Irtautuvatko demarit Helsingin budjetista?

10.10.2009 · Aihe: _ 

Helsingin valtuustoryhmät neuvottelevat tänään budjetista. Ajat ovat ankeat, mutta kaupunginjohtajan budjettiesitys on jokseenkin sivistynyt – kiitos sen, että valtuustoryhmät sanelivat jo keväällä budjetille raamit. Helsinki ei olisi tämän mukaan korottamassa veroja. Vihreiden mukaan veronkorotus on kyllä edessä, mutta se kannattaa tehdä vasta vuonna 2011. Helsingin elinkeinorakenne on kovin palveluvaltainen. Ei ole järkeä lisätä työttömyyttä palvelualoilla ostovoimaa rokottamalla kesken laman. Verojen korotuksen vuoro on nousukauden alettua.

Kiinteistöveroa sen sijaan voisi varovasti kohottaa: pitäisi oikeastaan tehdä pitkän ajan ohjelma kiinteistöveron asteittaiseksi korottamiseksi. Köyhän rintamamiestalossa asuvan mummon ongelma ratkaistakoon siten, että hän saa veron lainaksi, jonka perikunta aikanaan maksaa perinnöstä.

Asukaspysäköintimaksua nostamalla voisi kerätä kymmenen miljoonaa. Kun asukaspysäköinti maksaa nyt 36 euroa vuodessa, maksun saisi käyvälle tasolle määrittelemällä maksun vaikka 36 euroksi kuussa. Sen jälökeen tunnuksella voisi saada jopa paikan, kun kesäautot vietäisiin säilytettäväksi jonnekin muualle.

Yleinen käsitys neuvottelijoiden keskuudessa on, että demarien tarkoitus on marssia niistä ulos tapahtui mitä hyvänsä. On ikävää, että puolue alistaa kunnallispolitiikan valtakunnallisen kannatuksen kiilottamiseksi. Minulla on kyllä demarien äänestäjistä parempi käsitys kuin demareilla ilmeisesti on.

Jos ennuste demarien ulosmarssiaikeista toteutuu, se asettaa vihreät aika mielenkiintoisen tilanteen eteen. Ainakin neuvottelijoiden kannattaa siinä tapauksessa olla omissa vaatimuksissaan pontevia.

Kommentit

6 Vastausta artikkeliin “Irtautuvatko demarit Helsingin budjetista?”

  1. Seppo S kirjoitti 10.10.2009 kello 15:10

    Demareiden pitäisi pikaisesti lopettaa Urpilaisen johdolla harjoitettava pikkupolitikointi. Nykymenolla Jutta vie puolueensa suohon.

    Nyt ei ehkä vielä kannata nostaa kunnallisveroja, mutta nousukauden odottelu saattaa käydä pitkäksi. Edessämme on todennäköisesti Japanista tuttu kymmenvuotinen taantuman tarpomiskausi. Työpaikkoja on menetetty pysyvästi Kiinaan ja Intiaan. Väestön rakennemuutos tuo lisäpaineita julkiseen talouteen.

    Kiinteistöveron korotus on perusteltua. Rintamamiestalosa Helsingissä asuvat mummot ovat yleensä varsin varakkaita. Jo pelkkä tonttikin on arvokas. Joudumme pakostakin siihen, että “pyhä” periaatekielto koskea omaisuuksiin joudutaan purkamaan myös monilta muilta osin.

    Tulevaisuudessa meillä ei ole varaa esimerkiksi siihen, että yhteiskunta maksaa pääosan vanhuksen kotipalvelun kustannuksista, vaikka vanhuksella on miljoonaomaisuus.

    Nykyisillä maksusäädöksillä vanhuksen eläkkeistä ja kelan hoitotuesta jää useisssa tilanteissa 200-400 euroa kuukaudessa perillisille, vaikka kunnan kotipalvelu käy vanhuksen luona kolme kertaa päivässä ja kunnalle vanhuksesta aiheutuu melkoiset menot.

    Vanhuksen toimeentulo pitää turvata, mutta perillisille jäävästä omaisuudesta voidaan hillitysti ottaa tuloja julkisiin palveluihin. Myös perintöverotusta tulisi kiristää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ville kirjoitti 10.10.2009 kello 18:21

    Mummon rintamamiestalon ongelma liittyy yleisemmin kysymykseen (sosio)ekonomisesta segregaatiosta, jota kysynnän ja tarjonnan markkinajärjestelmä väistämättä pyrkii voimistamaan. Halutulla paikalla asumisesta ollaan valmiit maksamaan enemmän, ja vähemmän haluttua vältetään, jos kukkaro sallii.

