Itse en ole asiantuntija, mutta tiedän kuitenkin sen verran että esim. Liisan väite GM-kasvien myötä lisääntyneestä torjunta-aineiden käytöstä on täysin virheellinen. Todellisuudessa GM-kasvien myötä torjunta-aineiden käyttö on vähentynyt oleellisesti, mikä vaikuttaa positiivisesti koko ekosysteemiin. Tämä on näkynyt torjunta-aineiden hintojen romahduksena ja aiheuttanut torjunta-ainevalmistajille taloudellisia vaikeuksia.

Samoin GM-kasvit vähentävät kyntämisen tarvetta, mikä lisää biodiversiteettia sekä eläinten että kasvien osalta.

Toisaalta kyntämisen väheneminen estää tuhoisaa eroosiota tehokkaasti. GM:llä on siis laajamittainen positiivinen vaikutus luontoon verrattuna esim. luomuviljelyyn.

Liisan väitteet kumotaan tieteellisin perustein esim. täällä:
http://www.agbioforum.org/v2n34/v2n34a04-mcgloughlin.htm

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Tarkoittaa että melkein haulikolla ammuttu geenimateriaalia toiseen ja ne jotka jäävät eloon ja tuottavat toivottua lopputulosta käytetään.

Sellainen luonnonvalinta valitsee sellaisia soluja/geenejä jotka selviävät rajustakin käsittelystä ja siirtyvät helposti lisääntymään vaikka minne.

Loogista?

Suosittele: 0

- ihmisen ei pidä sormeilla Luojan luomaa, tai
- on väärin puuttua eliöiden luonnolliseen perimään.

Looginen tarkastelu lienee kyllä mahdollista sen suhteen, noudattaako uskonnollisena esitetty geeniväite ao. uskonnon opillisia perusteita (vai onko se niiden kanssa loogisessa ristiriidassa).
Maailman perinteiset suuret uskonnot, kuten kristinusko, islam, hindulaisuus ja juutalaisuus, suhtautuvat kasvien geenimuunteluun hyväksyvästi (kunhan uskonnon ruokamääräyksiä noudatetaan: geeniä ei tuoda kielletystä eläimestä).
Ks. Katolisen kirkon kasvitiedekonferenssi ( http://www.geenit.fi/HS230609.pdf ) ja sen esitelmien abstraktit (http://www.vatican.va/roman_curia/pontifical_academies/acdscien/2008/booklet_transgenic_09.pdf ).

Geenitekniikkaa onkin ryhdytty käyttämään kasvinjalostuksessa monien uskontojen vaikutuspiirissä, esimerkiksi Intiassa, Kiinassa (joka juuri käynnisti 3 mrd euron ohjelman muuntogeenisten kasvilajikkeiden kehittämiseksi), USA:ssa ja Kanadassa, Indonesiassa, Malesiassa, Brasiliassa, Israelissa ja Japanissa.

Geenitekniikan vastaisia kampanjoita organisoivat maailmalla uskonnollisin vaikuttimin ainakin kahden New Age -uskontokunnan edustajat: antroposofia (jonka maatalousoppi on ’biodynamiikka’) sekä Maharishi-kultti eli joogalentäjät (jota puoluepolitiikassa edustavat ”Luonnonlain” puolueet).
Näihin uskonoppeihin nojautuvia kampanjoita vedetään julkisuudessa yleensä tiukasti sammutetuin lyhdyin, ikään kuin tieteellisenä kritiikkinä – siitä huolimatta, että näiden suuntausten käsitykset luonnonlaeista eivät sovi yhteen luonnontieteiden kanssa, vaan niissä nojaudutaan ns. okkultismin perusteisiin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Okkultismi ) kuten astrologiaan ja homeopatiaan.

- ihmisen perimää nyt ei ainakaan saa sormeilla

Tämä argumentti on sivujuonne, kuten OS toteaakin, eikä se koske kasvinjalostusta. Kasvinjalostuksessa näet muutetaan kasvien (eikä ihmisen) perimää ihmisen kannalta paremmaksi. Siksi katolinen kirkko hyväksyy kasvinjalostuksen – myös uusimmilla geenitekniikoilla – vaikka paavit ovatkin toistuvasti torjuneet ihmisen perimän muuttamisen.

Lyhyesti silti siitäkin: Onko tuo ihmistä koskeva argumentti looginen? Ehkä ei, sillä biologia tietää, että jokainen meistä ihmisistä ”yrittää” vaikuttaa myönteisesti jälkeläistensä perimään, siinä kuin muutkin eläimet. Tulisiko siis ”puhdasta sattumaa” ihannoida – ja miksi (ihmeessä)?
(Antroposofian ”genetiikassa” tosin syntymätön lapsi valitsee itse vanhempansa, mikä toki virittää kiintoisia kysymyksiä esim. Mendelin perinnöllisyyslakeja ajatellen).

Saako geneettisiä sairauksia hoitaa ja geenivaurioita parantaa (pysyvästi, kenties jopa periytyvästi)? Tämä liittyy keskusteluun ”yli-ihmisistä”, mikä tuntuu viriävän aina, kun scifin taide käy turhan todesta mediassa, ks. esim. http://www.geenit.fi/Stt030703YliIhmKas.pdf .

23.10.2009 ystävällisesti Jussi Tammisola, kasvibiologi

Suosittele: 0

Tieteellistä tietoa kasvibiologiasta ja kasvinjalostuksesta saa parhaiten biologian tutkimuksista ja kongresseista. Ovat vain valitettavasti liian raskaita maallikoille.

- Kasvigeenitekniikasta ja sen sovelluksista on saatavilla yleistajuisia artikkeleita esim. sivustolla http://www.geenit.fi (viimeisimpänä tiedelehti Futuran juuri julkaistu katsaus: http://www.geenit.fi/Futura2_09.pdf ).

- Jos suinkin ennätän, kommentoin eräitä keskustelijoiden eo. väitteitä hieman tuonnempana.

Parhain terveisin 12.10.2009 Jussi Tammisola, kasvibiologi (MMT FL, kasvinjalostuksen dosentti – genetiikan opetusta vuodesta 1969, perinteisen kasvinjalostuksen opetusta vuodesta 1971 alkaen yliopistoissa)

Suosittele: 0

Tähän mennessä geenitekniikalla on kaupallisesti saatu aikaan vain kaksi sovellutusta: toinen tuottaa hyönteismyrkkyä kaikkiin kasvinosiin koko ajan, ja toinen auttaa kasvia sietämään RoundUp-rikkaruohomyrkkyä. Ja kaupallisesti käytössä on neljä lajia: maissi, soija, rapsi ja puuvilla. Mitään superkasveja ne eivät ole. Esim. gm-soija jota Suomeen sikojen rehuksi rahdataan, on alttiimpi sienitaudeille. Kuluttaja saa siis geenikasveja syödessään lautaselleen enemmän myrkkyjäämiä. Tätäkö tässä kaivattiin?
Kasvigeenitekniikkaa ei kehitetty kuluttajan etua ajatellen. Se ei perustu arvoneutraaliin maailmaan, vaan ahneuteen ja piittaamattomuuteen ekologiasta ja tekniikan kehittäjien varoituksista.

