Pyöräilyssä tapahtui todella silmiinpistävä kasvu kesän 2005 terrori-iskujen jälkeen, mutta oli jo sitä ennen kasvanut useita vuosia reippaasti. Liikenteessä vaarallisinta ovat tilastojen mukaan isot rekat, jotka osallisena suurimpaan osaan noin kymmenestä pyöräkuolemista – etenkin kääntyessään vasemmalle, jolloin fillarin kanssa on kuskin näkymättömissä. Itse asiassa CM-kulkueiden aikana oli yleistä kampanjoida rekkaliikenteen poistamiseksi kaduilta päiväsaikaan.

Muuten pyöräilyn osalta Lontoo on aivan mainio pyöräilykaupunki, jossa kampanjoidaan aktiivisesti pyöräilyn puolesta.

Suosittele: 0

Kävin viikko sitten Pariisissa ja siellä oli tarjolla erikoisen näköisiä “sitipyöriä”. Luulin ensin että ne ovat jotain akkukäyttöisiä sähkömoottoriavusteisia.
Mutta sähköliitäntä olikin maksua varten ja runsas kotelointi vain ranskalaista kulkuneuvomuotoilua.

Ongelmansa sielläkin kuten wiki kertoo:
http://en.wikipedia.org/wiki/V%C3%A9lib‘

Suosittele: 0

Mutta tunnen myös ihan tavallisia, vähemmän sporttisia lontoolaisia, jotka ovat onnistuneet säilymään vahingoittumattomina vuosikaudet. Kyse on siitä löytääkö työmatkalleen sopivan turvallisen pyöräilyreitin.

Pyöräily otti tuulta Lontoossa vuoden 2005 pommi-iskujen jälkeen. Veikkaan että iskuilla on ollut osansa tässä kehityksessä.

Suosittele: 0

Lontoon jälkeen Stadin keskusta näyttää lähinnä Moskovan kaduilta Neuvostoliiton aikaan, nimittäin autojen määrän suhteen. Tilaa kyllä riittää kunnon pyörätiekaistoille koko keskustassa.

Pyörät tulee saada turvallisesti (esim punaiset kaistat) autojen kanssa samalle tasolle. Nykyisten jalkakäytävistä erotettujen pyöräkaistojen tarkoituksena on kaiketi saada pyörien vauhti lähelle jalankulkijoiden vauhtia, ainakin risteysten katukiveysten korkeudesta päätellen. Tsemppiä vaan Marek Salermolle tärkeään duuniin!

Suosittele: 1

Hear hear. Asun nyt kaupungissa jossa on noita myös. Täällä on vielä varusteina lukot, vapaaratas, varashälytin, aikahuomautin jne. Ja koska noi vaatii aina identifikaation niin niitä ei heitellä kännipäissään kolera-altaaseen vaan ne pysyy tallessa. Olen ihan muutaman selkeästi rikotun fillarin nähnyt, muut rikki olevat ovat vaan kuluneita. Noita myös huolletaan jatkuvasti, muutaman kerran viikossa kaupungin äijät käy tasaamassa noita että niitä on kaikissa telineissä. Pyörävuokra on 15€/vuosi tai 3€/ viikko, pantti 150€.

Tässä kaupungissa on paljon yksisuuntaisia katuja, mutta fillaristeille on maalattu vastakarvaan menevä oma, kapoisa pienellä korokkeella eristetty kaista. Tämän lisäksi fillarit on otettu kaupungin symboliksi, ja kaikki (myös autoilijat) suhtautuvat niihin positiivisesti, joten fillareita käyttää monen ikäiset ja näköiset ihmiset.

Meinasi itku tulla kun muistelin niitä Stadin vehkeitä: umpikumirenkaat, polkimia puuttu, vanteet aina soirona, satulaa ei voi säätää, minkäänlaista tavarankuljetinta ei ole. Jos niitä nyt enää loppukesästä löytää yhtään mistään, kun tuppaavat loppukesää kohti katoamaan.

Suosittele: 0

I wrote about this in the HS some time ago when I found that, according to a lawyer friend and the Motoring organisation, the law is quite ambiguous about who has right of way on a crossing: the car or a pedestrian. As it is, these crossings give the pedestrian a dangerous false sense of
security.

It seems that these crossings are seen just as convenient places to cross rather than safe places. But, of course, if you have to wait until the road is clear before using a crossing then you might just as well wait anywhere, and the crossing is redundant and a waste of money.

I have seen pedestrians stranded on a crossing in the middle of Mannerheimintie when no driver would let them cross. When driving, I even had to get out of my car and help an old lady cross because every time she tried she’d have to run back in fear. But even while I was helping her, cars passed me on both sides: they couldn’t care less. As a pedestrian, I
have even had cars and a tram deliberately driven directly at me as I walked across. Human life seems so cheap that it’s worth risking killing or maiming for the sake of saving a few seconds driving time.

To be fair to the motorist, I think there are often far too many
crossings, too close together, and if motorists had to stop at every one, they would get quite frustrated. Often, too, crossings are placed in quite dangerous places, e.g. right in front of bus stops or on blind corners.
I wish you well.

Reg Kennedy
Taavinkuja 6A 20
00370 Helsinki
Finland
+3589 561 2993
050 542 5555

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Tervetuloa jakamaan ajatuksianne myös pyöräilypoliittiseen Kaupunkifillari-ryhmäblogiin!

Suosittele: 0

Mikähän mahtaa olla pyöräilijöiden turvallisuus Lontoossa tätä nykyä? Muutama vuosi sitten työkaveri kertoi pyöräilleensä vuoden verran töihin Lontoon keskustaan. Oli kuulemma sujunut ihan hyvin: vuoden aikana auto oli ajanut päälle vain kolmesti. Kahdesti asialla oli taksi.

Suosittele: 0

Vanhalla jalkajarrulla ja sellaisella polkupyörällä, missä istutaan perinteisellä istuimella liki selkä suorassa, on paras malli pyörälle, millä vilkkaan kaupungin keskustassa on hyvä liikkua.

Sitten on erikseen maantiepyöräilijät jotka ajavat osan työmatkaansa muutaman osuuden kaupunkien keskustoissa, ja jotka sitten lopun, pidemmän matkaosuuden ajavat oikeilla, tien varsille rakennetuilla pyöräteillä.

Ei ole hyvä asia ajaa kaupungin keskustoissa kippurasarvisilla polkupyörillä. Tämän viisauden sanelee jo järkikin, kun kippusarvien myötä katse on maassa ja jarrutus tapahtuu käsivälitteisenä “kitkalapuilla” pyörän kumin reunaa vastaan.

Suosittele: 0