Suuttuneet rikostoimittajat

 Rikos­toimit­ta­jat näyt­tävät pahoit­ta­neen mie­len­sä siitä, että sanoin poli­isin kaup­paa­van salas­sa pidet­täviä tieto­ja julkkik­si­in kohdis­tuneista rikosepäi­ly­istä. Nyt rikos­toimit­ta­jat ovat kysyneet toisil­taan, kuin­ka moni halu­aa ker­toa syyl­listyneen­sä rikok­seen ja lahjoneen­sa virkami­estä. En ole kovin häm­mästynyt, ettei kukaan ilmoittautunut.

 Edelleen, jos poli­isi vuo­taa herkullisen jutun jonkin julkkik­sen yksi­tyiselämästä, ei puhelu ehkä juuri rikos­toimit­ta­jalle ohjaudu. 

Pahek­sut­ti­in myös sitä, etten enää muis­tanut nimeltä, kuka toimit­ta­ja ker­toi min­ulle näitä yhteenot­to­ja tule­van aika paljon. Moti­ivi­ni tälle väit­teelle ei kuite­naan ollut tuo toimit­ta­jan lausah­dus, vaan poli­isiyli­jo­hta­ja Paatero. Vas­tasin HS-Raadin kysymyk­seen ja kysymyk­sessä luki esinäin:

 ”Paatero käyt­ti blo­gis­saan esimerkkinä tapauk­sia, jois­sa vira­nomais­ten on epäilty vuota­neen  tiedo­tusvä­lineille tieto­ja kesken­eräis­es­tä rikos­tutkin­nas­ta ja levit­täneen siten leimaavia ja  mah­dol­lis­es­ti aiheet­to­mia rikosepäi­lyjä julk­isu­u­teen.  Paatero mainit­si nimeltä itse­murhaan pää­tyneen  muusikko Mat­ti Inkisen,… ”

 Kun kysymyk­sessä kysytään poli­isin vuo­to­jen merk­i­tyk­ses­tä ja ker­ro­taan näin poli­isiyli­jo­hta­jan mukaan täl­laista tapah­tu­van niin paljon, että se oikeut­taisi mur­ta­maan toimit­ta­jien lähdesuo­jan, on jotenkin ymmär­ret­tävää olet­taa, että kai sel­l­aista sit­ten var­maan tapah­tuu. Puhuin poli­isien tietovuo­dos­ta, kos­ka kysymyk­sessä siitä kysyt­ti­in ja kysymyk­sessä sel­l­aista väitet­ti­in tapahtuvan.

Lehdet myös main­os­ta­vat avoimesti kohta­laisen suuri­akin vih­jepalkkioi­ta. Myön­nän, ettei min­ul­la ole näyt­töä siitä, että niitä olisi mak­set­tu poli­isille suo­raan – enkä edes pidä kovin toden­näköisenä, ettei virkavas­tu­ul­la toimi­va poli­isi ymmärtäisi käyt­tää välis­sä bul­vaa­nia, kos­ka pait­si hän myös lehti syyl­listy­isi rikok­seen mak­saes­saan suo­raan poliisille.

 Poli­ise­ja on tuhan­sia. On täysin mah­do­ton­ta, ettei joukos­sa olisi yhtään mus­taa lam­mas­ta. Sik­si pitäisi tehdä kuten Paatero on myös esit­tänyt. Tieto­suo­jaa poli­isin sisäl­lä tulisi tiuken­taa, ettei jokainen kon­staapeli pääse kat­so­maan jokaista tietoa. Ei riitä se, että kat­somis­es­ta jää jäl­ki. Jotkut tiedot pitää myös sulkea ja edelleen aiheet­tomas­ta uteliaisu­ud­es­ta tulisi seu­ra­ta automaat­tis­es­ti sank­tio. Inkisen tieto­ja oli käynyt kat­so­mas­sa Ilta-Sanomien toimit­ta­jan mukaan 22 poli­isia. Tuskin yhden  pikku­ju­tun tutkimiseen niin mon­ta poli­isia on irrotettu.

 Ter­vey­den­huol­lon puolel­la nämä asi­at ovat paljon parem­mas­sa kunnossa.

33 vastausta artikkeliin “Suuttuneet rikostoimittajat”

  1. Tar­jon­taa syn­tyy aina, kun on kysyn­tää. Vuo­ta­jan esille­saamisen sijaan minus­ta pitäisi saa­da täl­laisen tiedon kysyn­tää vähen­net­tyä. Jokainen juorule­hden osta­ja tietysti voi miet­tiä itse asi­aa, mut­ta lain­säädän­nöl­lä olisi mielestäni tehokkain­ta vaikut­taa niin, että julka­isi­jalle tulisi riit­tävän kovat sank­tiot väärän tai asi­at­toman tiedon julkaisemis­es­ta. Näin kysyn­tä noille epämääräisille tiedoille romahtaisi.

    Vastaa

  2. Toisaal­ta Paatero ei ole toimin­nal­laan juurikaan herät­tänyt luot­ta­mus­ta. Hänen sanomisil­laan ja totu­udel­la ei ole mielestäni aina ollut mitenkään kauhean ilmeisiä yhteneväisyyksiä.

    Jos poli­isiyli­jo­hta­ja halu­aa estää turhien poli­isien tieto­jenkat­selun, mik­si ihmeessä siitä pitää edes erik­seen puhua? Eikö asi­at täm­möiset kuu­lu hänen virkate­htävi­in­sä — eli pitäisi vain tehdä ja ohjeistaa?

    Vastaa

  3. “Pahek­sut­ti­in myös sitä, etten enää muis­tanut nimeltä, kuka toimit­ta­ja ker­toi min­ulle näitä yhteenot­to­ja tule­van aika paljon.”

    Ei kai kukaan ihan oikeasti kuvit­tele, että lähtisit julk­isu­u­teen ker­tomaan kuka toimit­ta­ja on täl­laista sin­ulle kertonut?

    Ensin­näkin väit­teesi ei kohdis­tunut kehenkään tiet­tyyn henkilöön, joten on paikallaan että otat esi­in täl­laisen yhteiskun­nan kannal­ta merkit­tävän epäko­hdan, vaik­ka ei olisikaan selviä fak­to­ja vaan toisen sana ja sit­ten sitä tukee val­lit­se­va asi­aan liit­tyvä toiminta.

    Vastaa

  4. Osmo:

    On täysin mah­do­ton­ta, ettei joukos­sa olisi yhtään mus­taa lammasta.

    onko tuol­la katon rajas­sa kär­pä­nen?… mitä taitaa olla… vai onko se ros­ka? ON SE KÄRPÄNEN!!! MISSÄ TYKKI?! KA-BOOOOOOOOOOOM!

    Kun Osmo aina välil­lä otat huomioon, että ihmisil­lä saat­taa olla joku muukin moti­vaa­tio kuin yhteiskun­nan yleinen hyv­in­voin­ti, kun he lauko­vat mielip­iteitään julk­isu­udessa, niin mikähän voisi olla poli­isiyli­jo­hta­jan moti­iv­ina halu­ta mur­taa toimit­ta­jien lähdesuoja?

    Se, että hän halu­aa saa­da kol­le­gansa kuseen? Tuleeko mieleen mitään mui­ta mah­dol­lisuuk­sia? Miten on kun poli­isi halu­aa oikeu­den tehdä vale­osto­ja? Kuun­nel­la puhelimia?

    Vastaa

  5. “Tieto­suo­jaa poli­isin sisäl­lä tulisi tiuken­taa, ettei jokainen kon­staapeli pääse kat­so­maan jokaista tietoa. Ei riitä se, että kat­somis­es­ta jää jäl­ki. Jotkut tiedot pitää myös sulkea ja edelleen aiheet­tomas­ta uteliaisu­ud­es­ta tulisi seu­ra­ta automaat­tis­es­ti sank­tio. Inkisen tieto­ja oli käynyt kat­so­mas­sa Ilta-Sanomien toimit­ta­jan mukaan 22 poliisia.

    No tuli­han se sieltä, ei ongel­ma ole niinkään vuo­t­a­mi­nen kuin kelvo­ton joht­a­mi­nen ja heikko tiet­tekni­ikan hallinta poliisissa.
    Eli jär­jestelmien käyt­töä voidaan raja­ta tarpeen mukaan eikä ole kovin vaikeaakaan.
    Tutkin­nan johta­ja voi määritel­lä jo alus­sa joukon, jol­la on oikeus lukea tieto­ja joko henkilöko­htaiselle tasol­la tai osoit­ta työte­htävät jollekin yksilölle, jos­sa työ­jaos­ta vas­taa­va nimeää oikeudet.

    Son­er­an kohun jäl­keen tele­laitok­sis­sa on rajat­tu käyt­töoikeuk­sia tele­tun­nis­teti­etoi­hin ja käyytö­val­tu­udet ovat vain har­voil­la ja niistäkin jää jäl­ki. Lisäk­si jälk­iä seu­rataan ja epänor­maali käyt­tö aiheut­taa selvityspyynnön.

    Tosin vähän nau­ret­ta­va jut­tu, sil­lä verkon­hallinnan kaut­ta Ruotsin tiedustelu voi seu­ra­ta liiken­net­tä Suomessa.Mehän emme tiedä Suomes­sa kenel­lä Ruot­sis­sa on verkon­a­hallinnan tun­nuk­set , kos­ka Ruot­si hallinnoi kaikkea.….

    Vastaa

  6. Onhan tämä ollut jo yleisessäkin tiedos­sa pitkään, kun­han vaan vähän käyt­tää logi­ikkaa ja lukee riv­ien välistä. Välil­lä tun­tuu oikein pahal­ta asian­omis­ta­jien puoles­ta, kun joku seiska revit­telee sel­l­aisil­la tiedoil­la mitkä loukkaa yksi­ty­isyyt­tä. ‘Naa­puril­ta’ kuul­tu, just joo!

    Hyvä että tähän puu­tu­taan. Nyt vain joku toimit­ta­ja nauhoit­ta­maan täl­läisiä puhelui­ta ja julk­isu­u­teen niin saadaan hyvä rum­ba pystyyn 🙂

    Vastaa

  7. “Pahek­sut­ti­in myös sitä, etten enää muis­tanut nimeltä, kuka toimit­ta­ja ker­toi min­ulle näitä yhteenot­to­ja tule­van aika paljon. ”

    No mut­ta! Ei kai lehdis­tö itse vaan nyt vaa­di lähdesuo­jan avaamista… 😉

    Vastaa

  8. Vähän ihme­tyt­tää ettei yksikään niistä kyse­lyyn osal­lis­tuneista kym­menistä oikeustoimit­ta­jista ker­toisi, että tietoa myy­dään rahas­ta. Mik­si sel­l­ainen toimit­ta­ja ei ker­toisi, joka ei ole ostanut tietoa? Vai ovatko kaik­ki siis osta­neet poli­isil­ta tietoa rahasta?

    Mik­si rikol­lis­es­ta tiedos­ta kieltäy­tynyt antaisi kil­pailu­valtin niille, jot­ka osta­vat ja pimit­täisi itselleen tule­vat tarjoukset? 

    Eihän siinä olisi loogis­es­ti eikä psykol­o­gis­es­ti mitään järkeä. Aivan var­masti, jos ilmiö on niin yleinen, kun Osmo antaa ymmärtää, joku toimit­ta­jista avaisi sanaisen arkkun­sa — ihan vain omankin etun­sa vuoksi. 

    Sem­minkin kun siihen kyse­lyl­lä annet­ti­in suo­ra mah­dol­lisu­us. Jos näitä tieto­ja tyrkyt­täviään rikol­lisia on “vaivak­si asti” kuten oli Osmon alku­peräi­nen sana­muo­to, niin eikö jol­lain olisi moti­ivia puhua asiasta? 

    Muutenkin tämä “joku toimit­ta­ja, jota en muista sanoi kahvipöytäkeskustelus­sa jotain…” on aika hep­po­nen peruste leima­ta kokon­ainen poli­isien ammat­tikun­ta korruptoituneiksi. 

    Eikä sekään vielä riitä Osmolle. Oikeustoimit­ta­jatkin ovat siis hänen mukaansa jär­jestään valehtelijoita. 

    Aika kovia syytök­siä.. Jos ihmi­nen ei edes muista kuka on mitäkin sanonut.

    Pidän luul­ta­vana, että on yksit­täistapauk­sia, jois­sa tietoa on myy­ty. Olisi nai­ivia uskoa muu­ta. Kuitenkin täl­laisen var­jon heit­tämi­nen puskas­ta ja omaa vaki­in­tunut­ta auk­tori­teet­ti­aan käyt­täen on väärin. 

    Mikä erot­taa nyt Osmon Seiskan toimittajasta?

    Vastaa

  9. Tutkimuk­sen alla oli lap­si­pornoa välit­tävä rin­ki. Tutkivia poli­ise­ja on voin­ut hyvinkin olla parikymmentä. 

    Tarken­nus aloituk­seen. Toimit­ta­jil­la ei totis­es­ti ole mitään lähdesuo­jaa. Sana­muo­to on väärä.

    Vastaa

  10. Paateron blo­gista:
    Poli­isior­gan­isaa­tios­ta ei saa vuo­dat­taa salaisia tieto­ja julk­isu­u­teen, se lie­nee sinän­sä kaikille selvää. Esil­lä ollut Inkisen tapaus on tutkit­tu syyt­täjän toimes­ta, eikä ole todet­tu, että poli­isi olisi tieto­ja vuotanut. Muitakin tapauk­sia on tutkit­tu, itse ja muiden lail­lisu­us­valvo­jien toimes­ta. Näyt­töä ei ole juuri saatu. 

    Yleen­säkin olen sitä mieltä, että kun tieto­ja jostakin poli­i­sis­sa salaisek­si luokitel­lus­ta asi­as­ta medi­alle vuo­taa, niin vuo­toko­h­ta on jos­sain muual­la kuin poli­i­sis­sa. Esimerkik­si useimpi­en salais­ten pakkokeino­jen diaar­i­tiedot ovat julk­isia. Asi­as­ta tietävät myös asiano­sais­ta­hot ja sitä kaut­ta mitä ilmeisem­min jotkut ulkop­uolisetkin. Syitä voi vain arvail­la, kos­ka poli­isil­la ei ole sitä lupa selvittää.

    Halu­an vielä tois­taa, mitä alus­sa totesin: lähdesuo­ja on ehdo­ton lähtöko­h­ta ja salais­ten tieto­jen vuo­t­a­mi­nen poli­i­sista ei ole maa­ta mullis­ta­va ongel­ma juuri nyt.

    Paatero ei siis väitä että poli­i­sista tapah­tuu tietovuo­to­ja mitään merkit­tävää määrää, vaan on sitä mieltä että vuo­ta­ja on yleen­sä joku muu, mut­ta nykyään poli­isil­la ei ole val­tuuk­sia selvit­tää kuka. Lähdesuo­jaa pitäisi mur­taa sen ver­ran että poli­isi voi suo­jel­la asiano­saisia tietovuodoil­ta, vaik­ka siis vuo­ta­ja olisi poli­isior­gan­isaa­tion ulkopuolinen.

    Vastaa

  11. Muis­tat­teko Bodom-oikeudenkäynnin:

    Nils Gustafs­son van­git­ti­in kevääl­lä 2004 2 kuukaudek­si “toden­näköisin syin syytet­tynä murhas­ta”. Kos­ka asia oli kesken, hän ei saanut julk­i­tuo­da niitä perustei­ta, joil­l­la hänet oli van­git­tu. Sen sijaan rikos­toimit­ta­jat ker­toi­vat run­sain määrin hän­tä raskaut­tavaa peri­aat­teessa samoin edelleen salas­s­api­det­tävää todistuaineistoa.

    Oikeu­denkäyn­ti viivästyi yli vuo­den. Ja oikeu­den päätös oli vpaut­ta­va, eikä syyt­täjä siitä valit­tanut. Itse asi­as­sa melko pian oikeu­denkäyn­nis­sä selvisi, että syyte oli jok­seenkin keinotekois­es­ti luo­tu. (esim. uudet “todis­ta­jat”, joiden todis­tus oli selvässä ris­tiri­idas­sa tosi­a­sioiden kanssa, eikä syyt­täjä ollut edes vaivau­tunut tark­ista­maan väit­tei­den paikkansapitävyy­den mahdollisuutta.

    On hyvin vaikeaa kuvitel­la, että jotkut tiedot oli­si­vat voineet tul­la muual­ta kuin poli­isl­ta. Tietenkin oikeu­den haastemiehiltä ja muil­ta läs­näolevil­ta voi kuul­la kaikenlaista.

    Vastaa

  13. Tähän lähdesu­jan mur­tamiseen on tarkoi­tus liit­tää yri­tys­salaisu­u­den piiri­in kuu­lu­vien tieto­jen vuo­t­a­mi­nen eli tarkoituk­se­na on estää Des­t­ian kaltaiset vuodot.
    Eli uuden lain mukaan toimit­ta­jan olisi pal­jastett­va Des­ti­as­ta tul­lut vih­jaa­ja , jos sopimuk­set on luokitel­tu yri­tys­salaisu­u­den piiri­in kuuluvaski.

    Samoin Lau­ta-Matin lau­takasn vinkkaa­jakin olisi ilmoitet­ta­va ao yri­tys ker­too lau­ta­lahjoituk­sen kuu­luneen yri­tys­salaisu­u­den piiriin..

    Ink­i­nen kohta­lo ja muut sääs­lit­tävät tapuk­set ovat vain machi­avel­liä eli on help­po saa­da kan­na­tus­ta asialle joka näyt­tää epäko­hdal­ta mut­ta taustal­la on aivan jotain muuta

    Vastaa

    1. Juuri sik­si halu­aisin irrot­taa intimi­teet­tisuo­jaan liit­tyvät vuodot erilleen val­lankäyt­töä ja väärinkäytök­siä koske­vista vuodoista.

      Vastaa

  14. Jarkko Sip­ilä voisi ker­toa poli­isin hänelle myön­tämästä ansiomitalista.

    Vastaa

  15. Lueske­lin hal­li­tuk­sen esi­tyk­siä ja tääa­li­nenkin osui silmään eli huume­testein kulut on tarkoi­tus siirtää työ­nan­ta­jal­ta työntekijälle.
    Kun työan­ta­jal­la ei ole enää kus­tan­nus­r­a­sitet­ta niin teste­jä voi määrätä mieli­v­al­tisen määrän.
    Näin siis vihreä

    “Ehdo­tusten lähtökohtana
    on, että työn­hak­i­ja tai työn­tek­i­jä toimittaisi
    itse työ­nan­ta­jalle huumausainetestiä
    koske­van todistuksen”

    Työ­suh­teen aikana työnantaja
    voisi velvoit­taa työn­tek­i­jän esittämään
    todis­tuk­sen huumau­sainetestistä työnhakijaa
    koske­via kri­teere­jä ankaram­min edellytyksin”

    Vastaa

  16. Juuri sik­si halu­aisin irrot­taa intimi­teet­tisuo­jaan liit­tyvät vuodot erilleen val­lankäyt­töä ja väärinkäytök­siä koske­vista vuodoista.”

    Sil­loin ei kan­nat­taisi ylläpitää keskustelua Inkisen tapauk­ses­ta vaan keskit­tyä olennaiseen.

    Kun vihreät äänes­tivät enem­mistönä Lex Nokian puo­let­sa ja edellen tämänkin esi­tyk­sen niin tosi­asiall­sisti vihreät ovat aja­mas­sa Suomea sanan­va­pau­den suh­teen Valko-Venäjän rinnalle.

    Braxin­ki kan­nat­taisi alkaa kir­joit­taa lake­ja itse eikä antaa EK:n kir­joitaa niitä

    Vastaa

    1. Liian van­hal­la on jotenkin fanaat­tisen kiel­teinen suhde vihreisi­in. Mitä tekemistä Brax­il­la on Lex Nokian kanssa? Liiken­ne­m­i­nis­terin nimi on Suvi Lin­den, ei Tui­ja Brax.

      Vastaa

  17. Laki näyt­tää sisältävän toisenkin kuprun: Esim poli­itikolle syn­tyy oikeus selvit­tää, kuka hänestä kir­joit­telee arvostele­via kir­joituk­sia yleisön palstoille.
    Riit­tää, että poli­isi toteaa, että ei ole aihet­ta tutkia rikos­ta tai syyt­täjä tekee syyt­tämätä jättämispäätöksen.
    Sen jäl­keen poli­itikko voi pyytää kir­joit­ta­jan henkilöl­lisyysti­eto­ja itselleen oper­aat­to­ril­ta tai pal­stan pitäjältä

    Vastaa

  18. Kun työan­ta­jal­la ei ole enää kus­tan­nus­r­a­sitet­ta niin teste­jä voi määrätä mieli­v­al­tisen määrän.

    Tämä lain muu­tos takaa se, että ter­veyskeskuk­sista tulee huumetestiasemia

    Vastaa

  19. “Liian van­hal­la on jotenkin fanaat­tisen kiel­teinen suhde vihreisi­in. Mitä tekemistä Brax­il­la on Lex Nokian kanssa? Liiken­ne­m­i­nis­terin nimi on Suvi Lin­den, ei Tui­ja Brax”

    Vihrei­den enem­sitö äänesti lain puoles­ta eli hyväksyi sen ja tulee aja­man lisää sanan­va­pau­den rajoituksia.
    Se mik­si arvoste­len johtuu siitä, että tulin äänestäneek­si vihre­itä ja pet­tymys on val­ta­va, kun puolue myy kaik­ki periaatteensa

    Vastaa

  20. Uno­h­dat mysö, että ole työsken­nel­lyt sel­l­ai­sis­sa mais­sa kuin Indone­sia, Pak­istan, Kenia, Venäjä, Latvia, Viro, Sri Lan­ka, Male­sia etc Olen myös tehnyt töitä Maail­man­pankille , Aasian pankille, Suomen , Tan­skan kehi­tys­a­puor­gan­isaa­tioille ja yksi­ty­isille yri­tyk­sille, joten olen näh­nyt kaiken kor­rup­tios­ta ja val­lan väärinkäytöstä.
    Olen tehnyt töitä teitoli­iken­teessä liki 40 vuot­ta, joten tei­dän mihin tietoli­iken­teen tietoa voidaan käyt­tää väärin ja miten ne esim NL hyö­dyn­net­ti­in ja miten niitä teito­ja käytet­tään Suomes­sakin väärin.

    Ain­oa joka min­ua nyt kadu­taa, että olsi pitänyt ottaa ne rahat, joi­ta tar­jot­ti­in useasti.
    Pojil­leni olnekin opet­tanut, että rehellisyys ei maa­ta peri ja neu­vonut otta­maan kaik­ki lahjuk­set joi­ta on tarjolla.
    Rehel­liyy­destä ei saa edes puuris­tiä palkkiok­si nyky — Suomessa

    Vastaa

  21. Oletko “liian van­ha” aivan var­ma, että ääne­si edes meni vihreille? Sin­ul­la nimit­täin on sen luokan sana­sokeus, että olet voin­ut raa­pus­taa äänestys­lap­pu­un melkein mitä tahansa..

    Vastaa

  22. Pyyn­nöstä lyhyt selvi­tys ansior­is­tistä. STT kir­joit­ti siitä aikanaan näin:

    “22.9.2004: MTV3:n rikos­toimit­ta­ja, Oikeustoimit­ta­jien puheen­jo­hta­ja Jarkko Sip­ilä on saanut poli­isin ansior­istin. Sisämin­is­teri Kari Rajamä­ki (sd.) luovut­ti ansior­istin Sip­ilälle tiistaina.
    Rajamä­ki perusteli ansior­is­tiä sil­lä, että Sip­ilä on suo­ma­laisen oikeus- ja rikosjour­nal­is­min johtavia toimittajia.
    Vuodes­ta 1999 hän on ollut Oikeustoimit­ta­jat ry:n puheenjohtaja.
    Tehtävässään hän on ollut keskeis­es­ti kehit­tämässä sisäasi­ain­hallinnon, eri­tyis­es­ti poli­isin yhteistyötä joukkovi­es­timien kanssa.
    ‑Sip­ilän työ on yhteiskun­taa rak­en­tavaa jour­nal­is­mia, joka kan­nus­taa meitä vira­nomaisia myös entistä avoimem­paan ja itsekri­it­tisem­pään toim­intaan, Rajamä­ki sanoi.”

    Mut­ta vielä yksi­tyiselämän- ja lähdesuojasta.

    Yksi­tyiselämän suo­jan ongel­ma on se, että sitä ei ole lais­sa, hal­li­tuk­sen esi­tyk­sis­sä tai eduskun­nan valiokun­nan kan­nan­otois­sa määritel­ty. Kyse on hyvin tulkin­nan­varais­es­ta käsitteestä.

    KKO on kuitenkin toden­nut, että rikok­sen tekem­i­nen ei kuu­lu yksi­tyiselämän suo­jan piiriin. 

    Näin on myös vaikea ajatel­la, että rikosepäi­ly sinän­sä naut­tisi itsessään intimi­teet­tisuo­jaa. Salas­s­api­to­tarpei­ta asi­as­sa toki voi olla, mut­ta ei niin että salas­s­api­don perus­teena olisi nimen omaan juuri syyl­listymi­nen rikok­seen tai epäi­ly siitä.

    Vaikea ajatel­la, että tekoina esimerkik­si rat­ti­juop­pous, varkaus tai koti­pa­hoin­pite­ly naut­ti­si­vat mil­lään taval­la yksi­ty­isyy­den suojaa. 

    Toisin tulkit­tuna syyte­tyn suo­jak­si syn­tynyt oikeu­denkäyn­nin julk­isu­us­pe­ri­aate pitäisi ottaa uuteen pohdintaan.

    Vastaa

  23. Mik­si toimit­ta­jien tai ylipään­sä kansan pitäisi saa­da tietää kaik­ista rikosepäi­ly­istä heti medi­an kaut­ta. Mihin uno­h­tui syyt­tömyyso­let­ta­ma? Syytön kunnes lain­voimaisel­la tuomi­ol­la syyl­lisek­si tode­taan. Mihin KKO:n päätök­seen Sip­ilä viit­taa? Sieltä kork­ista on tul­lut myös päätök­siä, joiden mukaan mitä tahansa ei voi julk­istaa. http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050082

    Vastaa

  24. Suo­mi on taas syytet­ty­jen penkil­lä EIT:ssä , vireil­lä on kymme­nen jut­tua lehdis­tön­va­pau­den rajoittamisesta.

    Suomes­sa lehdis­tön­va­paus alkaa olla Valko-Venäjän tasolla

    Vastaa

  25. Inkisen jutus­sa Seiska sai vapaut­ta­van päätök­sen Julkisen Sanan Neuvostolta.
    Perus­teena oli, että Ink­i­nen on oma-aloit­teis­es­ti use­asti avan­nut yksi­tyiselämään­sä julkisuuteen.
    Jos pyrkii tekemään busi­ness­ta avaa­mal­la vaatekaap­pin­sa pitää hyväksyä sekin, että sieltä löy­tyy luurankoja.

    Ja ihmette­len vieläkin, että hallinto ei ole kiin­nos­tunut niistä ihmi­sistä, jot­ka ovat tehneet itse­murhan työ­paikan menet­tämisen vuoksi.
    Ilmeis­es­ti työt­tömän kuole­ma on päät­täjien toive­jut­tu, säästyy­hään siinä rahaa

    Vastaa

  26. Vas­tauk­se­na aiem­paan kysymykseen:

    “Rikos ei ole siihen syyl­listyneen yksi­ty­isa­s­ia”, löy­tyy KKO:n päätök­ses­tä 2005:136.

    Ongel­mana on kyl­lä, että suo­ma­lainen oikeuslaitos ei ole onnis­tunut sanan­va­pausju­tuis­sa kovinkaan hyvin. Oikeu­denkäyn­nin kestoista on tul­lut lukuisia langet­tavia EIT:stä, mut­ta niin on myös sananvapausjutuista.

    Vastaa

  27. Kyl­lä poli­isitkin näyt­tävät ole­van sitä mieltä että poli­isi vuo­taa kuin seula:

    Suomen­maan jutus­sa Kan­gasalan kih­lakun­nan poli­isipääl­likkö Moisi­ol­la ainakin on mielipiteensä:

    http://dst.samizdat.info/2008/01/29/2845/

    – Miten täl­lainen organ­isaa­tio kuin poli­isi voi vuo­taa niin nopeasti. Kun tekoni tapah­tui puoli kymmeneltä, niin ennen puol­ta päivää tästä asi­as­ta soitet­ti­in esimiehel­leni kok­ou­s­paikalle. Täy­tyy sanoa, että poli­isior­gan­isaa­tio vuo­taa ja pahasti. Aivan käsit­tämätön­tä, Moisio toteaa.

    Artikke­li ei siis ole Lehden nor­maali­aineis­toa vaan lain­aus Suomen­maan jutusta.

    Vastaa

  28. Otit sit­ten Jake yhden lauseen mon­i­sivuis­es­ta Korkin päätök­ses­tä, jos­sa on ansiokkaasti pohdit­tu asiaa:
    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2005/20050136
    Korkeim­man oikeu­den ratkaisu
    Perustelut
    Rikok­sen­tek­i­jän nimi ja henkilöl­lisyys yksi­tyiselämän suo­jan kohteena

    10. Rikos ei ole siihen syyl­listyneen yksityisasia

    entäpä:

    11. Rikosoikeu­denkäyn­nin ja siihen liit­tyvien asi­akir­jo­jen julk­isu­ud­es­ta ei sinän­sä seu­raa, että oikeu­denkäyn­nis­sä julk­isik­si tulleet tiedot oli­si­vat sel­l­aise­naan joukkovi­es­timien vapaasti julkaistavissa.

    tai

    Oikeusneu­vos Koskelo:
    Siitä, että rikos ei ole yksi­ty­isa­s­ia, ei seu­raa, että rikok­ses­ta tuomi­tun henkilöl­lisyy­den pal­jas­t­a­mi­nen rikok­ses­ta ker­to­vas­sa artikke­lis­sa ei ylipään­sä voisi tul­la arvioitavak­si yksi­tyiselämän loukkaamista koske­vien sään­nösten perusteella.

    Kan­nat­taa tosi­aan lukea se koko erim­ieli­nen päätös, eikä vain poimia yhtä lauset­ta. Yhtä valikoivaa lie­nee tietovuo­to­jen ansios­ta saatu ” tiedot­ta­mi­nen ” yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävistä asioista.

    Vastaa

  29. En tiedä tulk­it­siko Soin­in­vaara kyse­lyni närkästymisek­si, mut­ta soitin hänelle viikko sit­ten ja utelin lähdet­tä, joka väit­ti poli­i­sis­sa ole­van vuo­ta­jia riesa­ki asti. Olin parikym­men­tä vuot­ta Hesarin rikos­toimit­ta­jana, eikä yksikään poli­isi ole myynyt min­ulle tieto­ja. Eli kovin suures­ta ongel­mas­ta ei voi olla kyse. Olen kyl­lä saanut salas­s­api­det­täviä tieto­ja use­asti, mut­ta en rahaa vas­taan. Yleen­sä moti­iv­ina on ollut tärkeän kysymyk­sen tai ongel­man nos­t­a­mi­nen keskusteluun.Eli vuo­ta­jan toim­inta on ollut juuri sel­l­aista jon­ka tur­vaamisek­si lähdesuo­ja ln luotu.
    On selvää että Soin­in­vaaran kevyesti eteen­päin välit­tämä ja todis­tam­a­ton heit­to on kah­ta ammat­tikun­taa leimaa­va ja vaaran­taa lähdesuo­jan. Soin­in­vaaran levit­tämään huhu­un tart­tuvat mieluisas­ti sel­l­aiset, jot­ka halu­a­vat heiken­tää läjhdesuojaa.
    Toiv­ot­tavasti Soin­in­vaara on jatkos­sa varovaisem­pi eikä lev­itä huhupo­h­jaisia tieto­ja joka tuutissa.

    Har­ri Nykänen

    Vastaa

  30. En tiedä tulk­it­siko Soin­in­vaara kyse­lyni närkästymisek­si, mut­ta soitin hänelle viikko sit­ten ja utelin lähdet­tä, joka väit­ti poli­i­sis­sa ole­van vuo­ta­jia riesak­si asti. Olin parikym­men­tä vuot­ta Hesarin rikos­toimit­ta­jana, eikä yksikään poli­isi ole myynyt min­ulle tieto­ja. Eli kovin suures­ta ongel­mas­ta ei voi olla kyse. Olen kyl­lä saanut salas­s­api­det­täviä tieto­ja use­asti, mut­ta en rahaa vas­taan. Yleen­sä moti­iv­ina on ollut tärkeän kysymyk­sen tai ongel­man nos­t­a­mi­nen keskusteluun.Eli vuo­ta­jan toim­inta on ollut juuri sel­l­aista jon­ka tur­vaamisek­si lähdesuo­ja ln luotu.
    On selvää että Soin­in­vaaran kevyesti eteen­päin välit­tämä ja todis­tam­a­ton heit­to on kah­ta ammat­tikun­taa leimaa­va ja vaaran­taa lähdesuo­jan. Soin­in­vaaran levit­tämään huhu­un tart­tuvat mieluisas­ti sel­l­aiset, jot­ka halu­a­vat heiken­tää lähdesuojaa.
    Toiv­ot­tavasti Soin­in­vaara on jatkos­sa varovaisem­pi eikä lev­itä huhupo­h­jaisia tieto­ja joka tuutissa.

    Har­ri Nykänen

    Vastaa

    1. Nykäselle:
      En ole puhunut rikos­toimit­ta­jista mitään. Jos halu­at juoru­ta jonkun turhan julkkik­sen narah­tramis­es­ta ratista, mik­si siitä pitäisi juoru­ta rikos­toimit­ta­jalle. Oliko Inkises­tä kielinyt toimit­ta­ja rikostoimittaja?
      Mut­ta kir­joituk­seni oli vas­taus HS-raadin kyse­lyyn, jos­sa kysymyk­sessä väitet­ti­in poli­isin vuo­ta­van salas­sa pidet­täviä tieto­ja. Vas­tasin, että jos nyt ovat rikosepäi­ly­istä juoru­a­vat poli­isit, mitä sit­ten tehdään, kun lääkärit alka­vat nou­dat­taa poli­isin tapo­ja. Tuo alku­peräi­nen väite oli siis Helsin­gin Sanomien, ei minun.
      Ker­ron muut läh­teeni Nykäselle heti, kun hän ker­too omansa minulle.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.