Puolet suomalaisten saamasta säteilystä tulee radonista. Tuo radioaktiivinen kaasu tappaa Suomessa noin 300 ihmistä vuosittain. Luku on samaa suuruusluokkaa liikenneonnettomuuksien kanssa. Eräissä osissa Suomea maaperässä on paljon uraania, jonka hajoamistuote radon on. Alapohjan kautta huonosti rakennettuun taloon tunkeutuva radon aiheuttaa keuhkosyöpää.
Radonin vähentäminen huoneilmassa on yksinkertaista. Saneeraamalla 30 radonin vaivaamaa asuntoa torjutaan yksi keuhkosyöpätapaus.
Miten radoniin suhtaudutaan niin rauhallisesti, ellei suorastaan flegmaattisesti, kun kaikkia muita säteilylähteitä niin kavahdetaan? Tämä riski on ihan todellinen.
Säteilypelko on verrattavissa bakteerien tai hyönteisten pelkoon: pelätään jotakin, mitä ei oikein voi nähdä eikä täten myöskään varoa. Tällaisiin pelkoihin liittyy paljon ennakkoluuloja ja irrationaalisia uskomuksia. Vihreäthän ovat omalta osaltaan pelanneet näillä peloilla esim. ydinvoimaa vastustaessaan.
Muistan ajan josku 70-luvulla, jolloin joku oli Lahden olutpanimo tai mikä mainosti tekevänsä olutta steriilistä porakaivovedestä. Mainonta loppui kuin kanan lento, kun tieto radonista tuli.
Eräs tuttuni potee kaivo-fobiaa. Hän on kaksi kertaa muuttanut maalle ja mittauttanut heti kaivoveden. Kaivoa kun ei kumpaakaan oltu käytetty ties koska, niin kummassakin oli hieman arvoja. Ei kun porakaivo paikalle ja radonit tilalle (Mäntsälän ja Sipoon seutu).
Kaivojen teon kustannukset olivat sitä luokkaa, että sillä olisi juonut pullotettua vettä koko ikänsä ja suihkuun olisi kelvannut käytön myötä puhdistuva kaivovesi.
Juteltiin asiasta ja sanoin, että eikös ole vaarallista olla monta kertaa viikossa radon-suihkussa… Nyt he asuvat kaupungissa, eivätkä tiedä mistä vesi tulee eivätkä varmaan edes halua tietää.
Hyvä huomio:
Teetin kaivossni radon-mittauksen vuosia sitten. Arvo oli juuri ohjearvon alapuolella. Mittaaja kertoi minulle, mistä oli kyse, mutta yksityiskohdat päätin unohtaa. Radonin poistosysteemi olisi maksanut ziljoonia.
Muistaaksnei vettä juoksutettaessa ei saa olla vieressä-
Alapohja — ns rossipohja — on hyvin tuuletettu ja tuuletusta parannettu. Tosin homeneston takia mutta tähänkin se auttaa.
En muista enää mistä luin, mutta joitain vuosia sitten kyselytutkimuksen mukaan joku kymmenkunta prosenttia ihmisistä luulee, että radon on peräisin ydinvoimaloista.
Jos se pitää paikkansa, jos ihmiset luulevat jotain tällaista, niin kannattaako asiasta edes puhua mitään?
“Miten radoniin suhtaudutaan niin rauhallisesti, ellei suorastaan flegmaattisesti, kun kaikkia muita säteilylähteitä niin kavahdetaan?”
Siksi kun kyseinen riski ei ole ihmisen aiheuttama eikä siksikään sovellu minkään ideologian polttoaineeksi, kuten esimerkiksi turkistarhauksen tai McDonaldsin vastustaminen.
Voisiko “radon ‑passiivisuus” olla jonkinlainen vastareaktio takavuosien “radon-hysterialle”?
Itsellä on muistikuvia siitä kun radon ‑varoituksia puski joka mediasta. Mm tuttavaperhe osti sänkyihinsä radon ‑suojat (= patjan alle levitetty johtohäkkyrä joka oli maadoitettu).
Sylvesterin kommentin sävy antaa ymmärtää, että tässä suhtautumiserossa olisi jotain vikaa.
Luonnoilmiöiden aiheuttamia riskejä vastaan on vähän turha poliittisesti kampanjoida. Radonia tulee maaperästä riippumatta siitä, mitä poliittisia päätöksiä joku tekee. Ihmisten käyttäytymiseen ainakin voidaan yrittää vaikuttaa.
Niinpä niin.
Aktinofobia on sairaus siinä missä muutkin fobiat.
Viimeisimmästä ydinvoimalasta päätettäessä Greenpeace rummutti kovasti uraaninlouhinnan terveyshaitoista. Yhden lennäkkeen mukaan oli venäläisen uraanikaivoksen lähellä mitattu niin ja niin monta becquerelia säteilyä.
Jokin rupesi lukiofysiikan jäljiltä raksuttamaan, ja tarkistin Säteilyturvakeskuksesta millaisia säteilyarvoja radon-taloista on mitattu.
Selvisi, että Suomessa sallitaan asuintaloissa moninkertainen säteilymäärä verrattuna Greenpeacen hirmupahan venäläisen uraanikaivoksen arvoihin verrattuna.
Mutta saatiinhan siitä komeita lukemia ja paljon nollia aktinofoobien hysterian tueksi kun käytettiin becquerelia yksikkönä eikä annettu mitään vertailuarvoja. Siis yksi Bq = 1 ytimen hajoaminen sekunnissa, eli todella, todella vähän.
TM, se että kymmenkunta prosenttia ihmisistä luulee jotain hassua on vähän. Esimerkiki ulkomuistista 30% suomalaisista ei usko evoluutioon.
Tuo 300 vuodessa on tietysti vain laskennallinen luku. Syövän syytä ei pystytä todentamaan. Tästä syystä oikeudesta on turha hakea rahojaan tai korvauksia radonin haitoista. Tämä lienee suurin syy siihen, että radon “ei pelota.”
“Radonin vähentäminen huoneilmassa on yksinkertaista.”
…periaatteessa. Käytännössähän remontit ovat tietysti usein jotain ihan muuta.
Soininvaara toki tietää vastauksen kysymykseensä itsekin, mutta radonia ei pelätä, koska ihmiset eivät tosiasiassa suhtaudu henkeensä ja terveyteensä (tai haittojen ennaltaehkäisyyn) erityisen rationaalisesti, eivätkä toisaalta myöskään kaikki yhtä vakavasti, vaikka näin teoriassa joku saattaisi olettaakin. Ihmisillä on yleensä muutakin tekemistä kuin pelätä radonia.
Tottta torisee Soininvaara.
Yleensähän Suomalaiset ovat turvallisuus hakuisia. Mutta radon on yksi niistä mysteereistä, Lottoa pelataan vaikka voittomahdollisuus on todella pieni, siitä huolimatta uskotaan että se sattuu minulle. Radonin aiheuttamaan syöpään kuitenkin kuolee useampi.
No rahahan on tietenkin suurin vaikutin miksi radonin torjuntaan ei panosteta. Se todisti Markku af Heurlin, on varaa taloon ja kaivoon, mutta ei radonin torjuntaan.
Haja-asutusalueilla erityisen ongelmallisia radonlähteitä ovat porakaivot. Esim. itäisellä Uudellamaalla, jossa maaperässä on paljon uraania, ongelma on yleinen. Kuten Markku af Heurlin totesi, radonin poisto kaivovedestä maksaa kuitenkin monille liikaa (suunnilleen yhtä paljon kuin jätevesiuudistus). Siksi porakaivon omistajat eivät edes halua tietää, millaista vettä he juoma- ja pesuvetenä käyttävät.
Outoa minusta on se, että julkinen valta on suhtautunut asiaan välinpitämättömästi, vaikka kysymys on aika isosta kansanterveydellisestä ongelmasta. Kunnat/valtio eivät juuri osallistu edes vesinäytteiden tutkimisesta aiheutuviin kustannuksiin, puhumatakaan siitä, että se subventoisivat radonhaitasta aiheutuvia laiteinvestointeja. Haja-asutusalueilla radonin poisto on jätetty kunkin kotitalouden omaksi tai asukkaiden talkootyönä ylläpitämien vesiosuuskuntien asiaksi.
Uusimpien lehtitietojen mukaan hallitus esittää koko maan kattavan laajakaistaverkon rakentamiseen tuntuvaa tukea, mutta ei edelleenkään tähän. Ihmisten terveyden olettaisi olevan nopeita nettiyhteyksiä tärkeämpi asia. Samalla julkiselle vallalle tarjoutuisi tilaisuus tukea vedenpuhdistusteknologiaa kehittävää yritystoimintaa.
Jos on rakentamassa omakotitaloa, niin radon-asia pitää olla valmiiksi rakentajan tietoisuudessa. Kukaan ei esim. tule kertomaan, että olet rakentamassa taloasi kallion kylkeen paikalle, josta on mitattu seutukunnan kovimmat säteilyarvot.
Kyllä ne mittaustulokset varmaan saa, jos tietää/osaa kysyä.
Meillä on tuttavaperhe, joka rakensi rinneomakotitalon. Pari kuukautta sitten meille selvisi, että talossa ei ole tuuletettua alapohjaa. Vaimo oli sellaista halunnut, mutta mies oli rahaa säästääkseen päätynyt soralla täytettyyn umpipohjaan.
Talo on rakennettu alussa kuvaamani kaltaiseen paikkaan.
Olisi varmaan tullut halvemmaksi ottaa radon huomioon jo rakennusvaiheessa kuin tehdä jälkikäteen tuuletusjärjestelmä.
Myös Kirkonummella on paikallinen, hyvin paikallinen radon-ongelma. Tontilla A on porakaivossa ja maaperässä radonia. Viereisellä tontilla ei mitään ongelmaa. — Keskusteluja naapurin kanssa.
Rakennusvalvontaviranomaisten pitäisi huolehtia siitä, että radonasiat otetaan aina huomioon rakennushankkeissa. Jos on radonvaaraa, niin sinne ei pidä hyväksyä sellaista rakennuslupaa, joka ei ota huomioon asiaa. Mutta eikö viranomaiset sitten toimi näin? Moniin muihinhan pikkuasioihin ne puuttuvat.
Muistaisin joskus lukeneeni ihan kelvollisin menetelmin tehtyä tutkimustakin siitä, miten ihmiset havaitsevat erilaisia riskejä ja millaisia systemaattisia biaseja siihen liittyy. En vain muista millä nimellä tämä tutkimustraditio löytyy. Risk perception tms? Tietääkö joku?
Saattaa esimerkiksi olla tällainen melko universaali lainalaisuus, että hyväksymme luonnollisia riskejä enemmän kuin ihmisen aiheuttamia, silloinkin kun edellämainittujen vähentäminen tulisi kustannustehokkaammaksi kuin jälkimmäisten. Mutta tutkimuksia en tämän tueksi nyt valitettavasti tähän hätään löydä.
Radonilta suojautuminen on monessa tapauksessa kustannustehokasta ja järkevää, eli kyse ei tosiaan ole mistään sellaisesta asiasta, josta ollaan hiljaa vain koska mitään ei voisi tehdä.
Tosin siinä on sellainen yhtymäkohta ihmisen aiheuttamiin riskeihin, että tupakalla ja radonaltistuksella on toisiaan lisäävä vaikutus, eli jos tupakointi muutenkin kannattaisi lopettaa, erityisesti se kannattaa lopettaa silloin jos sattuu asumaan talossa jossa on radon-ongelma.
Tässähän tämä pahuuden esiintyminen on.
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon_suomi_3_2008/
Markku
“Outoa minusta on se, että julkinen valta on suhtautunut asiaan välinpitämättömästi, vaikka kysymys on aika isosta kansanterveydellisestä ongelmasta. Kunnat/valtio eivät juuri osallistu edes vesinäytteiden tutkimisesta aiheutuviin kustannuksiin”
No kyllä radonasioista huolehtiminen kuuluu nimenomaan yksilölle eikä yhteiskunnalle. Jos on varaa pygätä omakotitalo, pitää olla varaa hoitaa radonongelma tai sitten vain yksinkertaisesti kärsiä siitä.
Hyötyjä kustantakoot. Julkisen vallan rooli radonin torjunnassa pitää rajoittua lähinnä rakennusmääräyksiin ynnä muihin säädöksiin, ei sille kuulu radonalueelle rakentajan viulujen maksaminen.
Suurin osa radonongelmaisista taloista on itse omistettuja ja siksi niistä ei voi arvon säilyttämisen takia pitää meteliä. Ja jos ei ole rahaa tehdä kalliitta remontteja, parempi on elää aktiivisen tietämättömänä. Ja mitä iloa julkisesta urputuksesta edes olisi? Itse ne korjaukset täytyy kuitenkin maksaa. Paitsi jos asuu vuokralla.
“No rahahan on tietenkin suurin vaikutin miksi radonin torjuntaan ei panosteta. Se todisti Markku af Heurlin, on varaa taloon ja kaivoon, mutta ei radonin torjuntaan.”
tietty tarkennus liene paikallaan. Tein silloin aika arvokkaan kaivon peruskorjauksen. Kysyin myös radonista, ja terveystarkastaj huomautit että tässä tapauksessa radonin poistu ei vastaa tarkoitustaan. (Pitoisuus siisoli juuri jonkun rajan alla, taisi olal vieläpä alimman raja-arvon)
Syositus taisi olla,etä vettä juoksutettaesa en ole vieressä. Juotuna radon ei ole vaarallista mutta hengitettynä radon on.
STUK
“Säteilyaltistuksen kannalta veden tärkein radioaktiivinen aine on radon. Säteilyturvakeskus on antanut säteilylain (592/91) nojalla turvallisuustavoitteet vesilaitosten veden ja elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävän veden radioaktiivisuudelle (ST-ohje 12.3). Veden radonpitoisuus saa olla korkeintaan 300 becquerelia (Bq/l) litrassa. Jos vedessä on muitakin radioaktiivisia aineita, radonpitoisuuden pitää olla tätä pienempi. Enimmäisarvot eivät koske yksityisiä kaivoja. Yksityisten kaivojen osalta Säteilyturvakeskus suosittelee, että radonpitoisuutta pienennetään, jos pitoisuus ylittää 1000 Bq/l.”
Arvo oli 305 Bq/l. siis selä’sti alle Stukin suosituksen, 1000 Bq/l.
Kyllä rakennusvalvonta ainakin täällä radon-alueella Kanta-hämeessä vaati jo rakennuslupakuviin radon-tuuletusputket paikoilleen. Ja kun talo valmistui ‚STUK:lta mittaus ja löytyihän sitä sen verran, että laitoin tuuletusputkeen vielä puhalitimen imemään talon maanvaraisen perustuksen alta ilmaa ja siten myös sen radon-kaasun pois. STUKIN ohjeen mukaan.
Monet kunnat ovat järjestäneet viime vuosina kampanjoita asiasta. Lisäksi työsuojelupiirit vaativat yritysten tiloista radon-mittaukset.
Eli kyllä siitä pidetään ääntä jo melko paljon.
Sylvesteri: ” No kyllä radonasioista huolehtiminen kuuluu nimenomaan yksilölle eikä yhteiskunnalle. Jos on varaa pygätä omakotitalo, pitää olla varaa hoitaa radonongelma tai sitten vain yksinkertaisesti kärsiä siitä. ”
Sorry, meillä sattuu olemaan vielä joitakin jäänteitä ns. hyvinvointivaltioaatteesta. Se tarkoittaa, että kun saat sen syövän, sinua hoidetaan. Jopa silloinkin, jos olet sen ihan itse tupakoimalla hankkinut. Saati jos kukaan ei tiedä, mistä se tuli.
Nimenomaan tilastollisesti ja kansanterveydellisesti ajateltaessa valtiovallan kannattaisi sijoittaa joihinkin asioihin enemmän kuin toisiin.
En siis kinaa becquereleistä vaan logiikasta.
Mahdollisia syitä miksi radoniin suhtaudutaan (liian?) rauhallisesti:
Radon koetaan pientalojen ongelmaksi vaikka se ei pelkästään sitä ole. Ja pientalossa kaikki koskee välittömästi omaan kukkaroon enemmän kuin as oy:ssä, vuokratalosta puhumattakaan.
Vanhoissa omakotitaloissa radon-ongelma oli pienempi, koska ne rakennettiin kunnolliselle tuulettuvalle sokkelille.
Kun radonista alettiin ensimmäisen kerran puhua,
asui suuri osa suomalaisista niissä ja tuumasi “ettei täälä ainaskan mikään raato haise”.
Maanvaraisissa lättänöissä radon voi olla oikeasti vakava ongelma. Ensimmäisten radon-kohujen aikoihin vain ei joko tiedetty tai uskallettu sanoa, että hienossa tiilipannukakussa asuu altistetumpi perhe kuin rintamamiestalossa.
Radonintorjunta nyt jälkeenpäin on mahdollista mutta maksaa. Ei nyt ziljoonaa yleensä sentään
— en tietysti tiedä täällä niin sanoneen omaa casea — mutta kirpaisee kumminkin. Ja vaatii ammattitaitoa.
Lisäisin vielä Villen kommenttiin sen, että haja-astusalueilla radonongelma koskee eniten nimenomaan niitä, jotka ovat “pygänneet” talonsa ennen kuin koko ongelma tiedostettiin. Sylvesterin logiikalla aika moni muukin vastaava asia yhteiskunnassa jäisi yksistään yksilön itsensä ratkaistavaksi.
Lisäksi on aika veltto harhaluulo, että omakotitaloissa asuvat olisivat automaattisesti niin vauraita, että he voisivat hoitaa halutessaan ongelman pois päiväjärjestyksestä. Esim. monet rintamamiestalot on tehty aikoinaan suurelta osin kierrätysmateriaaleista eikä niiden arvo ole asutustaajamien ulkopuolella nykyisinkään kummoinen. Sellaisessa talossa asuva, nykyisin täyttä kansaneläkettä “nauttiva” entinen pienviljelijä pelaa venäläistä radonrulettia täysin omasta tahdosta riippumatta.
Ville Komsille
Aika jännä tää tupakoimalla hankittava syöpä. Hyvin moni sairastuu keuhkosyöpään tupakasta. Mutta sitten on niitä, jotka eivät hanki tätä syöpää edes tupakoimalla. Äitini on jo yli 70-vuotias ja tupakoinut aina. Ei ole keuhkosyöpää todettu, oli lääkärissä ja lääkäri totesi ettei ilmeisesti tupakoi, kun keuhkot oli hyvässä kunnossa 🙂
Luonto on ihmeellistä.
Korkean kolesterolin kanssa. Toisilla tämä arvo ei nouse, vaikka söisivät mitä. Toisilla nousee vaikka kuinka terveellisesti söisivät, sitten on niitä joilla ruokavalio vaikuttaa.
Eli summa summaarum, elämäntapasairauksiin näyttää myös perimällä olevan vaikutusta. Joten ei yleisesti voida kaikkien kohdalla sanoa, että sairaudet on itse hankittuja.
Toiset saa haimatulehduksen tai maksakirroosin juomatta pisaraakaan alkoholia.
Lottovertauksissa tietysti pitää muistaa, ettei useimmat käsittääkseni pelaa sitä tähyten silmät kiiluen päävoittoa vaan ovat varsin tyytyväisiä pienempäänkin pottiin (4 + lisänumero). Vaikka niidenkin voittomahdollisuudet ovat pieniä, puhutaan kuitenkin aika suurista eroista todennäköisyyksien kertaluokissa.
Tilastotietoa Tampereelta.
http://www.tampere.fi/asuminenjarakentaminen/asuminenjaterveys/radontalkoot.html
“Radonpitoisuus oli alle ohjearvotason (400 Bq/m) 723 mittauksessa (79 %). Tavoitetaso 200 Bq/m alitettiin 481 mittauksessa (52 %). Ohjearvo ylittyi 193 mittauksessa (21 %). Ylityksiä todettiin muuallakin kuin harjualueella, joskin suurimmat arvot mitattiin harjuilla. Erittäin korkea pitoisuus, yli 800 Bq/m, mitattiin 86 kohteessa (9 %). Korkein mitattu radonpitoisuus oli 13500 Bq/m, joka mitattiin Pispalassa.”
Osmon kysymys on aiheellinen, yksi kaupungin kalleimmista asuinalueista sijaitsee radonharjulla, ei pelota ei.
No Pispalasta on kautta aikojen tullut taiteellisia mutaatioita, olisikohan se Viitakaan koskaan Moreeniaan ilman radonia kirjoittanut, ja olis homomarski-nukkekin voinut jäädä tekemättä.
