Maahanmuuttoa, työvoimapulaa ja elatussuhdetta koskevaan kirjoitukseen tuli useampi kommentti, jossa ei haluttu Suomeen Lontoon mallin mukaista huonopalkkaista maahanmuuttajien etnisesti erottuvaa ryhmää. Tätä perusteltiin sekä suomalaisten palvelualan henkilöiden työllisyydellä että sillä, että tällainen ulkomaalaisen työvoiman riisto on epäeettistä.
Aloitetaan tuosta jälkimmäisestä argumentista: kannattaisi ehkä kysyä ”riistetyltä” itseltään, haluaako hän tulla riistetyksi vain erotetuksi. Jo nigerialainen muuttaa Suomeen taksikuskiksi, hän on täällä huonommassa asemassa kuin keskimääräinen suomalainen, mutta paljon paremmassa asemassa kuin hän olisi Nigeriassa.
Onko väärin suomalaisia köyhiä kohtaan, että nigerialainen taksikuski vie heidän työpaikkansa. Tämä ei aivan tavattomasti poikkea siitä, että kiinalainen tekstiilityöläinen vie suomalaisen tekstiilityöläisen työpaikan. Se, että hän tekee sen Kiinasta käsin, ei muuta asiaa suomalaisen tekstiilityöläisen kannalta.
Voimme olla kiinalaisista hikipajoista monta mieltä, mutta suomalaisten köyhien kulutusmahdollisuutta ne ovat kohentaneet ja paljon. Heidän ansiostaan kauppamme pursuavat halpoja T‑paitoja, elektroniikkaan ja vaikka mitä rihkamaa. Suomalaiset keskimäärin ovat olleet voittajia tässä globalisaatiossa teollisuustuotteiden osalta.
Onko asia sitten erilainen palveluammattien suhteen? Ovatko edulliset etniset ravintolat jotenkin pahempi asia suomalaiselle duunarille kuin edulliset kiinalaiset kulutustavarat? Palveluammattien osaltahan kilpailu on selvästi rajoitetumpaa kuin teollisuustuotteiden osalta. Nigerialaiselle taksikuskille on maksettava samaa palkkaa kuin suomalaiselle, mutta sallimme tekstiilien tuomisen Kiinasta, vaikka Kiinassa ei noudateta suomalaisia työehtosopimuksia.
Ulkomainen palveluammattiproletariaatti parantaa etnisten suomalaisten kulutusmahdollisuuksia aivan samalla tavalla kuin kiinalaiset hikipajat. Erityisesti edulliset etniset ravintolat parantavat pienituloisten kulutusmahdollisuuksia, sillä kyllä noissa kebabravintoloissa asiakaskunta on varattomampaa kuin suomalaisten ylläpitämissä gourmet-ravintoloissa.
Hyödyttääkö globalisaatio teollisuusmaiden rikkaita teollisuusmaiden köyhien kustannuksella? On vaikea kumota väitettä, että globalisaatio painaa palkkoja alas vähän koulutusta vaativissa tehtävissä sekä tekstiilitehtaissa että bussin ajamisessa.
Työn määrä kansantaloudessa ei ole vakio. Jos maahan tulee lisää väkeä, tulee myös lisää työpaikkoja. Jos ajattelisimme, että kaikki ihmiset ovat yhtä lahjakkaita, joillakin on vain ollut parempi tuuri kuin muilla, mallinnuksen jälkeen päätyisimme siihen, että ulkomaalainen työvoima ei heikennä suomalaisten köyhien asemaa.
Jos taas oletamme, että tuloeroissa on taustalla lahjakkuuserot, päädymme eri tulokseen. (”Lahjakkuudella” tarkoitan tässä nyt niitä ominaisuuksia, joita työnantaja arvostaa, jolloin esimerkiksi päihteettömyys ja terveys ovat osa ”lahjakkuutta”. Oikeampi termi olisi työmarkkina-arvo, mutta puhun silti lahjakkuudesta)
Jos oletamme, että lahjakkuus noudattaa jonkinlaista normaalijakaumaa, voidaan olettaa, että työttömiksi tai pienipalkkaisiin töihin valikoituneissa olisi enemmän ihmisiä jakauman alapäästä. Jos ulkomailta tulee tänne väkeä pienipalkkaisiin töihin, he eivät ole valikoituneet normaalijakauman alapäästä, vaan usein pikemminkin päinvastoin, mutta joutuvat silti alipalkattuihin töihin, vaikka ovat niihin ylilahjakkaita. Niinpä pienen kulttuuriin totuttelun jälkeen ulkomaalainen työvoima on noissa töissä suomalaista parempaa. Työnantajan ei tarvitse sopeutua suomalaisen työvoiman puutteisiin, kun voi palkata priimaa ulkomaalaista. Tällä oletuksella ulkomaalainen halpatyövoima ehkä heikentää epäkurantin kotimaisen asemaa.
Se ei heikennä sitä paljon, koska työehtosopimusten minimipalkkasäännökset yhdistettynä siihen, ettei pienipalkkainen voi nostaa sosiaaliturvaa ja palkkaa samanaikaisesti, hinnoittelevat jo nyt epäkurantin työvoiman ulos markkinoilta. Ulkomaalainen työvoima tulee tekemään niitä töitä, joihin kotimaiset työttömät eivät kelpaa. Tämä siis normaalisuhdanteiden vallitessa, lama-aikana tilanne on toisin.
========
Meidän kulutustasoamme ei laske se, että kiinalaiset tekevät meillä orjanlailla tavaroita. Mutta sitten kun kiinalaiset alkavat käyttää kapasiteettiaan oman leinstaonsa nostamiseen — mikä on jo melko voimaperäisesti alkanut — tilanne muuttuu, koska kilpailu niukoista luonnonvaroista alkaa. Kiinalaiset ovat esimerkiksi lisänneet öljyn kulutustaan nopeasti lamasta huolimatta.
Kyllähän globalisaatio laskee myös koulutettujen palkkoja ennen pitkää. Varmasti nigerialainen tilastotieteilijä tai puolalainen taloustieteilijä tulisivat ilomielin Suomeen töihin siivoojan palkalla, kun heidän tulotasonsa moninkertaistuisi. Työn hinta laskee ihan kaikilla koulutusasteilla. Tämä kehitys ei vain ole ehtinyt lähteä kunnolla käyntiin.
eggon ajatus perustuu taas siihen, että maailmassa olisi työtä tarjolla kiinteä määrä ja kyse on vainsiitä, miten se jaetaan. Tuolla logikalla Suomi olisi rikikkaampi, jos meitä olisi puolet vähemmän.
Toki ulkomaisen työvoiman kilpailu voi rokottaa jonkin ammattikunnan suhteellista asemaa, mutta se prantaa kyllä kakkien keskimääräistä asemaa. Halpa tilastotieteilijä nostaa meidän tilannettamme aivan samalla logiikalla kuin halpa tekstiilityöläinen.
