REF ja massapoltto

31.10.2009 · Aihe _ · 37 Kommenttia 

Ympäristöjärjestöt ovat vimmaisesti vastustaneet kaikkea jätteenpolttoa, koska se toimii kierrätystä ja jätteen vähentämistä vastaan. Argumentti ei tuossa muodossa oikein toimi, koska lopputuloksena on vain ollut jätteiden ajaminen kaatopaikoille tuottamaan metaania ilmakehään. Biojätteen kompostointia on kyllä suosittu. Siinä on kuitenkin huonona puolena jätteen sisältämän energian haaskaus. Biojätteestä pitää tehdä bioetanolia tai biokaasua.

Suomessa on nyt kyllästytty kasvaviin kaatopaikkoihin ja vanhanaikaisia massapolttolaitoksia nousee kuin sieniä sateella. Kun kaikki poltetaan lajittelematta, jätteisiin sisältyvä kierrätyskelpoinen materiaali tuhoutuu. Massapolttolaitos on myös enemmänkin jätteiden tuhoamislaitos kuin energiantuotantoyksikkö, koska energiaa märästä kaurapuurosta tulee huonosti. Lue lisää

BMH:lle suurkauppa Thaimaahan

31.10.2009 · Aihe _ · 3 Kommenttia 

BMH Technology Oy on Hollming-yhtymään kuuluva konepajayritys, joka tuottaa uusiutuvaan energiaan ja jätteiden käsittelyyn liittyvää laitteistoa. Itse lähdin mukaan  yhtiön hallitukseen erityisesti tuon jälkimmäisen tuoteperheen takia. Siihen myötävaikutti harmi siitä, että YTV oli valinnut jätteidenhävitystavakseen massapolton, jossa jätteitä ei lajitella ottaen osa hyötykäyttöön ja jossa jätteistä ei oikein saada kunnolla energiaa ulos. Palaan tähän Vantaan energian jätepolttolaitokseen seuraavassa postauksessa.

BMH:n ympäristötekniikan lippulaiva on Tyrannosaurusmurskain, joka paloittelee suurella teholla jokseenkin kaiken kiinteän jätteen lajittelukelpoiseksi. Erilaisia murskaimia messuilla oli paljon, mutta laitteemme oli kyllä ainakin toistaiseksi kehityksen kärjessä. Sen vahvuutena on se, ettei se murskaa vaan leikkaa, jolloin energiaa kuluu vähemmän ja lopputulos on parempi. Lue lisää

Kannattaako jätteiden lajittelu kotona?

31.10.2009 · Aihe _ · 23 Kommenttia 

Vaikka jätteiden käsittelytekniikka on vasta nyrkkipajavaiheessa, lajittelutekniikan kehitys haastaa vahvasti ajatuksen jätteiden lajittelusta kotitalouksissa. Olen tätä lajittelua voimakkaasti puoltanut, mutta kun omin silmin näkee, kuinka kätevästi sekajätteen lajittelu sujuu, herää kysymys, kannattaako kotitalouksia vaivata asialla ja erityisesti, onko järkeä kuljettaa jätteitä monilla eri autoilla, jolloin kuljetuskustannukset kasvavat. Koneellinen jätteiden lajittelu nimittäin tekee vähemmän virheitä ja pystyy esimerkiksi erottelemaan eri muovityypit toisistaan, mitä kotitalouksilta ei oikein voi edellyttää. Huomattakoon, ettei Suomessa tällaista koneellista lajittelua vielä ole, joten toistaiseksi lajittelu kotitalouksissa on välttämätöntä.

Vastaus tähän kysymykseen on varmaankin se, että jätteitä kannattaa lajitella, mutta vähän toisella tavalla.

  • Märkä biojäte kannattaa lajitella erilleen, koska se sotkee kaiken muun jätteen ja vaikeuttaa sen hyötykäyttöä.  Tämän osalta vaihtoehtona on Tukholmassakin käyttöön otettu kotitalouskohtainen jätemylly, joka jauhaa biojätteen viemäriin sopivaksi. Jäte mädätetään jätevedenpuhdistamolla metaaniksi ja käytetään energiantuotantoon tai liikenteen polttoaineena.
  • Kaikki ehjänä käytettävä kuten kierrätyspullot on lajiteltava kotona, koska koneellinen lajittelu perustuu jätteen murskaamiseen. Ne voitaisiin poimia koneellisesti hihnalta ennen murskausta – tässäkin olisi tarjolla suomalaista osaamista – mutta silloin jätettä ei saisi kuljetuksen ajaksi puristaa kasaan, koska siinä pullot kyllä hajoavat.
  • Sanomalehdet ja muu runsasmääräinen paperi kannattaa lajitella erikseen, koska sitä on niin paljon ja koska niin se pysyy puhtaampana. Kartonkien erilliskeräämisestä en ole varma.

Koneellinen lajittelu perustuu siihen, että jäte pilkotaan sopivan kokoisiksi palasiksi. Mitä pienemmät palaset, sitä varmemmin ne ovat yhtä materiaalia. Metallit saadaan erilleen magneetin avulla – myös ei magneettiset metallit, mikä koettelee lukion fysiikan lukeneen käsityskykyä. Yleispätevä tekniikka on, että jäte kulkee pieninä partikkeleina liukuhihnalla; lajittelija jakaa sen jonkin ominaisuuden perustella kahteen luokkaan, joista toiset pudotetaan hihnan päästä alas ja toiset sysätään tai puhalletaan seuraavalle hihnalle.  Sellainen laite on aika veikeä katsella.

Terveisiä Kölnistä

30.10.2009 · Aihe _ · 11 Kommenttia 

Ilmastonpilaamiskuukauteni jatkuu vierailulla Kölnin ympäristöteknologian messuihin liittyen BMH Oy:n hallituksen jäsenyyteen. Ympäristöteknologia on jätteiden ja biomassan keräämistä, pilkkomista, tiivistämistä, kuljettamista ja lajittelua.

Kyse on kovin uudesta teknologian alasta. Niinpä jätteiden murskaus- ja lajittelutekniikkaan liittyviä laitteistoja valmistaa pelkästään Saksassa nelisenkymmentä yritystä; autonvalmistajia on paljon vähemmän, vaikka autoja tuotetaan paljon enemmän. Erilaiset pienet nyrkkipajat tuottavat omia innovaatioitaan, mikä sinänsä on hyvä, koska ei voi tietää, mikä osoittautuu hyväksi, mikä huonoksi. Joistakin kyllä tiedetään: jotkut messuilla näytteillä olleet laitteet olivat yksinkertaisesti huonoja. Ala on suuren selkeytymisen edessä niin, että yritysrakenne normalisoituu ja parhaat ratkaisut ajavat markkinoilta ulos huonot ratkaisut.

Kyse oli business to business -messuista. Eniten paikalla oli myyjiä. Jos joku oli ostamassa, hän oli todennäköisesti ostamassa jotain yritystä. Kaikki kyllä kiersivät osastoja innokkaasti; laillistettua tuotevakoilua, mutta erittäin hyödyllistä.

Paikalla oli runsaasti suomalaisia, jotka tietysti tunnistivat toisensa kielestä. Varsin yksimielinen kanta oli, että jätehuollossa Suomi on kyllä takapajula; siis omien jätteidensä käsittelijänä, yrityksemme tuottavat kyllä hyvää teknologiaa muualle maailmaan. . Miksi teknologiassa yleensä tienraivaajana kulkeva maa on jätehuollossa jälkijunassa? Pelkään pahoin, että olen osasyyllinen, koska olin aikanaan eduskunnassa yhtenä muiden mukana hyväksymässä lakia, jolla jätehuolto annettiin aina niin innovatiivisten kuntien monopoliksi.

Pienenä vihjeenä Helsingin kaupungille: messulippu toimi myös joukkoliikenteen näyttölippuna, kahden viikon ajan, vaikka messut olivat nelipäiväiset.

Siis mikä BMH? Kerron siitä seuraavassa viestissä.

Vammaispalvelut valtion rahoitusvastuulle

30.10.2009 · Aihe _ · 10 Kommenttia 

Radiouutiset kertoi pari päivää sitten, ettei Suomi ole pystynyt ratifioimaan vammaisten oikeuksien sopimusta, koska Suomessa vammaiset eivät ole vapaita vaihtamaan kotikuntaa, kuten eivät ole laitoshoidossa olevat vanhuksetkaan. Niinpä vammainen ei voi muuttaa uuden parisuhteen vuoksi tai vain parempien palvelujen perässä.

Tässä parempien palvelujen perässä muuttamisessa on ongelman avain. Olisi aivan kohtuutonta vammaisten palvelut hyvin hoitavia kuntia kohtaan, jos vammaispalveluja käyttävät voisivat muuttaa parempien palvelujen perässä. Kunnollisia palveluja tarjoavia rankaistaisiin ja vammaisia syrjiviä kuntia palkittaisiin.

Tämä asia ei ratkea kuin sillä, että valtio maksaa vammaispalvelut. Tähän n kaksi vaihtoehtoa: Lue lisää

Kysymys parkkisakon valmistelijalle

29.10.2009 · Aihe _ · 96 Kommenttia 

Helsingin kaupunki on pyytänyt ylimmän pysäköintivirhemaksun nostamista, koska nyt on kannattavampaa jättää pysäöintimaksut maksamatta ja maksaa 40 aina kun hbuono tuuri käy. Liäksi on epäsuhde, että pummilla pysäköinti on halvempaa kuin pummilla matkustaminen.

Virkamies vastaa Hesarissa, että kyse on aivan eri asiasta. Pummilla pysäköinti on vain rikkomus, mutta pummilla matkustaminen on petos.

Siis mitä.

Miten eroavat toisistaan se, että pysäköi maksulliselle paikalle  maksamatta tai ajaa ratikalla maksamatta. Paitsi tietysti siinä, että jos ajan ratikassa maksamatta, en enstä toista matrkustamasta, mutta kun pummilla pysäköijhät täyttävät pysäköintipaikat, he estävät muita pysäköimästä.

Tai se, että kuukausikorttilainen unohtaa, että kortti menikin eilen vanhaksi siitä, että autoilija unohtaa, että hänen parkkiaikansa on umpeutumassa.

Pysäköintivirkamiehen mukaan lievää on ainakin se, että pysäköi maksullisen  pysäköintipåaikan vieraan jalkakäytävälle ja näin estää vain pyä’rötuolilla liikkuvien ja lastenvaunoja työntäv ien matka, joilla toki on aikaa odotellan. Koska muista liikennerikkomuksista velotetaan vähemmän, ei pummilla pysäköin nistäkään voi velottaa enempää. Miksi siitä matkalipun unohduksdesta sitten voi velottaa enemmän?

Siis mitä IHMETTÄ! 

Jos tämä on  niin vaikeata, niin nostetaan kiinni jäämisen todennäköisyyttä. Sallitaan kaupungille se, että se palkkaa opiskelijoita pysäköinnin valvojiksi provisiopalkall.a. Tai vakavammin: on palkattava lisää pysäköinninvalvojia, kuten Helsingin budjetissa vähäisessä määrin esitetäänkin. Ei ole hycäksyttävää, että parkkisakko kerrottuna kiinnijäämisen todennääköisyydellä on pienempi kuin pysäköintimaksu niin, että tulee halvemmaaaksi jättää aina maksamatta.

Voisiko ajatella, että Helsinki, jossa on muodostunut selkeä ristiriita laillisen pysäköinnin hinnan ja pysäköintivirhamaksun suuruuden, saisi luvan määrätä pysäköintivirhamaksun ihan itse sellaiseksi kun haluaa?

Mitä opimme Barcelonan kaavoituksesta?

28.10.2009 · Aihe _ · 53 Kommenttia 

Minä ainakin opin, että

–          Kantakaupungin ja ruutukaava-alueen laajentaminen on parempi asia kuin lähiöiden rakentaminen. Helsinki laajentaa nyt kantakaupunkia Kalasatamaan ja Jätkäsaareen, mutta Arabianranta rakennettiin lähiöksi. Eliel Saarinen oli oikeassa Haaga-Munkkiniemisuunnitelmansa kanssa Lue lisää

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.10.2009

28.10.2009 · Aihe _ · 6 Kommenttia 

Olen pois lautakunnasta työmatkan takia ja niin on myös varajäseneni Kai Ovaskainen, joten meillä on toinen paikka tyhjänä. Tämän vuoksi titaanien taistelu Katajanokan hotellista on siirretty seuraavaan viikkoon. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa ei tehdä päätöksiä tilapäisten enemmistöjen turvin.

Lauttasaaressa suojelukaava

Tiirasaarentiellä suojellaan Aimo Tukiaisen ateljeerakennus, jolloin tontin rakennusoikeus pienenee. Kokonaan käyttämätöntä rakennusoikeutta ei menetetä, mikä on aiheuttanut vastalauseita. Rakennustehokkuus pienenee kaavassa, mutta kasvaa olevassa maailmassa. Lue lisää

Kataloniaan satatuhatta maahanmuuttajaa vuodessa

27.10.2009 · Aihe _ · 63 Kommenttia 

Kataloniassa on vähän yli seitsemän miljoonaa asukasta , joista noin puolet on Suur-Barcelonan alueella. Asukkaista viidennes on maahanmuuttajia. Heistä pääosa on tullut maahan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lisää väkeä tulee noin satatuhatta vuodessa. Heitä houkuttelee Katalonian voimakas talouden kasvu, jonka seurauksena työpaikkojen määrä ennen lamaa nousi kolmella prosentilla vuosittain. Kun Kataloniassa syntyvyys on järkyttävän vähäistä, talouskasvu ei olisi mahdollista ilman maahanmuuttajia. Asuntotuotannolle tuollainen väkiluvun kasvu on toki haaste. Lue lisää

Barcelona

25.10.2009 · Aihe _ · 49 Kommenttia 

Kuukauden hiilijalanjäljestäni tulee varsin näyttävä. Kirjoitan tätä Barcelonasta, jossa olen Uudenmaanliiton hallituksen matkalla. Barcelonan vanha kaupunki on kiehtova, mutta yhteiskunnallisesti mielenkiintoisempi on uusi, vanhan kaupungin muurien ulkopuolelle 1800-luvulla laajentunut kaupunki.

Uusi Barcelona on rakennettu tiukkaan ruutukaavaan ja lähes tyystin umpeen. Asukastiheys on 30 000 asukasta neliökilometrillä. Ulkomuistista sanoisin, että vastaava luku  Kalliossa on noin 20 000 asukasta neliökilometrillä ja koko Helsingissä jotain kolmensadan  tietämissä. (Korjaan nämä tiedot, kun tulen Helsinkiin) Lue lisää

Seuraava sivu »