_

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.10.2009

Ainoa iso asia on Katajanokan hotelli. En itse pääse kokoukseen, mutta varajäsen on paikalla ja asia menee pöydälle.

Minusta se rakennus on hieno. Jotain sellaista kaupunki kaipaisi. Esitetty paikka on myös hyvä hotellille. Mutta tuo rakennus tuolla paikalla on mahdoton.

Vaikka pitää sekä heavyrockista että kamarimusiikista, ei halua kuunnella niitä yhtäaikaa samassa salissa. Tuo rakennus ei sovi yhteen empirekuskuksen varsin herkän rakennuskannan kanssa.

Sorry.

15 thoughts on “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.10.2009

  1. Olen suuresti ihaillut etäältä Herzog & de Meuronin suunnittelemia rakennuksia, mutta hotellisuunnitelma on kyllä täysi huti. Tuntuu siltä, että ison toimiston iso starat tai ainakin starojen avustajat ovat huitaisseet periferian kaupunkiin jotain, kun kerran tilaus tuli. Paikallahan he eivät käyneet.

    Rakennuksesta pitäisi ehdottomasti järjestää mahdollisimman avoin suunnittelukilpailu. Se taitaa tosin olla liikaa vaadittu kun rakennuttajalla on hyvät suhteet kaupungin johtoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. “…Ensi vuonna pidetään Kirjava Satama -ideakilpailu, jolla haetaan uusia mahdollisuuksia koko alueen kehittämiseen. Hotellia ei tule arvioida ainoastaan suhteessa nykyiseen kaupunkirakenteeseen, vaan osana kehittyvää kokonaisuutta”, toteaa virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi.

    Jos ensi vuonna pidetään kilpailu koko satamasta, eikö hotellin kanssa voi odottaa siihen asti – vai onko pelkona, että joku keksii ehdottaa parempaa käyttöä tontille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Eikös se ole sellainen lasipömpeli, joita on nähty. Uudet rakennukset näyttävät kaikki olevan lasihökötyksiä. Mites on niiden energiankulutuksen laita, kun lasi ei oikein lämpöä eristä?

    Arkkitehtuurissa kun hurahdetaan johonkin, niin samanlaista työnnetään joka paikkaan. Nyt ympäristön hirvityksenä on uudet kerrostalot, mitä lie uusfunkkista tai jotain sinne päin niidne tyyli näyttää olevan. Pitääkö samanlaista työntää joka paikkaan? Voisiko arkkitehtuurista tyyliä vaihdella? Tosin niitä tuskin on arkkitehdit suurinta osaa edes suunnitellu. Insinöörien AutoCad:issä on käytetty liikaa rakennussuunnittelussa ctrl+c:tä ja ctrl+v:tä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jore: “Mites on niiden energiankulutuksen laita, kun lasi ei oikein lämpöä eristä?”

    Jännä juttu muuten, peruskoulun fysiikantunnilla kun opetettiin että lasi sinänsä materiaalina on varsin hyvä lämmöneristin – otettiin nysän lasiputken päästä kiinni ja lämmitettiin toinen pää sulaksi. Edelleen pysyi näpeissä.

    Pyydän anteeksi saivarteluni, olisin Joren lailla kiinnostunut kuulemaan, mikä on nykyaikaisen seinälasituksen ja kiviseinän eristävyyden ero.

    Olen ymmärtänyt hotellisuunnitelman spesialiteettina olevan aaltoilevaksi taivutetut lasit seinissä, mutta miltä ne sitten todella näyttäisivät, en ole havainnekuvista saanut selville. Oikeita asema-, pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirroksia julkisuuteen, ei pelkkää 3d-huttua! Lautakunnalla ne tarkat suunnitelmat toki lienevät käytettävissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Niin ne ajat muuttuu. Kun Armi-talo oli tarkoitus rakentaa, rantaan piti ehdottomasti jättää aidattu kaista satamalle ja rantaviivan muokkaaminen oli kielletty, koska pehmeä maatäyttö sortuu mereen kun rantamuuri puretaan ja uuden muurin tekeminen saveen on vaikeaa ja kallista.
    Sitten kun norjalainen sijoittaja haluaa rakentaa hotellin (eikä kyseessä ole filantrooppi vaan talo on tarkoitus myydä heti kohta voitolla), kaikki onkin toisin. Raha ratkaisee? Vai supliikki?

