Rakennuslupien myöntämiseen harkintavaltaa

28.9.2009 · Aihe: _ 

Suomessa tehdään aivan liian sitovia kaavoja. Muualla kaavat ovat väljempiä, rakennuttaja laatii tarkemmat talopiirustukset ja yhteiskunta harkitsee detaljeja tässä vaiheessa. Suomessa ei voi tehdä näin, koska KHO on ottanut kannan, että rakennuslupa on myönnettävä ilman harkintavaltaa aina, jos suunnitelma on kaavan mukainen.

Olin tilaisuudessa, jossa elinkeinoelämän edustaja jälleen kerran valitti siitä, että kaavoitus on liian sitovaa. Tällä kertaa oli kyse kaupan ohjauksesta. Usein rakennuttajat valittavat, että kaavassa yritetään nostaa laatua tempuilla, jotka nostavat hintaa tolkuttomasti tuomatta olennaista parannusta laatuun. Jos rakennuttaja saisi suunnitella talon kokonaan itse, tulos olisi sekä halvempi että laadukkaampi.

Jos kaava on väljä, riskinä on, että rakennusliike tekee vain halvan piittaamatta laadusta. Tästä on riittävästi evidenssiä pitkin pääkaupunkiseutua. Järkevää olisi, että harkinta tehtäisiin rakennuslupavaiheessa. Jos tulos ei ole riittävän laadukas, rakennuslupa hylätään. Näin menetellään muualla, mutta näin ei voi KHO:n kannan mukaan tehdä Suomessa. Rakennuslupa on myönnettävä, jos suunnitelma on kaavan mukainen, olkoon se millainen hirvitys hyvänsä. Siksi kaavojen on oltava riittävän yksityiskohtaisia, siis aivan liianyksityiskohtaisia.

KHO:n päätöksistä ei voi valittaa, niitä voi vain valitella. Muutettakoon siis rakennuslakia niin, että kunnalle tulee harkintavaltaa rakennuslupavaiheessa. Tämä on yleinen käytäntö muualla.

Nykylainsäädännön puitteissakin KHO:n kantaa voidaan kiertää  tekemällä kaavasta täysin toteuttamiskelvoton, vaikka tornitaloon mutka keskelle. Yrittäjille kuitenkin viestitään, että kaavaa voidaan muuttaa, jos heillä on esittää hyvä suunnitelma. Kun yritys esittää suunnitelmansa,  kaavaa muutetaan suunnitelman mukaiseksi, jos ja vain jos suunnitelma tyydyttää. Toimii, mutta on turhan monimutkaista.

Kommentit

35 Vastausta artikkeliin “Rakennuslupien myöntämiseen harkintavaltaa”

  1. Jussi kirjoitti 28.9.2009 kello 14:22

    Jep, monissa maissa puuttuu onneksi meikäläinen tiukka asemakaavataso kokonaan. Yleiskaavoitus (mikä meillä on lähinnä humanistista selvitysten tekemistä) piirtää riittävät fyysiset rajat kaupungille, johon jokainen projekti sitten istutetaan yhdessä rakennusvalvonnan tapaisen viranomaisen kanssa. Juridisesta näkökulmasta asemakaavan roolin ehkä ymmärtää mutta käytännössä ei. Rakentajan näkökulmasta viranomaisprosessi kaavottajasta ja tarkastajasta vähintään toinen on liikaa.

    Monikerroksisen byrokratian lisäksi asemakaavoitus sisältää paljon turhaa, jota ilman voitaisiin olal: Kaavottajat tekevät kaavojaan mm. aivan liian estetisoivin perustein: määräävät kattokulmaa ja julkisivumateriaalia. Tämä voi nostaa kustannuksia ja alentaa rakennuksen suunnittelijan enemmänkin sisustajaksi annetun ulkomuodon sisällä. Kaavottaja tietää talon rakennuttajaa/asukasta paremmin mitä tarvitaan, koko kaupunginosa vaan kerralla!

    Tiukkaan asemakaavoitukseen liittyy myös iso ongelma ajasta. Ainakaan kaupungissa kaavoja ei saisi piirtää varastoon. Kymmenen vuotta vanha kaava voi sisältää jo tosi paljon vanhanaikaisuuksia: liian väljä pysäköintinormi, liian väljä tehokkuus, varautumattomuus uusiin joukkoliikenne- ja energiamuotoihin. Sitä paitsi asemakaavoitus rakoilee koko ajan, esimerkiksi jo nyt keskustassa kaikki tuntuu olevan rakennuskiellossa, mutta silti tehdään postimerkkikaavoja yksi talo kerrallaan rakennuksen suunnitelmien mukaan. Mitä järkeä tässä on toimia tähän suuntaa kaavahierarkiassa?

    Asemaakaava on myös äärimmäisen staattinen. Koska se kertoo vain mitä yhdellä tontilla voi tehdä, ei se voi ottaa huomioon muuttuvaa ympäristöä. Yleiskaavasta, tai kaupunginosan omasta osayleiskaavasta voisi kehittää dynaamisen yhtälön, jossa massojen korkeudet, suuruudet ja ohjelmat voisivat muuttua alueen rakentuessa ja tarpeiden vaihtuessa. Nousukauden toimistokortteli voi olla huomisen asunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. K-Veikko kirjoitti 28.9.2009 kello 14:31

    Voitaisiin antaa rakentamiseen alueita, joilla rakentaminen on täysin vapaata. Tontin ostaja nimenomaisesti sitoutuu siihen että naapuri voi rakentaa miten tahansa.

    Tontit myydään kaikki yhtä aikaa toisistaan riippumattomille eri omistajille. Uudet omistajat ovat hyvin tietoisia siitä että alueelle sijoitetun asuntovarallisuuden arvo merkittävästi riippuu siitä miten he yhteisillä päätöksillä sijoittavat kulkutiet, kadut ynnä muun infrastruktuurin omalle asuinalueelleen.

    Riski on omistajalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Eagles fly singly kirjoitti 28.9.2009 kello 17:52

    Rakentamisessa ja kaavoituksessa suuret pelaavat Maan Tavalla ja pienet, uudet ja vikkelät kuolevat.

    http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/poeyhitaeaen-pohjia-myoeten#comments

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 28.9.2009 kello 18:51

    K-Veikko: “Voitaisiin antaa rakentamiseen alueita, joilla rakentaminen on täysin vapaata…”

    Ei noin saa tehdä. Siitä voisi syntyä Kallion tai Eiran tapainen toimiva kaupunkiympäristö. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tim K kirjoitti 28.9.2009 kello 19:18

    Olisipa mielenkiintoista kuulla ja nähdä jos jossain kunnassa lähdettäisiin tuon mutkallisen kerrostalon periaatteella kaavoitushanketta eteen päin viemään.
    Ehkä näin saataisiin lainsäädäntöön muutospaineita.

    ps. mutkallinen kerrostalo tulisi pian taiteellisuutensa vuoksi suojelukohteeksi, jota ei sitten kovin helposti suoremmaksi saataisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Liian vanha kirjoitti 28.9.2009 kello 19:37

    “Ei noin saa tehdä. Siitä voisi syntyä Kallion tai Eiran tapainen toimiva kaupunkiympärist”

    Nuo 70-luvun asunnot rakennttiinkin aluerakentamisen periaatteella.

    Eikä systeemit ole vieläkään muuttuneet, nytkin Helsinki nojautuu aluerakentamiseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ville kirjoitti 28.9.2009 kello 20:20

    Yksi ongelma kaavoituksellisille pyrkimyksille on, että rakennuttajien maailmassa mahdollisuudet ovat rajalliset. Kaavoittaja voi vaatia esim. paikalla muurattuja seiniä (tai edes julkisivuja), mutta kun rakennuttaja ei löydä osaavia tekijöitä, tai pitää hidasta rakentamista taloudellisena riskinä, talo jää tekemättä, ellei vaatimuksia lievennetä. Kaavoittaja voi vaatia katutason tiloihin liikkeitä, mutta jos niihin ei löydy taloudellisesti kannattavaa toimintaa, on tyydyttävä urheiluvälinevarastoihin näyteikkunoiden takana, tai talot jäisivät tekemättä. Parkkipaikat voidaan määrätä maan alle, mutta jos niille ei löydy rakentajaa, on rakennettava pysäköintitalo…

    Asiaan on oikeastaan kaksi hyvää ratkaisua. Joko kaavasta pidetään kiinni ja odotetaan, että jonain päivänä se toteutuu. Tai annetaan periksi todellisuudelle ja annetaan rakennuttajien tehdä sitä, mille on kysyntää. Huonoin ratkaisu on, että tehdään tiukka kaava, jonka noudattamista joiltain osin vaaditaan, mutta sitten hätäisesti tehdään lehmänkauppoja, että alue saadaan halutussa ajassa valmiiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ville kirjoitti 28.9.2009 kello 21:08

    Ympäristön laadun kannalta panokset eivät nykyisellä kaavoitusmetodilla kohdistu kaikkein parhaalla tavalla. Kaavoissa voidaan vaatia sellaista, jonka vuoksi jotain ympäristön laadun ja toimivuuden kannalta tärkeämpää jää toteutumatta. Sitten kuitenkin voidaan myöntää poikkeuslupia ja lievennyksiä ehtoihin. Järjestelmä ei ole kovin läpinäkyvä, kuten olisi sellainen, jossa rakennuttaja joutuisi käymään kauppaa viranomaisten sekä kansalaisten kanssa. Nyt virkamiehet järjestävät kuulemistilaisuudet ja pitävät kaavaa esillä, mutta todellisen rakennushankkeen ollessa tekeillä – ja kun käy ilmi mihin kaava on antanut mahdollisuuden – asukkaiden (ja virkamiesten) vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. jussi kirjoitti 28.9.2009 kello 21:28

    Mites tälle rakennuslakipapistolle kävisi jos kaikki olisi vapaata? On niin paljon tulkittavaa, kuten taaja-asutus, hajarakennusoikeus, hyvä rakennustapa, kestävä kehitys, kohtuuton haitta, hyvä ympäristö. Vähintään 10 000 virkamiestä jäisi työttömäksi jos tämä sosialismin viimeinen linnake kaatuisi. Sen jälkeen köyhäkin ehkä voisi taas rakentaa itselleen edullisen omakotitalon kun eduskunnan tädit eivät enää suojele häntä siltä. Pois kolminkertaiset vedeneristykset, kolminkertainen rakennustarkastus, nelinkertainen valitusmahdollisuus ennenkuin tontti voidaan rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 28.9.2009 kello 21:36

    Lv: “Nuo 70-luvun asunnot rakennttiinkin aluerakentamisen periaatteella…”

    On maamme köyhä ja tällä menolla siksi jääkin. Sotien jälkeen ei ole ollut käytettävissä yksityistä pääomaa rakennushankkeisiin. Huonoon tilanteeseen on monta syytä:
    – suosittiin eräitä rakennusyhtiöitä,
    – vuokrasäännöstely häviti markkinat asuntotutannosta,
    – kiinteistöalaa kuihdutti arvioverotus ja
    – perintövero esti pääomien muodostumisen, muutamia mainitakseni.

    Vuokrasäännöstelystä onneksi päästiin, mikä auttoi välittömästi vuokra-asuntojen saannissa. Se ei kuitenkaan tuo nopeasti uusia yksityisiä pääomia asuntotuotantoon, koska viimeistään perintöverotus estää pääomavaltaisen sijoittamisen Suomeen. Rahat kannattaa viedä sinne, missä EU-alueella on parempi verokohtelu.

    Ennen sotia rakentaminen tapahtui kilpaillumin. Rakentaja ei välttämättä ollut rakennuttaja. Työnantajat näkivät asunnot kilpailukeinona työvoimasta. Kilpailusta hyötyivät sekä omistusasujat että vuokra-asujat. Vaihtoehtoja oli huomattavasti enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi kirjoitti 29.9.2009 kello 10:24

    Sen sijaan, että lipeämme yhä kauemmaksi laillisuusperiaatteesta, eli siitä, että ihmisiä hallitaan laein, jotka ovat kaikille samat ja joiden toiminnan voi ennustaa Osmon ehdotus kasvattaa ihmisten harkinnanvaraista valtaa toisten ihmisten yli. Tämän seurauksena poliitikkojen korruptio vähenee, ja vastaavasti virkamiesten korruptio lisääntyy ja kansalaiset joutuvat yhä useammin mielivallan kohteeksi, eli he eivät voi ennustaa miten julkinen valta kohtelee heitä.