Kasvitkin noudattavat fysiikan lakeja, kuten keskustelussa todettiin. Kun gm-soijaan lisättiin jatkuvasti toimimaan geeni, joka tuottaa hyönteismyrkkyä ja toinen joka tuo myrkynkestävyyden, sen tuotto alentui 13 %. Kasvatus on kuitenkin kannattavaa, koska myrkyn avulla voidaan viljellä suuria pinta-aloja helposti. RoundUp on täystuho-myrkky, joka tappaa kaiken vihreän. Tavalliselle pellolle sitä ei voi kasvukautena ruiskuttaa, gm-pellolle jopa 5 kertaa satokautena. Jäämät ja ympäristövaikutukset ovat sen mukaiset. Naapurin luomutilan satokin saattaa kupsahtaa siinä sivussa. USA:ssa ja Argentiinassa tämä käy, mutta haluammeko sitä tänne?
Sanotaan kuulemma, että luen tutkimuksia kuin piru Raamattua. Tieteellisissä tutkimuksissa esitetään ensin tulokset ja sitten niiden tarkastelu erikseen. Tieteellisesti raportoituja ruokintakokeita gmo-rehuilla on vähän, ja pisimmät ovat kestäneet vain kolme kuukautta. Vaikutuksia jälkeläisiin ei ole raportoitu. Muutamankin kokeen tekijät ovat saaneet tuloksia, joissa runsaan kuukauden ruokinnan jälkeen eläinten lihasta, verestä ja ruuansulatuselimistä on löytynyt täysin tunnistettavia siirtogeenien osia. Sen perusteella he sanovat, että tämä on täysin turvallista. En itse tulkitsisi tuloksia näin. Jos saisin tällaiset tulokset, kysyisin miten käy kun ruokintaa jatketaan, ja millaisia ovat jälkeläiset. Pelkkä tiivistelmä tutkimuksesta voi näyttää aivan erilaiselta kuin varsinaiset tulokset. Ehkä piru tarvitsisi enemmän uskon henkeä tyytyäkseen tulkintoihin?
Luonnoneläimet eivät valintakokeissa syö toukkia, jotka ovat syöneet gm-kasveja. Lehtitietojen mukaan lehmät eivät syö gm-rehua, jos saavat valita, ja gm-rehua käyttävät farmarit valittavat, etteivät elukat tiinehdy. Jos olisin lyhytnäköinen, pitäisin tätä hyvänä uutisena ja tukkisin suuni. Teen työkseni koeputkilapsia. Ympäristömyrkyt ja muovien pintakäsittelyaineet toki lisäävät jo hommia, mutta gm-kasvit takaisivat ettei työ pääse loppumaan.
Keskustelussa mietittiin, pitäisikö sitrushedelmiin merkitä, miten ne on jalostettu. Sinänsä merkintä pitäisi olla siinä tuotteessa missä on jotakin poikkeavaa. Alkoholiprosentti lukee kaljapullossa, sen sijaan että maidossa ja limsassa lukisi, että tämä tuote se ei sisällä alkoholia lainkaan. Sitruksiin voisi tietysti merkitä jalostustavan, kuten myös että ne on kasvatettu käyttäen hyönteismyrkkyjä, rikkaruohomyrkkyjä, homeenestoaineita ja päällystetty vahoilla. Ai niin, mutta luomu-merkintähän on jo olemassa. Kaikki ne joissa ei ole luomu-merkkiä, pitävät sisällään näiden myrkkyjen jäämät. Tätähän Suomessa ei tietysti pitäisi sanoa ääneen. Jos gm-viljely on niin kannattavaa, myös merkintä kannattaa. Meillähän suomalaiset eivät galluppien ja EU-barometrin perusteella gm-ruokaa kaipaa. Näkeehän sen jo marketeissa: jos kysyntää olisi, niin erikoishyllyt olisivat jo pystyssä.
Luomuviljely on kiusallista, koska se osoittaa, että myrkkyjen käyttö ei ole maataloudessa pakollista. Geenimuuntelu on tehomaatalouden äärimuoto. Se luo yhden lajin monokulttuureita, joita hoidetaan jatkuvin myrkkyruiskutuksin. Onko tehoviljely tehokasta, kun se perustuu kalliisiin myrkkyihin ja lannoitteisiin? Parhaimmat luomusadot ovat ns. tehoviljelyn luokkaa, vaikka myrkkyjä ja lannoitteita ei osteta. Kumpi siis onkaan tuottavampaa?

Mietittiin voiko gm-kasvi levitä hallitsemattomasti, vaikka se on jalostettu peltokasviksi. Kanadassa gm-kasveja on käytetty kymmenen vuotta. Kanadassa geenimuunneltu rapsi leviää vieraille pelloille itsekseen siitepölyn mukana, vaikka tieteellisissä kokeissa gm-siitepölyn ei pitänyt kulkea niin kauas, varsinkin kuin rapsi on hyönteispölytteinen. Käytännössä se leviää niin tehokkaasti, että luomu-rapsia ei voi enää Kanadassa tuottaa. Gm-rapsi leviää itsekseen pitkin ratojen ja teiden varsia, koska siemeniä kuljetetaan jalostuslaitoksiin, ja niitä varisee kyydistä. Tutkimuksessa jo kaksi kolmasosaa näillä paikoilla kasvavasta rapsista oli siirtogeenistä. Tavalliselle kanadalaiselle viljelijälle gm-rapsi on ikävä rikkaruoho, sillä siihen ei enää tepsi yleinen Round Up-myrkky. Tämän seikan huomaa tietysti vasta ensimmäisen käsittelyn jälkeen, ja myrkytyksen joutuu uusimaan uudella aineella.

Ihmeellisintä on se, että siirtogeeni ei näköjään käyttäydy kuin tavallinen luonnongeeni. Mahalaukusta tai ulosteesta ei tavallisen ruuan geenejä oikein löydy, mutta siirtogeeni löytyy. Hurjinta on se, miten se kulkeutuu luonnossa. Kanadassa löytyi joen pohjamudasta yli 80 km päästä gm-maissipelloista, joen alajuoksulta, täysin tunnistettavaa siirtogeenistä maissin DNA:ta. 2009 tammikuussa peltojen lähellä kulkevan joen simpukoista löytyi myös siirtogeenistä maissin DNA:ta. Simpukan kidukset ja ruuansulatuselimistön vielä jotenkin ymmärtäisi, mutta mitä maissin siirtogeeninen DNA tekee simpukan lisääntymisrauhasissa? Sitä ei ole tutkittu. Ehkä selitys siirtogeenien outoon käytökseen piilee niiden tehokkaassa pienuudessa, sillä ne ovat vain murto-osan luonnongeenin koosta. Luonnongeeni on pieninä palasina muun DNA:n seassa, kuin helminauhassa. Näin äitinä ja isoäitinä oli pelottava lukea tutkimus Italiasta, jossa kaupan maitonäytteistä pystyi selvästi sanomaan, oliko lehmä syönyt geenimuunneltua maissia vai soijaa. Entäs maidon juojasta? Eipä ole tutkittu.

Kyseltiin, että menemmekö mukaan gm-bisnekseen vai elämmekö perinneruokamuseossa? Vai rupeammeko koe-eläimiksi maailman huonoimmin suunniteltuun ihmiskokeeseen, jossa ei ole nollaryhmää tai verrokkeja? Ihmiskunnan satoja tuhansia vuosia syömä luomuruoka on osoittanut suhteellisen turvallisuutensa, ja perinneruoka tarjoaa monipuolisia makuelämyksiä. Vanha suomalainen maatiaisruis on pienijyväisempää kuin jalostettu versio, kuulostaa tehottomalta. Pienijyväisessä rukiissa on enemmän kuorta, ja enemmän makua. Leipurit ja herkkusuut rakastavat maatiaista.

Luomutuotanto tulee gm-viljelyn alkaessa käymään mahdottomaksi, koska geenikasvit leviävät hallitsemattomasti muille pelloille ja peltojen ulkopuolelle, kuten Kanadan kokemus osoittaa. Geenimaataloudesta ei siis tule kolmatta tuotantolinjaa, vaan se lopettaa kaiken muun. Tätäkö me tahdomme? Lainsäädäntö voi taata luomun tulevaisuuden, jos sen avulla gm-viljely rajataan sinne, missä se on turvallista. Näitä paikkoja ovat suljetut laboratoriot, joista yksikään muunneltu solu ei pääse ulkomaailmaan. Tämä on tietty kallista, joten pitää miettiä, tarvitaanko tällaista. Oletteko muuten huomanneet, miten halpoja vitamiinivalmisteet ovat nykyisin? Ne tehdään paljolti geenitekniikalla, vaikka purkin päällä ei sitä lue. Syöjä ottaa siis riskin. Ensimmäinen maailmanlaajuinen geenitekniikkaan liittyvä skandaali johtui gm-tekniikalla tuotetusta aminohaposta, tryptofaanista. Tryptofaania myytiin USA:n terveyskaupoissa nukahtamislääkkeeksi, se kun osallistuu aivojen serotoniinisynteesiin. Uusi muunnettu kanta tuotti tehokkaasti tryptofaania, mutta samalla myös 0,01 prosenttia avaruusrakenteeltaan poikkeavaa muotoa. Se aiheutti uuden eosinofilia-myalgia-oireyhtymän, joka tappoi 36 ja vammautti 1500 ihmistä. Kovia kipuja ja halvauksia aiheuttaneen taudin syy alkoi selvitä, kun eräs lääkäri kysyi: Syöttekö sattumoisin jotain terveyskaupan tuotetta? – Haluaisitko tietää miten omat vitamiinisi on valmistettu?

Maailman nälän poistaminen ei vaadi geenitekniikkaa, vaan oikeudenmukaisuutta työoloihin ja maanomistukseen. Tulevaisuudessa muuttuvat meillä niin ruuan kuin tuotteidenkin hinnat, kun kehitysmaiden orjatyövoimaa ei enää ole. Marimekon hinnat ovat ne oikeat kaikille tuotteille, kun tekijöille maksetaan sosiaaliturvaa.

Geenimuunneltujen peltojen geenivirta on paljon suurempi kuin 10 metriä, joka teoreettisesti on eräissä kokeissa havaittu. Geenimuunneltu maissi on levinnyt siitepölyn välityksellä Meksikoon ja saastuttanut siellä maissin alkuperäisalueella maatiaiskannat, jotka olisivat olleet jalostustyölle arvokkaita. Hyväksymättömät geenikasvit ovat luvattomasti kasvaneet ympäri maailman jo lukuisia kertoja. Luvattomia gm-kasvien kasvutapahtumia on raportoitu myös Japanissa ja Uudessa Seelannissa, vaikka näillä luulisi ympäröivän merialueen eristyskaistaleena riittävän. Meillä Suomessa maa- ja metsätalousministeriö esittää, että kun kasvatetaan gm-perunaa, riittävä eristyskaistale on kolme metriä. Mahtaneeko riittää? Gm-kasvien kasvatusta säätelevän ns. ’Rinnakkainelo’ -lakiesityksen MMM-mietintö kyllä sanoo ihan selvällä suomen kielellä, että geenimuunneltu viljely tulee viemään tavallisen ja luomutuotannon puhtauden.

Kanadassa gm-viljely on johtanut siihen, ettei puhtaita siemeneriä enää saa niistä lajeista joita gemoina kasvatetaan. Ei tullut rinnakkaineloa vaan invaasio.

Geenikasvit eivät pysy erillään muusta tuotannosta. Rehukäyttöön hyväksytty Star Link gm-maissi sekoittui maissinaksuihin, taco-kuoriin ja hiutaleisiin ympäri maailman, Guatemalasta Etelä-Koreaan. Tämän te varmaan tiesittekin, sillä se oli suuri uutinen 2004 ja tuli kalliiksi. Ja tryptofaani-tarina on varmaan myös tuttu, vai onko meillä jokin sensuuri näistä asioista? Niin joo, suomalaisia ei saa pelotella.
Uusin kontaminaatio raportoitiin aivan äsken Saksasta. Kanadassa hyväksytty, mutta tuottajien vaatimuksesta 2001 markkinoilta vedetty gm-pellava on luvatta sekoittunut pellavansiemeniin ympäri maailmaa. Euroopasta ja Suomesta Mauritiukselle ja Singaporeen. Pellavansiemeniä on mm. mysleissä ja leivissä. Meillä tämä asia ei ole vielä ylittänyt uutiskynnystä, eikä tietoa löydy edes EVIRA:n sivuilta, vaikka se on raportoitu EU:n pikahälytysjärjestelmä RASFF:N kautta 10.9.2009. Koska tuotteella ei ole hyväksyntää eikä myyntilupaa Suomessa tai EU:ssa, se pitää poistaa kaupoista. Pari vuotta sitten Pirkka-riiseissä havaittiin vain koekäyttöön hyväksytyn gm-riisin saastunta. Riisit vedettiin kyllä kaupoista, mutta EVIRA:lla oli suurempaa viisautta kuin kellään muulla koko maailmassa. Se sanoi että jos riisit on jo syöty, se ei haittaa. Tätä gm-riisiä ei ole missään hyväksytty elintarvikkeeksi.

Joku ajatteli että evoluutiolla on suunta, eikä Round Up myrkyn sietokyky toisi kasville mitään etuja peltojen ulkopuolella. Evoluutiolla ei ole suuntaa ennen kuin jälkeenpäin katsottaessa. Siksi geenimanipuloitu kasvi, jonka aineenvaihduntaa on muutettu, usein tahattomastikin, voi uusine ominaisuuksineen pärjätä paremmin. Kyllähän ihan tavallisetkin lajit ovat usein olleet pelottavan tehokkaita uudessa ympäristössä, kuten kani Australiassa tai rotat ja kissat Tyynenmeren saarilla. Ja silmille näkyvä hirvikärpänen leviää, emmekä mahda sille mitään. Keinotekoista, virusmaista siirtogeeniä ei näe.

Geenitekniikasta visioitiin tulevaisuuden Nokiaa ja siihen sijoitettiin miljoona poikineen. Mikä on sen todellisuus nyt? Maailmanmarkkinoilla gm-tuotteet ovat halvempia massatuotteita, joita monet maat karsastavat. Jos hyviä markkinavisioita kaipaa, pitää sijoittaa luomuun. Minkä tuotteen myynti kasvaa jatkuvasti, vaikka sitä ei mainosteta lainkaan? -Luomumaidon. Tutkimukset ovat jo todistaneet, että samalla kun luomusta puuttuvat myrkkyjäämät, ne sisältävät enemmän hyviä rasvahappoja, vitamiineja, antioksidantteja ja kivennäisiä. Ja ovat muuten parempia miehillekin: luomuviljelijöillä on parempi sperma ja enemmän testosteronia veressä. Ja jo pienemmälläkin puhtaudella saa kaupallista etua. Suomalaista maitoa ja rypsiöljyä markkinoidaan nyt ulkomaihin gm-vapaudella, ja tavallinen maataloutemme käyttää myrkkyjä jopa 15 kertaa vähemmän kuin keskieurooppalainen. Kiitos talven joka tappaa tuholaiset.

Maailman maatalousmaasta on gm-kasveilla alle 3 %, lähes kaikki USA:ssa, Kanadassa ja Argentiinassa. Juna ei ole siis vielä mennyt, emmekä ole mikään säälittävä takapajula, jos pidämme kiinni maataloutemme puhtaudesta ryhtymättä koekaniineiksi.
Geenitekniikan vastustus on laajaa ruoka-skandaalien vainoamassa Euroopassa. Miljoona allekirjoittajaa vaati EU-komissiolta gm-rehulla tuotetun lihan, kananmunien ja maidon merkitsemistä, ja asia on valmistelussa. Itävalta, Unkari, Ranska, Kreikka, Saksa, Luxemburg, Latvia ja Norja ovat kieltäneet gm-maissin kasvatuksen tai koko gm-viljelyn. Jo tuhannet alueet EU:ssa ovat julistautuneet gm-vapaiksi, ja Suomessa tämän päätöksen ovat tehneet Kainuun, Uusimaan, Pohjois-Karjalan ja Kymen MTK:t. Myös lukuisat kunnat ovat kansalaisaloitteen pohjalta julistaneet kunnallisen ruokansa gm-vapaaksi. Nyt se on vielä mahdollista, eikä lisää kuluja mitenkään.

Vastaus venähti vähän pitkäksi, mutta itsepähän kysyitte niin hyviä kysymyksiä.

Terveisin Liisa Kuusipalo
FT, solubiologi, Polvijärvi ja Pohjois-Karjala
http://www.telemail.fi/Liisa.Kuusipalo

Suosittele: 0

Sen sijaan vanhemmat omistavat täysin päätöksensä tehdä lapsia ja myös vallan siihen millaisia lapsia tekevät.

Löysinpä tähän hyvän vastauksen 60-luvun puolelta.

Toivottavasti Artturi löytää tämän, vaikka ketju on jo uurnassa.

http://www.youtube.com/watch?v=W4HSfuBscmo

Suosittele: 0

Tietokoneet ja biologia eivät ole yhteismitallisia. Järjestelmällisesti ja kustannustehokkaasti suunniteltu, kompartmentalisoitu yksioikoinen järjestelmä ei juurikaan kestä mielivaltaista muuntelua, mutta satunnaisen muuntelun kautta kehittynyt itsekasvava ja jossain määrin -korjaavakin järjestelmä voi kyllä kestää huonoakin lopputulosta aika kauan ja voi varsin helposti kehittää satunnaisia sivuvaikutuksia. (Kasvijärjestelmän “tehtävä” on elää tms. eikä pitää yllä sen hedelmien tai osien ominaisuuksiin perustuvia ravintoketjuja tai muiden elämänmuotojen vastaavia.)

Internet on ihmisen tekemä varsin yksioikoinen järjestelmä, joka on jo perustaltaan varsin rajoittunut ja tietyssä mielessä täysin ihmisen hallinnassa. Luonto ei ole.
Siinä missä internetissä kuka tahansa voi lätkiä tarvittaessa palomuureja ja IDS:ää (jne) hallinnoimaansa infraan ja verkkoavaruuteen, ilmapölytteisen kasvin siitepölyn estäminen tai vaarallisen kasvin havaitseminen ja tuhoaminen miltään neliökilometriä suuremmalta maa-alueelta on aika pitkälti mahdotonta. Internet ei myöskään muuntele itseään.

Pahinta mitä internetissä voi tapahtua on se, että rotat ottavat labyrintin hallintaansa. Geenimuuntelusta puhuttaessa ympärillä ei ole labyrinttiä.

Suosittele: 0

Eli geenimuunnellun ruuan salliminen tuottaisi suuret kustannukset tavalliselle ruualle.

Yleensä kun joku kehittää ylivertaisen tuotteen sen kilpailijoille tulee aika tukalat oltavat. Tämä ei ole syy alkaa verottamaan tätä ylivertaista tuotetta. Kuluttajille on saatava myydä sitä mitä he haluavat.

Helpoiten tämä tapahtuu, kun geenimuunneltuun ruokaan tulee merkintäpakko.

Tämä vertautuu hyvin tuohon luomu-merkkiin. Jos haluaa erottua kilpailijoista myymällä jotain tuotetta, niin sen saa vapaasti merkitä, esim. geenimuuntelemattoman ruoan, mutta ei se voi niin mennä, että jos haluaa myydä jotain, niin sitten vaaditaan, että kaikki kilpailijat joutuvat merkkaamaan omat tuotteensa.

Jos kustannukset kasvavat liian suuriksi saavutettuihin hyötyihin nähden, niin sitten se on merkki siitä, että toiminta pitää lopettaa.

Suosittele: 0

Olen ollut rakentamassa ja myös testaamassa kompleksisia ohjelmistoja. Alalla on opittu kantapään kautta aika paljon tällaisten järjestelmien testaamisesta ja minusta vaikuttaa, että opit eivät ole vielä valuneet tuonne geenimuuntelun puolelle. On ilmiselvää, että kasvi on monimutkainen järjestelmä, tuollaiseen tehdyn muutoksen kattava testaaminen on mahdotonta.

Sinulle lienee kuitenkin selvää, että tekemällä satunnaisia muutoksia ohjelmistoon, ohjelmisto tuskin muuttuu hirviöohjelmistoksi, joka valtaa internetin ja syrjäyttää muut ohjelmistot?

Kuinka kattavasti testaatte ohjelmistojanne sen varalta, etteivät ne vaan päätä karata ja valloittaa maailmaa?

Suosittele: 0