    3D-malli oli näköjään tullut nähtäville. Katajanokanlaituri näytti kapealta, mutta toisaalta siitä oli tehty kävelykatu. Hyvä hyvä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Absurdi ajatus että hotelli hohtaisi yhtä läpi kuin havainnekuvissa. Vaikka sinne ei räikeitä verhoja edes tulisi, niin rakennus on normi lasipintainen talo siinä missä muutkin sillä erolla että pintaa peilaa normaalista poiketen. Mutta ikävintä on mielestäni se, että se on yksityisen yrityksen liiketoimintaa. Jos samainen talo olisi vaikka keskustakirjasto vrt. Kööpenhaminan Black diamond, niin lautakunta voisi olla toista mieltä. Oli sitten takana empireä tai jugendia. Kaupunki saa muuttua, mutta ei välttämättä markkinatalouden voimilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Samaa mieltä.

    A: “…empirekeskustan VIEREEN sopii tehdä muutakin kuin tylsintä mahdollista…”

    Viereen sopiikin tehdä muuta, mutta ei juuri siihen keskustaan. Paras ratkatkaisu on, että se Aallon italialainen hotellikin saadaan siitä aikanaan purettua. Valitettavast olemme vielä siinä tilanteessa, että kunnioitamme liikaa hyvien arkkitehtien huonoja päiviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Suunniteltu hotelli on hieno, mutta paikka ja rakennus eivät sovi yhteen.

    Veikkaisin, että tässä mennään normilinjalla, eli ensin hyväksytään arkkitehdin näkemys, sitten prosessin eri vaiheissa lasit vaihtuvat betonielementteihin, kerroksia tulee pari lisää ja muoto palautuu kuutioksi, jolloin ollaankin taas täydentämässä Alvar Aallon 1960-luvun alussa suunnitteleman Enso-Gutzeitin (nykyisin Stora Enson) päärakennuksen ja Merihaan muodostaman yhtenäisen kaupunkikuvan kokonaisvaltaista jatkumoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mistä lähtien hotelleilla on kaupunkikuvaa elävöittävä vaikutus? Kalliiden arkkitehtien kalliille paikalle suunnittelema hotelli on varmasti niin kallis, että siellä yöpyy vain hyvin kiireistä ja – anteeksi nyt vaan – tylsää porukkaa. Kalliisiin pukuihin sonnustautuneet EU-byrokraatit ja bisnesmiehet suihkivat mustilla autoillaan ees taas eivätkä elävöitä yhtään missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kaikkein hauskin lohkaisu oli Rajajärven kommentti Helsingin Sanomissa, ettei mitään kilpailuita voi järjestää, koska “Maestrot eivät lähde mukaan kilpailuihin. Heille pitää olla valmiina rahoitus ja paikka.” Suurten arkkitehtikilpailuiden tuloksia katsoessa voisi kuitenkin luulla, että maailmankuulut arkkitehdit osallistuvat kilvan suuriin arkkitehtikilpailuihin. Luulen kuitenkin, että hotellin on vain “maestroille” niin vähäpätöinen työ, että jos siitä järjestettäisiin kilpailu, se ei heitä kiinnostaisi. Niinhän nytkin suunnittelu on annettu apulaisten tehtäväksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Sinänsä on hämmentävää, miten paljon paukkuja KSV, apulaiskaupunginjohtaja Penttilä ja mielipidepalsta- tai nettikriitikot laittavat tähän yhteen talosuunnitelmaan. Länsisataman ja Sörnäisten sataman suuret aluesuunnitelmat ovat vielä heppoisemmin tehtyjä, mutta ne etenevät kuin juna. Kaupunkisuunnittelu on liian suurta, että siitä voisi olla mitään mieltä. Yhtä taloa voi sentään vastustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.