    Kaavoitus on toki niin huonosti hoidettu, että jopa tämä ehdotus voi olla parempi kuin nykytilanne. Parasta olisi kuitenkin jättää kaavoitus markkinoiden hoidettavaksi, kunhan vaan omistusoikeudet määritellään niin, että maanomistajat eivät voi aiheuttaa toisilleen kohtuutonta haittaa.

    Toisaalta, koska tämä haitta rajoittuu lähiympäristöön ihmiset voivat sopia ulkoisvaikutusten hoidosta keskenään ilman valtiovallan puuttumista. (http://en.wikipedia.org/wiki/Coase_theorem)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Amatööri kirjoitti 29.9.2009 kello 13:50

    Eroon kuntapoliitikkojen kaavoituskorruptiosta lisäämällä rakennuslupavirkamiesten korruptoitumistilaisuuksia so. harkintavaltaa? Keino se on tuokin, vaikka en sano, että se on välttämättä huonompi kuin nykytila.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kalle Pyöräniemi kirjoitti 29.9.2009 kello 23:13

    Amatööri: “Eroon kuntapoliitikkojen kaavoituskorruptiosta lisäämällä…”

    Oleellsita on purkaa tarpeetonta, hölmöä ja vahingollista säätelyä. Sitäkautta vähenee tarve vaikuttaa asioihin laittomasti. En ihan äkkiä keksi, miten virkamies tai poliitikko voisi tietää rakennuttajaa paremmin, minkälainen talo milläkin tontilla menee kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Amatööri kirjoitti 30.9.2009 kello 11:09

    Rajanveto?

    Mistä olisi (nykyrakenteet huomioiden) normein säädettävä, mistä ei?

    Kerrosluku? KYLLÄ. (En tässä ota kantaa

    Kattokulma, kattoterassi, vinttikerroksen asutus? KYLLÄ, mutta niin, että kumpikin on mahdollista. (Samalla kadunpätkällä yhtenevä kattokulma/terassin muoto kummasti jäntevöittää katukuvaa. Jos vaihtoehdot annetaan, en näe tästä aiheutuvan erityistä haittaa rakennuttajalle.)

    Katutason tilojen muunneltavuusvelvoite kaupunki-/keskusta-alueilla? KYLLÄ.

    (Eli miten jatkossa vältetään ongelma, että rakennetaan nyt halpaa ja kyllä kaupaksimenevää nykyhetken tarpeisiin, mutta sellaista, jota ei kolmenkymmenen vuoden kuluttua tai aiemminkin saa muutettua toiseen kokoonpanoon tarpeen mukaan. Vrt. aiempi keskustelu kivijalkakaupoista, keskustan ruokakauppojen tilanteesta ym. Vrt. myös Villen mainitsemat ongelmat 28.9. klo 20:20.

    Vaikka tämä asettaa vaatimuksia rakennuttajille, on rakennusten pitkäjänteisen käyttökelpoisuuden parantaminen tällä velvoitteella sen arvoista. Etukäteen ei luonnollisestikaan tarvitse säädellä, miten rakennuttajat velvoitteen täyttävät.)

    Pintamateriaalit? EI.

    Julkisivun detaljit? EI.

    (Hissivelvoite lienee sentään niin yleisesti hyväksytty selviö, ettei se kuulu tähän keskusteluun.)

    Mitä muuta?

    Mitkä asiat Soininvaara jättäisi rakennuslupavirkamiesten harkintaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Artturi kirjoitti 30.9.2009 kello 13:21

    Amatööri:

    “Katutason tilojen muunneltavuusvelvoite kaupunki-/keskusta-alueilla? KYLLÄ.”

    EI. Rakennuttajat, jotka maksimoivat voittonsa ottavat jo tulevaisuuden tarpeet riittävästi huomioon.

    “(Hissivelvoite lienee sentään niin yleisesti hyväksytty selviö, ettei se kuulu tähän keskusteluun.)”

    EI. Markkinat reagoivat liikuntarajoitteisille soveltuvien asuntojen kysynnän ja tarjonnan muutoksiin hintamekanismin välityksellä. Julkisen vallan ei tarvitse sorkkia järjestelmää.

    Paras tapa hoitaa rakentaminen on poistaa virkamiesvalta kokonaan ja määritellä omistusoikeudet niin, että niihin sisältyy oikeus aurongonvaloon, meluttomuuteen yms. ja antaa naapurien sopia keskenään kattokulmista yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. spottu kirjoitti 30.9.2009 kello 13:54

    Osmon ehdotuksessahan ei ole kyse säätelyn vähentämisestä, vaan sen lisäämisestä. Kunnan kantaa ei enää voisi niin helposti ohittaa rakennuslupaprosessissa.

    Näkisin tämän ratkaisuna siihen ilmeiseen ongelmaan ettei rakennusprojektien lopputulos vastaa suunnitelmia tai kaavan henkeä. Kaava ei koskaan voi olla niin tiukka ettei sitä voisi juridisin keinoin kiertää, hyvin valittua asiantuntijapaneelia on rakennuslupavaiheessa paljon hankalampi harhauttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Liian vanha kirjoitti 30.9.2009 kello 15:36

    Ilmastotalkoiden vuoksi on välttämätöntä säädellä energiankulutusta ja siihen liittyviä asioita.
    Kiinteistö on käytössä usean sukupolven ajan, joten joihinkin liikkumiseen liityviä asioiat pitää huomioida, samoin turvaamiseen.
    Ulkonäkö, pinta-ala, apurakennelmat ovat taas hyvin subjektiivinen asia ja sellaiset voi jättää rakentajan harkintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Artturi kirjoitti 30.9.2009 kello 16:03

    Hassua, että spotun mielestä ongelma on rakentajat, jotka onnistuvat kiertämään kaavaa, kun tämä on kai aika harvinaista ja kalpenee sen haaskauksen rinnalla, minkä kaavoittajat aiheuttavat mikromanageroidessaan rakennettua ympäristöämme.

    Ilmeisesti tavoitteena ei ainakaan ole ihmisten hyvinvoinnin kasvattaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. ilkka kirjoitti 30.9.2009 kello 17:22

    Artturi:
    Ei naapurit voi keskenään sopia kattokulmista ja auringonvalosta. Transaktiokustannukset ja vapaamatkustaongelma dominoivat:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Coase_theorem#Criticism

    Coasen teoreemalla on useita hyviä sovelluksia ja se on hieno innovaatio, mutta se ei todellakaan ole ratkaisu kaikkiin ulkoisvaikutuksiin. Coase ei sitä sellaiseksi todellakaan tarkoittanut, vaan se kvuailee vain tilanteita joissa transaktio kustannukset ovat triviaaleja. Muutaman toimijan sopiessa radiotaajuuksista oletus pätee, mutta useinmiten ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Liian vanha kirjoitti 30.9.2009 kello 17:43

    “EI. Markkinat reagoivat liikuntarajoitteisille soveltuvien asuntojen kysynnän ja tarjonnan muutoksiin hintamekanismin välityksellä. Julkisen vallan ei tarvitse sorkkia järjestelmää”

    Markkinamekanismi ei ole koskaa kyennyt palvelemaan kaikkia. Vammaiset ovat yleensä minimituloilla eläviä ja erityistapusten rakentaminen maksaa, joten markkinat eivät huomioi kaikkia.

    Yleensä markkina palvelevat 70-80 % kansasta, loppu ei kiinnosta.
    Hyvä esimerkki on teitoliikenne. Kun standardointi siirtyi valtioilta yrityksille niin uudet teknologiat kattavat vain 70 % aapallon asukkaista.
    Lopuille markkinat eivät ole tuottaneet sopivaa teknologiaa vaikka tekniikka sen sallisi ja maksukykyisiä asukkaitakin on

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. spottu kirjoitti 30.9.2009 kello 20:05

    Hassua, että spotun mielestä ongelma on rakentajat, jotka onnistuvat kiertämään kaavaa, kun tämä on kai aika harvinaista ja kalpenee sen haaskauksen rinnalla, minkä kaavoittajat aiheuttavat mikromanageroidessaan rakennettua ympäristöämme.

    Niin no, nyt kun erinäisiä vuosisatoja jatkuneella kaavoituksella on onnistuttu mikromanageroimaan Helsinkiin sellaisia alueita jossa mikä tahansa kaakelielementtihirvitys menee lopulta kaupaksi, sopisi säätelyn purkaminen rakennusteollisuudelle varmasti oikein hyvin.

    Eipä silti, aluerakentaminen puolustaa paikkaansa siellä missä rakentamisessa on vielä oikeaa kilpailua, eikä kohteen arvo muodostu pelkästään sijainnista kuten Etelä-Helsingissä. Mitään Kartanonkosken kaltaista ei perinteinen virkamiesvetoinen kaavoitus olisi koskaan saanut aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Artturi kirjoitti 30.9.2009 kello 21:11

    ilkka: Joo ei Coasen teoreema todellakaan ole ratkaisu kaikkiin ulkoisvaikutuksiin, enkä minä sitä tietenkään väitä. Tässä tilanteessa transaktiokustannukset ovat harvinaisen pienet, koska ulkoisvaikutuksista suurin osa kohdistuu välittömään ympäristöön ja rakentaminen on kuitenkin sen verran pitkäjänteistä toimintaa, että näitä transkatiokustannuksia ei tarvitse maksaa kuin kerran sadassa vuodessa tj.

    Rakennus on osakseen signaali, joten on mahdollista, että sen laatua pitäisi enemminkin verottaa kuin kannustaa.

    Ei ole mitään perustetta uskoa, että vapaamatkustajat ja transaktiokustannukset dominoisivat.

    Liian vanha:

    Lopuille markkinat eivät ole tuottaneet sopivaa teknologiaa vaikka tekniikka sen sallisi ja maksukykyisiä asukkaitakin on

    Väität, siis että firmat vihaavat rahaa ja pitävät osan kansasta tahallaan pimennossa?

    Jos vammaiset ovat liian köyhiä vuokratakseen heille sopivia asuntoja vapailta markkinoilta tämä on perustelu tulonsiirtojen lisäämiseen, mutta ei missään nimessä perustelu velvoittaa siihen hulluun resurssien tuhlaamiseen, joka on seurausta siitä, että kaikki uudet rakennukset pakotetaan rakentamaan liikuntaesteisilä soveltuviksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 30.9.2009 kello 22:08

    “mutta ei missään nimessä perustelu velvoittaa siihen hulluun resurssien tuhlaamiseen, joka on seurausta siitä, että kaikki uudet rakennukset pakotetaan rakentamaan liikuntaesteisilä soveltuviksi.”

    Esteetttömyys on suunittelukysymys , harvemmin kustannuskysymys.
    Mutta jollei esteettömyyteen velvoiteta niin ei sitää synny.
    Ja olisi kovin syrjivää rakentaa gettoja vammaisille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Artturi kirjoitti 30.9.2009 kello 22:37

    Liian vanha: No tottakai se on suunnittelukysymys. Ei se tee siitä yhtään vähemmän kustanuskysymystä. Esteettömyyttä syntyy vaikka sitä ei velvoiteta juurin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Se ei olisi tippaakaan syrjivää kenellekään vammaiselle.

    Nykyiset määräykset sen sijaan syrjivät kaikkia niitä, jotka joutuvat rakentamaan liikuntarajoitteisille suunniteltuja tiloja, vaikka eivät haluaisi. Tämän seurauksena me kaikki maksamme asumisestamme enemmän. Kyseessä on uskomattoman tehoton tulonsiirto liikuntarajoitteisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Ville kirjoitti 30.9.2009 kello 23:13

    Asuntorakentamisen perusongelma on betoni-seinäelementteihin perustuva rakennejärjestelmä. Se estää tehokkaasti tilojen muunneltavuuden. Jos väliseinät olisivat kevytrakenteisia, voitaisiin asuntoon tehdä aluksi pienempi kylpyhuone ja wc – ja laajentaa niitä, jos asunto pitää muuttaa invalidin käyttöön. Satunnaisen pyörätuolia käyttävän vieraan voi auttaa wc-istuimelle pienempäänkin wc:hen kuin missä pyörätuolilla mahtuu kääntymään ympäri.
    Ehkä inva-wc-määräyksissä on myös ripaus nykykulttuurin toisen ihmisen pelkoa, intiimisyyden liiaallista varjelua – vaikka suomalaisina käymme keskenämme saunassakin aivan alasti. Toisaalta, miksi saunoja ei tarvitse rakentaa invalidimitoituksella edes taloyhtiökohtaisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 1.10.2009 kello 7:49

    “Nykyiset määräykset sen sijaan syrjivät kaikkia niitä, jotka joutuvat rakentamaan liikuntarajoitteisille suunniteltuja tiloja, vaikka eivät haluaisi. Tämän seurauksena me kaikki maksamme asumisestamme enemmän. Kyseessä on uskomattoman tehoton tulonsiirto liikuntarajoitteisille.”

    Paljon enmmän haaskaa se,että huonekorkeus on vähintään 2,4 m ja ovet 2 metriä korkeita.
    Ovet voitaisin mitoittaa 1,8 ja huonekorkeus 2
    metriin ja pitemmät maksaisivat lisähintaa.

    Ja miksi pienikokoisten pitää maksaa tuostakaan korkeudesta ??

    Se, että pihalta pääsee hissille ilman portaita ja hissiltä huoneistoon metrin leveästä ovesta ei maksa mitään , vain suunitteluvaivan.

    Se helpottaa myös muiden rajoitteisten liikuntaa eli lasten ja vanhusten eli käyttäjäkunnan joka on 40 % kansasta.

    Tilavaa pesuhuonetta taas arvostavat naiset, jotka päättävät perheessä asunnon valinnasta ja siksi rakennsuliikket satsaavat pesutiloihin.

    Takapuolen kokoisia pesuhuone/wc haluavat vain Artturin kaltaiset ja heille sellaista ei kannata rakentaa kuin erikoistilauksesta tai Kalliossa näitä on yllin kyllin saatavilla, muuta sinne

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Artturi kirjoitti 1.10.2009 kello 8:37

    Liian vanha:

    Takapuolen kokoisia pesuhuone/wc haluavat vain Artturin kaltaiset ja heille sellaista ei kannata rakentaa kuin erikoistilauksesta tai Kalliossa näitä on yllin kyllin saatavilla, muuta sinne

    Millä ei ole mitään merkitystä minkä kokoisia pesuhuoneita minä haluan itselleni.

    Minä haluan, että kaikki saavat rakentaa itselleen sen kokoisen pesuhuoneen (ja ovet ja huoneet) kuin he itse haluavat. Jos joku haluaa 2m korkeita huoneita, niin miksi ihmeessä se on sinun asia määrätä hänet asumaan vähintään 2,4 metriä korkeassa huoneessa? Miten se sinulle kuuluu?

    Se, että pihalta pääsee hissille ilman portaita ja hissiltä huoneistoon metrin leveästä ovesta ei maksa mitään , vain suunitteluvaivan.

    No se hissi ei tule sinne pelkästään suunnittelemalla, eikä se hissin viemä tila. Muutenkin ympäristön laatu kärsii kaikista suunnittelun rajoituksista.

    Jos naiset arvostavat tilavaa pesuhuonetta, he voivat sellaisen rakentaa tai ostaa. Jos liikuntarajoitteiset arvostavat hissiä, he voivat sellaisen rakentaa tai ostaa samoin kuin vanhukset ja lapset. He voivat tyydyttää halunsa markkinoilla aivan hyvin ilman, että kusevat samalla kaikkien muroihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Amatööri kirjoitti 1.10.2009 kello 11:48

    Artturi:
    “omistusoikeudet”

    Toistat itseäsi, mutta juuri tähän en ottanut kantaa.

    Artturin kanta on tiedossa, mutta lukisin edelleen mielelläni muiden ajatuksia sopivasta rajanvedosta, myös Soininvaaran itsensä. Ettei jäisi avauksen anti turhan teoreettiseksi.

    “Muutettakoon siis rakennuslakia niin, että kunnalle tulee harkintavaltaa rakennuslupavaiheessa.”

    Toisin sanoen, kuinka paljon harkintavaltaa? Tämä lienee ydinkysymys.

    Normisto sinänsä olisi kolmitasoinen, yleiset rakentamisen normit, kaavanormit, ja rakennuslupaharkinta, mutta miten väännetään kättä siitä, mikä asia kuuluu mihinkin?

    (Jussin (isolla Jiillä) heti ensimmäisessä kommentissa mainitsema dynaaminen kaavayhtälö on kiinnostava ideana, “vain” käytäntöön vienti aiheuttaisi omat ongelmansa ja lieveilmiönsä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. spottu kirjoitti 1.10.2009 kello 13:26

    Amatööri:

    Toisin sanoen, kuinka paljon harkintavaltaa? Tämä lienee ydinkysymys.

    Ja hankala sellainen. Arkkitehtuuri kun ei ole demokraattista eli toiset osaavat ja suurin osa ei. Valistunutta diktatuuria lienee hyvin vaikea istuttaa kunnalliseen päätöksentekoon.

    Vakiokysymys: Miten tämä on Ruotsissa hoidettu ? Siellä on kai demarikauden jälkeen saatu taas ihan hienoja alueita aikaan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Liian vanha kirjoitti 1.10.2009 kello 15:45

    “Minä haluan, että kaikki saavat rakentaa itselleen sen kokoisen pesuhuoneen (ja ovet ja huoneet) kuin he itse haluavat. Jos joku haluaa 2m korkeita huoneita, niin miksi ihmeessä se on sinun asia määrätä hänet asumaan vähintään 2,4 metriä korkeassa huoneessa? Miten se sinulle kuuluu?”

    Omanlaisensa voi tehdä kun rakentaa/rakennuttaa omakotitalon, siihen voi tehdä takapuolen kokoisen pesuhuoneenkin.

    Jos taas haluaa kolhoosiin niin on sovittava yleisin tarjolla oleviin

    Tai on tästä välimuotokin, jokainen saa tyhjän tilan, jonka sitten rakentaa haluamllaan tavalla, mutta e i se posia tarvetta tehdä kulu asuntoon esteettömäksi, jos halutaan rakennuskannan tyydyttävän mahdollsimman montaa käyttäjää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Liian vanha kirjoitti 1.10.2009 kello 15:50

    “Minä haluan, että kaikki saavat rakentaa itselleen sen kokoisen pesuhuoneen (ja ovet ja huoneet) kuin he itse haluavat”

    Jokaisella on mahdollsta tehdä omakotitalo oman mielensä mukaan. Kepulandiassa ei juuri määräyksiä ole monellekaan asialle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 1.10.2009 kello 16:01

    Itse asiassa asuntokauppa keskittyy 90 % vanhoihin asuntoihin eli jonkun toisen itselleen sunnittelemiin asuntoihin.

    Uusistakin suuri osa keskittyy omakotitaloihin, joiden tilankäytön voi suunnitella vapaasti.
    Tosin naapurit voivat rajoittaa, koska lupaan vaaditaan naapureiden suostumus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Mitä valtio voisi tehdä asuntorakentamisen nopeuttamiseksi (2): luovutaan asemakaavoista | Mikko Särelä kirjoitti 5.9.2014 kello 10:08

  34. Pekka Pessi kirjoitti 5.9.2014 kello 15:36

    Artturi: Markkinat reagoivat liikuntarajoitteisille soveltuvien asuntojen kysynnän ja tarjonnan muutoksiin hintamekanismin välityksellä. Julkisen vallan ei tarvitse sorkkia järjestelmää.

    Tarkoitatko että julkinen terveydenhoito ja vammaispalvelu on lakkautettava?

    Nykyisin kunta huolehtii sekä kysynnästä (lakien mukaan se joutuu ne maksamaan) että tarjonnasta (ehkä prosentti tai pari asunnoista on esteettömiä).

    Joskus kun esteettömiä asuntoja alkaa olla enemmän – vaikka nyt 10 % asuntokannasta, niin ehkä noista esteettömyysvaatimuksista voidaan vähän tinkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Pekka Pessi kirjoitti 5.9.2014 kello 15:45

    Ville: Asuntorakentamisen perusongelma on betoni-seinäelementteihin perustuva rakennejärjestelmä. Se estää tehokkaasti tilojen muunneltavuuden.

    En minä nyt ihan viime aikoina ole nähnyt kerrostaloasuntoa, jossa olisi väliseininä betonielementtejä. Joku 60-luvun Viljo Revellin suunnittelema ihme tulee mieleen. Vanhemmissa kerrostaloissa välisenät ovat kakkosnelosrungon päälle naulattua lastulevyä, uudemmissa metallirunko ja kipsilevyä sekä märkätiloissa sitten kevytbetoniharkkoa. Teoriassa täysin muunneltavissa, käytännössä sitten pitää ottaa huomioon missä hormit, putket, yms. menevät.

    Jos väliseinät olisivat kevytrakenteisia, voitaisiin asuntoon tehdä aluksi pienempi kylpyhuone ja wc – ja laajentaa niitä, jos asunto pitää muuttaa invalidin käyttöön.

    Veronmaksajahan sen maksaa, ei tunnu missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus