Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.10.2009

Listal­la piti olla kiis­tel­ty Kata­janokan hotel­li, mut­ta ei ollutkaan. Eikä paljon muu­takaan. Lau­takun­ta kokoon­tuu käsit­telemään rat­sas­tus­ta Ruskea­suol­la ja aloitet­ta Viking XPRS-laivan häätämis­es­tä Kata­janokalta Vuosaareen.

Ruskea­suon maneesi

Rat­sas­ta­jat halu­aisi­vat Ruskea­suolle lisää tilaa autoille ja hevosille, mut­ta tämä on han­kalaa, kos­ka alueelle pitäisi mah­tua myös ihmisiä. He halu­a­vat isom­man parkkipaikan ohel­la vuo­den 1940 Olympialaisi­in raken­netun rat­sas­tus­ma­n­eesin kokon­aan rat­sas­tuskäyt­töön. Liikun­tavi­ras­ton mukaan se ei käy, kos­ka he ovat kun­nos­ta­neet toisen puolen maneesista pal­loil­i­joille ja nyrkkeil­i­jöille ja nämä ovat kuulem­ma kiin­tyneet tiloi­hin. Ratkaisuk­si esitetään uut­ta maneesia, mut­ta ei se oikein mah­du ja vähän tämä mak­saakin. Suun­nitel­laan myös katet­tua kent­tää talvi­rat­sas­tuk­selle.  Kaikki­in rat­sas­ta­jien toiveisi­in viras­to ei ole halukas suos­tu­maan, kos­ka ne hait­taisi­vat keskus­puis­ton muu­ta käyt­töä, mut­ta vähän ollaan tilaa raivaa­mas­sa ratsastajille.

Rekkali­iken­net­tä toiv­otaan pois Skattalta

Kansalaisa­loite halu­aa Viking XPRS-aluk­sen rek­ka-autoi­neen Vuosaa­reen. Viras­to ei läm­pene, kos­ka alus kul­jet­taa myös matkus­ta­jia (2500) , ton­neina las­ket­tuna toki enem­män rekko­ja kuin ihmisiä. Vuosaa­reen liiken­nöi ROPAX-aluk­sia, jois­sa matkus­ta­jhia on vain joitakin sato­ja. Järkevässä yhteiskun­nas­sa har­joitet­taisi­in taloudel­lista ohjaus­ta siten, että sata­ma­mak­su olisi pait­si alus­ta myös rek­ka kohde ja se olisi Vuosaa­res­sa pienem­pi, kos­ka V uosaares­ta rek­ka pääsee ulos jyräämät­tä keskus­tan katu­ja. Sil­loin kun kap­a­siteet­tia on vapaana, rekat ohjau­tu­isi­vat Vuosaa­reen ja kun sinne men­e­mi­in laivoihin ei mah­du, yli jääneet tuli­si­vat Kata­janokalle.  Mut­ta Sata­malle ihmisille aiheutu­va hait­ta on merkityksetöntä.

23 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.10.2009”

  1. Noi rat­sas­ta­jien toiveet voisi siirtää jon­nekkin laman jälkeiseen aikaan. Pienistä puroista se säästö syn­tyy. Olen ollut use­assa yksi­tyisessä, kun tulosta tehdään säästetään myös pienis­sä meno­eris­sä. Tämä näyt­tää ole­van kun­nal­lises­sa päätök­sen­teossa vähän vaikeaa ymmärtää. Yri­tys­maail­mas­sa on sisäis­tet­ty säästö­jen tekem­i­nen pie­nien ja isom­pi­en puro­jen kaut­ta jo kauan aikaa sitten.

  2. Julkisen hallinnon ei pitäisi säästää laman aikana. Toki rahaa pitää käyt­tää järkevästi aina, mut­ta laman aikana säästämi­nen on ennem­min pahe kuin hyve. Tarkoi­tushan ei olisi että kun­tien säästö­toimen­piteet neu­tral­isoi­vat val­tion elvy­tyk­sen vaikutuksen.

    Toisaal­ta voi pohtia kuin­ka paljon ras­tas­ta­jien har­ras­tus­ta pitäisi verovaroin tukea, mut­ta voi hyvinkin olla että siihen kan­nat­taa jokunen euro käyttää.

  3. Suomes­sa tue­taan vain “poikien” laje­ja eli jalka­pal­lo- ja jäähal­lien rak­en­tamista tue­taan kyl­lä mut­ta tyt­tö­jen lajit jäävät ilman yhteiskun­nan tukea. Arvo­val­in­ta se on tämäkin.

    “toisen puolen Maneesista pal­loil­i­joille ja nyrkkeil­i­jöille ja nämä ovat kuulem­ma kiin­tyneet tiloi­hin” Var­maan rat­sas­ta­jatkin oli­vat kiin­tyneet hal­li­in jo sil­loin kun siitä men­ti­in erot­ta­maan osia.

  4. “Rekkali­iken­net­tä toiv­otaan pois Skattalta”

    Viking Line ja Tallink ovat var­masti olleet tietoisia Vuosaaren sata­man rak­en­tamis­es­ta tilates­saan kaupun­gin keskus­tas­ta oper­oi­vat uudet auto­laut­tansa. Ne ovat siis otta­neet tietoisen riskin, vai ovatko virkamiehet — tai jotkut muut — luvan­neet, että liikenne näil­lä aluk­sil­la voi jatkua keskus­tan satamista ikuis­es­ti? Nyky­isil­lä volyymeil­la ei var­masti olisi ongel­ma kul­jet­taa rah­tia pelkästään Vuosaaren kaut­ta ja matkus­ta­jia keskus­tan satamien kaut­ta sopivil­la aluk­sil­la. Kul­kee­han muu­ta­ma matkus­ta­ja-alus nytkin keskus­tas­ta Tallinnaan.

    Viikkari ja Tallink voivat puolestani siirtää laut­tansa minne parhaak­si näkevät.

    Teil­lä luot­ta­mushenkilöil­lähän tässä asi­as­sa on viimeinen sana.

    Liitin aloit­teen tek­stin (kir­joit­ta­jan omi­naisu­udessa) tähän alle:

    ——————————————–

    Aloit­teen otsikko: Viking XPRS ‑laivan siirtämi­nen Kata­janokalta Vuosaaren satamaan

    Asia: Esitämme, että Helsin­gin kaupun­ki siirtäisi Viking XPRS ‑laivan liiken­nöin­nin pois Kata­janokalta, esimerkik­si tar­joa­mal­la sille lai­turi­paikkaa Vuosaaren satamasta.

    Perustelu

    Syynä aloit­teeseemme ovat Viking XPRS ‑laivalle kulkev­as­ta rekkali­iken­teestä aiheutu­vat hai­tat Helsin­gin keskus­tas­sa. Tämä liikenne kul­kee Kata­janokan kär­jestä Pohjois­ran­taan ja edelleen Sörnäis­ten rantati­etä ulos­menoteille, ja toisin päin. Siis tiheim­min asu­tun keskus­tan läpi. 

    Rekkali­ikenne tässä osas­sa keskus­taa on olen­nais­es­ti lisään­tynyt viime tal­ve­na Viking XPRS ‑laivan aloitet­tua liiken­nöin­nin kevääl­lä 2008.

    Kyseinen lai­va käy Helsingis­sä kak­si ker­taa päivässä, ja se purkaa tyyp­il­lis­es­ti 30–50 rek­ka- ja kuor­ma-autoa ker­ral­laan. Sama määrä kul­kee Tallinnan suun­taan. Lisäk­si ko. laivan aiheut­ta­maan liiken­teeseen on tietysti las­ket­ta­va lisään­tynyt läpi­a­joli­ikenne henkilöautoilla.

    Rekkali­ikenne keskus­tas­sa on hyvin haitallista asum­is­mukavu­u­den kannal­ta. Siitä läh­tee huo­mat­ta­va määrä melua ja pakokaa­supäästöjä. Lisäk­si rekat nos­ta­vat esim. Pohjois­ran­taa pitkin ajaes­saan melkoisen pölyp­il­ven, joka tekee kävelemis­es­tä jalka­käytäväl­lä tai pyöräilemis­es­tä pyörätiel­lä hyvin epämiel­lyt­tävää. Tämä pöly ja dieselien noki ovat mikro­hiukkasi­na ihmis­ten ter­vey­delle vaar­al­lis­in­ta tyyp­piä. Lisäk­si rekat pahen­ta­vat ruuhkia. Kaiken kaikki­aan Helsin­gin ydinkeskus­ta on mah­dol­lisim­man väärä paik­ka rahdin läpikul­jet­tamiselle. Nykyisel­lään tilanne on absur­di. Voi kysyä, voisi­vatko rekkali­iken­teen hai­tat olla mis­sään Suomes­sa suuremmat? 

    Lai­vat kuu­lu­vat Helsin­gin kaupunkiku­vaan, mut­ta tähän riit­tävät Ruotsin­lai­vat. Viking XPRS:n lai­turi on Kata­janokan kär­jessä, eikä sil­lä juuri ole kaupunkiku­val­lista merk­i­tys­tä. Rekat sen sijaan näkyvät, mut­ta eivät kuu­lu kaupunkiku­vaan, eivätkä lisää kaupun­gin vetovoimaa. 

    Oikea paik­ka Viking XPRS:lle olisi Vuosaaren sata­ma. Kyseinen pika-alus on enem­män rahti­lai­va kuin matkus­ta­ja-alus, ja sen siirtämi­nen Vuosaa­reen palvelisi helsinkiläis­ten etua. Mikäli kaupun­ki halu­aa tur­va­ta tas­a­puolisen kil­pailu­ti­lanteen keskus­tan satamien lai­turi­paikko­jen jaos­sa ahve­nan­maalais­ten ja viro­lais­ten varus­ta­moiden välil­lä, se voisi huu­tokau­pa­ta käytössä ole­vat lai­tu­rit varus­ta­moiden kesken määrävälein. Jos matkus­ta­jali­iken­teen Tallinnaan halu­taan vält­tämät­tä kulke­van keskus­tan kaut­ta, suosit­takoon sil­loin puh­tai­ta matkus­ta­jalaivo­ja, ei rekko­ja kul­jet­tavia pika-autolauttoja. 

    Allekir­joituk­set:

    Esko Nie­mi

    Tuu­la Palaste
    Puheenjohtaja
    Kata­janokkaseu­ra ry

    Veli-Heik­ki Klemetti
    Puheenjohtaja
    Kru­u­nun­haan asukasy­hdis­tys ry

  5. Pal­loilu ja nyrkkeily löytävät var­masti kaupun­gin keskeisiltäkin alueil­ta hyviä tilo­ja. Pal­loilukeskuk­se­na Sta­dion­in lähiym­päristö olisi kehitet­tävis­sä nyky­istä paljon parem­mak­si mm rak­en­ta­mal­la pal­loilu­tilo­ja kah­teen tasoon. Alata­son voisi kaivaa nyky­is­ten pal­lo­kent­tien ja sta­dion­in eteläpuoleis­ten pysäköin­tikent­tien alle vain vähän katu­ta­soa alem­mak­si. Samaan yhtey­teen saisi töölöläisille kau­pal­lista palvelua, vrt Pari­isin hallit.

    Ruskea­suo olisi pyhitet­tävä ratsastukselle.

  6. Helsin­gin Sata­ma tun­tuu välil­lä ole­van kuin val­tio val­tios­sa, tai siis kaupungis­sa. Sen man­daatil­la ole­vi­in alueisi­in ja niiden käyt­töön ei ole muil­la nokan kop­ut­tamista. Pait­si sit­ten kun kek­sit­ti­in “design-hotel­li”, sata­ma väistyikin ihan ilman vas­taväit­teitä. Miten se oli mahdollista?

  7. Rat­sas­t­a­mi­nen — Hyvä juttu!
    Auto­jen park­keer­aami­nen keskus­puis­toon — Erit­täin huono juttu!

    Ruskea­suol­la on jo iso parkkipaik­ka autoille. Sitä mik­si se on ilmainen en voi käsit­tää. Luulisi hevosväel­lä ole­van varaa mak­saa muu­ta­ma euro park­ista. Ja jos ei ole varaa niin pääsee­hän tuonne julkisilla. 

    Olisi kiva tietää kuin­ka moni tuostakin parkkipaikas­ta päät­tävä on edes viitsinyt käy­dä alueel­la, saati­ka on siinä kun­nos­sa että pystyy juok­se­maan hengästymät­tä keskuspuistossa. 

    Rat­sas­ta­jien kovavauhti­nen, mui­ta puis­ton käyt­täjiä saati­ka luon­toa huomioima­ton autoli­ikenne, ter­ror­isoi jo nyt puis­tossa ulkoilevia.

  8. Halu­taanko lisä­parkki­ti­laa tosi­aan talleille vai Laak­son kil­pailuken­tälle? Vai molempiin?

    Talleil­la­han on ihan riit­tävän näköis­es­ti tilaa. En ole koskaan näh­nyt parkkista täyn­nä, vaik­ka var­masti sitä käyt­tävät Keskus­puis­toon tule­vat ulkoil­i­jatkin, eivät ain­oas­taan rat­sas­ta­maan tulevat. 

    Sen sijaan kil­pailu­jen aikaan hevosten kul­je­tus­vaunut vievät kaiken tilan Laak­son puolella. 

    Rat­sas­ta­jat Ruskea­suon puolelle voivat sitä pait­si tul­la aivan hyvin julk­isil­la. Man­ner­heim­intien lukuisat bus­sit ja kympin ratikka­han tule­vat puolen kilo­metrin päähän. Jos fysi­ik­ka kestää rat­sas­tuk­sen, kestää se käve­lynkin. Varus­teet eivät paina juuri mitään, kun hevo­nen on valmi­ina tallilla. 

    Eli ei lisää parkkipaikko­ja, kiitos! 

    Teemun kom­ment­tia kuitenkin vähän ihmette­len, kun eihän autot kul­je Keskus­puis­ton puolel­la lainkaan ja Rat­sastiel­lä on kävelytie.

  9. Eli­na: “…Eli ei lisää parkkipaikko­ja, kiitos!…”

    Otta­mat­ta kan­taa tarkem­min kyseiseen paikkaan, niin tuo lausah­dus osoit­taa lähin­nä asen­nevam­maa. Julki­nen liikenne näin har­vaan asu­tus­sa kaupungis­sa, kuin Helsin­ki, ei koskaan tule ole­maan jär­rkevä vai­h­toe­hto oma­lle autolle.

  10. Asen­nevam­maa minus­ta osoit­taa lähin­nä röyhkeys, jol­la rumal­la, melu­aval­la ja saas­tut­taval­la kol­sal­la tunge­taan joka paikkaan mui­ta häiritsemään. 

    Asen­nevam­maa osoit­taa minus­ta myös se, että ei viit­sitä kävel­lä puol­ta kilometriä.

  11. Eli­na:

    “Teemun kom­ment­tia kuitenkin vähän ihmette­len, kun eihän autot kul­je Keskus­puis­ton puolel­la lainkaan ja Rat­sastiel­lä on kävelytie.”

    Mil­loin olet viimek­si käynyt paikalla? Rat­sastien ja sen parkkipaikan kohdal­la on täl­lä het­kel­lä jokin työ­maa. Se vie käve­ly­tien kokon­aan pitkältä matkalta. Siel­lä saa pyörän tai las­ten­vaunu­jen kanssa puikkele­htia auto­jen seassa, kun nämä kiireiset rat­sas­ta­jat tunke­vat puis­toon. (Osa rat­sas­ta­jista tietenkin on ihan kohteliai­ta kuske­ja, en halua yleistää.)

    Toisek­seen, vaikkei tuo­ta kyseistä työ­maa­ta olekaan, yksi lenkkeily­polku ylit­tää tuon Rat­sastien. Autoil­i­jat kaa­haa­vat tuon yli­tyk­sen poik­ki todel­la koval­la vauhdil­la. Kohtelias autoil­i­ja pysähtyy suo­ja­tien kohdalle ja antaa tilaa jalan tai pyörän kulkevalle. 

    Kol­man­nek­seen, se nykyi­nen parkkipaik­ka *ON* keskus­puis­ton sisällä.

    Neljän­nek­seen, minäkään en ole koskaan näh­nyt kyseistä parkkipaikkaa täynnä. 

    Kalle Pyöränie­mi:

    “Julki­nen liikenne näin har­vaan asu­tus­sa kaupungis­sa, kuin Helsin­ki, ei koskaan tule ole­maan jär­rkevä vai­h­toe­hto oma­lle autolle.”

    Pelkkää provoilua tuol­laiset heitot. Ainakin noin yleisille aiheille voisi olla omat keskustelunsa.

    Minä halu­an tietää miten Osmo suh­tau­tuu siihen, että Keskus­puis­tos­ta lohkaistaan taas tilaa autoille. Sinän­sä Osmoa asia ei var­maan hirveästi kos­ket­taa kun ei her­ra tai­da keskus­puis­tossa juuri liikkua.

  12. Julki­nen liikenne näin har­vaan asu­tus­sa kaupungis­sa, kuin Helsin­ki, ei koskaan tule ole­maan jär­rkevä vai­h­toe­hto oma­lle autolle.
    Yli puo­let Meilah­den suun­nal­la liikku­vista on kanssasi eri mieltä. Ylipään­sä, suuret väestöti­hey­det helpot­ta­vat joukkoli­iken­teen jär­jestämistä, mut­ta ei se nyt mitään Man­hat­ta­nia vaa­di, vaan matkus­ta­jamäärän sopi­van liikennevälineen.

  13. Rat­sastien yli menee pyörätie hauskasti niin että pohjois­es­ta päin tulevil­la aja­jil­la on siinä kiva pieni jyrkähkö alamä­ki, ja sit­ten stop merk­ki pyöräil­i­jöille risteyk­sessä. Näkyvyys on kuitenkin kohta­lainen, ja autoli­ikenne hil­jaista, taisi päästä peräti Kar­pon ohjel­maan miten yksikään pyöräil­i­jä ei risteyk­sessä pysähtynyt.

  14. Teemu,

    Osmo halu­aa Keskus­puis­toon tiivistä asu­tus­ta kuten stadin jokaiseen niemeen ja notkoon, jos­sa vähän vielä häir­it­sevästi vihertää. Mik­si Keskus­puis­to olisi poikkeus?

    Ajan fil­lar­il­la Rat­sasti­etä mon­ta ker­taa viikos­sa. Olenkin ihme­tel­lyt sitä ikuisu­ustyö­maa­ta — mitä siinä oikein tehdään vuosikaudet?

    Koukkaan ennen työ­maa­ta aina oikealle hiekkatielle. Sik­si mielsin, että koko Rat­sastiel­lä on käve­lytie rin­nal­la, mut­ta niin­hän se ei tosi­aan ole. 

    Olen kiin­nit­tänyt myös huomio­ta, että kurvin takaa tul­laan yllät­tävän suurel­la tilan­nenopeudel­la. Koko Rat­sastiel­lä pitäisi siis olla käve­lytie tai lop­pu­osa pitäisi töyssyttää. 

    Täl­laiset pienet yksi­tyisko­h­dat ovat käve­ly­mukavu­udelle tärkeitä. Myös tur­val­lisu­ut­ta ajat­tel­e­vat van­hem­mat päästävät tietysti lapsen­sa ilman autokyytiä talleille helpom­min, kun reit­ti on vaaraton. 

    Nythän on syn­tynyt las­ten kyy­di­tyk­sessä sel­l­ainen onneton kierre, että onnet­to­muuk­sien pelos­sa aikuiset kul­jet­ta­vat lap­si­aan joka puolelle, mikä tietysti lisää liiken­net­tä ja siten onnet­to­muuk­sien riskiä.

  15. Mil­lä taval­la Kata­janokan vanki­la on “kiis­tel­ty”?

  16. “Julkisen hallinnon ei pitäisi säästää laman aikana. Toki rahaa pitää käyt­tää järkevästi aina, mut­ta laman aikana säästämi­nen on ennem­min pahe kuin hyve. Tarkoi­tushan ei olisi että kun­tien säästö­toimen­piteet neu­tral­isoi­vat val­tion elvy­tyk­sen vaikutuksen.

    Toisaal­ta voi pohtia kuin­ka paljon ras­tas­ta­jien har­ras­tus­ta pitäisi verovaroin tukea, mut­ta voi hyvinkin olla että siihen kan­nat­taa jokunen euro käyttää.”

    Kos­ka nyt yleen­säkin täl­lä het­kel­lä Helsingis­sä säästetään, niin eikai rat­sas­tus­touhua voi jät­tää säästö­jen ulkop­uolelle, kun sosi­aal­i­toi­mi ym. ovat säästö­jen kohteena ja ovat olleet sitä jo ennen lamaa.

  17. Osoit­teessa http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2009/Ksv_2009-10–01_Kslk_26_El/240E67B8-92AF-48FE-A666-5F94A9B56CB8/Ruskeasuon_liikuntapuiston_ja_ratsastuskeskuksen_y.html
    olevas­sa Ruskea­suon suun­nitel­mas­sa sanotaan:

    “Pal­loiluhallin eteläpuolella
    sijait­se­van pysäköin­tipaikan laa­jen­t­a­mi­nen noin kaksinkertaiseksi
    helpot­taisi pulaa pysäköintipaikoista. ”

    Tämä on epäre­hellistä. Mihin perus­tuu tieto, että pysäköin­tipaikoista olisi pulaa? Toisek­seen, mik­sei tässä ote­ta kan­taa pysäköin­tipaikko­jen hin­taan? Nyky­isin pysäköin­ti on ilmaista, joten tot­takai paikat ovat vähissä. Laite­taan paikat mak­sullisik­si niin tilaa alkaa löytyä.

    Ei saa olla niin, että Helsin­gin keskus­puis­toon raken­netaan pysäköin­tipaikko­ja jot­ta Nur­mi­järveltä, Espoos­ta ja Kau­ni­ai­sista tule­vat rat­sas­ta­jat pää­sevät keskelle Helsinkiä suo­raan oven eteen ratsastamaan.

    Suosit­te­len kaikkia nyt otta­maan yhteyt­tä kaupung­in­val­tu­utet­tuun­sa ja ilmoit­ta­maan mitä mieltä ovat tästä Keskus­puis­ton kus­tan­nuk­sel­la tapah­tu­vas­ta yksi­ty­isautoilun lisäämis­su­un­nitel­mas­ta. Jos elet­täisi­in autois­tu­misen aikaa 1950–1970-lukuja tämän vielä ymmärtäisi, mut­ta nyt on vuosi 2009.

    Osmolle myös nyt herä­tys ja vähän jämäkkyyt­tä siihen varapuheenjohtajuuteen.

  18. Tääl­lä kovasti puhutaan lamas­ta. Sitä saadaan vielä odotel­la ensi vuo­teen. Nyt kun eletään taantumassa.

  19. Hie­man epäilen, että enem­män Ruskea­suon parkkipaikkaa käyt­tävät pal­loil­i­jat, sat­un­naiset kriket­inpelaa­jat, jou­si­ampu­jat ym. kuin ratsastajat.
    Yleisem­min — kos­ka keskus­puis­ton eteläosas­ta voisi tehdä oikean puis­ton? Ryteikköi­nen rämemet­sä kaupun­gin ytimessä on var­maankin jotain met­säläis-suo­ma­laista hen­gen­per­in­töä, mut­ta urban­isoituneen ihmisen on vaikea ymmärtää täysin sen arvoa ver­sus käytet­ty maa-alue. Jos raken­net­tua ympäristöä tiivis­tetään ja tehoste­taan, mik­sei viher­aluei­ta? — Ai niin, kos­ka niistä voitaisi­in alkaa pitää liikaa, ja sit­ten ei voisi niin hel­posti nap­saista palo­ja sieltä täältä parkkipaikoik­si, bus­si­varikoik­si, sairaaloille, asun­noille tai väestö­suo­jelukeskuk­sille;) Ja jos met­sä kyseenalais­tet­taisi­in, sil­loin kyseenalais­tet­taisi­in myös sinne maastoutuneet siir­to­la­pu­u­tarhat, golf-ken­tät ja ravi­ra­dat yms.

  20. Eli­na: “…Asen­nevam­maa osoit­taa minus­ta myös se, että ei viit­sitä kävel­lä puol­ta kilometriä.”

    En pitäisi tuo­ta asen­nevam­mana. MInus­ta tuo on ennem­min epäter­ve elämäntapa.

  21. Hei

    Olen joskus kävdl­lyt maneesien ohi, sil­lä serkku­ni asuu siinä lähel­lä. Viitiskö joku kertoa

    1) kuin­ka mot­na henkilöä on ker­ral­laan keskimäärin / mak­simis­sa maneesis­sa nor­maalin päivän aikana?

    2) Kjuin­ka mon­ta parkkipaikkaa maneesin luona on, ja mikä on äyt­töaste. Mil­loin tarvi­taan 8esiom ratsatsuskilpailut)

    3) Kuin­ka moni käytäjistä on alle 18- vuotiaita?

    4)millä manein käyt­täjät tule­vat paikalle?

    68 repo­ra­dio esit­ti suur­ta pahen­nus­ta herät­täneen ohjel­man Luule kanssamme. Voisi olla uusin­nan paikka.

  22. Osmo halu­aa Keskus­puis­toon tiivistä asu­tus­ta kuten stadin jokaiseen niemeen ja notkoon, jos­sa vähän vielä häir­it­sevästi vihertää. Mik­si Keskus­puis­to olisi poikkeus?

    En tiedä Osmos­ta, mut­ta olisiko tämän huu­ta­van epäjo­hdon­mukaisu­u­den ken­ties sana puis­to? Vas­tako­htana esimerkik­si öljy­varas­tolle, lento­ken­tälle tai ampuma-alueelle.

  23. Eikös “slurkkien” van­ha auto­hal­li tsir­ran lähel­lä ole tyhjil­lään (van­ha hevoste­lu­ti­la sekin)? Sehän olisi Rusaa keskeisem­pi ja parem­pi tila nekkaa­jille ja boltsieliitille.

    Ja miten autopataljoo­nan tilat Töölössä?

Vastaa käyttäjälle Manu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.