Maahanmuutto ja työvoimapula ja elatussuhde

14.10.2009 · Aihe: _ 

Listalla on tivattu, missä se työvoimapula luuraa, jolla maahanmuuttoa perustellaan.

Työvoimapula on oikeastaan väärä termi. Sitäkin kyllä esiintyy. Ilman ulkomaista työvoimaa ei rakennettaisi Olkiluodon ydinvoimalaa eikä paljon muuten asuntoja Helsingissä. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ja taksit ovat täysin riippuvaisia ulkomaalaisperäisestä työvoimasta. Ilman ulkomaalaisia lääkäreitä moni terveyskeskus jäisi tyystin ilman lääkäriä Mutta kyllä näistäkin selvittäisiin ilman ulkomaalaisia. Bussilippu olisi vähän kalliimpi, taksia olisi vaikeampi saada ja se ydinvoimala syntyisi vielä hitaammin.

Kansantalouden tasolla kyse ei ole työvoimapulasta. Laajamittaista työvoimapulaa ei ole tulossa, koska kansantalous sopeuttaa kokonsa tarjolla olevan työvoiman määrään. Samasta syystä ulkomaalainen työvoima ei aiheuta työttömyyttä Suomessa, vaikka voi toki vaikuttaa palkkarakenteeseen.  Väkiluvun lisääntyessä mys työpaikat lisääntyvät.

Lisää työikäistä väkeä tarvitaan parantamaan elatussuhdetta.  Elatussuhde tarkoittaa, kuinka suuri osa väestä tekee töitä ja maksaa veroja ja kuinka suuri osa elää noiden työssäkäyvien ”siivellä”. täysin oikeutetusti useimmat, siis lapset, vanhukset, äitiyslomalla olevat ja asevelvolliset nyt esimerkiksi.

Jos ulkomailta tulee työikäistä väkeä maksamaan veroja, elatussuhde paranee ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan pitää pystyssä. Nykymenolla se surkastuu pikkuhiljaa pois.

Maahanmuuttajaväestö  parantaa elatussuhdetta vain, jos sen oma elatussuhde on parempi kuin kantaväestön. Näin on monessa maassa, mutta Suomessa ei ole. Humanitaarisin perustein maahan tulleiden työllisyysaste on aika heikko ja työn perässä tulevat EU-kansalaiset taas maksavat veronsa kotimaihinsa, esimerkiksi Viroon olemalla Suomessa alle puolet vuodesta.

Humanitaarista maahanmuuttoa on perusteltava humanitäärisillä syillä, koska sitä ei voi perustella elatussuhteella. Myös tämän väen työllisyyttä on pyrittävä parantamaan ja on se paljon parantunutkin. Omat ennakkoluulomme tulevat meille kalliiksi.

Jos haluamme säilyttää hyvinvointivaltion, tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, jossa maahanmuuttajat valikoidaan nykyistä itsekkäämmin. Itsekkyydestä on hyötyä myös ulkomaalaisväestölle, koska niin saamme tänne ihmisiä, joilla on edellytykset elää maassamme menestyksellisesti. Heidän esimerkkinsä voi murtaa myös ennakkoluuloja niin, että lopulta myös humanitäärisin perustein maahan tulleet hyväksyttäisiin paremmin töihin. Näistä itsekkäistä valintakriteereistä pitäisi puhua avoimesti, jotta niistä ei puhuttaisi ja niitä valmisteltaisi salaa.

Jos avaamme vähän porttia työperäiselle maahanmuutolle, se vähentäisi myös paineita käyttää turvapaikanhakureittiä. Samalla houkutusta käyttää turvapaikanhakumahdollisuutta väärin pitäisi tilkitä. Ihmettelin aikanaan avokätistä toimeentulotuen jakoa rahana turvapaikan hakijoille. Nyt sitä aletaan jakaa ruokana ja hyvä niin.

Meillä olisi ollut tuhannen taalan paikka EU:n laajentuessa, kun monessa maassa – ja myös Suomessa – rajoitettiin työperäistä maahanmuuttoa uusista jäsenmaista. Meidän olisi pitänyt ottaa ranskalaisten kammoamat puolalaiset putkimiehet Suomeen. Nyt esimerkiksi Norja onnistui rohmuamaan heitä.

Eräässä tilaisuudessa  ministeri Astrid Thors ihmetteli, miksi Suomeen rekrytoidaan marjanpoimijoita Thaimaasta. Miksi työnantajat eivät rekrytoi niitä vastaanottokeskuksista. Niin miksi eivät?

Kommentit

131 Vastausta artikkeliin “Maahanmuutto ja työvoimapula ja elatussuhde”

  1. turkkalo kirjoitti 14.10.2009 kello 11:13

    Väkiluvun lisääntyessä myös työpaikat ja asunnot lisääntyvät – sitten joskus myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Janne Korhonen kirjoitti 14.10.2009 kello 11:22

    Itsekkyydestä on hyötyä myös ulkomaalaisväestölle, koska niin saamme tänne ihmisiä, joilla on edellytykset elää maassamme menestyksellisesti. Heidän esimerkkinsä voi murtaa myös ennakkoluuloja niin, että lopulta myös humanitäärisin perustein maahan tulleet hyväksyttäisiin paremmin töihin.

    Juuri näin. Ihmettelen suuresti, miten näin itsestäänselvän asian tajuaminen tuntuu monelle olevan äärimmäisen vaikeaa.

    Tosin olen edelleen sitä mieltä, että halpatyövoiman tuottaminen ulkomailta ei ole kestävä eikä järkevä ratkaisu pidemmällä tähtäimellä. Sekin olisi kuitenkin parannus nykytilanteeseen.

    Eräässä tilaisuudessa ministeri Astrid Thors ihmetteli, miksi Suomeen rekrytoidaan marjanpoimijoita Thaimaasta. Miksi työnantajat eivät rekrytoi niitä vastaanottokeskuksista. Niin miksi eivät?

    Transaktiokustannukset – miten paljon työnantajan aikaa ja vaivaa kuluu työntekijöiden hankkimiseen.

    Anekdotaalinen aineisto kertoo, että vastaanottokeskuksissa oleskelevilla ei keskimäärin vaikuta olevan ns. työmotivaatio sillä tasolla, että marjanpoiminta luonnistuisi. Toisinkin voi olla, mutta oletetaan että olet marjayrittäjä ja sinulla on kaksi vaihtoehtoa: soittaa agentille, joka lähettää tunnetusta lähteestä tunnetusti ahkeria työläisiä ilman ekstravaivaa sinulle, tai ryhtyä kehittelemään skeemaa jolla saat rekrytoitua ahkeria puurtajia vastaanottokeskuksista ja vielä koulutettua heidät.

    Varsinkin, kun jälkimmäisessä tapauksessa taitaisi vielä käydä niin, että joutuisit heille maksamaan huomattavasti enemmän kuin turistiviisumilla liikkuville thaimaalaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Teemu Kemppainen kirjoitti 14.10.2009 kello 12:09

    Eihän tästä voi olla kuin samaa mieltä. Kannattaisikohan myös humanitaarisin perustein tulevia valikoida itsekkäämmin? Kristityn maan kannattaisi ottaa pakolaisia ensisijaisesti kristityistä maista. Se olisi varmasti molemmin puolin onnistuneempaa.

    Keskustelussa mielestäni ei vieläkään eroteta humanitaarista ja työperäistä maahanmuuttoa. Vastaanottokeskuksia perustellaan työvoimapulalla, vaikka keskimäärin nämä tulijat eivät merkittävästi työllisty moneen sukupolveen. On korostettu suomalaisen yhteiskunnan vastuuta integraatiosta. Itse näen tulijat tasavertaisina ihmisinä joilla on täysi kyky ottaa itse vastuu omasta työllistymisestään, integroitumisestaan ja elämästään.

    Eli kysymys ei niinkään kuulu, mikseivät suomalaisyritykset rekrytoi marjanpoimijoita vastaanottokeskuksista. Kysymys kuuluu, mikseivät turvapaikanhakijat itse hakeudu marjanpomijoiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Henri Weijo kirjoitti 14.10.2009 kello 12:48

    Olen joskus pyöritellyt ajatusta siitä, että pitäisikö esimerkiksi Suomeen tulevien ekspattien tai muiden siirtotyöläisten maksaa aluksi alempaa veroa, jotta heidät saataisiin houkuteltua jäämään tänne. Tätähän Nokiat sun muut valittavat, että tänne on vaikea houkutella väkeä, koska verotus on niin korkea.

    Korkeasti koulutettu ei jää Suomeen, ellei täältä löydy puolisoa tai muuten vaan tule luotua niin voimakkaat siteet, että lähteminen ei enää houkuttele. Samalla tavalla ei suomalainkaan usein jää ulkomaajakson jälkeen ulkomaille, ellei ole erittäin painava syy tai maa vienyt sydämen. Meidän ilmastolla ja kulttuurilla se sydämen vieminen on vaikeampaa, tai vie ainakin enemmän aikaa.

    Käytännössä homma toimisi sillä tavalla, että viiden vuoden ajan ulkomaalainen työntekijä maksaisi alempaa, mutta joka vuosi vähän nousevaa veroprosenttia. Tämä olisi myös perusteltuakin jossain määrin, sillä ulkomaalainen ei pääse nauttimaan kaikista suomalaiselle varatuista hyvinvointipalveluistakaan. Mutta ennen kaikkea alennettu vero pitäisi nähdä investointina, jonka aikana tuo ulkomaalainen pyritään “sitomaan” Suomeen, että hänen ei tee mieli lähteä kun hänestä tulee tavallinen veroa maksava kansalainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juha kirjoitti 14.10.2009 kello 13:08

    Eli tehdään

    1- sairaanhoitajajono
    2- lääkärijono
    3- yksityisyrittäjäjono
    4- bussikuskijono
    5- siivoojajono
    6- huippuosaajajono

    Parhaat hakijat saa paikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. jore kirjoitti 14.10.2009 kello 13:09

    Aika kova väite, että asevelvolliset elisivät “siivellä” asevelvolliset tekevät työtä koulutuksensa lisäksi. He tekevät maanpuolustustyötä aivan päivärahalla. Ilman asevelvollisia saman työn tekisi palkka-armeija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.10.2009 kello 16:58

    Asevelvolliset lasketaan aletussuhteessa elätettäviin siinä missä opiskelijat, eläkeläiset ja äitiyslomalla olevat. Ei asiassa mitään moralismia ole. Asevelvollisuusarmeija on kansantalouddellisesti kallis tapa huolehtia maanpuolustuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Samuli kirjoitti 14.10.2009 kello 13:15

    Osmo, kun puhutaan maahanmuutosta, niin silloin ei puhuta Olkiluodon ydinvoimalatyömaan ulkomaisista urakoitsijoista, joiden työntekijät ovat ns. reppumiehiä.
    Jos muistan oikein, niin noita Olkiluodon urakoita hakivat myös suomalaiset yritykset, mutta hävisivät tarjouskilpailut. Puolalainen putkimies on halvempi.
    Ydinvoimalan rakentaminen on juurikin aiemmin mainitsemaani kapean sektorin osaamista, jolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuton kanssa.
    Siinä on kysymys normaalista kansainvälisestä kaupankäynnistä yritysten välillä.

    Osmo: “Samasta syystä ulkomaalainen työvoima ei aiheuta työttömyyttä Suomessa, vaikka voi toki vaikuttaa palkkarakenteeseen.”
    Aivan, se kuuluisa puolalainen putkimies on halvempi, mistä tuli mieleen, että suomalainen riviputkimies ei ansaitse mitään ruhtinaallisia summia. Osa pääsee kohtuullisiin ansioihin tekemällä pitkää päivää. Yrittäjät ovat asia erikseen.

    Paljon maahanmuuttajia vastaanottaneista maista ainakin Yhdysvallat ja Kanada ovat menestyneet hyvin, ja vähemmillä yhteiskunnallisilla häiriöillä kuin Euroopan maat.
    Yhdysvalloissa arabimaahanmuuttajat menestyvät jopa keskimääräistä paremmin.

    Tuollaisen onnistuminen vaatii avoimet työmarkkinat ja niukan(kannustavan?) sosiaaliturvan ja kasvavat tuloerot. Ja minulle on jotenkin syntynyt sellainen kuva, että eniten maahanmuuttoa kannattavat tahot, Vihreät ja osa vasemmistoa, eivät taas hyväksy noita ehtoja.
    RKP:n oikeaa laitaa(B. Wahlroos talousneuvonantajana) edustavalle Thorsille yllä mainittu lienee enemmän kuin tervetullutta.

    Osmo: “Eräässä tilaisuudessa ministeri Astrid Thors ihmetteli, miksi Suomeen rekrytoidaan marjanpoimijoita Thaimaasta. Miksi työnantajat eivät rekrytoi niitä vastaanottokeskuksista. Niin miksi eivät?”

    Suurin osa vastaanottokeskuksiin tulevista taitaa tulla Somaliasta ja Irakista ja enimmäkseen miehiä. Rehellisesti, löytyykö tuosta porukasta halukkuuta lähteä pyllistelemään suomalaisiin metsiin? Ilmankin pärjää, vaikkakin niukasti.

    Vaimoni on opettanut molempia kansallisuuksia yli kymmenen vuotta, enimmäkseen aikuisia. Sen mitä minä olen ymmärtänyt hänen puheistaan, niin noissa maissa se, mikä on soveliasta miehen kunnialle, eroaa meikäläisestä ajattelusta hyvin paljon.

    Todennäköisesti olen ennakkoluuloisesti väärässä. Kuten aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. jore kirjoitti 14.10.2009 kello 13:17

    “Jos ulkomailta tulee työikäistä väkeä maksamaan veroja, elatussuhde paranee ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan pitää pystyssä. Nykymenolla se surkastuu pikkuhiljaa pois”

    Siis häviääkö kokonaan ja pysyvästi “hyvinvoinityhteiskunta”? Mitäköhän se “hyvinvoinityhteiskunta” oikein tarkoittaa?

    Eikös ikärakenteella ole kuitenkin taipumus korjaantua luonnostaankin. Ensin vanhempaa väestöä on liikaa ja syntyvyys on suhteellisesti pieni, sitten vanhemman väestön osan määrä pienenee pienen syntyvyyden takia. Tietysti jos syntyvyys pienenisi loputtomasti niin huonosti kävisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Samuli Saarelma kirjoitti 14.10.2009 kello 13:40

    “Jos avaamme vähän porttia työperäiselle maahanmuutolle, se vähentäisi myös paineita käyttää turvapaikanhakureittiä. Samalla houkutusta käyttää turvapaikanhakumahdollisuutta väärin pitäisi tilkitä.”

    “Meillä olisi ollut tuhannen taalan paikka EU:n laajentuessa, kun monessa maassa – ja myös Suomessa – rajoitettiin työperäistä maahanmuuttoa uusista jäsenmaista.”

    Minusta nämä kaksi asiaa eivät liity mitenkään yhteen. Se, mitä tehdään puolalaisten työperäiselle maahanmuutolle, ei vaikuta tippaakaan siihen, miten houkuttavalta somaleille tai irakilaisille suomalaisen humanitaarisen maahanmuuton piiriin pääseminen tuntuu.

    Sen sijaan siis tuo turvapaikkakriteerein maahanmuuton tilkkiminen voisi oikeasti vaikuttaa siihen, miten paljon maahan tulee väkeä muulla kuin työntekomotiivilla.

    Käytännössä lähes kaikki turvapaikkakriteerein maahan hyväksyttävät tulijat ovat EU:n ulkopuolelta. Miten tämän porukan työperäisen maahanmuuton ovea voitaisiin avata niin, että turvapaikkakriteerein tulo vähenisi? Jos työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta helpotetaan, se varmaan lisäisi kiinalaisten ja thaimaalaisten tuloa Suomeen töihin. En kuitenkaan näe, miten tuo helpotus mitenkään vähentäisi turvapaikkakriteereitä väärinkäyttävän tulohaluja. Aivan riippumatta siitä, miten helppo työperäisesti on maahan tulla, niin turvapaikan saanti on silti paljon parempi asia.

    Minusta tämän tien tukkimiseen on vain yksi keino. Eli se, että väärinkäyttö tehdään nykyistä vaikeammaksi. Minusta tämä on täysin irrallinen asia sen suhteen, mitä tehdään työperäisen maahanmuuton kanssa.

    “Eräässä tilaisuudessa ministeri Astrid Thors ihmetteli, miksi Suomeen rekrytoidaan marjanpoimijoita Thaimaasta. Miksi työnantajat eivät rekrytoi niitä vastaanottokeskuksista. Niin miksi eivät?”

    No, ensimmäinen mieleen juolahtava asia on se, että vastaanottokeskuksessa toimeentulotuella eläviä on paljon vaikeampi houkutella suhteellisen ikäviin töihin kuin Thaimaassa paljon vähemmällä rahalla kitkuttavia. Heille joutuisi siis maksamaan paljon enemmän samasta työstä.

    Toinen asia on se, että humanitaarisilla syillä maahan pyrkivien työmotivaatio yleisesti on alempi kuin niiden, joiden ainoa motivaatio on tehdä työtä. Etenkin tuo pätee niihin mainitsemiisi väärinkäyttäjiin, joiden ainoa motivaatio voi hyvin olla se, että pääsevät elämään kohtuuelintasoista elämää muiden piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. kuhlmey kirjoitti 14.10.2009 kello 14:16

    Yritäpä julkaista tämä kirjoituksesi Vihreässä Langassa, yritäpä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jaakko Meriläinen kirjoitti 14.10.2009 kello 14:17

    Pääpiirteissään juuri näin, ja tästä asiasta kannattaa vääntää rautalankaa ilmeisen paljon.

    Korvaani särähtivät silti “menestyksellinen eläminen” ja sellainen ajatus, jossa elatussuhde nousee vain veroja maksamalla. Itse ajattelisin, että esimerkiksi se äitiyslomalainen kyllä nimenomaan tekee hyvinvoinnille välttämätöntä ja sitä rakentavaa, yhteiskuntaa ylläpitävää elatustyötä, vaikkei palkkaa siitä saakkaan.

    Samoin on hieman vaikea ajatella, että elatussuhdemittaria parantava ja palkkaa saava puhelinmyyjä / daytraderi / keskustapoliitikko ei nimenomaan eläisi muiden kustannuksella, vaikka hänen ansiotyöntekonsa näyttäisi kaikenkaikkiaan olevan kokonaishyvinvointia vähentävää siipeilyä, joka kannattaisi pyrkiä kieltämään lailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Shakeem kirjoitti 14.10.2009 kello 14:19

    Noin viimeisen kymmenen vuoden aikana on kyllä rummutettu lukuisilta tahoilta suuristä ikäluokista (s. 1945-1950) ja siitä, että kun he eläköityvät, riittää vakinaista työtä nuoremmille.

    Jos keksimääräinen eläköitymisikä on noin 60 vuotta, niin laskujeni mukaan alkaa suurten ikäluokkien eläköitymisbuumi olla ohi.

    Nuorisotyöttömyys ei ole vielä huomannut tätä? Eivät myöskään työsuhteiden laatu. Minusta tämä oli niin iso bluffi, että siitä olisi syytä puhua avoimesti ja myöntää tosiasiat: työvoimapula on peruttu. Turhan toivon antaminen silpputyöluokalle abstraktilla, kun ne suuret ikäluokat niin sitten, oli väärä teko ja olisi mukavaa, jos asia voitaisiin jo avoimesti myöntää – myös valtamediassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.10.2009 kello 16:51

    Yleinen eläköitymisikä on noin 61,5 vuotta jos lukuun otetaan vain ne, jotka eivät ole siirtyneet eläkkeelle ennen 50 ikävuottaan. Suuri eläköityminen on juuri nyt meneillään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jormanen kirjoitti 14.10.2009 kello 14:21

    Kiitos asiallisesta suhtautumisesta marjanpoimintaan. Tiedän erään varakkaasta länsimaasta Helsinkiin äskettäin muuttaneen ammattikorkeakouluopiskelijan, joka on niin tiukoilla, että on hakenut ruokavalioonsa täydennystä keskuspuistosta. Nyt marja-aika on ohi. Hän tekisi mielellään töitä, mutta ei saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. ilkka kirjoitti 14.10.2009 kello 14:28

    Eikö jo ihan verotuskin tee thai-työvoimasta maahanmuuttajia halvempaa työvoimaa? Mikä on toimeentulotukea saavan maahanmuuttajan marginaalivero? Varmaankin melkein 100% pienistä tuloista. Tuskin marjanpoiminnasta niin paljoa rahaa tulisi että kaikki tarveharkinnaiset tuet loppuisivat, eli kokonaisveroastekin varmaan lähentelee sitä 100%. Thaimaalaiset maksavat tietysti kalliit lentoliput, mutta veroaste on varmaan liki nolla.

    Perustulo olisi tietysti ratkaisu, mutta silti herää kysymys haluaako perustuloa nauttiva tehdä kolmen euron tuntipalkalla työtä lapissa? Ehkä haluavatkin, mutta kyllä se on houkuttelevampi tarjous sellaiselle joka asuu maassa jossa sillä kolmella eurolla on jotain ostovoimaa. Halpa työvoima muuttuu samantien kalliiksi kun se jää maahan asumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Diletantti kirjoitti 14.10.2009 kello 14:30

    Kyllä kai Suomeen tulee myös aito työvoimapula ja jos sitä ei ratkaista kansantalouden koko lähtee laskuun. Ei siis ole kyse vain huoltosuhteen huononemisesta.

    Kun firma menettää hyvin tuottavan baby boomerin eläkkeelle eikä löydä korvaavaa työntekijää, kyseistä työtä ei enää tehdä. Kansantalous pienenee kyseisen työntekijän panoksen verran. Jos tilalle löytyy vähemmän tuottava työntekijä, kansantalois menettää vain tuottavuuksien erotuksen, mutta yhtä kaikki kansantalous pienenee.

    Molemmissa tapauksissa kansantalous laskee myös per capita, koska kansalaisten määrä ei vähene vielä.

    Tuottavuutta ei voi parantaa niin paljon, että poistuvan työvoima voitaisiin korvata. Firmat reagoivat siksi pikemmin yrittämällä rekrytoida pitkäaikaistyöttömiä, ulkomaalaisia tai ehkä todennäköisemmin siirtämällä tuotantoaan maihin, joissa työvoimasta ei ole pulaa.

    Jälkimmäinen vaihtoehto on paitsi todennäköinen myös todella ikävä BKT:n, BKT per capitan ja verotulojen kannalta.

    Tavallinen maahanmuuttokriittinen änkyrä ei lainkaan tajua, mitä tuossa heikäläisten kriittisyydessä on kyse. Tai sanotaan niin, että he ovat oikeassa, että kyseessä on Suomen tulevaisuus, mutta päinvastaisella tavalla kuin he kuvittelevat. Maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen pitää oppia suhtautumaan myönteisesti, koska muuten Suomi ei saa maahanmuuttajia eikä monikulttuurisuutta. Ja se on aika surkea näkymä Suomen talouden kannalta seuraavan kolmen vuosikymmenen tähtäimellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Topelius kirjoitti 14.10.2009 kello 14:35

    Osmo unohtaa tässä yhden melko keskeisen asian.

    Suuret ikäluokat lisääntyivät sodan jälkeen _luonnottoman_ nopeasti. Ihan biologisesti katsottuna syntyvyys oli aivan poikkeuksellisen suurta.

    Nyt suurten ikäluokkien jättämää aukkoa pitäisi sitten paikata. Ratkaisuna siihen esitetään maahanmuuttajien roudaamista Suomeen sekä suomalaisten oman syntyvyyden nostamista. Seurauksena on suurta väestönkasvua (mikä on jo itsessään äärimmäisen epäekologista Suomen kaltaisessa maassa). Mutta mielenkiintoisempaa on se, mitä tapahtuu sitten parin sukupolven kuluttua, kun nämä Suomeen saapuneet maahanmuuttajat ja mahdollisesti kasvaneen syntyvyyden myötä syntyneet uudet “suuret ikäluokat” (jotka ovat kooltaan tietysti vielä suurempia kuin sodan jälkeen syntyneet) jäävät joukoittain eläkkeelle.

    Kas kummaa, meillä on jälleen työvoimapula (tai suuri epäsuhta elatussuhteessa, miten sen nyt haluaakaan ilmaista) ja lisäksi ongelman skaala on paljon suurempi kuin tässä 2000-luvun alun työvoimapulassa.

    Jokainen varmasti ymmärtää, että tällaisesta kierteestä seuraa ääretön väestönkasvu. Ekologiset reunaehdot tulevat tietenkin vastaan (luojan kiitos), mutta ratkaisumallinahan tämä koko työvoiman paikkaaminen tällä tavalla perustuu silkkaan paradoksiin ja mahdottomuuteen.

    Ei vinoutunutta ikäpyramidia voi paikata vinouttamalla sitä vielä lisää ja tekemällä siitä entistä luonnottomamman. Se täytyy palauttaa luonnolliseen tilaansa. Mutta luonnotonta tässä yhtälössä ei ole tämän hetken työvoimapula, vaan nimenomaan suurten ikäluokkien sodan jälkeinen syntyvyys.

    Käsittääkseni Vihreät ovat ainakin ennen puhuneet kaikkia näitä “loputtoman kasvun” paradokseja vastaan, mutta ollaanko nyt tultu siihen pisteeseen, että tekin olette alkaneet niellä ne?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. jeejee kirjoitti 14.10.2009 kello 16:53

    > Eräässä tilaisuudessa ministeri Astrid
    > Thors ihmetteli, miksi Suomeen
    > rekrytoidaan marjanpoimijoita Thaimaasta.
    > Miksi työnantajat eivät rekrytoi niitä
    > vastaanottokeskuksista. Niin miksi eivät?

    Ehkäpä vastaanottokeskusten väki on oppinut liian suomalaisille tavoille. Onhan se erikoista että marjanpoimijoita pitää rahdata toiselta puolelta maailmaa, vaikka Suomestakin löytyy muutama satatuhatta kotoperäistä työtöntä ja siihen maahanmuuttajat vielä päälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jouni kirjoitti 14.10.2009 kello 17:32

    Suomessa on muutama perustavanlaatuinen ongelma: ensinnäkin tuotantorakenne on muuttunut radikaalisti jo hyvän aikaa, teollisuus siirtää tuotantoaan muille maille vierahille. Toiseksi, uusia innovaatiota ei ole näköpiirissä. Kolmanneksi meillä on työmarkkinoilla ns. kohtaanto-ongelma, työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, mm. siitä syystä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sisäänottomäärät ovat aivan liian suuret. Neljänneksi on tämä elatussuhten heikentyminen (joka tietysti on väestön ikääntymisen suhteen täysin tilapäinen ilmiö).

    Elatussuhteen parantaminen pitäisi aloittaa siten, että tehtäisiin radikaali muutos sosiaaliturvaan ja koulutuspolitiikkaan. Samalla yleistä eläkeikää nostettaisiin 70 ikävuoteen. Sosiaali- ja työttömyysturvaa heikennettäisiin olennaisesti ja korkeakoulupaikkoja (yliopistot ja erityisesti ammattikorkeakoulut) vähennettäisiin ainakin 30 %. Ammatilliseen koulutukseen suunnattaisiin lisäresursseja. Samaan aikaan huolehdittaisiin siitä, että ihmiset saavat työstään palkan, jolla tulee toimeen. Ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen erityistoimin tulisi pakolliseksi työnantajille. Samaan aikaan houkuteltaisiin ulkomaisia osaajia kulloinkin vireillä oleviin projekteihin, jolla tavalla normaalit yritykset tänä päivänäkin tekevät, hakevat normaalin rekrytoinnin kautta osaajia sieltä, mistä kykenevät (jotkut heistä jäävät maahan, toiset eivät, ei tarvita erityistä työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa). Näin purettaisiin kannustinloukkuja ja mahdollistettaisiin tasapainon saavuttaminen suomalaisilla työmarkkinoilla, ja parannettaisiin elatussuhdetta merkittävästi.

    Teollisuustuotannon karkaamista ulkomaille ei voida enää mitenkään pysäyttää. Sen sijaan tarvittaisiin todella suuria julkisia panostuksia innovaatiotoimintaan, erityisesti energiakysymysten saralla, tulos tai ulos periaatteella. Samaan aikaan olisi turvattava suomalainen omistus, jotta innovaatioiden liiketoiminnalliset hyödyt eivät karkaisi ulkomaille ja huolehdittava muutenkin omistuksen säilymisestä suomalaisissa käsissä ainakin ns. strategisilla aloilla.

    Näen työperäisen maahanmuuton pikku näpertelynä, jolla ei tosiasiassa pystytä vastaamaan yhteiskuntamme elatussuhteemme haasteeseen kestävältä pohjalta. Se voi olla yksi pienen pieni keino muiden joukossa, mutta missään tapauksessa kyse ei ole ratkaisusta. Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

    Tärkeintä on hyväksyä, että meidän tulee hylätä sosiaalidemokraattinen unelma, jossa jokaisella on korkeakoulututkinto takataskussa ja elämässä pärjää mainiosti töitä tekemättä – niin vieraalta nykypäivän valossa kuin tämä ajatus tuntuukin.

    Soininvaara viittaa jälleen ennakkoluuloihin humanitaaristen maahanmuuttajien työttömyyden selittäjänä. Ennakkoluulojen, tai pitäisikö suoremmin sanoa rasismin, merkitystä humanitaaristen maahanmuuttajien huonon työllisyystilanteen selittäjänä ei kannata yliarvioida, ei toki aliarvioidakaan, sillä ennakkoluuluja varmasti on jonkin verran valtaväestön keskuudessa. Luulen kuitenkin, että työttömyydessä on enemmänkin kyse aivan normaaleista työvoiman kysyntään vaikuttavista tekijöistä kuten ammattitaidosta ja kielitaidosta. Kuka haluaisi palkata henkilön, jonka ammatti- tai kielitaito ei ole tehtävän vaatimusten tasolla? Ei kukaan tietenkään.

    Sikäli kun ennakkoluulot, taikka rasismi, selittää humanitaaristen maahanmuuttajien huonoa työllisyystilannetta, pitää muistaa, että ennakkoluuloja esiintyy niin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin keskuudessa. Jonkin verran merkitystä on myös sillä, että monien humanitaaristen maahanmuuttajien omat arvot, asenteet ja käyttäytymismallit estävät heidän työllistymisensä. Ja varmasti myös suomalaisten työttömyyttä yllä pitävät ns. kannustinloukut koskevat myös maahanmuuttajia. Ilman työtäkin pärjää, joissakin tapauksissa vieläpä varsin hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. jore kirjoitti 14.10.2009 kello 17:39

    En ottanut kantaa asevelvollisuusarmejan vaikutukseen taloudessa. Eikös sitten kaikki valtiolta tai kunnalta palkkaa nauttivat pitäisi laskea elatussuhteessa elätettäviin samoin kuin varusmiehetkin, sama vaikutushan niillä on julkiseen talouteen? Verorahoillahan ne palkat kustannetaan. Varusmies tekee maanpuolustustyötä lähes ilmaiseksi (päivärahalla), siis sellaista työtä joka maksaa tietenkin enemmän jos siihen olisi palkattu joku. Varusmies maksaa työlläänsä siis ne tulot, jotka se saa. Varusmies siis tuottaa jotain yhteiskunnalle, koska tekee työtä yhteiskunnan hyväksi. Miten hyvä tuottavuus on, niin se on sitten toinen juttu. Joka tapauksessa on hyvin erikoista, että tämä ihmisryhmä lasketaan elatussuhteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Nils- Aslak kirjoitti 14.10.2009 kello 17:49

    Meistä työttömistä rakentajista tuo ulkomaisen työvoiman suosiminen ei aina ole järkevää ja tarkoitan nyt räjähtänyttä pimeän työvoiman käyttöä. Itsekin Ruotsissa siirtolaisena asuneena ymmärrän erittäin hyvin työn perässä maahan muuttaneita ja minulla on heistä työtovereina positiivisia kokemuksia, mutta… http://rodionr.vuodatus.net/blog/2196862/tynnyrissa-kasvanut-maisteri/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. JH kirjoitti 14.10.2009 kello 18:36

    “Laajamittaista työvoimapulaa ei ole tulossa, koska kansantalous sopeuttaa kokonsa tarjolla olevan työvoiman määrään.”

    Pelkästään hyvä asia on, että tätä samaa virkettä on toistettu asiantuntijoiden toimesta viimeiset viisi vuotta lähes tauotta valtakunnallisissa tiedotusvälineissä. Muutenhan voisi toteutua tilanne, jossa opiskelijat, heikossa työllisyystilanteessa, rahoittavat opintojaan jatkuvalla lainanotolla työntäytteisen tulevaisuuden uskossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. K-Veikko kirjoitti 14.10.2009 kello 18:46

    “Meillä olisi ollut tuhannen taalan paikka … rajoitettiin työperäistä maahanmuuttoa uusista jäsenmaista.”

    Toinen tuhannen taalan kysymys on satunnaisen työntekijän (joka ei maksa veroja Suomeen) samapalkkaisuus.

    Lainsäädännöllä pakotamme kansantalouden lähettämään ulkomaille valuuttaa, jota kukaan ei edes ole pyytänyt. Tämäkin raha suurelta osin menee välikäsille ja erilaisille jobbareille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. ilkka kirjoitti 14.10.2009 kello 18:48

    Jore on oikeilla jäljillä. Ei tosiaan ole mitään teoreettisesti järkevää syytä miksi varusmiehet ja puolustusvoimien kantahenkilökunta laskettaisiin eri puolelle huoltosuhteen jakomerkkiä. Kumpikin tekee vastaavaa työtä jonka maksaa veronmaksajat. Vastaavasti kotiäidit ja lastenhoitajat pitäisi laskea samaan kategoriaan.

    Käytännössä lienee yksinkertaisesti helpompaa tehdä lajittelu palkansaajien ja muiden välillä. Käytännön eroa ei oikeastaan ole, jos varusmiesten määrä on vakio yli ajan niin muutosten tutkimisessa on oikeastaan ihan sama minne ne lasketaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Diletantti kirjoitti 14.10.2009 kello 19:03

    Samuli: “Paljon maahanmuuttajia vastaanottaneista maista ainakin Yhdysvallat ja Kanada ovat menestyneet hyvin, ja vähemmillä yhteiskunnallisilla häiriöillä kuin Euroopan maat.”

    Yhdysvallat on onnistunut hyvin lähinnä mielikuvien luomisessa. USA:ssa monen etnisen ryhmän tilanne on niin huono, että ilman noita myönteisiä mielikuvia puhuttaisiin varmasti katastrofista. Euroopassa eivät ongelmat ole missään läheskään niin suuret. Kanada on onnistunut paljon paremmin, mutta sikäläinen yhdyskunta muistuttaakin enemmän eurooppalaista.

    Tästä kai voi päätellä, että suuret tuloerot ja huono sosiaaliturva on myrkkyä onnistuneelle integroinnille. Työmarkkinoiden toimivuuden suhteen voitaisiin kyllä ottaa joltain osin oppia Yhdysvalloista. Siellä palveluammateissakin on ihmisiä, jotka tuskin osaavat englantia. Suomessa kielitaidottomia näkee vain etnisissä ravintoloissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.10.2009 kello 19:45

    Euroopan maista maahanmuuton osalta erinomaisesti on menestynyt Sveitsi. Ilman maahanmuuttajia syntyperäisten sveitsiläisten elintaso olisi selvästi huonompi kuin nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Juha kirjoitti 14.10.2009 kello 19:28

    Tähän liittyy näitä trendejä. Teollisuuden vähentyminen Suomesta vähentää ilman – ja muita saasteita. Samalla työn tuottavuus vähenee merkittävästi, kun teollista tuotantoa yritetään korvata palveluilla.

    Tältä pohjalta ei ole ollenkaan varmaa, että paljon puhuttua työvoimapulaa koskaan edes tulee Suomeen. Työllistävät teolliset alat hiipuvat. Tämä heikentää varsinkin heikosti koulutettujen nuorten miesten mahdollisuuksia työllistyä.

    Työperäinen maahanmuutto joutuu siis kilpailemaan tässä skenaariossa suomalaisten kanssa työllistymisestä eri palvelualoille. Johtuen alhaisesta tuottavuudesta, nämä alat taas eivät ole työvoimavaltaisia, eikä työllistyminen kielitaidottomalle tule olemaan helppoa. Samalla meille tulee pysyvä ilmiö vähäisesti koulutetuista nuorista miehistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. nos kirjoitti 14.10.2009 kello 20:13

    Suomihan vähintään räjähtää, jos äkkiä ei saada väkilukua nykyistä suuremmaksi. On se elämä kauheata, kun ei joka vuosi ulkomaille pääse eikä joku aja bussia nälkäpalkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Marko Hamilo kirjoitti 14.10.2009 kello 20:18

    Työvoimapula on tosiaankin väärä termi. Olen joissakin väittelyissä käyttänyt termiä veronmaksajapula. Sillä pystyy paremmin selittämään asian niille, jotka huomauttavat, että “eihän kaikille syntyperäisillekään ole töitä, mikä työvoimapula muka”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Evert The NeveRest kirjoitti 14.10.2009 kello 20:31

    Olen tässä asiassa varmaan kaikkien kanssa täysin eri mieltä.

    Suuret ikäluokat kun kasvatettiin, puettiin ja koulutettiin ja samalla maksettiin sotavelkoja Neuvostoliittoon, asutettiin menetettyjen alueiden ihmiset ja jälleenrakennettiin Lappi. Niin kaikesta tästä sikisi suomalainen hyvinvointi.

    Miksi tämä hyvinvointi nyt loppuisi, kun suuret ikäluokat tulevat uudelleen huollettaviksi. Heillä on useimmilla komaisuutta ja rahastoitu eläke.

    Eli huoltosuhdematematiikan kannalta tilanne on enemmän kuin hyvä. Lisäksi yhteiskunta on innovatiivinen ja orgaaninen = sopeutuvainen.

    Suomella on useimpiin muihin länsimaihin verrattuna se etu, että sekä miehet että naiset käyvät töissä. Se huono puoli Suomessa on, että eläkeläisten työssä käynti on milteipä kriminalisoitu sekä verotuksellisesti että asenneilmastosta. Tämä tulee varmaan muuttumaan, josko ja kunhan työvoimasta oikeasti joskus tulee pula.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.10.2009 kello 20:59

    Suomihan vähintään räjähtää, jos äkkiä ei saada väkilukua nykyistä suuremmaksi. On se elämä kauheata, kun ei joka vuosi ulkomaille pääse eikä joku aja bussia nälkäpalkalla.

    Uhattuina eivät ole työssä käyvien ulkomaanmatkat vaan pelttävissä on, että vanhukset eivät saa kunnon hoitoa, terveyskeskuksiin jonotetaan, opettajia lomautetaan, opetusryhmät kasvavat,

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Tavallilnen Teknikko kirjoitti 14.10.2009 kello 21:16

    Josko tässä vähän alempiarvoisen työn teettämisestä Suomessa ja muualla.

    Ainakin aikoinaan Hong-Kongissa oli hyvin paljon väliaikaista siirtotyövoimaa Indonesiasta. 3 kk kun olivat HK:ssa työtä tehneet, niin heidän tuli käydä kotimaassaan. Näin saivat taas palata liki vakituiseen työpaikkaansa HK:hon takaisin 3 kuukaudeksi.

    Näin ei HK:n taloudelle syntynyt vähäpätöisten töiden tekijöistä minkäänlaista elättämisenvelvollisuutta – toimeentulotuen muodossa meikäläisittäin ajatellen. Halvaksi kävi HK:lle toimia näin hankkiessaan nuoria naisia siivous ja muihinkin yleishyödyllisiin töihin.

    ///

    Kuinka sitten taas hankkia vähän pitempiaikaista työvoimaa Suomeen, kuin muutamaksi kuukaudeksi.
    Ainakin puoleksi vuodeksi työhön.

    Kenties verotus voisi tulla kuvaan mukaan.

    Aikoinaanhan kun suomalaisia lähetettiin ulkomaille työhön suomalaisesta yrityksestä, ja jos työkomennus oli kestoltaan yli 1/2 vuotta, työhön lähetetty sai palkkansa Suomen verosta vapaana. Eikä useinkaan kohdemaa kiinnostunut suomalaisen palkan määrästä kohdemaan verotuksessa.

    Eikö Suomeen työhönkön tuleviin voitaisi toteuttaa samaa kaavaa, että kun on Suomessa työssä niin ja niin kauan, niin kotimassaan työntekijä saisi Suomesta ansaitun työtulon verottomana. Toki tällainen työnteko vaatisi erilliset verosopimukset Suomen ja maan x välillä.

    Eli, miksi tuottaa Suomeen sellaista väkeä vakituisesti asumaan, joidenka työllisyys ei ole taattu kovinkaan pitkiksi, yhtäjaksoisiksi ajoiksi. Mutta kaiketi tärkeämpää on pitää
    vuokra-asunnot asuttavina siirtolaistyöntekijän luppoajallaan, kun maasta poissaoloajalta asunto olisi tyhjäkäytössä, tuomassa Suomesta tienattua rahaa maansa talouteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Diletantti kirjoitti 14.10.2009 kello 21:25

    Suurimpana uhkana on, että firmat pakenee maasta, jossa ei ole työvoimaa ja siirtävät samalla pääomansa pois Suomesta. Se merkitsee BKT:n jatkuvaa alenemista, mikä merkitsee jatkuvaa lamaa. Jatkuva lama taas ei ole hyväksi oikein miltään kannalta, ei myöskään luonnon kannalta.

    Huoltosuhteen heikkeneminen on erittäin ikävä yksityiskohta tässä yleisesti kurjassa skenaariossa, jonka perimmäinen syy siis on odotettavissa oleva työvoimapula. Työvoimapula siis tarkoittaa tässä työvoiman kysynnän ja tarjonnan pari vuosikymmentä jatkuvaa kohtaanto-ongelmaa. Ongelmaa ratkasitaan työuria pidentämällä yms. mutta toivottavasti myös ulkomaisella työvoimalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Liian vanha kirjoitti 14.10.2009 kello 21:52

    Minä olen kuunnellut tuota työvoimapula itkua jo 50-luvulta, Ehdin varmaan hautaan näkemättä sitä.

    Ensimmäisen kerran työvoimapulasta puhuttiin 50-luvulla, sitten 60-70-lukujen taitteessa, sitten 80-luvun loppupuolella, nyt 2005-8.
    Ja miten on käynyt joka kerta ? Aina on tullut suuri lama, joka on tehnyt aina vain suuremman työttömyyden ja aiheuttanut työtarpeen pysyvän vähenemisen.
    Nytkin 2007 teimme 11 % vähemmän työtunteja kuin
    1989 .

    Jokaisen laman jälkeen myös työttömyys on jäänyt korkeammalle tasolle.

    Silti kun vielä 2006 rekrytoin ihmisiä niin yhtä pienipalkkaisen asiakaspalvelijan paikkaa haki satoja ihmisiä, jos haun päästi työkkäriin.

    Luin tuossa mielenkiitoisen tutkimuksen tyovoimapulasta ja oli yllättävää, että se oli yhtä suuri vuosina 1992-1995 kuin 2007

    Ja nyt valmistellaan uusia kyttäyslakeja, joilla on tarkoitus luokitella ihmisiä ja estää tuhansien nuorten pääsy leivän syrjään.
    Nythän armeija syrjäyttää jo 15 % miehistä, mutta halutaan syrjäyttää lisää ja tehokkaammin

    Kyllä sillä tavalla saa aikaan työvoimapulaa.
    Stubbikin koulukiusaajana olisi nyt ojankaivaja tai spurgu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Janne Korhonen kirjoitti 14.10.2009 kello 21:59

    Diletantti:

    Maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen pitää oppia suhtautumaan myönteisesti, koska muuten Suomi ei saa maahanmuuttajia eikä monikulttuurisuutta. Ja se on aika surkea näkymä Suomen talouden kannalta seuraavan kolmen vuosikymmenen tähtäimellä.

    Saisinko käytännön neuvoja siitä, miten tämä suhtautumisenmuutos käytännössä toteutetaan Suomen mittakaavassa? Miten saamme suurimman osan kansaa suhtautumaan myönteisesti maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen? Monikulttuurikoulutuksilla ja rasisminvastaisilla projekteilla? Nimettömillä ilmiannoilla iljettävien nettirasistien narauttamiseksi?

    Olen pahoillani, mutta suhtaudun historian ja etenkin itänaapurimme historian valossa erinomaisen skeptisesti tälläisiin “kaikki olisi hyvin jos vain ihmiset muuttuisivat paremmiksi – tai itkisivät ja muuttuisivat paremmiksi”-henkisiin aatosteluihin. Lähtisin ennemmin siitä, että ihmiset ovat tulevaisuudessakin keskimäärin yhtä ennakkoluuloisia kuin nykyäänkin. Uskaltaisin jopa väittää, että tietty perusepäluuloisuus on suorastaan biologisesti “rautakoodattu” ihmiseen.

    Tältä pohjalta näkisin, että ainoa keino miten maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen opitaan suhtautumaan laajassa mitassa neutraalisti ja asiallisesti on juurikin tuo herra Soininvaaran esittämä: osoitetaan sen verran tervettä itsekkyyttä (tai sanoisinko järkeä), että houkutellaan maahan etupäässä sellaisia maahanmuuttajia joilla on edellytykset menestyä (ts. muutenkin kuin elätteinä) yhdessä maailman teknisimmistä yhteiskunnista. Jos tuttavieni kokemuksiin maahanmuuttoviranomaisten kanssa asioimisesta ja toiselta puolen poliisin uutisoituihin havaintoihin turvapaikkabisneksestä on luottaminen, nythän toimitaan jokseenkin päinvastoin.

    Mitä tulee Suomen talouteen, kansantaloustieteessähän tietääkseni käytetään vieläkin talouskasvun endogeenistä l. sisäsyntyistä mallia talouskasvun selittäjänä. Se on aika yksiselitteinen todetessaan, että väestön keskimääräistä koulutustasoa heikommin koulutettujen maahanmuutto ei ole mitenkään hyvä juttu sen yleisimmän vaurauden mittarin eli BKT:n kannalta, samalla tavoin kuin kossun jatkaminen vedellä ei lisää tehoaineen määrää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Liian vanha kirjoitti 14.10.2009 kello 22:05

    “Tärkeintä on hyväksyä, että meidän tulee hylätä sosialidemokraattinen unelma, jossa jokaisella on korkeakoulututkinto takataskussa ja elämässä pärjää mainiosti töitä tekemättä”

    Suhteessa enemmän korkeakoulutettuja on USA:ssa , Japanissa, Iso-Britanniassa.
    Laaja korkeakoulutus on edellytys korkealle kansan tuotteelle.

    Ja akateeminen koulutus tuo edelleenkin hyötyjä, nytkin akateemisten työttömyys on 5 % luokkaa, kun taas alimman koulutuksen saaneilla se on luokkaa 20 %

    Korkeakoulutettuja valmistuu vuosittain n 23000 eli n 35 % ikäluokasta, sillä emme tavoita noita rikkaampia maita

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Liian vanha kirjoitti 14.10.2009 kello 22:12

    Eikä täällä eläkeikää nosteta tällä menolla, nytkin saa lukea koko ajan lehdistä kun ihmisiä ajetaan enneaikaiselle eläkkeelle.

    Poliitikkojen sanomalle lähinnä nauretaan yrityksissä.
    Minutkin irtisanottiin ja työsuhde päättyy 59-vuotiaana.
    Tietysti voisin lähteä opiskelemaan uuden ammatin ja valmistuisin 63-67-vuotiaana.Ensi vuonna hän on mahdollista opiskella työttömyyskorvauksella

    Täytyy vain kysyä mitä hyötyä on valmistua 67-vuotiaana eläkkeelle ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Nimi Merkkinen kirjoitti 14.10.2009 kello 22:13

    Osmo kirjoitti Sveitsin olevan erityisen menestynyt maahanmuuton vuoksi. Mistä maista Sveitsi on saanut maahanmuuttajansa? Miten Sveitsi suhtautuu turvapaikanhakijoihin?

    Suomalainen maahanmuuttopolitiikka tuntuu keskittyvän tällä hetkellä vain turvapaikanhakijoiden eli humanitaaristen maahanmuuttajien hyvinvoinnista huolehtimiseen.

    Onkohan Osmolle tuttu tämä julkaisu Miten rakentaa pakolaisperheelle siltaa palvelujen ketjuissa?

    http://www.socca.fi/aineistot/koto-seminaari_helsinki_11.09.09.pdf

    Sivulta 12 löytyy esimerkki asiakasperheestä. Ehkä kaavio kuvaa hyvinkin onnistuneesti sitä, miten Suomella on tarkoitus turvata hyvinvointinsa jatkossakin. Valitettavasti en vain usko, että tällainen maahanmuutto tuo Suomelle Sveitsin tavoin menestystä. Mielestäni maahanmuuttoa pitää uskaltaa arvioida myös sen mukaan, mistä maista maahanmuuttajat tulevat – olivat he sitten humanitaarisilla tai muilla perusteilla tulevia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.10.2009 kello 8:59

    Miten Sveitsi suhtautuu turvapaikanhakijoihin?

    Minulla ei ole täällä käytettävissä tilastoja, mutta tältä istumalta väitän, että Sveitsi on viimeisen 30 vuoden aikkana ottanut enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. jeppe kirjoitti 15.10.2009 kello 0:32

    Hienoa, että täälläkin tulee vähän järjen valoa. Olet valitettavasti vain kolme, neljä vuotta Halla-ahoa jäljessä. Ilmoitit aikaisemmin, että et ole lukenut Halla-ahon blogia, niin ehkä olisi kannattanut.

    Osmo: “Humanitaarista maahanmuuttoa on perusteltava humanitäärisillä syillä, koska sitä ei voi perustella elatussuhteella. Myös tämän väen työllisyyttä on pyrittävä parantamaan ja on se paljon parantunutkin. Omat ennakkoluulomme tulevat meille kalliiksi.”

    Tässä onkin koko homman ydin. Humanitaarinen maahanmuutto on kaikilla yhteiskuntaa hyödyttävien mittarien valossa kannattamatonta, joten se pitäisi budjetoida humanitaarisena apuna ja laskea paljonko meillä on varaa tätä apua antaa.

    Sen sijaan hyödyllisellä maahanmuutolla tarkoitetaan muuttajia, joiden elatussuhde on korkeampi kuin kantaväestöllä. He ovat ihan eri porukkaa kun humanitaariset maahanmuuttajat. Maahanmuuton kritiikki koskee lähes pelkästään humanitaarista maahanmuuttoa.

    Ja mistä humanitaaristen maahanmuuttajien huono huoltosuhde sitten johtuu? No nämä pitäisi käydä läpi ja etsiä keinoja niiden poistamiseen. Missään tällaista asiallista selvitystä ei ole tehty, vaan humanitaaristen maahanmuuttajien työttömyys kuulemma johtuu yksinomaan suomalaisten (työnantajien) rasismista. Kuitenkaan tällä ensimmäisellä (työntekijä) ryhmällä ei ulkomaalaisuudestaan huolimatta ole vaikeuksia työllistyä, joten en oikein usko tähän rasismiteoriaan.

    Uskon mieluummin siihen, että humanitaarisilla maahanmuuttajilla ei ole niitä tietoja ja taitoja joita tässä yhteiskunnassa tarvitaan. Tämän takia heidän kohtalonsa on täsmälleen sama, kuin niillä suomalaisilla jotka ovat samassa tilanteessa. Mutta mutta, meillä on myös 300t suomalaista jotka ovat huomattavasti paremmassa tilanteessa. Heillä on kielitaito, koulutus, työkokemusta, mutta eivät silti työllisty.

    Näiden tosiasioiden tunnustaminen on avain maahanmuuton kontrollointiin. Riippumatta meidän hyvästä tahdosta ja unelmista integroida, niin ainoa mikä merkitsee ovat tulokset onnistuneesta integroinnista. Meillä on tietty kantokyky resursseissa humanitaarisia maahanmuuttajia varten ja kun tämä resurssi on kulutettu, niin uusia humanitaarisia maahanmuuttajia voidaan ottaa vain sitä mukaa kuin heitä integroituu yhteiskuntaan työntekijöiksi.

    Ja miksi tätä ei sitten oivalleta paremmissa piireissä? Koska tämän noudattaminen vaatisi hyväksymään ihmisten arvottamisen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.10.2009 kello 8:55

    Uskon mieluummin siihen, että humanitaarisilla maahanmuuttajilla ei ole niitä tietoja ja taitoja joita tässä yhteiskunnassa tarvitaan.

    Tämä näissä maahanmuuttokriittisissa juuri raivostuttaa. He uskovat mitä sattuu ja sitten vaativat, että maailma toimii heidän uskomustensa mukaan.
    Jos edees sanoisi, että osalla ei ole, mutta tuo ilmaisu kertoo, ettei yhdelläkään. Minkälaisena maana te pidätte esimerkiksi entistä Jugoslaviaa? Maassa oli kohtalaisen kelvollinen koulutusjärjestelmä. Tai kurdit. Katajanokalla toimii erinomaisesti kurdipakolaisten ylläpitämä pesula, jonka pitäjiä ulkomaalaisvirasto kuitenkin kokiojan ahdistelee, vaikka heidät olisi järkevää haalöia maahan työperisinä maahanmuuttajina.

    On tilastojen valossa totta, että humanitaarinen maahanmuutto ei keskimäärin ole huoltosuhdemielessä kannattava investointi, kuten ei ole liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen eläkeläisenkään toimittaminen sairaalaan, mutta ei sen perusteella päätetä, että eläkeläinen tulee jättää kadulle kuolemaan, enkä sen perusteella kieltäisi sotaa pakenevia pääsemään pois sodanjaloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Juuso Koponen kirjoitti 15.10.2009 kello 3:37

    Tuota noin, eikös se ole niin, että turvapaikanhakija ei nykysysteemissä edes SAA tehdä töitä ilman erillistä työlupaa? Korjatkaa toki jos olen väärässä.

    Minä en kyllä osta maahanmuuttokriittisten argumenttia, että jotkut tulevat Suomeen sosiaaliturvan perässä ja jotkut toiset työn perässä. Eivätköhän he kaikki tule paremman elämänlaadun perässä. Kun työperäinen maahanmuutto on tehty niin saamarin hankalaksi niin ei siihen kauheasti muita vaihtareita jää kuin turvapaikkajärjestelmän hyödyntäminen, oli se sitten “perusteetonta” tai ei. Ja valitettavasti suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on sellainen, että kun on päässyt säännöllisen toimeentulotuen piiriin, työhön siirtyminen on erittäin iso kynnys niin mamuille kuin ihan kantasuomalaisillekin. (Enter perustulo.)

    Toistan aiemmin esittämäni näkemyksen, että koko EU:n alueella pitäisi olla yhteiset säännöt maahanmuuttoon, jotenkin seuraavaan tyyliin:

    Maahanmuutto EU:hun olisi täysin vapaata. Rajalla kuitenkin otettaisiin DNA-näyte tai muu aukottomasti yksilöivä biometrinen tunniste, jolla voitaisiin valvoa, että järjestelmän ehtojen rikkomisen vuoksi karkoittetujen pääsy uudestaan alueelle voitaisiin evätä. Alkuun maahanmuuttajilla olisi kansalaisiin nähden rajatut oikeudet.

    Esimerkiksi yhteensä 24 kuukaudelta tuloveroa maksettuaan maahanmuuttajalle, hänen puolisolleen ja alaikäisille lapsilleen kuuluisi oikeus sosiaaliturvaan, muuhunkin kuin akuuttiin terveydenhuoltoon (ensiapu jne. kuuluisi kaikille, vrt. USA) ja muihin yhteiskunnan kohdennettuihin palveluihin (lukuunottamatta kotoutus- ja työnvälityspalveluita joihin oikeus olisi kaikilla) ja ne saisi. Tämän ehdon täyttyä ihmistä ei voitaisi myöskään karkoittaa vähäisistä (rajana esimerkiksi ehdoton vankeusrangaistus), toistuvistakaan rikoksista. Työnteon lisäksi nämä oikeudet voisi saada myös osoittamalla, että täyttää YK:n pakolaiskriteerit.

    Kansalaisuuden voisi sitten saada esim. edellisen ehdon täyttymisen lisäksi asuttuaan maassa yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta ja osoitettuaan kielitaitonsa kokeessa. (Alaikäisiltä ei edellytettäisi työssäoloa vaan pelkkä oleskelu ja kielitaito riittäisi.) Tämän jälkeen myös maahantulon yhteydessä otettu biometrinen tunniste hävitettäisiin, eli siis kaikki kansalaiset olisivat kerran kansalaisuuden saatuaan täysin yhdenveroisia, riippumatta siitä ovatko he syntyperäisiä vai eivät.

    Lisäksi maahanmuuton hallinta rajaviranomaisten toimesta, sen mahdollisten haittojen torjunta sekä kaikki muut suorat maahanmuuton kulut pitäisi rahoittaa EU:n budjetista yhteisesti, ei sen maan saati kunnan rahoista, johon muuttajat sattuvat osumaan.

    Nykyinen systeemi muistuttaa enemmänkin lottoarvontaa, jossa toisilla (niin mamuilla kuin vastaanottajamaillakin) käy hyvä, toisilla huono tuuri. Se ei ole järkevää eikä reilua ketään kohtaan.

    Maahanmuutto ei katoa eikä edes vähene pitkällä aikavälillä millään keinoilla joita demokraattisessa ja humaanissa valtiossa voidaan edes harkita käytettävän. Huoltosuhteen huononeminenkin on jokseenkin väistämätön kehityskulku. On parempi kehittää järjestelmä fiksuksi kuin työntää pää pensaaseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Seppo S kirjoitti 15.10.2009 kello 5:23

    Hyväkuntoisten eläkeläisten työnteon voimakas lisääntyminen tulee paljon auttamaan huoltosuhdeongelmassa, jos asiat osattaisiin hoitaa oikein.

    Tutkimukset USA:ssa osoittavat, että suurten ikäluokkien edustajat haluavat olla aktiivisia kansalaisia ja tehdä töitä vielä eläkeikäisinäkin. Mutta he haluavat kevennettyjä työajoiltaan joustavia työpaikkoja, joita valitettavasti ei nyt ole kankeiden säädösten ja typerän työmarkkinapolitiikan vuoksi tarjolla Suomessa.

    Nykyisin jokainen vähänkin kynnelle kykenevä kelpaa omaishoitajaksi, mutta erilaiset normit ja tavat rajoittavat vastaavia työntekomahdollisuuksia hoitolaitoksissa.

    Tulevaisuudessa hoitolaitosten on kuitenkin suunniteltava työprosessit uudelleen niin, että siellä on standardityöpaikkojen lisäksi myös kevennettyjä joustavia työpaikkoja eläkeläistyöntekilöille. Muuten hoitolaitoksiin ei saada riittävästi työntekijöitä.

    Jotta muutos tapahtuisi, tarvittaisiin uutta ajattelua, lainsäädäntöä ja käytäntöjä.

    Kuvaavaa nykytilanteelle on se, että työikäisten työnteosta tehdään kaikenlaisia tilastoja, mutta eläkeläisten työnteon määristä on vain arvailuja. Edelleen ajatellaan, että eläkeläisen ei pidä tehdä työtä vaikka haluaisikin.

    Tietenkin huoltosuhteen ongelma voidaan hoitaa myös yleisellä eläkeiän nostolla. Mutta ellei kevennettyjen työpaikkojen määrää lisätä työelämää kehittämällä, niin eläkeikärajan noston vaikutus jää rajalliseksi ja pitkään työuraan pakottaminen aiheuttaa mielipahaa. Siksi painottaisin enemmän uutta ajattelua ja vapaaehtoiseen työntekoon perustuvia ratkaisuja.

    Nykyiset eläkesäädökset sisältävät erään kummallisuuden. Useimpien eläkeikää lähestyvien työntekijöiden kannattaa hypätä eläkeelle heti, kun voi sopimalla työnantajansa kanssa, että jatkaa kuitenkin entisellä työpaikalla työntekoa. Silloin voi nostaa samaan aikaan palkkaa ja eläkettä. Jos tempun tekee, menettää eläkkeen 4,5 prosentin superkarttuman, mutta voittaa siinä, että saa heti käteen suuremmat kokonaistulot. Kaikkein suurituloisimpia lukuunottamatta temppu kannattaa.

    Kiinassa ja Thaimaassa normaaliduunarin kuukausipalkka on 100-200 euron luokkaa. Jos thaimaalainen saa marjanpoiminnasta Suomessa säästöön 500 euroa, niin se riittää Thaimaassa 5 kuukauden elantoon, mutta Suomessa tuskin kuukaudeksi. Siksi marjanpoiminta ei ole oikein houkuttelevaa elannoksi Suomessa asuville ulkomaalaisille.

    Kiinalaisten ja suomalaisten palkkatasossa on edelleenkin niin huomattava ero, että nyt pienemmätkin yritykset ovat alkaneet siirtämään isojen perässä työtä Kiinaan. Teollisuuden duunarihommissa ei työvoimapulaa tule olemaan, mutta hoito- ja hoiva-alalla työvoimaa tarvittanee lisää. Kansantaloudelle se tietää kovia aikoja.

    Valitettavasti, nyt kun devalvaatiokaan ei enää ole mahdollista, kansatalouden sopeutumisen pääväylä on palkkojen alentaminen. Ellei se ole mahdollista, niin ulkomaalaisten teollisuuden duunareiden tulo Suomeen kyllä tulee aiheuttamaan täällä työttömyyden kasvua. Sen sijaan koulutettuja asiantuntijoita varmaan tarvitaan. Joten tervetuloa superälykkäät ihmiset Intiasta ja muualtakin työhön Suomeen. Mutta niistä onkin sitten kilpailua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Risto kirjoitti 15.10.2009 kello 5:37

    Eikö jo ihan verotuskin tee thai-työvoimasta maahanmuuttajia halvempaa työvoimaa? Mikä on toimeentulotukea saavan maahanmuuttajan marginaalivero? Varmaankin melkein 100% pienistä tuloista. Tuskin marjanpoiminnasta niin paljoa rahaa tulisi että kaikki tarveharkinnaiset tuet loppuisivat, eli kokonaisveroastekin varmaan lähentelee sitä 100%. Thaimaalaiset maksavat tietysti kalliit lentoliput, mutta veroaste on varmaan liki nolla.”

    Eikö marjan(tai sienten)poiminnan veroaste ole vieläkin pyöreä nolla (jos sitä ei tee varsinaisesti työsuhteisena
    vaan vain kerää luonnonmarjoja ja myy ne (vaikka seuraavalle myyjäportaalle)? Tarveharkintaisiin tukiinkaan ei taida vaikuttaa, kun ei ole mitään laillista velvollisuutta ole pitää kirjanpitoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Liian vanha kirjoitti 15.10.2009 kello 7:28

    “Suomeen tulevien eksperttien tai muiden siirtotyöläisten maksaa aluksi alempaa veroa, jotta heidät saataisiin houkuteltua jäämään tänne. Tätähän Nokiat sun muut valittavat, että tänne on vaikea houkutella väkeä, koska verotus on niin korkea. ”

    Meillä on jo tästäkin oma Lex Nokia eli hyvin ansaitseva ,olikohan se 40000 euroa vuodessa ansaitseva saa alennusta verotuksesta vuosiksi.
    Ja näitä eu-virkamiehiä varten on omat verolakinsa, jopa autoveron alennuslakikin. Ja näillä on henkilökohtaiset avustajat ja omat koulut etc.
    Berijoska vain puuttuu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Taustavaikuttaja kirjoitti 15.10.2009 kello 7:46

    Niin. Minunkin mielestäni on mielenkiintoista, ettei vastaanottokeskuksissa asustelevilta edellytetä työntekoa, esim. sitä marjanpoimintaa.

    Vapaa-aikaa nimittäin riittää. Olisi aiheellista opettaa jo vastaanottokeskuksissa, että Suomessa eläminen edellyttää työntekoa. Asia vaan taitaa olla niin, että vastaanottokeskuksissa on tajuttu olennainen – töitä ei ole pakko tehdä, eikä silti kuole nälkään tai kärsi puutetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.10.2009 kello 8:38

    Vastaanottokeskuksessa on paljon niitä, jotka haluaisivat päästä töihin, koska siksihän he ovat tänne pyrkineet. Lain mukaan työttömiltä edellytetään työn vastaanottamista, mutta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. nos kirjoitti 15.10.2009 kello 7:46

    Reaalielämässä taitaa olla niin, että lentokoneissa tulee ja menee muitakin ihmisiä kuin toivottuja. Eläkeläisten puolue tulee joka tapauksessa pitämään huolen, että “normaalille” vanhukselle on asiallinen hoito asuinmaasta riippumatta. Väärä vanhus eli riittävän köyhä, ei tule saamaan kunnon hoitoa niin kuin ei ole saanut tähänkään asti muitten vähävaraisten ohella. Mitätöntä kilpailua, eri ammattikuntien ylivertaisuutta määritellä markkinoita, suurten ikäluokkien kokoa, vääristynyttä moraalia ja baumolin tautia ei Suomi valitettavasti ratkaise millään maahanmuutolla, ei edes järkevällä. Yritys luonnollisesti hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Juha kirjoitti 15.10.2009 kello 9:06

    Osmo:”Euroopan maista maahanmuuton osalta erinomaisesti on menestynyt Sveitsi. Ilman maahanmuuttajia syntyperäisten sveitsiläisten elintaso olisi selvästi huonompi kuin nyt.”

    Tässä saattaisi olle meillekin opittavaa. Sveitsissähän on tämä gastarbeiter systeemi, jossa töihin voi päästä mutta kansalaiseksi pääsy on todella vaikeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Elina kirjoitti 15.10.2009 kello 9:09

    Osmolla on erikoinen tulkinta vastaanottokeskusten tehtävästä.

    Kyseessä lienee paha väärinkäsitys: vastaanottokeskuksissa asuu turvapaikanhakijoita, ei työnhakijoita. Työhaluista tai koulutustasosta ei edes kysytä, riittää kun maahan pyrkiessä ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa, niin passitetaan vastaanottokeskukseen.

    Vastaanottokeskuksen asiakkaat siis pyrkivät Suomeen saadakseen suojaa vainolta ainakin teoriassa. Mistä ihmeestä päätelmä, että he pyrkivät Suomeen tekemään töitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Foobar kirjoitti 15.10.2009 kello 9:30

    Sveitsin systeemistä olisi mielenkiintoista kuulla lisää, kertokaa toki joku. Nopealla googlauksella löytyi tällainen uutinen vuodelta 2006. En tiedä nykytilannetta, joten kertokaa ihmeessä, jos tiedätte.

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/5375106.stm

    Joitain lainauksia:

    In a national referendum, some 67.8% of voters supported the new measures, which the government says are needed to combat abuse of the asylum system.

    The vote gives Switzerland some of the strictest asylum and immigration laws in Europe.

    Ahead of the vote, he said the aim of the reforms was “to uphold Switzerland’s humanitarian tradition while at the same time halting abuses”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Risu kirjoitti 15.10.2009 kello 9:36

    Jos hyväksytään, että suomalaisten syntyvyyden lasku voidaan torjua vain tuomalla ulkomaista työvoimaa sitoo meidät jo olettamukselliesti massamaahanmuuton oravanpyörään. “Työperäisten” vanhetessa myös he siirtyvät rasittamaan huoltosuhdetta, jolloin tarvitaan taas lisää ulkomaalaisia, jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. jeppe kirjoitti 15.10.2009 kello 9:36

    Osmo: “Jos edees sanoisi, että osalla ei ole, mutta tuo ilmaisu kertoo, ettei yhdelläkään.”

    Eli ollaan jälleen viimeisimmän lauseeni tiimoilla, eli ihmisiä pitäisi pystyä arvottamaan. Ehdotan ratkaisuksi maahanmuuttajien pisteytystä, koska sen läpisaaminen on realistisin vaihtoehto tässä ilmapiirissä. Pisteytyksellä saamme kontrolloitua humanitaarista maahanmuuttoa edes jotenkin.

    Haluan vielä täsmentää Osmolle, että humanitaariset maahanmuuttajat ovat niitä, jotka eivät saa pakolaisstatusta, vaan saavat jäädä tänne jonkin ‘humanitaarisen’ syyn takia, joka on täysin meidän suomalaisten hyväsydämisyydestä kiinni. Maailmaan syntyy hieman yli 200000 uutta ihmistä joka päivä, joista n. 90% Suomea ‘huonommille’ alueille. Paljonko luulet, että Suomen kantokyky on? Voimmeko auttaa eilen syntyneitä tai peräti viime viikolla syntyneitä. Entä tämän päivän lapset tai ensi viikon?

    Ymmärrät varmaan, että auttaminen on mitä suuremmassa määrin resurssiskysymys ja Ruotsin tilanne odottaa jos vastaanotto on integrointia nopeampaa.

    Osmo:”On tilastojen valossa totta, että humanitaarinen maahanmuutto ei keskimäärin ole huoltosuhdemielessä kannattava investointi, kuten ei ole liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen eläkeläisenkään toimittaminen sairaalaan, mutta ei sen perusteella päätetä, että eläkeläinen tulee jättää kadulle kuolemaan, enkä sen perusteella kieltäisi sotaa pakenevia pääsemään pois sodanjaloista.”

    Jos liikenteessä tapahtuisi eläkeläisille niin paljon onnettomuuksia, että sairaaloiden seinät pullistelisivat potilaita, uusien potilaiden määrä kasvaisi huomattavasti nopeammin kuin sairaaloiden kyky hoitaa potilaita ja rahat uusien sairaaloiden rakentamiseen alkavat jo vaikuttaa kansakunnan muiden toimintojen toteuttamiseen, niin miten sinä ratkaisisit tämän ongelman?

    Vaatisitko vain perustuslain (?) takamaa hoitoa kaikille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Joakim kirjoitti 15.10.2009 kello 9:56

    Osmo:”On tilastojen valossa totta, että humanitaarinen maahanmuutto ei keskimäärin ole huoltosuhdemielessä kannattava investointi, kuten ei ole liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen eläkeläisenkään toimittaminen sairaalaan, mutta ei sen perusteella päätetä, että eläkeläinen tulee jättää kadulle kuolemaan, enkä sen perusteella kieltäisi sotaa pakenevia pääsemään pois sodanjaloista.”

