Koko terveydenhuollolla pitää olla yksi maksaja

Helsin­gin Sanomat esit­ti pääkir­joituk­ses­saan taas ker­ran ratkaisuk­si erikois­sairaan­hoidon kalleu­teen ja sat­tuman­varaisu­u­teen erikois­sairaan­hoidon siirtämistä val­tion mak­set­tavak­si. San­ot­takoon nyt taas ker­ran, että olisi tuhoisaa tehdä perus- ja erikois­sairaan­hoidolle eri mak­sa­jat, kos­ka noiden hoit­o­muo­to­jen raja on kovin veteen piir­ret­ty. Jos erikois­sairaan­hoito muut­tuisi kun­nalle ilmaisek­si, sen ei kan­nat­taisi jär­jestää peruster­vey­den­huoltoa mitenkään eri­tyisen hyvin vaan lähet­tää mah­dol­lisim­man mono poti­las sen enem­pää tutki­mat­ta keskus­sairaalaan. Tämä ei voi olla tulemat­ta hyvin kalli­ik­si. Nor­ja teki näin ja se tuli hyvin kalliiksi.

Jos asukkaat halu­a­vat säi­lyt­tää mikrokun­tansa, niiden on jotenkin vaku­utet­ta­va erikois­sairaan­hoiton­sa. Tai sit­ten koko ter­vey­den­huolto on siir­ret­tävä maakunnille/sairaanhoitopiireille. Tai ne voivat ostaa koko ter­vey­den­huolton­sa kap­i­taa­tiope­ri­aat­teel­la joltain riit­tävän isol­ta kunnal­ta, mikä nyt ei kyl­lä ole kovin kaukana kun­tali­itok­ses­ta. (Kap­i­taa­tiope­ri­aate on asukas­määrään perus­tu­va kiin­teä vuosimaksu.)

Kan­natin aiem­min lämpimästi ter­vey­den­huol­lon siirtämistä maakun­nan kokoisille yksiköille, mut­ta tässäkin on riskin­sä, joka on nähty erikois­sairaan­hoidon meno­jen karkaamises­sa. Kun koko organ­isaa­tio pohtii vain ter­vey­den­huoltoa ja kun se voi lähet­tää rajat­tomasti lasku­ja peruskun­nille, menot karkaa­vat. Jos ter­vey­den­huolto on kun­nan omaa tuotan­toa, kun­nan keskushallinto pystyy tarkas­ta­maan kri­it­tis­es­ti ter­vey­den­huol­lon menotarpeita.

49 vastausta artikkeliin “Koko terveydenhuollolla pitää olla yksi maksaja”

  1. Osmo: “Koko ter­vey­den­huol­lol­la pitää olla yksi maksaja”

    Juuri näin. Sen mak­sa­jan nimi on kuluttaja.

    (Sen lisäk­si oon siitäkin samaa mieltä, että jos ter­vey­den­huolto mak­se­taan veroista sil­lä pitää olla yksi mak­sa­ja. Mieluiten kunta.)

  2. Mut­ta entä jos samal­la kun ter­vey­den­huol­lon kokon­ais­vas­tuu siir­ret­täisi­in maakun­nille, rahoi­tus siir­ret­täisi­in kun­nil­ta val­ti­olle? Vai olisiko vielä parem­pi miet­tiä ter­vey­den­huol­lolle järke­vim­mät kokon­aisu­udet, jot­ka eivät vält­tämät­tä osu yhteen maakun­tara­jo­jen kanssa, ja rahoit­taa sit­ten näitä sairaan­hoitopi­ire­jä yhdestä kas­sas­ta (val­tion rahoista)?

    On hyvä huomioi­da aluei­den eri­ty­ispi­ir­teet, mut­ta se voisi onnis­tua tuol­la maakunta/piirijaolla. Tämä voisi myös tar­jo­ta mah­dol­lisu­u­den tas­a­puolisem­paan rahan­jakoon val­takun­nal­lis­es­ti (per­iferis­ten kun­tien ei enää tarvit­sisi huole­htia van­henevan väestön­sä sairaan­hoidon rahoit­tamis­es­ta yhä vähenevil­lä vero­tu­loil­la) sen sijaan että rikkaiden kun­tien kun­nal­lisvero­ja siir­retään suo­raan köy­hille kunnille.

    1. Tos­ta vas­ta kulut nousi­si­vat, kun kun­nat päät­täi­siv ät menoista ja val­tio mak­saisi. Ainakaan ei ter­vey­den­huol­losta rahat loppuisi.

  3. Vas­tu­usuhtei­den kirkas­tamisek­si koko kun­ta­por­ras pitäisi lakkaut­taa . Nykyi­nen kak­si­por­tainen hallintoma­lli on johtanut siihen, että em kus­tan­nusaukko­ja syn­tyy tehti­in mikä työn­jako tahansa näi­den välille.
    Toinen ongel­ma on vas­tu­un epä­selvyy­det, nyt kun­ta­por­ras syyt­tää val­tio­ta ja val­tio taas kuntia.
    Huvit­tavimpia ovat kansane­dus­ta­jat, jot­ka istu­vat eduskun­nas­sa ja val­tu­us­tois­sa ja ovat kehdessa eri roolis­sa kah­ta eri mieltä

    Ter­vy­den­hoito pitäisi keskit­tää val­ti­olle ja se perus­porras pitäisi yksi­ty­istää tai ainakin luo­da kil­pailu­ti­lanne eli lääkäreistä pitäisi tehdä yrit­täjiä eläin­lääkärei­den tapaan .

    Nyt kun 400 kun­taa hoitaa peruster­vy­den­hoitoa niin ATK-tuk­i­henkilöitä on organ­isaa­tios­sa töis­sä enem­män kuin lääkäreitä.
    Jo yksitään tieto­jär­jet­selmis­sä voidaan säästää sato­ja miljoonia

  4. Maakun­ta­hallinto. Piste.

    Sen mak­sa­jan nimi on kuluttaja.

    Eli vaku­u­tusy­htiö. KELAn byrokra­tia potenssi­in kak­si, aika kuluu rat­toisas­ti kun vaku­u­tus­tarkas­ta­ja yrit­tää evätä hake­muk­sia ja lääkärin edus­ta­ja värkkää uusia. Ja päälle käräjöidään.

    Tuos­ta saisi hyvän real­i­tysar­jan: Tais­tel­e­vat lääkärit. Vaku­tu­usy­htiön lääkäri selit­tää mik­si vai­va oli ennen vaku­u­tus­ta, tai siitä ei ainakaan ker­rot­tu vaku­u­tus­ta hakies­sa, ja vaik­ka olisi ilmaan­tunutkin vaku­u­tu­saikana niin sitä ei kor­va­ta, ja jos kor­vataan niin ei ainakaan annet­tua hoitoa. Poti­laan lääkäri taas ker­too kuin­ka vai­va ilmestyi aivan yhtäkkiä, ja jos ei olisi ilmestynytkään niin ei sitä olisi aiem­min voin­ut tode­ta mil­lään, vaku­u­tusy­htiön olisi pitänyt annet­tu­jen tieto­jen poh­jal­ta ymmärtää ko. vaivan ris­ki, ja hoito ei ole ain­oas­taan kus­tan­nuste­hokas­ta vaan vält­tämätön­tä. Vähän lääkkei­den ja ter­veysvaikut­teis­ten (ainakin kymme­nen rotan otan­nal­la) jugurt­tien main­ok­sia väli­in, ja sit­ten äänestetään että vede­täänkö töpseli irti.

  5. Ihmettelin samaa HS-toimit­ta­jan älyt­tömyyt­tä lehteä lukies­sa. Kun vuosia on puhut­tu oikeast ahoidon por­ras­tuk­ses­ta, on häm­men­tävää että keskustelu­un voi edelleen osal­lis­tua asiantun­ti­joina itseään pitäviä taho­ja (kuten HS-pääkir­joi­tus­toimit­ta­ja) jot­ka eivät oival­la että eri mak­sa­ja peruster­vey­den­huol­lol­la ja erikois­sairaan­hoidol­la, kan­nus­taisi lisäämään erikois­sairaan­hoidon menoja.

  6. tpyy­lu­o­ma: Jos käyt­täisit vähän aikaa miet­timäl­lä kulut­ta­jave­toises­sa ter­vey­den­huolto­jär­jeast­elmässä vaikut­tavia kan­nus­timia huo­maisit, että noi sun pointit ei oo hyviä.

    Jos byrokra­tia olis oikeesti noin suur­ta, niin ihmiset ei tietenkään vaku­ut­tas kovin paljoo vaan mak­sas enem­män omas­ta pussista.

    Vaku­u­tusy­htiöil­lä ei oo kan­nus­timia olla nou­dat­ta­mat­ta sopimuk­sia, kos­ka maine on niille tosi tär­keetä. Voit ver­ra­ta tilan­net­ta mui­hin vaku­u­tusa­loi­hin. Jos hävität jotain matkalla, hajo­tat jotain kotona etc. niin vaku­u­tusy­htiö mak­saa kyl­lä suht kiltisti. Var­masti jotain joudut­tais ratkaise­maan käräjil­lä, mut­ta ei oo syytä olet­taa, että käräjöin­ti olis yhtään sen yleisem­pää kuin muil­lakaan vaku­ut­tamisen aloilla.

    Jos tätä ei sais kun­toon, niin sit var­maan kävis niin, että vaku­u­tusy­htiöt ja sairaalat liit­tyis yhteen silleen, että kulut­ta­jat ostais sekä vaku­u­tuk­sen että ter­vey­den­huoltopalve­lut samal­ta tar­joa­jal­ta, jol­loin poti­laan ja vaku­u­tusy­htiön lääkärin välil­lä ei olis eturistiriitaa.

    Päätök­set hoidon kus­tan­nuste­hokku­ud­es­ta joudu­taan joka tapauk­ses­sa tekemään jotenkin. Minus­ta on parem­pi, että sen päätök­sen tekee kulut­ta­ja ostaes­saan vaku­u­tus­ta tai mak­saes­saan hoi­dos­ta, eikä byrokraat­ti viras­tossa, joka ei voi mitenkään tun­tea kaikkia tapauk­sia yksityiskohtaisesti.

  7. En kyl­lä tarkoit­tanut, että kun­nat päät­täi­sivät yhtään mitään, vaan val­tio mak­saisi ja val­tion ohjaa­mat sairaan­hoitoalueet päät­täi­sivät. Tämä siis koskien niin perus- kuin erikoissairaanhoitoa.

  8. Art­turi, esimerkk­ki oli kar­rikatyyri Amerikan mallista 30% pros­ent­tin hallintoku­luineen. Maail­mas­sa on ihan toimivia yksi­ty­is­vaku­ut­teisia ter­vey­den­hoito­jär­jestelmiä, esim. Sveit­sis­sä, ne ovat vaan hyvin rankasti säädel­tyjä. Vähän niin kuin eläke­vaku­u­tuk­set meil­lä. Täl­lä ei ole mitään tekemistä markki­noiden kanssa siinä mielessä kuin sinä niistä puhut.

    Erikois­sairaan­hoidon tarve on sel­l­aista lot­toa, voi olla että tarvit­set sato­jen tuhan­sien hoidot tai sit­ten et, että mitään muu­ta vai­h­toe­htoa kuin vaku­u­tus ei ole kuin aivan suu­rit­u­loisim­melle. Yhdys­val­lois­sa niil­lä, eli miljonääreil­lä, joil­la on varaa olla otta­mat­ta vaku­u­tus­ta ei myöskään sel­l­aista yleen­sä ole. Ne insen­ti­iv­it on ihan tyhjän kanssa 

    Peruster­vey­den­huolto on eri asia, siinä kulut on kuitenkin sitä luokkaa että nor­maali palka­nsaa­ja pysty­isi ne tulois­taan mak­samaan. Eli sen voisi ehkä yksi­ty­istääkin, mut­ta eteen tulee tuo kah­den mak­sa­jan ongel­ma mitä Osmo kuvaa.

  9. “Vaku­u­tusy­htiöil­lä ei oo kan­nus­timia olla nou­dat­ta­mat­ta sopimuk­sia, kos­ka maine on niille tosi tär­keetä. Voit ver­ra­ta tilan­net­ta mui­hin vakuutusaloihin.”

    Vaku­u­tusy­htiö ei tule ole­maan hil­jainen mak­sum­ies kuten oletat.
    Ei USA:kaan ole onnis­tunut se, että lääkäri ja poti­las sopi­vat mitä hoito­ja tehdään ja vaku­u­tusy­htiö mak­saa kiltisti ilman vaku­u­tusy­htiön tekemää tarveharkintaa.
    Kys­mys on samas­ta ongel­mas­ta mis­tä Osmokin puhui.
    USA:ssa tämä on johanut siihen, että hoi­dosi­at päät­tävät vaku­u­tusy­htiön call cen­terin min­imi­palk­ka-asi­akas­palveli­jat ja jälkikä­teen joten lasku jää asi­akkaan mak­set­tavak­si riitatapauksissa 

    Ja sairaus­vaku­u­tuskin on saman­lainen jako­jär­jestelmä kuin vero­tuskin eli ter­veet rahoit­ta­vat sairaiden hoidon.
    Vero­tuk­ses­sa ja vaku­ut­tamises­sa on kysymys riskin jakamisesta.

  10. tpyy­lu­o­ma: Joo siis toki kalli­ille ja harv­inaisille hoidoille tarvi­taan vaku­u­tus. Jos nyt puhutaan kuitenkin ter­vey­den­huol­losta kokon­aisuute­na, niin yleisem­mät ja halvem­mat hoidot voi mak­saa omas­ta pus­sista, mikä vähen­tää byrokra­t­ian tarvet­ta, jos se oikeasti on niin kallista kuin sinä väität.

    Ymmärsinkö oikein, sinä väität, että Sveitsin yksi­ty­is­vaku­u­tusjär­jestelmä on rankem­min säädel­ty kuin Jenkkien vas­taa­va? Mil­lä perusteella?

    Mil­lä perus­teel­la väität, että vaku­u­tussys­teemiä on pakko säädel­lä rankasti? Mil­lä perus­teel­la mei­dän henki­vaku­u­tusjär­jestelmä toimii parem­min säädel­tynä kuin säätelemättömänä?

    Kan­nus­timet eivät ikinä ole yhtä tyhjän kanssa.

    Liian van­ha: No vaku­u­tusy­htiö tulee ole­maan suun­nilleen yhtä hil­jainen mak­sum­ies ter­vey­den­huol­los­sa kuin muus­sakin vaku­ut­tamises­sa. On harhalu­u­lo, että julkisen mak­sa­jan ollessa kyseessä hoidon tarvet­ta, kus­tan­nuk­sia ja tehoa ei jou­tu­isi arviomaan.

    “Ei USA:kaan ole onnis­tunut se, että lääkäri ja poti­las sopi­vat mitä hoito­ja tehdään ja vaku­u­tusy­htiö mak­saa kiltisti ilman vaku­u­tusy­htiön tekemää tarveharkintaa.”

    Ei tietysti ole, enkä minä väitä, että se onnis­tu­isi Suomes­sakaan. Minä väitän, että Suomes­sa kuten muual­lakin vaku­u­tusy­htiöt nou­dat­taisi­vat kir­joitet­tu­ja sopimuk­sia. Tästä voi seu­ra­ta, että sairaalat ja vaku­u­tusy­htiöt sulau­tu­vat samaan yhtiöön, jos hoitavien lääkärei­den kan­nus­timia ei muuten saa­da yht­eneväisek­si kulut­ta­jan ja vaku­u­tusy­htiön edun kanssa.