Logiikka menee jotenkin näin: Jos pientalo on varustettu radontuuletuksella, se on ilmiselvästi vaarallinen asuinpaikka. Jos järjestelmää taas ei ole, talon täytyy olla turvallinen (eli koko asiaa ei tarvitse ajatella).
Radonongelmasta keskustelu ja mittausten tekeminen voi vaikuttaa vanhojen kiinteistöjen myyntihintoihin oikeastaan vain alaspäin. Siksi aihe ei ole suosittu.
Olen huomauttanut tästä lukuisia kertoja eri foorumeilla.
Oman kokemukseni mukaan radon ei pelota ihmisiä sen takia, että se ei johdu ydinvoimasta. Greenpeace ja monet muut ympäristöjärjestöt keskittyvät yksinomaan ydinvoimasta koituvan säteilyn vastustamiseen. Radon ei kelpaa, koska sitä ei voida linkittää tähän ydinvoimapeikkoon.
Kuitenkin esim. köyhdytetyn uraanin aiheuttamia säteilyhaittoja on kuulutettu lukemattomissa tapahtumissa ja pamfleteissa. Muutama vuosi takaperin sain käteeni Greenpeacen lentolehtisen, jossa luki isoin kirjaimin: “köyhdytetty uraani kylvää kauhua Irakissa”.
Jostain syystä samaista järjestöä ei kiinnosta Itä-Uudenmaan radon-säteily, vaikka se on satoja ellei jopa tuhansia kertoja suurempi terveysuhka ihmisille.
Vanhojen talojen yhteyteen rakennettavat radonkaivot eivät aina riitä. Kaikki tämä maksaa, radon huolestuttaa, mutta lompsa ei anna myöten. Tässäkin talossa on asuttu lähes sata vuotta n. 4000 becquerellin voimalla… STUK tekee bisnestä vaatimalla jatkuvasti uusia mittauksia ja työllistää remonttireiskoja rakentelemaan imurointivirityksiä. Vain kuntakohtaiset radonkaivon rakentamista tukevat avustukset auttaisivat.
Olen jo vuosia työskennellyt radonin parissa ja yritykseni tekee radonmittauksia, radonkorjauksia ja suunnitelmia. Olen kehittänyt luotettavat tuotteet radonin eliminoimiseksi. Siitä myönnetty Inno-Suomi 2010 kunniamaininta keksinnöstä “radonkaivon moduloitu imupesä”. Radonremontit eivät välttämättä maksa niin paljon, kun ihmiset luulevat. Halvimmillaan muutamia satasia. Pihalle tehty syvä radonkaivo tarvikkeineen, sähkötöineen ja kaivuutöineen maksaa noin 4 500€.
Annan mielelläni lisätietoa asiasta.
Lainaus STUKin sivuilta:
“Tupakoimattoman riski saada keuhkosyöpä ennen 75. syntymäpäiväänsä kasvaa 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin asunnnon huoneilman radonpitoisuuden kasvaessa arvosta 100 becquereliä kuutiometrissä arvoon 400 becquereliä kuutiometrissä. Tupakoitsijan vastaavat luvut ovat 12 ja 16 prosenttia. Toisin sanoen tuhannesta tupakoimattomasta pienen radonpitoisuuden asunnossa asuvasta noin viisi sairastuu keuhkosyöpään, korkeissa radonpitoisuuksissa asuvista tupakoivista sairastuu keuhkosyöpään noin 160.”
Eli tupakoinnnin lopettaminen taitaa olla jonkun verran edullisempi ratkaisu vähentää radonin haittoja, kuin esim. radonkaivon rakentaminen. Tuon tutkimuksen perusteella voisin jopa sanoa, että tupakoimattomalla sairastumisen riski on olemattoman pieni. Tilasin silti juuri parit radonpurkit STUKilta. Uudisrakennuksen mittaus on kysymyksessä. Perustusten alla kulkee radonputket (tavallista salaojaputkea, hinta pari euroa/metri) ikään kuin varmuuden vuoksi asennettuna. Jos mittauksessa löytyy kohonneita pitoisuuksia niin sitten vaan läpivienti kattoon ja putket toivottavasti vievät radonin harakoille.
Ainakin silloin kun itse rakensin taloa, oli halvempaa rakentaa se radonsuojaus kuin mittauttaa, onko se tarpeellinen.