    Niin mutta kun tässähän tämä ongelma on, kakkua ei voi syödä sekä säästää. Jommasta kummasta on tingittävä, joko hoidamme vanhukset kaduilta kuolemasta sekä annamme heille laadukasta hoitoa myös vanhainkodeissa, tai sitten rahaa voi syytää pakolaisiin, vaikka loputtomasti.

    Enkä hyväksy vastaväitettä, että maahanmuuttorahat eivät ole vanhuksilta pois. Eivät ole varmasti tämän budjettivuoden menokehyksissä, mutta kun seuraavan vuoden budjettipäätöksiä tehdään, on rahaa otettava jostain pois, jos sitä halutaan jonnekin suuntaan antaa.

    Tässä tullaankin siihen, että täysin erilaisesta kulttuuripiiristä tänne otettavat ihmiset, joilla ei ole tilastojen valossa hyviä mahdollisuuksia pärjätä yhteiskunnassamme (Afrikka, Lähi-Itä), ovat hyväntekeväisyyttä, eivät velvollisuus kuten veroja koko ikänsä maksaneet eläkeläiset. Humanitaarista maahanmuuttoa on siis ajateltava hyväntekeväisyytenä – ja toki jokainen meistä haluaisi pelastaa koko maailman, mutta rajallisilla resursseilla se ei ole mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Seppo Ryväs kirjoitti 15.10.2009 kello 10:38

    Tässä hieman lisää tietoa Osmon mallivaltiosta:

    “Swiss parliament in 2005 passed a stricter version of the 1999 foreigner and asylum law. The amendment to the asylum act included new measures to reject asylum requests if the applicant cannot furnish a passport or identity card within 48 hours; systematic rejection of asylum seekers coming from neighbouring transit countries considered safe; and denial of social assistance for applicants rejected for asylum.”

    Kuten kaikki tiedämme. 80% suomen turvapaikan hakijoista on ilman papereita. Ja suurin osa saapuu turvallisista naapurimaista. Siksi kai sveitsiin ei ole enää tunkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.10.2009 kello 11:35

    Viime vuosikymmenten aikana Sveitsi on ottanut huomattavasti enemmän pakolaisia kuin Suomi ja silti heidän taseensa ulkomaalaisten osalta on ollut hyvä. Siihen, miten maahanmuutto on tähän asti vaikuttanut svetsiläisiin eivät tämän hetkiset säänöt ole ehtineet vaikuttaa mitään. Sveitsi on esimerkki erittäin onnistuneesta työpeäisestä maahanmuutosta, josta Suomikin voisi ottaa oppia. Maa on ollut erittäin aulis ottamaan maahan ulkomaalaista työvoimaa ja se on käntynyt Sveitsille menestykseksi.
    Muutoinkin ihmettelen tuota maahanmuuttokriittisten numerotaidottomuutta, jossa pakolaiset ja ulkomaalaiset niputetaan yhteen. Eurooppaan kophdistuneesta muuttovirrasta Euroopan ulkopuolelta häviävän pieni osa on tullut pakolaisina. Kirjoitan tätä Lontoosta, jossa koko palveluala on intialaisen väestön hallussa. Eivät he ole tulleet tänne pakolaisina. Myös Suomen ulkomaalaisväestöstä selvä vähemmistö on tullut mitenkään humanitaarisin perustein. Minä haluaisin, että joskus puhuttaisiin siitä enemmistöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Syltty kirjoitti 15.10.2009 kello 10:39

    Kyllä tässä asiassa tarvitaan enemmän itsekkyyttä ja vähemmän maailmaasyleilevää vihreätä aatetta. Ihan sekä humanitäärisessä maahanmuutossa, työperäisessä maahanmuutossa ja muunlaisessa maahanmuutossa (avioliitot).

    Kuten oln jo aikaisemmin sanonut, nNykyisenkaltaisesta maahanmuutosta ei ole Suomelle minkäänlaista hyötyä vero- tai elatussuhdemielessä. Ei, vaikka tilastoista poistettaisiin kokonaan humanitäärinen osuus maahanmuutosta. Taannoin joku kirjoittelija esitteli tutkimusta, jossa esitettiin maahanmuuton suoria tulonsiirtoja ja suoria veroja 90-luvulla. Luvut olivat eriteltyjä humanitääriseen ja muuhun maahanmuuttoon ja kumpikin luku oli miinuksella.

    Sanotaan se siis uudelleen: nykyisellään maahanmuuttoon, myös ei-humanitääriseen maahanmuuttoon, uppoaa enemmän verorahoja mitä sieltä saadaan. On täytä haihattelua kuvitella, että tällaisila rakenteilla jotenkin saataisiin Suomi nousuun tai hyvinvointivaltio kondikseen. Ei saada ja Suomen sosiaaliturva ja työmarkkinoiden rakenne pitävät siitä huolen.

    Ainoa maahanmuuttajaryhmä, josta on Suomelle nettomääräisesti hyötyä, ovat tänne tilapäisesti muuttaneet, eli ne, jotka ovat työkeikalla. Näitä tulisi saada lisää. Kylmästi ajatellen he tekevät sen muutaman vuoden duunia ja painuvat eläköitymään ja sairastamaan muualle.

    Löysinpäs artikkelin:
    http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf

    Kaikki maahanmuuttajat yhteen
    laskettuna 1990-luvun maahanmuuton vero-tulonsiirtotase on Suomelle keskimäärin
    noin 40–50 miljoonaa euroa negatiivinen ensimmäisen kymmenen vuoden
    aikana. Humanitaarinen maahanmuutto poisluettuna tase oli keskimäärin
    noin 5–10 miljoonaa euroa negatiivinen.

    PS Erityisesti avioliittoperäisessä maahanmuutossa hyödyt ovat yksityisiä, mutta lasku yhteinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Samuli kirjoitti 15.10.2009 kello 10:57

    Maailmantalous on tainnut muuttua jonkin verran 30 vuodessa.
    Olenko väärässä, teollisuusyritykset tekivät 30 vuotta sitten runsaasti investointeja Suomeen?
    Mikä teollisuudenala investoi tällä hetkellä(tai ennen tätä taantumaa) Suomeen?

    Ei kai talouskasvua synny ja hyvinvointivaltio pelastu pelkästään lisäämällä veronmaksajien lukumäärää. Jostain on tultava myös veronmaksukykyä.

    Voimakkaasti kasvavassa taloudessa, jossa vientiyritykset investoivat, Osmo & co:n kuvaama maahanmuuton hyvinvointia lisäävä vaikutus on varmasti totta.
    Onko Suomi tulevaisuudessa voimakkaasti kasvava talous?

    Jossain tuolla aiemmissa kommenteissa, joku kirjoitti, että maahanmuuttajien huono työllisyys on vain väliaikaista. Nykyiset mamut toimisivat vain syntyvyyden lisääjinä ja heidän lapset sitten estäisivät oletetun työvoimapulan.
    Tuo on hyvä esimerkki täysin katteettomasta optimismista, joka unohtaa mm. sen, että parin sukupolven huono-osaisuus on voimakkaasti periytyvää. Muut tekijät, esim. uskonto, ovat vain mauste sopassa.

    Ruotsi, Saksa ja Sveitsi hyötyivät menneinä vuosikymmeninä maahanmuutosta, koska niiden kasvava teollisuus ja sen mukana kasvavat palvelualat imivät muuttajat suoraan töihin.
    Nyt maahanmuuttajat työllistyvät erittäin huonosti noissa maissa ja ongelmat kasvavat.

    Voisiko joku selittää minulle, miten Suomi toistaa nykyoloissa tuon, mitä tapahtui esim. Ruotsissa 60-80-luvuilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Mika kirjoitti 15.10.2009 kello 11:15

    “Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ja taksit ovat täysin riippuvaisia ulkomaalaisperäisestä työvoimasta.”

    Ei pidä paikkaansa. Tilanne on laman myötä täysin muuttunut. Bussikuskiksi on tällä hetkellä vaikea päästä, vaikka töihin saatavissa pilvin pimein työnsä menettäneitä suomalaisia. Kuulin äskettäin k-seudulla työvoimakurssina järjestetystä linja-autonkuljettajakussista, jonne pyrki yli 300 ja otettiin 14 opiskelijaa. Samaten taksikurssit ovat kuulemma olleet täynnä viime syksystä alkaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. jore kirjoitti 15.10.2009 kello 11:23

    Mites elatussuhteen parantaminen lisäämällä maahanmuuttajien määrää sitten pidemmässä juoksussa toimii, vai onko se vain ongelman siirtämistä? Täällä jossain kommentissa taidettiin tähän viitata. Väestönrakenteen epäedulliseen kehitykseen on syynsä, sama ilmiö näyttää olevan kaikissa ns. “hyvinvointivaltioissa”. Kuinka kauan tämä ilmiö jatkuu, sitä ei tiedetä. Jos sitten tänne tuodaan lisää väkeä paikkaamaan huoltosuhdetta, heidänkin osalta ikäpyramidi todennäköisesti kääntyy huoltosuhteen osalta tulevaisuudessa epäedulliseksi. Joten ilmeisesti olemme saman ongelman kanssa tekemisissä sitten tulevaisuudessa, jos se nyt saadaan korjaantumaan lisäämällä maahanmuuttoa. Ellei sitten tapahdu jotain sellaista muutosta, joka myös alkuperäisväestön osalta korjaa ikäpyramidia oikeaan suuntaan. Eli kiteytettynä voisi tässä miettiä, onko edes ollenkaan kestävä ratkaisu pidemmän päälle edes yrittää korjata huoltosuhdetta lisäämällä maahanmuuttoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Jouni kirjoitti 15.10.2009 kello 11:27

    Liian vanha:”Eikä täällä eläkeikää nosteta tällä menolla, nytkin saa lukea koko ajan lehdistä kun ihmisiä ajetaan enneaikaiselle eläkkeelle.”

    Eilen tapaamani iäkäs taksikuski oli ollut ihan hyvässä asemassa eräässä valtion omistamassa liikelaitoksessa yli 30 vuotta. Liikelaitosta oli sitten alettu laittaa (yhtiöittämis-/myynti)kuntoon, ja kuuskymppisille oli tarjottu jonkin sortin houkuttelelevampaa eläkejärjestelyä, johon hän oli sitten tarttunut.

    Ihmettelin kovin, miksi on niin, että vanhemmat työntekijät eivät kelpaa töihin, edes valtion palveluksessa, vaikka juhlapuheissa vakuutetaan täysin päinvastaista ja vaikka työhalutkin olisivat tallella. Saneeraaminen aloitetaan usein juuri heistä. Sen sijaan yksityiselle palvelusektorille työpanos näytti kelpaavan.

    On nähtävästi toiveajattelua, että yleisen eläkeiän nosto merkitsisi samojen työurien jatkumista pitempään. Osa-aikaisuus ja usein vielä toisella alalla lienee hieman realistisempi vaihtoehto.

    Liian vanha: “Laaja korkeakoulutus on edellytys korkealle kansan tuotteelle.”

    Viittasit mm. Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa ainakin on hyvin polarisoitunut korkeakoulujärjestelmä. Joidenkin yliopistojen valmistumispapereilla ei ole vessapaperia kummoisempaa virkaa. Ymmärrän sikäläisen systeemin niin, että siinä tavallisia amerikkalaisia vähän niin kuin viilataan linssiin ketuhäntä kainalossa. Annetaan ymmärtää, että ilman rahaakin voi opiskella yliopistotutkinnon, mutta todellisuudessa käteen jää vain työllistyminen usean matalapalkkaisen työn yhdistelemisen kautta.

    Suomessa yliopisto- ja amk-järjestelmä on tasapaksu. Eri koulujen samantasoiset tutkinnon ovat käytännössäkin samanarvoisia. Sisäänottomäärät ovat suuria. Korkeakoulutettujen ylikapasiteetin tuottamiseen ei kuitenkaan näin niukkojen työvoimareservien maassa ole varaa. Ainoa keino on karsia aloituspaikkoja, koska oppilaitosten välinen, hierarkkinen kahden kerroksen väkeä ajattelu ei Suomessa ole realismia. Ammattiliseen koulutukseen olisi satsattava huomattavasi nykyistä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  63. kulmis kirjoitti 15.10.2009 kello 11:54

    Kuten OS sanoi, työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan jotta hyvinvointiyhteiskunnan rapautuva rahoituspohja voidaan pelastaa. Täytyy vain keksiä keinot millä tähän kolkkoon maahan saadaan houkuteltua osaavia aktiivisia ihmisiä, heillä kun on varaa valita. Moni ottaa mielellään vaurastuttajia vastaan.

    Toinen elatussuhdetta elvyttävä tekijä on työurien pidentäminen, myös alkupäästä. Tällä hetkellähän suomessa on kaikkien aikojen maailmanennätys 20-30 ikäisten opiskelumäärissä (hesarissa taisi olla joku viikko sitten juttua tutkimuksesta jonka mukaan 42% ko. ikäluokasta opiskelee, usassa ja briteissä vastaava luku on jotain 20-25%, ruotsissa 35). Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö YTHS:n tutkimuksen mukaan kolmasosalla yliopisto-opiskelijoista on mielenterveysongelmia. Sekin lienee maailmanennätys. Näillä ennätyksillä on syy-seuraus suhde.

    Humanitäärisin syin tänne jo houkuteltu neuvokas porukka maksaa yhteiskunnalle suoraan ja välillisesti maltaita, ilmeisesti satoja miljoonia euroja vuodessa. Odotettavissa on että tämä summa kasvaa vuosittain muutaman sukupolven ajan. Jos oikeasti haluttaisiin olla hyväntekijöitä, niin tämän rahan voisi käyttää paremminkin. YK:n mukaan maailmassa on miljardi nälkää näkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  64. Foobar kirjoitti 15.10.2009 kello 11:54

    “Viime vuosikymmenten aikana Sveitsi on ottanut huomattavasti enemmän pakolaisia kuin Suomi ja silti heidän taseensa ulkomaalaisten osalta on ollut hyvä.”

    Miksi Sveitsissä on viime vuosina selvästi tiukennettu turvapaikkamenettelyä siten, että se on nykyään paljon Suomen järjestelmää tiukempi? Pitäisikö Suomen mennä mielestäsi Sveitsin vai Ruotsin suuntaan?

    “Muutoinkin ihmettelen tuota maahanmuuttokriittisten numerotaidottomuutta, jossa pakolaiset ja ulkomaalaiset niputetaan yhteen.”

    Aika omituinen väite, sillä usein tähän niputtamiseen syyllistyvät nimenomaan ne, jotka perustelevat humanitääristä maahanmuuttoa työvoimapulalla. Kuten itsekin ansiokkaasti totesit, tämä ei ole hyvä perustelu.

    Useimmat “maahanmuuttokriitikot”, esimerkiksi Halla-aho, eivät vastusta työperäistä maahanmuuttoa, vaan humanitäärisen maahanmuuton hallitsematonta kasvua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. Nimetön kirjoitti 15.10.2009 kello 12:03

    Teollisuuden vähentyminen Suomesta vähentää ilman – ja muita saasteita.

    No, miten sen nyt ottaa. Jos teollisuus vain siirtyy maahan, jossa on löysemmät ympäristöstandardit, kuten se tuntuu tekevän, saasteiden kokonaismäärä kasvaa.
    Ilmansaasteet ovat käsittääkseni suhteellisen globaaleja, muut ehkä eivät ole. Ei kuitenkaan ole kenenkään etu, että ympäristö pilaantuu muuallakaan, koska se tekee lopulta paikasta elinkelvottoman ja synnyttää paineita pakolaisuuteen jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. jore kirjoitti 15.10.2009 kello 12:05

    Olettaisin Sveitsin väestöpyramidin olevan samanlainen kuin Suomessa. Korjaantuuko tämä väestöpyramidi huoltosuhteen kannalta edulliseksi useamman sukupolven ajaksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. jore kirjoitti 15.10.2009 kello 12:07

    Älä Osmo siellä Lontoossa blogikommentteja kirjoittele vaan mene pubiin oluelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  68. Liian vanha kirjoitti 15.10.2009 kello 12:07

    Enpä tiedä onko Sveitsi niin ihmeellinen pakolaisen
    Ulkomaalaisten osuus on korkea, mutta tämä johtuu ennen 70-lukua tapahtuneesta laajasta maahanmuutosta Italiasta, Ranskasta ja Saksasta.
    Sotaa käyttämättömänä maana se oli rikas ja tarjosi paremman elintason naapurimaiden köyhille
    Sveitsi alkoi rajoittaa maahanmuuttoa 70-luvulla, mutta kansalaisuuden saaminen on vaikeaa, joten ulkomaalaisten osuus on säilynyt korkeana ,n 20 %

    UNCHR :n mukaan Sveitsi ei ota kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita on 6000 vuodessa eli Suomen tasoa.En löytänyt tilastoa turvapaikan saaneista mutta kun kriteerit ovat samoja niin varmaan turvapaikankin saa saman verran kuin Suomessaeli n 1500.

    Eiköhän se Sveitsi edelleen tarjoa etupäässä turvapaikan rikolliselle rahalla ja räikkösille ja schumacherille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  69. Samuli kirjoitti 15.10.2009 kello 12:20

    Siitä enemmistöstä minäkin mielestäni puhun ja siitä “useiden satojen tuhansien kipeästi tarvitusta maahanmuuttajien joukosta”. Mihin he työllistyvät ja millaisilla palkoilla?

    Ei Suomi ole Sveitsi, pankkimaailman keskus.
    Eikä Suomi ole mikään Britannia, entinen maailmanvalta, jonka kieli on nykyään maailmankieli, ja joka edelleen on myös yksi rahamaailman keskuksista.

    Suomi on “köyhä” versio Ruotsista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Liian vanha kirjoitti 15.10.2009 kello 12:28

    Löytyipä tilastokin, Sveitsissä pakolaisia oli asumassa 46000 ja vireillä olevia turvapaikanhakija 17000

    Suomeen verrattuna se on tietysti paljon enemmän, saman tilaston mukaan Suomessa oli 6600 pakolaista ja 2700 turvapaikanhakijaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. Liian vanha kirjoitti 15.10.2009 kello 12:34

    Vastaavasti Norjassa pakolaisia 36000 ja turvapaikanhakijoita 13600, Ruotsissa 77000 ja 24000, Tanskassa 23400 ja 600.
    Näin siis UNCHR sivuilta.Vahinko, että tilastoon ei löytynyt sisältökuvausta, erot toisiin tilastoihin ovat sen verran merkittävät, että pitäisi tietää tilastointitapa .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  72. Liian vanha kirjoitti 15.10.2009 kello 12:37

    “Korkeakoulutettujen ylikapasiteetin tuottamiseen ei kuitenkaan näin niukkojen työvoimareservien maassa ole varaa.”

    Miksi pitäisi supistaa korkeakoulutusta, jos näin laman aikanakin akateemisten työttömyys on 5 % luokkaa eli normaalin kitkatyöttömyyden rajoissa ???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Jormanen kirjoitti 15.10.2009 kello 12:41

    Muuten hyvä kirjoitus, mutta puutun tuohon asevelvollisten niputtamiseen passiiviväestöön. Parempi vertaisryhmä on valtion virkamiehet. Varusmiehet tekevät nimittäin työtä päivärahojensa eteen. Onko työ miten mielekästä ja tuottavaa, voi kysyä muidenkin valtion palkollisten osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  74. Diletantti kirjoitti 15.10.2009 kello 12:55

    Janne Korhonen: “Saisinko käytännön neuvoja siitä, miten tämä suhtautumisenmuutos käytännössä toteutetaan Suomen mittakaavassa?”

    Luulin, että jo kerroin jo, mutta kerrataan.

    Pointtini on lyhykäisyydessään se, että Suomeen olisi hyvä saada osaavaa työvoimaa, koska vaihtoehto on kansakunnan kurjistuminen.

    Kun tämän myöntää, jokainen Suomen hyvinvointiin sitoutunut lopettaa yleisen mamukritiikin ja alkaa pohtia, miten “hyvää” maahanmuuttoa voisi edistää. Täyspäisen täytyy siinä kohdassa myöntää, että ksenofobian viljely on vihoviimeinen keino. Faktatkin tulee sen jälkeen tarkastettua ja myönteisiä trendejä pongattua ja vahvistettua paremmin. Arkipäivässä alkaa nähdä monikulttuurisuuden myönteisiä puolia ja kohta asenne hylkii automaattisesti rasismia.

    Mielestäni mamukritiikin heikko kohta on siis juuri sen viljelijöiden (tiedostamaton) pyrkimys kurjistaa maata — jota he toisaalta varmasti rakastavat. Siksi on siis osattava kertoa vakuuttavasti, että Suomea uhkaa työvoimapula ja sen myötä työn loppuminen ja pääomien karkaaminen ja siten pitkä, jatkuva lama. Jatkuva lama taas tarkoittaa muun muassa huoltosuhteen heikkenemistä. Se olisi kuitenkin vain oire yleisemmässä kurjistumisen kierteessä.

    Ongelma tuntuu olevan, että mamukriitikot eivät kertakaikkiaan usko tai ymmärrä niitä talouden lainalaisuuksia, joihin perustuu tuo asiantuntijoiden skenaario, joka sitä paitsi on muodossa tai toisessa toistunut menneisyydessä kerta toisensa jälkeen. En tiedä voiko asian selittää niin yksinkertaisesti, että menee läpi.

    Ehkä ongelma nimittäin on tahallinen väärin ymmärtäminen. Siinä tapauksessa ongelma on vaikeampi eli piilevä ksenofobia, jopa rasismi, joka vain näön vuoksi puetaan “rationaalisiin” väitteisiin. Aika moni mamukriitikoiden kriitikko on heittänyt pyyhkeen kehään ja päätynyt ajattelemaan, että on turha yrittää käydä rationaalista keskustelua näiden halla-ahojen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Jouko kirjoitti 15.10.2009 kello 12:58

    [i]”Bussilippu olisi vähän kalliimpi, taksia olisi vaikeampi saada ja se ydinvoimala syntyisi vielä hitaammin.”[/i]

    Tarkoitatko tällä sitä että kyseisillä aloilla työskentelevien ei kuulu saada parempaa palkkaa? Miksi sinnulle ei kävisi sellainen malli että jos vaikkapa taksikuskeista on pulaa heidän palkkansa nousisivat (=ala tulisi houkuttelevammaksi) ja sinne saataisiin lisää ihmisiä. Itse olen ollut taksikuski ja jos kyseisestä ammatista saisi vastaavaa palkkaa kun nykyisestä ammatistani vaihtaisin takaisin taksikuskiksi heti.

    Tekstistäsi käy muutenkin ilmi että kannatat “luokkayhteiskuntaa” jossa luokka takoittaa ammattikuntaa. Henkilökohtaisesti olen kohtuu liberaali ja kannatan enemminkin markkinalähtöistä ammattien palkkojen muodostumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. sunimh kirjoitti 15.10.2009 kello 13:02

    “Maahanmuuttajaväestö parantaa elatussuhdetta vain, jos sen oma elatussuhde on parempi kuin kantaväestön. Näin on monessa maassa, mutta Suomessa ei ole.

    Humanitaarista maahanmuuttoa on perusteltava humanitäärisillä syillä, koska sitä ei voi perustella elatussuhteella.”

    Halla-aho toki on sanonut samat asiat jo vuosia sitten, mutta kun se onkin rasisti. Hyvä että pikkuhiljaa alkaa kuitenkin silmät aukeamaan, voihan olla että Suomesta on vielä 20-30 vuoden päästä jotakin jäljellä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Pekka kirjoitti 15.10.2009 kello 13:07

    Itse en usko mielenterveystyskuntoutuja ja tällä hetkellä opiskelijana. Että saan töitä suomesta, jos ei tule oikea työvoimapula.