  11. Entäpä jos val­tio organ­isoisi ja vas­taisi kaik­ista perus­palveluista val­takun­nal­lis­es­ti ja kun­nat jär­jestäi­sivät omien tarpeit­ten­sa ja voimavaro­jen­sa mukaan muut palve­lut esim. liikun­ta- ja kulttuuripalvelut.Näin voitaisi­in rak­en­taa opti­maa­li­nen koulu‑,terveydenhoito- ja erikois­sairaan­hoidon verkos­to koko maahan.Tällöin olisi mah­dol­lista päästä kansalais­ten tasa-arvoisem­paan palvelu­jen saatavuuteen.

  12. “Ei tietysti ole, enkä minä väitä, että se onnis­tu­isi Suomes­sakaan. Minä väitän, että Suomes­sa kuten muual­lakin vaku­u­tusy­htiöt nou­dat­taisi­vat kir­joitet­tu­ja sopimuk­sia. Tästä voi seu­ra­ta, että sairaalat ja vaku­u­tusy­htiöt sulau­tu­vat samaan yhtiöön, jos hoitavien lääkärei­den kan­nus­timia ei muuten saa­da yht­eneväisek­si kulut­ta­jan ja vaku­u­tusy­htiön edun kanssa.”

    Sairaala ja vaku­u­tusy­htiö eivät ole mis­sään yhdis­tyneet, kos­ka ansaintalogiikat
    ovat ris­tiri­idas­sa. Ei kukaan busi­ness­mies sel­l­aista salli.

    Vaku­u­tusy­htiöt osaa­vat kyl­lä sopim­su­juridi­ikan ja sopimus on sopi­asvt pak­su, jot­ta kukaan tutus­tu­is siihen tarpeeksi
    Ja vaku­u­tusy­htiöl­lä on kak­si valt­tia, jota ei mikään ohi­ta: Kor­vauskat­to sairaut­ta kohti tai vaku­u­tus­ta kohti tai molem­pia eli poikienikin hoito­ja yksi­tyi­nen vaku­u­tus kor­vaa vain 50000 euroon saak­ka, sen jäl­keen olet yhteiskun­nan varassa.
    Ja toinen pykälä sanoo, että hoidon tarpeen ja kor­vauk­sen arvioi vaku­u­tusy­htiön lääkäri ja jälkikäteeen.

    Aivan sopimuk­sen mukaan

  13. Mitä mieltä olet min­is­teri Risikon ehdot­tamista sosi­aali- ja ter­veysalueista, joi­ta maas­sa olisi 40–60? Oli­si­vatko ne mielestäsi hyvä lop­ulli­nen tavoite tai välitavoite?

    Itse halu­aisin ainakin päästä eroon kun­tien ja sairaan­hoitopi­irien väli­sistä rajoista. Kun Turku suun­nit­telee palvelu­iden siirtämistä omak­si työk­seen sairaan­hoitopi­ir­iltä, sairaan­hoitopi­iri aikoo vas­ta­ta korot­ta­mal­la yksikköhin­to­ja, kos­ka suorit­tei­den määrä vähe­nee. Tässä ei ainakaan ole mitään järkeä.

  14. “Vaku­u­tusy­htiöt osaa­vat kyl­lä sopim­su­juridi­ikan ja sopimus on sopi­asvt pak­su, jot­ta kukaan tutus­tu­is siihen tarpeeksi”

    Lain­säädän­nössä sopimus­va­paut­ta on kyl­lä rajoitet­tu kohtu­ullisu­us­pykälin: kulut­ta­jaa yleen­sä suo­jataan yri­tyk­siä vas­taan juurikin siitä syys­tä, että tavalli­nen sukanku­lut­ta­ja ei ole aina tasa-arvoises­sa ase­mas­sa yri­tyk­sen kanssa.

    “Ja vaku­u­tusy­htiöl­lä on kak­si valt­tia, jota ei mikään ohita

    Aivan sopimuk­sen mukaan”

    Niin, ja sil­lä vaku­u­tuk­sen otta­jal­la on mah­dol­lisu­us vali­ta halu­a­mansa vaku­u­tusy­htiö halu­amil­laan ehdoilla.

    Kan­nat­taisi myös muis­taa, että nämä vaku­u­tusy­htiön “valtit” ovat lop­pu­peleis­sä myös vaku­u­tuk­senot­ta­jan etu­jen mukaisia. En minä ainakaan halua mak­saa vaku­u­tus­mak­su­is­sani (tai verois­sani) hoitoa, jon­ka tarvet­ta ei asian­mukaises­ti tark­iste­ta tai joka on älyt­tömän kallista yms.

    Kari

  15. Art­turi, googlekin on kek­sit­ty, mut­ta esim Wikipedia ker­too että Sveit­sis­sä vaku­u­tus on (a) pakolli­nen, (b) kor­vaa kaikille samat hoidot, © vaku­u­tus­toimin­nal­la ei saa tehdä voit­toa. Vaku­u­tusy­htiöt tekevät sit­ten rahaa myymäl­lä lisä­vaku­u­tuk­sia, jol­la saa oman huoneen sairaalas­sa tai jotain vastaavaa,
    http://en.wikipedia.org/wiki/Healthcare_in_Switzerland

    Tuol­laises­sa säädellyssä ja yksi­tyisessä jär­jestelmässä olisi ehkä joitain etu­ja, ja toisaal­ta hait­to­ja, mut­ta ei sil­lä edelleenkään ole mitään tekemistä nor­maalin markki­nan kanssa. Sel­l­aista jär­jestelmää jos­sa (a) poti­laat mak­sa­vat kulun­sa suo­raan ilman välikäsiä (vaku­u­tusy­htiö, työ­nan­ta­ja, kun­ta, val­tio…) ja (b) saa­vat hoitoa ei ole missään.

  16. Itse olen kohtu­ullisen por­var­il­lis­es­ti ajat­tel­e­va. Yri­tyk­sen tehtävä on tuot­taa voit­toa omistajille.

    Juuri tästä syys­tä en pidä järkevänä sairaan­hoidon yksi­ty­istämistä ja sama vaku­u­tusten suh­teen. ja jos ne vielä yhdis­tet­täisi­in niin olisi­pa siinä kartel­lia ker­rak­seen. Vaik­ka aluk­si olisi pienem­piä yri­tyk­siä, het­ken päästä muu­ta­ma iso olisi ostanut ne pois. Sen jäl­keen hei­dän olisi helpom­pi sopia tak­sat keskenään. Muis­takaa Suo­mi on piilokartel­lien luvat­tu maa. 

    Mut­ta asi­aan. Meil­lä on kohtu­ullisen kus­tan­nuste­hokas sairaan­hoito­jär­jestelmä, jos­ta saa avun tulolu­okas­ta riip­pumat­ta. Sik­si uud­is­tuk­sien tekem­i­nen on tarkkaa työtä. Ettei men­nä ojas­ta allikkoon. Perushoito sairaan­hoitopi­ireil­lä ja erikoishoito yliopis­to­jen sairaalois­sa. Ja näi­den maksujenhallinta/ rahoi­tus samas­ta paikasta.
    Kun­ta­mak­sami­nen on myös kohtu­ullisen hyvä malli. Ongel­ma on juuri pienet kun­nat ja sat­un­naiset kalli­it erikois­sairaan­hoidot. Kap­i­taa­tiope­ri­aat­te voisi olla pie­nien kun­tien kohdal­la todel­la järkevä vai­h­toe­hto. Sehän on erään­lainen vaku­u­tus ilman voitontavoittelua.

    Toki yksi­ty­istäkin ter­vey­den­huoltoa tarvi­taan rin­nalle, tuot­ta­maan vai­h­toe­htoista palvelua ja tar­joa­maan palvelu­ja yhteiskun­nan sairaanhoidolle.

  17. Mik­si ei val­tio voisi kokon­aan vas­ta­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta, jos se pitää olla yhteiskun­nan hoidet­ta­vana? Eli koko ter­vey­den­hoidon kun­nalli­nen organ­isaa­tio ja rahoi­tus val­tion hoteisi­in ja sit­ten vas­taa­va rahoi­tus pois kunnilta.

    Sil­loin voisi saa­da yhden­mukaista ter­vey­den­huoltoa kun­nas­ta riip­pumat­ta, myös ongelmi­in puut­tumi­nen olisi keskite­t­ym­pää ohjaamista. Ter­vey­den­huol­lon han­k­in­nat voitaisi­in tehdä entistä keskite­t­ym­min. Myös voitaisi­in siir­tyä koko maan kat­tavaan tieto­jär­jestelmään ym.

    Nyt jokainen kun­ta arpoo ter­vey­den­huolton­sa kanssa erik­seen, jos sit­ten tulisi jonkin­lainen use­am­man maakunnan/sairaanhoitopiirin muo­dosta­ma ter­vey­den­huolto, sil­loin nää arpoisi­vat eri­laisia vari­aa­tioi­ta samas­ta asi­as­ta. Yri­tyk­siäkin tyyp­il­lis­es­ti organ­isoidaan niin, että isol­la fir­mal­la on pääkont­tori jos­sa se val­ta on ja valvoo ja keskite­tysti ohjaa toim­intaa. Aika tehokkaasti näyt­tää toimi­van, mik­si ihmeessä samaa ei saisi val­tion tasol­la toimi­vak­si ter­vey­den­huol­los­sa? Isos­sa yri­tysor­gan­isaa­tios­sa on yht­enäiset toim­intata­vat ja niitä valvotaan.

  18. Vielä sen­ver­ran ihmette­len tätä ter­vey­den­huol­lon touhua, oikeas­t­aan olen ihme­tel­lyt jo pitkään. Mik­si ihmeessä jotain ter­vey­den­huol­lon organ­isaa­tio­ta ei pysty­isi organ­isoimaan samaan tapaan kuin esim. Ikeaa, Henkkaa ja maukkaa, Gigant­tia, tai Lidliä?

    Johtuuko­han se siitä, että poli­itikot sot­kee välissä?

    Mitä käytän­nön eroa siinä on, että vede­tään organ­isaa­tios­sa eri paikois­sa ole­vat saman­laiset toimin­nal­lisu­udet samaan for­maat­ti­in tiukasti ja sama hom­ma toimii huoli­mat­ta siitä kuina isos­ta organ­isaa­tios­ta on kysymys eli hom­ma skaalautuu?

    Miten tää jut­tu on olev­inaan niin vaikee­ta, vaik­ka malle­ja olis ei muu­ta kuin apinoimaan perässä ja kokeile­maan. Ei siitää mitään tulis jos esim. Ikean organ­isaa­tios­sa olisi keit­tiökalus­tei­den yksikön kus­tan­nuk­set Helsingis­sä paljon suurem­mat kuin jos­sain muualla?

    Tää taitaa olla ikuisu­us kysymys, miten voi olla ettei yhteiskun­ta pysty tekemään yhtä tehokas­ta organ­isaa­tio­ta, kuin yksi­tyis­sek­tori, mikä estää?

  19. Onhan tuo­ta USA:n ter­vey­den­huoltoa ja ko. maa­ta tääl­lä trandikästä haukkua, kan­nat­ta­nee kuitenkin välil­lä lukea myös siel­lä asu­vien mielipiteitä.

    http://olliherrala.blogit.kauppalehti.fi/2009/06/05/usa-mita-vikaa-terveydenhuollossa

    Aika moni USAs­sa vas­tus­taa Oba­man uud­is­tuk­sia juuri sik­si että pelkää (ehkä aiheet­tomasti?) niiden heiken­tävän omaa, toimi­vaa, terveydenhuoltoaan.

    Yksi aja­tus voisi olla yksi­tyi­nen vaku­u­tus suurel­la kor­vauska­tol­la (tai ilman) ja suurel­la omavas­tu­ul­la (esim. 5000e, 10000e, 20000e) jol­loin sitä voitaisi­in myy­dä hal­val­la. Se ei olisi ihan tavalli­nen vaku­u­tus vaan suo­ja kaikkein pahim­man (isot leikkauk­set, syöpä jne.) var­alle. Ei menisi koko elämä katuo­jaan, pankki­laina, auton myyn­ti tai asun­non vai­h­t­a­mi­nen pienem­pään riit­täisi omavastuuseen.

    Ainakin minä kohtu­u­tu­loise­na voisin (jos saisin hal­val­la) ostaa tuol­laisen ja mak­saa “pikku­sairaste­lut” itse.

  20. “Niin, ja sil­lä vaku­u­tuk­sen otta­jal­la on mah­dol­lisu­us vali­ta halu­a­mansa vaku­u­tusy­htiö halu­amil­laan ehdoilla.

    Kan­nat­taisi myös muis­taa, että nämä vaku­u­tusy­htiön “valtit” ovat lop­pu­peleis­sä myös vaku­u­tuk­senot­ta­jan etu­jen mukaisia.”

    Kun puhutaan “Amerikan mallista”, niin tuo­han ei pidä paikkaansa.

    Lyhyesti:

    A) Vaku­u­tusy­htiö kerää 10 taa­le­ria vaku­u­tus­mak­suina, ja mak­saa niil­lä 9 taa­lerin edestä poti­laiden hoitoku­lu­ja lääkäriasemalle.

    B) Vaku­u­tusy­htiö kerää 10 taa­le­ria vaku­u­tus­mak­su­ja ja käyt­tää niistä 2 taa­le­ria hoito­jen riitaut­tamiseen, käräjöin­ti­in ja asi­akkaiden seu­lomiseen. Poti­laiden hoitoku­lu­ja joudu­taan mak­samaan 6 taaleria.

    Vai­h­toe­hto B on parem­pi vaku­u­tusy­htiön kannal­ta — lisää rahaa omis­ta­jille, enem­män palkat­tua väkeä töi­hin lomakkei­ta pyörit­telemään. Poti­las ei voita.

    Vai­h­toe­hdos­sa B käy myös niin, että lääkäri­ase­malle val­u­vista tuloista pitää vähen­tää myös lääkäri­ase­man pään lisään­tynyt byrokra­tia. Sih­teer­it ovat halvem­pia kuin lääkärit, mut­ta kyl­lä heillekin pitää mak­saa, san­o­taan kak­si taa­le­ria. Hoitoon jää neljä taaleria.

    Ja kaik­ki on lop­ul­ta vaku­u­tuk­senot­ta­jan mak­samaa rahaa, jota ei käytetä itse hoitoon.

  21. “Jos erikois­sairaan­hoito muut­tuisi kun­nalle ilmaisek­si, sen ei kan­nat­taisi jär­jestää peruster­vey­den­huoltoa mitenkään eri­tyisen hyvin vaan lähet­tää mah­dol­lisim­man mono poti­las sen enem­pää tutki­mat­ta keskussairaalaan.”

    Jäi vaivaa­maan oheinen. Yli puo­let keskus­sairaalalähet­teistä tulee yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta. Mik­si tähän ei puu­tu­ta, vaik­ka se kun­nalle maksaakin?

  22. Min­un mielestäni tarvi­taan kolme maksajaa. 

    Ensin tarvi­taan poti­las mak­sa­jak­si. Jos poti­las ei ole mak­sa­ja, “poti­las” juok­see lääkäris­sä jatku­vasti kaiken maail­man taval­lis­ten flun­ssien ja ties minkä luu­lotau­tien kanssa jot­ka parani­si­vat aivan main­iosti ilman lääkärin apua. Lisäk­si on tietyn­laisia meno­er­iä jot­ka eivät vähim­mässäkään määrin kuu­lu yhteiskun­nan mak­set­tavak­si kuten esimerkik­si työ­nan­ta­jan vaa­ti­mat sairaustodistukset.

    Toisek­si tarvi­taan mak­sa­jak­si yhteiskun­ta. Min­un mielestäni sivistyneessä yhteiskunnssaa tulee taa­ta kohtu­ulli­nen peruster­vey­den­huolto kaikille. Kaik­ki pitää sisäl­lään mm. itseai­heutetut ongel­mat kuten yli­paino ja päi­h­teet, ihmiset, jot­ka ovat valin­neet syys­tä tai tois­es­ta elämisen ilman vaku­u­tus­ta, ja ihmiset jot­ka ovat osta­neet vaku­u­tuk­sen, mut­ta vaku­u­tustapah­tu­man sattues­sa pää­tyvät vaku­u­tusy­htiön maineen ja tulok­sen opti­moin­nis­sa ole­maan kor­vauk­set­ta. Ain­oas­taan yhteiskun­ta kyke­nee takaa­maan hoidon kaikille, markki­nat jäävät eri syistä vajaak­si. Minä en ymmär­rä mik­si ei pystyt­täisi luo­maan maan­laa­juisia hoito­stan­dard­e­ja, jot­ka ilmoit­ta­vat mitä hoide­taan ja mitä ei yhteiskun­nan rahoil­la. Kun nuo on luo­tu, ei ole mitään syytä mik­si kus­tan­nus pitäisi jakaa kun­tien tai maakun­tien tasolle, vaan koko maan ter­vey­den­hoito­bud­jetin pitäisi olla valtiolla.

    Kol­man­nek­si mak­sa­jak­si tarvi­taan tietysti vaku­u­tusy­htiöt, kos­ka edel­lä mainit­tu stan­dar­di ei riitä kaikille.

    Ja kaik­ki nämä pitäisi toteut­taa mah­dol­lisim­man edullis­es­ti. Kan­natan jonkun­laista ter­veystil­iä, johon jokainen työssäkäyvä joutuu mak­samaan pakol­lista mak­sua. Ter­vey­den­hoito­tarpeen ilmetessä ensisi­jais­es­ti mak­se­taan tuol­ta tililtä (ja/tai vaku­u­tuk­ses­ta), ja kun tili on tyhjä, val­tio astuu mak­sa­jan penkille. Esimerkik­si vuo­den lopus­sa ker­tyneistä rahoista (net­to) puo­let mak­se­taan ihmisen oma­lle tilille vapaaseen käyt­töön ja puo­let rahas­toidaan mah­dol­lisia tule­via tarpei­ta varten. Eläkeiässä saa alkaa tyh­jen­tämään tiliä jotenkin muutenkin. (Olen saanut vaikut­tei­ta tähän Osmonkin par­jaa­mas­ta Under­cov­er Econ­o­mist-kir­jas­ta, jos­sa esitelti­in paljon tätä muis­tut­ta­va Sin­ga­poren malli. Sin­ga­pores­sa on ymmärtääk­seni län­si­maisit­tain hyvin edulli­nen terveydenhuolto) 

    Ja luon­nol­lis­es­ti val­ti­olle pitäisi jäädä vain mak­sa­jan, ei ter­vey­den­huoltopalvelu­jen tuot­ta­jan rooli.

    1. Tcrown­ille
      Tämä tili­malli on erit­täin mie­lenki­in­toinen. Olen itse sitä mielessäni kehitel­lyt ja niin on ymmärtääk­seni Markku Lehtokin. Se on tapa yhdis­tää kohtu­ulliset insen­ti­iv­it kat­tavaan solidaarisuuteen.

  23. “Mitä käytän­nön eroa siinä on, että vede­tään organ­isaa­tios­sa eri paikois­sa ole­vat saman­laiset toimin­nal­lisu­udet samaan for­maat­ti­in tiukasti ja sama hom­ma toimii huoli­mat­ta siitä kuina isos­ta organ­isaa­tios­ta on kysymys eli hom­ma skaalautuu”

    Kun­nalli­nen itse­hallinto tarkoit­taa, että joakine kun­ta suun­nit­telee toim­intansa itse välit­tämät­tä muiden kun­tien malleista.
    IKE­As­sa taas pääkont­tori on suun­nitel­lut kaiken ja huole­ht­in­ut, että toim­intata­vat , apu­vä­li­neet , tuote­va­likoima etc on saman­laista kaikissa tavarataloissa.

    Kyseesä on sii kas­ki aivan eri­laista kon­sep­tia ja tuos­sa kun­ta­mallis­sa ei saa­da mitään mittakaavaetua

  24. “Niin, ja sil­lä vaku­u­tuk­sen otta­jal­la on mah­dol­lisu­us vali­ta halu­a­mansa vaku­u­tusy­htiö halu­amil­laan ehdoilla.”

    Eivät suuret vaku­u­tusy­htiöt juuri ehdoil­la kilpaile.Vertailin poikieni vaku­u­tuk­sia eri yhtöi­den kesken eikä niis­sä ole olen­naisia eroja.
    Olen itsekin suuren yri­tyk­sen palvelukessa ja vain hölmöt kil­pail­e­vat ehdoil­la ja hinnoilla.
    Suurten yri­tys­ten kil­pailu tapah­tuu enem­mänkin strate­gisel­la tasol­la ja tulok­set näkyvät pitkäl­lä aikavälillä

  25. Tili­jär­jeste­lyt ja eril­laiset henk. koht. vaku­u­tuk­set on ongel­mallisia tasa-arvonäkökul­mas­ta. Esimerkik­si naiset käyt­tävät keskimäärin paljon enem­män ter­veyspalvelu­ja, vaku­u­tus voi olla naiselle kak­si ker­taa kalli­impi, se oli ainakin se tar­jous jon­ka saisin ilman mitään taus­ta­ti­eto­ja itsel­leni ja vaimol­leni. Perus­tuu kuulem­ma mak­set­tui­hin korvauksiin.

    En nyt oikein usko tämän johtu­van elin­tavoista, vaiku­tus pitäisi olla päin­vas­tainen tai sit­ten elin­ta­pa­su­osi­tuk­sis­sa on jotain pielessä, mikä on kyl­lä mah­dol­lista. En myöskään pidä uskot­ta­vana seli­tyk­senä että naiset nyt ihan huvikseen ravaa enem­män lääkärissä.

    Sit­ten on vaan ihmisiä jot­ka on syn­tyjään keskimääräistä rai­h­naisem­pia, ja aina tälle ei ole mitään selkeää kroon­ista taudinku­vaa. He käytän­nössä kär­sivät vaivois­taan rahal­lis­es­ti epä­suo­ras­takin. Minus­ta on ihan kohtu­ullista että ter­veem­pi kansanosa sub­ven­toi niiden vähem­män ter­vei­den hoitoja.

  26. Mis­tä tulee käsi­tys, että yksi­ty­i­sis­sä suuris­sa organ­isaa­tiois­sa ei ole byrokra­ti­aa. Ovatko nämä koke­muk­set tulosta siitä, että ei ole ollut töis­sä yksi­tyisel­lä puolella.

  27. tpyy­lu­o­ma, kri­ti­ikkisi ei oikein osu tili­jär­jestelmään. Tai voi tietysti osit­tain osua, ter­veystili kun voidaan toteut­taa aika monel­la eri taval­la. Tilille laitet­ta­va raha­sum­ma voi olla eri­lainen eri sukupuo­lille tai olla olemat­ta, voi olla könt­tä­sum­ma tai tas­apros­ent­ti palka­s­ta tai pro­gres­si­ivi­nen. (Itse alus­tavasti kan­nat­taisin samaa tas­apros­ent­tia kaikille sukupuo­lille) Mut­ta joka tapauk­ses­sa ter­veystilis­sä on sub­ven­tioele­ment­ti. Ter­veem­mät ja rikkaam­mat mak­sa­vat sairaste­lut kun köy­hem­män ja sairaam­man oma­l­ta ter­veystililtä rahat on loppu.

  28. Kari: “Kan­nat­taisi myös muis­taa, että nämä vaku­u­tusy­htiön ‘valtit’ ovat lop­pu­peleis­sä myös vaku­u­tuk­senot­ta­jan etu­jen mukaisia.”

    Teemu: “Kun puhutaan ‘Amerikan mallista’, niin tuo­han ei pidä paikkaansa.”

    Enhän minä puhunut ‘Amerikan mallista’ enkä mis­tään muus­takaan, vaan vaku­u­tus­toimin­nas­ta yleen­sä. Kyl­lähän noi­ta ske­naar­i­oi­ta voi rak­en­taa, mut­ta niil­lä ei nähdäk­seni ole juurikaan todis­tusvoimaa suun­taan tai toiseen.

    On täysin mah­dol­lista, että vai­h­toe­hto B tulee myös vaku­u­tuk­sen otta­jan kannal­ta edullisem­mak­si kuin A (ei tehdä turhia hoito­ja yms.). Ja jos näin ei kävisi, niin mikä estää asi­akas­ta val­it­se­mas­ta vaku­u­tusy­htiön, joka toimii taval­la A?

    Kari

    1. Jos ver­rataan vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­loin (Ran­s­ka, Sak­sa, USA) mai­ta verora­hoit­teista ter­vey­den­huoltoa tar­joavi­in mai­hin (Suo­mi, Ruot­si, Bri­tan­nia), havait­semme, että meno­ta­so on vaku­u­tus­mallis­sa huo­mat­tavasti korkeampi kuin verorahoitteisessa.

  29. Jaakko Hyvärinen:“Näin voitaisi­in rak­en­taa opti­maa­li­nen koulu‑,terveydenhoito- ja erikois­sairaan­hoidon verkos­to koko maahan.”

    No jos sin­un mielestä opti­maa­li­nen verkos­to on sel­l­ainen, jos­sa kaik­ki saa­vat samaa tuotet­ta riip­pumat­ta eri­lai­sista tarpeista, niin ehkä, mut­ta luul­tavasti silti ei.

    tpyyluoma:“Tuollaisessa säädellyssä ja yksi­tyisessä jär­jestelmässä olisi ehkä joitain etu­ja, ja toisaal­ta hait­to­ja, mut­ta ei sil­lä edelleenkään ole mitään tekemistä nor­maalin markki­nan kanssa. Sel­l­aista jär­jestelmää jos­sa (a) poti­laat mak­sa­vat kulun­sa suo­raan ilman välikäsiä (vaku­u­tusy­htiö, työ­nan­ta­ja, kun­ta, val­tio…) ja (b) saa­vat hoitoa ei ole missään.”

    No on sil­lä vähän tekemistä nor­maalin markki­noiden kanssa, mut­ta ei paljoa. En ymmär­rä mik­si esit­telet näitä jut­tu­ja ikään kuin ne todis­taisi­vat jotain kir­joit­ta­maani vas­taan, kun mielestäni en ole väit­tänyt, että Sveit­sis­sä tai mis­sään muual­lakaan olisi jotenkin vapaat terveydenhuoltomarkkinat.

    jore:“Miksi ei val­tio voisi kokon­aan vas­ta­ta ter­vey­den­hoi­dos­ta, jos se pitää olla yhteiskun­nan hoidettavana?”

    Jot­ta ihmiset voivat äänestää jaloil­laan, jos eivät ole tyy­tyväisi ter­vey­den­huol­lon tasoon ja kattavuuteen.

    Teemu: Et ole ottanut huomioon sitä, että kulut­ta­ja voi vali­ta vaku­u­tusy­htiön­sä. Kil­pailu pakot­taa ne tar­joa­maan paras­ta mah­dol­lista tuotet­ta kulut­ta­jil­la aivan kuten muil­lakin aloilla.

    tpyy­lu­o­ma: häh? Miten se on ongel­ma, että ne jot­ka keskimäärin käyt­tävät enem­män ter­veyspalvelui­ta myös mak­sa­vat niistä enem­män. Minus­ta se olisi epä­tasa-arvoista, jos joku ryh­mä pakotet­taisi­in mak­samaan toisen ryh­män hoidot.

    tcrown: Oon samaa mieltä tuos­ta tili­mallista, eli siis jos nyt halu­taan “taa­ta” julkisel­la puolel­la tiet­ty taso ter­veyspalvelui­ta, niin on paras­ta, että ne tehdään juuri näin.

    Noin yleis­es­ti jos län­si­mais­sa mietitään miten joku yhteiskun­nalli­nen kysymys kan­nat­taisi ratkaista, niin kun tekee vaan samal­la taval­la kuin Sin­ga­pores­sa, niin ei voi men­nä hirveesti vikaan.

  30. “Kun­nalli­nen itse­hallinto tarkoit­taa, että joakine kun­ta suun­nit­telee toim­intansa itse välit­tämät­tä muiden kun­tien malleista.
    IKE­As­sa taas pääkont­tori on suun­nitel­lut kaiken ja huole­ht­in­ut, että toim­intata­vat , apu­vä­li­neet , tuote­va­likoima etc on saman­laista kaikissa tavarataloissa.

    Kyseesä on sii kas­ki aivan eri­laista kon­sep­tia ja tuos­sa kun­ta­mallis­sa ei saa­da mitään mittakaavaetua.”

    Ikean kon­sep­ti on tehokkaampi, siinä viilataan myös pros­esse­ja. Noi rahoi­tus­mall­it on oma luku sinänsä.

  31. Ikean kon­sep­ti on tehokkaampi, siinä viilataan myös pros­esse­ja. Noi rahoi­tus­mall­it on oma luku sinänsä

    IKEA saa mit­takaavae­t­ua myös rahoituk­ses­sa. Ikeal­la on peri­aat­teessa vain yksi kas­sa, jos­ta mak­se­taan kaik­ki kulut, ei Ike­as­sa pääkont­tori lähet­tele rahaa kauppoihin.
    Julk­isten palvelu­jen ja ‑hallinnon saneer­aamisen este on Kepu, joka hal­lit­see 250 kun­taa yksinään ja on määräävässä ase­mas­sa lisäk­si 150:ssä.

    Kepun eline­hto on elät­tää Kepu­lan­di­as­sa suur­ta isä-aurinkois-joukkoa, joka muo­dostaa kan­nat­ta­jakun­nan ytimen

  32. Jos ver­rataan vaku­u­tus­muo­toisen ter­vey­den­huol­loin (Ran­s­ka, Sak­sa, USA) mai­ta verora­hoit­teista ter­vey­den­huoltoa tar­joavi­in mai­hin (Suo­mi, Ruot­si, Britannia), 

    Täy­tyy muis­taa, että näis­sä mais­sa myös palve­lu­ta­so on korkeampi. Olen asunut seit­semässä eri maas­sa ja ain­oas­taan Suomes­sa pitää men­nä sairaana jonot­ta­maan terkkari­in ja sen jäl­keen erik­seen apteekkiin.
    Muual­la tulee lääkäri koti­in ja laukus­ta löy­tyy pieni käsi­varas­to lääkkeitä

  33. Osmo: Ja sil­loin kun ver­rataan kus­tan­nuk­sia on syytä myös ver­ra­ta tulok­sia, eli tässä tapauk­ses­sa asi­akkaan tyy­tyväisyyt­tä palvelu­un. Sen lisäk­si pitää ottaa huomioon brut­tokansan­tuote, kos­ka ter­veyspalve­lut on hyödyke, jota kulute­taan suh­teessa tuloi­hin sitä enem­män mitä rikkaampia ollaan.

    Sen lisäk­si ei ole syytä olet­taa, että verora­hoit­teiset ja vaku­u­tus­muo­toiset mallit oli­si­vat ryh­mien sisäl­lä niin saman­laisia, että niiden kus­tan­nusten ver­tailu olisi mielekästä. Mielu­um­min kan­nat­taa ver­tail­la ehdotet­tu­jen vai­h­toe­hto­jen välisiä kustannuksia.

    Esim. vaik­ka minä kan­natan vaku­u­tus­muo­toista mallia, niin otan todel­lakin mielu­um­min Sin­ga­poren verora­hoit­teisen mallin kuin USA:n vakuutusmuotoisen.

    Jos vaku­u­tus­muo­toinen malli tarkoit­taa sitä, että valio päät­tää mitä vaku­u­tuk­sen pitää kat­taa, määrää sen kat­ta­maan myös ennen vaku­u­tus­ta ote­tut sairaudet ja pakot­taa työ­nan­ta­jat vaku­ut­ta­maan työn­tek­i­jän­sä, tekee vaku­u­tuk­seen käyte­ty­istä rahoista verova­pai­ta jne. niin vaku­u­tus­malli on var­masti huo­mat­tavasti huonom­pi kuin parhaat maail­mas­sa toteutetut verorahoitteiset.

  34. Art­turi:
    Miten se on ongel­ma, että ne jot­ka keskimäärin käyt­tävät enem­män ter­veyspalvelui­ta myös mak­sa­vat niistä enem­män. Minus­ta se olisi epä­tasa-arvoista, jos joku ryh­mä pakotet­taisi­in mak­samaan toisen ryh­män hoidot.

    Vas­taaval­la kus­tan­nus­pe­rus­teel­la esimerkik­si vähem­män älykkäi­den pitäisi mak­saa enem­män koulu­opetuk­ses­taan, van­hu­ut­taan hitaan ja kas­sal­la kuh­naa­van mum­mun enem­män ostok­sis­taan, pien­i­t­u­lois­t­en enem­män pankki­tilistään, las­ten­vaunul­la tai pyörä­tuo­lil­la liikku­vien enem­män ratikka­matkas­taan, jne.

    Näin ei hin­noitel­la sekä käytän­nöl­listä että ennen kaikkea inhimil­li­sistä syistä. Eli käytän­nössä muut palvelun käyt­täjät sub­ven­toi­vat toisia. Hyvä niin.

    Jos on kyse palveluista joiden­ka käyt­töön voi itse käytän­nössä vaikut­taa, kenenkään ei ole esimerkik­si pakko syödä rav­in­to­las­sa, niin asia on eri. Ter­vey­den­huol­los­sa, ainakaan niiden kalli­iden hoito­jen kohdal­la, asia ei ole näin. Sydän­si­ir­to ei ole val­in­ta vaan tarve. 

    Luu­lo­sairaat tai muuten huvikseen lääkäril­lä ravaa­vat on nyt kuitenkin aika pieni kokon­aiskus­tan­nus. Täl­laisen kitkemiseen tähtäävän valvon­nan tai hin­noit­telun kus­tan­nuk­set pitää olla pienem­mät kuin tuos­ta väärinkäytöstä aiheutuneet. Eli jos tämä toteutetaan hin­noit­telul­la, niin sen aikaansaa­mat säästön palvelu­iden tuotan­nos­sa pitäisi olla suurem­mat kuin hin­noit­telu­jär­jestelmän kus­tan­nuk­set ja välil­liset kus­tan­nuk­set ter­veyspalvelu­iden alikäytöstä, esim. hoidon viivästymis­es­tä johtu­vat kalli­im­mat hoidot. Olen skepti­nen sen suh­teen että tuol­laista hin­noit­telumallia on olemassakaan.

    Ylipään­sä sairaan­hoito on niin erikois­laa­tu­inen palvelu, että sen ver­taami­nen johonkin huonekalukaup­paan ei ole hedelmäl­listä. Esimerkik­si mis­sä kau­pas­sa myyjä ker­too asi­akkaalle mitä hänen pitää ostaa, niin kuin lääkäri määrää hoidot? Yleen­sä sub­sti­tuu­tit on hyvä asia ja merk­ki toimivista markki­noista, mut­ta vai­h­toe­htolääketi­eteestä ollaan päin­vas­taista mieltä. Ja niin edelleen.

  35. tpyy­lu­o­ma: häh? Siis miten se on tasa-arvoista, että asete­taan ihmiset eri­ar­voiseen ase­maan? Miten se on tasa-arvoista, että ne jot­ka käyt­tävät enem­män ter­veyspalvelui­ta tai koulu­tus­palvelui­ta tai mitä ikinä eivät mak­sa siitä enempää?

    Minä en väitä etteikö me voitais tehdä niin, että joku väestön­ryh­mä määrätään sub­ven­toimaan toisia väestön­ryh­miä, esim. miehet naisia tai ter­veet sairai­ta, mut­ta täl­lä ei kyl­lä ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa.

    “Näin ei hin­noitel­la sekä käytän­nöl­listä että ennen kaikkea inhimil­li­sistä syistä. Eli käytän­nössä muut palvelun käyt­täjät sub­ven­toi­vat toisia. Hyvä niin.”

    Yri­tyk­set jot­ka mak­si­moi­vat voit­toa pyrkivät hin­noit­tele­maan siten, että voit­to on mak­simis­sa, ei inhimil­li­sistä syistä. Sik­si pankit laskut­ta­vat enem­män köy­hien tileistä ja lentoy­htiöt matkus­ta­jista joil­la on matkatavaroi­ta ja VR matkus­ta­jista joil­la on mukana polkupyörä. Hyvä niin.

    Ter­vey­den­hoito on saman­lainen hyödyke kuin muutkin, se ei ole pakol­lista, vaan sil­lä on kus­tan­nus ja siitä saadaan hyö­ty. Jos kus­tan­nus on suurem­pi kuin hyö­ty, niin sitä ei kulute­ta. Sydän­si­ir­rosta päätet­täessä kulut­ta­ja tekee valin­nan, onko sen kus­tan­nus pienem­pi kuin siitä saatu hyöty.

    Esim. 75‑v muuten hyvässä kun­nos­sa ole­va van­hus. Tehdäänkö sydän­si­ir­to joka mak­saa 200000€ ja antaa keskimäärin 5 ter­vet­tä elin­vuot­ta vain annetaanko per­il­lisille mielu­um­min 200000€? Kulut­ta­jien mak­samas­sa ter­vey­den­huol­los­sa tämä päätös tulee opti­moitua, mut­ta verovaroista kus­tan­net­tuna ei.

    “Esimerkik­si mis­sä kau­pas­sa myyjä ker­too asi­akkaalle mitä hänen pitää ostaa, niin kuin lääkäri määrää hoidot?”

    Kaikessa kau­pas­sa, jos­sa myyjäl­lä on run­saasti asiantun­te­mus­ta jota asi­akkaal­la ei ole.

    Vai­h­toe­htolääketiede ei yleen­sä ole sub­sti­tu­ut­ti vaan ne löy­tyvät kyl­lä ihan län­si­maisen lääketi­eteen sisältä tai sit­ten täysin lääketi­eteen ulkopuolelta.

    Minä kan­natan kulut­ta­jien vas­tu­u­ta ter­veyspalvelu­iden kus­tan­nuk­sista sik­si, että ymmär­rän, että ter­veyspalve­lut eivät ole niin mus­tavalkoisia kuin sinä väität. Ei se mene niin, että on oikeasti sairai­ta ja luu­lo­sairai­ta ja kaik­ki hoito mikä annetaan oikeasti sairaille on kus­tan­nuste­hokas­ta ja kaik­ki mikä annetaan luu­lo­sairaille on tehotonta.

    Pitää analysoi­da mar­gin­aale­ja. Jos kulut­ta­jat ovat eris­tet­tyjä kus­tan­nuk­sista he käyt­tävät enem­män hoito­ja joiden hyö­ty heille itselleen on posi­ti­ivi­nen, mut­ta jon­ka kus­tan­nuk­set yhteiskun­nalle ovat hyö­tyä suurem­mat kuin tilanteessa jos­sa he itse kan­ta­vat hoidon kustannukset.

  36. Jos koko ter­vey­den­huolto olisi val­tion vas­tu­ul­la, ei se sul­je pois sitä vai­hte­htoa, ettei ihmiset voisi äänestää jaloil­laan. Kyse on valin­nan­va­pau­den säätämis­es­tä. Sehän se tehokas­ta ohjaus­ta olisi, jos kysyn­tä lisään­tyy jos­sain päin ja toisaal­la se heikkenee.

    Sit­ten tos­ta vaku­u­tus­ra­hoit­teis­es­ta ter­vey­den­huol­losta. Mikäli oikein muis­tan, USA:ssa on vaku­u­tusy­htiöt alka­neet mak­samaan ylimääräistä lääkäreille, jos ne tin­kivät kuluissa.

    Vaku­u­tus­mallis­sa joudu­taan kuitenkin joko kat­ta­maan myös huonotkin bis­nek­set (esim. syöpä­sairaat), tai sit­ten toinen vai­h­toe­hto on, että nää huonot bis­nek­set siir­retään val­tion hoidettavaksi.

    Vaku­u­tus­mallis­sa joudu­taan mak­samaan vaku­u­tusten kat­teet ja myös yksiyisen ter­vey­de­huol­lon kat­teet. Julkises­sa palvelus­sa tietenkin aina enem­män poten­ti­aalia tuot­taa palvelu halvem­min veron­mak­sajille on yhteiskun­nal­la. Yhteiskun­ta vaan siihen ei ole oikein kyennyt.

  37. Joo, ja jos ihmiset itse vas­taisi­vat ter­vey­den-/sairaan­hoiton­sa kus­tan­nuk­sista, heil­lä olisi myös suurem­pi moti­ivi pysyä ter­veinä. Ter­veenä pysymiseen voi vaikut­taa aika paljon itsekin.

    Yhtään otta­mat­ta kan­taa siihen, piten pitkälti näin pitäisi olla.

  38. jore:“Jos koko ter­vey­den­huolto olisi val­tion vas­tu­ul­la, ei se sul­je pois sitä vai­hte­htoa, ettei ihmiset voisi äänestää jaloillaan.”

    No minä tarkoitin, että ne voisi­vat äänestää jaloil­laan muuten kuin muut­ta­mal­la maas­ta. Jos ter­vey­den­huolto on kun­nan vas­tu­ul­la, niin voi vai­h­taa kun­taa, jos ei ole tyy­tyväi­nen palveluun.

    “Vaku­u­tus­mallis­sa joudu­taan kuitenkin joko kat­ta­maan myös huonotkin bisnekset”

    Vaku­u­tus­mallis­sa joudu­taan kat­ta­maan tasan ne asi­at mitkä lukee vakuutussopimuksessa.

    “Julkises­sa palvelus­sa tietenkin aina enem­män poten­ti­aalia tuot­taa palvelu halvem­min veron­mak­sajille on yhteiskunnalla.”

    No riip­puu vähän miten se poten­ti­aali määritel­lään. Siitä voidaan var­maan olla yhtä mieltä, että julkises­sa palvelus­sa on ainakin poten­ti­aalia tuot­taa palvelu huo­mat­tavasti kalli­im­mal­la veronmaksajille.

  39. Ehdot­tomasti kan­nat­taa vas­tus­taa kaikkia sel­l­aisia ter­veysvaku­u­tuk­sia, jois­sa ter­veet mak­sa­vat enem­män vaku­u­tus­mak­su­ja kun aiheut­ta­vat meno­ja. Ehdot­tomasti kan­nat­taa vas­tus­taa myös sel­l­aisia liiken­nevaku­u­tuk­sia, jois­sa ei-kolaroi­jat mak­sa­vat enem­män vaku­u­tus­mak­su­ja kuin saa­vat kor­vauk­sia. Ehdot­tomasti kan­nat­taa vas­tus­taa sel­l­aisia vahinko­vaku­u­tuk­sia, joissa …

  40. Lähellekkään kaikil­la ihmisil­lä ei olisi varaa mak­saa vaku­u­tuk­sel­la ter­vey­den­huol­lon tur­vaa. Mik­si sitä tänne tyrkytätte kun itsekin tiedätte sen.
    Vaku­u­tuk­sil­la saisimme 2/3 ihmi­sistä asial­lisen ter­vey­den­huol­lon piiri­in, mut­ta rahaa palaisi saman ver­ran kuin nykyisessä veromallissa.
    Kade­htikaa joitain mui­ta kuin köyhiä.

  41. “Esim. 75‑v muuten hyvässä kun­nos­sa ole­va van­hus. Tehdäänkö sydän­si­ir­to joka mak­saa 200000€ ja antaa keskimäärin 5 ter­vet­tä elin­vuot­ta vain annetaanko per­il­lisille mielu­um­min 200000€? Kulut­ta­jien mak­samas­sa ter­vey­den­huol­los­sa tämä päätös tulee opti­moitua, mut­ta verovaroista kus­tan­net­tuna ei.”

    Har­val­la­pa 75-vuo­ti­aal­la on 200000 euroa, joten hark­in­ta jää har­vo­jen huviksi

  42. “No minä tarkoitin, että ne voisi­vat äänestää jaloil­laan muuten kuin muut­ta­mal­la maas­ta. Jos ter­vey­den­huolto on kun­nan vas­tu­ul­la, niin voi vai­h­taa kun­taa, jos ei ole tyy­tyväi­nen palveluun.”

    Kyse on siitä minkälainen julki­nen palvelu päätetään toteut­taa. Jos toteutetaan sel­l­ainen, jos­sa ihmiset voivat hakeu­tua vaik­ka mihin päin Suomea tahansa hoitoon ilman että muut­taisi­vat toiselle paikkakun­nalle, sil­loin­han heil­lä olisi vapaus äänestää jaloillaan.

    “Vaku­u­tus­mallis­sa joudu­taan kat­ta­maan tasan ne asi­at mitkä lukee vakuutussopimuksessa.”

    Ne sit­ten joi­ta täl­lainen vaku­u­tus­sopimus ei kata, joudut­taisi­in tuot­ta­maan julk­siena palveluna.

    “No riip­puu vähän miten se poten­ti­aali määritel­lään. Siitä voidaan var­maan olla yhtä mieltä, että julkises­sa palvelus­sa on ainakin poten­ti­aalia tuot­taa palvelu huo­mat­tavasti kalli­im­mal­la veronmaksajille.”

    Poten­ti­aalia syn­tyy, siitä ettei veron­mak­sajien raho­ja ohjaudu yri­tys­ten voitok­si. Jos julki­nen palvelu pystyt­täisi­in toteut­ta­maan yhtä tehokkaasti kuin vas­taa­va yksi­tyi­nen, se olisi veron­mak­sajille halvem­pi. Siinä se poten­ti­aali on.

  43. jore:“Jos julki­nen palvelu pystyt­täisi­in toteut­ta­maan yhtä tehokkaasti kuin vas­taa­va yksi­tyi­nen, se olisi veron­mak­sajille halvempi.”

    Niin riip­puu siitä ovatko yksi­tyiset omis­ta­jat veron­mak­sajia. Sen lisäk­si ei ole selvää onko julkises­sa palvelus­sa poten­ti­aalia olla yhtä tehokas kuin vas­taa­va yksityinen.

    Eli siis jos ei ote­ta huomioon todel­lisu­udessa vaikut­tavia kan­nus­timia ja infor­maa­tion arvoa niin kyl­lä keskusjo­htois­es­ti suun­nitel­tu sys­tee­mi voi olla halvem­pi kuin yksilöi­den päätök­sistä syn­tynyt sys­tee­mi. En kuitenkaan ymmär­rä mik­si jät­täisimme osan todel­lisu­ut­ta huomiotta, kun pohdimme mikä on mah­dol­lista ja mikä ei.

  44. liian van­ha
    “Har­val­la­pa 75-vuo­ti­aal­la on 200000 euroa, joten hark­in­ta jää har­vo­jen huviksi”

    Tule­vaisu­udessa aika suurel­la osal­la van­huk­sista tulee ole­maan sato­jen tuhan­sien euro­jen asun­not ja mökit.

  45. Ei kan­na­ta nyt liikaa tak­er­tua siihen 200000 sum­maan. Minä vedin sen vaan hatus­ta esimerkkinä siitä, että jos hoi­dos­ta saa­ja (ja siitä päät­tävä) eris­tetään hoidon kus­tan­nuk­sista hän pää­tyy tekemään huono­ja päätök­siä kokon­aisu­u­den kannalta.

  46. EU:ssa voi hakeu­tua muualle hoitoon ja Suo­mi mak­saa. Espan­jan kanssa Suomel­la on sopimuskin, jos­sa Espa­jas­sa asu­va hoide­taan ilmaisek­si ja Suo­mi mak­saa viulut.

    Eli jos Suomes­sa hoito käy kallik­si niin ihmiset voivat äänestää jaloil­laan ja Suo­mi maksaa

Vastaa käyttäjälle jore Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.