Itse aloin rakentaessani mielenkiinnosta selvittämään radonsuojauksen mielekkyyttä.
Syöpäjärjestön mukaan radon aiheuttaa arviolta 40 keuhosyöpätapausta vuodessa tupakoimattomille.
Etsin netistä suomen radonkartan ja keuhkösyövän yleisyyden. Miksi keuhkosyöpä ja radonpitoisuudet asunnoissa eivät korreloi millään tavalla? Yhtäläisyydet näkyvät lähinnä siinä, että oulun alueella on suhteellisesti enemmän keuhkosyöpää, mutta vähemmän radonia.
http://www.stuk.fi/sateily-ymparistossa/radon/kartat/fi_FI/radon-koko-suomi/
(sivu 10)
http://cancer-fi-bin.directo.fi/@Bin/db87e0f9d0fe9d72e8eb25d2972b9e27/1377684260/application/pdf/57417303/image_9.pdf
Radon tuottaa noin 250 kuolemaa vuodessa. Noin yleisessä kartassa riippuvuus ei tule näkyviin, tonttikohtaisessa paremminkin.
Mikäli radon aiheuttaisi 250 kuolemaa keuhkosyövän kautta, niin kyllähän nämä keuhkosyövät keskittyisivät alueille, joissa on suurimmat radonpitoisuudet. Mutta todellisuudessa eivät näy missään tilastoissa.
Stuk:
“Enimmäisarvon 400 Bq/m3 ylittäviä asuntoja ja työpaikkoja voi olla kaikkialla Suomessa, mutta suurin todennäköisyys niiden löytymiselle on Etelä-Suomessa ja Pirkanmaan alueella. Tällä yhtenäisellä alueella sijaitsee lähes 80 % kaikista enimmäisarvon ylittävistä asunnoista. Suurin osa näistä radonasunnoista löytyy harjuilta tai Salpausselkä-muodostumilta.”
Vielä poiminta terveyskirjaston sivulta:
“Harvinaisia syitä
Noin 15 keuhkosyöpää sadasta johtunee työperäisestä altistuksesta. Syöpävaaraa lisääviä aineita ovat asbesti, kvartsi, kromi, nikkeli, arseeni ja palamisessa syntyvät niin sanotut PAH-yhdisteet, aromaattiset hiilivedyt. Asbestikuiduille altistuneella on normaaliväestöön verrattuna kaksinkertainen vaara saada keuhkosyöpä – tupakointi 50-kertaistaa riskin. Jalokaasu radon aiheuttaa suurina pitoisuuksina keuhkossyöpää etenkin tupakoitsijalle. Huoneilman radonista ei kuitenkaan ole osoitettu olevan haittaa.”
Radon tappaa monta muutakin kautta kuin keuhkosyövän kautta, mutta yritän muistaa kysyä tuosta ristiriidasta, kun STUK:n neuvottelukunta kokoontuu seuraavan kerran.
No eipä tapa juuri muuten kuin keuhkosyövän kautta. Kyllä radonin aiheuttamat keuhkosyövät on osoitettu myös epidemiologisesti monessakin tutkimuksessa. Tosin kaikissa se ei näy. Nykyinen riskinarvio perustuu Darby et al meta-analyysiin (monta epidemiologista tutkimusta yhdessä). Se on totta, ettei radonista olla kovin huolestuneita, kun säteily on peräisin luonnosta.
Mutta tutkimuksiahan sotkee se, että tupakointi on niin ylivoimaisen suuri riski, että radon jää helposti varjoon. Lisäksi radonolla ja tupakoinnilla on toisiaan voimistava yhteisvaikutus. Tupakoimattomalle radonin keuhkosyöpäriski 400 Bq/m3 tasolla on melko pieni, alle 1% (taustariski tasoa 0,6%). Pelkän tupakoinnin keuhkosyöpäriski on 10% tasoa (radonin ollessa 0).
