as­ta, jota ihmiskun­ta on har­ras­tanut jo viimeiset 8000 vuotta.

  45. “Tuo­ta yli­jäämävil­jan dump­paus­ta kehi­ty­mai­hin on käytet­ty paljonkin ja se on län­si­maille ilmeis­es­ti help­po tapa päästä eroon yli­jäämävil­jas­ta, mut­ta sil­lä on ikävä taipumus tuho­ta paikalli­nen sato ja rom­ah­dut­taa vil­jan hin­ta siel­lä ja aiheut­taa pahaa mieltä ja suur­ta harmis­tus­ta. Että sekään ei tai­da olla hyvä idea.”

    Tähän en osaa ottaa kan­taa muul­ta osin, kun ainakin sil­loin vil­jan viem­i­nen voisi toimia, kun on pulaa ruuas­ta eli seu­rauk­se­na olisi nälän­hätää. Mikäli vil­jan laatu ei ole riit­tävää, voisi miet­tiä voisiko laat­ua jotenkin muuten paran­taa, tai sit­ten siitä valmis­tet­taisi­in sel­l­aisia ruo­ka-ainei­ta joi­hin laatu kel­paa. Kos­ka vai­h­toe­htona olisi ihmis­ten nälkäkuolema.

    Tietenkin tässä tarvit­taisi­in EU mukaan, Suomen pitäisi asi­aa ajaa EU:ssa.

  46. Vielä sen ver­ran, että meil­lä voisi olla jonkin­laiset katas­trofi­varas­tot kehi­tys­mai­ta varten, joi­ta pure­taan ainakin sil­loin kun nälän­hätä uhkaa.

  47. Samuli Saarel­ma:

    Kyse ei kuitenkaan ole mis­tään huip­pute­knolo­gias­ta, vaan asi­as­ta, jota ihmiskun­ta on har­ras­tanut jo viimeiset 8000 vuotta.

    Olis vielä run­saasti met­sää kas­ket­tavak­si, joten sadot olis loistavia!

  48. Samuli Saarel­ma:
    “Mitä oikein pitki­in ruokakri­i­sei­hin tulee, niin kyl­lä var­masti jol­lain 2–5 vuo­den aikaskaalal­la oma tuotan­to saataisi­in uudelleen käyn­ti­in, vaik­ka se olisi kan­nat­ta­mat­tomana lopetettukin.”

    Saataisi­in, edel­lyt­täen että pel­lot on pidet­ty vil­je­lykelpoisi­na. Hyvä keino kan­nat­ta­mat­toman maat­alouden ongelmien vähen­tämisek­si säi­lyt­täen kuitenkin huolto­var­muus, olisi pel­to­jen käyt­tämi­nen ener­gian tuotan­toon vil­jelemäl­lä ruoko­helpeä. Jos pel­lot joudu­taan raivaa­maan uud­estaan, siihen menee paljon enem­män kuin 2 vuotta.

  49. “Mitä oikein pitki­in ruokakri­i­sei­hin tulee, niin kyl­lä var­masti jol­lain 2–5 vuo­den aikaskaalal­la oma tuotan­to saataisi­in uudelleen käyn­ti­in, vaik­ka se olisi kan­nat­ta­mat­tomana lopetet­tukin. Kyse ei kuitenkaan ole mis­tään huip­pute­knolo­gias­ta, vaan asi­as­ta, jota ihmiskun­ta on har­ras­tanut jo viimeiset 8000 vuotta.”

    Toi voi pitää paikaansa sil­loin kun on vielä alaa osaavia ihmisiä. Ei tule ole­maan ihan help­po jut­tu polka­ista ker­ral­la tuotan­toa pystyyn kiireel­lä. Vaik­ka ihmiskun­ta on har­ras­tanut vil­je­lyä kauan, on aivan eri asia tehdä se tehokkaasti. On hyvä saavu­tus toi parikin vuot­ta, se aika nälän­hätää olisi aika tuhoisaa.

  50. Pekka:

    Jos pel­lot joudu­taan raivaa­maan uud­estaan, siihen menee paljon enem­män kuin 2 vuotta.

    Kukaan tuskin on ehdot­ta­mas­sa, että ne kivet kan­net­taisi­in niille pel­loille takas. Tuskin siinä nyt niin kauaa menee, kun polt­taa metsää.

  51. Pekka entäs se osaami­nen! Siitä pitäisi ensin pitää huol­ta, että se säi­lyy, muuten menee paljon enem­män aikaa saa­da minkään­laista vil­japel­toa pystyyn, vaik­ka kiviä ei olisikaan, jos ensin pitäisi ruve­ta porukkaa koulut­ta­maan ja opastamaan.

    Minä näen keskeis­inä asioin­ta juuri tämän osaamisen ylläpi­don ja tarvit­ta­van kalus­ton ja muun asi­aan kuu­lu­van infran olemassaolon.

  52. Artturi:“Alkutuottajalle ei kuu­lu mitään kor­vaus­ta. Hänel­lä on oikeus myy­dä vil­jansa kenelle halu­aa ja leipo­mol­la on oikeus ostaa vil­jansa keneltä halu­aa. Tähän ei vaiku­ta mitkään laatu­vaa­timuk­set kar­van ver­taa.” Mon­tako niitä vil­jaa ostavaa leipo­moa on ?

    Kyse on tietenkin myllyteollisuudesta: 

    http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/607/Pilkkaako%20myllyteollisuus.htm

    http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=ratk/r‑1993–61-0625

    Miten yksit­täi­nen maa­jus­si kil­pailut­taa tuot­teitaan tässä toimintaympäristössä?

  53. Voi luo­ja , Ever­est: “Myl­lyvehnä ohje­lam perus­tuu type­l­lä pelaamiseen. Itämeri saa­nee jatkos­sa Suomes­ta typ­pi-pulsse­ja. Agronetin keskustelu­pal­stoil­la vil­jeli­jät anta­vat ohjei­ta miten typpeä pumpataan pel­toon, viimoi­set liemet vielä ruiskute­taa. Silti ei päästä kelvol­liselle laatutasolle.”

    Miten tuo on men­san jäsen kun ei osaa edes lukea ? Suo­ma­lais­es­ta vil­jas­ta pystyy kyl­lä leipo­maan , mut­ta siitä saata­va voit­to on pienem­pi kuin ulko­mais­es­ta vil­jas­ta leivotusta. 

    Typpeäkö pumpataan pel­toon ja sitäkaut­ta Itämereen ? Voi tätä pro­pa­gan­daa ja syväkau­naa sanoisi lipponenkin.

    Samal­la nämä kau­naku­lut­ta­jat vaa­ti­vat hal­paa, puh­das­ta ja ympäristöys­täväl­listä tuotan­toa. Se ei saisi mak­saa mitään. Eikö röyhkey­del­lä ole mitään rajaa ?

    Saarel­makin voisi tutus­tua maat­alouden teknolo­giaan kun väit­tää sen ole­van yksinkertaista.

    http://www.mtt.fi/met/pdf/met97.pdf

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt

    kak­si esimerkkiä sato­jen joukosta…

  54. Pel­letin polt­ta­jien kan­nat­taisi nyt siir­tyä vil­jaan. Se onnis­tunee useim­mil­la lait­teis­toil­la pelkästään säätöjä viilaa­mal­la. Pel­let­ti on nyt kalli­im­paa kuin öljy polt­toaineena. Vil­ja jää alle puoleen pel­letin hinnasta.

  55. Ottakaa­pa huomioon että tehokku­us­vaa­timuk­set käytet­tyä työ­panos­ta kohden kri­isi­olois­sa ovat ker­talu­okkaa alhaisem­mat kuin rauhan oloissa. 

    Sel­l­aises­sa kri­i­sis­sä jos­sa tuon­ti ja vien­ti ei toi­mi, ovat sadat tuhan­net vien­ti- ja tuon­tialoil­la työsken­televät ihmiset muutenkin täysin vail­la työtä, joten porukkaa kyl­lä riittäisi. 

    jore
    “muuten menee paljon enem­män aikaa saa­da minkään­laista vil­japel­toa pystyyn, vaik­ka kiviä ei olisikaan, jos ensin pitäisi ruve­ta porukkaa koulut­ta­maan ja opastamaan.”

    Kyl­lähän siinä olisi ainakin se pari-kolme mvuot­ta aikaa. Kuvit­telisin, että siinä ajas­sa kaltaiseni kaupunki­laisenkin korvien väli­in tart­tuu yhtä sun toista maanvil­jelystä. Ja nyt kun oikein muis­te­len, ei se perunoidenkaan kas­vat­ta­mi­nen nyt niin hirvit­tävän vaikea­ta hom­maa ollut. Laitet­ti­in kevääl­lä potut maa­han ja syksyl­lä nos­tet­ti­in kuokalla ylös. 

    Sitä­pait­si, kun kat­soo Samulin laskelmia, niin jos vaik­ka laitet­taisi­in 100 miljoon­aa per vuosi voisi maat­aloudel­lisen maan­puo­lus­tuk­sen mate­ri­aal­i­hank­in­toi­hin, niin pysy­i­sivät trak­torik­tin valmi­udessa. Toiset 100 miljoon­aa voitaisi­in lait­taa maat­aloudel­lisen maan­puo­lus­tuk­sen toim­n­ta­menoi­hin. Näil­lä rahoil­la koulutet­taisi­in maat­alous­tais­telure­servi, jota myös ker­tautet­taisi­in vuosit­tain. Täl­löin pil­li­in vihel­let­täessä meil­lä olisi hyvink­oulutet­tu ja motivoitunut reservi miehiä, mik­sei naisi­akin, valmi­ina tart­tumaan talikkoi­hin koko kansakun­nan puolesta.

    😉

  56. Ilpo Pernaa:“Saarelmakin voisi tutus­tua maat­alouden teknolo­giaan kun väit­tää sen ole­van yksinkertaista.”

    Ensim­mäi­nen esimerkkisi kos­ki jotain tieto­jär­jestelmiä, joil­la ei ole mitään tekoa sen kannal­ta saadaanko kri­isi­ti­lanteessa tuotet­tua ruokaa, eikä vil­je­lyyn itsen­sä yhtään mitenkään. Var­masti itse vil­jely­bis­nek­sessä niil­lä voi olla suurikin merkitys. 

    Toinen linkkisi oli johonkin por­taali­in, ei mihinkään oikeisi­in esimerkkeihin. 

    Mut­ta sinähän olet itse maanvil­jeli­jä. Mik­set ker­ro omas­ta työstäsi, miten siinä tarvi­taan huip­pu­osaamista? Oletko vuosikau­sia yliopis­tossa asi­aa opiskellut? 

    Mitä huip­pute­knolo­gian konei­ta siinä vil­jelyssä tarvi­taan? Onko niiden käyt­tämi­nen niin vaikeaa, ettei sitä oppisi tavalli­nen perusä­lykäs ihmi­nen lyhyessä ajas­sa (san­o­taan vaik­ka samal­la tavoin kuin puo­lessa vuodessa oppii intis­sä käyt­tämään armei­jan aseita)?

    Ja siis lisäk­si on huo­mat­ta­va se, että maat­alous on nyky­isin paljon vähem­män työvoimaval­taista ennen kaikkea sik­si, että työvoima on kallista. Jos maas­sa on ruokakri­isi, eikä muulle työlle ole kysyn­tää, niin työvoimaa on tietenkin paljon enem­män tar­jol­la. Tämä mah­dol­lis­taa paljon nyky­istä yksinker­taisem­pi­en työmenetelmien käytön. 

    Maat­alous on asia, jota har­raste­taan ympäri maail­maa ja ennen kaikkea kaikkein koulut­ta­mat­tomin väki on yleen­sä juuri siinä kiin­ni kehi­tys­mais­sa. Maat­alous­tuotan­to on myös asia, jos­sa kehi­tys­maid­en kat­so­taan pystyvän kil­paile­maan kehit­tynei­den maid­en kanssa. Tämän vuok­si niitä maat­alous­tuki­aisia juuri sit­ten pitääkin pumpa­ta maanvil­jeli­jöille, kos­ka reilus­sa kil­pailus­sa heil­lä ei ole mitään eri­ty­istä etua niihin kehi­tys­maid­en yksinker­taisil­la menetelmil­lä viljeleviin. 

    Tämä _ei_ päde oikeasti korkeaa osaamista vaa­tivis­sa asiois­sa. Siitä köy­hästä bangladeshiläis­es­tä ei saa ilman val­tavia koulu­tus­panos­tuk­sia suo­ma­laisen insinöörin kanssa kil­pailu­un kykenevää, vaik­ka maanvil­jelyssä hän pär­jäisikin suo­ma­laiselle maanvil­jeli­jälle. Sik­si tuo insinööri voi myy­dä työ­panok­sen­sa vapail­la markki­noil­la ja saa­da siitä hyvän kor­vauk­sen, kun taas maanvil­jeli­jä ei vapail­la markki­noil­la töi­neen pär­jää, vaan hänen työ­paikkansa pysyy ole­mas­sa vain veron­mak­sajil­ta kupatun verora­han avulla.

  57. Kyl­lä 3 mil­jar­dia euroa vuodessa on liian huikea sum­ma ‘osaamisen ja infran’ ylläpi­dos­ta. Ihmette­len toisaal­ta suuresti, mik­si keskustelu aina siirtyy
    ennen koke­mat­toman syvään elin­tarvikekri­isi­in heti, kun vain sanal­lakaan maini­taan, että kansal­liset, yli 1,5 mil­jardi­in euroon kohoa­vat maat­aloustuet olisi syytä lopet­taa. Eihän tukien lop­pumi­nen merk­it­sisi maanvil­je­lyk­sen loppua.

    Noin kak­si vuot­ta sit­ten Suomen Keskus­ta ‑nimisen puolueen puolue­si­h­teeri Jar­mo Korho­nen ei näh­nyt kovin dra­maat­tise­na kansal­lis­ten tukien lopet­tamista. Kylmän viileästi hän tote­si Iltale­hden kysymyk­seen, mitä tapah­tu­isi, jos lopetet­taisi­in, että tuotan­to vain siir­ty­isi suurem­pi­in yksiköi­hin. Itse olisin sanonut, suurem­pi­in ja ammat­ti­mais­es­ti toimivi­in eli kan­nat­tavi­in yksiköihin.

    EU:n sisäl­lä kaikesta huoli­mat­ta työn­jakoa tulisi järkevöittää.

  58. Vil­ja polt­ta­mi­nen yksin ei oikein läm­mitä. Ympäristömin­is­teri Paula Lehtomä­ki tuli häti­in oival­si, että vil­jaa voidaan polt­taa turpeen kaverina.

    Suo­ma­lainen maat­alous­dok­tri­inia ollaan vai­h­ta­mas­sa vaivihkaa ener­gian tuotan­nok­si. Eli van­han vir­sikir­jan säkeet vain muok­taan uusik­si seuraavasti:

    - Suo­ma­lainen ener­giantuotan­to on puh­das­ta, tur­val­lista ja laadukasta.
    — Ener­giaketju työl­listää yli 300.000 suo­ma­laista alku­tuotan­nos­sa, jalostuk­ses­sa, kul­je­tuk­ses­sa, kau­pas­sa jne.
    — Ener­gian huolto­var­muus edel­lyt­tää koti­maista tuotantoa.

    … ja sitä rataa.. kole­hti kerätään seu­rakunnal­ta, luon­nol­ta ja ympäristöltä ei kysytä mielipidettä.

  59. Samuli: “Sik­si tuo insinööri voi myy­dä työ­panok­sen­sa vapail­la markki­noil­la ja saa­da siitä hyvän kor­vauk­sen, kun taas maanvil­jeli­jä ei vapail­la markki­noil­la töi­neen pär­jää, vaan hänen työ­paikkansa pysyy ole­mas­sa vain veron­mak­sajil­ta kupatun verora­han avulla.“2

    Kuka mak­saa insinöörin opiskelun , jota hä sit­ten kil­pailut­taa omak­si edukseen?

    http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/vastaus.php?id=162&k=20

    En nyt tähän hätäään kuten tuo­hon maat­alouden tutkimus/te­knolo­gia-linkki­in ehdi etsiä tuoreem­paa linkkiä. Nykyaikana korkeak­oulu­tukin­non hin­ta lie­nee eurois­sa sama , öbaut 200 000 euroa. Tuskin siihen on las­ket­tu val­tion rak­en­ta­maa infra­struk­tu­uria , siis sitä mitä kaikkea liit­tyy opiskelun fasiliteetteihin. 

    Miten maanvil­jeli­jän työssä tarvi­taan huip­pu­osaamista ? Mitä ingen­jöörin työssä tarvi­taan sel­l­aista, jota ei tavalli­nen ihmi­nen koulu­tuk­sel­la oppisi ? 

    Kyl­lä kaik­ki työt tarvit­se­vat osaamista eikä niitä voi arvostaa samoil­la kri­teereil­lä. Siis­ti­jän työ on yhtä arvokas­ta kuin johta­jan . Ei se, ett­tä johta­ja saa miljoona euroa vuodessa ole työn arvokku­u­den mit­tari. Tai onhan se rahas­sa mitat­tuna, mut­ta se on hyvin kapea siivu työn tekemisen todel­lis­es­ta merkityksestä.

    Kukaan tun­temis­tani maa­jus­seista ei halua palkkaansa tuk­i­na. Halu­amme , että meille mak­se­taan tehdys­tä työstä reilun kau­pan periaatteella.

    Te suuret veron­mak­sa­jat olette halun­neet ruuan alle tuotan­tokus­tan­nusten, siinä tämä vil­lakoiran ydin on.

  60. Helsin­gin Yliopis­to on tehnyt oivan yhteenve­don suo­ma­lais­es­ta maat­aloud­es­ta. Tämä oikoo toiv­ot­tavasti joitakin urbaan­nikko­jen vääriä yleistyk­siä. Olisi­pa vielä kan­sain­vä­li­nen ver­tailu, niitäkin on, mut­ten ehdi etsiä:

    http://www.mm.helsinki.fi/MAATALOUS/tiedostot/aamateriaalit_2009/Y150%2015–09-2009%20J.Kola.pdf

    Maa­jus­sit taita­vat olla suo­ma­laisen yhteiskun­nan todel­lisia prekari­aat­te­ja, siihen viit­taa edel­lisen yhteenve­don riskitek­i­jäluet­te­lo: sääti­lat, glob­al­isaa­tion uhat, epä­var­muus , jos­sa poli­it­tisil­la päätök­sil­lä vaikute­taan tuloi­hin lyhyel­lä aikavälil­lä. Tämän seu­rauk­se­na toimeen­tu­lon pitkäjän­teinen suun­nit­telu on tul­lut mahdottomaksi.

  61. Voiko vil­jaa muka polt­taa, eikö siitä tule niitä hiilitioksidipäästöjä ?

  62. Hil­jat­tain on julka­istu lista Suomen arvokkaim­mista töistä. Enkä suinkaan tarkoi­ta veroka­len­ter­i­ti­eto­ja. Tarkoit­ta­mani lista on influ­enssaroko­tusten tärkeysjärjestysluettelo. 

    Sen mukaan ensim­mäis­ten rokotet­tavien joukos­sa työn­tek­i­jöistä ovat hoito­henkilökun­taan kuu­lu­vat. Siel­lä eivät ole vir­mo­jen huip­pu­osaa­jat eivätkä kon­sernien miljoon­a­palkkaiset johta­jat. Palkkataulukos­sa sen­si­jaan viimeis­inä ovat nämä roko­tus­lis­tan kärk­isi­joil­la olevat.

    Mitä tämä ker­too yhteiskun­tamme arvo­järjestyk­ses­tä ? Samoin moni muukin asia, esim. van­hus­ten hoito, koulu­verkkokysymyk­set ja muut kansalais­ten arkea kos­ket­ta­vat kipuko­h­dat. Euroopan kil­pailukyky­isimpi­in kuu­lu­va kansan­talous ei muka pysty hoita­maan näitä perusasioita.

  63. Peller­von Taloudel­lisen Tutkimus­laitok­sen tutkija,
    lisen­si­aat­ti Pyykö­nen esit­teli v.2008 kesäl­lä sanomale­hti Kar­jalaisen artikke­lis­sa tutkimus­tu­lok­si­aan, joiden mukaan
    ruuan hin­ta ei Suomes­sa merkit­tävästi kallis­tu­isi, vaik­ka kansal­liset maat­aloustuet lopetettaisiin.

    Niin­pä ‘dok­tri­inil­ta’ menee poh­ja sen suh­teen, että kolos­si­aal­isil­la kansal­lisil­la tuki­ai­sista olisi kulut­ta­jalle sen suurem­paa hin­tae­t­ua ruokakau­pan kassalla.

    Tosin kulut­ta­ja tietää sen ilman julis­tus­takin ver­tail­lessaan tänä päivänä vaik­ka Tan­skas­sa ja Suomes­sa tuotet­tu­jen kinkku­jen hin­taa kau­pan hyllyssä. Tai ostaes­saan mielu­um­min esimerkik­si Bal­ti­as­sa valmis­tet­tua juus­toa alle 4 euron kilo­hin­taan, kun samaan aikaan tar­jol­la on koti­maista, raskaal­la tuel­la tuet­tua juus­to hin­taan 8 euroa.

    Kun suo­ma­lainen elin­tarvikkei­den nyky­tuotan­to on jatku­vasti ja rajusti kan­nat­tavu­us­ra­jan ala­puolel­la, olisi aika ryhtyä miet­timään kor­jausleikkauk­sia. Kipu­jen lievi­tyk­seen tarkoitet­tu tuki-asperi­i­ni on menet­tänyt tehon­sa ylisu­uri­nakin annoksi­na käytet­tynä. Siitä tulee vain ‘pöp­peröi­nen’ olo ja turhanaikainen
    mm. tarve polt­taa tukien takia väk­isin vil­jel­tyä, ala-arvoista vil­jaa energiaksi.

    Jo ensi vaa­likaudel­la olisi toteutet­ta­va suuri maat­alouden saneer­au­so­hjel­ma, jon­ka avul­la tilakoot saataisi­in kas­vate­tuk­si sel­l­aisek­si, että tuotan­to olisi — ainakin joil­lakin tuotan­to­su­un­nil­la — kan­nat­tavaa. Lisäk­si työn­jakoa EU:n alueel­la tulisi ryhtyä voimakkaasti järkevöittämään.

  64. Ilpo Per­naa:

    Siis­ti­jän työ on yhtä arvokas­ta kuin johtajan .

    No mitä nyt tarkoite­taan arvokkaal­la. Johta­jan työ tuot­taa enem­män hyv­in­voin­tia ja siitä ollaan valmi­ita mak­samaan enem­män. Jos taas arvostamme esim. parhaansa yrit­tämistä molem­mat ammatit voivat olla yhtä arvokkai­ta. Joka tapauk­ses­sa on hyvä asia, että niistä töistä, jot­ka tuot­ta­vat enem­män hyv­in­voin­tia kuin toiset työt myös mak­se­taan enem­män. Näin ihmiset hakeu­tu­vat ammat­tei­hin jois­sa he kas­vat­ta­vat hyvinvointia.

    Se, että töistä mak­se­taan eri suu­ruisia palkko­ja ei tarkoi­ta että niiden töi­den tek­i­jät oli­si­vat ihmis­ar­voltaan eri­laisia. Molem­mil­la pitää ola yhtäläi­nen oikeus päät­tää omista asioistaan.

    Halu­amme , että meille mak­se­taan tehdys­tä työstä reilun kau­pan periaatteella.

    Kel­paisko ihan vaan vapaan kau­pan periaatteella?

    Te suuret veron­mak­sa­jat olette halun­neet ruuan alle tuotan­tokus­tan­nusten, siinä tämä vil­lakoiran ydin on.

    Ei tietenkään. Minä halu­an ruoan sen halvim­mal­la tuotan­tokus­tan­nuk­sel­la. Jos tämä halvin tuotan­to ei tule Suomes­ta, niin sit­ten min­ul­la pitää olla oikeus ostaa ruokani ulko­mail­ta, eikä pakot­taa min­ua tuke­maan suo­ma­laisia maanviljelijöitä.

    Kukaan tun­temis­tani maa­jus­seista ei halua palkkaansa tukina. 

    No sit­ten­hän me olemme samaa mieltä, että tuet voidaan lopettaa!

  65. Ilpo ei näyt­tänyt vas­taa­van Samulin esit­tämi­in kysymyk­si­in, vaan kään­si keskustelun ihan muille urile.

    Luin taas lehdestä, kuin­ka UPM aikoo kar­sia ylika­p­a­siteet­tia sahois­sa ja vanerintuotannossa.

    Mik­si ihmeessä samaan maat­alouden yli­tuotan­toti­lanteessa ale­taan ensim­mäisek­si miet­timään koko EU:n laa­juisia lisä­tukia? Sehän vain _pahentaa_ ongel­maa kun pide­tään kan­nat­tam­a­ton­ta liikaka­p­a­siteet­tia veron­mak­sajien tuel­la pystyssä. 

    Saha­te­ol­lisu­u­den ongel­matkin vain pitkit­ty­i­sivät sil­lä, jos val­tion tuki­aisia annet­taisi­in sahoille niin, että kap­a­siteet­tia ei tarvit­sisi ollenkaan sulkea ja joil­lakin sahoil­la sitä voitaisi­in ehkä jopa kasvattaa.

  66. Ilpo, kuten Sylvesteri jo mainit­si, et vas­tan­nut suo­raan esit­tämi­i­ni kysymyk­si­in. Päät­te­len tästä, että implisi­it­tis­es­ti myön­nät, ettei se maat­alous ole sel­l­aista eri­tyisen vaikeaa touhua, ettei siihen voitaisi kohtu­ullises­sa ajas­sa ihmisiä koulut­taa kriisitilanteessa.

    “Kuka mak­saa insinöörin opiskelun , jota hä sit­ten kil­pailut­taa omak­si edukseen?”

    Mitä ihmettä täl­lä on asian kanssa tekemistä? Kyse tässä on puh­taasti siitä, että insinöörin koulu­tus (mukaan­lask­ien sen, että hän on jo lukios­sa opiskel­lut matem­ati­ikkaa ja fysi­ikkaa) kestää vuosikau­sia ja todel­lakin on kallista ja sik­si kehi­tys­mail­la on paljon vähem­män insinööre­jä kuin esim. Suomel­la. Maanvil­jeli­jöitä niil­läkin sen sijaan on pil­vin pimein. Minus­ta tämä osoit­taa sen väit­teeni, että maat­alous ei ole asia, jon­ka kri­isi­aikana käyn­nistämi­nen kaa­tu­isi siihen, että pitäisi vuosikau­sia koulut­taa työn­tek­i­jöitä ennen kuin itse vil­je­lyyn voisi ryhtyä. Tämä olisi asianti­la, jos kri­isi­aikana pitäisi esim. yhtäkkiä tyhjästä tem­paista nykyaikainen vien­ti­te­ol­lisu­us käyn­ti­in, eikä meil­lä olisi nykyisen kaltaista insinööri­joukkoa käytettävissä. 

    Kysyit:“Mitä ingen­jöörin työssä tarvi­taan sel­l­aista, jota ei tavalli­nen ihmi­nen koulu­tuk­sel­la oppisi ?”

    No, ensin­näkin insinöörin työssä tarvit­ta­neen aina ainakin jonkin­laista matemaat­tista lah­jakku­ut­ta, joten en ole mitenkään vaku­ut­tunut, että kaik­ki oli­si­vat siihen kykeneviä, mut­ta vaik­ka tämä uno­hdet­taisi­in, niin tuo mainit­se­masi koulu­tus insinöörin kohdal­la kestää vuosikau­sia. Kestääkö maanvil­jeli­jäk­si oppimi­nen todel­lakin näin kauan? Miten ihmeessä ne mil­jardit koulut­ta­mat­tomat kehi­tys­maid­en ihmiset onnis­tu­vat sit­ten vil­jelemään pel­to­jaan, jos se on näin vaikeaa? 

    Se roko­tusjärjesty­ses­imerkkisi osoit­taa puolestaan, että argu­ment­tisi ovat totaalisen lop­pu. Syy sille, mik­si ensin rokote­taan ter­vey­den­huolto­henkilökun­ta, ei tietenkään liity siihen, että hei­dän työn­sä olisi jotenkin yleis­es­ti arvokkaam­paa kuin joku toinen työ, vaan siihen, että epi­demi­an kon­trol­lis­sa pysymisen kannal­ta on tietenkin paras­ta, että ter­vey­den­hoito­henkilökun­ta on ter­veenä. Sikain­flu­enssan hoidon ja lev­iämisen estämisen kannal­ta lääkärin työ on tietenkin tärkeäm­pää kuin insinöörin tai maanvil­jeli­jän, mut­ta yleis­es­ti tämä ei sano vielä yhtään mitään noista ammateista. 

    Eikä eri ammat­tien sub­jek­ti­ivi­nen arvot­ta­mi­nen edes liity itse aiheeseen mitenkään. 

    Ja viimeinen jankkausoljenkortesi:“Te suuret veron­mak­sa­jat olette halun­neet ruuan alle tuotan­tokus­tan­nusten, siinä tämä vil­lakoiran ydin on.”

    Ei, me veron­mak­sa­jat halu­amme ostaa ruuan sil­lä hin­nal­la, mihin vapaat markki­nat sen aset­ta­vat aivan kuten ostamme T‑paitamme ja tietokoneem­mekin. Jostain syys­tä maanvil­jeli­jöille tämä ei kel­paa, vaikkeivät he nos­ta­neet mitään meteliä, kun T‑paitojen ompeli­jat jou­tu­i­v­at työt­tömik­si, kun hei­dän työn­sä ei enää pär­jän­nyt maail­man­markki­nahin­noil­la vaan tuotan­to siir­tyi Kiinaan. Heille kyl­lä kel­paa se, että he itse saa­vat ostaa halpo­ja kehi­tys­mais­sa ommeltu­ja T‑paitoja, mut­ta toisaal­ta hei­dän oman tuot­teen­sa pitää olla sub­ven­tioil­la ja tuon­ti­t­ulleil­la suojeltua.

  67. “Te suuret veron­mak­sa­jat olette halun­neet ruuan alle tuotan­tokus­tan­nusten, siinä tämä vil­lakoiran ydin on.”

    Minus­ta näyt­tää lähin­nä siltä, että kulut­ta­jat ja tuot­ta­jat ovat samas­sa veneessä: ruuan kulut­ta­jahin­ta on ihan jär­jetön siihen näh­den, mitä tuot­ta­jat saa­vat raa­ka-aineesta. Ongel­mana on elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den ja kau­pan kohtu­ut­toman suuri osu­us kuluttajahinnasta.

    Jos vil­ja mak­saa 10c/kg ja valmis leipä kau­pas­sa 5e/kg, niin hin­nas­sa on jos­sain ilmaa ja paljon. Tätä todis­taa se, että muual­la Län­si-Euroopas­sa hyvä leipä mak­saa luokkaa 2–3e/kg, vaik­ka yrit­täjien kus­tan­nus­rakenne on samankaltainen (ero­jakin on, mut­ta nyt ei kuitenkaan ver­ra­ta Suomea Belizeen).

  68. Kuluttaja:“Ongelmana on elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den ja kau­pan kohtu­ut­toman suuri osu­us kuluttajahinnasta.”

    Minä näen taas tuon niin päin, että ruuan tuotan­nos­sa (vaik­ka kat­soisi niitä Län­si-Euroopan luku­ja, eikä Suomea), raa­ka-aine maail­man­markki­noil­la mak­saa vähän ja itse valmi­in tuot­teen, esim. leivän, tekem­i­nen ja myymi­nen mak­saa paljon. 

    Var­maan ton­ni rauta­malmi­akin on suh­teel­lisen hal­paa, mut­ta ton­nin pain­oinen auto on sit­ten jo aika kallis. En pidä tätä mitenkään kohtu­ut­tomana. Ei minus­ta mitenkään auton älyt­tömän korkea hin­ta tarkoi­ta sitä, että rauta­malmin tuot­ta­jan kuu­luisi saa­da jotenkin isom­pi osansa kakusta.

    Kos­ka elämme vapaas­sa maas­sa, kuka tahansa saa ava­ta ruokakau­pan tai leipomon, jos uskoo niil­lä aloil­la ole­van ilmaa nyky­i­sis­sä hin­nois­sa. Sieltä vaan vapaa­ta lounas­ta syömään.

  69. “Kos­ka elämme vapaas­sa maas­sa, kuka tahansa saa ava­ta ruokakau­pan tai leipomon, jos uskoo niil­lä aloil­la ole­van ilmaa nyky­i­sis­sä hinnoissa.”

    Käytän­nössä toi on ide­al­is­mia, markki­noil­la val­lit­see suu­ru­u­den voima, joka käytän­nössä tarkoit­taa, että jos yrität perus­taa kau­pan, pitäisi pystyä tyhjästä perus­ta­maan iso kaup­paketju varas­toin­tior­gan­isaa­tioi­neen. Eli kaikil­la on vapaus perus­taa iso kaup­paketju, niin­hän se on.

  70. Ilpo Per­naa:

    “Nykyaikana korkeak­oulu­tukin­non hin­ta lie­nee eurois­sa sama , öbaut 200 000 euroa. ”

    Tuol­la linkin takana todet­ti­in että insinööri mak­saa 221 000 markkaa, ja jos se on öbaut 200 000 euroa niin sehän on nous­sut nopeam­min kuin suo­ma­laisen ruuan hinta. 

    Ja mitä tuo­hon syväkau­naisu­ut­teen tulee, niin rantaval­tioista suo­ma­laiset dump­paa­vat typpeä jo nyt itäm­nereen kol­man­nek­si eniten. Typ­pikuor­mas­ta käytän­nössä kaik­ki tulee maataloudesta.

    Ja niin­hän se menee, että aina Keskus­tan ollessa hal­li­tuk­ses­sa itämeren tila huononee. Pitää toivoa ettei tule taas neljää lai­haa vuot­ta, ja keskusta­laista MM-min­is­ter­iä, kos­ka nyt alkaa olla kuulem­ma viimeiset het­ket tehdä itämerelle jotain.

    Fos­forikuor­mat ovat myös val­tavia, mut­ta jostain luin että fos­forin holtit­toman käytön ansios­ta se alkaa pikkuhil­jaa lop­pua maailmasta. 

    Edelleen kysyn tästä pyhästä huolto­var­muud­es­ta: miten hyvin suo­mi on varautunut kri­isi­in, jos jon­ain vuon­na saat­taakin tul­la täl­lä 4 mil­jardin panos­tuk­sel­la 2 mil­jar­dia kiloa niin huonoa vil­jaa että siitä saa vain olut­ta? Kiehto­va aja­tus sinän­sä. Kri­i­sis­sä ollaan, mut­ta pienessä pöh­nässä se ei tun­nu niin pahalta… 🙂

  71. “Miten ihmeessä ne mil­jardit koulut­ta­mat­tomat kehi­tys­maid­en ihmiset onnis­tu­vat sit­ten vil­jelemään pel­to­jaan, jos se on näin vaikeaa?”

    Pitäisi tietysti kysyä ”kehi­tys­maan” naisil­ta, jot­ka sitä kuokkaa heilut­ta­vat, mis­tä he ovat oppin­sa ammen­ta­neet. Voisimme sit­ten kri­isi­ti­lanteessa käyt­tää vas­taa­van­laista oppimis­me­to­dia ja viljelytekniikkaa.

  72. jore:“Käytännössä toi on ide­al­is­mia, markki­noil­la val­lit­see suu­ru­u­den voima, joka käytän­nössä tarkoit­taa, että jos yrität perus­taa kau­pan, pitäisi pystyä tyhjästä perus­ta­maan iso kaup­paketju varas­toin­tior­gan­isaa­tioi­neen. Eli kaikil­la on vapaus perus­taa iso kaup­paketju, niin­hän se on.”

    Jep. Jos ei omat rah­keet riitä, niin kyl­lä ulko­mail­ta on valmi­ina tule­maan paikalle ketju­ja niitä ilmaisia lounai­ta poim­i­maan. Ainakin Lidl on näin tehnytkin. Ei ole mitään dra­maat­tista hin­to­jen laskua tapah­tunut, mikä vain osoit­taa, että hin­nat oli­vat melko hyvin kil­pail­tu­ja jo ennenkin. Lidlin leivän hin­ta on paljon lähempänä niitä tois­t­en kaup­po­jen hin­to­ja kuin sitä vil­jan tuot­ta­jahin­taa (10c/kg).

    Ja pelkästään suo­ma­lais­ten ketju­jenkin välil­lä käy­dään kil­pailua. Jos Keskon kat­teis­sa on paljon ilmaa, niin S‑ryhmä las­kee hin­to­ja ja kerää potin. Jot­ta tuo ilma-argu­ment­ti kel­luisi, pitäisi alal­la olla kartel­li ja jos joku sel­l­aista väit­tää, niin sen tuek­si olisi hyvä esit­tää jotain kät­tä pidempää.

    Ben­samyyn­ti vaatii var­masti yhtä suuria tukkuor­gan­isaa­tioi­ta kuin ruuankin myyn­ti. Ei siel­lä silti mitään ihmeel­lisiä ilmo­ja hin­nois­sa ole, vaan jatku­va kil­pailu pitää hin­nan kurissa. 

    Ja onhan maail­ma muutenkin täyn­nä alo­ja, joi­ta on ihan turha jos­sain nyrkkipa­jas­sa koit­taa har­ras­taa. Tai alo­ja, jois­sa on globaal­isti vain pari fir­maa. Esim. PC:n keskusyk­siköitä tekee kai vain kak­si fir­maa maail­mal­la, Intel ja AMD. Onko PC:n keskusyk­siköi­den hin­nas­sa paljonkin ilmaa?

  73. Vapaa kaup­pa ja halvin mah­dolli­nen maat­alous­tuotan­to. Jos maat­alouden tuot­teet tuotet­taisi­in vain täl­lä peri­aat­teel­la, niin maa­pal­lo tuhou­tu­isi alle aikayksikön. 

    On häm­men­tävää huo­ma­ta, että vihrei­den ? sivus­tol­la ei nähdä kestävän kehi­tyk­sen ulot­tuvu­ut­ta lainkaan. Samoin län­si­maista maat­alout­ta ver­rataan kehi­tys­maid­en lapio ja kuok­ka — menetelmään. 

    Suo­ma­laiseen maat­alouteen on syvä kau­na­suhde. Jos me tuo­tamme enem­män kuin muut maat, esim.lypsylehmän vuo­tu­inen mait­o­määrä, niin se on teho­tuotan­toa , joka pilaa luon­non. Kun taas viljo­jen hehtaarisaan­to on mui­ta mai­ta pienem­pi, niin tuotan­to on teho­ton­ta ja joutaa lopetet­tavak­si. Aina väärin. 

    Verora­hoil­la mak­se­taan koulu­tus , (mikä on mielestäni oikein), mut­ta Suomen maat­alout­ta ei saaa tukea, muiden maid­en kyllä.

    Lähtöko­htais­es­ti maat­alouskau­naatikoil­la näyt­tää ole­van sel­l­ainen luon­to­suhde, että se joutaa riis­tet­täväk­si. Ruo­ka mah­dol­lisim­man hal­val­la, kehi­tys­maid­en hin­noil­la ja kuitenkin luon­toa pitäisi suo­jel­la mak­si­maalis­es­ti. Maa nähdään tuotan­tokoneena, jota voidaan käyt­tää pelkästään vapaan markki­na­t­alouden ehdoilla.

    Se on kyl­lä tot­ta , että maat­alous­tu­ki ohjau­tuu teol­lisu­u­den ja kau­pan hyväk­si, sen myön­tää kaup­pa itsekin. Onkin haet­tu keino­ja , joil­la per­hekokoinen maat­alous olisi vahvem­pi neu­vot­telu­os­a­puoli kaup­paa vastaan. 

    Saarel­man argu­ment­ti: “Heille kyl­lä kel­paa se, että he itse saa­vat ostaa halpo­ja kehi­tys­mais­sa ommeltu­ja T‑paitoja, mut­ta toisaal­ta hei­dän oman tuot­teen­sa pitää olla sub­ven­tioil­la ja tuon­ti­t­ulleil­la suo­jel­tua.” ei pidä paikkaansa.

    Halpo­jen paito­jen kohdal­la käy niin, että niitä ei oste­ta kos­ka ne hajoa­vat käsi­in. Ruuan tuot­tamiseen kuluu mon­ta ulot­tuvu­ut­ta (eet­tisyys, kestävä kehi­tys, reilu kaup­pa ) . Ostet­taes­sa halv­in­ta ruokaa nämä tek­i­jät eivät tule esi­in. Vapaa markki­na­t­alous ei huole­h­di niistä eikä kulut­ta­jien moraali ole riit­tävän korkeal­la tasol­la. (oste­taan halvinta)

    Tun­tuu myös siltä, että näi­den argu­ment­tien pain­oar­vo on sait­il­la keskustelevil­la nollassa.

  74. Tuo­mas S:“Fosforikuormat ovat myös val­tavia, mut­ta jostain luin että fos­forin holtit­toman käytön ansios­ta se alkaa pikkuhil­jaa lop­pua maailmasta.”

    höpöhöpö jostain luin, lie­neekö luotet­tavista lähteistä esim. pseu­do­dyy­mi , hesari tai uutispäivä demari?

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Tilojen_ravinnekaytto_tehostunut_hurjasti/

    Asiantun­ti­jat eivät myöskään pysty arvioimaan miten paljon sisäi­nen kuor­mi­tus ja luon­non val­un­ta kuor­mit­ta­vat vesiä. Kaik­ki pan­naan tarkoituk­sen­mukaisu­ussy­istä maat­alouden piikkiin.

    Vetoan kansalaisi­in. Nyt voi jokainen , joka tun­tee huol­ta vesistö­jen saas­tu­mis­es­ta, perus­taa kosteikon. Tässä linkki:

    http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/ymparistotuetyhdistyksille.html

    Tuo­mas S. voi huolisuomen­vesi­en­ti­las­tay­hdis­tys r.y:n nimis­sä vuokra­ta maa­ta meren tai jär­ven rannal­ta ja perus­taa siihen kosteikon. Han­ke­su­un­nitel­mati­laus TE-keskuk­selta ja urakkatar­jous­pyyn­nöt vetämään. Rahoi­tus pitää kai jär­jestää ensin velka­ra­hal­la, EU toimit­taa rahaa valmis­tu­mis­ra­port­tien ja tarkas­tusten jälkeen. 

    “Ei-tuotan­nol­lis­ten investoin­tien tuen mak­sa­t­us­ta haetaan erik­seen kuit­te­ja vas­taan lomak­keel­la 197B (kosteikko) tai 284B (perin­nebiotoop­pi).”

    Jään innol­la odot­ta­maan men­estys­tari­noi­ta kosteikkoraporteissa.

  75. Mitä tulee tuo­hon ruuan hin­taan, niin Suomes­sa syödään Euroopan kallein­ta ruokaa, suo­ma­laista maat­alout­ta tue­taan mil­jardeil­la euroil­la vuodessa ja tulok­se­na on niin huonoa vil­jaa, että sitä pitää ostaa ulko­mail­ta että voidaan tehdä leipää. En koe ole­vani mitenkään kau­nan sokaise­ma vaik­ka ihmette­len, että miten ihmeessä näin voi olla. 

    Ja sit­ten tuos­ta luon­non­suo­jelus­ta. Maat­alous on aiheut­tanut itämeren ekokatas­trofin, joten itkem­i­nen maanvil­je­lyn ekol­o­gisu­ud­es­ta Suomes­sa on vähän ont­toa. Kun sitä lev­äpu­uroa kesäisin kat­se­lee, on syytä aina omis­taa aja­tus Suomen Keskustalle. 

    En suh­taudu maat­alouteen mitenkään kau­nais­es­ti, mut­ta kyl­lä näitä kysymyk­siä on syytä esit­tää ja niistä on syytä keskustel­la. Paljon pienem­mistä rahoista tapel­laan eduskun­nas­sa veris­säpäin, mut­ta maat­alouteen ja maat­alous­tuki­in ei kenel­läkään tule mieleenkään puuttua. 

    Ja kun tämä tuk­i­jär­jestelmä tuot­taa näitä aivopieru­ja, jos­sa esimerkik­si pel­lon vil­jelemät­tömyy­destä saa hyvät hillot, niin pitää kysyä: Onko se moraalis­es­ti oikein?

  76. Per­naa: “Maa­jus­sit taita­vat olla suo­ma­laisen yhteiskun­nan todel­lisia prekariaatteja”

    Varakkai­ta sel­l­aisik­si, tulot: 

    2007 1992 Ansiokeh.
    Maanvil­jeli­jät 53 984 30 717 1,76
    Yrit­täjät 48 124 31 684 1,52
    Palka­nsaa­jat 39 581 30 955 1,28
    Eläkeläiset 20 078 16 326 1,23
    Opiske­li­jat 10 113 8 263 1,22
    Työn­tek­i­jät 34 819 28 850 1,21
    Työt­tömät 12 233 15 169 0,81

    Käytet­tävis­sä ole­vat medi­aan­i­t­u­lot koti­talout­ta kohden vuo­den 2007 rahassa.

    Tietolähde:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tjt/tjt_fi.asp

    Jos muo­toilut katoa­vat taulukos­ta ker­ron siis, että nämä “prekaar­it” ansait­se­vat eniten ja ovat nos­ta­neet tulo­jaan eniten.

  77. “Var­maan ton­ni rauta­malmi­akin on suh­teel­lisen hal­paa, mut­ta ton­nin pain­oinen auto on sit­ten jo aika kallis. En pidä tätä mitenkään kohtu­ut­tomana. Ei minus­ta mitenkään auton älyt­tömän korkea hin­ta tarkoi­ta sitä, että rauta­malmin tuot­ta­jan kuu­luisi saa­da jotenkin isom­pi osansa kakusta.”

    Tuo on kaukaa haet­tu esimerk­ki. Kyse oli kuitenkin ihan taval­lis­es­ta leivästä, jon­ka tekem­i­nen ei ole mitään raket­ti­tiedet­tä. Tuoteke­hi­tysku­lutkin on jo aikaa sit­ten mak­set­tu. Parem­pi olisi ver­ra­ta rauta­malmin hin­taa vaik­ka käyt­tö­valmi­in I‑palkin hintaan.

    “Kos­ka elämme vapaas­sa maas­sa, kuka tahansa saa ava­ta ruokakau­pan tai leipomon, jos uskoo niil­lä aloil­la ole­van ilmaa nyky­i­sis­sä hin­nois­sa. Sieltä vaan vapaa­ta lounas­ta syömään.”

    Komp­paan mui­ta — tuo on ide­al­isti­nen näke­mys käytän­nössä. Kun markki­noil­la on vain har­vo­ja toim­i­joi­ta, on merkit­tävä toden­näköisyys, että taustal­la on epäter­veitä kilpailukäytäntöjä. 

    Val­taosin kartel­li­tuomiot ovat tulleet aloil­ta, joil­la on alle 5 isoa toim­i­jaa, jot­ka sit­ten ovat vähän jaelleet markki­noi­ta keskenään. Taisi­pa Intelkin juuri saa­da tun­tu­vat mätkyt, kun toim­i­tus­sopimuk­sis­sa oli vähän lait­to­mia ehtoja. 

    Joku 2–3 toim­i­jaa voi olla kaikkein pahin ympäristö: kaikki/molemmat ymmärtävät, että eivät voi kil­pail­la toisi­aan hengiltä ja kaik­ki sopi­vat huo­maa­mat­ta yhden pöy­dän ääreen keskustele­maan alan ‘reali­teeteista’.

    Lisäk­si on syytä muis­taa, että har­va uusi yrit­täjä tulee markki­noille kiusa­tak­seen mui­ta. Eiköhän yleen­sä ajatuk­se­na ole jokin liikei­dea rahan tekemiseen.

  78. Tuo­mas S:“En suh­taudu maat­alouteen mitenkään kau­nais­es­ti, mut­ta kyl­lä näitä kysymyk­siä on syytä esit­tää ja niistä on syytä keskustella. ”

    Mikä sit­ten estää otta­mas­ta selvää lev­äon­gel­man todel­lis­es­ta syys­tä, kuin kau­na. Suomen maat­alous ei nykykäsi­tyk­sen mukaan ole syylli­nen Itämeren ongelmiin.

    Ja tuo huono vil­ja . Nuo kau­naiset silmät eivät näe mitä se muka huono vil­ja on, jo täl­läkin sivus­tol­la on asia esitet­ty. Mut­ta kun ei halua nähdä niin sit­ten ei, voi tätä syväkaunaa.

    Soini­vaar­al­la on ollut ansiokas kir­joi­tus maat­aloud­es­ta Suomen Kuvale­hdessä. Har­mi kun en ole saanut käsi­i­ni kyseistä kir­joi­tus­ta. Nos­tan han­kki­jan lip­pistä val­tiomiehen laa­jalle näke­myk­selle jos kuule­mani kehu pitää paikkansa.

    Tuo­mas S. toimii kuten miljoonat suo­ma­laiset. Vesien suo­jelu on tärkeää, mut­ta kun pitäisi itse tehdä jotakin muu­ta, kuin ostaa hal­paa ruokaa, niin johan lop­puu puhti. (ruuan hin­ta kas­sal­la ei todel­lakaan ole maa­jussin syy)

  79. Kuluttaja:“Tuo on kaukaa haet­tu esimerk­ki. Kyse oli kuitenkin ihan taval­lis­es­ta leivästä, jon­ka tekem­i­nen ei ole mitään raket­ti­tiedet­tä. Tuoteke­hi­tysku­lutkin on jo aikaa sit­ten mak­set­tu. Parem­pi olisi ver­ra­ta rauta­malmin hin­taa vaik­ka käyt­tö­valmi­in I‑palkin hintaan.”

    Ei tuo ole kaukaa haet­tu esimerk­ki. Niin auton kuin leivänkin tekem­i­nen ja myymi­nen vaatii ihmistyötä ja tämä mak­saa. Sen sijaan vil­ja ja mal­mi tuote­taan nyky­isin niin pitkälti koneis­te­tusti, että niiden markki­nahin­nat ovat alhaiset ja sik­si niiden osu­us valmi­in tuot­teen hin­nas­ta on alhainen. 

    Se, mihin alun­perin puu­tu­in tek­stis­säsi oli käyt­tämäsi ilmaus “kohtu­ut­toman suuri osu­us” viitates­sasi elin­tarvike­te­ol­lisu­u­teen ja kaup­paan. Et ole tätä mitenkään määritel­lyt. Mikä sinus­ta sit­ten on “kohtu­ulli­nen” osu­us ja miksi?

    Mitä tuo­hon kil­pailu­un tulee, niin jos kil­pailus­sa käytetään lait­to­mia keino­ja eli muo­doste­taan kartelle­ja, niin puu­tu­taan sit­ten siihen oikeustoimien kaut­ta. Pelkkä hin­nas­sa olev­as­ta ilmas­ta jankkaami­nen ei kuitenkaan osoi­ta vielä yhtään mitään. 

    “Lisäk­si on syytä muis­taa, että har­va uusi yrit­täjä tulee markki­noille kiusa­tak­seen mui­ta. Eiköhän yleen­sä ajatuk­se­na ole jokin liikei­dea rahan tekemiseen.”

    Juuri noin. Jos hin­nois­sa on ilmaa, uusi yrit­täjä tulee kor­jaa­maan tämän ilmaisen lounaan pois. Käytän­nössä kil­pailu säi­lyy pelkästään sen uuden tuli­jan uhal­la, eli ei edes tarvi­ta uuden kil­pail­i­jan tuloa, vaan nykyiset toim­i­jat eivät uskalla pumpa­ta hin­toi­hin ilmaa, kos­ka tietävät, että jos niin tekevät, tulee uusi kil­pail­i­ja, joka val­taa markki­nat. Ja siis tästä vähit­täiskaup­pa-alas­ta mainitsin jo Lidlin. Onko se romaut­tanut ruuan hin­nan jotenkin eri­tyis­es­ti alem­mas kuin, mitä se oli ennen sen tuloa? Ei minus­ta, vaik­ka siel­lä Lidlis­sä ruo­ka keskimäärin var­maan halvem­paa onkin (toden­näköis­es­ti laatu sit­ten on vas­taavasti vähän huonompaa).

  80. Ilpo Per­naa:

    Suomen maat­alout­ta ei saaa tukea, muiden maid­en kyllä.

    Kukaan ei ole ehdot­tanut muiden maid­en maat­alouden tukemista suo­ma­lais­ten verovaroista. Tot­takai muut maat saa­vat tunkea omia raho­jaan niin hölmöi­hin kohteisi­in kuin vain suinkin kek­sivät. Ei se ole meiltä pois. (Varsinkin, jos se hölmö kohde on maataloustuet.)

    ruuan hin­ta kas­sal­la ei todel­lakaan ole maa­jussin syy

    Niin se on niiden syy, jot­ka estävät ulko­maalais­ten tuot­tei­den tuon­nin tulleil­la. Sen lisäk­si verois­sa mak­set­tavien ruokakus­tan­nusten syy on niis­sä, jot­ka päät­tävät maat­alous­tu­ista. Jos näi­den päätösten taustal­la ei ole maa­jusse­ja, niin sit­ten he ovat syyt­tömiä. Vas­tus­tatko sinäkin tuon­ti­t­ulle­ja ja maataloustukia?

  81. Samuli
    “Ei minus­ta, vaik­ka siel­lä Lidlis­sä ruo­ka keskimäärin var­maan halvem­paa onkin (toden­näköis­es­ti laatu sit­ten on vas­taavasti vähän huonompaa).”

    Lidl myy paljolti ihan samaa, suo­ma­laista tavaraa kuin muutkin ketjut, mut­ta halvem­mal­la. Osa tuot­teista on jopa huo­mat­tavasti parem­pia (bratwurstit, lähde­vesi) ja Olvi nyt mais­tuu samalle, kan­toipa sen koti­in pris­mas­ta tai lidlistä.

    Itse en ole kyl­lä huo­man­nut minkään­laista laat­ueroa juuri mis­sään tuot­teis­sa. Kau­pan omat tuot­teet (pirkat yms.) ovat Lidlis­sä keskimäärin parem­pia kuin muual­la. Lisäk­si Lidlin kas­sat ovat nopeampia ja jonot lyhyem­piä kuin muualla.

    Kil­pailu Suomen päivit­täis­tavarakau­pas­sa ei oikein toi­mi. Tästä saa mielestäni syyt­tää suo­ma­laisia kulut­ta­jia. Kulut­ta­jat nyt vain jostain syys­tä halu­a­vat mak­saa enem­män siitä ilosta, että saa­vat jonot­taa Pris­mas­sa tai City­mar­ketis­sa. Muu­ta seli­tys­tä en tälle ilmiölle keksi.

    Ilpo Per­naa
    “Mikä sit­ten estää otta­mas­ta selvää lev­äon­gel­man todel­lis­es­ta syystä”

    Saaris­tomeren lev­äon­gel­ma on täysin kotiku­toinen ja suurim­mal­ta osin maat­alouden aiheut­ta­ma. On aivan turha väit­tää, että Puo­la, Kalin­ingrad tai Pietari pysty­i­sivät sotke­maan Saaris­tomeren, vaik­ka Itämereen niil­lä onkin suuri vaikutus.

    1. Lidl menee kuitenkin tap­pi­ol­la, joten se ei oikein osoi­ta, että muut ottaisi­vat yli­hin­taa. Hajanainen yhdyskunt5arakenne vaikut­taa tähänkin. Sitä on vaikea selit­tää, mik­si leivän leipomi­nen on Su0omessa niin kallista.

  82. Lidlin Suo­mi ‑toim­into­jen tap­pi­ol­lisu­us saat­taa olla kir­jan­pidolli­nen kuvio. Kan­sain­välisen yri­tyk­sen ei kan­na­ta tehdä voit­toa Suomes­sa vaan esim Luxenburgissa.

  83. Ilpo Per­naa
    “Mikä sit­ten estää otta­mas­ta selvää lev­äon­gel­man todel­lis­es­ta syystä”

    Maa­jus­si on paskaraossa:

    - Jos AB-alueen kotieläin­ti­lal­la pin­ta-ala ei riitä lan­nan­levi­tyk­seen, niin kan­nat­taa miet­tiä tarkkaan kotieläin­tuotan­non kan­nat­tavu­us. Minus­ta nau­tati­lalle opti­mi eläin­ti­heys on 0,5 eläinyk­sikköä hehtaar­ille, eli neljä­sosa lantamaksimista!

    - C1 opti­mi 0,21 ey/ha,kuitenkin yli10 ey; virnistys 

    - Luo­mus­sa 0,5, niin saa sen 125 euroa kotieläimistä jokaiselle hehtaar­ille ;)vir­nistys

    Vuorosanat ovat maat­alouden keskustelu­pal­stal­ta. Ter­mi ey tarkoit­taa eläinyk­sikköä ja eri eläin­ten eläinyk­siköille on asetet­tu VÄHIMMÄISMÄÄRÄ, jot­ta saa tukia.

    Keskusteluista ilme­nee, että son­taa ja lan­taa on pel­lois­sa jo liiak­si asti. Eräs sanoo:

    - Mää oon näh­ny uppop­umpun lieteal­taas­sa maalisku­un lop­pupuolel­la.….. Siitä meni letku salao­jan tarkistuskaivoon. 

    Eläiyk­siköille ei tiet­tävästi ole mak­simia? ja nyt val­tio jälleen aikoo tukea eläin­tilo­jen suurentamista. Ympäristöstä ei puhettakaan. 

    Seu­rauk­set näkyvät tästä:
    http://tinyurl.com/yf2mvwd

Vastaa käyttäjälle saint Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.