Artikkelin Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.10.2009 kommentit

Kirjoittaja: tpyyluoma

tpyyluoma — Wed, 14 Oct 2009 15:59:03 +0000

spottu puhuu asiaa, nuo meluvallit on ihan itsetehty ongelma. Esimerkiksi Katajaharjun kaavassa oli toimistotalo meluesteenä, ja se sijaitsee jokseenkin tarkalleen mahdollisimman pitkän matkan päässä kummastakin Länsimetron asemasta. Työpaikkojen, samoin kuin asemien, tulisi olla asuinalueen keskellä, ei sen reunoilla missä motari tapaa olla.

Eikö tähän voisi jotenkin puuttua?

Suosittele: 0

Kirjoittaja: spottu

spottu — Wed, 14 Oct 2009 14:09:44 +0000

“Kaikki työpaikat eivät sovi Helsingin niemelle, mutta ulkopuolelle sijoittuvat pitäisi keskittää joukkoliikenteellä saavutettavissa oleviin paikkoihin (Pasila, Tikkurila, tilevaisuudessa Keilaniemii) eikä sirotella pitkin peltoja pelkän autoliikenteen varaan.”

Toimistotalojen sirottelu sinnetänne ylipäätään, ja erityisesti niiden rakentaminen meluesteiksi liikenneväylien varrelle on hyvin helsinkiläistä. Uusia isoja työpaikkakeskittymiä raskasraiteen ympärille ei ole saatu aikaiseksi kuin Ruoholahteen, ja sielläkin meluvallivetoisesti. Erityisesti Ilmalan aseman ympäristön maankäyttö on aivan käsittämätöntä.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Kari

Kari — Wed, 14 Oct 2009 11:06:09 +0000

“Olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus työmatkojen pituudesta lähtien työpaikan sijainnista. En olisi yllättynyt, jos osoittautuisi, että keskustan ulkopuolisiin työpaikkoihin tulalan keskimäärin pidempää tai poltetaan ainakin enemmän bensaa.”

Kyllähän tuota varmaan olisi mielenkiintoista selvittää. En tosin tiedä, olisiko siitä kummempaa hyötyä

Luulen, että tulokset olisivat kovinkin, sanoisinko “ristiriitaisia”. Minä epäilen, että ydinkeskustaan suuntautuu Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen pitkiä työmatkoja, johtuen työpaikkojen luonteesta (korkeasti palkattuja asiantuntijatehtäviä) ja poikkeuksellisen korkeasta saavutettavuudesta (moottoritiet kaikilta ilmansuunnilta yhdistettynä nopeisiin raideyhteyksiin). Perustyöntekijöillä ei liene taloudellisia mahdollisuuksia asua keskustassa, jolloin myös nämä työmatkat lienevät kohtuullisen pitkiä.

Toisaalta, kantakaupungissa asunee myös suuri joukko urbaaniin elämään mieltyneitä, jotka eivät paljon kävely- tai ratikkamatkaa kauemmas viitsi edes harkita matkustavansa, ellei sitten kyseessä ole lentomatka.

Tästä olen samaa mieltä. Minusta se, ettei näin tapahdu viittaa ongelmiin joko liikkumisen hinnoittelussa tai kaavoituspolitiikassa.

Mutta ehkä nyt sen verran voisin tuosta Keilaniemestä marista, että ei se metro siitä mitenkään hyvin saavutettavaa tee. Käytännössä lähes kaikki järkevältä etäisyydeltä sinne matkaavat joutuvat tulevaisuudessa vaihdollisen joukkoliikennematkan päähän, eikä se miksikään joukkoliikenteen solmukohdaksi muutenkaan muodostu.

Jos Espoosta olisit hyviä esimerkkejä halunnut, niin olisi ehkä kannattanut mainita vaikkapa Leppävaara tai Tapiola, jotka ovat jo nyt joukkoliikenteen solmukohtia, ja joissa poikittais ja säteittäisliikenne risteävät (Jokerin myötä yhä voimakkaammin).

Keilaniemeen suuntautuu muutenkin niin vähän joukkoliikennematkoja, ettei sinne edes metroasemaa kannattaisi tehdä kaikkien espoolaisten joukkoliikenteenkäyttäjien matkaa hidastamaan.

Kari

Suosittele: 0

Kirjoittaja: JiiPee

JiiPee — Wed, 14 Oct 2009 10:13:51 +0000

Julkisen poikittaisliikenteen puute tuntuu ikuiselta murheelta, jokeri tulee aikanaan parantamaan tilannetta, nykyinen 550 ( Itis-Tapiola )tosi suosittu.
Östersundomista työmatkojen suunta lähes kaikilla sama, keskusta ja kehätiet.
Miten olis Osmon visio nauhakaupunki-pikaspora, ehkä Jokerin jatke Itiksestä Östersundomiin, tuntuisi sympaattisemmalta, kuin metro ja tiiviit lähiöt.
Vielä rantaruovikoista, aivan järjetön tilanne, että merellisestä Östersundomista täytyy lähteä autolla kaivariin sunnuntaikävelylle jos haluaa merenrantaan, ei kovin ekoa.
Mikä tulee olemaan Östersundomin vahvuus verrattuna muihin uusiin merenläheisiin asuinalueisiin, pientalovaltaisuus ja ennen kaikkea Sipoonkorpi, panostetaan sen suojeluun.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: tpyyluoma

tpyyluoma — Wed, 14 Oct 2009 10:06:26 +0000

Kun näitä suunnitelmia tehdään, lähdetään ilmeisesti ajatuksesta, että kaikki työmatkat suuntautuisivat tulevaisuudessa Helsinginniemelle – siltä ainakin tuntuu, kun Osmonkin kirjoituksia lukee.