Kiina kouluttaa miljoona insinööriä vuodessa. Maailma muuttuu kyllä hyvin mielenkiintoiseksi, kun heidän osaamisensa tulee kunnolla markkinoille.
Siinä eggo on oikeassa, että kun halpatyövoima iskee myös asiantntija-aloille, globalisaation tuloeroja teollisuusmaissa nostava vaikutus ainakin heikkenee.
“Nigerialaiselle taksikuskille on maksettava samaa palkkaa kuin suomalaisille, mutta sallimme tekstiilien tuomisen Kiinasta, vaikka Kiinassa ei noudateta suomalaisia työehtosopimuksia.”
Taksialalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, joten ainoastaan orjuuden kieltävä laki säätelee taksialan palkkoja.
Näin kuskille voi maksaa lähes mitä tahansa palkkaa.Suomessa kun ei ole minimipalkkalakia.
Kun kuskit ja työnantajat eivät ole järjestäytyneitä niin eipä alalla ole mitään valvontaakaan eikä etujen ajoa.
Ja kun järjestäytymisasteen on oltava 50 % niin yhä useampi ala päätyy tilanteeseen, jossa ei ole alaa säätelevää työehtosopimusta.
Vihreä työpolitiikka ajaa uutta paarialuokka Suomeen.Tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti Suomessa, 2007 gini-kerroin oli jo 29,5 eli olemme irronneet muista Pohjoismaista ja siirtyneet siihen OECD maiden kolmannekseen , jossa tuloerot ovat suurimmat.
Lontoossa sentään valtio säätelee työelämää edes jotenkin, Englannissa on sentään minimipalkkalaki.
Aivan viime aikoina vihreä työministeri on ajanut on säädetty/säädetään lukuisia työehtoja huonontavat lakeja esim huumetestien kulut on tarkoitus siirtää työntekijän maksettavaksi, palkkaturvaa hienonnetaan etc
Suomalaisten duunarin kannattaa kohta siirtyä Saksaan, suomalainen eliitti voi jäädä tänne puuhastelemaan afrikkalaisten kanssa
“Ovatko edulliset etniset ravintolat jotenkin pahempi asia suomalaiselle duunarille kuin edulliset kiinalaiset kulutustavarat?”
Kyllä, koska joudumme kilpailemaan sekä työpaikoista että asunnoista. Ja köyhimmät suomalaisethan eivät käy juuri minkäänlaisissa ravintoloissa.
Osmo:
Kyllä halpatyövoiman isku asiantuntija-aloille on jo täydessä vauhdissa. IT-alalla se näkyy selvimmin. Kaikki suuryritykset (Nokia, Tietoenator, …) ovat siirtäneet ohjelmointityötä esimerkiksi Intiaan. Ja vauhti vaan kiihtyy.
Jopa lääketieteessä on ollut ensimmäisiä merkkejä samasta, kun yritettiin siirtää röntgenkuvien analysointia Intiaan.
Liian Vanha:
“Suomalaisten duunarien kannattaa kohta siirtyä Saksaan, suomalainen eliitti voi jäädä tänne puuhastelemaan afrikkalaisten kanssa.”
Hyvä kiteytys.
Siis vihreät ovat kiinnostuneempia kansalais- kuin minimipalkasta. Sinivihreän hallituksen linjahan on se, että palvelusväkeä pitää saada puoli-ilmaiseksi. Ja jos duunareiden tulot ei riitä elämiseen, niin valtio maksaa työllistämistukena tai kansalaispalkkana loput.
Kiinalaisen hikipajan työntekijän kuukausipalkka on 100 euron luokkaa. Mutta olennaista on, että fiksuja kiinalaisia insinöörejä saa kasvavassa määrin 200–400 euron kuukausipalkalla. Tämä tulee tekemään Suomen taloudelle pahaa jälkeä.
Eräs Shanghaissa vuosikausia työskennellyt kokenut juristi sanoi kesäkuussa tilanteen osuvasti: “ne jyrää meitin”. Ja tätä ei valitettavasti vielä ymmärretä Suomessa.
Aiemmin globlasaatio on todellakin Osmon esittämällä tavalla hyödyntänyt suomalaisia halvoilla vaatteilla ja muutenkin. Mutta kiinalaiset ovat fiksuja ja nyt ne vievät halvoilla palkoilla sekä jopa rahalla ostamalla insinöörien työpaikkoja länsimaista Kiinaan.
Kun tunnettu länsiyritys perustaa tuhansien insinöörien tutkimuskeskuksen Kiinaan, niin se saa oivan tukun dollareita kiinalaisilta tästä uroteosta, jonka heijastusvaikutukset ovat melkoiset.
Ja tämä kehitys valitettavasti kääntää globalisaation positiiviset vaikutukset suomalaisille erittäin negatiivisiksi.
Ei siis pidä tuijottaa siihen, mitä tähänasti on tapahtunut, vaan pitää nähdä asiat syvemmältä.
Samalla kilpailu luoonnovaroista kiihtyy kuten Osmokin totesi. Tämä näkyy monella tavalla kiinalaisten otteissa maailmalla. Kiina on vahvistanut asemaansa Afrikassa ja vaatii Etelä-Kiinanmeren öljyvaroja itselleen jne. Ja tämä tietää todella pahaa ilmaston kannalta.
Jos Suomi päästää tällaisessa tilanteessa suuren määrän nigerialaisia taksikuskeja Suomeen, niin tämä lisää työttömyyttä Suomessa ja ajaa Suomen taloutta entistäkin syvempään ahdinkoon. Samalla erilaiset sosiaaliset ristiriidat lisääntyvät ja rasistiset voimat lisäävät kannatustaan. Tehdään todella vakava virhe suvaitsevaisuuden edistämiselle.
Valitettavasti olen aika pessimistinen sen suhteen, että nykypoliitikot ymmärtäisivät tilanteen ja logiikan, ennen kuin todella tilanne on vakava.
On turha kuvitella, että seuraava nousukausi on taas samanlainen kuin edellinen. Globalisaatio ja ylikiihkeä asuntorakentaminen sekä IT-teknologia vauhdittivat edellistä nousukautta. Nyt globalisaatio aiheuttaa taloudellemme negatiivisen sysäyksen viemällä insinöörityötä Suomesta, eikä mitään nousua kiihdyttävää ole näköpiirissä.
Jos Intiasta muuttaa Suomeen 5000 tilasto-/talousalan ammattilaista, jotka työskentelevät tuhannen euron kuukausipalkalla 12 tuntia päivässä niin se varmasti lisää taloudellista toimeliaisuutta, bruttokansantuotetta ja työpaikkoja. Suomalaisille alan työntekijöille se on kuitenkin maailmanloppu. Heidän työmarkkina-arvonsa romahtaa. Käytän kyseistä alaa esimerkkinä, koska palstan lukijoista tai ainakin kommentoijista tuntuu moni olevan kyseisellä alalla.
Miksi he muuttaisivat Suomeen tgekemään tuota työtä 1000 euron kuukausipalkalla, kun voivat tejhdä sitä Intiasta käsin etätyönä 800 euron kuukausipalkalla ja elää maassaan rikkaina.
Sitten kun tehdastuotanto on (pääosin) siirtynyt halpatyövoiman maihin, suomalaisen köyhän toivo on niissä palveluammateissa, joita ei voi siirtää kauas asiakkaista. Ravintola on tyypillisesti tällainen työpaikka.
Tai siis köyhän toivo voisi olla noissa työpaikoissa, mutta ei todellisuudessa ole, jos halpatyövoima siirtyy tuotannon luokse silloin kun tuotanto ei voi siirtyä halpatyövoiman luokse.
“Se, että hän tekee sen Kiinasta käsin, ei muuta asiaa suomalaisen tekstiilityöläisen kannalta.”
Ottaen huomioon että tämä luo vaurautta (ja tuo verorahoja) Kiinaan eikä Suomeen, kyllä se suomalaiseenkin vaikuttaa.
Soininvaara: “Mutta sitten kun kiinalaiset alkavat käyttää kapasiteettiaan oman leinstaonsa nostamiseen – mikä on jo melko voimaperäisesti alkanut – tilanne muuttuu, koska kilpailu niukoista luonnonvaroista alkaa. Kiinalaiset ovat esimerkiksi lisänneet öljyn kulutustaan nopeasti lamasta huolimatta.”
Kiinalaiset ovat nykyajan termiittejä, jotka pyrkivät haalimaan käyttöönsä kaikki mahdolliset luonnonvarat kaikkialta maailmasta, tällä hetkellä erityisesti Afrikasta. Samaan aikaan kiinalaiset ovat kaikkialla maailmassa yritysostoksilla. Kiina myös käytännössä omistaa Yhdysvallat, joka sivumennen sanoen on jo aloittanut harkitun ja mittavan dollarin arvon alentamisen ja korkojen nostamisen (eli inflaatio avuksi), selvitäkseen edes joskus veloista (http://www.youtube.com/watch?v=0‑ZZFmKFk1s) ja palauttaakseen kykynsä toimia kansainvälisen järjestelmän kuninkaana.
Kiina siis haalii resursseja ja pyrkii suoraan toiminnan kontrolliin kaikkialla maailmassa. Jos yleensä mistään kannattaa olla huolissaan, niin ehdottomasti kiinalaisten kaikkinaisesta invaasiosta. Mittavasta luonnonvarojen kysynnän kasvusta on seurauksena jyrkkä hintatason nousu, mikä puolestaan tulee aiheuttamaan nälänhätiä kehitysmaissa ja suuria vaikeuksia myös teollisuusmaissa (tästä on jo näyttöä).
Kiinalaisten varsin ymmärrettävä halu nostaa elintasoa tuo tullessaan myös mittavat ilmasto- ja ympäristöongelmat. Voi olla, että tulemme näkemään lähitulevaisuudessa konflikteja ja sotia, kun niukoista resursseista kilpailu kärjistyy ja muuttoliike kehitysmaista teollistuneeseen maailmaan päin kasvaa elinolosuhteiden käytyä mahdottomiksi kehitysmaissa.
“Kyllähän globalisaatio laskee myös koulutettujen palkkoja ennen pitkää. Varmasti nigerialainen tilastotieteilijä tai puolalainen taloustieteilijä tulisivat ilomielin Suomeen töihin siivoojan palkalla, kun heidän tulotason moninkertaistui”
Näin käy, myös koulutettujen palkat laskevat, kun uudet koulutetut teolliseen työkulttuuriin tottuneet sukupolvet astuvat työelämään kehitysmaissa.
Tietoliikenteessä ja tietotekniikassa saimme siitä esimakua 2000 jälkeen kun suuret tietoliikenne valmistajat siirsivät kehitystyötä Intiaan ja muihin kehitysmaihin.
Euroopassa se merkitsi kenkää n 200000 insinöörillä ja tietotekniikka-asiantuntijalle.
TeliaSonerassakin on jatkuvasti 20–200 intialaista tietotekniikka-asiantuntijaa erilaisissa työtehtävissä+ lukematon määrä kotitöissä Intiassa.
Palkka on tietysti kolmasosa suomalaisen palkasta ja työtä tehdään 12–16 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Lomia ei juuri ole.
TeliaSonera solmi myös kiinalaisen Huawein kanssa toimitussopimuksen tukiasemista ja niinpä Nokia-Siemens sai väistyä.Nämä olivat niitä kuuluisia Vanhasen mainostamia Kiina-kauppoja, emme sinne vieneet mitään vaan ostimme.
Kiinassa ja Intiassa rakennetaan vielä kiinteää verkkoa niin paljon, että matkapuhelinliittymien määrä ei karkaa.
Huaweista on näin tulossa maailman suurin tietoliikennelaitteiden toimittaja .
Eli myös teknologiavaltikka on siirtymässä myös kolmansiin maihin
“Heidän ansiostaan kauppamme pursuavat halpoja T‑paitoja, elektroniikkaan ja vaikka mitä rihkamaa. Suomalaiset keskimäärin ovat olleet voittajia tässä globalisaatiossa teollisuustuotteiden osalta.”
Samalla on syntynyt kertakäyttökulttuuri. Halpaa t‑paitaa ei kannata parsia, halpaa elektroniikkaa ei kannata korjata etc
Edesmennyt Julian Simon oli muuten sitä mieltä, että ihmiset ovat se ehtymätön luonnonvara. Jos ajatellaan, kuten Soininvaara, että ihmisten kyvyt ovat jakautuneet esim. normaalijakauman mukaisesti niin ihmisten määrän kasvaessa meillä on silti absoluuttisesti entistä enemmän mahdollisuuksia erikoistua ja innovoida. Tämä voi helposti lisätä tuottavuutta, vaikka suurempi ihmisjoukko kuluttaisikin enemmän.
Hintasuhteet ovat ennenkin muuttuneet eri ammattiryhmien tuottamien hyödykkeiden/palveluiden välillä ja tämä on aivan luonnollista taloudellisten tai ympäristömuutosten vuoksi.
Uusi teknologia voi tuhotessaan vanhaa kuitenkin luoda uusia mahdollisuuksia. Hyötyjät eivät vain ole niitä jotka häviävät.
Luonnonvarakysymykseen liittyen ei ole luotettavampaa kysyntätason indikaattoria kuin pörssi. Tarkistin juuri Lyxorin Basic Resources — rahaston tilanteen, ja ei siellä tosiaan huonosti mene. Rahaston toimialueena ovat sellaiset raaka-aineiden kaivantaan ja jalostamiseen erikoistuneet firmat kuin Rio Tinto ja BHP Billiton.
Osmo kommentoi Eggon logiikkaa:
“Tuolla logikalla Suomi olisi rikikkaampi, jos meitä olisi puolet vähemmän.”
Yhdessä asiassa Eggon logiikka kuitenkin pätee. Luonnonvaroja olisi kaksinkertainen määrä henkilöä kohti, jos ihmisiä olisi puolet vähemmän. Esimerkiksi kotimaista luonnonkalaa voisi syödä kaksinkertaisen määrän.
Toisaalta monissa asioissa toimii suuruuden ekonomia. Esimerkiksi kirjalliselle teokselle on paljon helpompi saada 10 000 kpl levikki suurella kielialueella kuin pienellä. Myös teollinen tuotanto ja palvelutuotanto tulee yleensä edullisemmaksi kulutus/tuotantoyksikköä kohti, kun volyymi kasvaa.
Eli ei voi yksiselitteisesti sanoa, että hieman pienempi tai hieman suurempi väkiluku Suomessa olisi parempi asia vaurauden kannalta. Ehkä ratkaisevampaa on kuitenkin se että työn- ja tulonjako on järkevä ja se että väestömäärä ei liian nopeasti muutu kumpaankaan suuntaan?
Blogin isännän aloitus on hyvä, mutta siinä ei käsitelty yhtä mielestäni aivan olennaista juttua: mitä tapahtuu, jos maassa on huomattava “työvoimareservi” ja kattava sosiaaliturva?
Olen jonkin verran huolestunut esimerkiksi Ruotsista kuuluvista heikoista signaaleista, joiden mukaan nimenomaan maahanmuuttajia käytetään melkoisen härskisti polkemaan esimerkiksi siivousalan palkkoja. Saatetaan toimia esim. niin, että annetaan koko päivän urakan suorittamiseen neljä tuntia aikaa — loppu onkin sitten palkatonta työtä. Jos työntekijä pullikoi, työnantajan täytyy vain huomauttaa, että jonossa on kyllä lisää halukkaita. Elatuksekseen maahanmuuttajan on sitten usein tehtävä jonkinlaista sivubisnestä tai käytettävä hätäapua tms. Lisäksi esimerkiksi asunto on tietenkin kunnan järjestämä.
Olen ymmärtänyt, että Ruotsissa kansalaisuuden saamista edesauttaa vakituinen työpaikka, ja sitä puolestaan hidastaa potkujen saaminen, joten maahanmuuttajilla on melkoinen insentiivi tehdä orjatöitä siihen asti että kansalaisuus ja sosiaaliturva saavutetaan.
Eli: johtaisiko halpatyövoiman tuonti sosiaaliturvaan yhdistettynä siihen, että työnantajille tulisi melkoinen kiusaus yksityistää voitot ja sosialisoida kulut? Ei työnantajia kiinnosta, miten pätkätyöläinen elää, eikä edes se, syntyykö gettoja.
Tästä tietysti kärsisi myös alkuperäisväestö tai ainakin osa siitä, mutta sekään ei taida mahtua työnantajain kalkyyliin.
Olipa muuten täysjärkinen kirjoitus, mutta lopussa meni metsään.
Osmo:
Kaikista niukoista resursseista kilpaillaan aina. Jos kiinalaiset haluavat kuluttaa enemmän niukkoja resursseja he voivat tehdä sen tuottamalla arvokkaita hyödykkeitä joita he vaihtavat muihin niukkoihin hyödykkeisiin. Samalla koko maailma rikastuu. Esim. jos kiinalaiset haluavat kuluttaa enemmän öljyä heidän on tehtävä jotain mitä muu maailma haluaa heille vaihtaa öljyyn. Tämä muu on muulle maailmalle arvokkaampaa kuin öljy, eli muun maailman varallisuus kasvaa.
Markkinataloudessa kenenkään rikastuminen ei ole muilta pois.
Kiitos Osmo jälleen hyvästä kirjoituksesta. Olen suurimmaksi osaksi samaa mieltä maahanmuuttoasioissa, mutta huomauttaisin eräästä asiasta. Kirjoitit näin:
“Jo nigerialainen muuttaa Suomeen taksikuskiksi, hän on täällä huonommassa asemassa kuin keskimääräinen suomalainen, mutta paljon paremmassa asemassa kuin hän olisi Nigeriassa.”
Asemassa missä mielessä? Absoluuttisten palkkojen vertailu ei ole kovinkaan kiinnostavaa. Asema yhteiskunnassa on yhteiskunnan sisällä tapahtuvan suhteellisen vertailun tulos. Vanha synnyinmaan asema ja absoluuttinen tulotaso menettää hyvin pian merkityksensä, kun maahanmuuttaja alkaa soputua meidän elinkustannuksiin. Hän pian huomaa olevansa nimenomaan hyvin huonossa yhteiskunnallisessa asemassa, mahdollisesti paljon huonommassa kuin synnyinmaassaan. Tämä asetelma luo katkeruutta, kuten luokkayhteiskunta ja suuret tuloerot yleensäkin, ja jos ei maahanmuuttajalla itsellään, viimeistään hänen jälkeläisilään.
Aivan ensisijaisen tärkeää yhteiskuntarauhan vuoksi olisi se, että tällaiset mahdolliset luokkarakenteet eivät periytyisi sukupolvelta toiselle. Jos tätä ei pystytä varmistamaan, voidaan minusta olettaa, että yhteiskuntame tekee karhunpalveluksen maahanmuuttajille ja heidän jälkeläisilleen. Itse kalliolaisena tapan päivittäin hyvin tytymättömiä maahanmuuttajien jälkeläisiä. Heitä ei voi lohduttaa sillä, että vanhempienne kotimaassa olot ovat absoluuttisesti huonommat kuin täällä.
Oleellista on nimenomaan muuttaako maahanmuutto työmarkkinatilannetta heikompiosaisten (ulkomaalaisten ja suomalaisten) puolesta riistoksi vai pysyykö se oikeudenmukaisena. Lontoon suhteen voi helposti väittää että tilanne ei ole oikeudenmukainen koska minimipalkalla ei elä ja heikompipalkkaiset joutuvat usein tekemään jopa kolmea työtä samanaikaisesti selviytyäkseen. Yksin asuva minimipalkalla elävälle jää viikossa asuntokulujen jälkeen noin 60 puntaa viikossa käteen. Tilanne hyödyttää pelkästään työnantajia sillä köyhyydestä ja epätasa-arvosta tulee valtiolle epäsuorasti mehevät kustannukset.
Oikeudenmukaisuudelle ei ole riittävä kriteeri se haluaako retorinen nigerialainen muuttaa Suomeen vai ei. Ihmisten on usein pakko osallistua työmarkkinoille selviytyäkseen, joten tilanne ei normatiivisesti täytä valinnaisen sopimuksen ehtoja.
Tommi Vainikainen:
Koska maahanmuuttajat ovat niin tyhmiä, että eivät osaa itse ottaa huomioon tekojensa seurauksia ja siksi meidän tulee holhota heitä heidän omaksi parhaakseen? Vai voisiko sittenkin olla niin, että maahanmuuttajalla on silti parempi olla Suomessa kuin siellä lähtömaassa ja sinä vaan yrität rationalisoida maahanmuuton rajoittamista argumenteilla joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Tonni käteen: Jeps. Kyse on tasapainoilista luonnonvarojen ja markkinoiden koon kanssa. Toistaiseksi näyttää siltä, että markkinoiden koko painaa vaakakupissa enemmän kuin luonnonvarojen jakautuminen yhä useammalle ihmiselle, koska suunnilleen minkään maan elintaso ei ole laskenut samaan aikaan kuin väkiluku on noussut, mutta esimerkkejä maista joiden elintaso on noussut väkiluvun kanssa tai maista joiden elintaso on taantunut väkiluvun taantumisen kanssa samaan aikaan on runsaasti. Toki tässä on kyseessä pelkkä korrellaatio, josta ei pidä suoraan vetää johtopäätöksiä, mutta kun asian hahmottaa markkinoiden koon kautta on aika selvää, että suurella väkiluvulla on hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
Globalisaatiokeskustelussa fiksuvihreä on aina sitä mieltä, mitä jossakin oppikirjassa sanotaan. Toivokaamme uusia oppikirjoja mahdollisimman pian.
Jouni S:“Kiinalaiset ovat nykyajan termiittejä, jotka pyrkivät haalimaan käyttöönsä kaikki mahdolliset luonnonvarat kaikkialta maailmasta, tällä hetkellä erityisesti Afrikasta.”
No, tämä on kyllä aika lailla kiinalaisia halventava väite. Kiinalaisten keskimääräinen elintaso on n. 1/10 siitä, mitä se on Suomessa. Sekä Suomi että Kiina ostavat luonnonvaransa vapailta markkinoilta. Kyllä ainakin vielä luonnonvarojen kulutuksella mitaten suomalaiset ovat enemmän “termiittejä” kuin kiinalaiset.
Osmo väitti, että knasantute kasvaa kun tänne tuodan pienipalkkaisia maahanmuuttajia.
Tämä on osaksi totta, jos tuomme 100000 maahanmuuttajaa ja he tekevät töitä 10000 eurolla vuodessa niin bkt kasvaa 1 miljardilla eli n o,6 %.Kun he todenäköisesti lähettävät rahaa kotiin niin kasvu jää todellisuudessa pienemmäksi
Jotta pienipalkkainen maahanmuutto tuottaisi merkittävää kasvua niin meidän pitäisi ottaa vuodessa vastaan n 3–500000 maahanmuuttajaa eli 10 vuodessa olisimme me alkuperäiset suomalaiset vähemmistönä
“Kaikista niukoista resursseista kilpaillaan aina. Jos kiinalaiset haluavat kuluttaa enemmän niukkoja resursseja he voivat tehdä sen tuottamalla arvokkaita hyödykkeitä joita he vaihtavat muihin niukkoihin hyödykkeisiin”
Kautta aikojen valtiot ovat ottaneet niukat resurssit aseilla eli sotilaalliseti vahvin ottaa resurssit, ei varakkain vaikka näidenkion välillä on korrelaatiota.
Artturi Björk kirjoitti, että “markkinataloudessa kenenkään rikastuminen ei ole muilta pois”. Asia ei aina kuitenkaan ole niin.
Otetaan esimerkiksi suomalainen Konegranes yhtiö, jolla on tehtaita Suomessa, Kiinassa ja muissakin maissa.
Taantuma on supistanut yhtiön globaaleja nostolaitteiden markkinoita ja on pakottanut yhtiön vähentämään työntekijöitä. Yhtiö laittaa Suomesta väkeä pois, mutta Kiinassa palkataan lisää, koska siellä palkkataso on matala. Perusduunareiden lisäksi halpoja kiinalaisia insinöörejä käytetään entistä enemmän korvaamaan suomalaisia suunnittelijoita yhtiön kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
Aiemmin Kiinaan siirtyi tekstiiliteollisuuden työpaikkoja ja muita matalan jalostusasteen työpaikkoja. Kansainvälinen työnjako toimi niin, että Suomessa pystyttiin kompensoimaan menetetyt työpaikat korkeamman osaamisen työpaikoilla ja viennin kautta kyettiin myymään korkean jalostusasteen asiantuntijatyötä kasvaville maailmanmarkkinoille. Näin Suomi hyötyi globalisaatiosta.
Mutta nyt myös korkean jalostusasteen insinöörityötä siirtyy Kiinaan ja insinöörit jäävät Suomessa työttömiksi. Globalisaatio alkaa vaikuttaa Suomeen negatiivisesti, koska Suomi on menettänyt globaaleilla markkinoilla kilpailukykynsä ei pelkästään matalan osaamistason töissä vaan kasvavassa määrin myös korkean osaamisen ja jalostusasteen töissä.
Jos yrityksen pitää valita suomalainen insinööri 4000 euron kuukausipalkalla tai kiinalainen insinööri 400 euron kuukausipalkalla, niin valinta osuu entistä useammin kiinalaiseen insinööriin, joiden määrä ja osaaminen kasvaa valtavaa vauhtia.
Kiinan valuutta ei ole vapaasti vaihdettava valutta niin, että valuuttakurssimuutokset ryhtyisivät kompensoimaan palkkaeroja. Kiinalla on niin paljon varoja ja valtaa, ettei sitä voida pakottaa nostamaan valuuttansa arvoa. Kiina pystyy kontrolloimaan tilannetta omaksi edukseen.
Globalisaation positiiviset vaikutukset Suomeen alkavat olla lopuillaan. Näillä näkymin lähitulevaisuudessa kiinalaiset rikastuvat ja suomalaiset köytyvät.
Kun teollistuminen alkoi höyryvoiman käyttöönotosta, länsimailla oli halpaa raaka-ainetta, energiaa ja työvoimaa. Ajan myötä palkat nousivat ja teollinen tuotanto alensi tavaroiden hintoja, jolloin elintaso kohosi nopeaa vauhtia. Onko nyt niin, että tämä reilu satavuotinen kasvu on loppumassa ja kulutus siirtyy Kiinan ja Intian tapaisiin maihin? Kun teollisuus siirtyy kulutuksen perässä, niin Suomi, korkean verotuksen ja sosiaaliturvan maana, on vaikeimmassa asemassa. Vähänkin pidemmällä aikavälillä hyvinvointivaltion oikeudet ja velvollisuudet on jaettava uudelleen, perusteellisesti.
“Globalisaation positiiviset vaikutukset Suomeen alkavat olla lopuillaan. Näillä näkymin lähitulevaisuudessa kiinalaiset rikastuvat ja suomalaiset löytyvät.”
Globalisaation hyötyjä on pieni eliitti, Suomessakin 70 % kasvusta on mennyt 10 % ja muissa maissa hyötyjät ovat vieläkin pienempi joukko.
Eliitin näkökulmasta on aivan sama, miten tuo 90 % pärjää ja ovatko ne suomalaisia vai kiinalaisia.
Pääasia, että tekevät töitä kehdosta hautaan 12 tuntia päivässä eliitin hyödyksi eivätkä kapinoi.
“Aiemmin globalisaatio on todellakin Osmon esittämällä tavalla hyödyntänyt suomalaisia halvoilla vaatteilla ja muutenkin”
Työn hintaero on suurin räteissä ja muissa käsityötä vaativissa tuotteissa.
Laitteissa säästö on pieni, esim kun Salcomp vaihtoi laturituotannon Kiinaan niin säästöksi arvioitiin 5 %, mutta se jäi lopulta tappiolle.
Byrokratia, korruptio, kouluttamaton työvoima, työvoiman tehottomuus etc syövät kustannusetuja.
Kuljetuskustannukset ovat tärkeä kuluerä: Jos satoja miljoonia latureita vietäisiin Suomesta Kiinaan niin vaikka kustannus per laturi on centin osia niin kokonaissumma on merkittävä
Tärkeintä onkin olla kasvavilla markkinoilla ja niiden ytimessä. Volyymit Kiinassa kun ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa.
Ja jos Nokia ja Kiinan valtio vaativat tätä niin vaikea on Salcompin kieltäytyä
“Asema yhteiskunnassa on yhteiskunnan sisällä tapahtuvan suhteellisen vertailun tulos. Vanha synnyinmaan asema ja absoluuttinen tulotaso menettää hyvin pian merkityksensä, kun maahanmuuttaja alkaa sopeutua meidän elinkustannuksiin. ”
Monet maahanmuuttajat ovat köyhän maan eliittiä ja täällä he joutuvat alimmalle tasolle.
Heijastuu motivaatio-ja sopeutumisongelmina
Ensinnäkin kiinalaisetkin saavat todennäköisesti parempaa palkkaa tehtaissa verrattuna edellisen sukupolven kiinalaisiin maatyöläisiin. Jos on uskomista ylen lähettämiin dokumenttiohjelmiin. Uskoisin että myös kiinassa ihmiset toimivat niin että yrittävät hakeutua ammattiin mistä saavat parhaan mahdollisen elintason itselleen.
Ongelmallisena näen sen että tietyntaustaisia maahanmuutajia tulee lähes ainoastaan huonostipalkatuille aloille, tässäkin ketjussa aikaisemmin mainituista syistä. En usko että itsekkään ajattelet asiaa niin lapsellisesti että he olisivat tyytyväisiä siihen että joutuvat täällä ns. alimpaan luokkaan, ja näin ollen ihmisille syntyy stereotypioita kyseisiä maahanmuuttajia kohtaan (tämä on valitettavaa mutta totta ja stereotypiat taas vaikuttavat myös maahanmuuttajien lapsiin).
Maahanmuutto työperäisenä pitäisi olla hyvinkin pitkälti “luonnollista” tarkoittaen että jos jostain maasta tänne muuttaa 100 henkilöä heistä suurinpiirtein sama prosentti päätyy työskentelemään korkeissa hyvinpalkatuissa viroissa kuin mitä suomalaisistakin. Mielellään myös niin että maahanmuuttajilla on oikeasti työtä tiedossa täällä ja koulutus töidentekemiseen.
On myös todella sinisilmäistä ajatella etteikö pienipalkkaisien ammattien palkkaukseen vaikuttaisi se että työntekijöitä olisi enemmän kun riittävästi saatavilla. Tämä voinee todeta vaikkapa vertailemalla suomalaisen taksikuskin ja vaikkapa yhdysvaltalaisen taksikuskin tuntipalkkoja ja työehtoja.
Jos asiaa ajatellaan ekologisesti niin onko mitään järkeä haalia tänne lisää ihmisiä, varsinkaan etelästä koska täällä asuminen ym. kuluttaa huomattavasti enemmän luonnonvaroja kun vaikkapa kääntöpiirien välissä olevilla alueilla.
“Ulkomaalainen työvoima tulee tekemään niitä töitä, joihin kotimaiset työttömät eivät kelpaa. Tämä siis normaalisuhdanteiden vallitessa, lama-aikana tilanne on toisin.” Tuolla lauseella olet siis todellakin sitä mieltä että ongelma joillain aloilla työvoiman löytämiseksi on siinä että työt eivät kelpaa, eikö todellakaan ole käynyt mielessä että jos kyseisistä töistä maksettaisiin enemmän palkkaa ne kelpaisivat suomalaisille. Vai onko niin että meidän pitää kokoajan haalia lisää väkeä tekemään vähän vähemmän kiinnostavia hommia ulkomailta. Jos näin niin oletko ikinä laskenut kuinkapaljon suomen väkiluku nousee jos perustetaan systeemi sellaiselle pohjalle että tarvitaan vaikkapa 2% väestönlisäys per vuosi? Etkö vihreänä ole yhtään huolestunut siitä tosiasiasta että mitä enemmän maassa on ihmisiä sitä enemmän ihmiset kuluttavat luonnonvaroja? Jotka ainakin Suomessa ovat huomattavasti rajoitetummat kun lähempänä päiväntasaajaa (siis uusiutuvista luonnonvaroista puhuttaessa). Eikö kannattaisi enemminkin pohtia sitä miten saisimme täällä Suomessa maatasolla kulutuksen laskemaan, mielestäni kaikkein tehokkain ja kivuttomin keino tulevaisuutta silmällä pitäen olisi saada väestömäärä laskemaan about 1–2% vuodessa.
Globalisaatiokeskustelua on hallinnut pitkän aikaan niin sanottu lukenut porukka, joka ei osaa kuin saneerata eli puolustaa teorioita, joilla laitetaan kaikki muu paitsi oma työ halpamyyntiin. Suomessa kannattaisi ehkä kuitenkin vain keskittyä omien elinkeinorakenteiden vanhan aikaiseen kehittämiseen, ja jos se ei riitä, niin ei siinä muukaan auta. Jos haluaa luokkayhteiskunnan, niin se on sitten eri asia.
“Jo nigerialainen muuttaa Suomeen taksikuskiksi, hän on täällä huonommassa asemassa kuin keskimääräinen suomalainen, mutta paljon paremmassa asemassa kuin hän olisi Nigeriassa.”
Tuo on tehottomin ja kallein tapa harjoittaa humanitääristä apua eikä se vähennä Nigerian kurjuutta.
Maailman pelastaminen Suomen maahanmuutolla on pelkkää populismia ja todellisen tarkoituksen peittelyä eli machiavellismia
“Onko väärin suomalaisia köyhiä kohtaan, että nigerialainen taksikuski vie heidän työpaikkansa. Tämä ei aivan tavattomasti poikkea siitä, että kiinalainen tekstiilityöläinen vie suomalaisen tekstiilityöläisen työpaikan.”
Kannattaa vain muistaa, että usein on sosiaalisesti parempaa siirtää työt sinne, kuin työntekijät sieltä tänne.
Tietenkin monen maan kohdalla ongelmana on, ettei maan puutteellisuuksien sinne oikein voi siirtää mitään työtä, eikä ainakaan palvelualojen työtä.
Eli omasta mielestäni on fiksumpaa, että suomalaisessa omistuksessa olevat konepajat siirtyvät enemmän Kiinaan, kuin että kiinalaiset koneistajat siirtyvät Suomeen.
Liian vanha:
“Tuo on tehottomin ja kallein tapa harjoittaa humanitääristä apua eikä se vähennä Nigerian kurjuutta.”
Mitä oikein höpiset? Tuohan on niitä harvoja tapoja tarjota apua kehitysmaalaisille siten, että siitä oikeasti pääsee itsekin hyötymään. Jos tänne otetaan mamuja tekemään töitä, niin kyllä siitä suomalaiset jäävät plussan puolelle.
Toki suomalaiseen tapaan tämä pienehkö plussa voidaan helposti kääntää reiluksi miinukseksi esimerkiksi tuomalla perhe, erikoissairaanhoitoa tarvitseva mummo ja kymmenen lasta mukana.
“Maailman pelastaminen Suomen maahanmuutolla on pelkkää populismia”
Olen samaa mieltä. Mutta mielestäni Ode käyttää tuota argumenttia torppaamaan onton ja nurinkurisen “on epäeettistä riistää kehitysmaissa nälkäänäkevää ihmistä ottamalla se pienipalkkaisiin töihin länsimaahan”-argumentin.
Kyllähän pakostakin isompi ihmismäärä luo lisää työpaikkoja, kyse onkin vain siitä, minkälaisia työpaikkoja se luo. Mikäli kyse on vain ja ainoastaan valtion sisällä pysyvästä palvelualasta tai virastotöistä, on lopputulos kuitenkin lopulta haitallinen. väkimäärän kasvu kasvattaa myös kulutusta ja koska Suomessa ei ole mahdollista tuottaa kaikkea tarvittavaa kotimaisin voimin (raaka-aineet, jalostus), niin tarvitaan myös jotain ulkomailtakin. Kasvanut kulutus tarkoittaa tietenkin sitä, että tuontitavaraa tarvitaan entistä enemmän ulkomailta, johon täytyy vastata sillä, että on myös jotain vietävää muualle maailmaan, tähän kohtaan palvelualat eivät vaikuta (bussi- ja taksikuskit, ravintolat jne..).
Työttömyysprosentti kasvaa selvästi koulutustason heiketessä. Ei ole mitenkään selvää, että tämä muuttuisi vaikka henkilö olisi syntynyt ulkomailla. Näin siis ihan supisuomalaisillakin.
Esität, että köyhistä oloista lähtevälle jopa huonosti palkattu renki- ja piikatyö olisi suuri parannus elämänlaatuun. Mutta jo Suomen sosiaaliturva tuo tämän suuren elämänlaadullisen parannuksen. Ammattien ollessa voimakkaasti periytyviä tästä syntyy helposti suuria ongelmia tulevaisuudessa.
Kun tähän yhdistetään se tosiasia, että ympäristötekijöillä ja niistä erityisesti koulutuksella on niin merkittävä vaikutus “lahjakkuuteen” niin eri valtioiden normaalijakaumatkin ovat kovin erilaisia.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen ei kannattaisi ottaa kuin koulutettuja henkilöitä. Useimpien köyhien maiden tapauksessa tämä tarkoittaa maan tilanteen heikentämistä entisestään, kun ne tulevaisuuden toivot moppaavat suomalaisen kartellikaupan lattiaa.
Työvoimapulassa ehdotankin kääntymistä kääntymistä työvoiman vientiin erikoistuneiden maiden puoleen (esim. filippiinit).
Heikoimmassa janassa olevien kehitysmaiden avuksi taas tulisi tarjota koulutusta ja investointeja uskonnollisideologisen lähetystyön ja riistokapitalismin sijaan.
N:
“Mikäli kyse on vain ja ainoastaan valtion sisällä pysyvästä palvelualasta tai virastotöistä, on lopputulos kuitenkin lopulta haitallinen.”
Tuotettu palvelu nostaa kuitenkin BKT:ta arvonsa verran. Palvelun ostaja pitää sitä parhaana vaihtoehtona rahojensa käytölle ja näin tuottaa tälle enemmän hyvinvointia kuin toiseksi paras vaihtoehto. Kelluvien valuuttakurssien oloissa ostot ulkomailta tuovat (marginaalista) heikkenemispainetta euron vaihtokurssiin, jolloin suomalaisen / eurooppalaisen viennin hintakilpailukyky paranee ja uusi tasapaino löytyy (marginaalisesti) lisääntyneen viennin kautta.
“Jos tänne otetaan mamuja tekemään töitä, niin kyllä siitä suomalaiset jäävät plussan puolelle.
Toki suomalaiseen tapaan tämä pienehkö plussa voidaan helposti kääntää reiluksi miinukseksi esimerkiksi tuomalla perhe, erikoissairaanhoitoa tarvitseva mummo ja kymmenen lasta mukana. ”
Vastasit jo itse miksi pienipalkkainen mamu on itse asiassa miinusta Suomelle.
Tähän kun lisätään kotouttamiskulut, kielikurssit, korkeampi työttömyysaste,suurempi syntyvyys, kotiin lähetetyt rahat etc niin miinusta tulee 1–3 sukupolvea
Ja täytyy vielä lisätä, että jos mamu tekee 1000 egen töitä, hänellä on kotona vaimo, neljä lasta, mummo , pappa ja pari serkkua niin miten hän parantaa elatussuhdetta kun lähettää vielä rahaa kotiin ??
Tässä on se ongelma, että ne suomalaiset jotka tekevät niitä töitä joissa vaaditaan vähemmän koulutusta ja joissa ansiotaso putoaisi rajusti, tuskin tyytyisivät kohtaloonsa jos tämä laajamittaisesti yleistyisi. Voi vain kysyä mitä järkeä ylipäätään on raataa töissä jos siitä saa vain sen verran, että saa välttämättömät tarpeensa ruuan ja asumisen jokseenkin nipin napin tyydytettyä?
Lisääntyisikö rikollisuus, sillä kuin tienaisi extraa?
Eräs aikanaa venäjältä Neuvostoliiton romahdettua Suomeen muuttanut hämmästeli, kun oli niin paljon kaupoissa tavaraa, mutta ne olivatkin niin kalliita ettei niitä pystynyt ostamaan työttömyyskorvauksella.
“Voimme olla kiinalaisista hikipajoista monta mieltä, mutta suomalaisten köyhien kulutusmahdollisuutta ne ovat kohentaneet ja paljon. Heidän ansiostaan kauppamme pursuavat halpoja T‑paitoja, elektroniikkaan ja vaikka mitä rihkamaa.”
Minusta tämä kiinalaisen huonolaatuisen massatavaran roudaaminen tänne pohjolan perukoille on järjetöntä, joku saastevero siihen varmaan pitäisi keksiä, se on järjetöntä luonnonvarojen kulutusta. Eikä asiaa auta yhtään EU:n kaavailema 2 vuoden tuotevastuu, joka lyhentäisi tuotteiden kestoikää entisestään.
Mitä iloa huonosti toimeentuleville on huonolaatuisesta kiinalaisesta roinasta, en ymmärrä?
Maahmnuuttoa on perusteltu elatussuhteen paranemisella , mutta nykyinen maahanmuutto vain heikentää sitä
Jotta niin elatussuhde paranisi niin meidän on otettava tänne vain homoja.
Homoparit voivat olla molemmat töissä, heillä ei juurikaan ole huollettavia lapsia ja suhteet muuhun perheeseen ovat katkenneet, joten rahakaan ei virtaa ulos.
Lisäksi he ovat syrjitympiä omassa maassaan kuin täällä ja voivat elää paremman elämän.
Myöskään syrjäytynyttä ja katkeraa toista sukupolvea ei juurikaan synny.
Loogista ?
Tekninen kehitys selittää suurelta osin kansantalouksien kasvun. Rikkaalla maalla on korkea teknologinen taso ja köyhällä matala. Säilyttääkseen elintasoeron rikkaan maan täytyy kehittää tekniikkaa (innovoida) nopeammin kuin köyhä maa kopioi (diffuusio) sitä. Jotta maksimoitaisiin maailman elintaso, jokaisen maan tulisi keskittyä niihin asioihin joissa ne ovat tehokkaimmillaan.
Suomen kannalta mielenkiintoinen kysymys on: jos / kun köyhemmät maat (esm Viro ja Kiina) kurovat teknologiaeron Suomeen kiinni, aleneeko Suomen elintaso absoluuttisestikin vai pelkästään suhteellisesti. Eli kun Suomi on pieni maa, ja jos Suomella ei ole teknistä etumatkaa konepaja‑, paperi‑, tai elektroniikkateollisuudessa, alkaako elintasomme laskea, vai kasvattaako Kiinan teollisuudden voittokulku sitä vielä tässäkin vaiheessa. Tekstiiliteollisuuden siirtyminen Kiinaan kasvatti elintasoamme, koska meidän kannatti käyttää resurssimme tuottamaan kehittyneitä tuotteita ja vaihtaa niitä hyvällä vaihtosuhteella alemman teknologian tuotteisiin. Mutta entä jos / kun meillä ei ole alaa jossa olisimme edellä? Silloin on mahdollista että meille käy kuten Detroitille, josta autoteollisuuden alasajon myötä elintasokin luultavasti laski. Kyseessä on siis rakennemuutos, jossa syntynee alueellisia häviäjiä, vaikka suuressa mittakaavassa keskimäärin kaikki voittavat.
Entä voidaanko tätä ajattelua soveltaa paikallisiin palveluihin ja maahanmuuttajiin? Luulisin että “matalan teknologian töitä” halvemmalla tekevät maahanmuuttajat veisivät nämä työt korkeampaa palkkaa pyytäviltä paikallisilta. Vaihtoehtoja työttömiksi jääneille lienee: alentaa palkka “kilpailukykyiseksi”, alkaa tehdä “korkeamman teknologian töitä”, tai jäädä “rakennemuutoksen uhriksi”. Oleellista tuloksen kannalta on tietenkin kuinka suuri on maahanmuuttajien määrä suhteessa paikallisiin.
Molemmissa tapauksissa dynamiikkaa voidaan keinotekoisesti säädellä:
— maailmankaupassa tulleilla, joiden vuoksi Euroopassa on säilynyt maataloutta ja tekstiiliteollisuutta joskin tuotantokustannuksiltaan kalliimpana kuin kehitysmaista ostettuna (ja ranskassa autotehtaita, joita ei saanut siirtää tsekkeihin)
— ja Suomen “palveluteollisuudessa” tiukalla maahanmuuttopolitiikalla, jonka seurauksena “matalan teknologian palvelut” ovat kalliimpia, mutta ne työllistävät meitä Suomalaisia.
Suomessa luodaan jotain aivan käsittämätöntä kriisimielialaa, ikään kuin Suomi ei aina olisi ollut jonkun haasteen edessä. Talousmahteja tulee ja menee Suomen hoitaessa omat hommat. Suurin uhka on omissa poliitikoissa, jotka eivät uskalla puolustaa Suomen vahvuuksia, vaan hokevat “asiantuntijoiden” lakeja vapaasta markkinataloudesta. Ikävä on vanhoja maanviljelijä vaikuttajia, jotka osasivat muutakin kuin lukea.
Nobelisti Paul Krugman esitti kolumnissaan (nytimes 22.10) saman johtopäätöksen kuin minä aiemmin eli että kiinalaiset varastavat muista maista työpaikkoja halvalla valuutallaan. Kannattaa lukea Krugmanin perustelut.
Globalisaation voittajia ovat yritykset ja niiden omistajat.
Häviäjiä ovat valtiot , kansakunnat ja firmojen ei-omistajat.
Yritykset voivat kilpailuttaa valtiota, aluehallintoja ja työvoimaa saadaksen itselleen etuja ja samalla ne polkevat allen demokratian ja yhteiskunnat.
Poliitikkojen on yhä enemmän elettävä symbioosissa yritysten kanssa, koska jos he saavat yrityksen reviirilleen he voivta todistaa äänetäjille olevansa äänen arvoisia.
Samoin yritykset rahoittavat poliitikkoja, jotka toimivat heidän sätkynukkeinaan.
Kuten Vanhanen ja Nova ovat osoittaneet
Krugman on varmasti oikeassa. Onhan devalvaatio auttanut usein suomalaisiakin. Talloin tietenkin puhutaan lyhyemman ajanjakson vaikutuksista ja keinovalikoimista, mika usein onkin se ainut ajanjakso, johon voimme vaikuttaa.
Seppo S:
Onneksi olkoon. Olet yhtä väärässä kuin Krugmankin! Kannattaa lukea täältä paremmat perustelut: http://blogsandwikis.bentley.edu/themoneyillusion/?p=2673
Tommi Uschanov älköön vaivautuko. Kirjoittajalla ei ole Nobelin taloustieteen muistopalkintoa eikä Nobelin rauhanpalkintoa.