Minä en kuulu Keskustatunnelin kiivaisiin vastustajiin. Jos saisin itse päättää, rakentaisin tunnelin sillä ehdolla, että
1) sen suurimmat hyötyjät, keskustan kiinteistöjen omistajat, osallistuisivat kustannuksiin merkittävällä panostuksella ja
2) Maan pinnalla vapautettaisiin autoilta jalankulkijoille merkittävästi tilaa, muun muassa Pohjois-Espa
3) Tunnelista tehtäisiin riittävän hidas tai jollain muualla tavalla estettäisiin sen käyttö käpiajoon Espoosta Helsingin itäpuolelle.
4) Se, että tunneli siirtää liikennettä maanalle eikä vain lisää sitä taataan säilyttämällä tiukka pysäköintipolitiikka.
Minusta oli tulla kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja vuonna 1995, kun demarien Pekka Korpinen oli ehdolla kaupunginjohtajaksi. Jotkut elinkeinoelämän edustajat kutsuivat minut tentattavaksi. Sanoin silloin, että Kehätunneli edellyttää heidän rahoituspanostaan, eikä asiaa ainakaan heti tyrmätty. Se tarina päättyi siihen, että vasemmistoliitto tuki kaupunginjohtajan vaalissa Eeva Riitta Siitosta Pekka Korpista vastaan.
Sen jälkeen asiaa on kuitenkin valmisteltu niin, että Helsingin veronmaksajat maksavat koko lystin ja kaupunki lahjoittaa tunnelin tuoman arvonnousun kiinteistönomistajille. Tämä on ensimmäinen este tunnelille. Olisi kohtuutonta panna helsinkiläiset maksamaan yhden kuukauden bruttopalkka moisesta ilosta.
Sittemmin Kauppakamari, Helsingin yrittäjät tai vastaavat lobbaajat ovat tehneet kaikkensa sen eteen, ettei tunnelia tule, julistamalla, ettei tunneli ole syy luovuttaa neliösenttiäkään autojen käytössä olevasta maa-alasta ihmisille. Tästä lähtökohdasta käsin ei kannata edes neuvotella.