Minusta poikittaisliikenne on vahvasti mukana suunnitelmissa, varteenotettava vaihtoehto on että Raidejokeri jatketaan liitosalueelle ja toisaalta kakkosjokeri startannee ennen rakentamista. Toisaalta yleisin kulkusuunta on kuitenkin keskustaa kohti, myös osa poikittaisliikenteestä (esim. Etelä-Espooseen) kulkee suorimmin sen kautta. Lisäksi poikittaisliikenne on terminä vähän hämäävä, ei ole mitään sellaista yhtä poikittaiskehää jolle työpaikat asettuisivat.

Se että tuollainen hajautus tuottaa enemmän liikennettä on päivänselvää. Kysymys ei ole ainoastaan siitä ovatko työpaikat keskustassa (ml. Pasila, Kalasatama, Ruoholahti…), kaikki eivät ole olleet eivätkä tule olemaan, vaan siitä että ovatko ne sellaisina keskittyminä että niitä voidaan palvella joukkoliikenteellä. Pitäjänmäen työpaikkakeskittymä nyt esimerkiksi ei ole ongelma, se on tiivis, hyvien (ja paranevien) raideyhteyksien päässä, ja kuitenkin suht lähellä seudun maantieteellistä keskusta. Ongelma on ne yksinäiset toimistotalot pitkin peltoja, ja toisaalta etäkeskittymät tyyliin Aviapolis joka on vaan keskimäärin kaukana.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Wed, 14 Oct 2009 07:59:46 +0000

Olisi mielenkiintoista tehdä tutkimus työmatkojen pituudesta lähtien työpaikan sijainnista. En olisi yllättynyt, jos osoittautuisi, että keskustan ulkopuolisiin työpaikkoihin tulalan keskimäärin pidempää tai poltetaan ainakin enemmän bensaa.
Kaikki työpaikat eivät sovi Helsingin niemelle, mutta ulkopuolelle sijoittuvat pitäisi keskittää joukkoliikenteellä saavutettavissa oleviin paikkoihin (Pasila, Tikkurila, tilevaisuudessa Keilaniemii) eikä sirotella pitkin peltoja pelkän autoliikenteen varaan.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Leena

Leena — Wed, 14 Oct 2009 07:29:57 +0000

Kun oman perheeni ja useiden lähipiiriini kuuluvien työpaikat ovat jo siirtyneet pois keskustasta, niin eikö myös liikenne- ja asuinalueiden suunnittelussa pitäisi ottaa tämä huomioon? Miksi edelleen panostetaan säteettäiseen malliin, kun tosiasiassa painopiste pitäisi olla poikittaissuuntaisessa vaihtoehdossa?

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Wed, 14 Oct 2009 07:15:35 +0000

Östersundomin vaihtoehdot ovat siis rakentaa paljon liian lähelle Natura-aluetta, tunkeutua liian lähelle Sipoonkorpea, vaihtaa pientaloasutus kerrostaloiksi tai alentaa väkilukutavoitetta 10000.

Tämä viimeinen tulee eslle helpoiten, mutta ei sekään mikään ekoteko olisi.

Nuo kymmenen tuhatta ihmistä sijoittuisivat muualle. Ei toiseksi parhaalle paikalle vaan sille marginaalialueelle, joka asukkaiden puutteessa jäisi rakentumatta. Siis lähes tunnin automatkan päähän. Jos oletetaan, että tämä tuottaa 3000 edestakaista 40 kilometrin työmatkaa henkilöautolla, tekee se 240 000 henkilöautoikilometria työpäivää kohden ja noin 60 miljoonaa vuodessa.

Asukasluvun radikaali pudottaminen pudottaisi todennäköisesti myös raideliikenteen kuvioista, joten menovettä palaisi entistä enemmän.

Hankala valintatilanne.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Wed, 14 Oct 2009 07:08:43 +0000

Koijärven osalta tehtiin huono kompromissi. Valtiovalta ei suostunut enempään. Saattaa myös olla, ettei järvi ollut pelastettavissa. Se eli siirtymävaihetta, jossa umpeenkasvaminen ilman aktiivista raivcasuata ja ruoppausta oli lopulta kuitenkin edessä. Näin muuten saattaa käydä myös noille Östersundomin ranta-alueille.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Antti

Antti — Wed, 14 Oct 2009 06:30:00 +0000

Toinen Osmolle sopiva ruopattava ruovikko löytyy kaupungin länsirajalta, Talin lahti vai mikä onkaan nimeltään. Ja ruovikkoa ruokittu urbaanisti kaatopaikkakäytöllä, sinne vaan kaivinkoneet töihin ja saadaan vanha kaatopaikka-alue parempaan käyttöön.

Suosittele: 0