Suojatiesääntöön nollatoleranssi

Olen aika järkyt­tynyt saa­mas­tani palaut­teesta, joka kos­ki Sörnäis­ten rantatiel­lä tapah­tunut­ta suo­jatieon­net­to­muut­ta. Kovin moni kir­joit­ta­ja vaati otet­tavak­si liiken­nesu­un­nit­telun lähtöko­hdak­si, etteivät autoil­i­jat piit­tää suo­jateitä koske­vista sään­nöistä ja jopa suo­jatei­den pois­tamista, jos puolen kilo­metrin säteel­lä on myös las­ten­vaunuille sovel­tu­va ylikulkusilta.

Jos liiken­nekuri on men­nyt tuol­laisek­si, ei auta kuin palaut­taa se ker­ral­la. Nol­la­tol­er­anssi ja suo­jatiesään­tö teho­valvon­taan. Jos poli­ise­ja ei riitä kaikkialle, kam­er­at avuk­si. Kun­non sakot ja kort­ti pois. Kyse on törkeästä piit­taa­mat­to­muud­es­ta. Jos jonkun autoil­i­jan kohdal­la kyse ei ole pelkästä piit­taa­mat­to­muud­es­ta vaan kyvyt­tömyy­destä hah­mot­taa liiken­net­tä, sitä suurem­mal­la syyl­lä kort­ti on syytä ottaa pois.

Siis­pä: julk­iste­taan päivä, jos­ta nol­la­tol­er­anssi alkaa. Tavat muut­tuvat nopeasti.

123 vastausta artikkeliin “Suojatiesääntöön nollatoleranssi”

  1. Näin. Autol­la liikku­mi­nen on aika masen­tavaa juurikin puut­tuvan liiken­nekurin ja ‑kult­tuurin vuoksi. 

    Vahinko­ja sat­tuu, mut­ta suo­jatiesään­nön rikkomi­nen on niin sys­temaat­tista että siihen pitäisi puut­tua, kuten myös suo­ja­tien eteen pysäköimiseen.

  2. Aloite­taan Osmo sinus­ta ja kysytään nou­datatko sinä itse aina kyseistä sään­töä? Myös pyöräillessäsi?

  3. Saman käsit­tämät­tömän ajat­te­lu­ta­van — jota toisaal­la ben­safa­sis­mik­si kut­suit — seu­rauk­se­na Helsingistä alkaa olla nyky­isin vaikea löytää liiken­neval­o­ton­ta suojatietä.

    Se on sääli, sil­lä sopi­val­la liiken­nesilmäl­lä, reak­tionopeudel­la, henki­vaku­u­tuk­sel­la ja teräskärk­isil­lä mai­hareil­la varustet­tuna tien yli kuitenkin pääsee parhait­en ja nopeit­en ilman liiken­neval­o­ja, ja vieläpä lain suojassa.

    Kan­natan lämpimästi nol­la­tol­er­anssia suo­jatiesään­tö­jen kanssa. En tosin äkkiseltään mietit­tynä juuri minkään muun.

  4. Voi apua näi­den vaa­timusten kanssa. Kun byrokraat­ti käs­kee, kansalainen menee kyykkyyn?

    Liiken­nesään­nöt ovat ole­mas­sa sen takia, että liikenne sujuisi ennakoitavasti. Ei sen takia, että suun­nit­teli­jat pää­sevät pow­er­trip­paile­maan. Sanokaa vaan jos­sette osaa suun­nitel­la liiken­net­tä tur­val­lisek­si, kyl­lä sinne saadaan päteväm­mät kaver­it paikalle.

  5. Nyt Osmo puhuu asi­aa. Nol­la­tol­er­anssi suo­jatiesään­nössä toisi oikeasti lisää tur­val­lisu­ut­ta. Voimavaro­ja valvon­taan saadaan tarpeet­tomas­ta maan­tei­den nopeusvalvon­nas­ta. Tilas­tothan osoit­ta­vat, että maantienopeuk­sis­sa ei ylinopeuk­sil­la käytän­nössä ole kuin fiskaa­li­nen merkitys 😉

    Säädösten kiristämi­nen ja valvon­ta ei kuitenkaan poista sitä ikävää tosi­asi­aa, ettei Suomes­sa voi puhua liiken­nekult­tuurista. Ei voi puhua ainakaan sen kes­ki- ja etelä-euroop­palaises­sa muo­dos­sa. Suomes­sa ratkaisut tulee teknis­es­ti tehdä vähän toisel­la taval­la erot­taen auto- ja muu liikenne mah­dol­lisuuk­sien mukaan.

  6. Valvotaan vaan, mut­ta mil­lä resursseilla?

    Spot­tu: Autol­la liikku­mi­nen on aika masen­tavaa juurikin puut­tuvan liiken­nekurin ja ‑kult­tuurin vuoksi

    Joo, laa­jem­min kysymys on kaupunkikult­tuurista ja kurista. Tiheän asu­tuk­sen keskel­lä ei yksinker­tais­es­ti aje­ta kuin pel­lol­la (ja sel­l­aisel­la alueel­la ei ylipään­sä pitäisi olla use­ampikaistaisia kaupunki­motare­i­ta, mut­ta tämä on toinen jut­tu.) Ajan kanssa kaupunkikult­tuuri kehit­tyy, se että on paljon muitakin ihmisiä ympäril­lä aset­taa tiet­tyjä rajoit­tei­ta käyttäytymiselle.

    Mut­ta tämä kestää sukupolvia ja valvon­taakin kuitenkin tarvi­taan. Kaupungis­sa sen tarve on suurem­pi, ja halu sen lisäämisen kaupunki­lais­ten ja päät­täjien kesku­udessa samoin. Mut­ta kun resurssit päät­tää sisäministeriö.

    Helsingillä pitäisi olla oma kaupun­gin hallinnon alainen katupoli­isi jon­ka resur­soin­ti on kaupunki­lais­ten asia. Tähän voisi yhdis­tää eril­laiset kaupun­gin osta­mat var­tioin­tipalve­lut, pysäköin­nin­valvon­nan ja lipun­tarkas­tuk­sen. Sel­l­aisia Lon­toon Bob­by-tyyp­pisiä ystäväl­lisiä poli­isísetiä ja ‑täte­jä, kut­su­taan näitä vaik­ka Hob­byik­si ja laite­taan has­sut hatut päähän.

    Sanokaa vaan jos­sette osaa suun­nitel­la liiken­net­tä tur­val­lisek­si, kyl­lä sinne saadaan päteväm­mät kaver­it paikalle.
    Jos liikenne pitäisi suun­nitel­la tur­val­lisek­si, niin ensim­mäi­nen lähtöko­h­ta olisi että toista ton­nia ja toista sataa kulke­via teräs­laatikoi­ta ei saisi kul­jet­taa kuin tarkasti valvo­tut ammat­ti­laiset. Tätä odotel­lessa yritetään saa­da amatöörit jotenkin käyttäymään.

  7. Var­maan olisi ollut aiheel­lista pitää liiken­neval­ot pääl­lä. Jos tiel­lä on kak­si samaan suun­taan menevää kaistaa, niin suo­ja­tien tulisi olla valo-ohjat­tu. Toinen tapa on tukkia toinen kaista ennen suo­jati­etä esim. betoni­por­sail­la. Sil­loin suo­jatielle tilaa antavaa autoa ei voi­da ohittaa. 

    Poli­isin tulisi valvoa suo­jateitä myös sivi­ilipoli­isi­au­toil­la, jos mai­ja on suo­ja­tien vier­essä, niin autoil­i­jat kum­masti nou­dat­ta­vat sään­tjä paremmin.

  8. Poli­isi on kaut­ta aikain vedonnut resurssip­u­laan, vaik­ka rike tapah­tuu nenän edessä. Eivät viit­si tehdä paper­itöitä. Eli laisku­un on syynä.
    Mut­ta mon­esti puhut­telu ja huo­mau­tuskin oli­si­vat tehokkai­ta keinoja.
    Juuri­han Suomes­sa nousi hirveä haloo, kun ei enää saa lail­lis­es­ti ajaa niin kovin paljon ylinopeutta.

  9. Mainit­takoon, että muis­te­len Ruot­sis­sa (?) kokeil­lun jos­sain kaupungis­sa suo­jatei­den pois­toa. Tämä paradok­saal­ista kyl­lä lisäsi liiken­netur­val­lisu­ut­ta, lähin­nä kai sik­si, että jalankulk­i­ja ei voin­ut luot­taa autoil­i­jan pysähtymiseen ja kat­soi hie­man tarkem­min yli­tys­tä. Toisaal­ta tämä myös tarkoit­ti, että käveli­jät ylit­tivät tietä mis­sä tahansa, mikä tarkoit­ti että autoil­i­jatkin jou­tu­i­v­at ole­maan huolel­lisem­pia ja aja­maan hitaam­min — kyseessä ei siis ollut myön­ny­tys autoilijoille.

    Epäröisin silti moista käytän­töä ainakin vilka­sli­iken­teisel­lä seudul­la. Ja kun liiken­nesään­töi­hin kuu­luu pysähtyä punaisil­la ja suo­jatiel­lä, sil­loin niitä kan­nat­taa myös valvoa jot­tei ohjeista tule aja­jan mielessä viitteellisiä.

  10. Mil­laise­na Osmo näkee liiken­nesu­un­nit­telun vas­tu­un nyt ajanko­htaises­sa tap­atur­mas­sa? Mik­si eivät liiken­neval­ot palaneet?

  11. Vai on tääl­lä ehdotet­tu, että jos puolen kilo­metrin säteeltä löy­tyy ylikulku, jos­ta pääsee las­ten­vaunu­jen kanssa, niin suo­jateitä ei tarvi­ta. Tätä ehdot­taneille suosit­te­len päivit­täisiä käve­lylenkke­jä vaunuis­sa matkaa­van vau­van ja omin jaloin kävelevän tah­toikäisen kanssa ja miet­timään sit­ten, halu­a­vatko käve­lylenkki­in ylimääräisen, kilo­metrin mit­taisen, lisälenkin.

    Täl­lä menol­la lap­sia ale­taan vielä entistäkin enem­män kul­jet­taa autolla.

  12. Lop­ul­takin tässä on kyse asen­teista. Tokios­sa liiken­net­tä on paljon ja se on nopeaa, mut­ta val­o­jen vai­htues­sa se pysähtyy kuin seinään. Vas­taavasti suo­jati­et ovat heti val­o­jen vai­htues­sa täysin tyhjät vaik­ka tänä aikana tien ehti ylit­tää iso joukko ihmisiä.

    Sään­nöt on sään­nöt ja niitä nou­date­taan. Jos on pur­naamista niin muu­tok­sia voi hakea nor­maalien demokraat­tis­ten kanavien kautta.

  13. Nol­la­tol­er­anssi kuu­lostaa hyvältä, mut­ta miten se toteutetaan? Poli­isien resurssit ovat rajal­liset, joten suo­jatiesään­nön tiuk­ka valvon­ta on aina pois muista poli­isin tehtävistä. 

    Tiukem­mat ran­gais­tuk­set ovat toki sinäl­lään yksi keino. Tosin minus­ta tun­tuu siltä, että nyky­isi­in sään­törikko­ji­in ran­gais­tuk­senuh­ka ei juurikaan tepsi. 

    Ehkä kansalaisak­ti­ivi­su­us olisi paikallaan? Näyt­täkäämme heti julki­nen pahek­sun­tamme suo­jatiesään­töä rikkoville. Sosi­aa­li­nen paine on omi­aan hillit­semään liiken­nekult­tuuria. Anti­ik­ista tut­tu keskisormisig­naali uusiokäyttöön.

  14. “Timo Ylikän­nö kir­joit­ti 18.10.2009 kel­lo 1:30”
    “nou­datatko sinä itse aina kyseistä sään­töä? Myös pyöräillessäsi?”

    Hyvä huomio. Pyöräil­i­jän on ilmeis­es­ti pysähdyt­tävä sil­loinkin kun pyörätie on jalka­käytävän puolel­la; ja vaik­ka välis­sä olisi tyhjä kaista, esim jalkakäytävä.

  15. Suomi­han on liiken­netur­val­lisu­u­den suh­teen suurin piirtein maail­man tur­val­lisin maa — kun­han sopi­vasti mitataan eli muis­taak­seni YK:n tilas­tois­sa onnet­to­muuk­sia per liiken­nek­ilo­metri tai jalankulk­i­joille sat­tunei­ta onnet­to­muuk­sia per asukasluku. Jos täy­del­lisel­lä liiken­nekult­tuurin puut­tumisel­la päästään liki maail­man parhaak­si, miten tur­val­lista tääl­lä olisikaan, jos olisi edes hiukan kulttuuria?!

    No joo, paljon on var­masti paran­net­tavaa, mut­ta lähtöko­h­ta ei voi olla niin totaa­li­nen väärinkäsi­tys, että Suomes­sa olisi poikkeuk­sel­lisen tur­va­ton liikenne. Var­masti maail­man suurin piirtein tur­val­lisin liiken­nekult­tuuri toimii jotenkin myös oikein.

    Tästä tulee mieleen medi­an jatku­va rum­mu­tus suo­ma­lais­ten miesten poikkeuk­sel­lis­es­ta väki­val­taisu­ud­es­ta. Soturikult­tuuriväit­teitä ja mitä mil­loinkin paskaa levitetään kuin lan­taa. Todel­lisu­udessa Suo­mi on selvästi keskimääräistä tur­val­lisem­pi maa ainakin EU:ssa, jois­sain kyse­lyis­sä katumme ovat koko yhteisön tur­val­lisimpia. Kol­mas medi­an tur­val­lisu­u­teen liit­tyvä humpuu­ki väit­tää, että per­heväki­val­taa Suomes­sa on enem­män kuin melkein mis­sään ja että nais­ten per­heväki­val­ta on mar­gin­aal­ista. Pöh!

    Suomes­sa ja eri­tyis­es­ti Suomen medi­as­sa on yksi poikkeuk­selli­nen piirre: yhteiskun­tamme tur­vat­to­muu­den tolku­ton liioit­telu. Mik­si? Onko diskur­si­ivis­es­ti halvek­sit­tu kansanosa helpom­min hal­lit­tavis­sa ja kyykytettävissä?

    Liiken­netur­val­lisu­u­teen palatak­seni se lie­nee kohdal­laan sil­loin kuin pelataan yhteisil­lä sään­nöil­lä ja kaik­ki ovat varovaisia. Esimerkik­si suo­jatielle ei hor­toil­la kuin Englan­nis­sa ja kaikil­la on auto­jen pelko selkäytimessä.

  16. Kun omaan koke­muk­sia kävelystä ja autoilus­ta sekä Helsingistä että Tukhol­mas­ta ynnä vielä Madridista, totean vain, että Tukhol­mas­sa olen kokenut sekä käve­lyn että autoilun (ja pyöräi­lynkin) varsin lep­poisak­si ja tur­val­lisek­si juuri sikäläisen liiken­nekult­tuurin takia. Helsin­ki ja Madrid muis­tut­ta­vat enem­män toisi­aan sikäli, että molem­mis­sa saa olla täysin ter­ve ja huip­pu­vireessä selvitäk­seen hengis­sä tai säi­lyt­tääk­seem ter­veyten­sä, oli sit­ten jalankulk­i­ja tai autoilija.

  17. Kun luin otsikon tuos­ta uutis­es­ta, heti tuli mieleen, että joku on var­maan ajanut suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohi ja niin­hän se sit­ten olikin. Olen samaa mieltä, että tuon sään­nön kohdal­la voisi nou­dat­taa nol­la­tol­er­anssia, mut­ta pahaa pelkään, ettei se vält­tämät­tä paljon mitään aut­taisi. Uskon, että nois­sa tapauk­sis­sa ei ole yleen­sä kyse varsi­nais­es­ta piit­taa­mat­to­muud­es­ta, vaan siitä, etteivät kuskit edes huo­maa koko tilan­net­ta tai tajua tekevän­sä väärin. Kyseisiä tilantei­ta tulee kuitenkin hyvin har­voin eikä niihin reagoimi­nen ole monil­la selkäy­timessä kuten vaik­ka punaisi­in val­oi­hin ja stop-merkkei­hin reagoimi­nen. Ehkä joku kam­pan­ja olisi paikallaan tai sit­ten ei auta muu kuin yrit­tää päästä eroon tuol­lai­sista suojateistä.

  18. Olen vuo­den ver­ran pyöräil­lyt työ­matkani. Asen­teeni autoilu­un ja sään­töi­hin on saanut uut­ta näkökul­maa. Liiken­teessä pääsään­töhän on, että jalankulk­i­ja odot­taa suo­jatiel­lä kunnes liiken­nevir­ta tiel­lä lop­puu, ja ylit­tää voi vas­ta kun on tyhjä tie. Näin käytän­nössä. Olen yrit­tänyt muut­taa omaa suh­tau­tu­mis­tani (maan tapaan, niitä riit­tää) ja pysy­htyä sat­un­nais­es­ti autoil­lessani suo­ja­tien eteen, jos siinä odot­taa jalankulk­i­joi­ta. Kuten tääl­läkin on todet­tu, monikaistaisil­la teil­lä tämä on kyseenalaista, kos­ka naa­purikaistal­la pari autoa yrit­tää men­nä kuitenkin. Pyrin kat­so­maan taustapeilistä, ettei bemaria tai mer­sua ole tulos­sa tuhat­ta ja sataa. Jos on, en uskalla ottaa riskiä ja todis­taa murhenäytelmää. Näin on tur­val­lisem­paa, kos­ka, kuten san­ot­tu, ole­tus on, että jalankulk­i­ja odot­taa joka tapauk­ses­sa. Kirsti yllä puhui kokeilus­ta, jos­sa ole­tuk­se­na oli, että kun ei ole suo­jati­etä, jalankulk­i­jat joutu­vat ole­maan varovaisia. Suomes­sa ei voi olla olemat­ta varovainen, jos on vielä hengis­sä. Ruot­si saat­taa olla toista maa­ta tässä. 

    Tässäkin asi­as­sa on pakko muut­taa maan tapaa ja val­lit­se­vaa käytän­töä (vrt. vaali­ra­ha-asia). Tämä vaatii laa­jaa asen­nemuu­tos­ta, iso­ja otsiko­ta, porkkanaa ja kep­piä. Ja ymmär­rystä siitä, miten vakavas­ta asi­as­ta on kyse. Ikinä ei liiken­net­tä voi­da suun­nitel­la niin, etteikö jos­sain olisi val­o­ton suo­jatie ja ko. vaara — tämä vaatisi joka liiken­nemuodon oma­lle tasolleen ja kaistalle. Kus­tan­nuk­set ovat masi­ivisia. Jospa alet­taisi­in nou­dat­ta­maan sään­töjä, onko se niin vaikeaa. Voin tode­ta, että se on yksilölle myös palk­it­se­vaa, niin kuin tois­t­en huomioimi­nen eri tilanteis­sa muutenkin.

    (Ja pyöräil­i­jät kel­loa soit­ta­maan. Se soit­toää­nen käyt­tö ei tarkoi­ta keskisor­men näyt­tämistä vaan merkkiä siitä, että olen tulos­sa, val­itkaamme kaistamme, vält­täkäämme yhteen­tör­mäys. Se on siis kohteliaisu­us. Tämäkin vaatii asen­nemuu­tos­ta — edelleen myös itseltäni.)

  19. Kan­natan suo­jatiesään­nön nol­la­tol­er­anssia lämpimästi!

    Yksi suuri ongel­ma on se, että välin­pitämät­tömyys liiken­teessä on (joitakin ilah­dut­tavia poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta) läpäis­syt koko yhteiskun­nan. Kuten tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti, kestää oletet­tavasti pitkään, ennen kuin opi­taan elämään ihmisik­si ihmis­ten keskuudessa.

    Poli­isi todel­lakin perustelee toimet­to­muut­taan suo­jatievalvon­nas­sa resurssip­u­lal­la. Ehkä pulaa on, mut­ta ainakin yksit­täiskoke­musten mukaan vikaa on myös joidenkin poli­isien asenteissa. 

    Jäin taan­noin auton tönäisemäk­si suo­jatiel­lä. Ris­teävää autoli­iken­net­tä odot­ta­maan jäänyt autoil­i­ja lähti liik­keelle juuri kun olin auton nokan edessä. Pieni luun­mur­tu­ma ja muu­ta­man kuukau­den juil­in­ta kädessä seu­rauk­se­na, ei onnek­si ilmeis­es­ti sen pahempaa. 

    Mut­ta pahin­ta koke­muk­ses­sa oli poli­isin, jon­ka siis paikalle soitin, asenne asi­aan. Viit­sivät sen­tään saa­pua ja tode­ta autoil­i­jan syyl­lisek­si tapah­tuneeseen. Ran­gais­tus oli suulli­nen huo­mau­tus. Poli­isin tekemässä pöytäkir­jas­sa todet­ti­in, että tapah­tu­ma oli “vahin­gon oloinen”.

    Toises­sa tapauk­ses­sa toimit­ta­ja kir­joit­ti, kuin­ka oli autol­la, väistämisvelvol­lise­na, tör­män­nyt mopoil­i­jaan. Mopoil­i­jal­ta jal­ka poik­ki, ran­gais­tus autoil­i­jalle jälleen suulli­nen huomautus.

    Ehkä itse tapah­tu­ma voi olla vahinko, mut­ta asenne “enpä viit­si jalankulk­i­joi­ta, pyöräil­i­jöitä sun mui­ta hih­hulei­ta paljon väis­tel­lä”, ei ole vahinko. Poli­isin kun­ni­ak­si on san­ot­ta­va, että tämän logi­ikan ainakin eräs liikku­van poli­isin paikallisjo­hta­ja ymmär­si hyvin, otti suo­ras­taan itse esille. Mut­ta miten se saataisi­in jakelu­un kaikille tasoille?

  20. Voi, olisi­pa ihana aja­tus, että Stadis­sa voisi kulkea niin, että autot antaisi­vat aina tilaa suo­jatiel­la kulkijalle.

    Tehtäväk­si autoli­joille: kokeilkaa ylit­tää Man­skun ylit­tävä valo-ohjaam­a­ton suo­jatie oop­per­at­alosta hie­man etelään.

  21. Hoh hoi­jaa, ei tässä vält­tämät­tä ole ollut kyseessä piit­taa­mat­to­muus suo­jatiesään­nöstä traagis­es­ta lop­putu­lok­ses­ta huoli­mat­ta. Muut­tuneet liiken­nejär­jeste­lyt ko. tyyp­pisel­lä läpi­a­joväyläl­lä ovat todel­li­nen ris­ki varsinkin kevyelle liiken­teelle, mikä olisi otet­ta­va huomioon jo poikkeusjär­jeste­lyjä suunniteltaessa.
    Sörnäis­ten rantatiel­lähän kaupunki­in päin tul­taes­sa on mah­dol­lista kään­tyä mon­es­sa kohdin pois väylältä oikealle, minkä vuok­si liiken­neval­o­jen ollessa pääl­lä, oikeal­la kaistal­la liikenne saat­taa pysähtyä kään­tyjien väistäessä kevyt­tä liiken­net­tä. Näin liiken­neval­o­jen ollessa pääl­lä autoil­i­jat ovat tot­tuneet ohit­ta­maan oikealle kaistalle pysähtyneet autoil­i­jat itse pysähtymät­tä. On help­poa ymmärtää, että jos liiken­neval­ot ovat poikkeuk­sel­lis­es­ti pois päältä, autoil­i­ja ei vält­tämät­tä ymmär­rä muut­taa ajo­ta­paansa väyläl­lä, vaik­ka muuten pyrk­isikin aja­maan turvallisesti. 

    Olen myös kuvitel­lut, että jo nyt ko. törkeän liiken­ner­ikko­muk­sen, kohdal­la olisi nol­la­tol­er­anssi. Etelä-Euroopas­sa aja­neena jak­san myös häm­mästel­lä suo­ma­laisen liiken­nekult­tuurin väheksymistä. Oikeasti tääl­lä sat­tuu ja tapah­tuu melko vähän liiken­teen ollessa kuri­nalaista ja kevyen liiken­teen melko hyvin huomioivaa. Itse aje­len polkupyöräl­lä läh­es päivit­täin Sörnäis­ten rantati­etä ja 95% autoil­i­jat oma-aloit­teis­es­ti väistävät pyöräil­i­jöitä kään­tyessään pois väylältä.

  22. Dile­tant­ti, sinän­sä olen yhtä mieltä siitä että media liioit­telee riske­jä, tosin suo­ma­lainen media on minus­ta ver­rat­taen suh­teel­lisu­u­den­ta­juista. Mut­ta mitä noi­hin tilas­toi­hin tulee niin Suomes­sa aje­taan pitk­iä matko­ja keskel­lä ei mitään ja erit­täin (suo­raan sanoen liiankin) hyvä­ta­soisil­la moot­toriteil­lä. Olisi suo­ras­taan outoa jos näis­sä olo­suhteis­sa tapah­tu­isi paljon onnet­to­muuk­sia per ajet­tu kilo­metri. Mitä taas tulee jalankulk­i­jaon­net­to­muuk­si­in per capi­ta niin tämäkin tulisi suh­teut­taa jalanku­lun määrään liiken­teen seassa, jota las­kee sekä ilmas­to että kun­nol­lis­ten käve­lykaupunkien vähyys.

    Suo­ma­lainen autoil­i­ja on yksinker­tais­es­ti totutet­tu aja­maan motar­il­la jos­sa ei tarvitse kiin­nit­tää huomio­ta kuin mui­hin autoi­hin. Ongel­ma nois­sa kaupunki­motareis­sa kuten Rantati­et tai Huopalah­denkatu on että (osa) ajaa kuin ne oli­si­vat auto­bah­no­ja, mikä johtuu osit­tain siitä että siltä ne näyt­tävät. Edelleen, yksi syy lisää purkaa ne, muu syy on esimerkik­si se että ain­oa mitä liiken­teel­lis­es­ti seu­raa siitä kun syöt­tää kuusikaistaisel­la motar­il­la liiken­net­tä ahtaaseen kort­te­likatu­verkkoon on jul­met­tu ruuh­ka sen motarin päässä.

  23. B. Wiss­er:
    “On help­poa ymmärtää, että jos liiken­neval­ot ovat poikkeuk­sel­lis­es­ti pois päältä, autoil­i­ja ei vält­tämät­tä ymmär­rä muut­taa ajo­ta­paansa väyläl­lä, vaik­ka muuten pyrk­isikin aja­maan turvallisesti.”

    Kyl­lähän sen tietysti tajuaa mik­si noin tapah­tuu, mut­ta ei sitä kyl­lä ymmärtää voi. Samal­la taval­la kolmion takaa voi vetää surut­ta eteen­päin, kun ei sieltä eilenkään ketään tul­lut, ja siihen on tottunut. 

    Var­maan vähä vähältä Helsinki­inkin kas­vaa ikälu­ok­ka, jolle ajoko­rt­ti ei ole itses­tään­selvyys eikä autol­la ajo kansalaisoikeus. Toiv­ot­tavasti ainakin, ehkä sil­lä taval­la tuo suomalaista/helsinkiläistä liiken­nekult­tuuriv­i­nouma alkaa oikenemaan.

    Oma koke­muk­seni Etelä-Euroopas­ta (jos­sa täl­lä het­kel­lä asun) että vaik­ka liikenne on aina välil­lä hyvinkin kaaok­sel­lista tääl­lä, niin kenellekään ei tulisi mieleenkään jät­tää pysähtymät­tä suo­jatei­den eteeen, oli ne sit­ten yksi- tai use­ampikaistaisen tien yli.

  24. “Voi, olisi­pa ihana aja­tus, että Stadis­sa voisi kulkea niin, että autot antaisi­vat aina tilaa suo­jatiel­la kulkijalle.”

    Kyl­lä sitä tilaa melkein aina tulee, kun lait­taa jalka­nsa rohkeasti tielle ja näyt­tää, että on tosis­saan tulos­sa yli. Tietysti oman henken­sä vuok­si pitää olla valmis hyp­päämään taak­sepäin, mikäli ratis­sa on joku todel­li­nen mulkvisti. Itsel­läni on tapana kävel­lä pysähtymät­tä suo­jatielle, jos use­ampi ihmi­nen odot­taa siinä lam­mas­mais­es­ti letkan pysähtymistä ja on jonkin­lainen järkevä rako. 

    Autoil­i­jana toisaal­ta on joskus ärsyt­tävää, kun ilmaisee jo kaukaa, että on todel­lakin pysähtymässä, mut­ta jalankulk­i­jat odot­ta­vat niin kauan, että vauhti on nol­las­sa ja sit­ten vielä het­ken päly­ilevät ympärilleen ennen kuin suos­tu­vat lähtemään liik­keelle. Mut­ta ehkä se on kuitenkin se ter­veel­lisem­pi asenne…

  25. Olen autoil­lut ja kävel­lyt melkois­es­ti viime aikoina Suomes­sa ja Englan­nis­sa. Englan­ti­lais­es­ta strate­gias­ta jalankulk­i­joiden yli­ty­s­paikko­jen suh­teen voisi ottaa oppia: taval­lisia suo­jateitä on Englan­nis­sa hyvin vähän mut­ta ne on erit­täin näkyvästi merkit­tyjä (mm. valais­tus, vilkku­val­ot ym) ja niitä kun­nioite­taan hyvin. Nor­maaleis­sa risteyk­sis­sä taas on vain merkit­ty jalankulk­i­joiden yli­ty­s­paikat, jot­ka voivat olla valo-ohjat­tu­ja. Autoil­la on muuten etuajo-oikeus.

    Autoil­i­joi­ta on help­po moral­isoi­da huonos­ta suo­jatiekurista, mut­ta on siinä liiken­nesu­un­nit­telijoil­lakin osasyyn­sä: monin paikoin suo­jateitä on aivan liian tiheässä ja niiden havait­tavu­us on huono. Esimerkik­si Man­ner­heim­intieltä löy­tyy pitk­iä suo­jateitä, jot­ka ovat katu­val­opy­lväi­den välis­sä syvässä var­jos­sa. Suo­jatei­den maalauk­set ovat paljolti kuluneet puh­ki, niin myös onnettomuuskohdassa.

    Tämä on täm­möi­nen tienkäyt­täjän havain­to, että muual­la Euroopas­sa suo­jatei­den havait­tavu­u­teen panos­te­taan toden­te­ol­la, mut­ta Suomes­sa en ole vas­taavaa havain­nut, en sit­ten yhtään. Jalankulk­i­joiden tur­val­lisu­us ei parane autoil­i­joi­ta sät­timäl­lä vaan rak­en­ta­mal­la sel­l­aista liiken­neym­päristöä, jos­sa tien tur­val­lisen ylit­tämisen kannal­ta vält­tämät­tömät havain­not — puolin ja toisin — on help­po tehdä. 

    Toinen asia sit­ten on tuo B. Wis­serin mainit­se­ma poikkeusti­lantei­den liiken­nejär­jeste­lyt. Ei valo-ohjauk­sia voi noin vain kytkeä pois päältä ja odot­taa, että tienkäyt­täjät ymmärtävät kaik­ki toimen­piteen sivu­vaiku­tuk­set. Ehkäpä tämä suo­jatie olisi pitänyt ottaa tilapäis­es­ti kokon­aan pois käytöstä tietyön vuok­si? “Pedes­tri­an cross­ing not in use” on hyvin tavalli­nen kylt­ti brit­tiläisil­lä työmailla.

  26. Ajaes­sani autoa tiel­lä, jois­sa on use­ampi ajokaista samaan suun­taan, olen käytän­nössä lopet­tanut pysähtymisen suo­ja­tien eteen ensim­mäisenä, eli olen lopet­tanut anta­mas­ta tilaa suo­ja­tien ylittäjille. 

    Ain­oa syy tähän on se, että pysähtyessä suo­ja­tien eteen tulee samaan suun­taan kulke­val­ta viereiseltä kaistal­ta erit­täin usein joku kaistapää, joka ei pysähdy ja läheltä kat­sot­tuna se on ikävän näköistä.

    Eli olen lopet­tanut anta­mas­ta tilaa jalankulk­i­joille hei­dän oman tur­val­lisuuten­sa vuok­si. Tämä on erit­täin surullista ja kah­den lapsen isänä olen huolestunut siitä, miten selit­tää lap­sille sen, että suo­jatie ja sen eteen pysähtynyt auto muo­dosta­vat vaar­al­lisen yhdis­telmän em tilanteissa.

    Suo­jatiesään­töön nol­la­tol­er­anssi olisi erit­täin ter­ve­tul­lut “uud­is­tus” ja osa sel­l­aista liikenne- ja tapakult­tuuria, jota tänne kaivattaisiin.

  27. Se mikä kes­ki- tai varsinkin eteläeu­roop­palaises­sa liiken­teessä on jalankulk­i­jan kannal­ta parem­paa, on että auto­ja on niin paljon tai kadut niin kapei­ta, että nopeudet pysyvät alhaisi­na. Siel­lä mis­sä on tilaa ajaa, aje­taan vähin­tään yhtä kovaa kuin Suomes­sa. Se mikä suo­ma­laises­sa liiken­nekult­tuuris­sa on parem­paa, on että tääl­lä humalas­sa ajami­nen ei ole maan tapa.

  28. Ajami­nen on taito­la­ji. Pitää huomioi­da kaikkea kaike­naikaa, eikä vain seu­ra­ta edel­listä. Jos Helsin­gin kuskit lähetet­täisi­in Tukhol­maan ajele­maan, niin 99% rul­laisi käveli­jän yli 10 min­uutis­sa. Siel­lä käveli­jät pitävät oikeuten­sa ja toisaal­ta autoil­i­jat kun­nioit­ta­vat niitä. Väistämi­nen on yhtä nor­maalia kuin kolmion tai punaisen val­on nou­dat­ta­mi­nen. Ja nou­dat­ta­mat­ta­jät­tämiseen pitää puut­tua. Mut­ta kyl­lä suomen tieli­ikken­nelaki­in saisi pienen kor­jauk­sen tehdä. Suo­jatie merk­itään joko merkil­lä tai viivoil­la. Muis­sa mais­sa esim vaik­ka tukhol­mas­sa se on merkil­lä JA viivoil­la. Nor­mi risteys ja suo­jatiemerkke­jä on 8kpl, jos keskiko­rokkei­ta merkke­jä 12! Merkkien paik­ka vielä mah­dol­lisim­man lähel­lä kat­ua (kant­tikivessä) ja ne pysäköin­timerk­it mini­atyyrinä talo­jen­seinis­sä tai seinien lähel­lä. Tääl­lä on merk­it on vähän toisin päin. Suo­jatiemerk­ki ties mis­sä ja suo­ja­tien jäl­keen pysäköin­timerk­it kun­nia­paikoil­la ja suurina.

    Nol­la­tol­er­anssi ja heti.

  29. En tiedä, mik­si nuo vihreät ovat innos­tuneet elinkautis­es­ta ran­gais­tuk­sista ja kyt­täys yhteiskunnasta .
    Tulee aivan mieleen Tuure Jun­ni­la ja Georg Ehrn­rooth tai Har­ry Bogo­moloff kuri-ja järjestys-mottoineen.

    Ajan melkein päivit­täin tuos­sa kohdas­sa ja liiken­neti­lantet syn­tyvät siinä nopeasti, kun naa­puri yhtäkkiä jar­rut­taa suo­jatielle. Jos huomio ei ole 100 % niin täl­lainen onnet­to­muus voi syn­tyä. Ihmisen vireys ei ole 100 % kovinkaan usein.

    Kyl­lä tämä on pelkkää vihreää pop­ulis­mia, josa yksit­täistapauk­sen perus­teel­la vaa­di­taan hir­teen kaik­ki rikkojat.

    Vihrei­den pitäisi keskit­tyä hoita­maan omaa tont­ti­aan hal­li­tuk­ses­sa eli työelämän asioita.
    Tänäkin vuon­na kuolee sato­ja työt­tömäk­si jääneitä työn­tek­i­jöitä ja yrit­täjiä oman käden kaut­ta, mut­ta vihrei­den suh­tau­tu­mi­nen asi­aan on EVVK .
    Työ­ta­p­atur­mis­sakin kuolee n 150 ja loukkan­tuu pysyvästi paljon enemmän.

    Olisi­pa Osmo joskus huolis­saan näistäkin

    Siihen näh­den pari loukkan­tunut­ta suo­jatiel­lä on noir­maali juttu

  30. Minus­ta Oden avaus palaut­teen järkyt­tävyy­destä on oikeutet­tu. Tun­tuu kuin Ode olisi saanut aikaan uuden puolue­jaon — pro-autot v. pro-käveli­jät. Välil­lä tuli mieleen puheen­vuoroista Kel­lopeli appelsiini.

    Ainakin Helsin­gin keskus­tas­sa ongel­mana ovat autot, jot­ka pitää saa­da pysäköidä mah­dol­lisim­man lähelle kotiovea, vaik­ka auton nok­ka jäisi suo­ja­tien päälle. Edes tak­sit eli ammat­ti­laiset eivät moi­sen viereen pysähdy eivätkä aina Mai­jatkaan. Sakot­tamis­es­ta puhumattakaan. 

    Kuitenkin keskus­tas­sa asuu aika paljon nati­aisia, jot­ka kulke­vat iltaisin har­ras­tuk­si­in, kun hei­dät on opetet­tu liikku­maan tur­val­lis­es­ti. Mut­ta auto on tärkeä ja kaik­ki autoil­i­jat tietävät, ettei valvo­jia iltaisin tarvitse pelätä.

    Kun poli­i­seil­la ei ker­ta kaikki­aan ole resursse­ja, voisi avarasti miet­tiä valvon­nan yksi­ty­istämistä. Tur­vali­ik­keet voisi­vat kat­soa liikku­vaa liiken­net­tä ja kort­te­liv­alvo­jat pysäköintiä.

    On turha vedo­ta liiken­neval­o­jen puut­teeseen, kuten Munkkivuoren yli­a­jo osoit­ti. On vaan autoil­i­joi­ta, joi­ta sään­nöt eivät tun­nu koske­van eikä mikään ole heille mah­do­to­ton­ta. Onhan itse turvassa.

    Kun onnet­to­muuk­sia tapah­tuu ‘vähän’, jokainen voi ajaa ikäänkuin tilas­tot vapaut­taisi­vat onnet­to­muu­den toden­näköisyy­destä. Samal­la logi­ikalla ei tarvitse käyt­tää kort­sua, kun toden­näköisyys taud­ista tai raskaud­es­ta on muka­mas pieni.

    Aika masen­tavaa.

  31. tpyy­lu­o­ma,

    kuvit­telisin, että tarve liikkua pitkin (tur­val­lisia) maan­teitä ei ole Suomes­sa vält­tämät­tä sen suurem­pi kuin muis­sakaan mais­sa. Eli suurin osa suo­ma­lai­sista — kuten vaik­ka sak­salai­sista — ajelee pääosin kaupungeissa. 

    Jos tulee tarve lähteä ulos kaupungista, voisiko muka olla niin, että sak­salaisen tarve tai halu olisi men­nä lähem­mäs, kulkea lyhyem­pi mat­ka kuin suomalaisen? 

    Sitä pait­si Sak­sas­sa ja mon­es­sa muus­sa tai ehkä kaikissa län­sieu­roop­palai­sis­sa mais­sa tur­val­lisia moot­tori­ti­etä on selvästi enem­män kuin Suomessa.

    Niin tai näin, liiken­nekult­tuurin hyvyy­den objek­ti­ivista mit­taa ei ole ole­mas­sa; per capi­ta suo­ma­lainen liikene ei enää olekaan maail­man tur­val­lis­in­ta. Aika var­ma voi kuitenkin kai olla siitä, että suo­ma­lainen liikenne on janal­la siel­lä tur­val­lisem­mas­sa päässä.

    Yksimielisiä tun­nu­taan ole­van siitä, että se ei johdu eri­tyis­es­tä huo­maavaisu­ud­es­ta. Olisiko yksi syy siinä tapauk­ses­sa piit­taa­mat­to­muu­den aiheut­ta­ma varovaisu­u­den kult­tuuri, kuten tääl­läkin jokunen on ehdottanut?

  32. Liian van­halle: Kuolleisu­us liiken­teessä vietet­tyä aikayk­sikköä kohden on noin kym­menker­tainen työa­jan vas­taavaan verrattuna.

    http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/821148 , sivu 39.

    Paikalli­nen sanomale­hti teki Jyväskylässä käytän­nön kokeen suo­jatiesään­nön nou­dat­tamis­es­ta. Tulos: 90% autoil­i­joista ei noudattanut.

    Asen­teesta kir­joitin tuos­sa ylem­pänä. Ei voi kuin surullise­na tode­ta, että jois­sakin kir­joituk­sis­sa tässäkin esi­in­tyy puis­tat­tavia “nor­maali jut­tu”, “ei jalankulk­i­joi­ta voi huomata”-asenteita. Hyvin suures­sa val­taosas­sa voi huo­ma­ta, jos asenne on kun­nos­sa. Eikä jatku­va lain rikkomi­nen ja tois­t­en tur­val­lisu­u­den vaaran­t­a­mi­nen oman edun nimis­sä ole mikään hyväksyt­tävä, nor­maali juttu.

  33. Lim­bo!

    Olen pitänyt Osmoa todel­la älykkäänä ihmisenä, joka uskaltaa lausua muu­takin kuin puolueen­sa mantraa. Nyt pusikos­ta ryö­mi esi­in enti­nen Enem­mistö Ry:läinen, joka ei ollut huolis­saan onnet­to­muuk­sista tai huomiokyvyt­tömistä kul­jet­ta­jista, vaan sanatarkasti “autoil­i­joista”.

    Onnet­to­muu­den aiheut­ti huonos­ti hoidet­tu työ­maa (yksi kaupun­gin lop­ut­tomista kaukoläm­pö/-jäähdy­tyskaivan­noista) sekä kul­jet­ta­jan virhe olla pysähtymät­tä toisen ajoneu­von pysähdyt­tyä suo­ja­tien eteen. Teko tuskin oli harkit­tu tai tahalli­nen, mut­ta har­mit­ta­van yleinen eri­tyis­es­ti koke­mat­tomien kul­jet­ta­jien joukossa.

    Osmo, mikä älykkään ihmisen päähän meni? Pysähdy sinäkin het­kek­si suo­ja­tien eteen miettimään!

  34. Osmo ei ilmeis­es­ti niin paljoa liiku itse tuol­la liiken­teessä mil­lään muul­la kuin julkisel­la liiken­nevä­li­neel­lä, kun ei havaitse näitä yleisiä onglemia.

    Itse olen ruven­nut opet­ta­maan pienelle lapsel­leni, etteivät kaik­ki autoil­i­jat nou­da­ta liiken­nesään­töjä ja autot ovat siten vaar­al­lisia ja keino­ja miten liiken­teessä täy­tyy liikkua.

  35. Suo­jati­etemp­pu on tak­si­au­toil­i­joiden tapa huvitella.

    Itse olen todis­tanut tapaa, jol­la tak­si­au­toil­i­ja kiihdyt­tää hiukan rin­nal­la aja­van auton ohi ehtiäk­seen pysähtyä juuri ennen suojatietä.
    Vierel­lä ole­va autoil­i­ja ei ehdi reagoi­da eikä tule ajatelleek­sikaan, että tak­si vielä pysähty­isi suo­ja­tien eteen. Seu­raavis­sa val­ois­sa tak­sikus­ki saa sit­ten “avau­tua” toiselle autoil­i­jalle sydä­men­sä kyl­lyy­destä. “Urpo, et pysähtynyt suo­ja­tien eteen kun olin päästämässä jalankulk­i­joi­ta tien yli”.

    Like fuck­ing a grater — slight­ly amus­ing, most­ly painful.

  36. Liikennevalvonnan/valistuksen suurin ongel­ma on, että se keskit­tyy läh­es täysin nopeusvalvon­taan. Jos ajo­ta­pa on muuten asialli­nen ja muut huomioonot­ta­va, ei rajoituk­sia edes tarvit­taisi. Sopi­va nopeus tulee automaat­tis­es­ti siinä hyvän käytök­sen rin­nal­la. Mut­ta poli­isi se vaan tyy­tyy tutkaa­maan nopeuk­sia kehäl­lä ja viis veisaa, kun autoil­i­jat kaa­sut­ta­vat varpai­ta hipoen ohi suojatiellä.

    Siinä Osmo on oike­as­sa, että kort­ti pitäisi ottaa pois, jos ohit­taa suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton pysähtymät­tä. Se on törkey­deltään ver­rat­tavis­sa rat­ti­juop­umuk­seen. Aja­ja ei selvästikään osaa lukea liiken­neti­lantei­ta edes selvin päin.

    Itse pyöräl­lä liikkues­sa kiusaan näitä välin­pitämät­tömiä autoil­i­joi­ta työn­tämäl­lä pyörän edel­läni suo­jatielle. Kyl­lä ne yleen­sä näyt­tävät aika säikähtäneiltä. Enem­män pitäisi tehdä täl­läistä niin ehkä oppisivat.

  37. Itsekin käve­len keskus­tas­sa suo­jatielle tasais­es­ti ja autoil­i­jat tekevät sit­ten enem­män tai vähem­män äkkipysähdyk­siä kun hei­dän olet­ta­mansa jalankulk­i­jan väistämisvelvol­lisu­us suo­jatiel­lä ei toteudukaan. Asen­tei­ta kuvaan, että olen use­aan ker­taan saanut huu­toa autoil­i­jal­ta “eteen hyp­päämis­es­tä”. Ker­ran yksi sankari jopa tuli ulos autos­ta uhkailemaan. 

    Käy joskus myös niin, että auto EI pysähdy vaan kiihdyt­tää vauh­tia vaik­ka olen jo pitkäl­lä ajo­radal­la suo­jati­etä ylittämässä. 

    Täl­läistä tapah­tuu run­saasti esimm. Kasarmikadul­la pikku-Roban poli­isi­ase­man vier­essä. Minus­ta ongel­man ytimessä on, että poli­isit eivät val­vo asi­aa lainkaan puhu­mat­takaan ran­gais­tuk­sista. Jos jalankulk­i­ja on jo ajo­radal­la ylit­tämässä suo­jati­etä ja auto ei pysähdy, pitäisi lätkäistä heti tun­tu­vat sakot. Valvon­ta olisi erit­täin help­poa ja voitaisi­in toteut­taa myös kameroilla.

    Type­r­ät nopeusvalvon­takam­er­at pitäisi lait­taa tähän käyt­töön, jot­ta niistä olisi oikeasti hyö­tyä liikenneturvallisuudessa.

  38. Kiitok­set Soin­in­vaar­alle tämän asian esilletuomisesta.
    Viimek­si kun auto “jou­tui” min­ua suo­jatiel­lä väistämään, huusi kus­ki perään: “Vitun idioot­ti!”. Että täl­lä tasol­la asen­teis­sa ja lain nou­dat­tamises­sa liikutaan.

    Ter­veisin,
    Kah­den auton autoilija

  39. “Ajan melkein päivit­täin tuos­sa kohdas­sa ja liiken­neti­lantet syn­tyvät siinä nopeasti, kun naa­puri yhtäkkiä jar­rut­taa suojatielle.”

    Tot­ta ihmeessä tilanteet muut­tuvat (liian) nopeasti kun motar­ili­iken­net­tä ja ‑volyyme­ja tuo­daan kaupunki­olo­suhteisi­in. Sörnäis­ten Rantatiel­lä ongel­ma jatkos­sa vain pahe­nee kun ener­giantuotan­nol­ta vapau­tu­vaa maa­ta muute­taan muuhun käyttöön.

    Jos syitä etsitään, niitä voisi hakea sel­l­ais­es­ta suun­nit­telun lähtöko­htana käytet­tävästä metri­ikas­ta jos­sa Sörnäis­ten Ranta­tien kaltaiset kaupunki­mo­tar­it nähdään tehokkaana ja siis toiv­ot­ta­vana infrankäyt­tönä. Tämä latis­taa kaupunki­ti­lan läpiajoalueeksi.

  40. Olen huo­man­nut että jos olen sauvakäve­lylenkil­lä, pienikin sauvan heilau­tus suo­jatielle saa autot maagis­es­ti pysähtymään ja anta­maan tietä. Ole­tan että tämä johtuu autoil­i­joiden pelosta, teräväpi­ikkiset kävelysauvat voisi­vat naar­mut­taa auton pel­te­jä. Ts kyl­lä autoil­i­jat huo­maa­vat oikein hyvin jalankulk­i­jat ja suojatiet.

  41. Min­un mielestäni pitää iskeä sinne mis­sä tun­tuu, eli lom­pakkoon. Isot sakot siitä, jos jät­tää ihmiset päästämät­tä suo­ja­tien yli. Nyt tun­tuu, että tämä suo­jatiea­sia on lähin­nä hyvien tapo­jen nou­dat­tamisen kaltaisek­si muo­to­seikak­si muut­tunut mon­en autoil­i­ja mielessä.
    Käsit­tääk­seni kuitenkin suo­jatielle selkeästi köpöt­televä, tahi yli­ty­saikeis­sa ole­va on autoil­i­jaan näh­den etuajo-oikeutettu.

  42. Ihan täyt­tä asi­aa kir­joi­tat. Mon­esti valo-ohja­tuis­sa risteyk­sis­sä näkee vieläpä sitä, että val­o­jen merk­i­tyskin on täysin hukassa.

    Vihreäl­lä men­nään, jos näkyy keltaista niin pysähdytään jos mah­dol­lista, mui­ta vaaran­ta­mat­ta. Eli ei mitään äkki­jar­ru­tuk­sia kuitenkaan.

    Suurin osa autoil­i­joista tun­tuu vaan reagoivan vihreästä keltaiseen ‑vai­heessa täysin päin­vas­toin; Parisen sataa metriä val­oi­hin, keltaista tulee näkyvi­in, ei muu­ta kuin kaa­su poh­jaan että kerettäisi­in vielä “van­hoil­la vihreil­lä” risteyk­seen. Kun tässä osuu ajoi­tus kohdalleen jalankulk­i­jan kanssa, jäl­ki on todel­la ikävää — auton nopeus kun on tuon kiihdyt­te­lyn myötä huimasti sal­lit­tua kovempi.

    Olen tätä touhua seu­ran­nut sekä jalankulk­i­jana että autoil­i­jana. Auton ratista kat­sot­tuna — tai lähin­nä kuun­nel­tuna — muiden reak­tiot huo­maa hyvin. Hiljen­nän toki aina jos joku on suo­ja­tien edessä. Niin paljon että saan auton pysäytet­tyä mikäli joku on suo­jati­etä ylit­tämässä. En pysähdy kokon­aan, niin pilkun­tarkkaa sään­nön nou­dat­tamista tuskin kukaan odot­taa. Kun toimin näin, takaa tule­vat tööt­täilevät sille joka hidastelee. Samoin jos pysähtyn keltaisi­in liiken­neval­oi­hin, takana töötätään. 

    Jalankulk­i­jan näkökul­mas­ta sit­ten… Mon­tako­han ker­taa olen henkeni pelas­tanut sil­lä, että olen ensim­mäisen kaistan jäl­keen pysähtynyt kurk­istele­maan varoen että joko sieltä taas kaa­hailee näitä tap­pa­jia? Mon­ta. En ole enää jak­sanut laskea. Yhden päivän aikana pää­sisi var­maan kymme­neen jalka­isin kaupunkia kier­rel­lessä jos vain kat­soo vihreää val­oaan ja kävelee kadun yli siihen luottaen.

    Mon­ta ker­taa autoil­i­ja on esim. säikähtänyt nähtyään jalankulk­i­jan, polkaissut jar­rut poh­jaan ja pysähtynyt renkaat savuten keskelle suo­jati­etä. Osumal­ta väl­tyin vain sik­si, että pysähdyin ennen tyhjää kaistaa kat­so­maan tuleeko joku, vaik­ka niille autoille palaa jo punainen ja min­ulle vihreä.

    Ennen kuin tästä kir­joituk­ses­tasi tiesin, kävin kom­men­toimas­sa tapah­tu­mas­ta hesarin uutiskeskusteluis­sa. Tuon kom­ment­ti­ni lop­pu­un lait­ta­mani ehdo­tus sopii hyvin tähänkin:

    Ehdot­taisinkin lop­pu­vuo­den kestävää teho­valvon­taa nimeno­maan risteysajoon liit­tyen. Suo­jatiesään­nöt, väistämisvelvol­lisu­udet, liiken­neval­o­jen nou­dat­ta­mi­nen. Nol­la­tol­er­anssil­la, joka rik­keestä surut­ta sakko­lap­pu kouraan.

    Siinäpähän sit­ten autoil­e­va ressuk­ka selit­tää pomolle tärkeästä palaverista myöhästymistään sil­lä, kun piti pysähtyä työ­matkalla kolme ker­taa sakotet­tavak­si kun tuli ajet­tua punaisia päin tai läh­es jalankulk­i­jan päälle suo­jatiel­lä väistämis­sään­tö­jen uno­hdut­tua — ja vielä piti viimeinen kilo­metri kävel­lä kun sakkotilin täyt­tymisen takia vieti­in ajoko­rt­tikin pois.…

  43. Jalankulk­i­jat voisi­vat ennen suo­ja­tien ylit­tämistä kat­soa tarkkaan liiken­net­tä ja huomioi­da silmäkon­tak­til­la autoil­i­jan valp­paus ennenkuin astu­vat suo­jatielle. Mon­et jalankulk­i­jat menevät suo­jatielle ilman minkään­laista liiken­teen seu­raamista ja luot­ta­vat autoil­i­joi­hin tarkkaavaisu­u­teen liikaa.

  44. Mik­si kaikkien jalankulk­i­joiden yli­ty­s­paikko­jen pitää meil­lä olla nimeno­maan suo­jateitä? Varsinkin risteyk­sis­sä voisi olla vain englan­ti­laistyyp­pisiä merkit­tyjä yli­ty­s­paikko­ja, jois­sa autoil­la on etu­a­jo-oikeus. Yli­tyk­sen voisi jak­sot­taa vilkkaissa paikois­sa liikenteenjakajalla. 

    On tietenkin kau­nis aja­tus, että tukkirekan pitää pysähtyä talvil­iukkail­la päästääk­seen ekalu­okkalaisen suo­ja­tien yli… mut­ta noin käytän­nössä lie­nee tur­val­lisem­paa, että jalankulk­i­ja ylit­tää tien, kun auto­ja ei tule. 

    Suo­ja­tien ole­mas­saoloon pitäisi olla jokin eri­tyi­nen syy ja sil­loin suo­jatie pitäisi merk­itä erit­täin näkyvästi.

  45. Liian van­ha sanoo:
    “Ajan melkein päivit­täin tuos­sa kohdas­sa ja liiken­neti­lantet syn­tyvät siinä nopeasti, kun naa­puri yhtäkkiä jar­rut­taa suo­jatielle. Jos huomio ei ole 100 % niin täl­lainen onnet­to­muus voi syn­tyä. Ihmisen vireys ei ole 100 % kovinkaan usein.”

    Mik­si se naa­puri jar­rut­taa yhtäkkiä. Jos sen takia, että tielle on tulos­sa ihmisiä niin mik­set ole jo pysähtymässä. En kek­si nyt muu­ta syytä kuin se, että jalankulk­i­joi­ta on tulos­sa, mut­ta ajat­telet ajavasi joka tapauksessa.

  46. Kallios­sa asu­vana kan­natan aja­tus­ta. Suurem­pana vaaran paikkana kuin val­ot­tomat tai keltaista vilkut­ta­vat suo­jati­et pidän kuitenkin ihan taval­lisia, val­ol­lisia yli­tyk­siä. Usein käy niin että sekä vihreää val­oa nou­dat­ta­va jalankulk­i­ja että kään­tyvä autoil­i­ja jät­tävät aivon­sa narikkaan ja tör­määvät. Tässä vaaran­paikas­sa valitet­tavasti kaik­ki vas­tuu halut­taisi­in sysätä yli­tys­tä henken­sä kau­pal­la kyt­täävälle jalankulk­i­jalle. Mikäs siinä on kuskin ajel­lessa sään­nöistä piit­ta­mat­ta kun jalankulk­i­ja voi kuol­la mut­ta autoil­i­jan ris­ki on lähin­nä hypoteettinen.

  47. har­mit­ta­van yleinen eri­tyis­es­ti koke­mat­tomien kul­jet­ta­jien joukossa.
    Kul­jet­ta­ja oli lehti­ti­eto­jen mukaan ‑71 syntynyt.

  48. Ote­taan mallia esim. Espan­jas­ta. Aurinko­ran­nikol­la liiken­nekuri oli muinoin tun­tem­aton käsite, mut­ta nyky­isin kaik­ki autot pysähtyvät suo­ja­tien eteen, kos­ka lain mukaan jalankulk­i­joil­la on etuoikeus. Toimii siel­lä, mik­sei tääl­läkin. Lakimuu­tok­sia vaan työstämään. Toki Espan­jas­sa on paljon mitä liiken­nekult­tuuri­in en halu­aisi tänne pesiy­tyvän, mut­ta ote­taan oppia niistä asioista mitkä toimii.

    1. Sir­palle: Laki on nyt näin, miten ajat­telit, että sitä pitäisi muuttaa:

      Suo­jati­etä läh­estyvän ajoneu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­l­aisel­la nopeudel­la, että hän voi tarvit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­jati­etä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va esteetön kulku jalankulk­i­jalle, joka on suo­jatiel­lä tai astu­mas­sa sille.
      Jos ohitet­ta­va ajoneu­vo tai raitio­vaunu on pysähtynyt suo­ja­tien eteen tai peit­tää näkyvyy­den suo­jatielle, sitä ei saa ohit­taa pysähtymät­tä, ellei ohit­ta­jan ja ohitet­ta­van väli­in jää suo­jako­roket­ta tai vapaa­ta ajokaistaa.

      (Tieli­iken­nela­ki 32 §)

      Laki on minus­ta kun­nosa, puut­tuu vain, että sitä noudatettaisiin.

  49. Unfor­tu­nate­ly I am not good enough in the Finnish lan­guage to write in Finnish.

    I can only agree! My obser­va­tion as a pedes­tri­an in Turku is that the pedes­tri­an cross­ings on streets are more a sig­nal for max­i­mum accel­er­a­tion than for stop­ping and let­ting pedes­tri­ans pass.

    Stand­ing there and wait­ing to be able to cross the street lets one won­der if it is all about the right and might of the strongest.

  50. Osmo! Omas­ta mielestäni ehdo­tuk­sesi on tosi hyvä. Mielestäni sil­lä ei ole väliä mikä lauan­taisen onnet­to­muu­den aiheut­ti. Tämä ongel­ma on kuitenkin ollut ole­mas­sa jo pitkään. Autoil­i­jat ovat kuninkai­ta ja kevyt liikenne saa rukoil­la henken­sä puolesta.

    Mielestäni siis suo­jatei­den käyt­täy­tymistä pitäisi todel­lakin valvoa. Ongel­mana on tietenkin se miten valvon­ta ratkaistaisi­in poli­isin resurssip­u­la huomioonottaen?

    Min­ulle tuli mieleen valvon­takam­era-ratkaisut suo­jateille. Mitä jos pahim­mis­sa paikois­sa olisi kam­er­at, ja niitä tarkkail­isi sit­ten vaikka­pa poli­isik­oul­u­laiset tai sivi­ili­palveluk­ses­sa ole­vat? He ottaisi­vat rike­ta­pauk­sis­sa kuvan tal­teen, jol­loin poli­isi voisi sakot­taa kul­jet­ta­jaa samaan tyyli­in kuin ylinopeuskameroiden tapauksessa.. 

    Tässä tapauk­ses­sa ei vaan pysty kovin hel­posti tekemään ylinopeuskam­er­an kaltaista automaat­ti­laukaisin­ta, joten tarvi­taan ihmisiä valvo­maan. Tai tarkem­min ajatellen ehkä pysty­isi (liike­tun­nis­timia suo­jateille), mut­ta se voisi men­nä liian kalliiksi.

  51. Min­un ikäisil­leni opetet­ti­in jo kansak­oulus­sa ja sit­tem­min oikein Talja:n (sit­tem­min Liiken­netur­va) kam­pan­jal­la, että tietä ylit­täessä kat­so­taan ensin vasem­paan, sit­ten oikeaan ja vielä ker­ran vasem­paan. Hyvä neu­vo sinän­sä, mut­ta liian tehokas. Nyt on jokaisen ali­ta­jun­taan asti taot­tu sel­l­ainen malli liiken­teestä, että auton val­ta-ase­ma on ehdo­ton. Päivit­täin näkee työ­matkalla aikuisia ihmisiä, jot­ka pysähtyvät suo­ja­tien eteen odot­ta­maan sadan metrin päässä läh­estyvää autoa. Samaa liiken­teen mallia he sovelta­vat myös autol­la liikkuessaan.
    Kauhis­telemme usein etelän maid­en kaoot­tista liiken­net­tä. Oikeasti se vain näyt­tää kaoot­tiselta. Tosi­asi­as­sa se kaaos voi toimia vain, jos kaikil­la liiken­teesen osal­lis­tuvil­la on oikean­laista kun­nioi­tus­ta tois­t­en­sa liikku­misen oikeut­ta kohtaan.
    Pari vuot­ta sit­ten Roomas­sa ensim­mäi­nen reak­tioni oli lievä kauhis­tus : ei suo­jateitä mis­sään, auto­ja, liikku­via ja pysäköi­tyjä, joka paik­ka täyn­nä. Mut­ta työn­näpä jalka­si tielle, ihan mis­sä tahansa, ja liikenne pysähtyy kuin seinään (kun et sen­tään ihan eteen hyp­pää — kun­nioituk­sen toisen liikku­mista kohtaan on olta­va molem­min­puolista, muuten tämä ei toi­mi). Van­hem­mas­sa kult­tuuris­sa on sisäis­tet­ty se aja­tus, että jokaisel­la on yhtäläi­nen oikeus päästä paikas­ta a paikkaan b, liikku­mis­tavas­ta, ‑kyvys­tä ja ‑syys­tä riippumatta.

  52. Mik­si meil­lä oli ennen parem­pi liiken­nekuri, tuskin ihmiset sil­loin sen eri­laisem­pia oli­vat kuin nykyää, johtuneeko löystynyt kuri valvon­nan puutteesta?

  53. Kult­tuurin on muu­tut­ta­va. Pieni jut­tu, minkä voi itse pysähtyneenä autoil­i­jana tehdä, on soit­taa torvea kun joku painaa ohi.

    Voisiko perus­taa tek­stivi­esti­palvelun, johon voi ilmi­antaa ohi­a­ja­neen rek­ister­inu­meron? Kun samalle rek­ister­inu­merolle ker­tyy usei­ta ilmianto­ja kut­su­isi poli­isi puhutteluun.

  54. Autoil­i­ja läh­estyy suo­jati­etä 50 km/h nopeudel­la. Jalankulk­i­ja odot­taa suo­ja­tien edessä. Autoil­i­ja pudot­taa nopeut­taan. Jalankulk­i­ja luulee auton pysähtyvän ja astuu yhtäkkiä suo­jatielle. Autoil­i­ja lyö jar­rut poh­jaan ja tör­mää jalankulk­i­jaan. Tie on yksikaistainen eikä suo­ja­tien eteen ole pysähtynyt toista autoa. Kumpi on väärässä? Vas­taus: jalankulkija

    Peruste­lut:
    Suo­ja­tien edessä odot­ta­va jalankulk­i­ja ei ole suo­jatiel­lä eikä astu­mas­sa sille. Autoil­i­jal­la ei ole lain pakot­ta­maa tarvet­ta ajaa niin hitaal­la nopeudel­la, että hän voisi tarvit­taes­sa pysäyt­tää auton­sa ennen suo­jati­etä. Jalankulk­i­ja ei ole nou­dat­tanut sel­l­aista varovaisu­ut­ta, jota läh­estyvän ajoneu­von etäisyys ja nopeus edellyttävät.

    Tieli­iken­nela­ki, 33 §: Suo­jati­etä läh­estyvän ajoneu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­l­aisel­la nopeudel­la, että hän voi tarvit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­jati­etä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va esteetön kulku jalankulk­i­jalle, joka on suo­jatiel­lä tai astu­mas­sa sille.
    Tieli­iken­nela­ki, 44 §: Suo­jatielle tai muuten ajo­radalle astu­van jalankulk­i­jan on nou­datet­ta­va sitä varovaisu­ut­ta, jota läh­estyvän ajoneu­von etäisyys ja nopeus edel­lyt­tävät. Hänen on ylitet­tävä ajo­ra­ta tarpeet­tomasti viivyttelemättä.

    Tieli­iken­nelakia pitää muut­taa selkeäm­mäk­si, kos­ka “tarvit­taes­sa pysäyt­tää” on tulkin­nan­varaista. Onko tarvet­ta pysäyt­tää, jos jalankulk­i­ja ei ole suo­jatiel­lä eikä astu­mas­sa sille? Suo­ja­tien edessä seiso­va jalankulk­i­ja ei ole suo­jatiel­lä eikä astu­mas­sa sille. Astu­mi­nen edel­lyt­tää liiket­tä ja vähin­tään toisen jalan olemista suo­jatiel­lä tai sen ilmati­las­sa. Kun autoil­i­ja on harkin­nut tarpeen pysäyt­tää ja päät­tänyt olla pysäyt­tämät­tä, pitääkö hänen harki­ta uudelleen ja kuin­ka usein?

  55. “Suo­ja­tien ole­mas­saoloon pitäisi olla jokin eri­tyi­nen syy ja sil­loin suo­jatie pitäisi merk­itä erit­täin näkyvästi.”

    Ihme, ettet vaa­di käveli­jän ole­mas­saololle eri­ty­istä syytä. Ottaen huomioon vaaran, päästöt, melun ja auto­jen vaa­ti­man tilan, pitäisin perustel­lumpana, että autot pää­si­sivät keskus­taan vain eri­tyis­es­tä syystä.

  56. jore: ei liiken­nekuri ennen (mil­loin ennen ?) ollut sen parem­pi kuin nykyäänkään. Auto­ja vain oli vähem­män, ne oli­vat hitaampia, huomio­ta hajot­tavia tek­i­jöitä vähem­män ja jalankulk­i­jat vielä pelotel­lumpia kuin nyt. Ja liiken­teessä kuollei­den ja loukkaan­tunei­den määrähän on kuitenkin vähen­tynyt dra­maat­tis­es­ti esim 70- luvul­ta tähän päivään.

  57. Antin huomio kävelysauvo­jen näkyvyy­destä on hyvä.
    Itse olen miet­tinyt sitä, pitäisikö ruve­ta larp­paa­maan ja han­kkia vaikka­pa Teräasekeskuk­ses­ta oikein hel­vetin iso per­tus­ka, jol­la voisi ilmaista riit­tävän näkyvästi aiko­muk­sen­sa ylit­tää katu.

  58. ‘“Suo­ja­tien ole­mas­saoloon pitäisi olla jokin eri­tyi­nen syy…”

    Ihme, ettet vaa­di käveli­jän ole­mas­saololle eri­ty­istä syytä. Ottaen huomioon vaaran, päästöt, melun ja auto­jen vaa­ti­man tilan, pitäisin perustel­lumpana, että autot pää­si­sivät keskus­taan vain eri­tyis­es­tä syystä.’

    Ei siinä mitään, käve­lykesku­s­tat ovat yleen­sä oikein kivo­ja. Toisaal­ta keskus­to­jen ahtail­la kaduil­la liikenne on yleen­sä niin verkkaista, että suo­jateil­lä ei ole kovin suur­ta merk­i­tys­tä. Liikenne toimii kohtu­ullis­es­ti niin suo­jateil­lä kuin ilman. En ole kuul­lut, että Lon­toos­sa jalankulk­i­jat tun­ti­si­vat itsen­sä saar­re­tuik­si yhteen kort­teli­in, vaik­ka siel­lä ei suo­jateitä juuri ole.

    Sen sijaan monikaistaisil­la, nopeil­la kokoo­jakaduil­la suo­jati­et voivat olla todel­lisia vaaran­paikko­ja jalankulk­i­joille. Näis­sähän on yleen­sä vilkkaan liiken­teen aikaan valo-ohjaus, jol­loin suo­ja­tien ole­mas­saolol­la ei ole juuri merk­i­tys­tä. Iltasel­la taas on vähän niin auto­ja kuin jalankulk­i­joitakin ja val­ot ovat pimeinä. Onko täm­möi­sis­sä paikois­sa todel­la järkeä pitää kiin­ni jalankulk­i­joiden “etukäve­ly­oikeud­es­ta”?

    En ole siis vaa­ti­mas­sa jalankulk­i­joiden yli­ty­s­paikko­jen vähen­tämistä, vaan esit­tämässä, että kaikkien yli­ty­s­paikko­jen ei ole tarpeen olla suo­jateitä. Nyt merkit­ty yli­ty­s­paik­ka on Suomes­sa nimeno­maan suojatie.

  59. “Jalankulk­i­jat voisi­vat ennen suo­ja­tien ylit­tämistä kat­soa tarkkaan liiken­net­tä ja huomioi­da silmäkon­tak­til­la autoil­i­jan valp­paus ennenkuin astu­vat suo­jatielle. Mon­et jalankulk­i­jat menevät suo­jatielle ilman minkään­laista liiken­teen seu­raamista ja luot­ta­vat autoil­i­joi­hin tarkkaavaisu­u­teen liikaa.”

    Joskus liiken­teessä olen ollut huo­maav­inani jopa samaa. Luotan siihen että kolmion takaa ei tul­la silmit­tömästi eteen, luotan siihen että stop- merkin kohdalle pysähdytään, luotan sihien että motaria aje­taan yhteen suun­taan per kaistapari, punai­sista val­oista ei men­nä miten sat­tuu, ad nau­se­aum. Eli luotan siihen että muut nou­dat­ta­vat sään­töjä autoil­lessan, niinkuin läh­es aina tekevätkin. 

    Näitä olet­ta­muk­sia tekevät ihan kaik­ki. Jos nämä sään­nöt saa men­emään autoil­i­joiden kaali­in niin että hom­ma toimii, niin miten suo­jatiesään­nön kanssa on niin vaikeaa?

    Kukaan ei kestäisi sel­l­aista tilan­net­ta jos­sa autoil­i­jat piit­taisi­vat muista liiken­nesään­nöistä samal­la meiningillä kuin nyt tästä suo­jatiesään­nöstä. Uskon että jopa Har­ry Bogo­moloff pelästy­isi kaupunki­maas­turin­sa puoles­ta ja vaatisi toimia.

  60. Kos­ka suo­jatiesään­nök­set ovat Tieli­iken­nelain pykälässä 32, ehdotan muu­tok­sen päiväk­si 3.2. (Tästä oli puhet­ta joskus aiemminkin.)

    32 §

    Kul­jet­ta­jan suojatiesäännöt

    Suo­jati­etä läh­estyvän ajoneu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­l­aisel­la nopeudel­la, että hän voi tarvit­taes­sa pysäyt­tää ennen suo­jati­etä. Kul­jet­ta­jan on annet­ta­va esteetön kulku jalankulk­i­jalle, joka on suo­jatiel­lä tai astu­mas­sa sille.

    Jos ohitet­ta­va ajoneu­vo tai raitio­vaunu on pysähtynyt suo­ja­tien eteen tai peit­tää näkyvyy­den suo­jatielle, sitä ei saa ohit­taa pysähtymät­tä, ellei ohit­ta­jan ja ohitet­ta­van väli­in jää suo­jako­roket­ta tai vapaa­ta ajokaistaa.

  61. Koskas sit­ten jalankulk­i­joille ote­taan käyt­töön nol­la­tol­er­anssi? Jalankulk­i­jat rikko­vat ihan yhtä paljon suo­jatie- ja liiken­neval­osään­töjä kuin autoil­i­jatkin. Ei tai­da suomes­sa ollaan mon­taa ihmistä joka voisi rehellis­es­ti sanoa että ei ole kävel­lyt punaisia päin. Suurin syy tähän liiken­nekurin höl­tymiseen on ihmis­ten yleinen piit­taa­mat­to­muus. Ei ole merk­i­tys­tä sil­lä että onko kyseessä autoil­i­ja, pyöräil­i­jä tai jalankulk­i­ja. Täl­lä het­kel­lä on vain niin että medi­as­sa suurim­man huomion saa­vat autoil­i­jat, jot­ka medi­as­sa joutuneet suuren­nus­lasin alle.

  62. Helsin­gin pahim­mat ongelma­paikat ovat yleisessä tiedos­sa. On absur­dia, että virkaval­ta ei suori­ta valvon­taa edes niis­sä pahimp­ina ruuhka-aikoina.

  63. Topi. Autoil­i­jan on pysähdyt­tävä, jos jalankulk­i­ja on astu­mas­sa suo­jatielle. Tämä tarkoit­taa, että autoil­i­jan on ennakoita­va tilantei­ta, jois­sa jalankulk­i­ja läh­estyy suo­jati­etä ja astuu sille. Ellet tähän pysty, sin­ul­la on liian suuri tilan­nenopeus suh­teessa havain­noin­ti ja reagointikykyysi. 

    Onko se niin vaikea ymmärtää? Suo­jatie on suo­jatie. Paik­ka jos­sa jalankulk­i­jal­la on etuoikeus. Et sinä stop-merkin takaa päätielle ajaes­sasikaan rupea itkemään, että pääti­etä aja­va ei pysähtynyt kun tulit kolmion takaa.

    Pitäiskö jokaisen suo­ja­tien edessä olla kärkikolmio, jot­ta sen suo­ja­tien merk­i­tys menisi kaaliin?

  64. Kan­natan ehdo­tus­ta. Tuos­sa ikku­nan alla 30 km/h rajoi­tusalueel­la autot huris­ta­vat vähän väliä suo­jatiel­lä sel­l­aista ylinopeut­ta, että otin­pa jo nauhalle todis­teek­si kun kaupunkisu­un­nit­teli­jat eivät saa edes nopeusnäyt­töä tähän aikaiseksi.

  65. Nyt taisi Osmokin innos­tua liikaa ainakin Hesarin mukaan vaa­ti­mal­la kort­tia pois jo ensim­mäiseltä ker­ral­ta. Osoit­taa, että poli­itikko-virkamies ei elä tätä päivää. Jo viikos­sa jokaiselta bus­sikuskil­ta ja tak­sisuhar­il­ta olisi kort­ti pois. Miten sit­ten julki­nen liikenne hoidettaisiin.
    Munkan skolen käyneenä Osmon kan­nat­taisi käy­dä muis­tele­mas­sa seu­tua ja tul­la kat­so­maan vaik­ka Munkan puis­toti­etä, jos­sa jokaiseen risteyk­seen on pysäköi­ty auto kiin­ni suo­jatiehen ja siitä aje­taan 100% ohi pysähtymät­tä. Jos joku pysähtyy, niin jät­tämään tai ottamaan.
    Ihan tot­ta, iso osa autoil­i­joista ei edes tiedä koko sään­töä kun on lukenut kir­jal­liset ulkoa.
    Sään­tö tai laki suo­ja­tien eteen pysäköi­dyn (siis alle 5m) tai pysähtyneen auton ohit­tamis­es­ta pysähtymät­tä on ilmeis­es­ti Suomes­sa ain­oana maail­mas­sa. Vira­nomais­ten tulisi kek­siä jokin muu laki selkeyt­tämään asi­aa. Myös koulu­tus ja van­han ajan tv:n liiken­nevinkit voisi­vat tehota.
    Por­tu­galis­sa ammat­ti­au­toil­i­ja menet­tää ajolu­pansa kuukaudek­si mikäli puhuu ajon aikana puhe­limes­sa, ei käytä tur­vavyötä taa­ja­man ulkop­uolel­la tai jät­tää huomioimat­ta jalankulk­i­jat. Taval­liselle autoil­i­jalle, myös tur­is­tille, sama mak­saa vähin­tään 120 egee. Lisäk­si tuomiot vahinkoti­lanteis­sa ovat ankaria. Sopisiko meille? Ei var­masti. Vain audi, bemari ja mer­sukuskeille yleisen kateu­den nimissä.

  66. Markus: “Koskas sit­ten jalankulk­i­joille ote­taan käyt­töön nollatoleranssi?”

    Sit­ten kun jalankulk­i­joiden punaisi­apäin käve­ly aiheut­taa sään­nöl­lis­es­ti vakavia loukkaan­tu­misia tai kuolemia. Tois­taisek­si sel­l­aiset on käsit­tääk­seni todel­la harvinaisia.

    Topi:
    “Autoil­i­jal­la ei ole lain pakot­ta­maa tarvet­ta ajaa niin hitaal­la nopeudel­la, että hän voisi tarvit­taes­sa pysäyt­tää auton­sa ennen suojatietä.”
    Kyl­lä on. Itsekin siteer­a­sit sitä lain pätkää. 

    “Kun autoil­i­ja on harkin­nut tarpeen pysäyt­tää ja päät­tänyt olla pysäyt­tämät­tä, pitääkö hänen harki­ta uudelleen ja kuin­ka usein?”
    Hänen pitää harki­ta uudelleen jatku­vasti. Jos autoil­i­ja on tulkin­nut jalankulk­i­jan aiko­muk­sia väärin, se ei vapau­ta hän­tä tulev­as­ta ajat­telus­ta. Ylipäätään aja­tus että autoil­i­jal­la olisi tietyn ajat­te­len jäl­keen oikeus lopet­taa ajat­telu on täysin absur­di. Jos et halua ajatel­la ja huomioi­da muu­ta liikenet­tä, käytä julkisia.

  67. Sir­pan aja­tus tieli­iken­nelain muut­tamis­es­ta on hyvä. Se pitäisi muut­taa sel­l­aisek­si kuin Ruotsin ja Sak­san vas­taa­vat lait, sil­lä siel­lä kul­jet­ta­jille tulee oletet­tavasti isot sank­tiot, jos lakia ei nou­date­ta — mik­si muuten siel­lä autoil­i­jat hiljen­täi­sivät jo kaukaa suo­ja­tien nähdessään? Tuskin hyvän hyvyyt­tään. Siis­pä Suomen laki uusik­si. Ettekö päät­täjät voisi ottaa selvää miten mais­sa jois­sa liiken­nekult­tuuri toimii, on nuo asi­at hoidettu?

    Ruot­sis­sa pari vuot­ta asuneena voin ker­toa, että häm­mästyin ensin suuresti tuo­ta autoil­i­joiden käytöstä, tun­tui kau­ni­il­ta ja kohteliaal­ta käveli­jää kohtaan. Suomes­sa olin jo sil­loin 1980-luvul­la tot­tunut siihen että tääl­lä autoil­i­ja on her­ra, käveli­jä ja pyöräil­i­jä ala­maisia orjia, jot­ka kulke­vat kadun yli sit­ten kun her­rat ovat ensin men­neet. Suomen liiken­nekult­tuuris­sa on siis aina ollut vikaa, ei tämä ole mikään viime aiko­jen ilmiö että jalankulk­i­jal­la ei ole mitään arvoa.

  68. Nol­la­tol­er­anssi liiken­ner­ikko­muk­si­in ja heti !
    Yhtäkään traag­ista tapaus­ta ei voi­da kui­tata noin vain tilas­to­tap­pi­ol­la, asen­teista ja muka muka kiireestä on vain kyse, mihin meil­lä on olev­inaan niin kiire joka paikkaan ja vielä takaisinkin, junal­lakin pitää päästä jo yli kah­tasa­taa, koh­ta rysähtää ja kunnolla.

    Tuo­hon monikaista­tien todel­liseen suo­jatieon­gel­maan on pari pikaista lääkettä :

    1. suo­ja­tien eteen ei saisi pysähtyä 10 metriä lähem­mäk­si, pysähtymisko­htaan ajoratamerkintä.

    2. keltaisen liiken­neval­on aika­jak­so aina samak­si joka paikas­sa, nyt niitä on eri pitu­isia, pitäisi olla ennakoitavis­sa, ettei tule oho-tilanteita.

    3. sel­l­aisia tilantei­ta ei saisi olla ollenkaan, jos­sa suo­ja­tien eteen (oikelle kään­tyvä punasissa)pysähtynyt ohite­taan vihreän turvin, aina vähän kauhis­tut­taa men­nä vaan, siihen ei saisi mitenkään totut­tau­tua, val­othan ei olekaan aina toiminnassa.

    Lisäk­si pari muu­takin suju­vu­u­teen vaikut­tavaa ehdo­tus­ta( aika lail­la jurppinut ):

    1. kehäteille, monikaistateille ja varsinkin moot­toriteille raskaalle kalus­tolle vasem­man kaistan käyt­tö olisi kiel­let­tävä, aiheut­ta vaarati­lantei­ta jatku­vasti, Euroopas­sa on tämäkin tajut­tu jo aiko­ja sitten.

    2. Bus­sikaisto­jen käyt­tö sal­lit­taisi­in, jos kyy­dis­sä on pari-kolme matkus­ta­jaa, nyt kai­stat ovat pääasi­as­sa vajaakäytössä, mik­si muuten tak­seil­la on eriva­paus ajaa yksin ja useim­miten yhden kyytiläisen kanssa, ovatko jotenkin tärkeämpiä ihmisiä.

    Stadis­sa autoil­e­va ja fil­laroi­va motoristi 50-luvulta.

  69. Minä olen havain­nut Helsingis­sä ja muual­la, että autot kyl­lä pysähtyvät jos näyt­tää siltä, että aikoo men­nä suo­jatielle (siltä voi näyt­tää vaik­ka ei menisikään). Jos taas jää suo­si­ol­la metrin päähän tiestä sei­so­maan ja kat­soo läh­estyvän auton suun­taan, yleen­sä autoil­i­ja ei pysäytä.

  70. Onhan se hupaisaa tääl­lä Suomes­sa, kun mitä enem­män liiken­net­tä viral­lis­es­ti valvotaan, niin sitä pienem­mäk­si käy onnet­to­muu­den aiheut­ta­jan suo­rat kus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle ja onnet­to­muu­den uhreille.

    Mut­ta on ole­mas­sa sel­l­aisi­akin mai­ta, että “mais­tis­sa” saa ajaa kun­han ei aiheuta onnet­to­muuk­sia. Eikä autoil­i­joi­ta poli­isit mittareil­laan rat­saa. Sit­ten kun aiheut­taa onnet­to­muu­den, niin mais­tis­sa ajami­nen käy tosi kalliiksi.

    Mut­ta Suomes­sa ei saa, ja samal­la saa kuitenkin ajaa mais­tis­sa, kun­han autol­la ajaa mais­tis­sa tai selvänä ihmis­ten päälle, ei onnet­to­muu­den uhrille mais­tis­sa ajanut joudu juurikaan kus­tan­nuk­sia mak­samaan. Mais­tis­sa ajanut saa kaiketi paris­sa ensim­mäisessä tapauk­ses­saan ain­oas­taan ehdol­lista vankeutta.

  71. Ei Suo­mi mitenkään eri­tyisen tur­va­ton liiken­nemaa ole. EU-ver­tailus­sa kuollei­ta 100000 henkeä kohti vähiten on Mal­tal­la, mut­ta se on kuriositeetti.
    Hol­lan­ti on tur­val­lisin 4 kuol­lut­ta 100000 asukas­ta kohti,seuraavina Ruot­si 5, Bri­tan­nia 6,Tanska 6, Sak­sa 7,Suomi 7. Seu­raavas­sa Ran­skas­sa 8 ja EU 15 on 8 kuol­lut­ta per 100000 asukasta.

    Toises­sa päässä ovat Viro, Latvia,Liettua 15–25 kuol­lut­ta per 100000 asukasta.

    Autoa kohti tilanne tasaan­tuu edelleen tur­val­lisem­mas­sa päässä eli kär­jessä Hol­lan­ti, (jos Mal­taa ei las­ke­ta) 9 kuol­lut­ta per 100000 autoa,kakkonen Ruot­si 10 kuollutta,seuraavina 11 kuolleel­la Lux­em­burg, Sak­sa, Bri­tan­nia ja seu­raa­vana on jo Suo­mi 12 kuollutta.
    Viro, Latvia, Liet­tua hän­nän huip­puna 32–48 kuol­lut­ta per 100000 asukasta

    1. Kuriosi­teet­ti­na mainit­takoon, että Suomes­sa kuoli liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa vuon­na 1948 400 henkeä, kun maas­sa oli 50 000 henkilöau­toa. Siis 800 raatoa/100 000 autoa tai yksi kuol­lut 125 autoa kohden. Toki bussinkin alle jäätiin.

  72. Ihmette­len tätä himoa nol­la­tol­er­anssi­in. Liiken­nesään­töjä on tietysti nou­datet­ta­va. Mut­ta silti aiheesta kuin aiheesta tun­tuu löy­tyvän johta­ja ja huu­tosak­ki, jot­ka vaa­ti­vat nol­la­tol­er­anssia. Ja reip­pai­ta ran­gais­tuk­sia rikkojille.

    Kysyn­pähän vaan, että onko se sit­tenkään se suun­ta, mihin kan­nat­taa mennä.

  73. Ajelin viime kesänä Englan­nis­sa pari viikkoa Lon­toos­sa ja ympäri etelä-Englantia.
    Liikenne on tiheäm­pää kuin Suomes­sa ja nopeut­ta rajoit­ta­vat mon­et seikat: Liiken­neympyröitä on todel­la tiheään ja se voi olla vain piir­ret­ty piste kadus­sa. Mut­ta ne helpot­ta­vat oikealle kään­tyjiä ja jono­ja kään­tyjien taakse ei muodostu.
    Moot­tori­ti­etkin ovta täyn­nä ympyröitä.
    Pitk­iä suo­ria, jois­sa nopeus nousisi korkeak­si on harvassa

    Kadut ja tiet ovat kapei­ta, joten sekin rajoit­taa nopeuksia .

    Nopeut­ta rajoite­taan myös esteil­lä ja korote­tu­il­la suojateillä.
    En huo­man­nut, että jalankulk­i­jaa suosit­taisi­in mitenkään eri­tyis­es­ti Suomen ver­rat­tuna, tosin autoil­i­jat eivät päällekään aja­neet, mut­ta use­asti suha­si­vat melkein varpailta.
    Kyl­lä Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa autoil­i­jat ovat kohteliaampia

  74. Top­il­la oli mie­lenki­in­toinen point­ti aikei­den (ylit­tämisen) ilmaisemisesta.

    Keskustassa(kin) asuneena en koskaan ole ollut edes läheltä-piti ‑tilanteessa, vaik­ka olenkin loikkin­ut tien yli ulkois­es­ti tarkastel­tuna ihan samaan tapaan, kuin mon­et muutkin.

    Aina ennenkuin läh­den ylit­tämään, suo­ja­tien kohdal­ta tai muuten, otan kat­sekon­tak­tin läh­estyvän ajoneu­von kuskin iirik­si­in ja ennen, kuin sen saan, en lähde ylit­tämään. Heti kun saan kat­sekon­tak­tin, käve­len ajo­radalle ja pidän muu­ta­man askeleen ajan sen kat­sekon­tak­tin. Kat­sekon­tak­tin käytän­nössä aina saa, kun on aivan ajo­radan reunas­sa tyrkyl­lä tule­maan ajo­radalle. Enkä nyt tarkoi­ta mitään tui­jot­telua, vaan kat­sekon­tak­ti, hymy silmäkul­mas­sa, joka voi tul­la vaik­ka naa­purin skidin kanssa ohi kävellessä.

    Kukaan autoil­i­ja ei ole tehnyt muu­ta, kuin pysähtynyt kohteliaasti. Täl­löin pienel­lä hymyl­lä kiit­tämi­nen on aina toimin­ut. Kyl­lä, pieni hymy ei mak­sakaan mitään, vaik­ka min­ul­la “on oikeus” kävel­lä, kos­ka lain mukaan autol­la “on velvol­lisu­us” väistää. Vaik­ka miten demon­isoisi autoil­i­joi­ta, niin eivät he murhamiehiä ole, jot­ka aja­vat kylmästi silmi­in kat­soen päälle.

    Vas­taavasti olen ihme­tel­lyt erit­täin yleistä tapaa, että ihmiset pyrkivät peit­tämään aikeen­sa ylit­tää tie. Siis sin­gahde­taan suo­raan eteen ilman, että ker­taakaan vilka­istaan, edes onko mis­tään tulos­sa auto­ja. Tätä olen ihme­tel­lyt sil­loin, kun olen itse aja­mas­sa autolla. 

    Ensim­mäi­nen asia, mitä van­hem­mat liiken­teestä opet­ti­vat, on vasem­malle ja oikealle (ja vielä ker­ran vasem­malle) kat­somi­nen ennen ylit­tämistä. Luulen, että mon­et muut ovat saa­neet samat neu­vot ja yhdis­tävät tämän siihen, että henkilö alkaa ylit­tää tietä. Mitä nykyään lap­sille opete­taan? Pis­tetään päälle T‑paita “min­ul­la on oikeus” ja men­nään rav­i­hevosen laput silmil­lä sän­täilemään tien yli?

    Miten suo­ma­laisen kult­tuurin saisi muut­tumaan siten, että ihmiset uskaltaisi­vat kat­soa toisi­aan silmi­in ja har­ras­taa sitä kuu­luisaa “kom­mu­nikoin­tia”. Aina jos on uhka läh­estymässä (äänekäs auto tai isokokoinen ihmisuros) kat­set­ta ei ole pakko refleksi­no­mais­es­ti laskea kyn­nys­lis­toi­hin, vaan voi kat­soa silmi­in hymyillen.

  75. Kun 70-luvul­la päästi­in 1000 ruumi­iseen, se oli jo liikaa. Alkoi keskustelu mm tur­vavöistä ja nopeusrajoituksista.

  76. Pk-seudun suo­jateille saadaan järjestys, jos sitä oikeasti halu­taan. Kysymys on valvon­nan pri­or­isoin­nista. Tein epäti­eteel­lisen tutkimuk­sen, jos­sa kym­menkun­ta akti­ivis­es­ti autol­la liikku­vaa ihmistä ker­toi omia koke­muk­si­aan. Jokainen oli havain­nut ajanopeuk­si­aan mitatun parin edeltävän kuukau­den aikana. Kukaan ei ollut edel­lisen vuo­denkaan aikana havain­nut suo­jateitä valvot­ta­van. Jokainen myös tiesi suo­ral­ta kädeltä suo­jateitä, jois­sa poikkeuk­set­ta aje­taan sään­töjä rikkoen ja jot­ka ovat eri­tyis­es­ti lap­sille vaar­al­lisia. Surullisen kuu­luisa Huopalah­den­tie kuu­lui näi­hin. Siel­lä valvotaan nopeuk­sia, ei suojateitä.

    Tulostavoit­teet saadaan näin helpom­min täyteen.

  77. Kumpi näyt­tää turvallisemmalta?
    Min­ulle pistää silmään lähin­nä että tuos­sa Lon­toon kadus­sa on kak­si kaistaa ja Meche­lininkadus­sa ainakin neljä.

  78. Zaikom. Kuvailin tilan­net­ta, jos­sa jalankulk­i­ja ei ole astu­mas­sa suojatielle.

    Tieli­iken­nelain 32 §:ää pitää muut­taa selkeäm­mäk­si. On tulkin­nan­varaista, onko autoil­i­jal­la edes tarvet­ta ajaa hil­jaisel­la nopeudel­la, jos jalankulk­i­ja odot­taa suo­ja­tien edessä eikä ole astu­mas­sa suo­jatielle. On selvää, ettei autoil­i­jan ole täl­löin pysähdyt­tävä. Jotkut tulk­it­se­vat lisäk­si, että kos­ka tarve pysähtyä on pois­tunut, myös tarve ajaa riit­tävän hil­jaisel­la nopeudel­la on pois­tunut. Nimit­täin lain mukaan pitää olla tarve pysäyt­tää, jot­ta on pakko ajaa riit­tävän hil­jaisel­la nopeudel­la. Lais­sa ei maini­ta, mitä tarve tarkoit­taa. Esimerkik­si vilkkaasti liiken­nöidy­il­lä teil­lä on yleistä, ettei auto­jonon nopeus hidas­tu suo­ja­tien kohdal­la, vaik­ka ihmisiä odot­taa suo­ja­tien yli pääsyä.

    En tarkoi­ta edel­lä, miten itse tulk­it­sen tieli­iken­nelakia. Toin vain esille, miten epä­selvä tieli­iken­nela­ki on. On kauheaa, kauheaa, että ihmiset arvostel­e­vat toisi­aan sen perus­teel­la, kuin­ka kohteliaasti he käyt­täy­tyvät suo­jateil­lä. Ei liiken­teessä saa toimia omil­la (kohteliaisuus)säännöillä tai muuten tulee onnettomuuksia.

    Ehdo­tus uudek­si lakitekstiksi:
    Tieli­iken­nela­ki, 32 §: Suo­jati­etä läh­estyvän ajoneu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va niin hil­jaisel­la nopeudel­la, että hän voi pysäyt­tää ajoneu­von ennen suo­jati­etä, jos jalankulk­i­ja on suo­jatiel­lä tai astu­mas­sa sille, taik­ka odot­ta­mas­sa suo­ja­tien ylitse pääsyä.

    Ilk­ka. Samat.

  79. Pysäh­dyn aina suo­ja­tien eteen, jos jalankulk­i­ja antaa hie­mankin viit­teitä siitä, että saat­taisi olla ylit­tämässä tien. Teen sen osit­tain sik­si, kos­ka se ei hidas­ta matkan­tekoani ollenkaan; pysäh­dyn sen saman auton perään seu­raavis­sa val­ois­sa joka tapauk­ses­sa. Mut­ta teen sen eri­toten sik­si, että se piristää päivääni. On mah­ta­van nas­taa saa­da ihmiset yllät­tymään ja ilah­tu­maan, kiit­tämään ja hymy­ilemään min­ulle vain sen vuok­si, että annoin hei­dän ylit­tää tien ennen kuin itse ylitin suojatien.

    Lisäk­si halu­an huo­maut­taa, että koko ylikulkusil­ta-keskustelu oli täysin absur­di — absur­di, kos­ka sitä ei mielestäni pitäisi edes käy­dä. Jalankulk­i­ja on se, joka on sään armoil­la. Jalankulk­i­ja on useim­miten se, joka käyt­tää julk­isia. Jalankulk­i­ja on myös se, joka joutuu odot­ta­maan seu­raavaa bus­sia 15 min­u­ut­tia, jos myöhästyy siitä — ja turhan usein vain sen takia, ettei aamu­ru­uhkas­sa kukaan vaivau­tunut anta­maan tilaa kadun ylitykselle. 

    On sairas­ta, että on autoil­i­joi­ta, jot­ka halu­aisi­vat tehdä jalankulk­i­joiden liikku­mis­es­ta vaikeam­paa jalankulk­i­joiden tur­val­lisu­u­teen vedoten. Kan­takaa vas­tu­unne ratis­sa. Se ei ole oikeasti vaikeaa.

    Ja vielä viesti muu­ta­malle kom­mentin kir­joit­ta­jalle: te olette sekaisin.

    Ter­veisin,
    Antero Vartia

    PS. edel­lisessä ketjus­sa esitet­ty Shared Space ‑idea on brilliantti.

  80. “Min­ulle pistää silmään lähin­nä että tuos­sa Lon­toon kadus­sa on kak­si kaistaa ja Meche­lininkadus­sa ainakin neljä.”

    Tur­val­lisu­ut­ta lisäävä rak­en­teelli­nen tek­i­jä tämäkin: ei edes teo­ri­as­sa voi syn­tyä tilan­net­ta, jos­sa suo­ja­tien eteen pysähtyneen auton ohi aje­taan suo­jatielle pysähtymättä.

    Lisäk­si voi huo­ma­ta keskiko­rokkeen kaisto­jen välis­sä: kadun voi ylit­tää kaista ker­ral­laan. Sik­sak-maalauk­sel­la osoite­taan pysäköin­tikiel­to: pysäköidyt autot eivät peitä näkyvyyt­tä suo­jatielle. Seep­ra­maalatun tol­pan nokas­sa on keltainen vilkku­val­opal­lo huomio­ta herät­tämässä. Pis­teenä i:n päälle katu­un on maalat­tu tek­stit, mihin suun­taan jalankulk­i­jan kan­nat­taa tarkkail­la liikennettä.

    Meche­lininkadun tur­va- ja huomio­jär­jeste­lyt taas ovat… noh, vähän sem­moi­set kuin ne Suomes­sa usein tapaa­vat olla.

  81. Kun ihmi­nen uno­htaa avaimet sisälle ja läimäyt­tää oven kiin­ni, se on vahinko. Täl­laista sat­tuu. Kun ihmi­nen huitaisee siiv­otes­saan har­jan var­rel­la mal­jakon lat­tialle, se on vahinko. Täl­laista sat­tuu. Kun ihmi­nen uno­htaa kiireen keskel­lä ham­maslääkäri­a­jan, jota on jo pari ker­taa muutet­tu, se on vahinko. Siitä seu­raa kulu­ja, mut­ta täl­lais­takin sat­tuu. Kun ihmi­nen liukas­tuu pihal­la ja katkaisee jalka­nsa, se on ikävä vahinko. Mut­ta valitet­tavasti näitäkin tapauk­sia sattuu. 

    Vahinko­ja tapah­tuu, kos­ka ihmiset ovat ere­htyväisiä ja tekevät virheitä. Se hyväksytään osana ihmisyyttä. 

    On kuitenkin eräs elämä­nalue, jos­sa ihmis­ten olete­taan ole­van epäih­misiä eli virheitä tekemät­tömiä täy­del­lisyyk­siä. Tämä alue on liikenne ja eri­tyis­es­ti autol­la ajami­nen. Autol­la voi tehdä ain­oas­taan muu­tamia tietyn tyyp­pisiä virheitä, jot­ka vielä kat­so­taan vahin­goik­si. Naiskul­jet­ta­jalle esimerkik­si sal­li­taan, että hän ajaa auton­sa katolleen liukkaal­la talvike­lil­lä. Sat­tuuhan sitä. Eihän nyt huonolle kelille mitään voi. 

    Mut­ta auta armias, jos autol­la tehtyyn virheeseen liit­tyy selkeä liiken­nesään­nön rikkomi­nen. Sil­loin se ei enää olekaan inhimilli­nen virhe vaan törkeää piit­taa­mat­to­muut­ta ja kaikin puolin härskiä rikol­lisu­ut­ta, jos­ta on tuomit­ta­va elinikäiseen ran­gais­tuk­seen. Yleinen käsi­tys on nimit­täin se, että lakia ei voi koskaan rikkoa vahin­gos­sa, vaan lain rikkomi­nen on aina tahallista. 

    Mihin ihmeeseen täl­lainen aja­tus perus­tuu? Mik­sei lakia voi rikkoa aivan samal­la taval­la vahin­gos­sa kuin voi rikkoa kukka­mal­jakon? Suo­jatie voi jäädä huo­maa­mat­ta sik­si, että jokin muu asia vie juuri sil­lä het­kel­lä huomion. Ja kaupunkili­iken­teessä näitä mui­ta asioi­ta on paljon. Kun viimek­si itse olin vähäl­lä ajaa risteyk­sessä suo­jatielle kävele­vien ihmis­ten päälle, se joh­tui siitä, että Tukhol­mankadun liiken­nejär­jeste­lyt oli muutet­tu niin han­ka­lik­si, että kaik­ki huomio meni muiden auto­jen tarkkailu­un ja ajolin­jan suun­nit­telu­un siten, etteivät uudet terävät reunakivet puhko auton renkai­ta. En onnek­si ajanut jalankulk­i­joiden päälle. Jos niin olisi tapah­tunut. nopeus olisi ollut hidas, kos­ka tör­mäys olisi tapah­tunut liik­keel­lelähtöti­lanteessa. Läheltä piti ‑tilanne kuitenkin osoit­ti, että vahinko voi sat­tua, jos huomio keskit­tyy het­kek­si johonkin muuhun kuin mah­dol­lis­ten jalankulk­i­joiden tarkkailemiseen. Jos taas keskit­tyy pelkästään jalankulk­i­joiden tarkkailemiseen, voi yhtäkkiä löytää itsen­sä peltiro­mun keskeltä bussin alta. 

    On tyyp­il­lisen elinikäishelsinkiläisen aja­tus, että kort­ti pois vain lop­puiäk­si, jos tekee muu­ta­man virheen. Kaupungis­sa pär­jää ilman ajoko­rt­tia, mut­ta maal­la, jos­sa lääkärit ja viras­tot ja työ­paikat ja kau­pat voivat olla kym­me­nien kilo­me­trien päässä, ajoko­rtin lakkaut­ta­mi­nen ei ole mikään pikkujuttu.

  82. Liiken­teessä kuolee ja vam­mau­tuu ihmisiä! Liiken­teessä tehdään paljon itse­murhia. Junan alle on hyvä hypätä ja vas­taan tule­van rekan eteen on help­po ajaa. Ratik­ka ajaa Helsingis­sä kuo­li­aak­si ja bus­si vam­maut­taa mon­en lop­puelämäk­si. Aivan viikko sit­ten sivi­il­i­malli­nen poli­isi­au­to ajoi kaa­hau­sor­gian tuoksin­nas­sa 12-vuo­ti­aan tytön yli suo­jatiel­lä. Mis­sä oli muuten sil­loin Osmo?

    Minä haluiasin kuitenkin tuo­da esi­in tuot­ta­muk­sel­lisen ja törkeän piit­taa­mat­to­muu­den, jon­ka seu­rauk­se­na joka vuosi Suomes­sa kuolee yli 1200 ihmistä usein turhissa onnet­to­muuk­sis­sa. Kos­ka luit törkeästä hiekot­tamisen laimin­lön­nistä tai kuu­luitko niihin, jot­ka nau­reske­li­v­at aloit­teelle, jos­sa ihmisille lähetet­täisi­in tek­stivi­esti liukkaista jalka­käytävistä? Mis­sä sinä olit Osmo, kun Helsingis­sä kuoli merkit­tävä osa noista 1200 ihmis­es­tä ja kaupun­ki säästä ylläpi­dos­ta? Siis mihin? Kyl­lä, liukastumiseen!

  83. Jom­pikumpi iltapäiväle­hdis­tä tiesi ker­toa, että Audi-kus­ki, joka luon­nol­lis­es­ti oli hyvin pahoil­laan ja järkyt­tynyt tapah­tuneesta, sat­tui ole­maan ulko­maalainen yrit­täjä. Tämä ei tietenkään mitenkään poista sitä fak­taa, että suo­ma­laisetkin tekevät samaa päivit­täin, mut­ta onpa­han jonkin­lainen lisä­mauste keskustelu­un, jon­ka yksi teema on ollut se, miten suo­ma­laisil­la kuskeil­la on niin paljon oppimista muilta.

    Mut­ta mikä mah­taisi oikeasti aut­taa? Var­masti ihmiset jatkos­sakin aja­vat joskus suo­jatielle pysähtyneen auton ohi joko vahin­gos­sa tai piit­taa­mat­to­muut­taan, vaik­ka kuin­ka val­is­tet­taisi­in. Kos­ka jalankulk­i­jaa ei hen­gen lähtiessä lohdu­ta olleen­sa oike­as­sa, pitää lap­si­akin val­is­taa tuos­ta vaar­al­lis­es­ta mahdollisuudesta. 

    Toinen kokeilemisen arvoinen asia tuli mieleen siitä, miten autot eivät pysähdy suo­ja­tien eteen. Jos ei uskalla jalkaa lait­taa ajo­radalle, niin mah­taisiko­han käden nos­t­a­mi­nen sivulle aut­taa? Ken­ties voisi myös jakaa muo­visia pieniä stop-merkke­jä jalankulk­i­joille, joi­ta voisi heilutel­la suo­ja­tien kohdalla.

    Toisaal­ta itsekään en sil­loin pysähdy (tai jalankulk­i­jana vaa­di autoil­i­jaa pysähtymään), jos perässäni ei ole tulos­sa ketään ja jalankulk­i­jat selvästi pää­sevät min­un jäl­keeni yli. Jotenkin tämä tun­tuu kokon­aishyö­dyn ja ekolo­gian kannal­ta fik­sum­mal­ta, kun ei tarvitse painavaa autoa pysäyt­tää ja kiihdyt­tää uud­estaan eikä jalankulk­i­joiden lisäodotu­sai­ka ole suuri.

  84. Kun ihmi­nen uno­htaa avaimet sisälle ja läimäyt­tää oven kiin­ni, ihmi­nen joutuu lait­ta­maan aikaa ja rahaa kor­jatak­seen vahinkon­sa seuraukset.

    Kun ihmi­nen huitaisee siiv­otes­saan har­jan var­rel­la mal­jakon lat­tialle, joutuu hän useim­miten osta­maan uuden omista rahoistaan.

    Kun ihmi­nen uno­htaa kiireen keskel­lä ham­maslääkäri­a­jan, jota on jo pari ker­taa muutet­tu, joutuu tämä silti mak­samaan tuon ajan.

    Kun ihmi­nen liukas­tuu pihal­la ja katkaisee jalka­nsa, joutuu hän kär­simään itse seuraukset.

    Mut­ta auta armias jos jos joku vahin­gos­sa kol­haisee pyhäl­lä lehmäl­lä hen­gen pikku­lapselta. Syy ole auton kul­jet­ta­jan, vaan “olo­suhtei­den” ja silk­ka vahinko, jollei nyt suo­raan auton alle juosseen lapsen syy. Ja täl­lais­es­ta vahin­gos­ta ei mis­sään tapauk­ses­sa pitäisi olla minkään­laisia negati­ivisia seu­rauk­sia, vaan jos jotakin, niin yhteiskun­nan pitäisi kus­tan­taa ter­apeut­ti mah­dol­li­sista ituhip­pi­en har­ras­ta­mas­ta kun­non kansalais­ten syyl­listämis­es­tä syn­tyneistä trau­moista selviämiseen.

  85. Topi:
    “On tulkin­nan­varaista, onko autoil­i­jal­la edes tarvet­ta ajaa hil­jaisel­la nopeudel­la, jos jalankulk­i­ja odot­taa suo­ja­tien edessä eikä ole astu­mas­sa suo­jatielle. On selvää, ettei autoil­i­jan ole täl­löin pysähdyttävä.”

    Tot­ta kai on tarve ajaa hil­jaisel­la nopeudel­la. Se lukee mielestäni lais­sa aika selvästi:

    “Suo­jati­etä läh­estyvän ajoneu­von kul­jet­ta­jan on ajet­ta­va sel­l­aisel­la nopeudel­la, että hän voi tarvit­taes­sa pysäyt­tää ennen suojatietä.”

    Vauhdin pitää aina olla sel­l­ainen että voi tarvit­taes­sa pysäyt­tää. Eli vauhdin pitää olla hidas vaik­ka ei pysähty­isikään, kos­ka pitää aina olla valmius pysähtyä jos tarve ilmaan­tuu. Se että sil­lä het­kel­lä jalankulk­i­ja ei ole ylit­tämässä suo­jati­etä eli ei ole väl­itön­tä tarvet­ta pysähtyä, ei tarkoi­ta etteikö pitäisi edelleen olla valmius pysähtymiseen. Mielestäni laki on selvä, mut­ta kai tuo sin­un tek­stisi on vielä selvem­pi. En kuitenkaan usko että tuo nykyi­nen lakipykälä aiheut­taa oikei­ta tulk­in­taon­gelmia vaan lähin­nä älyl­lis­es­ti epäre­hellistä ratio­nal­isoin­tia joidenkin autoil­i­joiden piirissä.

  86. Käykääpä euroopas­sa. Esim Budapestin keskus­tas­sa pääsee joka tien ali aliku­lun kaut­ta. Sörnäistn rantatielle täy­tyy saa­da lisää sil­to­ja tai alikulku­tun­nelei­ta. Yhtään val­o­ton­ta suo­jati­etä siel­lä ei saisi olla. Sama kos­kee Man­ner­heim­inti­etä, Mäkelänkat­ua ja Hämeentietä.

    Kaik­ki muu on näperte­lyä, jos­ta mak­samme kovan hin­nan. Tun­tuu että Osmo ja muut valvon­taa kan­nat­ta­vat ovat niin paljon autoilua vas­taan yleen­sä, että halu­a­vat sen takia kieltää kaik­ki aliku­lu tai kävelysiltaehdotukset.

    Hom­ma oikeasti toimii Euroopassa.

  87. Jari Mäki:
    “Yleinen käsi­tys on nimit­täin se, että lakia ei voi koskaan rikkoa vahin­gos­sa, vaan lain rikkomi­nen on aina tahallista. ”

    Vähän näin­hän se aina tup­paa men­emään. Ote­taan vaikka­pa ampuma-aseet. On ihan mah­dol­lista että ampuu vahin­gos­sa toisen ihmisen hengiltä, mut­ta kos­ka asei­den kanssa pelaa­van ihmisen odote­taan tietävän sään­nöt ja lait ja hal­lit­se­van pyssy­jen tur­val­lisen käytön, niin kyl­lä se toisen ihmisen hengiltä ampumi­nen aina laiton­ta on. Ja pyssy­jen kanssa käsit­tääk­seni näitä vahinko­ja sat­tuu huo­mat­ta­van vähän, kun ihmiset tietävät sään­nöt ja nou­dat­ta­vat niitä. “Oho, sori, kävi hama” ei kel­paa jos naa­puri­radal­la on joku kuu­la otsassa. 

    Sama hom­ma auto­jen kanssa- auto on vielä vaan paljon vaar­al­lisem­pi vehje ja sitä saa käyt­tää huo­mat­tavasti vapaam­min ja pienemäl­lä koulu­tuk­sel­la, ja lisenssin menet­tämiseen tarvi­taan jo aivan spek­taakke­li­maista tyräämistä. “Oho, vahinko, siru” nyt ei vaan kel­paa perus­teek­si raas­tu­vas­sa, jos joku pyörii teleis­sä tai jol­lain on kuti niskassa.

    Jari Mäki:
    “Tukhol­mankadun liiken­nejär­jeste­lyt oli muutet­tu niin han­ka­lik­si, että kaik­ki huomio meni muiden auto­jen tarkkailu­un ja ajolin­jan suun­nit­telu­un siten, etteivät uudet terävät reunakivet puhko auton renkaita.”

    Olisiko tässä ollut kyse siitä että vauh­tia oli mah­dol­lis­es­ti ihan vähän liikaa? Jos tun­tuu siltä että tie on hävin­nyt näkyvistä muu liikenne poukkoilee, niin pitäisikö hiljentää? 

    Jari Mäki:
    “On tyyp­il­lisen elinikäishelsinkiläisen aja­tus, että kort­ti pois vain lop­puiäk­si, jos tekee muu­ta­man virheen. Kaupungis­sa pär­jää ilman ajoko­rt­tia, mut­ta maal­la, jos­sa lääkärit ja viras­tot ja työ­paikat ja kau­pat voivat olla kym­me­nien kilo­me­trien päässä, ajoko­rtin lakkaut­ta­mi­nen ei ole mikään pikkujuttu.”

    Sit­ten kehot­taisin näitä syr­jäseu­tu­laisia ole­maan eri­tyisen tarkkaavaisia niin auto­jen kuin pyssy­jenkin kanssa, ettei tule vahinkoa. Kumpikaan ei ole mikään kansalaisoikeus, vaik­ka usein niin kuvitellaan.

  88. Huo­mat­tavas­ta ylinopeud­es­ta kort­ti läh­tee yleen­sä ker­ras­ta kuiv­u­maan. Onnet­to­muus­ris­ki on var­maankin samaa suu­ru­us­lu­okkaa suo­jatiesään­nön rikkomises­sa, jos ajaa huolimattomuuttaan/ piit­taa­mat­to­muut­taan pysähtyneen ajoneu­von ohi suo­jatielle pysähtymät­tä. Seu­raa­muk­sen pitäisi olla samantasoinen.

  89. Mietitään­pä nyt vielä het­ki. Tun­nus­tan tietenkin jalankulk­i­joiden ehdot­toman oikeu­den pysäyt­tää ajoneu­voli­ikenne kokon­aan jokaisen suo­ja­tien kohdal­la. Mut­ta jos jokainen jalankulk­i­ja käyt­täisi tätä oikeut­ta, ei (linja-)autoliikenteestä kan­takaupungis­sa tulisi yhtään mitään. Hämeen­tien ensim­mäisel­lä 600 metril­lä on kymme­nen suo­jati­etä. Man­ner­heim­intien 3,6 km:n matkalla (Kias­mas­ta Kuusi­tielle) on 36 suo­jati­etä, joista yhdek­sän ilman liiken­neval­o­ja. Lin­ja-automatkus­ta­jien työ- ja koulumatkat muut­tuisi­vat paina­jaisik­si: pysäk­ki, punaiset val­ot, suo­jatie, pysäk­ki, punaiset val­ot, suo­jatie jne jne. Ennenkuin suo­ja­tien yli ajami­nen muute­taan pääsään­töis­es­ti ankarasti ran­gais­tavak­si — pääsään­töis­es­ti­hän kan­takaupungis­sa on aina joku tulos­sa ajo­radan yli­tyk­seen — pitäisi ehkä hie­man miet­tiä joukkoli­iken­teen suju­mista uud­is­tuk­sen jäl­keen. Metro­raide on tois­taisek­si kuitenkin vain yhteen suuntaan.

  90. Olen ajanut ajoko­rtin 30 vuot­ta sit­ten. Jo sil­loin taot­ti­in päähän, että suo­ja­tien eteen pysähtynyt­tä ajoneu­voa ei saa ohit­taa. Mik­si tämä nyt on niin vaikeaa.

  91. Raito­vaun­pysäkkien jälkei­sistä suo­jateistä on Helsingis­sä läh­es poikkeuk­set­ta pois­tet­tu liiken­neval­ot jalankulk­i­joil­ta. Temp­pu nopeut­taa ratikkaa muu­ta­man sekun­nin ja lisää jalankulk­i­jan riskiä joutua yli­a­je­tuk­si noin 10.000 ker­taisek­si. Näitä kuole­m­anan­so­ja on kaikil­la suuril­la väylil­lä (Man­ner­heim­intie, Hämeen­tie, jne, jos­sa suo­jati­et ovat muuten pääsään­töis­es­ti valo-ohjat­tu­ja. Tästäkin hark­i­tus­ta epä­tur­vas­ta vas­taa kaupun­ki ja sen kun­nal­liset päättäjät. 

    Itse en ymmär­rä: jalankulk­i­ja ja pyöräil­i­jä on samal­la het­kel­lä ja kadul­la arvo­ton joukkoli­iken­teen riesa, mut­ta kor­vaam­a­ton yksilö, kun joutuu bussin tai ratitkan sijas­ta henkilöau­ton yliajamaksi.

  92. Raito­vaun­pysäkkien jälkei­sistä suo­jateistä on Helsingis­sä läh­es poikkeuk­set­ta pois­tet­tu liiken­neval­ot jalankulk­i­joil­ta. Temp­pu nopeut­taa ratikkaa muu­ta­man sekun­nin ja lisää jalankulk­i­jan riskiä joutua yli­a­je­tuk­si noin 10.000 kertaiseksi.
    Mis­sä ja mil­loinko­han näitä muka on poistettu? 

    Raitio­vaunukisko­jen yli­tyk­seen pysäkin luona ei tarvi­ta val­o­ja, se ratik­ka pysähtyy siinä pysäkil­lä joka tapauk­ses­sa eli mitään riskiä että se ajaa vauhdil­la päälle ei ole. Tämä ei tietenkään tarkoi­ta etteikö autokaisto­jen yli ei tarvit­sisi val­o­ja. Oikea ratkaisu on se mitä kokeil­laan Lasi­palatsin pysäkil­lä, kaisto­jen yli on nor­maalit val­ot ja kisko­jen yli punainen sil­loin kun ratik­ka liikkuu sen yli.

  93. Han­nu Mal­ka­lalle (mik­sei muillekin):

    Mitä mieltä olet siitä, että Man­ner­heim­intielle raken­net­taisi­in alikulku­tun­nelei­ta tai ylikulkusiltoja?

    Täl­löin jalankulk­i­ja ylit­tää tur­val­lis­es­ti väylän ja autoli­iken­teeseen ei tarvitse rak­en­taa kalli­ita kam­er­a­jär­jestelmiä ja jär­jestää valvon­taa. Rikol­lisu­us vähe­nee kun ei tarvitse kek­siä uusia lake­ja kum­mallisia kiihdy­tyssään­töjä varten.

    Ker­tokaa joku viisaampi min­ulle, mitä vikaa on alikulku­tun­nelis­sa? Ei se voi niin mah­dot­tomasti mak­saa. Ker­ran kun on laitet­tu niin siinä on ja pysyy. 

    Mielestäni Suomes­sa kai­vataan nyt ennakkolu­u­lo­ton­ta, uuden­laista kult­tuuria liiken­neon­gelmien ratkai­seisek­si. Ei voi aina vaan syyt­tää jotaku­ta. Ratko­taan ongel­ma niin, että vähiten ihmisiä kuolee eli alikulkutunnelilla.

    1. Alikulku­tun­nelis­sa on kak­si vikaa: por­taat alas ja por­taat ylös. Kir­joit­ta­ja voisi yrit­tää selvitä niistä pyörä­tuolis­sa tai las­ten­rat­taiden kanssa. On myös paljon huono­jalka­isia ihmisiä. Autol­ta menee noin kak­si sekun­tia aikaa väistää suo­jati­etä ylit­tävää jalankulk­i­jaa, alikulku tuo jalankulk­i­jalle moninker­tais­es­ti tätä pidem­män viivästyk­sen. Mik­si autoil­i­jan kak­si sekun­tia on niin paljon arvokkaampi kuin se jalankulk­i­jan aika ja vaiva?
      Sen lisäk­si ne mak­sa­vat aivan tolkut­tomasti. Jos kaik­ki suo­jati­et kor­vat­taisi­in aliku­l­ul­la, menisi siihen var­maankin koko Helsin­gin bud­jet­ti vuodeksi.

  94. “Autol­ta menee noin kak­si sekun­tia aikaa väistää suo­jati­etä ylit­tävää jalankulk­i­jaa, alikulku tuo jalankulkijalle ”

    Kan­nat­taisi opiskel­la työ­suo­jelua. Siinä lähde­tään siitä, että huolelli­nenkin ihmi­nen tekee virheitä, jot­ka voivat olla kohtalokkaita.
    Ei kukaan pistä kät­tään sirkke­li­in vapaae­htois­es­ti tai hyp­pää kol­mannes­ta kerroksesta.
    Liiken­netur­val­lisu­udessa pitää lähteä samas­ta lähtöko­hdista eli mah­dol­lisu­us virheisi­in on poistettava.

    Vai luuletko, että työ­tur­val­lisu­us kohe­nee, jos käten­sä sirkke­li­in työn­tänyt henkilö pis­tetään vankilaan ??

  95. Kak­sikaistaisil­la teil­lä ei saisi olla val­ot­to­mia suo­jateitä. Kaikkein pahimpia ovat sel­l­aiset, jot­ka ovat kah­den val­ol­lisen suo­ja­tien välis­sä kuten Man­ner­heim­intiel­lä on.

    Kun val­oi­hin pysähtynyt auto­let­ka läh­tee liik­keelle “kaupunki­mo­tar­il­la”, niin ole­tusar­vo on, ettei ennen seu­raavia val­o­ja tarvitse pysähtyä. Ja vaik­ka tienoon hyvin tun­te­vat tietäi­sivätkin val­ot­toman suo­ja­tien olem­mas­saolon, eivät muual­ta tulleet, joi­ta on paljon Helsin­gin liiken­teessä, osaa varautua ko.tilanteeseen.

    Tukhol­mas­sa har­ven­net­ti­in suo­jatiev­erkkoa radikaal­isti. Näin pitäisi tehdä myös Helsingis­sä. Myös kaik­ki val­ot­tomat suo­jati­et kak­sikaistaisil­la teil­lä pitäisi joko pois­taa tai ainakin merk­itä Englan­nin kaltaisil­la selvästi näkyvil­lä vilkkupalloilla.

    Jos Keskus­tatun­neli raken­net­taisi­in, saataisi­in läpikulkuli­ikenne pois katu­verkos­ta — kan­natan han­ket­ta 100 prosenttisesti!

    PS. Itse pysäh­dyn aina tai läh­es aina suo­ja­tien eteen. Se on min­ul­la selkäy­timessä, kos­ka olen suorit­tanut ajoko­keen kolmes­sa eri maas­sa ja kahdessa niistä suo­jatiesään­töä noude­te­taan tarkasti. Suo­jateitä tosin siel­lä on paljon harvem­mas­sa kuin meil­lä ja alikulku­tun­nelit johta­vat Man­ner­heim­intien kaltais­ten väylien ali.

    1. Leenalle:
      kan­natatko keskus­tatun­nelia niin lämpimästi, oletko valmis mak­samaan siitä myös kuukau­den brut­topalkkasi ver­ran? Niin paljon se jokaiselle helsinkiläiselle mak­saisi. Myös lähiöi­den autot­tomille asukkaille.

  96. Leena, yksinker­taisem­paa ja rutkasti halvem­paa on (a) estää keskus­tan läpi­a­joli­ikenne, ja (b) pois­taa yli kak­sikaiset tiet. Läpi­a­joli­iken­teen saa poik­ki tekemäl­lä käve­lykeskus­tan, tämä myös helpot­taisi keskus­taan päät­tyvää henkilöau­toli­iken­net­tä. Neljä kaistaa taas olisi kaikin puolin järkeväm­pää jakaa niin että esimerkik­si Man­ner­heim­intien bus­sikai­stat kor­vataan kak­sikaistaisel­la joukkoli­iken­nekadul­la ja henkilöau­tot saa vas­taavasti oman kak­sikaistaisen kadun.

  97. Keskus­tatun­nelille voisi lait­taa ehto­ja, jol­la Vihreät ne voisi­vat hyväksyä (eli käy­dä lehmänkaup­paa ympäristön hyväksi):

    1) Ruuhka­mak­su­jär­jestelmän käyt­töönot­to, tun­nelille käyt­tö­mak­su. Ruuhka­mak­su­jär­jestelmässä otet­ta­va huomioon, ettei se suosi ajamista keskus­tan katu­verkon kaut­ta tun­nelin sijasta.

    2) Käve­lykeskus­tan laa­jen­t­a­mi­nen esimerkik­si rauhoit­ta­mal­la Esplana­dit, jol­loin saataisi­in oikea käve­lykeskus­ta (ei myöskään joukkoliikennettä).

    3) Helsin­gin Ener­gian kivi­hi­ilivoimaloiden vai­h­t­a­mi­nen sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toon Lovi­isa 3 ydin­voimalaitok­ses­sa, mikä pudot­taisi pääkaupunkiseudun kasvi­huonekaa­su­ja enem­män kuin mikään muu toimi. 😉

    1. Tuo­hon sopimuk­seen pitäisi saa­da myös jonkun muun allekirjoitus.
      Ruotsin ydin­voimaloista huo­mat­ta­va osa on ollut eri­lais­ten käyt­tömok­ien takia pitkään sul­jet­tuina. Miten Helsin­ki läm­mitet­täisi­in sinä aikana, kun ydin­voimalaa korjataan?

  98. Pysähtyessäni suo­ja­tien eteen takana viereisel­lä kaistal­la aja­va auto huo­mat­ta­van usein ei pysähdy, use­ampikin auto saat­taa ajaa pysähtymät­tä. Paster­stein ker­toi radios­sa, että seu­rauk­se­na on 14 päiväsakkoa. Suo­ja­tien kam­er­avalvon­nas­ta tulisi aivan eri taval­la rahaa kuin nopeu­den valvomisesta.

    Ajan har­voin aamu­ru­uhkas­sa, mut­ta viime ker­ral­la jonot­taes­sani pääsyä Tar­von­tieltä Huopalah­den­tielle 63 autoa ohit­ti min­ua lin­ja-autokaistaa käyt­täen. Olisi help­po valvoa kam­er­al­la ja kam­era mak­saisi itsen­sä lyhyessä ajassa.

  99. Työ- ja liiken­netur­val­lisu­us: Laki läh­tee siitä, että työn­tek­i­jä saa olla (ja on) idioot­ti. Sik­si työ­nan­ta­jan on kaikin tavoin suo­jelta­va hän­tä myös oma­l­ta hölmöy­deltään. Liiken­teessä taas jokainen on vas­tu­us­sa omista tekemi­sistään. Autoil­i­jal­ta taas voi ja pitää vaa­tia suurem­paa huolel­lisu­ut­ta kuin jalankulk­i­jal­ta tai pyöräil­i­jältä. Syy on tietenkin yksinker­tais­es­ti se, että autoil­i­ja “kul­jet­taa mukanaan” selvästi suurem­paa vaaraa kuin muut. Samas­ta syys­tä täysperä­vaunullisen rekan kul­jet­ta­jan on olta­va vielä henkilöau­toil­i­jaa tarkkaavaisem­pi ja varovaisem­pi. Jos liiken­teen vaa­timuk­set ovat autoil­i­jalle liian kovat, ain­oa vai­h­toe­hto on siir­tyä vähem­män vaar­al­lisi­in kulkuneuvoihin.

  100. Täysin aiheen vier­estä, mut­ta mah­dolli­nen kaukoläm­pöy­d­in­voimala ei ole poli­it­ti­nen kysymys. Min­un tietääk­seni esimerkik­si Helsin­gin vihreät tai muutkaan puolueet ei sinän­sä vas­tus­ta sitä, vaik­ka vas­tus­taisikin uusia ydin­voimaloi­ta niin ei siitä seu­raa että on sitä mieltä että niiden hukkaläm­pö tulee ajaa Suomenlahteen.

    Ongel­mat on tek­nis-taloudel­lisia, esimerkik­si sen siir­top­utken kus­tan­nuk­set ja toimivu­us, sekä se että Helsin­gin kaukoläm­pövoimaloiden käyt­töaste on jotain alle 50% minkä takia ne yksi yhteen kor­vaa­va ydin­voimala ei ole taloudel­lis­es­ti real­isti­nen. Kan­nat­taa lukea vaik­ka kaupun­gin lausun­to aiheesta, http://tinyurl.com/yhnuutm

  101. Asiois­sa on mon­ta puol­ta. Kun jalankulk­i­ja joutuu kat­se­le­maan vihreätä jalankulku­val­oa ohi aja­van bussin ikkunoiden läpi, hän­tä har­mit­taa bus­sikuskin röyhkeys. Entä jos hän olisi läht­enyt kävelemään, kun valo vai­h­tui. Hän olisi nyt liiskana katukivien välissä. 

    Mut­ta kun jalankulk­i­ja vai­h­taa roo­lia ja istuu bus­sis­sa matkus­ta­jana, hänen näkökul­mansa muut­tuu. Hän on tyy­tyväi­nen, kun bus­si ei tee äkki­jar­ru­tuk­sia vai­h­tu­vien liiken­neval­o­jen takia. Hän ajat­telee, että täy­tyy­hän yksit­täisen jalankulk­i­jan ymmärtää, että kym­meniä matkus­ta­jia kul­jet­taval­la bus­sil­la on moraa­li­nen etuoikeus nip­istää vähän aikaa liiken­neval­ois­sa. Ajois­sa hidas­t­a­mi­nen jokaisen liiken­neval­on kohdal­la edel­lyt­täisi jo aikataulu­jen rukkaamista. Yhden ihmisen kiire ei voi olla arvokkaampi kuin viidenkymme­nen ihmisen kiire. 

    Täysin tur­val­lista kadun ylit­tämis­es­tä suo­jati­etä pitkin ei voi tehdä. Edes ran­gais­tusten koven­t­a­mi­nen ei poista täysin riske­jä. Tehdään­hän murhi­akin, vaik­ka niistä saa elinkautisen. Liiken­neym­päristön kehit­tämisel­lä ja kouluis­sa tapah­tu­val­la liiken­nekas­vatuk­sel­la on suuri merk­i­tys. Äärim­mäi­nen ratkaisu suo­ja­tien kohdal­la voisi olla se, että kadun pin­nas­ta nousisi liiken­neval­on vai­htues­sa aita, joka estäisi auto­jen ajamisen. Teknis­es­ti täl­läi­nen ei olisi edes kovin vaikea toteuttaa. 

    Tuo­mas olet­ti, että “vauh­tia taisi olla ehkä vähän liikaa” kun olin vähäl­lä ajaa kah­den jalankulk­i­jan päälle eräässä Tukhol­mankadun risteyk­sessä. Vauh­tia ei ollut lainkaan, vaan auto seisoi paikallaan. Huo­masin suo­jatielle astuneet jalankulk­i­jat viime het­kel­lä ennen kuin ehdin lähteä aja­maan. Tajusin kuitenkin tilanteeseen sisäl­tyneen vaaramo­mentin, sil­lä olisin aivan hyvin voin­ut lähteä aja­maan huo­maa­mat­ta jalankulk­i­joi­ta. Päätin, että yritän keskit­tyä vast­edes enem­män jalankulkoiden seu­raamiseen. Ker­roin tämän esimerkin vain osoituk­se­na siitä, että joskus on lähin­nä sat­tumas­ta kiin­ni, johtaako tiet­ty tilanne katas­trofi­in vai ei. 

    Kun itse olen jalankulk­i­jan roolis­sa, yritän kat­soa tilantei­ta myös autoil­i­joiden näkökul­mas­ta. Kym­men­vuo­ti­aille koulu­tytöille täl­lainen on tietysti vaikeaa tai mahdotonta.

  102. “kan­natatko keskus­tatun­nelia niin lämpimästi, oletko valmis mak­samaan siitä myös kuukau­den brut­topalkkasi ver­ran? Niin paljon se jokaiselle helsinkiläiselle maksaisi.”

    Mihin voi lähet­tää brut­topalkan ver­ran keskus­tatun­neli­ra­haa? Sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, että tun­neli myös raken­netaan. Ai mut­ta niin, en tarvitse päiväkote­ja tai keskus­puis­ton kaltaista tont­tirosvoa tai muu­takaan tilan­viejää. Val­tu­u­tan kun­nan­val­tu­us­ton siirtämään rahan noista tarpeet­tomista kohteista tarpeel­liseen eli keskustatunneliin.

  103. Osmo: “Ruotsin ydin­voimaloista huo­mat­ta­va osa on ollut eri­lais­ten käyt­tömok­ien takia pitkään sul­jet­tuina. Miten Helsin­ki läm­mitet­täisi­in sinä aikana, kun ydin­voimalaa korjataan?”

    Huoltokatko­jen samanaikaista ajoi­tus­ta pohjo­is­maisil­la sähkö­markki­noil­la ovat sähkön osta­jatkin ihme­telleet. Jälleen yksi peruste rahoit­taa ydin­voimala kuten Helsin­gin ener­giantuotan­to tähänkin asti.

    Läm­mön­tuotan­toka­p­a­siteet­tia pitää olla reservis­sä joka tapauk­ses­sa, lehti­jut­tu­jen perus­teel­la kevyt­tä polt­toöljyä käyt­tävä Hanasaaren 280 MW var­avoimala mak­soi n. 20 Me, eli kus­tan­nuk­set oli­si­vat noin 107 Me ydin­voimalan 1500 MW läm­pöte­holle. Käyt­tö on sit­ten kallista jos siihen joudutaan.

  104. Leena,

    Kun Tukhol­mas­sa har­ven­net­ti­in suo­jatiev­erkkoa, laskeudet­ti­in samalle tasolle kuin Helsingissä. 

    Tukhol­mas­sa ja Helsingis­sä on täl­lä het­kel­lä suun­nilleen saman ver­ran suo­jateitä per taajamakilometri. 

    Pitäisikö Helsingis­sä siis mielestäsi olla vähem­män suo­jateitä kuin ihan­noimas­sasi Tukholmassa?

  105. Jari Mäki:

    “Vauh­tia ei ollut lainkaan, vaan auto seisoi paikallaan. Huo­masin suo­jatielle astuneet jalankulk­i­jat viime het­kel­lä ennen kuin ehdin lähteä aja­maan. Tajusin kuitenkin tilanteeseen sisäl­tyneen vaaramo­mentin, sil­lä olisin aivan hyvin voin­ut lähteä aja­maan huo­maa­mat­ta jalankulk­i­joi­ta. Päätin, että yritän keskit­tyä vast­edes enem­män jalankulkoiden seu­raamiseen. Ker­roin tämän esimerkin vain osoituk­se­na siitä, että joskus on lähin­nä sat­tumas­ta kiin­ni, johtaako tiet­ty tilanne katas­trofi­in vai ei.”

    Sori että intän, mut­ta ajat autoa ja liik­keelle lähtiessäsi viime het­kessä huo­maat edessäsi ole­vat jalankulk­i­jat, niin mitä ihmettä olet kat­sel­lut viimeiset kymme­nen sekun­tia? Et ainakaan etusek­to­ria? Toi ei ole mun mielestä mikään sattuma/vahinko vaan silkkaa piit­taa­mat­to­muut­ta. Valitet­ta­van yleistä, mut­ta silti. 

    Tos­ta aitaideas­ta, joskus asues­sani kanadas­sa siel­lä oli parkki­halleis­sa sel­l­aisia vinos­sa ole­via piikke­jä jot­ka mah­dol­lis­ti­vat yhteen suun­taan ajon mut­ta vas­takar­vaan tul­taes­sa repi­sivät renkaat. Vak­si pystyi nämä laske­maan kaukosää­timel­lä. En nyt vält­tämät­tä tätä pitäisi mitenkään järkevänä tapana paran­taa liiken­net­tä, mut­ta vas­taavia asioi­ta on siis olemassa.

  106. Var­maan point­ti on ollut esil­lä, mut­ta puheena ole­va suo­jatiesään­tö on hen­gen­vaar­alli­nen use­ampikaistaisel­la tiel­lä. Jalankulk­i­jan oikeudet on varsin hyvät. Tässä kohtaa niistä pitäisi tin­kiä tur­val­lisu­u­den nimis­sä. Suo­ja­tien eteen pysähtynyt­tä tulisi syyt­tää kuole­man tuot­ta­muk­ses­ta: jokainen tietää, miten suuri ris­ki on sille, ettei joku takaa tule­va huo­maa tilan­net­ta. Vähän kuin opas­taisi van­huk­sen heikoille jäille. Eihän moot­tori­tiel­läkään sal­li­ta kevyt­tä liiken­net­tä tur­val­lisu­ussy­istä. Kyl­lä niitä poikkeuk­sia jalankulk­i­joiden oikeuk­si­in voidaan tehdä, jos halutaan.

    Itse kyl­lä kävel­lessä _pistän_ autot pysähtymään ja mielu­um­min mah­dol­lisim­man hyvin autoil­i­jan säikäyt­täen. Ylitän myös tien punaisel­la ja mieluiten mis­tä sat­tuu. Ei tulisi mieleenkään koeil­la monikaistaisel­la tiel­lä ruuh­ka-aikaan. Sitä varten on liiken­neval­ot, joiden turvin voi varovasti koit­taa tien yli tarkkaillen samal­la autoli­iken­net­tä herkeämät­tä, että kukaan ei ole menos­sa punaisia päin.

  107. Tuo­mas: “Toi ei ole mun mielestä mikään sattuma/vahinko vaan silkkaa piittaamattomuutta.”

    Ei, vaan real­is­mia. Autol­la liikku­mi­nen on jatku­vaa vir­hearvioin­tivir­taa mon­es­takin syys­tä, oma asenne ja ulkoiset olo­suh­teet vaikut­ta­vat sit­ten näi­den vir­hearvioin­tien seu­rausten vakavuuteen.

  108. … kuukau­den bruttopalkka …

    Oliko­han laskel­mas­sa otet­tu huomioon myös tun­nelin aikaansaa­mat tulot.

    Kuin­ka paljon raken­nus­maa­ta vapau­tuu maan päälle?
    Mikä on sen käypä arvo?

    Kuukau­den brut­topalk­ka ei ole raha eikä mikään investoin­nista jos se vas­taaval­ta osin tuo min­ulle osinko­tuo­tot liiken­nemak­su­ista ja tuo­toista maan pääl­lä (niinkuin taivaassa).

    1. Mis­tä liiken­nemak­su­ista? Aiotko todel­la ensin rak­en­taa jät­tikalli­in tun­nelin ja sit­ten hin­noitel­la sen vajaakäyt­töisek­si? Mak­suhan pitää lait­taa pin­tali­iken­teelle eikä tunnelille.

  109. Tässä kir­ja joka ehot­tomasti kan­nat­taa lukea, ker­too his­to­ri­al­lis­es­ti tarkasti miten nyky tilanteeseen on tul­tu tekemäl­lä kaduista auto­jen omaisu­ut­ta, ja niiden lap­si uhreista “virheen” tek­i­jöitä, kaik­ki tapah­tui nopeasti usas­sa ja sitä sit­ten sovel­let­ti­in Euroopas­sa läh­es yhtä tehokkaasti, ja nyt lop­puti­lanne on sama: Fight­ing Traf­fic: The Dawn of the Motor Age in the Amer­i­can City
    Peter D. Nor­ton, Uni­ver­si­ty of Virginia
    2008. MIT Press. 396 pp. $35.

    “Before 1920 Amer­i­can pedes­tri­ans crossed streets wher­ev­er they wished, walked in them, and let their chil­dren play in them,” writes Peter Nor­ton in his new book. {70} They weren’t crazy to do that. The auto­mo­bile was still an unwel­come new­com­er on the public’s streets. One St. Louis news­pa­per pub­lished a car­toon in which a dri­ver kneels to offer human sac­ri­fice to a gigan­tic gape-mouthed auto­mo­bile, the “Mod­ern Moloch.” A com­pet­ing news­pa­per edi­to­ri­al­ized that no motorist could plead “unavoid­able acci­dent” after strik­ing a child who dart­ed into the street. Such a claim, it said, would be “the per­jury of a mur­der­er.” {28, 29} Bal­ti­more, New York, and Pitts­burgh held pub­lic memo­r­i­al cer­e­monies for chil­dren killed in acci­dents (most­ly in traf­fic) — com­plete with inscribed tem­po­rary mon­u­ments and “White Star Moth­ers.” {39–45} Charles Price of the Nation­al Safe­ty Coun­cil urged cities to “make their traf­fic reg­u­la­tions more and more rigid till they can point to low death rates from auto­mo­bile acci­dents. … auto­mo­bile traf­fic must be slowed down and con­trolled until it becomes safe.” {35, 96, 139f.}

    It seems like anoth­er world, and it was. We have to think our way back into it because com­mon sense was dif­fer­ent then. “Today,” writes Nor­ton, “we tend to regard streets as motor thor­ough­fares, and we tend to project this con­struc­tion back to pre-auto­mo­tive streets. In ret­ro­spect, there­fore, the use of streets for children’s play (for exam­ple) can seem obvi­ous­ly wrong, and thus the depar­ture of chil­dren from streets with the arrival of auto­mo­biles can seem an obvi­ous and sim­ple neces­si­ty. Only when we can see the pre­vail­ing social con­struc­tion of the street from the per­spec­tive of its own time can we also see the car as the intrud­er. Until we do, not only will we fail to under­stand the vio­lent rev­o­lu­tion in street use cir­ca 1915–1930, we will not even see it. This is why the full scale of the wave of blood, grief, and anger in Amer­i­can city streets in the 1920s has elud­ed notice.” {2} (empha­sis added)

  110. Ajo­ra­ta on “auto­jen omaisu­ut­ta” ja niin sen pitää ollakin. Kyl­lä liiken­teen pitää toimia, ei kaupunkikaan muuten toimi.
    V. 1955 kir­joitet­ti­in las­ten­laulu, jos­sa mm. opetet­ti­in: “leikitel­lä ei pidä tiel­lä”. Kuin­ka paljon sil­loin oli auto­ja ja paljonko niitä on nyt ? Mik­si tätä hienoa laulua ei enää ote­ta todes­ta ? Ajo­ra­ta ei ole leikkipaik­ka, ei lap­sille eikä aikuisille, ei jalankulk­i­joille eikä ajoneu­vo­jen kuljettajille.
    En kan­na­ta alikulku­tun­nelei­ta enkä ylikulkusil­to­ja, kos­ka kiireiset kaupunki­laiset eivät suos­tu niitä käyt­tämään. Ameri­ikas­sa on kuulem­ma tutkit­tu, että autoil­i­ja pitää 150 m:n käve­ly­matkaa kohtu­ullise­na ja suos­tuu sen kävelemään. Näin ollen lähim­mälle suo­jatielle voisi olla matkaa enin­tään 150 m eli suo­jati­et 300 metrin välein. Se vähän har­ven­taisi niitä nykyisestä.

  111. Han­nu Malkala:

    “V. 1955 kir­joitet­ti­in las­ten­laulu, jos­sa mm. opetet­ti­in: “leikitel­lä ei pidä tiel­lä”. Kuin­ka paljon sil­loin oli auto­ja ja paljonko niitä on nyt ?”

    Las­ten liiken­nelaul­ul­la ja tieli­iken­nelail­la on aika vähän yhtymäko­htia. Jos joku perus­taa maail­mankat­so­muk­sen­sa ratin takana las­ten liiken­nelaulu­un niin fine, mut­ta saku sam­makko kosiomatkallaan aiheut­taa jo puris­tisim­mas­sakin lain­tulk­it­si­jas­sa vat­san­vään­teitä ja lähtöko­h­ta on ihan sama. Las­ten liiken­nelaulu oli 50-luvul­la ihan kiva laulu. Sit­ten on asia jota san­o­taan tieli­iken­nelaik­si, joka on vähän eri kuin Georg Malm­stenin ikivihreät.

  112. K‑Veikko, yksi Keskus­tatun­nelisu­un­nitel­man ongelmia on nimeno­maan se että se ei juurikaan vapau­ta raken­nus­maa­ta, joka olisi tulop­uol­ta jol­la han­kkeen voisi rajoit­taa. Sörnäis­ten Ranta­tien päässä voisi rak­en­taa sil­lan alun paikalle korkeahkonkin kort­telin, maa­nar­vo ehkä jotain 20 miljoon­aa, mut­ta siinä tuo melkein on. Sil­ta menee ilmeis­es­ti uusit­tavak­si, ja tuol­la sum­mal­la plus sil­lä mitä uusi sil­ta mak­saisi (toiset 20 miljoon­aa) saisi ehkä tuon sil­lan paikalla kevyen ja lyhyen tunnelin.

  113. Tuo­mas hyvä,
    et oikein löytänyt point­tia. Kaik­ki, mitä lais­sa ei ole kiel­let­ty, ei ole suo­tavaa käytöstä. Lain lisäk­si ohjei­ta muiden ihmis­ten joukos­sa toim­imiseen löy­tyy eri­lai­sista oppaista ja muinoin löy­tyi jopa lauluista ja loruista (ensin vesi, sit­ten hap­po… < kemi­an oppitun­ti). Liikenne ei edelleenkään ole leikkipaik­ka, vaik­ka siitä et säädöstä TLL:sta löy­däkään. Täysjärk­isten ihmis­ten tulisi siirtää tämä empi­iri­nen tieto jälkeläisilleen ja avut­tomam­mille lajikumppaneilleen.

  114. “Ajo­ra­ta on “auto­jen omaisu­ut­ta” ja niin sen pitää ollakin. Kyl­lä liiken­teen pitää toimia, ei kaupunkikaan muuten toimi.”
    Mielestäni kaupungis­sa kuten Helsingis­sä ei ole mitään ajo­ra­to­ja, jos­sain maal­la on autok­il­para­to­ja jois­sa sit­ten for­mu­lat yms voi kisa­ta, Helsingis­sä tiet on yhteistä omaisu­ut­ta, “shared space”, ja ihmis-liikenne nimeno­maan kul­kee parhait­en kun tiet ovat etupäässä käveli­jöi­den ja pyöräil­i­jöi­den eikä yksi­ty­isautoli­joiden käytössä.
    Sitä­pait­si tiet ovat yleen­sä kaupun­gin suurin yhteinen avoin tila, joten niil­lä pitäisi las­tenkin saa­da tur­val­lis­es­ti liikkua ja jopa leikkiä. Jonkin ver­ran kau­pal­lista autoilua tietysti tarvi­taan, mut­ta jopa mon­et jake­lut voidaan hoitaa polkien ja kär­ry­il­la kuten vaik­ka Ams­ter­damis­sa ja Kööpen­ham­i­nas­sakin paljon tehdään.

Vastaa käyttäjälle Tuomas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.