    Tosin aijonkin muuttaa jossain vaiheessa Suomesta pois. Tässä on maassa on kaikenlaisia rakenteellisia ongelmia, mitkä estää ihmisten työskentelyä ja työllisyyttä. Ihan miten päin tahansa katsottuna. Jotenkin koko järjestelmä on jäänne 1970-luvulta. Ei täällä oikein nuorilla ole toivoa ainakaan hyvien työpaikkojen saamiseen. Kohta varmaan muuttoliikenne rupeaa valumaan pois suomesta. Jonkinlaisia viitteitä siitä on jo nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  78. Jouko kirjoitti 15.10.2009 kello 13:09

    “Jos avaamme vähän porttia työperäiselle maahanmuutolle, se vähentäisi myös paineita käyttää turvapaikanhakureittiä.”

    Mitä ihmettä tällä tarkoitat?

    Firmassa jossa työskentelen on töissä useita ulkomaalaisia ja kenelläkään ei ole ollut mitään ongelmia tulla tänne tekemään töitä.

    Voin uskoa että ongelmia on sellaisilla henkilöillä joilla ei ole koulutusta tai edes ajatusta mitä he haluavat tehdä. Mutta toisaalta miksi tänne pitäisi houkutella kouluttamatonta työvoimaa, eikö kannattaisi ennemminkin parantaa yritysten toiminta mahdollisuuksia (halpa energia, pienet yritysverot, osaava työvoima, jne) sekä pienentää työntekijöiden veroja (joka taas lisäisi suomen kilpailukykyä osaavasta työvoimasta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. Jouko kirjoitti 15.10.2009 kello 13:13

    “Kirjoitan tätä Lontoosta, jossa koko palveluala on intialaisen väestön hallussa. Eivät he ole tulleet tänne pakolaisina.”

    Tämä on yksi asia mitä en halua nähdä suomessa. En halua että tänne syntyy ulkomaalaisista ns. halpatyövoima reservi juurikin palveluammatteihin. Se ei ole tervettä!!! Oikeasti inhottaa esim USA:ssa ja Kanadassa se että lähes kaikki taksi kuskit ja halvat ruokapaikat ovat ns. etnisten ryhmien edustajien valloittamia. Se jos mikä on rasismia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  80. spottu kirjoitti 15.10.2009 kello 14:12

    Osmo:

    Viime vuosikymmenten aikana Sveitsi on ottanut huomattavasti enemmän pakolaisia kuin Suomi ja silti heidän taseensa ulkomaalaisten osalta on ollut hyvä.

    Lähteitä ei ole, mutta muistelisin joskus nähneeni Sveitsin turvapaikanhakijoiden suhteellisia osuuksia 1990-luvulta, joissa entisen Jugoslavian valtiot olivat yliedustettuina. Jos näille hakijoille on myönnetty pakolaisstatus, tilanne on vähän sama kuin jos Suomessa voitaisiin laskea Venäjän ja Baltian maiden sosialismin romahtamisen jälkeinen työperäinen maahanmuutto pakolaisiksi. Syyt ovat hyvin samankaltaiset, samoin pakolaisten kulttuuripiiri, vain väkivallan aste vaihtelee.

    Chilen ja Jugoslavian jälkeen “hyviä” kriisipesäkkeitä on ollut vähemmän, ja pakolaisaines on entistä ei-toivotumpaa. Tämä näkyy väistämättä kiristyvänä lainsäädäntönä, josta tullee Euroopassa eräänlaista maiden keskinäistä kilpavarustelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. Jouni kirjoitti 15.10.2009 kello 14:13

    Syntymämaan mukaan tilastoituna Suomessa asui vuonna 2008:

    – Eu(27) 76 477 henkeä: suurimmat ryhmät Ruotsista (30 640 henkeä), Virosta (19 174 henkeä), Britanniasta (4 213 henkeä) ja Saksasta (5 572 henkeä)
    – Muu Eurooppa 68 438 henkeä: suurimmat ryhmät entisestä Neuvostoliitosta (40 207 henkeä), Venäjältä (6 702 henkeä), entisestä Jugoslaviasta (5 831 henkeä) ja Turkista (4 470 henkeä)
    – Afrikka 18 607 henkeä: suurimmat ryhmät Somaliasta (6 352 henkeä), Etiopiasta (1 322 henkeä), Marokosta (1 503 henkeä) ja Nigeriasta (1 115 henkeä)
    – Aasia 40 207 henkeä: suurimmat ryhmät Kiinasta (5 982 henkeä), Thaimaasta (5 394 henkeä) Irakista (5 294 henkeä), Iranista (3 803 henkeä), Intiasta (3 200 henkeä), Afganistanista (2 154 henkeä), Filippiineiltä (1 505 henkeä), Bangladeshista (1 018 henkeä), Palestiinasta (1 015 henkeä) ja Japanista (1 053 henkeä)

    Eu(27) enemmistön muodostavat siis Ruotsi, Viro, Britannia ja Saksa. Muun Euroopan enemmistön entinen Neuvostoliitto, Venäjä, entinen Jugoslavia ja Turkki. Afrikan enemmistön Somalia ja Etiopia. Marokko ja Nigeria. Aasian enemmistön Kiina, Thaimaa, Irak, Iran, Intia ja Afganistan.

    Kieliryhmiä tarkasteltaessa suurimmat vierasta kieltä äidinkielenään puhuvat ryhmät Suomessa ovat venäjää puhuvat (hieman alle 50 000), viroa puhuvat (noin 23 000), englantia puhuvat (noin 12 000), somaliaa puhuvat (noin 11 000), arabiaa puhuvat (noin 9 000), kiinaa puhuvat (noin 6 000), kurdia puhuvat (noin 6 000).

    En osaa sanoa, mitä puhumista on Eu(27) maista Suomeen suuntautuvassa maahanmuutossa, muuta kuin, että toivottavasti tarvittaessa näistä maista saadaan lisää työvoimaa. Muusta Euroopasta suuntautuvasta maahanmuutosta voisi mainita sen, että entisestä Neuvostoliitosta suuntautuvasta maahanmuutosta kyse saattaa pääosin olla työperäisestä maahanmuutosta. Venäjänkielinen vähemmistö voi kyllä muodostaa ongelman jossakin vaiheessa. Venäjä kun käyttää erittäin halukkaasti eri maiden venäläisvähemmistöjä keppihevosena omien voimapoliittisten tavoitteidensa ajamiseen.

    Jos puhutaan suuresta enemmistöstä, puhutaan sitten vain Eu maista ja muualta Euroopasta suuntautuvasta maahanmuutosta. Onko tämä mielenkiintoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  82. spottu kirjoitti 15.10.2009 kello 14:36

    Osmo: “Minä haluaisin, että joskus puhuttaisiin siitä enemmistöstä.”

    Miksi ? Työvoima liikkuu rajojen yli siinä missä kotimaassakin kysynnän ohjaamana. Työperäinen maahanmuutto hoitaa itse itsensä jos kysyntää on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  83. Elina kirjoitti 15.10.2009 kello 14:37

    Sveitsi todellakin ottaa avosylin vastaan pakolaisia, joilla on muhkea pankkitili maassa.

    Maija-Liisa Lahtinen nyt muun muassa ja ympäri maailmaa vastaavia tapauksia. Tilastoissahan he ovat pakolaisia…

    Kai sekin sitten on humanitaarista pakolaispolitiikkaa Osmon mielestä.

    Maija-Liisa parkahan sai täällä kauhessa rasistisessa Suomessa jopa aivoinfarktin. Toivottavasti pääsee mahdollisimman nopeasti Sveitsiin lepäämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  84. Markus kirjoitti 15.10.2009 kello 15:44

    “Tämä näissä maahanmuuttokriittisissa juuri raivostuttaa. He uskovat mitä sattuu ja sitten vaativat, että maailma toimii heidän uskomustensa mukaan.”

    Pata kattilaa soimaa. Ihan samalla tavalla, ainakin allekirjoittaneesta, vaikutta siltä, että etenkin runsaan humanitaarisen maahanmuuton puolestapuhujat johtavat teoriansa ja ennusteensa ideaaleista. Jostain moraalista tai ylevistä eettisistä periaatteista, joille luonto, jos sillä olisi kinnas, ei viitsisi naurultaan edes kintaalla viitata. Ennusteiden vastaiset havainnot, empiria, kuitataan kutakuinkin toteamalla luonnon olevan väärässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. enemmistöläinen kirjoitti 15.10.2009 kello 16:05

    “Myös Suomen ulkomaalaisväestöstä selvä vähemmistö on tullut mitenkään humanitaarisin perustein. Minä haluaisin, että joskus puhuttaisiin siitä enemmistöstä.”

    Kun ympäristöpolitiikassa nähdään ongelmia ja politiikkaa halutaan muuttaa, eivät kritiikin esittäjät yleensä ota esimerkikseen onnistuneita ympäristöprojekteja vaikka enemmistö projekteista olisikin sellaisia. Muistaakseni teidänkään puolueenne ei luettele ydinvoimaan perustuvan energiaratkaisun enimmäkseen hyviä puolia kun ydinvoimaa vastustavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Marko Hamilo kirjoitti 15.10.2009 kello 16:57

    Kumpi jengi, maahanmuuton kriitikot vai sen kannattajat, sotkevat käsitteitä, kuten sullomalla turvapaikanhakijat ja työperäisen maahanmuuton saman maahanmuutto-käsitteen alle?

    Halla-aho syyttää “suvaitsevaistoa” täsmälleen samasta käsitesotkusta.

    http://www.halla-aho.com/scripta/maahanmuuttopolitiikan_hahmottelua_osa1.html

    Hyvä jos olette löytäneet edes tällä keskustelun metametatasolla toisenne! Olen itse peräänkuuluttanut tuon käsite-eron ottamista vakavasti noin 15 vuotta. (Enkä koe kuuluvani mihinkään olemassaolevaan joukkueeseen tässä tappelussa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  87. Aapo Parviainen kirjoitti 15.10.2009 kello 17:10

    Laajamittaista työvoimapulaa ei ole tulossa, koska kansantalous sopeuttaa kokonsa tarjolla olevan työvoiman määrään.

    Tässähän se pointti oli. Lopun olisi miltei voinut jättää kirjoittamatta.

    Tämän talouskriisin aikana on hokemalla hoettu, että maailman talous ei palaa enää ennalleen, jahka tämä pahin kuritus on ohi.

    Elinkeinoelämän huipulta sanotaan suoraan, että iso osa nykyisistä rasvakouratyöpaikoista katoaa pysyvästi länsimaista, joita Suomi edustaa tässä asiassa verraten hyvin.

    Pahoin pelkään, että ensi vuoden vähintään 11 prosentin työttömyys jää pysyväksi alarajaksi.

    Ja sitten on vielä tämä tuottavuus ja töissä pysyttely 68-vuotiaaksi. Voisiko tämän joku tämän palstan viisaista kertoa, onko tuottavuudelle muuta vaihtoehtoa kuin väen vähentäminen – siis aikuisten oikeesti?

    Ehkä jään eläkkeelle jonakin vuosista 2025 – 2035. Silloin kai tuottavuus on parantunut niin, että miesten satanenkin juostaan alle viiden sekunnin. Suomen kansantalous on puolestaan sopeutunut min. 20 prosentin työttömyyteen ja julkinen velka on 200 prosenttia BKT:sta.

    Työperäisen maahanmuuton suunta taitaa olla kääntynyt jo vähän aiemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  88. Syltty kirjoitti 15.10.2009 kello 17:35

    Odejossa pakolaiset ja ulkomaalaiset niputetaan yhteen. ”

    “Muutoinkin ihmettelen tuota maahanmuuttokriittisten numerotaidottomuutta”

    2001 arvioitiin ulkomaalaisväestöstämme olevan noin 20% pakolaisperäisiä (en tiedä mikä on nykytilanne). Kun pakolaisten työttömyys ja huoltosuhde ovat mitä ovat, se kyllä vaikuttaa koko ulkomaalaispopulaatiomme huoltosuhteeseen. Ihan tiedoksi vain, että työllisten osuus Jugoslavian, Iranin, Irakin ja Somalian alueelta tulleilta on 4-9% kyseisestä väestöstä, kun taas muilla maahanmuuttajilla se pyörii siinä 18-52% välillä. Erot työllisyydessä on niin huima, että vain parinkymmen prosentin osuudella kyllä jo vaikutetaan kokonaisuuteen.

    Maahanmuuttoa voidaan tietenkin lisätä monella eri tavalla. Mikäli maahanmuuttoa lisätään siten, että pidetään pakolaisten suhteellinen osuus ennallaan, ei siitä kyllä Suomelle edes voi koitua paljoakaan hyötyä. Mikäli taas työperäistä maahanmuuttoa nostetaan ja humanitaarisen maahanmuuton määrä pidetään ennallaan, tällöin tietenkin maahanmuuttajien huoltosuhde paranee.

    Sen mitä puolueesi maahanmuuttopolitiikasta tiedän, olen ymmärtänyt että sieltä löytyy kovasti kannatusta sekä työperäisen, että humanitaarisen maahanmuuton reiluun nostamiseen. Jos nämä kaksi asiaa tehdään yhtäaikaa niin ei se maahanmuutto kyllä ainakaan veronmaksajia tai hyvinvointivaltion rakenteita hyödytä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Janne Korhonen kirjoitti 15.10.2009 kello 20:55

    Veli Diletantti puhuu nyt paljon mutta vähän asiaa. Varmaan ymmärrät, että esimerkiksi tuosta työvoimapulan väistämättömyydestä voidaan olla hyvin montaa mieltä; itse olen varsin skeptinen mm

    a) historiallisten työvoimapulaennusteiden luotettavuuden (tähän mennessä pyöreä nolla oikeaa osumaa)
    b) markkinatalouden toiminnan (ts. työvoimapulan tulisi olla itsekorjaava ilmiö),
    c) teknologisen kehityksen (case Japani; uskon vahvasti, että automatisoinnin tuloksena esimerkiksi bussikuskit kuuluvat katoavaan kansanperinteeseen 20 vuoden sisällä),
    d) valtion ja kuntasektorin todella huonon tuottavuuden vuoksi (Tilastokeskuksen mukaan koko kansantalouden tuottavuus nousi 2000-2007 10 %, valtion tuottavuus laski 2 % ja kuntasektorin tuottavuus romahti seitsemässä vuodessa 15 % – eli sieltä olisi vapautettavissa melkoisesti työvoimaa), ja
    e) tuon edellä referoimani talouskasvun endogeenisen mallin perusteella.

    Lisäksi – tietämätön kun olen – kaipaisin joitain viitteitä noihin talouden lainalaisuuksiin, jotka tekevät maahanmuutosta täysin välttämätöntä. Vaikka sitten teknisin termein selitettynä.

    Myös yksityiskohtaisempi tieto noista kerta toisensa jälkeen toistuneista katastrofiskenaarioista olisi näin taloushistorian harrastajan näkökulmasta mielenkiintoista.

    Mutta perusasiasta olemme samaa mieltä. Suomeen kannattaisi houkutella maahanmuuttoa, josta on Suomelle ja suomalaisille hyötyä. Tosin tästä asiasta on samaa mieltä myös – näppituntumalta arvioiden – n. yhdeksän kymmenestä niinsanotusta maahanmuuttokriitikosta. Ne aidot rasistit muodostanevat sitten sen äänekkään kymmenyksen, jota sietääkin paheksua ja vastustaa. Kaiken kritiikin selittäminen ja kuittaaminen rasismiksi tai tietämättömyydeksi on kuitenkin mielestäni varsin laiskaa ja hyödytöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Nimi Merkkinen kirjoitti 15.10.2009 kello 21:12

    Mistä Sveitsin ulkomaalaiset enimmäkseen ovat? Se nyt vaan on niin, että sillä on merkitystä, mistä enemmistö tulijoista on. Ikävä kyllä. Tämä pitää pystyä tunnustamaan. Kuinka suuri on esimerkiksi Sveitsin somaliyhteisö? Miten somalit ovat Sveitsissä pärjänneet? Paremmin kuin keskimäärin muualla?

    Se on turvapaikanhakijat ja humanitaariset tulijat, jotka maahanmuuttokriittisiä puhuttavat. Minuakin. Kun kaikissa Länsi-Euroopan maissa on ongelmia tiettyjen väestöryhmien kanssa, miksi Suomenkin pitää aivan välttämättä kulkea samaa tietä. On tosiasia, että ongelmia on syntynyt kaikissa niissä maissa, joissa joidenkin maahanmuuttajaryhmien määrä on ylittänyt tietyn rajan. Olisi outoa, jos asia ei puhuttaisi ketään tai ei saisi puhuttaa.

    Puhutaan vaan siitä enemmistöstä, vaikka se onkin suurta älyllistä epärehellisyyttä. Tällä strategialla ei tarvitse ottaa kantaa asioihin, jotka maahanmuuttokrittisiä puhuttavat. Hyvin harva maahanmuuttokriittisistä on kaikkea maahanmuuttoa vastaan. En minäkään ole.

    Yksi tärkeä kysymys (ellei jopa tärkein) on, miten Eurooppa aikoo kotouttaa itsensä yhä enempi kasvavaan islamin valtaan Euroopassa. Kyllä. Se on Eurooppa, joka joutuu integroitumaan eikä päinvastoin. Muusta ei kannata edes puhua. Onko oikein, että muslimiyhteisöt elävät omilla alueillaan Euroopan maaperällä täysin omaa elämäänsä omine sääntöineen ja sharialakeineen. Tätä tapahtuu pienessä mittakaavassa jo Suomessakin.

    Minua tilanne huolestuttaa, ellei itseni, niin ainakin tulevien sukupolvien kannalta. Eikä pelkästään alkuperäisväestön, vaan myös sen alati kasvavan maahanmuuttajaväestön kannalta. Ellei mikään muutu, meille on syntynyt hyvin lyhyessä ajassa Euroopan sisälle omat islamilaiset valtiomme. Islam ei saa olla tabu maahanmuuttokeskusteluissa.

    .

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Lahtinen kirjoitti 15.10.2009 kello 21:14

    Parempaa elämänlaatua on niin monenlaista. Ja sen maksajia myös.

    Vastikään lukemassani korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä siteerattiin turvapaikanhakijaa:

    “Suomesta B ei kertomansa mukaan tiedä mitään. B on ilmoittanut, että he eivät voi viettää perhe-elämää Etiopiassa, koska hänellä ei ole työtä siellä. Suomessa se B:n mukaan on mahdollista, koska elämä siellä on ilmaista.”

    http://www.kho.fi/paatokset/48162.htm

    Selvästikin Suomen rekrytointiponnistelut on kohdistettu väärään kohderyhmään ja viestikin on muuttunut matkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  92. jrn kirjoitti 16.10.2009 kello 2:39

    “Minä haluaisin, että joskus puhuttaisiin siitä enemmistöstä.”

    No puhutaan. Tervetuloa vaan sitä mukaa kun saavat duunipaikan järjestettyä itselleen tahi osoittavat halukkuutta perustaa firman.

    Painoiko mieltäsi joku erityinen asia vai siirrytäänkö takaisin käsittelemään sitä ongelmia aiheuttavaa vähemmistöä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Liian vanha kirjoitti 16.10.2009 kello 10:10

    Suomi antaa turvapaikan 1000-1500 vuodessa. Työvoimapulan kannalta täällä määrällä ei ole merkitystä eikä oikeastaan sosiaalimenojenkaan, määrä hukkuu budjetti virheisiin.

    Mutta kyllä merkittävät lisäykset ovat pois joltain muulta. Meillä on käytössä kehysbudjetointi ja se tarkoittaa, että budjetin kokonaissumma on määritelty eli jonkun momentin lisäys aiheuttaa toisen väheneminen .

    Työpohjainen maahanmuutto on vähäistä, enemmän meillä on näitä kerran- ja karkuun- kävijöitä, joiden määrää emme edes tiedä tarkasti.
    Arviot vaihtelevat 4-70000 välillä, mutta koska he eivät rekisteröidy tänne niin emme tiedä todellista määrää.

    Itse asiassa meille on syntynyt EU:alueelle heinäsirkka-työläisten joukko, jotka eivät maksa veroja mihinkään eivätkä ole missään kirjoilla.
    Törmäsin näihin henkilöihin Virossa ja Latviassa.
    Vaikeinta oli kuulemma päästä eroon Suomen verottajasta, mutta kun se onnistui niin minkään muun maan viranomainen ei kysele perään.
    Tämä perustuu siihen, että jos asuu useassa valtiossa niin ei synny tuota 183 päivän velvoitteita rekisteröityä.
    Kun yksi maa on vielä varmuuden vuoksi joku Valko-Venäjä niin häviäminen viranomaisten kartalta on täydellinen.
    Tosin he eivät sitten rasita minkään maa sosiaaliturvaa, mutta jos jotakin vakavampaa sattuu niin kyllä suomalainen Suomessa hoidetaan verovaroin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. Sisyfos Kivi kirjoitti 16.10.2009 kello 10:12

    Uskon koulutukseni ja entisten töideni ansiosta etäisesti ymmärtäväni korkeakoulutettujen ja osaavien, eli niiden toivottujen maahanmuuttajien, ajattelutapaa. Jos haluamme houkutella heitä kaamokseemme, vähempi itsekkyys ja suurempi suvaitsevuus kannattaa. Turvallinen, puhdas, sosiaalisesti oikeudenmukainen maa, jossa asuu kielitaitoinen ja muutenkin koulutettu kansa kiehtoo enemmän kuin “laittomia” pakolaisia ja muita sosiaalipummeja jahtaavien monialapelkääjien seura. Eli keskitytään voittamaan matsi, ei maila tutisten odottamaan maailmanloppua omaan päähän. “Maahanmuuttokriittistä” veljeämme tuettakoon lähinnä sosiaalityön keinoin kohtaamaan maailman monimuotoisuus.

    Toinen asia sitten on, ettei maahanmuuttajista ole ratkomaan työvoimapulaamme. Heidän palkkaamisensa ns. paskaduuneihin on viime kädessä kuopan kaivamista itsellemme, kun halpatyön ehdot tihkuvat lopulta kaikkeen työhön. Todellinen ratkaisu on liksan korjaaminen niissä töissä, jotka oikeasti haluamme saada tehdyksi.

    En ole koskaan ymmärtänyt väitettä kaiken työn samanarvoisuudesta. Tai, että palkkatyön tekeminen olisi aina parempaa kuin vaihtoehtonsa. Työ on siitä maksettavan palkan arvoista. Jos joku asia, esimerkiksi eduskunnan siivous, halutaan tehdä, siitä maksetaan kysynnän ja tarjonnan lain mukaan sellainen korvaus, että joku haluaa homman hoitaa. Siivoojille kaksi ja puoli tonnia liksaa kuussa niin työvoimapula alalla lakkaa. Kuten eräs varttuneempi kirjoittaja aiemmin totesi, työvoimapulaa ei oikeasti taida olla olemassakaan. Työllisten määrä lienee kaikesta eläköitymisestä huolimatta tulevaisuudessa korkeampi kuin menneinä vuosikymmeninä, jolloin naiset työskentelivät rahatalouden ulkopuolella.

    Nyt viritellään ties minkälaisia hömppäratkaisuja, jotta paskapalkalla saataisiin joku riittävän huono-osainen nöyrtymään. Puretaan “kannustinloukkuja” eli muka liian korkeaa sosiaaliturvaa, palautetaan orjuutta nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, tuodaan halpatyövoimaa, mieluummin maista, joissa orjuuteen ja nöyristelyyn on jo totuttu.

    Ihan provokatiivisena fiktiona heitän toisen tavan ratkoa asiat.

    1. Toteutetaan vastikkeeton perustulo. Niin alhaisena, ettei se kannusta laiskuuteen, mutta kuitenkin riittävänä, jottei kenenkään tarvitse alistua mihin tahansa. Euromäärän jätän viisaampien, vaikka Osmon, päätettäväksi. Määrä voisi myös elää yhteiskunnan tarpeiden mukaan.

    Periaatteessa perustulo kuuluisi kaikille, mutta sen voisi täysikäisillä sitoa vaikkapa kahden vuoden työvelvoitteeseen. Tällä varmistettaisiin sekä se, ettei Suomeen vaelleta helpon rahan takia, että se, ettei synny kokonaan työnteosta vieraantunutta sukupolvea. Kahdessa vuodessa nuori tekijä jo koukuttuu mielekkään työn kautta saavutettamiinsa kulutusmahdollisuuksiin.

    Perustulon ansiosta myös pienipalkkaisen työn tekeminen kannattaisi, kun jokainen lisälantti olisi tekijälle ekstraa. Väitettä, että varmuus toimeentulosta automatisoisi laiskuuden, en niele. Muutenhan rikkaiden lapset eivät opiskelisi tai tekisi töitä. Tosiasiassa he kuitenkin kouluttautuvat pitemmälle kuin muut ja paiskovat muutamaa urheilulla rikastunutta golfeläkeläistä lukuunottamatta töitäkin ainakin siinä missä muutkin. Uskon että turvatun talouden ansiosta, ei siitä huolimatta. Perustulossa tämä turva tuotaisiin kaikille. Pieniä riskejäkin uskaltaisi ottaa, kun täydelliseen viranomaistulkintojen helvettiin vajoamisen vaara poistuisi. Perustulolla saataisiin pukumiesten lisäksi muukin kansa innostumaan elämästään ja sitä kautta innovoimaan.

    2. Poistetaan minimipalkkasäädökset. Kuitenkin niin, ettei nuoren tai maahanmuuttajankaan tarvitse ottaa vastaan miten huonosti palkattua työtä tahansa (40 tunnin työpanoksesta minimi voisi olla vaikkapa 1500 euroa kuussa). Kun perustoimeentulo on kaikille taattu, työnantaja ja työntekijä voivat muuten vapaasti sopia työehdoista kuten haluavat. Julkistetaan kuitenkin samalla kaikki palkkatiedot. Tämä vähentäisi sukupuolten epätasa-arvoa organisaatioiden sisällä. Vain piinttynein sovinisti tai feministi voi kokea ansaitsevansa samasta työstä enemmän vain muniensa tai niiden puuttumisen takia. Yrityksiä julkisuus kilpailuttaisi keskenään. Ihan kelvotonta liksaa ei kannattaisi maksaa, jos seurauksena olisi päätyminen työministeriön netissä julkaisemalle Kuukauden paskatyönantaja – top 50 -listalle. Maineen merkitystä ei reaaliaikaisten tietoverkkojen aikana kannata vähätellä.

    3. Luodaan yhteiskunta, jossa ihminen voi vapaammin säädellä rahatalouteen osallistumisensa astetta. Esimerkiksi YLE-maksun kaltaisia, pelkästään olemassaoloon sidottuja menoja ei missään nimessä pitäisi päästää syntymään. Sen sijaan tulisi tarjota enemmän esimerkiksi puistojen ja kirjastojen kaltaisia julkisia tiloja, joissa olemisesta ei tarvitse erikseen maksaa, edullista tai ilmaista joukkoliikennettä, joka helpottaa liikkumista yleensä ja esimerkiksi vähävaraisen työnhakua ja työssäkäyntiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Samuli Saarelma kirjoitti 16.10.2009 kello 10:22

    Juuso Koponen esitti mielenkiintoisen mutta aika radikaalin mallin koko EU:n maahanmuuttopolitiikalle. En osaa sitä arvioida, miten vaikeita sen käytännön toteutukset olisivat (esim. se, että karkoitukset toimisivat niin kuin hän suunnitteli), mutta unohdetaan tämä ja oletetaan, että systeemi toimisi niin kuin se oli suunniteltu toimivan.

    Seuraus olisi siis se, että Eurooppaan virtaisi kehitysmaista valtava määrä ihmisiä johtuen paremmista työolosuhteista. Tulematta jäisivät kuitenkin ne, jotka haluaisivat vain elellä eurooppalaisten veronmaksajien laskuun, koska maahanpääsy ei samalla tavoin tuottaisi oikeutta toimeentuloturvaan kuten nykyisin turvapaikanhaku. Kokonaisvaikutus voisi olla hyväkin sekä Euroopan että kehitysmaiden itsensä kannalta (vähän kuten öljyrikkaiden arabimaiden ja köyhien Aasian maiden kohdalla asia on).

    Entä sitten ongelmat? Vaikka pitäisi siis elää se kaksi vuotta omin neuvoin ennen kuin pääsee sosiaaliturvan varaan, niin miten olisi tilanne esim. lasten koulunkäynnin kanssa? Olisi toisaalta aika rankkaa kerätä näiltä hanttihommia tekeviltä valtavia koulumaksuja samaan aikaan, kun omat kansalaiset panisivat lapsensa ilmaiseen peruskouluun. Tämä voisi johtaa siihen, että maahanmuuttajilla ei olisi varaa panna lapsiaan kouluun, mikä taas pitkällä tähtäimellä olisi koko yhteiskunnalle huono asia. Toisaalta taas jos koulunkäynti olisi ilmaista, tämä voisi houkutella maahan ihmisiä vain siksi, että he saisivat koulutettua lapsensa ilmaiseksi.

    Vähän sama ongelma liittyy minusta terveydenhoitoonkin. Maahan syntyisi porukka, joka sairastelisi ja jopa kuolisi sairauksiin, jotka olisi suhteellisen helppo hoitaa siksi, että heillä ei ole varaa hoitoon.

    Mutta ehkä sinun mallisi olisi kuitenkin suhteellisen toimiva ja nuo seikat olisivat melko merkityksettömiä kokonaisuuden kannalta.

    Yksi merkittävä etu tällaisessa systeemissä olisi minusta se, että koska nämä massat kehitysmaiden työntekijöitä olisivat maassa täysin laillisesti, heidän laiton hyväksikäyttö olisi paljon vaikeampaa kuin nykyisin. Nykyisin monessa Euroopan maassa laittomia maahantulijoita voidaan sorsia työssä täysin huoletta siksi, että tiedetään, että he eivät mene mihinkään asiasta valittamaan.

    Yksi seuraus tästä laillisten maahanmuuttajien tulvasta olisi kuitenkin se, että ammattiliittojen valta etenkin matalapalkka-aloilla murtuisi. Heillä ei olisi mitään mahdollisuutta yllä pitää monopolin turvin nykyistä palkkatasoa, koska uudet tulijat veisivät heiltä työpaikat. En osaa sanoa, olisiko tämä huono vai hyvä asia. Toisaalta kuluttajille asiat halpenisivat (ihmiset voisivat esim. ostaa siivousta, kun se olisi nykyistä paljon halvempaa). Toisaalta yhteiskunnan epätasa-arvo lisääntyisi jonkun verran, kun maahantulijoiden paine laskisi matalapalkka-alojen palkkoja, muttei juurikaan vaikuttaisi muihin.

    Ihan ideologisena asiana itse kannattaisin tätä, koska periaatteessa näen maailman ilman rajoja asiana, jota kohti meidän tulisi pitkällä tähtäimellä (sanotaan tämä vuosisata) vähitellen siirtyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  96. östfinländare kirjoitti 16.10.2009 kello 10:24

    Humanitaarisen maahanmuuton suurin ongelma on se, että tulijat joutuvat pahimmassa tapauksessa kiikkumaan vuositolkulla ilman työlupaa valmiiksi katetussa pöydässä, vailla kunnon sopeutuskoulutusta (kieli, kulttuuri. Itse olen sitä mieltä työn tekeminen, vaikka suojatyönkin, yhdessä kantaväestön kanssa auttaisi kotoutumista parhaiten.

    Toinen kysymys on sitten mm.Yhdysvalloissa toteutettu malli, jossa pakolaisleireillä annetaan maahanmuuttoon perehdyttävää koulutusta rajatulle motioituneelle porukalle ja koulutuksen priimukset palkitaan GreenCardilla. Lähtötason kieli ja kulttuuritaidot ovat jo hanskassa maahan tullessa, työlupa amerikkalaiseen tyyliin myös.

    “Halpatyövoiman riisto on eettisesti arveluttavaa” argumenttia en ymmärrä. Lähtökohtaisesti siivoutyö minimipalkalla on lottovoitto lähtömaan tilanteeseen verrattuna. Bonuskena ilmainen terveydenhuolto ja itselle ja lapsille etenemismahdollisuudet kouluttautumisen kautta. Onko eettisesti korkeatasoisempaa kaikki mahdollinen “paskaduuni” kehittyviin maihin jossa työolot, palkkataso, ja sosiaali- ja koulutusjärjestelmä on heikommalla tasolla? Poissa silmistä – poissa sydämeltä ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  97. Shakeem kirjoitti 16.10.2009 kello 10:57

    “Työvoimapula on tosiaankin väärä termi. Olen joissakin väittelyissä käyttänyt termiä veronmaksajapula”.

    Vaikka kyse olisikin veronmaksajapulasta, lähestytään ongelmaa väärällä tavalla, jos ainoa ratkaisu on tuoda ulkomailta työvoimaa korjaamaan itseaiheutettua kohtaanto-ongelmaa.

    Koko koulutuspolitiikka pitää remontoida: aloitetaan vaikka karsimalla aloituspaikoista useimmilta aloilta n. 30-50 prosenttia. Näin kohtaanto-ongelma alkaa korjaantua. On väärin kouluttaa ihmisiä massoittain koulutusta vastaamattomaan työhön ja sitten perustella maahanmuuttajien tarvetta kohtaanto-ongelmalla tai erilaisin työvoimapula, veronmaksajapula -termeillä.

    Maahanmuuttajat ovat tervetulleita paikkaamaan aitoa työvoimapulaa, veronmaksajapulaa tai muuta sellasta. Ensin kuitenkin on korjattava itse aiheutetut virheet; vastuunkantajia tuskin löytyy. En missään nimessä vastusta maahanmuuttoa yleisesti: raivostuttavaa on perustella maahanmuuttoa jonakin työvoimapulasta meidät pelastavana elementtinä, samalla kun koulutustuubi ampuu sarjatulella ihmisiä hyödyttöminä kortistoon.

    Minusta meillä kuitenkin on työpaikkapula. Sen korjaaminen onkin ihan eri aihe ja keskustelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. M.L kirjoitti 16.10.2009 kello 11:30

    Halpatyön roudaaminen maahan on epäilyttävää siltä kannalta, että siinä sivuutetaan maan omien työmarkkinoiden markkinamekanismi. Otetaan esimerkiksi siivoustyö. Työhön kyllä löytyisi suomalainen työntekijä palkalla X. Työnantaja on kuitenkin haluton maksamaan palkkaa X, koska hänen mielestään siivoustyöstä ei voi maksaa palkkaa X. Työntekijä haluaa maksaa työstä palkan Y. Nyt siis pitää saada maahan resupekka mistä päin palloa tahansa, joka suostuu tekemään työn palkalla Y.

    Tästä on reiluus kaukana. Automaattinen hinnanmuodostus nähdään yleensä hyvänän ainoastaan silloin kun se laskee työn hintaa. Toiseen suuntaan (ainakaan yksinkertaisessa suorittavassa työssä) mekanismi ei saa toimia. (ainakaan työnantajien mielestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  99. Diletantti kirjoitti 16.10.2009 kello 12:44

    Olikohan se The Economistissa, kun kerrottiin ehdotuksesta, että rikas maa voisi tehdä sopimuksen köyhän maan kanssa maahanmuuttajista? Pääpirteissään juttu menisi niin, että esimerkiksi Suomi voisi sopia Vietnamin kanssa, että 10 000 vietnamilaista saisi viideksi vuodeksi työluvan Suomeen. Suomalaiset firmat yms. toki valitsisivat ketä haluaisivat kiintiöstä. Sovitun ajan kuluttua porukka palaisi kotimaahansa (paitsi ne, jotka saisivat luvan jäädä ja tuoda perheensäkin). Ja uudet 10 000 voisi lähteä, jos tarvetta vielä olisi.

    Kaikki voittaisivat, kun Vietnam saisi pääomaa remisseinä ja palaavien karttuneen ammattitaidon. Verot voisi myös osin maksaa lähtömaahan. Suomi saisi työntekijöitä gastarbeiter-tyyliin huoltosuhdetta vahvistamaan. Siirtotyöläisetkin lähtisivät kai mukisematta, koska eivät kuvitelleetkaan jäävänsä loppuiäkseen. Niiden osalta, jotka haluaisivat jäädä mutta eivät saisi, systeemi ei olisi sataprosenttisen reilu mutta reilumpi kuitenkin suhteessa tilanteseen, että ei saisi ollenkaan tulla nauttimaan kymmenkertaisia palkkoja, joilla rakentaa vaikka talon kotimaahan.

    Olikohan vielä niin, että tällainen systeemi jo on käytössä jossain öljyarabimaissa tms.

    Janne Korhoselle en jaksa vastata, koska hän selvästikään ei pysty tai halua ymmärtää. Aika tyypillistä heikäläisiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  100. Samuli Saarelma kirjoitti 16.10.2009 kello 13:08

    M.L.:”Halpatyön roudaaminen maahan on epäilyttävää siltä kannalta, että siinä sivuutetaan maan omien työmarkkinoiden markkinamekanismi. Otetaan esimerkiksi siivoustyö. Työhön kyllä löytyisi suomalainen työntekijä palkalla X. Työnantaja on kuitenkin haluton maksamaan palkkaa X, koska hänen mielestään siivoustyöstä ei voi maksaa palkkaa X. Työntekijä haluaa maksaa työstä palkan Y. Nyt siis pitää saada maahan resupekka mistä päin palloa tahansa, joka suostuu tekemään työn palkalla Y.”

    Tämä argumentti tulee aina vastaan. Tässä lähdetään jotenkin siitä liikkeelle, että suomalaisella siivoojalla olisi jokin Jumalan antama oikeus siihen työhön palkalla X. Miksei vastaava koske sitten vaikkapa suomalaista lelujen kasaajaa (joka myös haluaisi palkan X), vaan hänen kohdallaan ei ole mitään ongelmaa siinä, että kyseinen työ viedään sinne “resupekan” kotimaahan, jossa resupekka tekee työn palkalla Y.

    Mikä siivoustyössä on sellaista, että sen kohdalla työn hinnoittelussa ei saa käyttää markkinamekanismeja, mutta vastaava ei koske vaikkapa lelujen kokoamista?

    Automaattinen hinnanmuodostus (tarkoitettaneen kysynnän ja tarjonnan lakia) on _aina_ hyvä asia, koska se johtaa resurssien oikeaan allokoitumiseen. Jos jostain työstä on paljon kysyntää sen tarjontaan nähden, ja tämän vuoksi sen hinta nousee, niin tietenkin tämä myös on hyvä asia. Miksei sinusta vastaava saisi toimia toisinpäin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Liian vanha kirjoitti 16.10.2009 kello 14:06

    Koulutetun työvoiman houkuttelu kehitysmaista on myös epäeettistä. Näin viedään se vähätkin mahdollisuudet kehitykseen siellä.

    Eikä ratkaisut ole maahanmuutossa, tuottavuus kasvaa tulevaisuudessa huimaa vauhtia.
    Vienti on kasvanut 15 vuodessa n kaksinkertaiseksi, mutta vientiteollisuus on vähentänyt työvoimaa n kolmanneksen eli 200000.

    Eikä työvoimapula koskee juurikaan duunariammatti, raksamiehen, siivoojan etc paikat täytetään kolmessa päivässä.
    Bussikuskit ovat poikkeus, mutta jos pitää sitoutua työhön 16-18 tuntia päivässä niin eipä siinä perhe-elämää ole.

    Työvoimapulaa meillä oli myös edellisen laman aikaan , tilastoista käy selville, että 1992-1994 3 % rekrytoinnissa oli ongelmia löytää sopivaa kandidaatin.
    Vuonna 2007 sama luku oli 4 % eli ne eivät poikkea juuri toisistaan..
    Ja mistä ammattilaista oli pula ? Lääkäreistä, sairaanhoitajista, bussikuskeista

    Tuottavutta voidaan nostaa myös kotimaisilla sektoreillakin, myös palveluja voidaan automatisoida.

    Jopa suurta taitoa vaativaa kirurgin työtä voidaan automatisoida ja ja tehdä leikkauksia turvallisesti roboteilla.
    Lentokone lentää jo ilma lentäjää kentältä toiselle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  102. Nimi Merkkinen kirjoitti 16.10.2009 kello 15:05

    Osmo kirjoitti näin: “Kirjoitan tätä Lontoosta, jossa koko palveluala on intialaisen väestön hallussa. Eivät he ole tulleet tänne pakolaisina.”

    Jos saan jatkaa vielä hiukan aiemmin esittämästäni näkökulmasta, että islamin kasvava valta Euroopassa olisi huomioitava myös maahanmuuttokysymyksessä ja työvoimapulassa (oli se sitten todellista tai ei).

    Iso-Britannian intialaisväestö ei ole muuttanut maahan pakolaisina. Intia on entinen siirtomaa. Iso-Britanniaan on muuttanut ei-pakolaisina paljon väkeä myös Intian nykyisestä naapurista Pakistanista. Molempien maiden asukkaiden valtauskonto on eri kuin enimmäkseen kristityn Iso-Britannian.

    En tiedä, miten Iso-Britannian intialaisväestö yleisesti ottaen voi. Pakistaanien voinnista sen sijaan tihkuu aina välillä tietoa median kautta. He ovat syyllistyneet muun muassa oman maansa kansalaisten räjäytyksiin. Tekijöinä ei ole ollut se ensimmäinen, vasta integroitumaan opetteleva maahanmuuttajasukupolvi.

    Eikö se ihmetytä, että ei-pakolaisina ja jo hyvän aikaa sitten maahan muuttaneiden jälkeläiset alkavat yhtäkkiä toimia omaa kotimaataan vastaan? Muitakin esimerkkejä löytyy. Heidän pitäisi saada noudattaa esimerkiksi omaa, islamilaiseen perinteeseen perustuvaa lainsäädäntöä.

    Miten tätä voi selittää, etteivät ei-pakolaisina tulleet ole integroituneet kansainväliseen Iso-Britanniaan edes muutamassa sukupolvessa. Samansuuntaisia uutisia on kuulunut Saksan turkkilaisväestön suunnalta, joka sekään ei ole tullut Saksaan pakolaisstatuksella.

    Henkilökohtaisesti uskon, että Eurooppa joutuu vielä kuumeisesti pohtimaan, miten se aikoo jatkossa selviytyä mahdollisimman hienotunteisesti tämän itseaiheutetun “monikulttuuriongelmansa” kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  103. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2009 kello 17:33

    Iso-Britannian intialaisväestö ei ole muuttanut maahan pakolaisina.

    Jos kirjoitan artikkelin, jonka mukaan Suomi tarvigtsee enemmän työpeäristä maahanmuuttoa, ja käytän hyvänä esimerkkinä tästä Britannian intialaisväestöä, tokkakai joku maahanmuuttgokriitikko mene sanomaan, etteivät ne ole pakolaisia. Eikö maahanmuuttokirriset voi oppetalla edes logiikan alkeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Janne Korhonen kirjoitti 16.10.2009 kello 18:35

    Juuso Koponen, Samuli Saarelma et al:

    Tuo ajatus maahanmuuttajien sosiaaliturvan rajoittamisesta on yksi mahdollinen ratkaisumalli tähän ongelmaan. Se ei kuitenkaan välttämättä ole käytännössä toimiva; käytännössä sosiaaliturvan ulkopuolelle sulkeminen a) ei oikein toimi (esim. käytännön kokeiluissa lopputuloksena on ollut se, että maahanmuuttajat siirtyvät mm. kalliin ensiavun asiakkaiksi) b) ei ole fiksua. Lisää voi lukea tuonne blogiini referoimasta Tito Boerin tutkimuksesta.

    Boeri pitää vähiten huonona ratkaisuna maahanmuuttajien pisteyttämistä. Olen itsekin kallistunut sille kannalle. Muissa asioissa olen oleellisesti ottaen samaa mieltä kuin blogin isäntä ja esim. nimimerkki Sisyfos Kivi, joten en vaivaudu argumentteja toistamaan. Kunhan totean, ettei ole mielestäni mitenkään fiksua eikä ihmisarvoista luoda maahan “paskatyöluokkaa” jonka tunnistaa ihonväristä.

    Mutta tulevaan työvoimapulaan en kyllä usko. Monista syistä, joita linjasin ylempänä, mutta ehkäpä ennen kaikkea teknologian kehityksen vuoksi.

    Juttelin tuossa päivänä muutamana taas erään tekoälyasiantuntijan kanssa; vakaa ja vakuuttavasti argumentoitu näkemys oli, että yhtäältä netin levitessä fyysiseen maailmaan sulautetun elektroniikan kautta, ja toisaalta adaptiivisissa ja oppivissa järjestelmissä tapahtuneen kehitystyön ansiosta, olemme likimain uuden aikakauden kynnyksellä automaation hyödyntämisessä. Kuten tyypillistä, ihmiset vain yliarvioivat lyhyen ja aliarvioivat pitkän tähtäimen vaikutukset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  105. Johannes Kellomäki kirjoitti 16.10.2009 kello 19:53

    Miksi työperäisen maahanmuuttopolitiikan pitäisi olla lottoamista? Miksei haeta täsmällisesti sitä, mitä tarvitaan? Miksi kotouttaminen pitää tehdä kokonaan Suomessa, jossa elinkustannukset ovat kalliit? Miksei sitä tehdä lähtömaassa? Tässä yksi visio:

    Suomessa on pula lääkäreistä. Virkoihin on etenkin syrjäseuduilla vaikea saada väkeä ja palkat ovat karanneet veronmaksan näkökulmasta kestämättömälle tasolle. Hoitoalan työvoimapulasta puhutaan muutenkin paljon. Hankitaan siis lääkäreitä ulkomailta. Itä-Suomessa on jo näin tehtykin. Venäläislääkäreihin ollaan tyytyväisiä. Venäjältä on kuitenkin vaikea saada aikaiseksi suurta lääkärien muuttoliikettä, koska Venäjälläkin lääkärin elintaso on ihan mukava. Käännetään siis katse kehitysmaihin.

    Kuubassa on valmis infra lääkärien kouluttamiseen. Lisäksi maassa on tavattoman hyvä lääkäritilanne, minkä ansiosta esimerkiksi lapsikuolleisuus on pienempi kuin USA:ssa. Kuuban terveydenhoitojärjestelmä siis kestäisi sen, että Suomi rekrytoisi lääkäreitä. Eettiset ongelmat olisivat siis huomattavasti pienempiä kuin vaikkapa filipiinosairaanhoitajien tapauksessa. Kokonaan niistä päästäisiin, jos Suomi osallistuisi kouluttamiseen ja rekrytoisi sitten näitä ”ylimääräisiä” lääkäreitä.

    Lääkärien kouluttaminen Suomessa on tolkuttoman kallista verrattuna Kuubaan. Koulutetaan heidät siis siellä. Samalla laadukasta suomalaista työvoimaa vapautuu esim. teollisuuden tarpeisiin insinööreiksi yms, kun lahjakkaat nuoret eivät pääse lääkäreiksi. Noh, kärjistys on kärjistystä.

    Joka tapauksessa Suomi voisi hyvin tehdä Kuuban kanssa sopimuksen lääkärien kouluttamisesta. Kuuba kouluttaa ja Suomi maksaa viulut. Valmistuneet pääsevät Suomeen töihin. Suomi saa lääkärinsä halvemmalla, Kuuba tekee kouluttamisesta kohtuullista voittoa ja saa siten kaipaamaansa valuuttaa. Kuubalainen nuori saa ilmaisen koulutuksen ja hurjan tulotason, ehkä eksoottisen vaalean puolisonkin. Kotouttaminen voidaan laittaa hyvään alkuun jo ennen Suomeen muuttoa. Esim. suomen kielen opinnot voidaan laittaa osaksi lääkärikoulutusta. Uskallan arvata, että aika moni suomen kielen maisteri ihan mielellään lähtisi palmun varjoon opettamaan.

    Valmistumisen jälkeen kuubalainen muuttaisi Suomeen ja saisi välittömästi pysyvän oleskeluluvan. Kansalaisuuden saamista koskisivat normaalit tai normaalia helpommat säännöt. Olisi tietysti olemassa riski, että kuubalaislääkäri muuttaisi jonnekin muualle, jolloin Suomi menettäisi panostuksista koituvan hyödyn. Tähän voitaisiin varautua sopimuksella, joka tehtäisiin Suomen ja kuubalaislääkärin kesken. Sopimuksessa lääkäri sitoutuisi maksamaan koulutuksensa täysimääräisesti, jos muuttaisi muualle valmistumista seuraavien kymmenen vuoden aikana. Onhan se tylyä sitouttaa näin, mutta toisaalta kuubalaislääkärille (ja sukulaisille, jotka saisivat rahalähetyksiä) järjestely olisi muutoin sangen reilu. Kymmenen vuoden jälkeen lääkärillä olisi jo toivottavasti siteitä Suomeen sen verran(se eksoottinen puoliso ja suomalaisiksi kasvaneet lapset), että hän pysyisi maassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  106. Liian vanha kirjoitti 16.10.2009 kello 21:32

    “En tiedä, miten Iso-Britannian intialais väestö yleisesti ottaen voi. Pakistanin voinnista sen sijaan tihkuu aina välillä tietoa median kautta. He ovat syyllistyneet muun muassa oman maansa kansalaisten räjäytykset”
    Alun perin pakistanilaiset ja intialaiset tuotiin halvaksi teollisuus työvoimaksi, erityisesti vaatetus teollisuuden tarpeisiin.
    Ilmainen työ kun ei enää kelvannut englantilaisille.

    Siis aivan sama syy kuin nyt Suomessa.
    Lopulta hekin saivat sellaista palkkaa, että halpaa työvoimaa käyttävä teollisuus muutti muualle.

    Värillisen on vaikea edetä Britannian tapaisessa luokkayhteiskunnassa ja sinne onkin syntynyt koulutettujen ja katkerien nuorten miesten joukko, joka on altis terrorismille.

    Sama odottaa Suomeakin, jos ajatellaan, että tänne tuodaan ihmisiä vain bussikuskiksi ja kuvitellaan, että he pysyvät tässä luokassa sukupolvia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  107. Nimi Merkkinen kirjoitti 16.10.2009 kello 22:22

    Osmo Soininvaara kirjoitti 15.10.2009 kello 11:35

    “Kirjoitan tätä Lontoosta, jossa koko palveluala on intialaisen väestön hallussa. Eivät he ole tulleet tänne pakolaisina. Myös Suomen ulkomaalaisväestöstä selvä vähemmistö on tullut mitenkään humanitaarisin perustein. Minä haluaisin, että joskus puhuttaisiin siitä enemmistöstä.”

    Osmo Soininvaara kirjoitti 16.10.2009 kello 17:33

    Lainaus Nimi Merkkiseltä eli minulta: “Iso-Britannian intialaisväestö ei ole muuttanut maahan pakolaisina.”

    Jos kirjoitan artikkelin, jonka mukaan Suomi tarvigtsee enemmän työpeäristä maahanmuuttoa, ja käytän hyvänä esimerkkinä tästä Britannian intialaisväestöä, tokkakai joku maahanmuuttgokriitikko mene sanomaan, etteivät ne ole pakolaisia. Eikö maahanmuuttokirriset voi oppetalla edes logiikan alkeita.

    * * *

    Minun logiikkani mukaan meillä on nyt ilmeisesti ollut käytössämme samat logiikan alkeet. Rehellisyyden nimissä on sanottava, etten olisi osannut nostaa intia- ja pakistanilaisväestön erilaista asemaa esille ilman tätä Osmon lausetta: “Eivät he ole tulleet tänne pakolaisina.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. K-Veikko kirjoitti 17.10.2009 kello 1:15

    Re: Johannes Kellomäki kirjoitti 16.10.2009 kello 19:53

    Itse olen samoilla linjoilla
    http://kveikko.blogit.uusisuomi.fi/2009/09/19/siirtolaismatkailu/

    Yksi tärkeä pointti siirtolaisuudessa on sitouttaa tulijat työntekoon. Periaate on sama kuin aravalainassa; vapaaehtoisesti otettu velkataakka pitää työntekijän ojennuksessa ja mukana työelämässä.

    Vasta-argumenttina tietenkin on että me “imuroidaan parhaat aivot” maasta ulos; olisi parempi että he pysyisivät kotimaassaan kantamassa vettä kaivosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  109. Samuli Saarelma kirjoitti 17.10.2009 kello 1:26

    Olen Janne Korhosen kanssa samaa mieltä, että maahanmuuttajien sulkeminen sellaisten asioiden ulkopuolelle, jotka muulle väestölle suodaan, voisi olla käytännössä vaikeaa. Mainitsin itse jo koulun. Tuo terveydenhoidon kanssa voi hyvin olla sama juttu. Siinäkin tosin ongelmaksi tulee, että jos maahanmuuttajat saavat automaattisesti saman tason hoidon kuin kaikki muutkin, seurauksena on terveysturismia, kun kehitysmaiden asukkaat matkustavat hoidattamaan itseään Euroopassa eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla ilman tarkoitustakaan missään vaiheessa tehdä töitä.

    Sosiaaliturva voisi olla ainoa asia, missä tuo kahden kerroksen väkiajattelu toimisi. Jos maahanmuuttajalla ei olisi rahaa, niin paska nakki. Omaan maahan voi aina palata, jos uskoo siellä asioiden olevan paremmin.

    Mainitsemasi pisteytyksen ongelma taas on siinä, että se ei poista sitä Juuson mallin (täysin vapaa maahanmuutto) poistamaa ongelmaa, eli laitonta maahanmuuttoa ja tekaistuilla syillä turvapaikan hakua. Jos olet kehitysmaan asukas, jolla pisteet eivät riitä maahanpääsyyn, systeemi näyttää sinulle käytännössä täsmälleen samalta kuin nykyinenkin. Jos ne länsimaiden paskaduunit kiinnostavat, hakeudut rajan yli laittomasti. Jos taas sosiaaliturva, tekaiset turvapaikkahakemuksen.

    Mitä “paskatyövoiman” ihmisarvoon tulee, niin tekeekö se jotenkin hommasta ihmisarvoisempaa, että kyseiset ihmiset tekevät vielä kurjempia duuneja siellä omassa maassaan (eiväthän he muuten liikkeelle olisi lähdössä)? Se, että he ovat meidän näkyvissämme (sen sijaan, että puurtaisivat niissä hikipajoissaan tuhansien kilometrien päässä), tekee heistä jotenkin alempia ihmisarvoltaan? Minusta ongelmaa ei ole, jos vain vallitsevia lakeja noudatetaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Liian vanha kirjoitti 17.10.2009 kello 6:06

    “Olen Janne Korhosen kanssa samaa mieltä, että maahanmuuttajien sulkeminen sellaisten asioiden ulkopuolelle, jotka muulle väestölle suodaan, voisi olla käytännössä vaikeaa. Mainitsin itse jo koulun”

    Tuo maahanmuuttajien sulkeminen yhteiskunnan ulkopuolelle on varmin tapa luoda kotimaista terrorismia.

    Yksi ongelma, joka liittyy köyhistä maista tulevaan työvoiman on, että he lähettävät rahaa kotiin esim jos tuut Vietnamista työntekijän niin hän lähettää kaiken liikenevän kotimaahansa. Tämä johtuu tietysti köyhyydestä ja kulttuurin luomasta perheen sisäisestä huolto velvoitteesta.

    Kun esim 50 % palkasta valuu ulos maasta niin se huonontaa vaihtotasetta ja ulkomaisen työvoiman vaikutus bkt:een ei ole niin suurta kuin määrä edellyttäisi.

    Toinen ongelma on, että jos tuodaan kouluttamatonta työvoimaa jostain köyhästä maasta niin se ei ole tottunut teolliseen kulttuuriin ja työhön sopeutuminen ja ammattikoulutus vievät aikaa ja maksavat ja tulos on epävarma.

    Jos taas tuodaan koulutettua työvoimaa niin sekin tulee köyhistä maista niin silloin kehitysavusta tehdään tehotonta,se on kuin veden kantamista kaivoon

    Kyllä ne todelliset vaihtoehdot ovat

    1. Tuottavuuden lisääminen
    2. 20-25-vuotiaiden työnteon lisääminen eli opiskelun ja työn yhdistäminen
    3. 55-70-vuotiaiden työtehon lisääminen

    Tämän reservin käyttöönotto ei tarvitse kotoutumista eikä suurta koulutustakaan eli sen hyödyntäminen on halpaa

    Näissä on n miljoonan työvuoden reservi, mutta poliitikot ovat EK:n talutusnuorassa eivätkä uskalla muuttaa EK:n kirjoittamaa hallitusohjelmaa.

    Mutta pakko ei toimi, pitäisi olla porkkanoita.
    NL tuota pakkoa kokeiltiin, mutta se johti siihen , että kaikki huijasivat kilpaa työnantajaa ja valtiota

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  111. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.10.2009 kello 9:24

    Maahanmuutttajien rajoittunutta tai oikeammin työhön sidottua sosiaaliturvaa on kokeiltu EU-kansalaisilla, eikä sen soveltaminen EU:n ulkopuolelta tuleviin siten voi olla täysin väärin. Jos virolainen tulee Suomeen, hän ei saa täältä muuta sosiaaliturvaa kuin kyydityksen kotiin, ellei omillaan pärjää, ennen kuin on ollut massa töissä riittävän kauan ja alkaa maksaa myhös veronsa Suomeen.
    Tätä on sovellettu esimerkiksi Romanian romaneihin, joilla ei ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan, mutta jotka saavat sen saatuaan Suomesta työapaikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  112. Liian vanha kirjoitti 17.10.2009 kello 15:24

    “Jos virolainen tulee Suomeen, hän ei saa täältä muuta sosiaaliturvaa kuin kyydityksen kotiin, ellei omillaan pärjää, ennen kuin on ollut massa töissä riittävän kauan ja alkaa maksaa myhös veronsa Suomeen.”

    EU-tiedotuksen mukaan tuo aikaraja on kolme kuukautta eli jos virolainen on ollut töissä täällä kolme kuukautta niin hän voi anoa kotipaikkaoikeutta ja se on hänelle myönnettävä, jos hän on töissä.
    Eli vähän yli kolmen kuukauden työssäolon jälkeen EU-kansalainen voi siirtyä elämään sosiaaliturvan varassa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  113. Juuso Koponen kirjoitti 17.10.2009 kello 20:47

    En osaa sitä arvioida, miten vaikeita sen käytännön toteutukset olisivat (esim. se, että karkoitukset toimisivat niin kuin hän suunnitteli), mutta unohdetaan tämä ja oletetaan, että systeemi toimisi niin kuin se oli suunniteltu toimivan.

    Karkoituksista sen verran, että nykyiselläänhän ongelma laittomassa maahantulossa on se, että suurin osa Eurooppaan tulevista laittomista siirtolaisista tulee muuta kautta kuin laillisten rajanylityspisteiden kautta. Jos maahan pääsisi laillisesti (ellei sitten olisi kertalleen törttöillyt ja joutunut karkoitetuksi), ihmissalakuljettajien bisnes muuttuisi kannattamattomaksi, ja omin avuin vaikkapa Välimeren ylittäminen tuskin useimmilta siirtolaisilta onnistuu. Näin ollen voitaisiin luottaa pitkälti siihen että maahanmuuttajat tulevat laillisia reittejä ja rajanylityspisteissä olisi biometristen tunnisteiden avulla helppo tarkistaa onko kyseessä henkilö joka on jo kertaalleen karkoitettu.

    Entä sitten ongelmat? Vaikka pitäisi siis elää se kaksi vuotta omin neuvoin ennen kuin pääsee sosiaaliturvan varaan, niin miten olisi tilanne esim. lasten koulunkäynnin kanssa? Olisi toisaalta aika rankkaa kerätä näiltä hanttihommia tekeviltä valtavia koulumaksuja samaan aikaan, kun omat kansalaiset panisivat lapsensa ilmaiseen peruskouluun. Tämä voisi johtaa siihen, että maahanmuuttajilla ei olisi varaa panna lapsiaan kouluun, mikä taas pitkällä tähtäimellä olisi koko yhteiskunnalle huono asia. Toisaalta taas jos koulunkäynti olisi ilmaista, tämä voisi houkutella maahan ihmisiä vain siksi, että he saisivat koulutettua lapsensa ilmaiseksi.

    Oma ratkaisuni on, että koulupakko koskisi kaikkia lapsia, mutta maahanmuuttajilta jotka eivät vielä ole sosiaaliturvan piirissä, kerättäisiin koulutuksen todellisia kustannuksia vastaava koulumaksu. Tämä johtaisi todennäköisesti käytännössä siihen, että alkuun lapsia ei otettaisi yleensä mukaan vaan perheenpää tulisi ensin tänne tienaamaan ja lähettäisi rahaa kotiin, perhe seuraisi sitten myöhemmin perässä – jos seuraisi.

    On huomionarvoista, että kun maahan pääsee liikkumaan vapaasti, maahanmuuttajat voivat siirtyä joustavammin kotimaansa ja EU:n väliä työ- ja perhetilanteen mukaan, kun taas nyt kerran maahan päässyt joutuu roikkumaan täällä oli tilanne mikä hyvänsä, koska jos lähtee käymään muualla, ei ehkä pääsekään enää takaisin. (Tämä ilmiö on empiirisesti havaittu USA:ssa meksikolaisten siirtolaisten parissa. Lailliset siirtolaiset lähtevät usein takaisin Meksikoon kun työtilanne USA:ssa heikkenee ja palaavat kun töitä taas on, kun taas laittomat siirtolaiset pysyttelevät maassa kertaalleen sinne suurella vaivalla päästyään ja elättävät itsensä sitten esim. pikkurikollisuudella jos töitä ei ole.) Näin ollen laillisesti EU:ssa työskentelevä siirtolainen ei välttämättä tule perheineen ja loppuiäkseen, tai ainakaan päätöstä ei tarvitse tehdä silloin kun tulee ensi kertaa maahan vaan voi ensin katsoa löytyykö niitä töitä jne. ja onko tämä sellainen ympäristö jossa lapsensa haluaa kasvattaa.

    Vähän sama ongelma liittyy minusta terveydenhoitoonkin. Maahan syntyisi porukka, joka sairastelisi ja jopa kuolisi sairauksiin, jotka olisi suhteellisen helppo hoitaa siksi, että heillä ei ole varaa hoitoon.

    USA:ssahan ensiavun tapainen akuuttisairaanhoito on ilmaista niillekin joilla ei ole vakuutusta, mutta kattavampi hoito pitää kustantaa sitten itse (yleensä vakuutuksella). Järjestelmä on kaikkea muuta kuin ideaali USA:n tapauksessa jossa kyse on monien ihmisten koko elämän ainoasta turvasta, mutta mielestäni se on kohtuullinen kompromissivaihtoehto tässä omassa skenaariossani työperäisten maahanmuuttajien kohdalla kun kyseessä on ensinnäkin väliaikainen tilanne ja toisekseen varmaan enimmäkseen kyse on nuorista ja terveistä ihmisistä. Luultavasti joku vakuutusyhtiö saattaisi tarjota ihan kohtuuhintaista terveysvakuutustakin tällaisille maahanmuuttajille koska heidän sairastavuutensa on varmaankin väestön keskiarvon alapuolella juuri demografisista syistä johtuen.

    Toisaalta yhteiskunnan epätasa-arvo lisääntyisi jonkun verran, kun maahantulijoiden paine laskisi matalapalkka-alojen palkkoja, muttei juurikaan vaikuttaisi muihin.

    On varmaan totta, että yhteiskunnallinen epätasa-arvo EU:n ja yksittäisten maiden tasolla tämän seurauksena lisääntyisi, mutta toisaalta koko maailman tasolla vähenisi. Matalapalkkaista “paskaduuniakin” tekevä maahanmuuttaja todennäköisesti on paremmassa asemassa täällä kuin olisi kotimaassaan ilman mahdollisuutta maahanmuuttoon.

    Tähtäimenä tulisi olla mahdollisimman tasa-arvoinen yhteiskunta, mutta mielestäni ei ole oikein että kansallinen tasa-arvo saavutetaan suuremman kansainvälisen epätasa-arvon kustannuksella.

    Suomi saisi työntekijöitä gastarbeiter-tyyliin huoltosuhdetta vahvistamaan. Siirtotyöläisetkin lähtisivät kai mukisematta, koska eivät kuvitelleetkaan jäävänsä loppuiäkseen. Niiden osalta, jotka haluaisivat jäädä mutta eivät saisi, systeemi ei olisi sataprosenttisen reilu mutta reilumpi kuitenkin suhteessa tilanteseen, että ei saisi ollenkaan tulla nauttimaan kymmenkertaisia palkkoja, joilla rakentaa vaikka talon kotimaahan.

    Itse olisin hyvin, hyvin varovainen tämän “circular migration”/gasarbaiter-ajatuksen suhteen. Nämä maahanmuuttokriitikoiden usein siteeraamat varoittavat esimerkit monista eurooppalaisista maista ovat pitkälti seurausta juuri siitä, että työvoiman ajateltiin tulevan vain väliaikaisesti ja palaavan sitten kiltisti kotiin kun työt on tehty, jolloin minkäänlaista kotouttamistyötä ei edes yritetty. Kun sitten merkittävä osa siirtolaisista päättikin jäädä, kulttuurikonflikti oli valmis.

    Mielestäni kaikkien maahanmuuttajien kohdalla pitää lähteä siitä, että nämä vähintäänkin saattavat jäädä pysyvästi ja aloittaa kielenopetus ja muu kotouttaminen heti alusta asti.

    Koulutetun työvoiman houkuttelu kehitysmaista on myös epäeettistä. Näin viedään se vähätkin mahdollisuudet kehitykseen siellä.

    Totta tuokin, mutta pitää muistaa että toisaalta siirtotyöläisten kotimaihinsa lähettämät rahat (remittances) ovat monien maiden tärkein valuuttatulojen lähde ja esimerkiksi paljon kehitysapua merkittävämpi taloudellinen tekijä. Joku tasapaino on löydettävä näiden asioiden välille.

    Itse pitäisin järkevänä kehitysapuna esimerkiksi sellaista, että esimerkiksi Suomi ottaisi vuosittain tietyn määrän vaikkapa tansanialaisia tänne opiskelemaan insinööreiksi, lääkäreiksi ym. He saisivat ilmaisen koulutuksen ja automaattisesti pysyvän oleskelu- ja työluvan, mutta sillä ehdolla että he valmistuttuaan täällä, sitoutuvat työskentelemään kotimaassaan tietyn ajan, vaikkapa 4 vuotta. Moni saattaisi todeta että jää ihan mieluusti sinne pitemmäksikin aikaa, kun kuitenkin aina on olemassa takataskussa se optio että pääsee Suomeen hommiin jos siltä tuntuu kun koulutus ja kielitaito sekä lupa-asiat ovat kunnossa. Näin saataisiin koulutettua työvoimaa sekä Suomen että Tansanian käyttöön.

    Samansuuntaisia uutisia on kuulunut Saksan turkkilaisväestön suunnalta, joka sekään ei ole tullut Saksaan pakolaisstatuksella.

    Sivuhuomautuksena: Kirjoitan tätä Berliinin “Kreuztambulista” eli Kreuzbergistä, jonka asukkaista noin kolmasosa on turkkilaistaustaisia. Vaikka heidän integraationsa ei missään nimessä ole onnistunut erinomaisesti – merkittävä osa ei esimerkiksi puhu saksaa kunnolla jos ollenkaan – tämä on kyllä aika kaukana Hommaforumilla ja mamukriittisissä blogeissa kuvatusta mokuhelvetissä jossa ei valkoinen mies uskalla kadulla liikkua. Täällä samoin kuin viereisessä Neuköllnissä liikkuessani kaikkina mahdollisina vuorokaudenaikoina olen tuntenut oloni paljon turvallisemmaksi kuin vaikka Helsingin rautatieasemalla viikonloppuna ravintoloiden sulkeutumisaikaan jolloin väkivallan uhka leijuu hyvin kouriintuntuvasti ilmassa. Eniten häiriötä täällä aiheuttavat ihan eurooppalaissyntyiset “anarkomarkot”, joskaan ei heistäkään itselleni sen kummempaa riesaa ole ollut kuin että joskus on ollut liikenne poikki jonkun mielenosoituksen takia.

    Saksassa turkkilaisten integrointiongelmiin on herätty aivan liian myöhään. Siirtotyöläisten ajateltiin palaavan kotimaihinsa muutaman vuoden työkeikan jälkeen, joten käytännössä mitään kotouttamistyötä ei tehty ollenkaan. Tämän virheen me Suomessa voimme vielä välttää.

    Eettiset ongelmat olisivat siis huomattavasti pienempiä kuin vaikkapa filipiinosairaanhoitajien tapauksessa.

    Käsittääkseni Filippiinit kouluttaa ihan tarkoituksella sairaanhoitajia yli oman tarpeen, “vientiin”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  114. Juuso Koponen kirjoitti 17.10.2009 kello 20:52

    Jaa niin vielä yksi homma unohtui:

    Nykyisellään moni maahanmuuttaja maksaa ihmissalakuljettajalle tuhansia euroja maahanpääsystä. Heillä siis on usein jonkinlainen alkupääoma. Jos tätä ei tarvitsisikaan maksaa salakuljettajille, vaan sen voisi käyttää perillä esimerkiksi juuri oman terveydenhuollon järjestämiseen, tässä voittaisivat kaikki (paitsi salakuljettajat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  115. Crash kirjoitti 18.10.2009 kello 3:48

    kulmis kirjoitti 15.10.2009 kello 11:54

    “Toinen elatussuhdetta elvyttävä tekijä on työurien pidentäminen, myös alkupäästä. Tällä hetkellähän suomessa on kaikkien aikojen maailmanennätys 20-30 ikäisten opiskelumäärissä (hesarissa taisi olla joku viikko sitten juttua tutkimuksesta jonka mukaan 42% ko. ikäluokasta opiskelee, usassa ja briteissä vastaava luku on jotain 20-25%, ruotsissa 35). Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö YTHS:n tutkimuksen mukaan kolmasosalla yliopisto-opiskelijoista on mielenterveysongelmia. Sekin lienee maailmanennätys. Näillä ennätyksillä on syy-seuraus suhde. ”

    Nyt on jo aivan pakko pyytää lähdettä.

    Poistuisivatko mielenterveysongelmat, jos ao. ihmiset opiskelun sijaan tekisivät töitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  116. Tepe kirjoitti 19.10.2009 kello 20:52

    Osmo, päättelyssäsi on vain yksi tärkeä virhe.

    Suomen ei-työssäkäyvä väestönosa kasvaa reilusti, sanotaan nyt vaikka puolella vuosien 2000 ja 2020 välillä. Jos haluamme pitää huoltosuhteemme ennallaan, on työpaikkojen määrä kasvettava myös puolella. Koska Suomessa on n. 2 miljoonaa työllistä (ja näin on ollut jo 40-luvulta lähtien, ei se siitä ole muuttunut miksikään, ei sittenkään vaikka välillä on ollut jättityöttömyyttä ja toisaalta yli miljoonan pienempi väestö ja välillä on perustettu hätätilahallituksia ja välillä on satsattu aivan erityisesti työttömyyden torjuntaan), tarkoittaa tämä, että meidän on jostakin keksittävä miljoona uutta työpaikkaa.

    Mistä me nyt yhtäkkiä keksimme miljoona uutta työpaikkaa entisten 2 miljoonan lisäksi? Jos niitä voidaan hallituksen määräyksillä lisätä, niin miksei niitä lisätä nyt heti, kun meillä on 270 000 työtöntä työnhakijaa ja saman verran piilotyöttömiä? Miksei niitä miljoonaa työpaikkaa keksitty 60- ja 70-luvuilla, kun satojentuhansien suomalaisten piti lähteä työn perässä Ruotsiin. Tai miksei niitä työpaikkoja keksitty, kun Kekkonen nimitti hätätilahallituksen, kun työttömien määrä ylitti 100 000?

    Siis toistan kysymykseni. Mistä me nyt yhtäkkiä keksitään miljoona uutta työpaikkaa. Vieläpä maahanmuuttajille?

    Jään odottamaan vastaustasi.

    p.s.
    Todellisuudessa emme voi lisätä työpaikkojamme. Ainoa keino rajoittaa huoltosuhteen huononemisesta syntyviä haittoja on pienentää ei-työssäkäyvien määrää.

    Toisaalta, ei minua haittaa, vaikka huoltosuhde huononee. Sehän vain tarkoittaa, että vaurastumisemme pysähtyy. Kyllä minä sen kestän. Voin elää ihan hyvin nykyisellä tulotasollani tulevaisuudessakin. Ei minun elintasoni ylläpidon takia tarvitse tänne tuoda armeijakaupalla ulkomaalaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  117. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.10.2009 kello 22:14

    Tepe laskee nyt väärin. Elatussuhteen pitämiseksi ennallaan väkiluvun ja työpaikkojen määrän suhde on pidettävä jokseenkin ennallaan. Olemme varautuneet elatussuhteen jatkamiseen jonkin verran, mutta nyt se on laskemassa liikaa. Nykyseknaariolla väkiluku pysyy osapuilleen ennallaan, mutta työikäisen väest56än määrä alenee. Kaikki menee jokseenkin hyvin, jos työpaikkojen määrä ei laske vaan pysyy ennallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  118. Riitta kirjoitti 19.10.2009 kello 22:51

    “Poistuisivatko mielenterveysongelmat, jos ao. ihmiset opiskelun sijaan tekisivät töitä?”

    Niitä ei edes syntyisi, jos ao. ihmiset hoitaisivat opintonsa järkevällä tahdilla eivätkä jäisi potemaan maailmantuskaa ja sen perään tuskailemaan opintojen pitkittymistä. Opiskeluaikojen rajoittaminen on oikeasti hyvä asia: aika monen gradun (teekkareilla fysiikan töiden) tekeminen venyy ja vanuu vain sen vuoksi, että mitään deadlinea ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. Tepe kirjoitti 19.10.2009 kello 23:03

    “Olemme varautuneet elatussuhteen jatkamiseen jonkin verran, mutta nyt se on laskemassa liikaa.”

    Eli siis mitä tästä seuraa? Huoltosuhde laskee, sille emme voi mitään. Näin on, koska lukumääräisesti työpaikkojemme määrä ei kasva eikä edes voisikaan kasvaa.

    “Kaikki menee jokseenkin hyvin, jos työpaikkojen määrä ei laske vaan pysyy ennallaan.”

    No, niin, hienoa. Mutta huomaatko yhden asian? Nyt meidän ei tarvitsekaan siis lisätä työpaikkoja. Riittää, että täytämme olemassa olevat paikat eläkkeelle lähtijöiden vanavedessä. Tämä on juuri se, mitä ajan koko ajan takaa: emme tarvitse, eikä meille edes synny uusia työpaikkoja lukumääräisesti.

    Kuitenkin Katainenkin heittää uutisissa, että tarvitsemme 1,8 miljoonaa uutta maahanmuuttajaa, jotta huoltosuhteemme pysyisi ennallaan, ja julkinen keskustelu yleisemminkin lähtee siitä, että tarvitsemme suuret määrät työperäistä maahanmuuttoa. Tarkoittaako Katainen muka, että tarvitsemme pelkästään eläkkeelle lähtijöiden tilalle 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa? Ei tietenkään. Mitä se mies sitten horisee? Minä en ainakaan ymmärrä. Mutta sen ymmärrän, että huoltosuhde-käsitettä käytetään propagandanomaisesti.

    Julkisen keskustelun perusteella matti meikäläiselle on muodostunut käsitys, että maahanmuuttajia on saatava valtavat määrät. Tämähän ei voi yksinkertaisesti pitää paikkaansa. Suomessa on aina ollut valtavasti työttömiä. Nytkin on työvoimaviranomaisen mukaan 270 000 työtöntä työnhakijaa ja sen päälle voidaan laskea varmaankin 200 000 piilotyötöntä.
    Vaikuttaa siltä, että yhteiskuntamme on tuottanut aivan liikaa työvoimaa. Kun tämä massiivinen työvoiman ylituotanto nyt pienenee ja jopa ehkä muuttuu pieneksi työvoimapulaksi, niin sanoisin, että lähestymme suurten työttömyysjaksojen jälkeen vihdoinkin tasapainotilannetta. Huonopalkkaisimmille aloille voi syntyä pulaakin työntekijöistä. Sen perusteella ei kuitenkaan kannata Katasenkaan laukoa 1,8 miljoonan lukuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.10.2009 kello 4:08

    Kirjoitukseni sisältö oli, että tarvitsisimme tänne siirtolaiskriteerein itsekkäästi valikoituja maahanmuuttajia, mutta meidän on aika vaikea sitä tänne houkutella. Tätä vasten on tietysti järjestöntä, että olemme keskittäneet rajoitukset juuri tähän osaa muutoa; virolaisiin ja puolalaisiin ja jopa niihin kiinalaisiin, jotka ovaty tulleet opiskelemaan tänne ilmaiseksi ja valmituneet diplomi-insinööreiksi, koska viranomaisten kanta oloi pitkään, ettei työpeäristä maahanmuuttoa tarvigta. Näitä määräyksiä on nyt vähitellen purettu; niiden kiinalaisten opiskelijoidenkaan ei tarvitse kai enää matkustaa Kiinaan hakemaan työlupaa Suomeen. EU-kansalaisia koskevat työntekorajoituksetkin on lopulta poistettu sen jälkeen kujn Norja ja Britannia ehtivät valikoida uusien jäsenmaiden parhaat työntekijät päältä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Tepe kirjoitti 20.10.2009 kello 8:53

    “Kirjoitukseni sisältö oli, että tarvitsisimme tänne siirtolaiskriteerein itsekkäästi valikoituja maahanmuuttajia, mutta meidän on aika vaikea sitä tänne houkutella.”

    Jee, tiedän, että vedin hiukan aiheen vierestä, sorry. Mutta tein sen tarkoituksella.

    Minun hiukan aiheen vierestä oleva pointtini oli lyhykäisesti se, että mielestäni julkisuudessa velloo ja aktiivisesti yllä pidetään käsitettä, että 1) tarvitsemme valtavasti maahanmuuttajia työvoimaksi ja 2) voimme torjua huoltosuhteen huononemisen tuomalla maahan paljon maahanmuuttajia (ja samalla keksimällä paljon lukumääräisesti uusia työpaikkoja, koska eläkeläisten osuus kasvaa reilusti).

    Mitä tulee tekstiisi, niin voin yhtyä suurimpaan osaan ajatuksiasi. Mutta esim:
    “Jos ulkomailta tulee työikäistä väkeä maksamaan veroja, elatussuhde paranee ja hyvinvointiyhteiskunta voidaan pitää pystyssä. Nykymenolla se surkastuu pikkuhiljaa pois.”

    En usko, että nykymenolla huoltosuhde surkastuu. Se vain heikkenee jonkin verran, kunnes suuret ikäluokat ovat kuolleet 20 vuoden kuluttua. Suurten ikäluokkien jälkeinen väestöpyramidi on huomattavasti tasoittunut.
    Myös aikaisemmin mainitsemani työttömien- ja piilotyöttömien armeija tasaantuu kun aikaisemmin ylijäämätyöttömiä tuottanut yhteiskuntamme ei sitä enää tee. Eli nykyisessä yhteiskunnassamme onkin varaa pienentää työmarkkinoille tulijoiden määrää.
    Lisäksi nuorten ikäluokkien kohdalla on myös melkoisesti tehostamisen varaa. Keskimääräinen maisteri valmistuu 28-vuotiaana ja moni nuori käy kaksi koulutusta läpi ennen kuin asettuu 25-30-vuotiaana pysyvämmin työelämään.
    Lisäksi, kuten sanoin aikaisemminkin, ei minua haittaa, vaikka elintasoni ei enää nousekaan. Elän paljon mieluummin nykyisellä elintasollani kuin lähden sitä nostamaan ulkomaalaisen työläisarmeijan avulla.

    Viimeinen heittosi oli hyvä: Miksi työnantajat eivät rekrytoi marjanpoimijoita vastaanottokeskuksista?
    Heh, heh, miksei tosiaan?

    Jos haluamme nostaa elintasoamme ulkomaisen työvoiman avulla (minä en halua!), tarvitsemme LIEVÄÄ työperäistä maahanmuuttoa (siis vasta sitten sen jälkeen, kun KAIKKI kotimaiset konstit on käytetty loppuun) AASIASTA.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  122. kulmis kirjoitti 21.10.2009 kello 15:13

    kulmis kirjoitti 15.10.2009 kello 11:54

    “Toinen elatussuhdetta elvyttävä tekijä on työurien pidentäminen, myös alkupäästä. Tällä hetkellähän suomessa on kaikkien aikojen maailmanennätys 20-30 ikäisten opiskelumäärissä (hesarissa taisi olla joku viikko sitten juttua tutkimuksesta jonka mukaan 42% ko. ikäluokasta opiskelee, usassa ja briteissä vastaava luku on jotain 20-25%, ruotsissa 35). Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö YTHS:n tutkimuksen mukaan kolmasosalla yliopisto-opiskelijoista on mielenterveysongelmia. Sekin lienee maailmanennätys. Näillä ennätyksillä on syy-seuraus suhde. ”

    Crash kirjoitti 18.10.2009 kello 3:48

    “Nyt on jo aivan pakko pyytää lähdettä.”

    Tässä lähteitä:

    Hesari 08.09.2009
    ”Suomalaisista 20–29-vuotiaista nuorista lähes puolet – 43 prosenttia – on vielä opintojen parissa, kun OECD-maissa vastaavan ikäisistä enää joka neljäs opiskelee.
    Koulutuksessa olevien suomalaisten nuorten osuus onkin OECD-vertailun suurin.
    Sen sijaan esimerkiksi Britanniassa, Ranskassa, Irlannissa, Sveitsissä ja Yhdysvalloissa osuus on enää alle neljännes.
    Maiden erot käyvät ilmi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tiistaina julkaisemasta koulutusvertailusta Education at a Glance.”
    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vertailu+Suomalaiset+nuoret+viipyv%C3%A4t+opinnoissa+pitk%C3%A4%C3%A4n/1135249160532

    http://www.oei.es/pdf2/Panorama_educacion_OCDE_2009.pdf

    Aviisi 20.10.2009
    ”Yliopiston käytävää askeltavista joka kolmannella on psyykkisiä ongelmia. Oireina käyvät päälle ylirasitus, masentuneisuus, keskittymiskyvyttömyys ja uniongelmat. Opiskelusta ei tahdo saada otetta. Suuri luku käy ilmi YTHS:n teettämästä korkeakouluopiskelijoiden terveyttä luotaavasta tutkimuksesta.

    “Se on selvä tutkimustulos. Useimmat näistä ovat lieviä psyykkisiä vaikeuksia, joista selviää ilman hoitoa. Luku heijastaa kuitenkin riskiryhmän kokoa”, toteaa Tampereen YTHS:n mielenterveystyön ylilääkäri Pauli Tossavainen.”
    http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=03/2009&id=e02739d

    Wikipedia
    ”Vain puolet opiskelijoista valmistuu enintään seitsemässä vuodessa ja 25 % ei koskaan valmistu.”
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Koulutus_Suomessa

    Tarja Halonen, puhe 27.07.2008
    Kun minulta kysytään, mikä on Suomen menestyksen salaisuus, vastaan että se on koulutus,
    koulutus ja koulutus
    http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=70349

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Tunkki kirjoitti 22.10.2009 kello 1:14

    Koko työvoimapula on ollut pelkkää puppua siitä lähtien kun joku tuon termin 90-luvun puolessa välissä keksi. Massiivinen työvoimapula uhkasi Suomea eteenkin kovan kasvun aikaan 90-luvun lopussa, kun uskottiin että koko maailma siirtyy digitaaliseen muotoon ja ihmiset alkavat pyyhkimään takapuolensakin johonkin älykännykkään. Muutaman vuoden päästä noita datanomeja ja muita it-osaajia oli jo kortisto täynnä.

    Koko ajan myytin mukana on kulkenut katastrofikuva eläkkeelle siirtyvistä suurista ikäluokista. Noh puolet niistä on jo eläkkeelle siirtynyt, mutta ihan vielä ei olla täystyöllisyydessä. Nyt tietysti joku nero keksii, että työvoimapula on laadullista ja ongelman vai ratkaista ainoastaan tuomalla maahan lisää ihmisiä. Esimerkiksi Alkosta puuttuu työntekijä, joka osaa muuttaa veden viiniksi. Jos otamme tarpeeksi työperäisiä tai humanitäärisiä maahanmuuttajia erityisesti Lähi-Idästä, vesi-viiniksi hemmo voi löytyä. Todellisuudessa Suomessa ei ole pulaa mistään sellaisesta osaamisesta, jota maailmalta olisi saatavissa. Joka alan osaajia on työttömyyskortistossa riittävästi. Työpaikkoja ei ole, eikä tule näillä näkymillä olemaankaan. Maahanmuutto voi tuoda ainoastaan lisää elätettäviä, tai syrjäyttää suomalaista työvoimaa (sama asia).

    Osmon esimerkissä mainittu Olkiluoto on harhaanjohtava. Suomen valtio tai Suomalainen yritys ei rakenna ydinvoimalaa, sen tekee ulkomainen yhtiö joka järjestää asiat niinkuin haluaa. Ainoastaan työmaahan liittyvissä sivuprojekteissa oli kilpailunvaraa alunperin, ydinvoimala itse on areva np:n ja Boschin touhuja.
    Tälläistä kerran 20 vuodessa suorittevaa erikois- projektia on turha käyttää esimerkkinä työvoimapulasta tai maahanmuuton hyvistä puolista.
    Kukaan ei muuttanut maahan.

    Mitähän Osmo mahtaa tarkoittaa “oven avaamisella työperäiselle maahanmuutolle”. En usko, että ovi voisi olla enempää auki. Ei Suomessa ole mitään ylärajaa maahanmuutolle, eikä varsinkaan töitä hakevia henkilöitä poisteta maasta. Varsinaisesti työnperässä muuttavat ihmiset vaan menevät muualle. Kysymys ei ole Suomalaisten rasismista, alhaisista palkoista tai muustakaan sorrosta tai sodomiasta. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että työpaikkoja ei ole. Maahanmuuttokriittisten on turha valittaa että maahanmuuttajat eivät mene töihin, kun ei ole töitä. On turha keksiä jotain skenaarioita missä töihintulevat maahanmuuttajat paikkaavat työvoimapulan, kun ei ole töitä eikä työvoimapulaa.

    Maahanmuutolla voidaan edistää lähinnä slummiutumista ja yleisen turvallisuuden heikkenemistä. Ilmiö ei ole mitenkään suomalainen ongelma, työttömien asuttamat betonikuutiot muuttavat ghetoksi myös kaikkialla muualla. Ei ole väliä, mikä rotu tai uskonto noita paikkoja asuttaa. Toisaalta on myös suuri määrä ihmisiä, joille monikulttuurisuus, monivärinen elinympäristö tai “Nigga-meininki” ovat itseisarvoja ja sellaisenaan hienoja saavutuksia. Kyllä itsekin tykkään käydä Varissuolla käydä remuamassa ja polttelemassa hatsia, mutta en kyllä asuisi siellä vaikka saisin kämpän ilmaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.10.2009 kello 8:01

    EU:n ulkopuolelta tuleva työnhakija tarvitsee työluvan, eikä sellaista saa mitenkään automaattisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  125. Elina kirjoitti 22.10.2009 kello 9:06

    Ei ole mitään työlupaa. Se on työntekijän oleskelulupa. Sen saa aivan automaattisesti työnantajan hakemuksesta.

    Käsittelyaika on noin kuusi viikkoa.

    Mikä ongelma?

    Ongelma on usein se, että henkilön tausta on epäilyttävä tai työpaikkaa ei ole. Asiallinen työpaikan saanut henkilö saa kyllä työntekijän oleskeluluvan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. Jaska L kirjoitti 28.10.2009 kello 21:40

    “Eräässä tilaisuudessa ministeri Astrid Thors ihmetteli…”

    Jos asiasta vastuullinen ministeri ihmettelee tällaista maalaisjärkistä perusasiaa, niin voi meitä…Välillä tuntuu, että he oikeasti ovat vieraantuneet ja laitostuneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  127. USA:ssa mustilla on parempi olla kirjoitti 30.10.2009 kello 23:57

    USA:n mustien vauraus ja tulotaso on muistaakseni suomalaisten valkoisten luokkaa, siis paljon parempi kuin Euroopan mustilla, ja lisäksi joka kahdeksas yhdysvaltalainen on kehitysmaasta.

    USA:n maahanmuuttopolitiikka on menestystarina. Saisivat vapauttaa sitä nykyisestään.

    Suomen tulisi kopioida USA:n ja Sveitsin menestyselementtejä, mm. sitä, että kansalaisen etuja ei saisi itsestään (sotu-turismia) ja että jos joku ei työllisty jollain palkalla, niin hänelle saa ehdottaa työllistymistä alemmalla palkalla. Irtisanomisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin Tanskassa, jotteivät työnantajat pelkäisi työllistää ihmisiä. Siellä ay-liikekin tykkää irtisanomissuojan puuttumisesta, koska tuloksena oli hyvä työllisyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  128. jore kirjoitti 18.11.2009 kello 10:24

    “Kansantalouden tasolla kyse ei ole työvoimapulasta. Laajamittaista työvoimapulaa ei ole tulossa, koska kansantalous sopeuttaa kokonsa tarjolla olevan työvoiman määrään. Samasta syystä ulkomaalainen työvoima ei aiheuta työttömyyttä Suomessa, vaikka voi toki vaikuttaa palkkarakenteeseen. Väkiluvun lisääntyessä mys työpaikat lisääntyvät.”

    “Lisää työikäistä väkeä tarvitaan parantamaan elatussuhdetta. Elatussuhde tarkoittaa, kuinka suuri osa väestä tekee töitä ja maksaa veroja ja kuinka suuri osa elää noiden työssäkäyvien ”siivellä”. täysin oikeutetusti useimmat, siis lapset, vanhukset, äitiyslomalla olevat ja asevelvolliset nyt esimerkiksi.”

    Mikäköhän mekanismi kansantaloudessa sitten luo rajattomasti työtä? Joka on siis perustana sille, että talous sopeuttaa toimintansa myös lisääntyvän väkiluvun mukaan.

    Eli tarkoitan sitä, kun työpaikkoja siirtyy ulkomaille niin tilalle tulisi lisää uusia työpaikkoja?

    Eli siis ihmisen kyky keksiä sellaisia aineettomia tai aineellisia hyödykkeitä, joista halutaan maksaa olisi siis jotenkin rajaton?

    Eikös tämä ole vähän liian idealistista?

    Voiko sama mekanismi toimia kaupunkien ja valtioiden ja maanosien välillä, mikä toimii yksittäisessä kaupungissa tai kunnassa. Siis kun kaupunki tai kunta on elinkeinoelämältään tietyn kokoinen ja sitten syntyvyys lisääntyykin rakenteellisen muutoksen takia ja nämä syntyneet lapset tulevat työikään, ei olekkaan niitä työpaikkoja, eli ei ole pystytty sopeuttamaan alueellisesti taloudelista toimeliaisuutta kasvaneen väestön määrään ja tästä syystä ihmiset yrittävät hakeutua muualle? Entäs jos tämä ilmiö kasvaakin liian laajaksi ja koskee yhtä maanosaa, minne silloin ylimääräinen väestö siirtyisi? Vai tarkoittaako tässä asiassa talouden sopeutuminen sitä, että kun riittävän laajalla aikaskaalalla asiaa tarkastelee, niin sopeutuuhan se? Tosin sopeutuuhan se maapallokin vaikka minkäaliseen luonnonmullistukseen tai vaikka ydinsotaan, jos riittävän laajalla aikaskaalalla asiaa tarkastelee, joten se sopeutuminen on yleensäkin vähän suhteellista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  129. Artturi kirjoitti 18.11.2009 kello 15:04

    jore:

    Mikäköhän mekanismi kansantaloudessa sitten luo rajattomasti työtä?

    Se, että ihmisten haluavat aina jotakin mitä muut ihmiset voivat heille tarjota.

    Vasta sitten kun ihminen on täysin tyytyväinen, eli hän ei voisi mitenkään olla onnellisempi kansantalouden kyky luoda rajattomasti työtä loppuu. Ei ole mitään syytä olettaa, että olemme lähellä tätä rajaa tai että tätä rajaa edes ylipäänsä olisi olemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. jore kirjoitti 19.11.2009 kello 16:35

    Vaikka sitä rajaa ei olisi olemassa ja kansantaloudessa olisi tällainen mekanismi joka siis rajattomasti luo työtä, ongelmaksi tulee se miten paljon se kykenee luomaan työtä. Vaikka kuinka huonosti menee, niin todennäköisesti jossain päin ainakin yksi työpaikka syntyy.

    Se että tämä mekanismi pystyisi nostamaan volyymiään silloin kun ihmiset haluaisivat, niin onko se mahdollista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Santtu kirjoitti 22.10.2010 kello 1:26

    Valitettavasti olet jäänyt aika yksin puolueessa ja olet tätä nykyä vihreiden ainoa täyspäinen edustaja. Vihervasemmistolaisuus on tuhonnut koko puolueen ja sen pääpopulisti Sinnetännemäki keskittyy pelkästään Tony Halmemaiseen kalasteluun. Koskaan enää en Vihreitä äänestä, sen verran koen tulleeni huijatuksi. Hyvä kirjoitus ja tuo lopetus on loistava:”Eräässä tilaisuudessa ministeri Astrid Thors ihmetteli, miksi Suomeen rekrytoidaan marjanpoimijoita Thaimaasta. Miksi työnantajat eivät rekrytoi niitä vastaanottokeskuksista. Niin miksi eivät?”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus