Kannattaisiko viljaa sittenkin polttaa?

2.11.2009 · Aihe: _ 

Suomalaista, aika heikkolaatuista viljaa on jäänyt varastoitavaksi käsittämättömiä määriä. Viimevuotista viljaa on varastoissa yli kaksi miljardia kiloa, 50 000 rekka-autollista.  Varastotila on Suomesta loppu, mutta Viroon sitä saadaan kuulemma vielä työnnetyksi. Eri asia, tullaanko tätä laadultaan heikkenevää viljaa koskaan käyttämään.

Viljan hinta on nyt niin alhaalla, ettei viljely tuota mitään: viljelijä elää hehtaaritukien varassa. Nyt yritetään saada viljelijöitä luopumaan kylvämisestä sillä, että hehtaarituen saisi viljelemättäkin. Samalla ruista tuodaan Suomeen melkein sata miljoonaa kiloa, koska sitä nyt ei ole tullut kylvetyksi.

Reagointi edellisen vuoden satoon voi johtaa sikasykliin. Kaksi vuotta sitten maailman viljamarkkinat olivat sekaisin, koska kato oli koitellut laajoja alueita ja viljan hinta moninkertaistui.  Jos nyt jätetään pellot viljelemättä, vuoden kuluttua voi edessä olla sama tilanne. Koskaan ei voi tietää.

Olisiko sittenkin varmempi vain kylvää ja jos sato maailmalla riittää, polttaa viljaa huonolaatuisimmasta  päästä energiaksi? Polttamiseen ei pidä antaa mitään ylimääräistä hintatukea, mutta jos sen hehtaarituen saa viljelemättä mitään, pitäisi se saada myös vaikka vilja lopulta poltettaisiin.

Moni pitää syntinä viljan polttamista. Miten se lopputuloksen kannalta eroaa siitä, että se jätetään kokonaan viljelemättä?

Mutta kyllä tähyän viljabisnekseenkin jotain markkinaohjausta tuoda, jotta olisi kannattavampaa viljellä jotain sellaista, jolle on kysyntää (ruis, öljykasvit).

Kommentit

86 Vastausta artikkeliin “Kannattaisiko viljaa sittenkin polttaa?”

  1. tiedemies kirjoitti 2.11.2009 kello 9:55

    Jos meillä olisi toimiva infra bioetanolin valmistamiseksi jätteestä noin yleensä, niin eiköhän se ylijäämävilja sinne kelpaisi?

    Itse ihmettelen ihmisten halua sorkkia nimenomaan ruoan hintaa joka suuntaan, yleensä vähän kalliimmaksi. Olet mielestäni tässä kohtaa oikeassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Seppo S kirjoitti 2.11.2009 kello 10:09

    Jos sitä viljaa viljellään, niin sitten yleensä ne viljelijät laittavat sinne peltoon myös lannoitteita ja jotkut myös erilaisia korrenlyhentämiseen tarkoittuja kemikaaleja sekä muita aineita (vai jättäisivätkö laittamatta?). Ja lannoitteista osa valuu vesistöihin jne.

    Ja sitten ajellaan isoilla koneilla fossiilisia polttoaineita kuluttaen pelloilla, jolloin maa painuu, mikä vähitellen heikentää peltojen ominaisuuksia.

    Jotkut vielä erehtyvät turhaan kuivattamaan kosteaa viljaansa öljypolttoisissa kuivureissaan.

    Viljely edellyttää viljelijöiltä myös työpanosta, joka on jostakin muusta pois. Jos työpanokselle ei saa kunnon korvausta, niin miksi vaivautua?

    Keinokastelu ei liene Suomessa ongelma, mutta muualla maailmassa se heikentää peltojen laatua merkittävästi.

    Ehkä sittenkin jonkinlainen varovainen keskitie olisi oikeampi ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Evert The NeveRest kirjoitti 2.11.2009 kello 10:14

    Tosiasia on, että suomalainen viljelijä ruokaketjussa sivuroolissa. Yli 50 prosenttia rukapöytiemme antimista on ulkomaista alkuperää – se kuuluisa rusleipäkin leivotaan ulkomaisesta rukiista.

    Viljan polttaminen tarkoittaa itse asiassa elinkeinon vaihtumista. Maatalous ei ole enää maataloutta, jota voidaan tukea verovatoista ja maataloustuella. Se olisi energian tuotantoa.

    Eihän valtio Essoja ja hiilikaivoksiakaan tue. Miksi energiapeltoja?

    Kysymys kuuluukin, onko viljan kasvattaminen polttoaineeksi taloudellisesti kannattavaa eli maksaako polttolaitos siitä käypän hinnan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Volmertti kirjoitti 2.11.2009 kello 10:53

    Vilja-ala pienenisi huomattavasti, jos Suomi olisi valkuaisomavarainen. Todennäköisesti ensi keväänä tullaan viljelemään huomattavasti suurempi ala muun muassa härkäpavulle ja öljykasveille. Myös ruista on kylvetty edellistä vuotta enemmän. 2008 ei ruista kylvetty syksyllä, koska säät eivät olleet suotuisia ja kevätruis on taas satotasoltaan paljon heikompi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Orbus kirjoitti 2.11.2009 kello 11:09

    Evert The NeveRest kirjoitti: “Kysymys kuuluukin, onko viljan kasvattaminen polttoaineeksi taloudellisesti kannattavaa eli maksaako polttolaitos siitä käyvän hinnan?

    Tässähän ei ollut ymmärtääkseni kyse viljan kasvattamisesta polttoaineeksi, vaan viljan polttamisesta energiaksi silloin kun se syystä tai toisesta ei kelpaa ruoaksi.

    Vertaus Essoihin ja hiilikaivoksiin ontuu, sillä niiden tuotteet eivät missään vaiheessa kelpaa ihmisravinnoksi.

    Vertaanpa omaan poltteluuni. Lämmitän taloani mm. kuivuneilla appelsiininkuorilla ja homeisilla leiväkannikoilla ym. hyvin palavilla ruoanjätteillä. En ole kuitenkaan koskaan hankkinut niitä poltettaviksi vaan syötäviksi ja poltan vain sen osan, minkä syömistä en pidä terveellisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tavallinen veronmaksaja kirjoitti 2.11.2009 kello 11:22

    EU:n sisäisen työnjaon puitteissa voitaisiin suosiolla kasvattaa
    ruoka siellä, missä luonnonolosuhteet ovat kasvatukselle otolliset.
    Täällä kylmän karulla pohjoisella alueella voitaisiin keskittyä energian
    tuotantoon kavattamalla metsää ja ruokohelpeä. Ruokohelpi olisi ehkä
    tehokkaampi energianlähde kuin vilja.

    Kansallisten maataloustukien lakkauttaminen yleensä ja vastikkeettomien
    hehtaaritukien erikseen, edistäisi kehitystä oikeaan suuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kimmo kirjoitti 2.11.2009 kello 12:05

    Hallituspaikka yhdessä Keskustan kanssa sanelee kyllä nämä asiat käytännön tasolla. Tuki voi vaihtua vaan toiseen, aiempaa parempaan tukeen tai muuten Keskusta ei puolla Vihreiden ydinhankkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Seppo S kirjoitti 2.11.2009 kello 12:20

    Helsingin kaupunki voisi lopettaa esimerkiksi Tuomarinkylän ympäristössä omistamiensa peltojen viljanviljelyn. Pellot sijaitsevat aivan Vantaanjoen vieressä ilman mitään kunnon suojakaistaleita.

    Helsingin kaupunginvaltuusto voisi suuressa viisaudessaan päättää, etteivät työnnä ainakaan lannoiteita kyseisille pelloille.

    Sama periaate voisi toimia muuallakin. Jätetään ainakin ne rantapellot viljelemättä, joissa ei ole mitään kosteikkoja suojelemassa ravinteiden valumia vesistöihin.

    On aivan käsittämätöntä, että ympäristöministeriö vaatii kaikkiin maaseudun ikivanhoihin mummonmökkeihin kalliit uudet investoinnit jätevesien käsittelyyn, vaikka mökki olisi kilometrien päässä järvistä ja joista.

    Jo pelkästään jätevesijärjestelmän rakentaminen tuhoaa ympäristöä enemmän kuin yksi mummo parin vuosikymmenen aikana jätevesillään.

    Samaan aikaa ympäröiville pelloille ja metsiin levitetään hirvittävät määrät lannoitefosforia. Ja se on aivan sallittua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Evert The NeveRest kirjoitti 2.11.2009 kello 12:41

    Miksi EU 1,6 miljardin kilon ylituotannosta 600 miljoonaa kiloatulee Suomesta. Siksi, että täällä ei kasva laatuvaatimukset täyttävää viljaa, jota voitaisiin käyttää ruokana.

    Otetaanpa tuore tieto Maaseudun tulevaisuudesta: “Vielä syyskuun puolivälissä Eviran tutkimien kevätvehnänäytteiden keskivalkuainen oli 12,2 prosenttia. Torstaina julkistussa tuoreimmassa tilastossa se on 11,9 prosenttia. Myllykelpoisuuden alarajana pidetään yleensä 12,5 prosentin valkuaispitoisuutta.”

    Leivän teko ei kertakaikkiaan onnistu, jos viljan valkuaiainepitoisuus ei ole riittävä. Meillä siis tuotetaan viljaa, jota ei ole tarkoitettukaan ihmisravinnoksi.

    Vatajankosken Sähkö Oy:n voimalaitos polttaa viljaa täyttä päätä. Se maksaa viljasta 15 euroa megawattitunnilta. Se myy kaukolämpöä 47,50 €/MWh (alv 22%) ja sähköä vapailla markkinoilla.

    Pari ongelmaa:

    1) Hyvittääkö Vatajan sähkö vai viljan myyjä veronmaksajille polttoaineeseen sidotun maataloustuen.

    2) Mitä sanoo kilpailuvirasto ja muut markkinoilla toimivat verorahoilla tuetusta polttoaineesta?

    3) Viljan polttaminen ei saastuta pelkästään ilmakehää vaan viljan tuotanto on myös vesistöjen suurin saastuttaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Markus Sadeniemi kirjoitti 2.11.2009 kello 12:44

    Tavallinen veronmaksaja: EU:n sisäisen työnjaon puitteissa voitaisiin suosiolla kasvattaa
    ruoka siellä, missä luonnonolosuhteet ovat kasvatukselle otolliset.

    Jos tulee vakava ruokakriisi, niin EU:n työnjako ei paljon lämmitä. Mielestäni Suomessa pitää olla valmius viljellä pääosa ruoasta oman kansan tarpeisiin (energiamäärässä, ei rahassa mitattuna).

    Osaisiko joku muuten sanoa, paljonko energiaa saadaan pellolta viljaa ja paljonko ruokohelpeä viljelemällä? Ruoka on olennaisesti energiaa, joten viljankaan ei luulisi olevan kovin huono energiantuottaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi kirjoitti 2.11.2009 kello 12:47

    Osmo:

    Reagointi edellisen vuoden satoon voi johtaa sikasykliin

    Tuskin ne jyväjemmarit nyt niin tyhmiä ovat…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. jore kirjoitti 2.11.2009 kello 12:53

    Miksi ei varastoitua ylijäämäviljaa, voi roudata kehitysmaihin, joissa on pulaa ruuasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. TL kirjoitti 2.11.2009 kello 13:44

    Eikö Suomen ylijäämäkapasiteettia voisi hyödyntää kehitysavun nimissä vaikka Afrikassa. Kiina on ilmeisesti hankkinut suuria maa-alueita Itä-Afrikasta maataloutta varten.

    Eikö Suomi voisi perustaa esim. kehitysavun nimissä Tansaniaan tai Keniaan muutaman tuhannen neliökilometrin plantaasia. Ja myisi / jakaisi sitten viljan edullisesti Somaliaan, Sudaniin ja Etiopiaan.

    Kiväärimiehiä riittää kyllä Afganistaniin ja Somalian merirosvojahtiin, mutta löytyisikö väkeä traktorihommiin ja paikallisten kouluttamiseen?

    Estääkö jokin poliittinen laki sen ettei Afrikassa viljellä tai kouluteta mitään länsimaisella teholla? Päivitellään vain nälänhätää vuosikymmenestä toiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tuomas S. kirjoitti 2.11.2009 kello 13:57

    Seppo S.

    “Viljely edellyttää viljelijöiltä myös työpanosta, joka on jostakin muusta pois. Jos työpanokselle ei saa kunnon korvausta, niin miksi vaivautua?”

    Erittäin hyvin sanottu. Tolkutontahan se on, että valtio maksaa järjettömiä määriä rahaa syömäkelvottoman viljan järjettömästä ylituotannosta. Kai niille maatalouden tukimiljardeille parempaakin käyttöä keksittäisiin. Minä keksisin ainakin.

    jore:
    “Miksi ei varastoitua ylijäämäviljaa, voi roudata kehitysmaihin, joissa on pulaa ruuasta?”
    Edellä todettiin ongelman olevan siinä että se vilja on niin huonolaatuista ettei se oikein kelpaa mihinkään. En tiedä olisko kehitysmailla eri kriteerit sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tuomas S. kirjoitti 2.11.2009 kello 14:21

    jore:

    “Miksi ei varastoitua ylijäämäviljaa, voi roudata kehitysmaihin, joissa on pulaa ruuasta?”

    Tuosta oli muistaakseni täälläkin puhetta. Tuota ylijäämäviljan dumppausta kehitymaihin on käytetty paljonkin ja se on länsimaille ilmeisesti helppo tapa päästä eroon ylijäämäviljasta, mutta sillä on ikävä taipumus tuhota paikallinen sato ja romahduttaa viljan hinta siellä ja aiheuttaa pahaa mieltä ja suurta harmistusta. Että sekään ei taida olla hyvä idea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Victor Bruun II kirjoitti 2.11.2009 kello 14:32

    Tai miten jos tuet lopetettaisiin kokonaan. Voisi maanviljeliät siirtyä tekemään jotain kannattavaa ja suoraan kansalaispalkalle a 200e/kk.

    Ruokaa saa hankittua 10v sadon edestä, ja taatusti parempaa tavaraa, samoilla rahoilla.

    Seuraavaksi sitten ay jäsenmaksut verolle ja kokonaan työntekijän maksettaviksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Tavallinen veronmaksaja kirjoitti 2.11.2009 kello 14:33

    Markus Sadeniemi: “Jos tulee vakava ruokakriisi, niin EU:n työnjako ei paljon lämmitä.”

    Mahdollisen ruokakriisin kohtaaminenkin tulee suunnitella EU-keskeisesti ei Suomi-keskeisesti, puhumattakaan, että kriisiin varautuminen tapahtuisi Savo-, Karjala- tai Uusimaa ja niin edelleen keskeisesti, vaikka meillä maataloussektorilla tukien takia vääristynyttä
    AB ja C-ajattelua onkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Victor Bruun II kirjoitti 2.11.2009 kello 14:37

    ****Eikö Suomi voisi perustaa esim. kehitysavun nimissä Tansaniaan tai Keniaan muutaman tuhannen neliökilometrin plantaasia. Ja myisi / jakaisi sitten viljan edullisesti Somaliaan, Sudaniin ja Etiopiaan.****

    Markkinahintaan olisi myytävä, tai menee muilta viljeliöiltä työpaikka alta. Mutta muuten lienee idea sarjassamme imperialismi.
    Jotain tuollaista tehtiin rhodesiassa, kunnes tummat saivat tarpeekseen hyvinvoinnista ja suorittivat rasistisen kansanmurhan valkonaamoja vastaan. Nykyään kuolevat nälkään kun kukaan ei osaa viljellä maita.

    http://video.google.com/videoplay?docid=4540134202583442015#
    Africa addio, sen jälkeen voi ehkä ymmärtää miksi afrika on miten on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Jussi kirjoitti 2.11.2009 kello 14:56

    “Nyt yritetään saada viljelijöitä luopumaan kylvämisestä sillä, että hehtaarituen saisi viljelemättäkin.”

    Tässä tulee maataloustukien kummallisuus esiin. Jos jollain on raivattuna metsää pelloksi, hän saa tukea siitä, ettei viljele. Sen sijaan se, joka on säilyttänyt metsänsä, ei saa mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. farmville kirjoitti 2.11.2009 kello 15:07

    Idea huonolaatuisen viljan kierrättämisestä on ihan kiva, mutta kun ei se huonolaatuinen kelpaa myöskään sinne poltettavaksi. keskivertolaatuinen voi olla jo poltettavana ‘parempi sijoitus’ kuin ruokaviljana. Ja viljoista tällä hetkellä ainoa polttamiseen kannattava laji (jossa on siis tarpeeksi rasvaa) on kaura. Muut viljat ei pala tarpeeksi hyvin jotta niiden poltto kannattaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Määää kirjoitti 2.11.2009 kello 15:08

    Mitäs sitten, kun vilja ei kelpaa polttoaineeksikaan enää? Mitä Kepu ja MTK sitten keksii? Miten olisi pakollinen maaseudusta nauttimismaksu? Jokaisen kaupunkilaisen pitää maksaa vuosittain €4 000, jotta maajussit pitävät maaseudun nautittavassa kunnossa. Maksu pitää YLE-maksun tapaa maksaa vaikka ei kävisi koskaan maaseudulla, koska maaseutu tuottaa heillekin paljon iloa (tuntemattoman) mutkan kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Markus Sadeniemi kirjoitti 2.11.2009 kello 15:33

    Tavallinen veronmaksaja: Mahdollisen ruokakriisin kohtaaminenkin tulee suunnitella EU-keskeisesti ei Suomi-keskeisesti.

    Olisi syytä käyttää konditionaalia: “tulisi”.

    Nyky-EU:ssa ja Lissabonista huolimattakin lähivuosikymmeninä ensisijaiset toimijat ovat kansallisia hallituksia. Jos tulisi ruokakriisi ja ihmisillä olisi todellista ruokapulaa, niin en luule, että EU:n säännöksiä enään noudatettaisiin.
    Uskotko sinä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. juupa juu kirjoitti 2.11.2009 kello 15:47

    Ostaahan EU ohraa ja vehnää interventiovarastoon hintaan reilut 100 euroa tonni. MT:n mukaan EU ohjaa ne edelleen vähävaraisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Fillariton kirjoitti 2.11.2009 kello 17:36

    Jos keskivalkuainen tippuu 12:sta vaikka 9:ään niin meillähän on jo aikoja sitten keksitty ratkaisu Osmon suuren ykkösolutväläyksen johdannaisena. Vähemmän valkuaista sisältävää pitää vain syödä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Samuli Saarelma kirjoitti 2.11.2009 kello 17:59

    Markus Sadeniemi:”Jos tulee vakava ruokakriisi, niin EU:n työnjako ei paljon lämmitä. Mielestäni Suomessa pitää olla valmius viljellä pääosa ruoasta oman kansan tarpeisiin (energiamäärässä, ei rahassa mitattuna).”

    Uhka sille, että kato iskee Suomeen, on kyllä varmasti suurempi kuin sille, että se koskee koko EU:ta. Jos Suomi laskisi siis ruokahuoltonsa oman tuotantonsa varaan, oltaisiin kyllä pahemmin helisemässä kuin luottamalla siihen, että voidaan ostaa muualta. Normaalitilan ylituotannon pitäisi siis olla vielä nykyistäkin suurempaa, jotta sitten katovuonnakin riittäisi kaikille ruokaa.

    Jos ruokakriisiin haluttaisiin varautua kansallisesti, se kannattaisi ehdottomasti tehdä varastoimalla ruokaa (sanotaan vaikka kahdeksi vuodeksi koko kansalle). Tällöin ei sen puoleen ulkoinen saarto kuin huono oma tuotanto kadon vuoksi aiheuttaisi nälkää.

    Varastointi yhdistettynä ruuan ostamiseen maailmanmarkkinoilta tulisi sitä paitsi todennäköisesti pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin nykyinen maatalouden pyörittäminen. Alkuun tulisi tietenkin kuluja varastojen rakentamisesta ja maajussien työttömyydestä, mutta nuo katoaisivat ajan myötä ja jos muutos tehtäisiin asteittaisesti todennäköisesti työttömyyskustannukset jäisivät melko vähäisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. jouni lundqvist kirjoitti 2.11.2009 kello 18:33

    Ratkaisu. Luomutuotanto.Ei pilaa ympäristöä, ei käytä myrkkyjä ja lannoitteita ja sadot ovat tehotaloutta matalampia. jolloin satoa ei tarvitse dumpata tai polttaa. Miksi tämä ei kelpaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Artturi kirjoitti 2.11.2009 kello 19:00

    Koska ongelma ei ole liian isot sadot, vaan tukiaiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 2.11.2009 kello 19:56

    Tehdään mitä tahansa, niin oleellista on ylläpitää kyky tarvittaessa tuottaa ainakin minimitasolla tarvitsemamme elintarvikkeet. Muuten lähdemme seuraavassa kriisissä taas sen mukaan, jolla on tarjota leipäviljaa.

    Tukien osalta fiksuinta on tukea panoksia: koneita, tiloilla pidettäviä polttoaine-, lannoite- ja siemenviljavarastoja. Luomukin saattaisi nyt olla järkevää, kunhan tiloilla on varastossa riittävästi lannoitteita, jos tuotantomääriä on tarve nostaa. Hehtaarituki ei käsittäkseni ole järkevää kenenkään mielestä.

    Länsi-Euroopan huoltovarmuutta muuten ei rakenneta EU:n vaan NATO:n varaan! Tämäkin on itse asiassa aivan puhdas NATO-kysymys. Olemmeko mukana vai varaudummeko täysin yksin? 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. jouni lundqvist kirjoitti 2.11.2009 kello 20:31

    Viljaluomussa tuki on 600 euroa hehtaari, tehossa 500 euroa, näin hevosmisten tietotoimiston näppituntumalla ja tarkkuudella. Kun sato tuottaa nolla euroa, niin luulisi järkevmpää viljelijällekin siirtyä luomuun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. K-Veikko kirjoitti 2.11.2009 kello 21:08

    Itse kannatan maataloustukia perusruuan tuotantoon; siis viljan ym kasvisten. Kriisitilanteessa kansakunta pysyy hengissä näillä.

    Kauppa on oltava vapaata. – Jokainen saa ostaa näitä perustarvikkeita sitten niin paljon kuin haluaa. – Ja tehdä niillä mitä haluaa. Tekeepä niistä sitten leipää tai syöttääkö sioille; täysin vapaasti mutta omalla riskillään; ilman tukia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Tuomas S. kirjoitti 2.11.2009 kello 21:58

    K-Veikko:
    “Itse kannatan maataloustukia perusruuan tuotantoon; siis viljan ym kasvisten. Kriisitilanteessa kansakunta pysyy hengissä näillä.”

    Tyhmä huomio ehkä, mutta jos viime vuonnakin on tuottu hiton kalliilla tukiaisilla 2 miljardia kiloa viljaa joka on niin kuraa että sitä ei voi edes syödä, niin huonoa se huoltovarmuus on nytkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Artturi Björk kirjoitti 2.11.2009 kello 22:12

    Kalle Pyöräniemi:

    Muuten lähdemme seuraavassa kriisissä taas sen mukaan, jolla on tarjota leipäviljaa.

    Eikös tämä ole hyöty, eikä haitta? Markkinoiden mukana on aina hyvä olla! Luulen, että poliitikot ovat alttiimpia aloittamaan liian paljon sotia ja estämällä kaupankäyntiä liikaa. On ihan hyvä, että poliitikot kohtaavat rajoitteita sodan käymisessä ja kaupan tukahduttamisessa.

    Toisaalta demokratioissa se menee vissiin niin, että valtionjohto vaihdetaan suunnilleen aina, jos kyseinen valtio häviää sodan, joten tästä voisi päätellä, että demokratiat käyvät sotia äärimmäisen harvoin. Ilmeisesti kuitenkin, jos ne sodat sujuu huonosti demokratiat lisäävät panostuksiaan sen sijaan, että lopettaisivat sodan.

    http://www.econtalk.org/archives/2007/02/bruce_bueno_de.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Annukka Karonen kirjoitti 2.11.2009 kello 22:59

    “Ostaahan EU ohraa ja vehnää intervntiovarastoon hintaan reilut 100 euroa tonni. MT:n mukaan EU ohjaa ne edelleen vähävaraisille.”
    Interventiovarastoon voi viljaa tarjota niin myöhään, että viljelijä, jolla ei ole varastointimahdollisuutta, joutuu myymään satonsa vaikkapa halvemmallakin jo kauan ennen sitä.

    Kaikki viljamme ei muitakaan EU:n ehtoja täytä.

    http://bit.ly/3AynZE

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Ilpo Pernaa kirjoitti 2.11.2009 kello 23:05

    Lainaus MTT:n sivuilta: “Teollisuuden päästöjen rajoituksena pellot kärsivät rikin puutteesta. Sen vuoksi määrän lisäksi sadon laatu saattaa kärsiä. Rikki on monien aminohappojen tärkeä rakenneosa, ja sen puutteessa valkuaisen muodostuminen häiriintyy. Tämä saattaa heikentää muun muassa vehnän leivontalaatua. Lannoitteissa rikkiä on pieniä määriä, mutta nyt selvitetään, riittääkö se.”

    V*****aa tuo muutamien “asiantuntijoiden ” suomalaisen viljan laatu on kuraa kommentit. Leipomot ovat kautta historian kusettaneet maajusseja laatukriteereillä . Lue kriteereillä, joilla leipomoteollisuuden voitto maksimoidaan. Näiden mukakriteereiden avulla vähennetään alkutuottajalle kuuluvaa korvausta viljasta.

    Suomessa on aloitettu viljapohjaisen bioetanolin kannattavuusselvitykset uudelleen. Toivottavasti nyt saadaan puolueeton selvitys .

    Tuetun viljan polttamisessa ei ole minkään valtakunnan eettistä ongelmaa. Eri asia olisi jos poltettava vilja vietäisiin kehitysmaiden kansalaisten suusta. Käytäntö on osoittanut, että kehitysmaihin viljan ja maatalousneuvonnan sijasta on talouselämälle kannattavampaa viedä kalasnikoveja ja sotateknologiaa.

    Tuen avulla kuluttajat saavat ruokansa , polttoaineensa ja lämpönsä halvemmalla.

    Muistakaa “asiantuntijat” vielä se , että maailmanmarkkinahinta on tuettu hinta. Ei ole olemassa aikuistenoikeesti halpaa viljaa tai lihaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Kuluttaja kirjoitti 3.11.2009 kello 0:49

    Mitäpä jos syötetään vilja possuille ja kanoille, niin että kotimaisen elintarviketeollisuuden ei enää tarvitsisi pihistellä lihan käytössä. Ehkä silloin kuluttajillekin olisi tarjolla täyslihaa soijalla, vedellä ym. lisukkeilla jatkettujen sotkujen sijasta.

    Noin esimerkkinä, brittiläisessä supermarketissa oli kaupan lihapyöryköitä. Valmistusainelista alkoi lupaavasti: “Pork (80%),…”. Atrian lihapyörykät puolestaan on valmistettu: “Vesi, koneellisesti eroteltu broilerinliha, soijaprot…, ,…Liha %: 15”. Sama toistuu makkaroissa, “kinkuissa”, ym. Kokonaiset tuoreet broilerit ovat briteissä edullisinta lihaa mutta Suomessa niitä saa ehkä herkkukaupasta ja kansalle syötetään vedellä jatkettua silppua.

    Jos kerran rehua on tarjolla yllin kyllin, niin miksi lihankäytössä pitäisi säästellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Mikko H kirjoitti 3.11.2009 kello 2:35

    Tuomas S.
    Tuomas S.

    Tuota ylijäämäviljan dumppausta kehitymaihin on käytetty paljonkin ja se on länsimaille ilmeisesti helppo tapa päästä eroon ylijäämäviljasta, mutta sillä on ikävä taipumus tuhota paikallinen sato ja romahduttaa viljan hinta siellä ja aiheuttaa pahaa mieltä ja suurta harmistusta.

    Vaikutus on pahempi kuin yksittäisen sadon menettäminen ja harmistus. Paikallinen maatalous taantuu kun viljaa tulee dumppaushintaan rikkaista maista. Afrikan nälästä kärsivien maiden joukossa on useita, joiden pitäisi maantieteellisten olosuhteiten puolesta olla kaiken järjen mukaan ruoan viejiä eikä tuojia, mutta tuotanto ei kehity dumppauksen ja muun yhteiskunnallisen kaaoksen takia. Zimbabwe on tietty tapauksena omaa luokkaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. K-Veikko kirjoitti 3.11.2009 kello 6:37

    Tuota ylijäämäviljan dumppausta kehitysmaihin on käytetty paljonkin ja se on länsimaille ilmeisesti helppo tapa päästä eroon ylijäämäviljasta, mutta sillä on ikävä taipumus tuhota paikallinen sato ja romahduttaa viljan hinta siellä ja aiheuttaa pahaa mieltä ja suurta harmistusta.

    Järjellisesti ajatellen viljan dumppaaminen kehitysmaihin aiheuttaa ylimääräistä talouskasvua siellä, koska se vapauttaa resurssit tuottavampaan työhön. Miksi näin ei kuitenkaan käy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 3.11.2009 kello 8:32

    Järjellisesti ajatellen viljan dumppaaminen kehitysmaihin aiheuttaa ylimääräistä talouskasvua siellä, koska se vapauttaa resurssit tuottavampaan työhön. Miksi näin ei kuitenkaan käy?

    Kehitysmaissa ei ole yleensä varsinaista työvoimapulaa. Maatalous on niin tehotonta, että se pystyy luovutamaan työvoimaa muihin ammatteihin heti, jos työtä on saatavilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Ilpo Pernaa kirjoitti 3.11.2009 kello 7:53

    Mallasohran laatuvaatimuksissa korostetaan sitä, että valkuaista ei saa olla liikaa, leipomoteollisuus vähentää hintaa jos valkuaista on liian vähän. Ns. “asiantuntijat ” tietävät , että suomalainen vilja on heikkolaatuista !

    Seuraavassa myönnetään, että laatuvaatimus on taloudellinen peruste. Ts. teollisuuden voitto maksimoituu kun kustannukset siirretään tuottajalle. Ei kannata maksaa kun suomalainen vilja on niin heikkolaatuista.

    Saarelma: “Varastointi yhdistettynä ruuan ostamiseen maailmanmarkkinoilta tulisi sitä paitsi todennäköisesti pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin nykyinen maatalouden pyörittäminen.”

    Esitäppäs tuosta laskelma ja liitä uuden osto-organisaation ja hallinnon sekä riskin jäädä ilman (myydään eioota) kulut mukaan. Ja muista lisätä EU-maataloustukimaksut mukaan sillä ne eivät poistu oman maatalouden poistumisen myötä. Mitä ilmoitti Ranska tuista viime viikolla ? Muut maat saavat jo ennestään suhteellisesti Suomea suuremmat maataloustuet.

    Lainaus MTT:N sivuilta: “Toinen tärkeä laatuvaatimus on ohran valkuaispitoisuus. Tämä vaatimus on osittain taloudellinen. Mitä enemmän ohrassa on valkuaisaineita, sitä vähemmän siinä on arvokasta tärkkelystä. Tärkkelyksestä muodostuu pääosin maltaan uutesaanto, joka on sitä korkeampi, mitä matalampi on ohran valkuaispitoisuus. Korkea uutesaanto maltaassa on edellytys hyvälle keittohuonesaannolle, joka on taloudellisesti hyvin tärkeä panimossa. Valkuaista tarvitaan sopiva määrä ohrassa, jotta saadaan vierteeseen riittävästi hiivan ravinteita ja olueen vaahtoa. Osa valkuaisaineista pilkkoontuu mallastuksen ja mäskäyksen aikana liukoiseen muotoon aminohapoiksi, jotka ovat tärkeitä hiivan ravinteita. Pilkkoontuneet valkuaisaineet ovat tarpeellisia oluen vaahdon muodostuksessa ja vaahdon pysyvyydessä. ”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Antti kirjoitti 3.11.2009 kello 8:54

    Viljan ylituotannossa näkyy myös miten muutama tuhat sokerijuurikkaalta viljalle vaihdettua hehtaaria vaikuttaa satoon.

    Mutta olihan jossain lehdessä juttua miten thaimaalaiset marjanpoimijat keräsivät peuranruokintapaikalta rehukaalia, maistuvaksi vielä kehuivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. saint kirjoitti 3.11.2009 kello 9:21

    Kuluttaja: ”Jos kerran rehua on tarjolla yllin kyllin, niin miksi lihankäytössä pitäisi säästellä?”

    Tuota olen itsekin ihmetellyt. Vihreään aatteeseen näyttää kuuluvan se, että pitäisi siirtyä kasvisruokavalioon, koska niin saataisiin maapallon ylikansoituksen aiheuttama ongelma ratkaistuksi tyyliin ”jos ryhtyisimme kaikki kasvissyöjiksi, maapallolla voisi elää lähes 10 miljardia ihmistä”. (Entäs sitten, kun tulee se yhdestoista ?)

    Toisaalta olisi suosittava ”lähiruokaa”. Kuinka esimerkiksi Rovaniemen korkeudella pääsisi talven yli pelkillä lähiseuduilla viljellyillä kasviksilla? En epäile, etteikö siitä selviäisi, mutta luulen, että kulinaariset nautinnot olisivat vähissä ja posket kevään korvalla kuopallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Artturi kirjoitti 3.11.2009 kello 9:41

    Ilpo Pernaa:

    Leipomot ovat kautta historian kusettaneet maajusseja laatukriteereillä . Lue kriteereillä, joilla leipomoteollisuuden voitto maksimoidaan. Näiden mukakriteereiden avulla vähennetään alkutuottajalle kuuluvaa korvausta viljasta.

    öööö… leipomot yrittävät aina ja kaikkialla ostaa viljaa mahdollisimman halvalla, eli siten, että kaikille viljan tuotantoketjussa jää mahdollisimman vähän voittoja. Alkutuottajalle ei kuulu mitään korvausta. Hänellä on oikeus myydä viljansa kenelle haluaa ja leipomolla on oikeus ostaa viljansa keneltä haluaa. Tähän ei vaikuta mitkään laatuvaatimukset karvan vertaa.

    Edelleen se, että maailmanmarkkinoilta saa keinotekoisesti halpaa ruokaa on syy olla tuottamatta sitä itse, ei syy tukea sen tuotantoa.

    Tämä huoltovarmuusvaatimus tulee muuten täytettyä myös vapailla markkinoilla. Jos ruoan hinnan annetaan nousta kriisissä se antaa kannustimia kapitalisteille ylläpitää tuotantoa/varastoja, joka voi tällä hetkellä olla kannattavuuden rajoilla kunhan sillä pystyy kriisin tullessa käärimään sievoiset voitot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Evert The NeveRest kirjoitti 3.11.2009 kello 10:08

    Eviran mukaan suomalaisen rukiin valkuaisainepitoisuus 10+ prosenttia, eikä se kelpaa myllylaaduksi ja ruisleivän raaka-aineeksi. Tästä syystä MTK on suut supussa, kun laatumaan ruis tuodaan ulkomailta.

    Alan toimijoilla on myllyvehnän kehittämishanke, johon voi tutustua http://tinyurl.com/Agrimarketin-sivuilla.

    Myllyvehnä ohjelam perustuu typellä pelaamiseen. Itämeri saanee jatkossa Suomesta typpi-pulsseja. Agronetin keskustelupalstoilla viljelijät antavat ohjeita miten typpeä pumpataan peltoon, viimoiset liemet vielä ruiskutetaa. Silti ei päästä kelvolliselle laatutasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Sylvesteri kirjoitti 3.11.2009 kello 10:38

    Huoltovarmuutta hoidetaan siis maksamalla suurimmat yksittäiset tuet kukkienkasvattajalle ja tuottamalla viljaa, joka ei kelpaa syötäväksi…hienoa SUOmen kesKUSTA!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Volmertti kirjoitti 3.11.2009 kello 11:19

    Valkuaismäärään vaikuttaa merkittävästi lajike mitä viljellään. *Monella lajikkeella valkuisluku tippuu suuren satopotentiaalin varjolla. Esim. monen kirjoittajan ihailemassa Saksassa myllyvehnäksi kelpaa alempi valkuainen kuin Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Samuli Saarelma kirjoitti 3.11.2009 kello 12:07

    Ilpo pyysi laskelmia varastoinnista verrattuna oman maatalouden pyörittämiseen ruokapulan torjujana.

    Ensinnäkin on muistettava se, että jos ruokapula (saarron tai jonkun muun maailmankaupan häiriön vuoksi) alkaa syyskuussa, on uutta satoa turha odotella niiltä Suomen pelloilta ennen kuin 11 kuukauden päästä. Omaan maatalouteen nojaavan tuotannon on siis [i]jo nyt[/i] oltava varautunut noin pitkään varastointiin. Jos tuohon ei ole varauduttu (vaan esim. kaikki omat viljat myydään maailmanmarkkinoille saman tien kuin ne korjataan), niin sitten koko homma on fuulaa muutenkin. Jos taas varastointi tehdään, niin se ei selvästikään voi olla erityisen kallista saati teknisesti mahdotonta. Tuossa Osmon aloitusviestissä mainitaankin, että pelkkää viljaa on jo nyt varastoituna 2 miljoonaa tonnia.

    Toiseksi, maatalous on joka tapauksessa riippuvainen tuonnista lannoitteiden, polttoaineiden ja koneiden suhteen. Onko näitä varastoitu vuosikausien saartoa silmällä pitäen? Jos ei, niin mitenkäs sitä omaa maataloutta pyöritetään ilman noita?

    Kolmanneksi, tehdäänpä karkea arvio. Tuolla joku mainitsi, että vilja maksaa maailmanmarkkinoilla 100 euroa tonni. Puoli kiloa vehnää näyttäisi riittävän energiasisällöltään yhden ihmisen ruokkimiseen päiväksi. No, tuo olisi hyvin yksipuolista ruokaa, joten sanotaan, että tuo kaksinkertaistetaan (toinen puoli käytetään vaikka eläinten ruuaksi). Eli kilo viljaa per nenä per päivä. Suomelle tämä tarkoittaisi 5000 tonnia per päivä tai 1.8 miljoonaa tonnia per vuosi. Tuolla sadan euron hinnalla tuo maksaisi siis 180 miljoonaa euroa. Tuo on selvästi alempi luku kuin maataloustuki (olisikohan kertaluokkaa pienempi). Itse raaka-aine varastointiin ei siis maksaisi käytännössä mitään verrattuna nykyiseen tukemiseen, vaikka se heitettäisiin varastoinnin jälkeen menemään (todellisuudessa se voitaisiin tietenkin vaikka polttaa kuten ketjun otsikossa sanotaan).

    Tietenkin tukeminen pitäisi lopettaa koko EU:ssa, mutta jo pelkästään kansallisista tuista luopuminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

    Mitä oikein pitkiin ruokakriiseihin tulee, niin kyllä varmasti jollain 2-5 vuoden aikaskaalalla oma tuotanto saataisiin uudelleen käyntiin, vaikka se olisi kannattamattomana lopetettukin. Kyse ei kuitenkaan ole mistään huipputeknologiasta, vaan asiasta, jota ihmiskunta on harrastanut jo viimeiset 8000 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. jore kirjoitti 3.11.2009 kello 12:14

    “Tuota ylijäämäviljan dumppausta kehitymaihin on käytetty paljonkin ja se on länsimaille ilmeisesti helppo tapa päästä eroon ylijäämäviljasta, mutta sillä on ikävä taipumus tuhota paikallinen sato ja romahduttaa viljan hinta siellä ja aiheuttaa pahaa mieltä ja suurta harmistusta. Että sekään ei taida olla hyvä idea.”

    Tähän en osaa ottaa kantaa muulta osin, kun ainakin silloin viljan vieminen voisi toimia, kun on pulaa ruuasta eli seurauksena olisi nälänhätää. Mikäli viljan laatu ei ole riittävää, voisi miettiä voisiko laatua jotenkin muuten parantaa, tai sitten siitä valmistettaisiin sellaisia ruoka-aineita joihin laatu kelpaa. Koska vaihtoehtona olisi ihmisten nälkäkuolema.

    Tietenkin tässä tarvittaisiin EU mukaan, Suomen pitäisi asiaa ajaa EU:ssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. jore kirjoitti 3.11.2009 kello 12:15

    Vielä sen verran, että meillä voisi olla jonkinlaiset katastrofivarastot kehitysmaita varten, joita puretaan ainakin silloin kun nälänhätä uhkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Artturi kirjoitti 3.11.2009 kello 12:56

    Samuli Saarelma:

    Kyse ei kuitenkaan ole mistään huipputeknologiasta, vaan asiasta, jota ihmiskunta on harrastanut jo viimeiset 8000 vuotta.

    Olis vielä runsaasti metsää kaskettavaksi, joten sadot olis loistavia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Pekka kirjoitti 3.11.2009 kello 13:16

    Samuli Saarelma:
    “Mitä oikein pitkiin ruokakriiseihin tulee, niin kyllä varmasti jollain 2-5 vuoden aikaskaalalla oma tuotanto saataisiin uudelleen käyntiin, vaikka se olisi kannattamattomana lopetettukin.”

    Saataisiin, edellyttäen että pellot on pidetty viljelykelpoisina. Hyvä keino kannattamattoman maatalouden ongelmien vähentämiseksi säilyttäen kuitenkin huoltovarmuus, olisi peltojen käyttäminen energian tuotantoon viljelemällä ruokohelpeä. Jos pellot joudutaan raivaamaan uudestaan, siihen menee paljon enemmän kuin 2 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. jore kirjoitti 3.11.2009 kello 13:27

    “Mitä oikein pitkiin ruokakriiseihin tulee, niin kyllä varmasti jollain 2-5 vuoden aikaskaalalla oma tuotanto saataisiin uudelleen käyntiin, vaikka se olisi kannattamattomana lopetettukin. Kyse ei kuitenkaan ole mistään huipputeknologiasta, vaan asiasta, jota ihmiskunta on harrastanut jo viimeiset 8000 vuotta.”

    Toi voi pitää paikaansa silloin kun on vielä alaa osaavia ihmisiä. Ei tule olemaan ihan helppo juttu polkaista kerralla tuotantoa pystyyn kiireellä. Vaikka ihmiskunta on harrastanut viljelyä kauan, on aivan eri asia tehdä se tehokkaasti. On hyvä saavutus toi parikin vuotta, se aika nälänhätää olisi aika tuhoisaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Artturi kirjoitti 3.11.2009 kello 14:16

    Pekka:

    Jos pellot joudutaan raivaamaan uudestaan, siihen menee paljon enemmän kuin 2 vuotta.

    Kukaan tuskin on ehdottamassa, että ne kivet kannettaisiin niille pelloille takas. Tuskin siinä nyt niin kauaa menee, kun polttaa metsää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. jore kirjoitti 3.11.2009 kello 16:00

    Pekka entäs se osaaminen! Siitä pitäisi ensin pitää huolta, että se säilyy, muuten menee paljon enemmän aikaa saada minkäänlaista viljapeltoa pystyyn, vaikka kiviä ei olisikaan, jos ensin pitäisi ruveta porukkaa kouluttamaan ja opastamaan.

    Minä näen keskeisinä asiointa juuri tämän osaamisen ylläpidon ja tarvittavan kaluston ja muun asiaan kuuluvan infran olemassaolon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Ilpo Pernaa kirjoitti 3.11.2009 kello 16:29

    Artturi:”Alkutuottajalle ei kuulu mitään korvausta. Hänellä on oikeus myydä viljansa kenelle haluaa ja leipomolla on oikeus ostaa viljansa keneltä haluaa. Tähän ei vaikuta mitkään laatuvaatimukset karvan vertaa.” Montako niitä viljaa ostavaa leipomoa on ?

    Kyse on tietenkin myllyteollisuudesta:

    http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/607/Pilkkaako%20myllyteollisuus.htm

    http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=ratk/r-1993-61-0625

    Miten yksittäinen maajussi kilpailuttaa tuotteitaan tässä toimintaympäristössä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Ilpo Pernaa kirjoitti 3.11.2009 kello 17:30

    Voi luoja , Everest: “Myllyvehnä ohjelam perustuu typellä pelaamiseen. Itämeri saanee jatkossa Suomesta typpi-pulsseja. Agronetin keskustelupalstoilla viljelijät antavat ohjeita miten typpeä pumpataan peltoon, viimoiset liemet vielä ruiskutetaa. Silti ei päästä kelvolliselle laatutasolle.”

    Miten tuo on mensan jäsen kun ei osaa edes lukea ? Suomalaisesta viljasta pystyy kyllä leipomaan , mutta siitä saatava voitto on pienempi kuin ulkomaisesta viljasta leivotusta.

    Typpeäkö pumpataan peltoon ja sitäkautta Itämereen ? Voi tätä propagandaa ja syväkaunaa sanoisi lipponenkin.

    Samalla nämä kaunakuluttajat vaativat halpaa, puhdasta ja ympäristöystävällistä tuotantoa. Se ei saisi maksaa mitään. Eikö röyhkeydellä ole mitään rajaa ?

    Saarelmakin voisi tutustua maatalouden teknologiaan kun väittää sen olevan yksinkertaista.

    http://www.mtt.fi/met/pdf/met97.pdf

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt

    kaksi esimerkkiä satojen joukosta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. TimoT kirjoitti 3.11.2009 kello 18:04

    Pelletin polttajien kannattaisi nyt siirtyä viljaan. Se onnistunee useimmilla laitteistoilla pelkästään säätöjä viilaamalla. Pelletti on nyt kalliimpaa kuin öljy polttoaineena. Vilja jää alle puoleen pelletin hinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Sylvesteri kirjoitti 3.11.2009 kello 18:09

    Ottakaapa huomioon että tehokkuusvaatimukset käytettyä työpanosta kohden kriisioloissa ovat kertaluokkaa alhaisemmat kuin rauhan oloissa.

    Sellaisessa kriisissä jossa tuonti ja vienti ei toimi, ovat sadat tuhannet vienti- ja tuontialoilla työskentelevät ihmiset muutenkin täysin vailla työtä, joten porukkaa kyllä riittäisi.

    jore
    “muuten menee paljon enemmän aikaa saada minkäänlaista viljapeltoa pystyyn, vaikka kiviä ei olisikaan, jos ensin pitäisi ruveta porukkaa kouluttamaan ja opastamaan.”

    Kyllähän siinä olisi ainakin se pari-kolme mvuotta aikaa. Kuvittelisin, että siinä ajassa kaltaiseni kaupunkilaisenkin korvien väliin tarttuu yhtä sun toista maanviljelystä. Ja nyt kun oikein muistelen, ei se perunoidenkaan kasvattaminen nyt niin hirvittävän vaikeata hommaa ollut. Laitettiin keväällä potut maahan ja syksyllä nostettiin kuokalla ylös.

    Sitäpaitsi, kun katsoo Samulin laskelmia, niin jos vaikka laitettaisiin 100 miljoonaa per vuosi voisi maataloudellisen maanpuolustuksen materiaalihankintoihin, niin pysyisivät traktoriktin valmiudessa. Toiset 100 miljoonaa voitaisiin laittaa maataloudellisen maanpuolustuksen toimntamenoihin. Näillä rahoilla koulutettaisiin maataloustaistelureservi, jota myös kertautettaisiin vuosittain. Tällöin pilliin vihellettäessä meillä olisi hyvinkoulutettu ja motivoitunut reservi miehiä, miksei naisiakin, valmiina tarttumaan talikkoihin koko kansakunnan puolesta.

    😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Samuli Saarelma kirjoitti 3.11.2009 kello 19:22

    Ilpo Pernaa:”Saarelmakin voisi tutustua maatalouden teknologiaan kun väittää sen olevan yksinkertaista.”

    Ensimmäinen esimerkkisi koski jotain tietojärjestelmiä, joilla ei ole mitään tekoa sen kannalta saadaanko kriisitilanteessa tuotettua ruokaa, eikä viljelyyn itsensä yhtään mitenkään. Varmasti itse viljelybisneksessä niillä voi olla suurikin merkitys.

    Toinen linkkisi oli johonkin portaaliin, ei mihinkään oikeisiin esimerkkeihin.

    Mutta sinähän olet itse maanviljelijä. Mikset kerro omasta työstäsi, miten siinä tarvitaan huippuosaamista? Oletko vuosikausia yliopistossa asiaa opiskellut?

    Mitä huipputeknologian koneita siinä viljelyssä tarvitaan? Onko niiden käyttäminen niin vaikeaa, ettei sitä oppisi tavallinen perusälykäs ihminen lyhyessä ajassa (sanotaan vaikka samalla tavoin kuin puolessa vuodessa oppii intissä käyttämään armeijan aseita)?

    Ja siis lisäksi on huomattava se, että maatalous on nykyisin paljon vähemmän työvoimavaltaista ennen kaikkea siksi, että työvoima on kallista. Jos maassa on ruokakriisi, eikä muulle työlle ole kysyntää, niin työvoimaa on tietenkin paljon enemmän tarjolla. Tämä mahdollistaa paljon nykyistä yksinkertaisempien työmenetelmien käytön.

    Maatalous on asia, jota harrastetaan ympäri maailmaa ja ennen kaikkea kaikkein kouluttamattomin väki on yleensä juuri siinä kiinni kehitysmaissa. Maataloustuotanto on myös asia, jossa kehitysmaiden katsotaan pystyvän kilpailemaan kehittyneiden maiden kanssa. Tämän vuoksi niitä maataloustukiaisia juuri sitten pitääkin pumpata maanviljelijöille, koska reilussa kilpailussa heillä ei ole mitään erityistä etua niihin kehitysmaiden yksinkertaisilla menetelmillä viljeleviin.

    Tämä _ei_ päde oikeasti korkeaa osaamista vaativissa asioissa. Siitä köyhästä bangladeshiläisestä ei saa ilman valtavia koulutuspanostuksia suomalaisen insinöörin kanssa kilpailuun kykenevää, vaikka maanviljelyssä hän pärjäisikin suomalaiselle maanviljelijälle. Siksi tuo insinööri voi myydä työpanoksensa vapailla markkinoilla ja saada siitä hyvän korvauksen, kun taas maanviljelijä ei vapailla markkinoilla töineen pärjää, vaan hänen työpaikkansa pysyy olemassa vain veronmaksajilta kupatun verorahan avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Tavallinen veronmaksaja kirjoitti 3.11.2009 kello 19:53

    Kyllä 3 miljardia euroa vuodessa on liian huikea summa ‘osaamisen ja infran’ ylläpidosta. Ihmettelen toisaalta suuresti, miksi keskustelu aina siirtyy
    ennen kokemattoman syvään elintarvikekriisiin heti, kun vain sanallakaan mainitaan, että kansalliset, yli 1,5 miljardiin euroon kohoavat maataloustuet olisi syytä lopettaa. Eihän tukien loppuminen merkitsisi maanviljelyksen loppua.

    Noin kaksi vuotta sitten Suomen Keskusta -nimisen puolueen puoluesihteeri Jarmo Korhonen ei nähnyt kovin dramaattisena kansallisten tukien lopettamista. Kylmän viileästi hän totesi Iltalehden kysymykseen, mitä tapahtuisi, jos lopetettaisiin, että tuotanto vain siirtyisi suurempiin yksiköihin. Itse olisin sanonut, suurempiin ja ammattimaisesti toimiviin eli kannattaviin yksiköihin.

    EU:n sisällä kaikesta huolimatta työnjakoa tulisi järkevöittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Evert The NeveRest kirjoitti 3.11.2009 kello 21:13

    Vilja polttaminen yksin ei oikein lämmitä. Ympäristöministeri Paula Lehtomäki tuli hätiin oivalsi, että viljaa voidaan polttaa turpeen kaverina.

    Suomalainen maatalousdoktriinia ollaan vaihtamassa vaivihkaa energian tuotannoksi. Eli vanhan virsikirjan säkeet vain muoktaan uusiksi seuraavasti:

    – Suomalainen energiantuotanto on puhdasta, turvallista ja laadukasta.
    – Energiaketju työllistää yli 300.000 suomalaista alkutuotannossa, jalostuksessa, kuljetuksessa, kaupassa jne.
    – Energian huoltovarmuus edellyttää kotimaista tuotantoa.

    … ja sitä rataa.. kolehti kerätään seurakunnalta, luonnolta ja ympäristöltä ei kysytä mielipidettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Ilpo Pernaa kirjoitti 3.11.2009 kello 22:22

    Samuli: “Siksi tuo insinööri voi myydä työpanoksensa vapailla markkinoilla ja saada siitä hyvän korvauksen, kun taas maanviljelijä ei vapailla markkinoilla töineen pärjää, vaan hänen työpaikkansa pysyy olemassa vain veronmaksajilta kupatun verorahan avulla.”2

    Kuka maksaa insinöörin opiskelun , jota hä sitten kilpailuttaa omaksi edukseen?

    http://www.tiede.fi/kysyasiantuntijalta/vastaus.php?id=162&k=20

    En nyt tähän hätäään kuten tuohon maatalouden tutkimus/teknologia-linkkiin ehdi etsiä tuoreempaa linkkiä. Nykyaikana korkeakoulutukinnon hinta lienee euroissa sama , öbaut 200 000 euroa. Tuskin siihen on laskettu valtion rakentamaa infrastruktuuria , siis sitä mitä kaikkea liittyy opiskelun fasiliteetteihin.

    Miten maanviljelijän työssä tarvitaan huippuosaamista ? Mitä ingenjöörin työssä tarvitaan sellaista, jota ei tavallinen ihminen koulutuksella oppisi ?

    Kyllä kaikki työt tarvitsevat osaamista eikä niitä voi arvostaa samoilla kriteereillä. Siistijän työ on yhtä arvokasta kuin johtajan . Ei se, etttä johtaja saa miljoona euroa vuodessa ole työn arvokkuuden mittari. Tai onhan se rahassa mitattuna, mutta se on hyvin kapea siivu työn tekemisen todellisesta merkityksestä.

    Kukaan tuntemistani maajusseista ei halua palkkaansa tukina. Haluamme , että meille maksetaan tehdystä työstä reilun kaupan periaatteella.

    Te suuret veronmaksajat olette halunneet ruuan alle tuotantokustannusten, siinä tämä villakoiran ydin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Ilpo Pernaa kirjoitti 3.11.2009 kello 23:02

    Helsingin Yliopisto on tehnyt oivan yhteenvedon suomalaisesta maataloudesta. Tämä oikoo toivottavasti joitakin urbaannikkojen vääriä yleistyksiä. Olisipa vielä kansainvälinen vertailu, niitäkin on, mutten ehdi etsiä:

    http://www.mm.helsinki.fi/MAATALOUS/tiedostot/aamateriaalit_2009/Y150%2015-09-2009%20J.Kola.pdf

    Maajussit taitavat olla suomalaisen yhteiskunnan todellisia prekariaatteja, siihen viittaa edellisen yhteenvedon riskitekijäluettelo: säätilat, globalisaation uhat, epävarmuus , jossa poliittisilla päätöksillä vaikutetaan tuloihin lyhyellä aikavälillä. Tämän seurauksena toimeentulon pitkäjänteinen suunnittelu on tullut mahdottomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. Jaassu kirjoitti 4.11.2009 kello 2:01

    Voiko viljaa muka polttaa, eikö siitä tule niitä hiilitioksidipäästöjä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Ilpo Pernaa kirjoitti 4.11.2009 kello 7:35

    Hiljattain on julkaistu lista Suomen arvokkaimmista töistä. Enkä suinkaan tarkoita verokalenteritietoja. Tarkoittamani lista on influenssarokotusten tärkeysjärjestysluettelo.

    Sen mukaan ensimmäisten rokotettavien joukossa työntekijöistä ovat hoitohenkilökuntaan kuuluvat. Siellä eivät ole virmojen huippuosaajat eivätkä konsernien miljoonapalkkaiset johtajat. Palkkataulukossa sensijaan viimeisinä ovat nämä rokotuslistan kärkisijoilla olevat.

    Mitä tämä kertoo yhteiskuntamme arvojärjestyksestä ? Samoin moni muukin asia, esim. vanhusten hoito, kouluverkkokysymykset ja muut kansalaisten arkea koskettavat kipukohdat. Euroopan kilpailukykyisimpiin kuuluva kansantalous ei muka pysty hoitamaan näitä perusasioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Tavallinen veronmaksaja kirjoitti 4.11.2009 kello 8:22

    Pellervon Taloudellisen Tutkimuslaitoksen tutkija,
    lisensiaatti Pyykönen esitteli v.2008 kesällä sanomalehti Karjalaisen artikkelissa tutkimustuloksiaan, joiden mukaan
    ruuan hinta ei Suomessa merkittävästi kallistuisi, vaikka kansalliset maataloustuet lopetettaisiin.

    Niinpä ‘doktriinilta’ menee pohja sen suhteen, että kolossiaalisilla kansallisilla tukiaisista olisi kuluttajalle sen suurempaa hintaetua ruokakaupan kassalla.

    Tosin kuluttaja tietää sen ilman julistustakin vertaillessaan tänä päivänä vaikka Tanskassa ja Suomessa tuotettujen kinkkujen hintaa kaupan hyllyssä. Tai ostaessaan mieluummin esimerkiksi Baltiassa valmistettua juustoa alle 4 euron kilohintaan, kun samaan aikaan tarjolla on kotimaista, raskaalla tuella tuettua juusto hintaan 8 euroa.

    Kun suomalainen elintarvikkeiden nykytuotanto on jatkuvasti ja rajusti kannattavuusrajan alapuolella, olisi aika ryhtyä miettimään korjausleikkauksia. Kipujen lievitykseen tarkoitettu tuki-asperiini on menettänyt tehonsa ylisuurinakin annoksina käytettynä. Siitä tulee vain ‘pöpperöinen’ olo ja turhanaikainen
    mm. tarve polttaa tukien takia väkisin viljeltyä, ala-arvoista viljaa energiaksi.

    Jo ensi vaalikaudella olisi toteutettava suuri maatalouden saneerausohjelma, jonka avulla tilakoot saataisiin kasvatetuksi sellaiseksi, että tuotanto olisi – ainakin joillakin tuotantosuunnilla – kannattavaa. Lisäksi työnjakoa EU:n alueella tulisi ryhtyä voimakkaasti järkevöittämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Artturi kirjoitti 4.11.2009 kello 9:29

    Ilpo Pernaa:

    Siistijän työ on yhtä arvokasta kuin johtajan .

    No mitä nyt tarkoitetaan arvokkaalla. Johtajan työ tuottaa enemmän hyvinvointia ja siitä ollaan valmiita maksamaan enemmän. Jos taas arvostamme esim. parhaansa yrittämistä molemmat ammatit voivat olla yhtä arvokkaita. Joka tapauksessa on hyvä asia, että niistä töistä, jotka tuottavat enemmän hyvinvointia kuin toiset työt myös maksetaan enemmän. Näin ihmiset hakeutuvat ammatteihin joissa he kasvattavat hyvinvointia.

    Se, että töistä maksetaan eri suuruisia palkkoja ei tarkoita että niiden töiden tekijät olisivat ihmisarvoltaan erilaisia. Molemmilla pitää ola yhtäläinen oikeus päättää omista asioistaan.

    Haluamme , että meille maksetaan tehdystä työstä reilun kaupan periaatteella.

    Kelpaisko ihan vaan vapaan kaupan periaatteella?

    Te suuret veronmaksajat olette halunneet ruuan alle tuotantokustannusten, siinä tämä villakoiran ydin on.

    Ei tietenkään. Minä haluan ruoan sen halvimmalla tuotantokustannuksella. Jos tämä halvin tuotanto ei tule Suomesta, niin sitten minulla pitää olla oikeus ostaa ruokani ulkomailta, eikä pakottaa minua tukemaan suomalaisia maanviljelijöitä.

    Kukaan tuntemistani maajusseista ei halua palkkaansa tukina.

    No sittenhän me olemme samaa mieltä, että tuet voidaan lopettaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Sylvesteri kirjoitti 4.11.2009 kello 9:49

    Ilpo ei näyttänyt vastaavan Samulin esittämiin kysymyksiin, vaan käänsi keskustelun ihan muille urile.

    Luin taas lehdestä, kuinka UPM aikoo karsia ylikapasiteettia sahoissa ja vanerintuotannossa.

    Miksi ihmeessä samaan maatalouden ylituotantotilanteessa aletaan ensimmäiseksi miettimään koko EU:n laajuisia lisätukia? Sehän vain _pahentaa_ ongelmaa kun pidetään kannattamatonta liikakapasiteettia veronmaksajien tuella pystyssä.

    Sahateollisuuden ongelmatkin vain pitkittyisivät sillä, jos valtion tukiaisia annettaisiin sahoille niin, että kapasiteettia ei tarvitsisi ollenkaan sulkea ja joillakin sahoilla sitä voitaisiin ehkä jopa kasvattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Samuli Saarelma kirjoitti 4.11.2009 kello 11:50

    Ilpo, kuten Sylvesteri jo mainitsi, et vastannut suoraan esittämiini kysymyksiin. Päättelen tästä, että implisiittisesti myönnät, ettei se maatalous ole sellaista erityisen vaikeaa touhua, ettei siihen voitaisi kohtuullisessa ajassa ihmisiä kouluttaa kriisitilanteessa.

    “Kuka maksaa insinöörin opiskelun , jota hä sitten kilpailuttaa omaksi edukseen?”

    Mitä ihmettä tällä on asian kanssa tekemistä? Kyse tässä on puhtaasti siitä, että insinöörin koulutus (mukaanlaskien sen, että hän on jo lukiossa opiskellut matematiikkaa ja fysiikkaa) kestää vuosikausia ja todellakin on kallista ja siksi kehitysmailla on paljon vähemmän insinöörejä kuin esim. Suomella. Maanviljelijöitä niilläkin sen sijaan on pilvin pimein. Minusta tämä osoittaa sen väitteeni, että maatalous ei ole asia, jonka kriisiaikana käynnistäminen kaatuisi siihen, että pitäisi vuosikausia kouluttaa työntekijöitä ennen kuin itse viljelyyn voisi ryhtyä. Tämä olisi asiantila, jos kriisiaikana pitäisi esim. yhtäkkiä tyhjästä tempaista nykyaikainen vientiteollisuus käyntiin, eikä meillä olisi nykyisen kaltaista insinöörijoukkoa käytettävissä.

    Kysyit:”Mitä ingenjöörin työssä tarvitaan sellaista, jota ei tavallinen ihminen koulutuksella oppisi ?”

    No, ensinnäkin insinöörin työssä tarvittaneen aina ainakin jonkinlaista matemaattista lahjakkuutta, joten en ole mitenkään vakuuttunut, että kaikki olisivat siihen kykeneviä, mutta vaikka tämä unohdettaisiin, niin tuo mainitsemasi koulutus insinöörin kohdalla kestää vuosikausia. Kestääkö maanviljelijäksi oppiminen todellakin näin kauan? Miten ihmeessä ne miljardit kouluttamattomat kehitysmaiden ihmiset onnistuvat sitten viljelemään peltojaan, jos se on näin vaikeaa?

    Se rokotusjärjestysesimerkkisi osoittaa puolestaan, että argumenttisi ovat totaalisen loppu. Syy sille, miksi ensin rokotetaan terveydenhuoltohenkilökunta, ei tietenkään liity siihen, että heidän työnsä olisi jotenkin yleisesti arvokkaampaa kuin joku toinen työ, vaan siihen, että epidemian kontrollissa pysymisen kannalta on tietenkin parasta, että terveydenhoitohenkilökunta on terveenä. Sikainfluenssan hoidon ja leviämisen estämisen kannalta lääkärin työ on tietenkin tärkeämpää kuin insinöörin tai maanviljelijän, mutta yleisesti tämä ei sano vielä yhtään mitään noista ammateista.

    Eikä eri ammattien subjektiivinen arvottaminen edes liity itse aiheeseen mitenkään.

    Ja viimeinen jankkausoljenkortesi:”Te suuret veronmaksajat olette halunneet ruuan alle tuotantokustannusten, siinä tämä villakoiran ydin on.”

    Ei, me veronmaksajat haluamme ostaa ruuan sillä hinnalla, mihin vapaat markkinat sen asettavat aivan kuten ostamme T-paitamme ja tietokoneemmekin. Jostain syystä maanviljelijöille tämä ei kelpaa, vaikkeivät he nostaneet mitään meteliä, kun T-paitojen ompelijat joutuivat työttömiksi, kun heidän työnsä ei enää pärjännyt maailmanmarkkinahinnoilla vaan tuotanto siirtyi Kiinaan. Heille kyllä kelpaa se, että he itse saavat ostaa halpoja kehitysmaissa ommeltuja T-paitoja, mutta toisaalta heidän oman tuotteensa pitää olla subventioilla ja tuontitulleilla suojeltua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Kuluttaja kirjoitti 4.11.2009 kello 12:25

    “Te suuret veronmaksajat olette halunneet ruuan alle tuotantokustannusten, siinä tämä villakoiran ydin on.”

    Minusta näyttää lähinnä siltä, että kuluttajat ja tuottajat ovat samassa veneessä: ruuan kuluttajahinta on ihan järjetön siihen nähden, mitä tuottajat saavat raaka-aineesta. Ongelmana on elintarviketeollisuuden ja kaupan kohtuuttoman suuri osuus kuluttajahinnasta.

    Jos vilja maksaa 10c/kg ja valmis leipä kaupassa 5e/kg, niin hinnassa on jossain ilmaa ja paljon. Tätä todistaa se, että muualla Länsi-Euroopassa hyvä leipä maksaa luokkaa 2-3e/kg, vaikka yrittäjien kustannusrakenne on samankaltainen (erojakin on, mutta nyt ei kuitenkaan verrata Suomea Belizeen).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Samuli Saarelma kirjoitti 4.11.2009 kello 15:04

    Kuluttaja:”Ongelmana on elintarviketeollisuuden ja kaupan kohtuuttoman suuri osuus kuluttajahinnasta.”

    Minä näen taas tuon niin päin, että ruuan tuotannossa (vaikka katsoisi niitä Länsi-Euroopan lukuja, eikä Suomea), raaka-aine maailmanmarkkinoilla maksaa vähän ja itse valmiin tuotteen, esim. leivän, tekeminen ja myyminen maksaa paljon.

    Varmaan tonni rautamalmiakin on suhteellisen halpaa, mutta tonnin painoinen auto on sitten jo aika kallis. En pidä tätä mitenkään kohtuuttomana. Ei minusta mitenkään auton älyttömän korkea hinta tarkoita sitä, että rautamalmin tuottajan kuuluisi saada jotenkin isompi osansa kakusta.

    Koska elämme vapaassa maassa, kuka tahansa saa avata ruokakaupan tai leipomon, jos uskoo niillä aloilla olevan ilmaa nykyisissä hinnoissa. Sieltä vaan vapaata lounasta syömään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. jore kirjoitti 4.11.2009 kello 15:55

    “Koska elämme vapaassa maassa, kuka tahansa saa avata ruokakaupan tai leipomon, jos uskoo niillä aloilla olevan ilmaa nykyisissä hinnoissa.”

    Käytännössä toi on idealismia, markkinoilla vallitsee suuruuden voima, joka käytännössä tarkoittaa, että jos yrität perustaa kaupan, pitäisi pystyä tyhjästä perustamaan iso kauppaketju varastointiorganisaatioineen. Eli kaikilla on vapaus perustaa iso kauppaketju, niinhän se on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Tuomas S. kirjoitti 4.11.2009 kello 17:55

    Ilpo Pernaa:

    “Nykyaikana korkeakoulutukinnon hinta lienee euroissa sama , öbaut 200 000 euroa. ”

    Tuolla linkin takana todettiin että insinööri maksaa 221 000 markkaa, ja jos se on öbaut 200 000 euroa niin sehän on noussut nopeammin kuin suomalaisen ruuan hinta.

    Ja mitä tuohon syväkaunaisuutteen tulee, niin rantavaltioista suomalaiset dumppaavat typpeä jo nyt itämnereen kolmanneksi eniten. Typpikuormasta käytännössä kaikki tulee maataloudesta.

    Ja niinhän se menee, että aina Keskustan ollessa hallituksessa itämeren tila huononee. Pitää toivoa ettei tule taas neljää laihaa vuotta, ja keskustalaista MM-ministeriä, koska nyt alkaa olla kuulemma viimeiset hetket tehdä itämerelle jotain.

    Fosforikuormat ovat myös valtavia, mutta jostain luin että fosforin holtittoman käytön ansiosta se alkaa pikkuhiljaa loppua maailmasta.

    Edelleen kysyn tästä pyhästä huoltovarmuudesta: miten hyvin suomi on varautunut kriisiin, jos jonain vuonna saattaakin tulla tällä 4 miljardin panostuksella 2 miljardia kiloa niin huonoa viljaa että siitä saa vain olutta? Kiehtova ajatus sinänsä. Kriisissä ollaan, mutta pienessä pöhnässä se ei tunnu niin pahalta… 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. saint kirjoitti 4.11.2009 kello 18:09

    “Miten ihmeessä ne miljardit kouluttamattomat kehitysmaiden ihmiset onnistuvat sitten viljelemään peltojaan, jos se on näin vaikeaa?”

    Pitäisi tietysti kysyä ”kehitysmaan” naisilta, jotka sitä kuokkaa heiluttavat, mistä he ovat oppinsa ammentaneet. Voisimme sitten kriisitilanteessa käyttää vastaavanlaista oppimismetodia ja viljelytekniikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Samuli Saarelma kirjoitti 4.11.2009 kello 18:11

    jore:”Käytännössä toi on idealismia, markkinoilla vallitsee suuruuden voima, joka käytännössä tarkoittaa, että jos yrität perustaa kaupan, pitäisi pystyä tyhjästä perustamaan iso kauppaketju varastointiorganisaatioineen. Eli kaikilla on vapaus perustaa iso kauppaketju, niinhän se on.”

    Jep. Jos ei omat rahkeet riitä, niin kyllä ulkomailta on valmiina tulemaan paikalle ketjuja niitä ilmaisia lounaita poimimaan. Ainakin Lidl on näin tehnytkin. Ei ole mitään dramaattista hintojen laskua tapahtunut, mikä vain osoittaa, että hinnat olivat melko hyvin kilpailtuja jo ennenkin. Lidlin leivän hinta on paljon lähempänä niitä toisten kauppojen hintoja kuin sitä viljan tuottajahintaa (10c/kg).

    Ja pelkästään suomalaisten ketjujenkin välillä käydään kilpailua. Jos Keskon katteissa on paljon ilmaa, niin S-ryhmä laskee hintoja ja kerää potin. Jotta tuo ilma-argumentti kelluisi, pitäisi alalla olla kartelli ja jos joku sellaista väittää, niin sen tueksi olisi hyvä esittää jotain kättä pidempää.

    Bensamyynti vaatii varmasti yhtä suuria tukkuorganisaatioita kuin ruuankin myynti. Ei siellä silti mitään ihmeellisiä ilmoja hinnoissa ole, vaan jatkuva kilpailu pitää hinnan kurissa.

    Ja onhan maailma muutenkin täynnä aloja, joita on ihan turha jossain nyrkkipajassa koittaa harrastaa. Tai aloja, joissa on globaalisti vain pari firmaa. Esim. PC:n keskusyksiköitä tekee kai vain kaksi firmaa maailmalla, Intel ja AMD. Onko PC:n keskusyksiköiden hinnassa paljonkin ilmaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Ilpo Pernaa kirjoitti 4.11.2009 kello 21:09

    Vapaa kauppa ja halvin mahdollinen maataloustuotanto. Jos maatalouden tuotteet tuotettaisiin vain tällä periaatteella, niin maapallo tuhoutuisi alle aikayksikön.

    On hämmentävää huomata, että vihreiden ? sivustolla ei nähdä kestävän kehityksen ulottuvuutta lainkaan. Samoin länsimaista maataloutta verrataan kehitysmaiden lapio ja kuokka – menetelmään.

    Suomalaiseen maatalouteen on syvä kaunasuhde. Jos me tuotamme enemmän kuin muut maat, esim.lypsylehmän vuotuinen maitomäärä, niin se on tehotuotantoa , joka pilaa luonnon. Kun taas viljojen hehtaarisaanto on muita maita pienempi, niin tuotanto on tehotonta ja joutaa lopetettavaksi. Aina väärin.

    Verorahoilla maksetaan koulutus , (mikä on mielestäni oikein), mutta Suomen maataloutta ei saaa tukea, muiden maiden kyllä.

    Lähtökohtaisesti maatalouskaunaatikoilla näyttää olevan sellainen luontosuhde, että se joutaa riistettäväksi. Ruoka mahdollisimman halvalla, kehitysmaiden hinnoilla ja kuitenkin luontoa pitäisi suojella maksimaalisesti. Maa nähdään tuotantokoneena, jota voidaan käyttää pelkästään vapaan markkinatalouden ehdoilla.

    Se on kyllä totta , että maataloustuki ohjautuu teollisuuden ja kaupan hyväksi, sen myöntää kauppa itsekin. Onkin haettu keinoja , joilla perhekokoinen maatalous olisi vahvempi neuvotteluosapuoli kauppaa vastaan.

    Saarelman argumentti: “Heille kyllä kelpaa se, että he itse saavat ostaa halpoja kehitysmaissa ommeltuja T-paitoja, mutta toisaalta heidän oman tuotteensa pitää olla subventioilla ja tuontitulleilla suojeltua.” ei pidä paikkaansa.

    Halpojen paitojen kohdalla käy niin, että niitä ei osteta koska ne hajoavat käsiin. Ruuan tuottamiseen kuluu monta ulottuvuutta (eettisyys, kestävä kehitys, reilu kauppa ) . Ostettaessa halvinta ruokaa nämä tekijät eivät tule esiin. Vapaa markkinatalous ei huolehdi niistä eikä kuluttajien moraali ole riittävän korkealla tasolla. (ostetaan halvinta)

    Tuntuu myös siltä, että näiden argumenttien painoarvo on saitilla keskustelevilla nollassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Ilpo Pernaa kirjoitti 4.11.2009 kello 23:10

    Tuomas S:”Fosforikuormat ovat myös valtavia, mutta jostain luin että fosforin holtittoman käytön ansiosta se alkaa pikkuhiljaa loppua maailmasta.”

    höpöhöpö jostain luin, lieneekö luotettavista lähteistä esim. pseudodyymi , hesari tai uutispäivä demari?

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Tilojen_ravinnekaytto_tehostunut_hurjasti/

    Asiantuntijat eivät myöskään pysty arvioimaan miten paljon sisäinen kuormitus ja luonnon valunta kuormittavat vesiä. Kaikki pannaan tarkoituksenmukaisuussyistä maatalouden piikkiin.

    Vetoan kansalaisiin. Nyt voi jokainen , joka tuntee huolta vesistöjen saastumisesta, perustaa kosteikon. Tässä linkki:

    http://www.mavi.fi/fi/index/maaseudunrahoitus/ymparistotuetyhdistyksille.html

    Tuomas S. voi huolisuomenvesientilastayhdistys r.y:n nimissä vuokrata maata meren tai järven rannalta ja perustaa siihen kosteikon. Hankesuunnitelmatilaus TE-keskukselta ja urakkatarjouspyynnöt vetämään. Rahoitus pitää kai järjestää ensin velkarahalla, EU toimittaa rahaa valmistumisraporttien ja tarkastusten jälkeen.

    “Ei-tuotannollisten investointien tuen maksatusta haetaan erikseen kuitteja vastaan lomakkeella 197B (kosteikko) tai 284B (perinnebiotooppi).”

    Jään innolla odottamaan menestystarinoita kosteikkoraporteissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Tuomas S. kirjoitti 5.11.2009 kello 0:15

    Mitä tulee tuohon ruuan hintaan, niin Suomessa syödään Euroopan kalleinta ruokaa, suomalaista maataloutta tuetaan miljardeilla euroilla vuodessa ja tuloksena on niin huonoa viljaa, että sitä pitää ostaa ulkomailta että voidaan tehdä leipää. En koe olevani mitenkään kaunan sokaisema vaikka ihmettelen, että miten ihmeessä näin voi olla.

    Ja sitten tuosta luonnonsuojelusta. Maatalous on aiheuttanut itämeren ekokatastrofin, joten itkeminen maanviljelyn ekologisuudesta Suomessa on vähän onttoa. Kun sitä leväpuuroa kesäisin katselee, on syytä aina omistaa ajatus Suomen Keskustalle.

    En suhtaudu maatalouteen mitenkään kaunaisesti, mutta kyllä näitä kysymyksiä on syytä esittää ja niistä on syytä keskustella. Paljon pienemmistä rahoista tapellaan eduskunnassa verissäpäin, mutta maatalouteen ja maataloustukiin ei kenelläkään tule mieleenkään puuttua.

    Ja kun tämä tukijärjestelmä tuottaa näitä aivopieruja, jossa esimerkiksi pellon viljelemättömyydestä saa hyvät hillot, niin pitää kysyä: Onko se moraalisesti oikein?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. rekaari kirjoitti 5.11.2009 kello 2:00

    Pernaa: “Maajussit taitavat olla suomalaisen yhteiskunnan todellisia prekariaatteja”

    Varakkaita sellaisiksi, tulot:

    2007 1992 Ansiokeh.
    Maanviljelijät 53 984 30 717 1,76
    Yrittäjät 48 124 31 684 1,52
    Palkansaajat 39 581 30 955 1,28
    Eläkeläiset 20 078 16 326 1,23
    Opiskelijat 10 113 8 263 1,22
    Työntekijät 34 819 28 850 1,21
    Työttömät 12 233 15 169 0,81

    Käytettävissä olevat mediaanitulot kotitaloutta kohden vuoden 2007 rahassa.

    Tietolähde:
    http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/tul/tjt/tjt_fi.asp

    Jos muotoilut katoavat taulukosta kerron siis, että nämä “prekaarit” ansaitsevat eniten ja ovat nostaneet tulojaan eniten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Kuluttaja kirjoitti 5.11.2009 kello 2:48

    “Varmaan tonni rautamalmiakin on suhteellisen halpaa, mutta tonnin painoinen auto on sitten jo aika kallis. En pidä tätä mitenkään kohtuuttomana. Ei minusta mitenkään auton älyttömän korkea hinta tarkoita sitä, että rautamalmin tuottajan kuuluisi saada jotenkin isompi osansa kakusta.”

    Tuo on kaukaa haettu esimerkki. Kyse oli kuitenkin ihan tavallisesta leivästä, jonka tekeminen ei ole mitään rakettitiedettä. Tuotekehityskulutkin on jo aikaa sitten maksettu. Parempi olisi verrata rautamalmin hintaa vaikka käyttövalmiin I-palkin hintaan.

    “Koska elämme vapaassa maassa, kuka tahansa saa avata ruokakaupan tai leipomon, jos uskoo niillä aloilla olevan ilmaa nykyisissä hinnoissa. Sieltä vaan vapaata lounasta syömään.”

    Komppaan muita – tuo on idealistinen näkemys käytännössä. Kun markkinoilla on vain harvoja toimijoita, on merkittävä todennäköisyys, että taustalla on epäterveitä kilpailukäytäntöjä.

    Valtaosin kartellituomiot ovat tulleet aloilta, joilla on alle 5 isoa toimijaa, jotka sitten ovat vähän jaelleet markkinoita keskenään. Taisipa Intelkin juuri saada tuntuvat mätkyt, kun toimitussopimuksissa oli vähän laittomia ehtoja.

    Joku 2-3 toimijaa voi olla kaikkein pahin ympäristö: kaikki/molemmat ymmärtävät, että eivät voi kilpailla toisiaan hengiltä ja kaikki sopivat huomaamatta yhden pöydän ääreen keskustelemaan alan ‘realiteeteista’.

    Lisäksi on syytä muistaa, että harva uusi yrittäjä tulee markkinoille kiusatakseen muita. Eiköhän yleensä ajatuksena ole jokin liikeidea rahan tekemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. Ilpo Pernaa kirjoitti 5.11.2009 kello 7:49

    Tuomas S:”En suhtaudu maatalouteen mitenkään kaunaisesti, mutta kyllä näitä kysymyksiä on syytä esittää ja niistä on syytä keskustella. ”

    Mikä sitten estää ottamasta selvää leväongelman todellisesta syystä, kuin kauna. Suomen maatalous ei nykykäsityksen mukaan ole syyllinen Itämeren ongelmiin.

    Ja tuo huono vilja . Nuo kaunaiset silmät eivät näe mitä se muka huono vilja on, jo tälläkin sivustolla on asia esitetty. Mutta kun ei halua nähdä niin sitten ei, voi tätä syväkaunaa.

    Soinivaaralla on ollut ansiokas kirjoitus maataloudesta Suomen Kuvalehdessä. Harmi kun en ole saanut käsiini kyseistä kirjoitusta. Nostan hankkijan lippistä valtiomiehen laajalle näkemykselle jos kuulemani kehu pitää paikkansa.

    Tuomas S. toimii kuten miljoonat suomalaiset. Vesien suojelu on tärkeää, mutta kun pitäisi itse tehdä jotakin muuta, kuin ostaa halpaa ruokaa, niin johan loppuu puhti. (ruuan hinta kassalla ei todellakaan ole maajussin syy)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Samuli Saarelma kirjoitti 5.11.2009 kello 9:36

    Kuluttaja:”Tuo on kaukaa haettu esimerkki. Kyse oli kuitenkin ihan tavallisesta leivästä, jonka tekeminen ei ole mitään rakettitiedettä. Tuotekehityskulutkin on jo aikaa sitten maksettu. Parempi olisi verrata rautamalmin hintaa vaikka käyttövalmiin I-palkin hintaan.”

    Ei tuo ole kaukaa haettu esimerkki. Niin auton kuin leivänkin tekeminen ja myyminen vaatii ihmistyötä ja tämä maksaa. Sen sijaan vilja ja malmi tuotetaan nykyisin niin pitkälti koneistetusti, että niiden markkinahinnat ovat alhaiset ja siksi niiden osuus valmiin tuotteen hinnasta on alhainen.

    Se, mihin alunperin puutuin tekstissäsi oli käyttämäsi ilmaus “kohtuuttoman suuri osuus” viitatessasi elintarviketeollisuuteen ja kauppaan. Et ole tätä mitenkään määritellyt. Mikä sinusta sitten on “kohtuullinen” osuus ja miksi?

    Mitä tuohon kilpailuun tulee, niin jos kilpailussa käytetään laittomia keinoja eli muodostetaan kartelleja, niin puututaan sitten siihen oikeustoimien kautta. Pelkkä hinnassa olevasta ilmasta jankkaaminen ei kuitenkaan osoita vielä yhtään mitään.

    “Lisäksi on syytä muistaa, että harva uusi yrittäjä tulee markkinoille kiusatakseen muita. Eiköhän yleensä ajatuksena ole jokin liikeidea rahan tekemiseen.”

    Juuri noin. Jos hinnoissa on ilmaa, uusi yrittäjä tulee korjaamaan tämän ilmaisen lounaan pois. Käytännössä kilpailu säilyy pelkästään sen uuden tulijan uhalla, eli ei edes tarvita uuden kilpailijan tuloa, vaan nykyiset toimijat eivät uskalla pumpata hintoihin ilmaa, koska tietävät, että jos niin tekevät, tulee uusi kilpailija, joka valtaa markkinat. Ja siis tästä vähittäiskauppa-alasta mainitsin jo Lidlin. Onko se romauttanut ruuan hinnan jotenkin erityisesti alemmas kuin, mitä se oli ennen sen tuloa? Ei minusta, vaikka siellä Lidlissä ruoka keskimäärin varmaan halvempaa onkin (todennäköisesti laatu sitten on vastaavasti vähän huonompaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. Artturi kirjoitti 5.11.2009 kello 10:06

    Ilpo Pernaa:

    Suomen maataloutta ei saaa tukea, muiden maiden kyllä.

    Kukaan ei ole ehdottanut muiden maiden maatalouden tukemista suomalaisten verovaroista. Tottakai muut maat saavat tunkea omia rahojaan niin hölmöihin kohteisiin kuin vain suinkin keksivät. Ei se ole meiltä pois. (Varsinkin, jos se hölmö kohde on maataloustuet.)

    ruuan hinta kassalla ei todellakaan ole maajussin syy

    Niin se on niiden syy, jotka estävät ulkomaalaisten tuotteiden tuonnin tulleilla. Sen lisäksi veroissa maksettavien ruokakustannusten syy on niissä, jotka päättävät maataloustuista. Jos näiden päätösten taustalla ei ole maajusseja, niin sitten he ovat syyttömiä. Vastustatko sinäkin tuontitulleja ja maataloustukia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Sylvesteri kirjoitti 5.11.2009 kello 11:44

    Samuli
    “Ei minusta, vaikka siellä Lidlissä ruoka keskimäärin varmaan halvempaa onkin (todennäköisesti laatu sitten on vastaavasti vähän huonompaa).”

    Lidl myy paljolti ihan samaa, suomalaista tavaraa kuin muutkin ketjut, mutta halvemmalla. Osa tuotteista on jopa huomattavasti parempia (bratwurstit, lähdevesi) ja Olvi nyt maistuu samalle, kantoipa sen kotiin prismasta tai lidlistä.

    Itse en ole kyllä huomannut minkäänlaista laatueroa juuri missään tuotteissa. Kaupan omat tuotteet (pirkat yms.) ovat Lidlissä keskimäärin parempia kuin muualla. Lisäksi Lidlin kassat ovat nopeampia ja jonot lyhyempiä kuin muualla.

    Kilpailu Suomen päivittäistavarakaupassa ei oikein toimi. Tästä saa mielestäni syyttää suomalaisia kuluttajia. Kuluttajat nyt vain jostain syystä haluavat maksaa enemmän siitä ilosta, että saavat jonottaa Prismassa tai Citymarketissa. Muuta selitystä en tälle ilmiölle keksi.

    Ilpo Pernaa
    “Mikä sitten estää ottamasta selvää leväongelman todellisesta syystä”

    Saaristomeren leväongelma on täysin kotikutoinen ja suurimmalta osin maatalouden aiheuttama. On aivan turha väittää, että Puola, Kaliningrad tai Pietari pystyisivät sotkemaan Saaristomeren, vaikka Itämereen niillä onkin suuri vaikutus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.11.2009 kello 11:55

    Lidl menee kuitenkin tappiolla, joten se ei oikein osoita, että muut ottaisivat ylihintaa. Hajanainen yhdyskunt5arakenne vaikuttaa tähänkin. Sitä on vaikea selittää, miksi leivän leipominen on Su0omessa niin kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. jeejee kirjoitti 5.11.2009 kello 12:00

    Lidlin Suomi -toimintojen tappiollisuus saattaa olla kirjanpidollinen kuvio. Kansainvälisen yrityksen ei kannata tehdä voittoa Suomessa vaan esim Luxenburgissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Evert The NeveRest kirjoitti 5.11.2009 kello 13:24

    Ilpo Pernaa
    “Mikä sitten estää ottamasta selvää leväongelman todellisesta syystä”

    Maajussi on paskaraossa:

    – Jos AB-alueen kotieläintilalla pinta-ala ei riitä lannanlevitykseen, niin kannattaa miettiä tarkkaan kotieläintuotannon kannattavuus. Minusta nautatilalle optimi eläintiheys on 0,5 eläinyksikköä hehtaarille, eli neljäsosa lantamaksimista!

    – C1 optimi 0,21 ey/ha,kuitenkin yli10 ey; virnistys

    – Luomussa 0,5, niin saa sen 125 euroa kotieläimistä jokaiselle hehtaarille ;)virnistys

    Vuorosanat ovat maatalouden keskustelupalstalta. Termi ey tarkoittaa eläinyksikköä ja eri eläinten eläinyksiköille on asetettu VÄHIMMÄISMÄÄRÄ, jotta saa tukia.

    Keskusteluista ilmenee, että sontaa ja lantaa on pelloissa jo liiaksi asti. Eräs sanoo:

    – Mää oon nähny uppopumpun lietealtaassa maaliskuun loppupuolella…… Siitä meni letku salaojan tarkistuskaivoon.

    Eläiyksiköille ei tiettävästi ole maksimia? ja nyt valtio jälleen aikoo tukea eläintilojen suurentamista. Ympäristöstä ei puhettakaan.

    Seuraukset näkyvät tästä:
    http://tinyurl.com/yf2mvwd

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus