Suosittele: 0

Suosittele: 0

Virallinen selitys minkä takia Hämeentielle ei saa pyökaistoja oli että ei ole tilaa sivusuunnassa. Nyt ne tietääkseni tulee sinne jalkakäytävälle samaan kohtaan missä ne autot pysäköivät. Kun mäkeä alas kiitää pyöräilijä ja kaistan keskelle on pysäköity jakelurekka, niin se on sitten liukkaudesta ja reflekseistä kiinni kerkiääkö pyöräilijä jarruttaa, jysäyttääkö rekan perään, väistää bussin alle vai toiseen suuntaan jyräten jalankulkijan….

Vaihtoehtoisia ratkaisuja toki olisi, esimerkiksi niin että Hämeentiellä olisi pelkkä bussikaista, eli huoltoliikenne ja taksit saa käyttää, ja toinen kaista olisi pysäköintiä varten. Mutta kun tämä edellyttäisi että henkilöautot käyttäisi joka kuusikaistaista motaria yhden korttelin itään, tai Kallion katuverkkoa korttelin länteen, joka tuntuu noin yleisesti ottaen olevan vaan kertakaikkiaan mahdoton vaatimus.

Suosittele: 0

Kari en ymmärtänyt mitä tarkoitit. Yritätkö sanoa, että suurempi pysäköintivirhemaksu ei tekisi väärin pysäköinnistä vähemmän houkuttelevaa? Väitätkö, että väärinpysäköijät eivät reagoi kannustimiin?

En väitä. Tietenkin väärinpysköijät reagoivat kannustimiin, kuten esimerkiksi pysäköintivirhemaksun korkeampaan hintaan (tai tehokkaampaan valvontaan).

Kysymys on kuitenkin myös siitä, mitä niillä maksuilla tavoitellaan. Nähdäkseni tavoite ei varsinaisesti ole paikkojen käytön tehostuminen (toisin kuin pysäköintimaksuissa), vaan väärinpysäköinnin vähentäminen. Tämä mm. siitä syystä, että väärin pysäköiminen aiheuttaa haittoja ja ääritapauksessa jopa hengenvaaraa muille ihmisille.

On olemassa näyttöä siitä, että rikkeiden ja rikosten torjunnassa valvonnan lisääminen on tehokkaampi keino kuin sanktioiden korottaminen. Tässä tarkoitan “tehokkuudella” sitä, että valvonnan avulla päästään lähemmäs tilannetta jossa rikkeitä ei tapahdu. Se, onko tämä sitten taloudellisessa mielessä tehokkainta (kaupungin tai yhteiskunnan kannalta) on tietenkin toinen kysymys.

Vaikka periaatteessa sama vaikutus saataisiin toteutettua yksinkertaisesti maksuja korottamalla, niin sillä on myös haittapuolia. Kovin suuria sanktioita ei pidetä tasapuolisina eikä oikeudenmukaisina, ainakaan pysäköintivirhemaksujen kohdalla, koska merkittävä osa virhepysäköinneistä on “tahattomia”, johtuen huolimattomuudesta ja siitä tosiasiasta että lailliset paikat on hinnoiteltu liian halvoiksi (eli niitä ei ole riittävästi tarjolla)

Epäoikeudenmukaiseksi koettu sanktiointi luultavasti aiheuttaa ulkoishaittoja (asenteet, piittaamattomuus), jotka eivät suoranaisesti liity itse pysäköintiin. Näitä haittoja on vaikeaa arvioida rahana, mutta se ei tee niistä merkityksettömiä.

Tämän vuoksi suosisin mielummin valvonnan lisäämistä, ja harkitsisisin virhemaksukäytäntöön jonkinlaista porrastusta, jossa viiden minuutin pysäköintiajan ylitystä sanktioitaisiin vähemmän kuin vaikkapa pelastustien tukkimista. Mikä ei tarkoita sitä, etteikö nykyisissä vihemaksuissakin olisi korottamisen varaa.

Kari

Suosittele: 0

Viimeksimainittua lukuunottamatta on vähän vaikea nähdä asiassa suurta ongelmaa. On nimittäin huomattava, että Helsingin kantakaupunki on siten rakennettu, että tietty määrä tilapäisparkkeeraamista jalkakäytäville nyt vaan on pakko sietää. Muutot on yksi esimerkki, ja samaten on hyvä kysymys, mitä muuta kautta kivijalkakauppojen jakelun voisi hoitaa? Pikkupuotien katoamista voitaneen pitää suurempana pahana kuin sitä, että niiden edessä käy joskus pakettiauto viemässä sinne jotain myytävää.

Suosittele: 0

Hesarissa oli tänään juttu siitä että Roba on täynnä autoja, vaikka se on kävelykatu. Aamulla katselin Hämeentien vartta töihin tullessani, jalkakäytävillä oli pysäköityna useita huoltoajoneuvoja, muuttoauto ja pari henkilöautoa.

Suoranaisesti tämä johtuu siitä ettei pysäköintiä valvota ja estetä, Hesarissa virkamies ehdottaa nousevia tolppia ajoesteiksi, mikä olisi sinänsä Helsingissä tervetullut uudistus moneen muuhunkin paikkaan. Mutta välillisesti syy jalkakäytäville pysäköintiin on se että muualla ei ole tilaa, ja se muualla on tässä ne varsinaiset pysäköintipaikat jotka on kellon ympäri varattu esimerkiksi asukaspysäköintiin. Ei ole realistista että mausteita Hämeentien etnokauppoihin kuljettava paku vaihtaisi ratikkaan tai ajaisi Hakaniemen parkkihalliin, samoin Roban kuljetuksille vaihtoehto ei ole ysi tai Erottajan parkkihalli. Tai että huonekaluja raahattaisiin pitkin kaupunkia jalan. Ne sen sijaan ovat vaihtoehtoja henkilöliikenteelle.

Kadunvarsien pysäköintipaikat pitäisi olla ensisijaisesti asiointikäyttöön, eli lyhytaikaisia. Jos se maksujen kerääminen on mahdotonta niin periaatteessa kiekkopaikatkin käy, kunhan niitä vaan valvotaan.

Suosittele: 0

Väite, että parkkipaikat eivät ole niukkuustekijä, on samanlainen kuin väittäisi, ettei korkeakaan hinta vähennä kysyntää, koska kaikilla jotka tuotteen ostavat, on siihen kuitenkin varaa.

Parkkipaikkojen kohdalla rajoittavana tekijänä ei ole hinta, vaan vaiva, joka menee parkkipaikan löytämiseen. Ihmiset eroavat sen suhteen, kuinka pitkän ajan he kokevat mielekkääksi parkkipaikan etsimiselle. Osalle puolen tunnin kruisailu ei tunnu pitkältä, osalle viisi minuuttia on liikaa. Jälkimmäiset ihmiset eivät tule keskustaan autolla, ensimmäiset tulevat.

Jos kaikki parkkipaikat olisivat yksityisiä, hintasignaali seuloisi paikat tehokkaammin kaikkien kannalta: Autoilun nettomäärä lisääntyisi, koska paikat kiertäisivät tehokkaasti. Bruttomäärä, jos nyt ei vähentyisi, niin ainakin lisääntyisi vähemmän, kun kruisailu parkkipaikkaa etsiessä vähentyisi.

Olen vain muutaman kerran ollut kantakaupungin alueella liikkeellä autolla, mutta joka kerta parkkipaikan etsiminen on ollut aika show.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Asia ei ole niin yksinkertainen. Kun rakennetaan, rakennetaan sadoiksi vuosiksi eteenpäin ja täytyy varautua tuleviin tarpeisiin.

Jos parkkipaikat ovat kellarissa, oikea tapa on määritellä niile todellisia kustannuksia vastaava vuokra, ja tilan voi vuokrata myös ulkopuolelle tai muuhun käyttöön, jos parkkikaikoille ei talossa ole tarvetta.

Osa pitää rakentaa yleiseen käyttöön ja luovutttaa kaupungille. Vaikka perheellä ei ole autoa, niin vierialulla käyvälle tuttavperheelle se voi olal välttämätön. Talo tarvitsee huoltoliikennettä jne. – Nimikkopaikat ovat kaupungissa huono asia.

30.000 egua lienee aika realistinen hinta, kun työ tehdään muun rakentamisen yhteydessä. 4 %:n korko, kuletus, hoito tkee n 1800 e/vuosi eli 150 e/kk. sen jo maksaa siitä, että kallis auto on suojassa säiltä ja ilkivallalta.

Suosittele: 0

Suosittele: 0