Työperäisten syöpien osuus lienee lähempänä 5% kuin 15%. Hyvä pohjoismainen yhteenveto on ns. NOCCA/Ammatti ja Syöpä tutkimus, joka löytynee Syöpärekisterin sivuilta
Myönnän. Radon tappaa lähinnä vain keuhkosyövän kautta. Ajayusvirheeni johtui siitä, että suosittu tapa tappaa itsensä Suomesa on juoda porakaivon vettä. Ongelmana ei kuitenkaan ole radon vaan lähinnä kai uraani, joka esiintyy samoilla seuduilla kuin radon. Kohtuudella todettakoon, että porakaivoihin liityvät riskit ovat selvästi radonia pienemmät.
Tässä vielä linkki lehteen, jossa pari radon artikkelia. Lukekaa esim. Ilona Mäkeläisen artikkeli “Kuka saa syövän radonista”. Lehti löytynee kirjastoista.
http://www.ymparistojaterveys.fi/wp-content/uploads/2008/06/yt3_2010tiedote-uusi1.pdf
STUK:lla on niin hyvä Säteily-kirjasarja, että nopeammin saat tiedon lukemalla sieltä.
Radon osuus tässä:
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja2/_files/12222632510021039/default/kirja2_4.pdf
Tästä artikkelista yksi suora lainaus: “Ei ole havaittu,
että radon aiheuttaisi muita terveyshaittoja kuin keuhkosyöpää.”
Ja yleistä epidemiologiaa tässä.
http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja4/_files/12222632510021061/default/kirja4_07.pdf
Säteilystä on niin paljon harhatietoa, että olen yrittänyt omassa lukion pakollisen kurssin fysiikan opetuksessa oikein keskittyä siihen.
Edes Stuk ei epäile sen aiheuttavan muuta kuin keuhkosyöpää, eikä radonin aiheuttama säteily pääse elimistöön muuten kuin keuhkojen kautta.
Ode:
En kyllä muista koskaan nähneeni kunnollisia arvioita porakaivoveden uraanin aiheuttamista kuolemantapauksista Suomessa. Porakaivoveden tyypillisillä uraanipitoituuksilla kysehän ei ole uraanin radioaktiivisuudesta vaan kemiallisesta toksisuudesta ja sitä kautta haittavaikutuksista munuaisille.
Puhe tappamisesta porakaivoveden avulla on kyllä nykytiedon valossa yliampuvaa.
Lisätietoa esim täältä:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/d12f8702-e359-480b-ae28-49580be8d0d4
Tuolta voi käydä katsomassa, että asutko korkean radonriskin alueella.
http://www.suomenradonhallinta.fi/radon-info/radon-alueet
Itse tilasin kotini radonmittaukset http://www.radontalkoot.fi sivujen kautta, hinta oli ainakin marraskuussa markkinoiden halvin.
Onhan sitten asiasta ainakin varmuus ja asuntoa myydessä esitettävä dokumentti
Radon on sitä “luonnollista” säteilyä. Ei se silloin voi olla vaarallista.
Minus tama radon on kiinnostanut jo kauan.Se on huomattavasti suurempi ongelma ja terveys riski.Suomessa arvot saa olla vanhoissa taloissa 300br ja uusissa 200 br. Kun maailmanterv.jarjeston suositus on 100 br.Joka suositus on Ruotsissa ja Norjassa,miksi Suomessa sallitaan 200–300 br. ? Muutoinkin kaikki ymparistosta saadut sateilyt ovat suuri uhka ihmiskunnalle.Kyseisiin ongelmiin olen kehittanyt “terve talo” ratkaisun,missa jo taloa rakentaessa otetaan kyseiset haitat huomioon.Kyseessa on Ok,pari talot ja rivi talot, joita voi myos soittaa,elaman tilanteen mukaan voit tiedustella omega@ecohabitat.fi
Kuulun epäilijöihin. Mainittu 300 vuosittaista keuhkosyöpätapausta on oletettu arvo, suorastaan ns. ravistettu hiasta. Lukua on vuosien varrella tarkistettu alaspäin, alle kymmenesosaan alku vuosista. Harjualueiden asukkailla ei ole osoitettavissa keukösyöpien määrässä mitään poikkeavuutta. Suoritetussa tutkimuksessa ei voitu havaita mitään muutosta heidän verenkuvassaan. Jos asia onkin vallan toisin. Evoluutionsa varrella ihminen on joutunut sopeutumaan jonkin asteiseen säteilyyn. Luonnonsäteily on ihmiselle normaali olotila.