Artikkelin Helsingin ei ehkä pitäisi antaa aravatontteja muille kommentit

Kirjoittaja: tpyyluoma

tpyyluoma — Sat, 26 Sep 2009 08:10:22 +0000

Yllä K-Veikko sanoi fiksusti: enää ei pitäisi rakentaa (kunnan sosiaalisia) vuokra-asuntoja, vaan kaikki sosiaaliseen asumiseen tarkoitetut asunnot olisi ostettava vapailta markkinoilta – ja uudistuotanossa pitäisi olla rakennuslupaehto, että uuden kovanrahan kerrostalosta olisi asunto tai pari luovutettava kunnalle – osamaksuksi esim. kunnallistekniikasta.

Vähän tällaista on kai Jätkäsaaressa luvassa. Kaupunki on saamieni tietojen mukaan sopinut että rakennusliike maksaa tontista korvausta 30% (?) asuntojen myyntihinnasta, luonteva jatko tuolle olisi että kaupunki saisi 30% asunnoista. Erillisten sosiaalisesti tuettujen talojen tekeminen on kieltämättä hölmöä.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Touko Mettinen

Touko Mettinen — Fri, 25 Sep 2009 20:31:05 +0000

Kun ei jaksa lukea kaikkea, on vain otettava kantaa.

Paitsi tietysti jos joku haluaa edelleen rakentaa Myllypuron tai Lausteen kaltaisia slummeja.

Touko Mettinen

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Kjr63

Kjr63 — Fri, 25 Sep 2009 14:31:11 +0000

Lisään edelliseen, että asumista pitää tietenkin tukea, koskaa maassa on niin paljon maattomia. Mutta varsinaista vuokrarakentamista ei siinä mielessä, että asuntopolitiikkaa alettaisiin ohjaamaan vuokra-asumisen suuntaan.
“Maa kuuluu kaikille!”, niin kuin Arvid Järnefelt aikoinaan kirjoitti.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Kjr63

Kjr63 — Fri, 25 Sep 2009 14:24:43 +0000

Onko Helsingissä asuntopula? Kun hakee oikotieltä Helsingissä myytäviä asuntoja, näyttää ohjelma vain “ensimmäiset 500 halvinta”. Jos olisi pula, eikö myytäviä olisi noin 0? Rahapula Helsingissä on. Ostajilla. Fantasiahintoja ei reaalitalous pysty maksamaan.
Yksittäisiä rakennuskohteita on hyödyntöntä subventoida. Kaikelle maankäytölle pitäisi laittaa 5% kiinteistövero ja alentaa kulutus-, ansiotulo- ja yhteisöveroja. Näin asuntojen hinnat laskisivat, kun asuntojen tarjonta lisääntyisi. Vuokra-asumista ei pitäisi tukea. Se johtaa vain tuloerojen kasvuun, uuteen torppariyhteiskuntaan ja köyhyyteen. Sitä tuskin kukaan haluaa.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Ilpo Pernaa

Ilpo Pernaa — Fri, 25 Sep 2009 06:20:03 +0000

Taas eräs esimerkki kaupunkiseutujen saamista valtion tuista: “SATO kasvatti vuokra-asuntokantaansa ostamalla Tapiolassa sijaitsevan asuinkerrostalon tontteineen. Rakennus on valmistunut vuonna 1958. Kohteeseen kuuluu 61 asuinhuoneistoa keskipinta-alaltaan 41 neliömetriä sekä 330 neliömetrin liikerakennus. SATO hankki kohteen pitkäaikaiseen vuokra-asuntokäyttöön. Myyjätaho oli Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry., Paperiliitto ry. ja Paperityöväen Työttömyyskassa.”

Miten ko. ry:llä voi olla omistuksessaan kiinteistöjä ? Ne saavat varansa työnantajien maksamista ammattiliittojen jäsenmaksuista, jotka ovat verovähennyskelpoisia. Siis verorahaa !

Samoin voidaan kysyä miten verorahoilla voidaan tukea vasemmiston edustajien vaalityötä ?

Tuo ylläoleva on vain yksittäinen esimerkki mittaamattomasta veronmaksajien tuesta kaupunkiseuduille.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Ilpo Pernaa

Ilpo Pernaa — Thu, 24 Sep 2009 12:36:29 +0000

Iri:”En ota kantaa siihen, kuinka suuri osa vuokrista maksaa jonkun tuen kautta – näppituntuma on, ettei niin kauhean suurta osaa.”

Kaupunkien vuokra-asuntojen vuokrista suurin osa maksetaan erilaisten tukien avulla. Tämä ilmiö on piilotukea kaupungeille , rakennusyhtiöille ,pankeille jne. Ja tuki on niin avokätistä, että se on tuonut mukanaan keinottelun.

Ko. järjestelmässä olisi todella perkaamista, joka on aivan eri kokoluokkaa kuin puoluerahoitukset.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Artturi

Artturi — Thu, 24 Sep 2009 10:50:58 +0000

Iri:”Helsingin kaupungin omistamien vuokrataloyhtiöiden hallintoa voidaan tehostaa yhtiöitä fuusioimalla ja yhtiöiden kokoa kasvattamalla.”

Onko tämä vaan sokeaa uskoa suuruuden ekonomiaan, vai onko sinulla joku peruste uskoa, että vuokrataloyhtiöt toimivat paremmin suurina kuin pieninä yksiköinä?

“Ruotsissa vuokrataloyhtiöillä on omaa rahaa, jolloin ei ole suurta lainataakkaa ja siitä johtuvaa hintojen nousua.”

Hinnat nousevat kun kysyntä kasvaa tai tarjonta pienenee, ei siksi, että joku päättää nostaa hintoja.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Shakeem

Shakeem — Thu, 24 Sep 2009 10:01:09 +0000

“Jos yleishyödyllinen yhteisö haluaa esim 100 uutta asuntoa niin sen on ostettava ne vapailta markkinoilta; sitä kautta raha ohjautuu uuteen tuotantoon.”

Kokonaisten kohteiden hallinnointi lienee niin paljon yksinkertaisempaa, että haulikolla ostelu ei ole taloudellisesti mielekästä.

Yksinkertaisempi tapa olisi, jos kokonaiset kohteet vapautuisivat vuokraustarkoituksesta n. 20-30 vuoden jälkeen rakentamisesta, joilloin ne myytäisiin. Vuokralaisella olisi luonnollisesti etuosto-oikeus. Jos vuokralainen ei kykene asuntoaan lunastamaan, hänelle tarjotaan kaupungin muusta vuokra-asuntokannasta toista asuntoa. Myynneistä saadut rahat ohjattaisiin uuteen vuokra-asuntotuotantoon.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Iri

Iri — Thu, 24 Sep 2009 08:32:38 +0000

Helsingin kaupungin omistamien vuokrataloyhtiöiden hallintoa voidaan tehostaa yhtiöitä fuusioimalla ja yhtiöiden kokoa kasvattamalla. Kaiken kaikkiaan yhtiöt toimivat kohtuullisesti elleivät jopa hyvin.
Vuokrataloyhtiöt ovat täysin omavaraisia ja kaikki niiden toimintaan – myös uudisrakentamiseen – käytettävä raha tulee vuokralaisilta. Kaupunki ei rakenna “omalla rahallaan” mitään, vaan rakentaminen rahoitetaan asukkaiden maksamista vuokrista – toki lainarahalla, joiden korkoja ja lyhennyksiä maksetaan vuosikymmenet ja sitten jatketaan peruskorjauslainalla. Ruotsissa vuokrataloyhtiöillä on omaa rahaa, jolloin ei ole suurta lainataakkaa ja siitä johtuvaa hintojen nousua.
En ota kantaa siihen, kuinka suuri osa vuokrista maksaa jonkun tuen kautta – näppituntuma on, ettei niin kauhean suurta osaa.
Suomessa ei ole kunnon asumispolitiikkaa, on vain rakennuttamispolitiikka, jota grynderit ohjaavat. Siksi kaikki asuminen on saatu niin peijakkaan kalliiksi.
Helsingin kaavoittaminen on hidasta ja pikkutarkkaa näpertelyä. Kaavoittaja haluaa määrätä tulevan alueen ulkoisen ilmeen viimeistä tiilenpäätä myöten. Tämän suunnitelman tekeminen vie kohtuuttomasti aikaa ja uuden rakentaminen viivästyy. Koska joka paikkaan halutaan rakentaa erilaisia omistusmuotoja, vääjäämättä kohteista tulee pieniä ja kustannukset jälleen nousee. Suurempien kokonaisuuksien aikaan saaminen ja synergiaedun saaminen rakentamiseen + huomattavasti nopeampi kaavoittaminen olisi ensimmäisiä tavoitteita. Ja sitten se asumispolitiikan luominen.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Ilpo Pernaa

Ilpo Pernaa — Wed, 23 Sep 2009 17:54:27 +0000

Kertaluontoinen hmmm… Käynnissä on jatkuvasti monenlaisia hankkeita , joiden osarahoittajana toimii valtio. Se on tukea kaupunkeihin, joihin rahavirrat suuntautuvat muutenkin. Jos jotakin tukea suunnataan takaisin maakuntiin, niin siitä nousee jatkuva haloo.

Esim. opskelu, kauppa, rahoitus, valtion virastot keskitetään suuriin kaupunkeihin , varsinkin Helsinkiin. Miksi niitä pitää vielä tukea ? Esimerkkinä erilaisista tukimuodoista on seuraava, yksi tuhansien joukossa:

“HOAS hankkii ja rakentaa omistamansa kohteet luotoin, joita se saa rahalaitoksilta ja pääosin Valtion asuntorahastolta. HOAS maksaa saamansa lainat korkoineen takaisin rahalaitoksille ja Valtion asuntorahastolle vuokratuotoistaan saamistaan varoista. HOAS on rahoittanut kysymyksessä olevan kohteen Valtion asuntorahaston myöntämällä luotolla.

Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain ollut ns. omapääoma-avustusta opiskelija-asuntohankkeiden rahoitukseen. Tämä on valtion suoranaista avustusta, josta ei peritä korkoa ja jota ei tarvitse lyhentää. Tarkoituksena on pitää opiskelija-asuntojen vuokrat kohtuullisina. Avustuksen osuus on ollut 2-3 prosentin luokkaa. Valtion asuntorahaston 19.5.2003 antaman lausunnon mukaan asuntorahasto on 20.11.2001 tekemällään päätöksellä myöntänyt kysymyksessä olevan kohteen rakentamiseen opiskelija-asuntojen omapääomaosuuteen annettavaa avustusta 260.943,57 euroa.”

Opinto- asumis- ja muilla sosiaalisilla tukimuodoilla maksetaan Helsinginkin rakennuttamien asuntojen vuokrat. Näin pitääkin tehdä . Se on yhtä oikein kuin maaseudun kehittämiseen tarkoitettu tukirahakin.

On puhuttu siitä , että kahtiajaon aika olisi ohi. Minun mielestäni myös kaupunkilaisten olisi tunnustettava tosiasiat ja tultava asenteissaan tälle vuosituhannelle.

Tämä koskee vihreitä sen vuoksi, että juuri he vastustavat lähtökohtaisesti haja-asutusta ja maaseudun elinkeinoja demareiden ohella.

Suosittele: 0