    Kysymys on myös siitä, miten paljon voidaan tai pitää subventoida asumista segregaation estämiseksi. Mummon kohdalla subventiosta hyötyvät rahallisesti mahdolliset perilliset. Mummon hyöty on, ettei joudu muuttamaan, vaikka talon myymisellä rahoitettu “senioriasunto” voisi ollakin mukavampi ratkaisu. Yleisemmin subventiot johtavat kaikenlaiseen kikkailuun, esim. hitas-asuntojen vuokraaminen. Mutta ei kai sitten ole mitään kolmatta vaihtoehtoakaan – joko tuetaan asumista segregaation välttämiseksi tai sitten ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Paavo Häikiö kirjoitti 10.10.2009 kello 23:20

    Kiinteistöveron luonne pitäisi säilyttää alkuperäisenä eli siihenhän on niputettu laskennallinen asuntotulon verotus, manttaalimaksu sekä katumaksu. Kiinteistöveron suurin komponentti kaupunkialueilla on kustannusperusteinen katumaksu.

    Kaupunkialueilla kiinteistövero pitäisi olla jatkossakin jossain suhteessa yleisten alueiden kunnossapidon aiheuttamiin kustannuksiin, eikä siitä pitäisi tehdä mitään verojen korotusautomaattia. Käytännössähän se tarkoitaisi osittaista varallisuusveron palauttamista, joka kohdistuisi vain asumiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 11.10.2009 kello 10:04

    “Kiinteistöveron korotus on perusteltua. Rintamamiestalosa Helsingissä asuvat mummot ovat yleensä varsin varakkaita. Jo pelkkä tonttikin on arvokas. Joudumme pakostakin siihen, että “pyhä” periaatekielto koskea omaisuuksiin joudutaan purkamaan myös monilta muilta osin.

    Helsingissä suurin osa rintamamiestaloista on vuokratonteilla, joista maksetaan jo järjetöntä vuokraa, 2000-7000 euroa vuodessa . Nyt kun kiinteistöveroakin nostetaan niin se kuristaa edelleen näiden asukkaiden asemaa.Kiinteistöveroa kannetaan mys vuokratontilla olevasta talosta eli nyt verotetaan käytännössä kahteen kertaan
    Perustulon nostaminen 10 euroa kuussa on pelkkää machiavellismiä, jos toisella kädellä kerätään 20 euroa pois.

    Kun keskimääräinen eläke on 1200 euroa kuussa niin kyllä vihreidenkin tarkoitus on iskeä suonta köyhimmiltä.

    Suomessa eikä muuallakaan ei asunnon laskennallsielela arvolla ole suurta merkitystä, koska sen hyödyntämisestä ei ole hyötyä ellei muuta Helsingistä Kemijärvelle.

    Kiinteistövero on summittainen vero, joka ei perustu asukkaan veronmaksukykyyn .

    Kiinteistövero perustuu alueeseen ja laskennallisiin arvioihin eikä asunnon todelliseen arvoon.Kiinteistösvero on omaisuusvero, joka perustuu laajaan veropohjaan

    USA:ssa yhteiskunta kerää 9 % kiinteistöverolla Suomessa alle 1 %.
    USA:ssa korkea kiinteistövero on johtanut sosiaaliseen hajaantumiseen,koska köyhillä ei ole varaa maksaa ns parempien alueiden korkeita kiinteistöveroja

    Toinen seuraus on ollut asuntovaunuslummit , noilla alueilla maksetaan veroa vain maapohjasta.
    Helsinkiinkin ja lähiympäristöön näitä on jo muodostumassa esim Rastila.

    Ruotsin demarihallitus kokeili korkeaa kiinteistöveroa, mutta se menetti sillä hallitusasemansa ja porvarit laskivat dramaattisesti kiinteistöveroa.

    Näin käy varmaan vihreille ja kokoomukselle seuraavissa vaaleissa. Kuka on voittaja niin se on kysymysmerkki mutta varmaan se, joka osaa ottaa kalliin asumisen keppihevoseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kjr63 kirjoitti 12.10.2009 kello 3:16

    “USA:ssa korkea kiinteistövero on johtanut sosiaaliseen hajaantumiseen,koska köyhillä ei ole varaa maksaa ns parempien alueiden korkeita kiinteistöveroja”

    Sosiaalinen hajaantuminen on USA:ssa seurausta kiinteistöverojen alentumisesta, ei niiden nostamisesta. Kiinteistövero ei nosta asuntojen hintoja vaan laskee niitä. Kun kiinteistöverot ovat USA:ssa nykyisin lähes olemattomat on seurauksena kalliit asunnot ja korkeat ansiotuloverot. Näin matalista kiinteistöveroista kärsivät juuri työllään itsensä elättävät maattomat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Juhani Lempiäinen kirjoitti 11.11.2009 kello 20:39

    Jos eläkeläisten kiinteistöverot Helsingissä jätetään verotilillä rästiin ja niitä kertyy korkoa korolle esim. naiseläkeläisen tapauksessa n. 25-30 vuotta niin siitä tulee vähintäin puolet tontin arvosta, joka pitäisi perillisten luovuttaa kaupungille.Eikös olisi sitten jo sama pakkolunastaa kaikkien eläkeläisten tontit suoraan kaupungille heti eläkkeelle jäämisen yhteydessä niin ei tarvitsisi kikkailla neljännesvuosisataa ja turhaan luulotellaan että mummo tonttinsa omistaisi vaikka on sen jo kerran maksanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus