Ne naiset, joilla on H1N1-immuniteetti, taitavat kyllä olla postmenopausaalisia kaikki, joten äidin käsitys hyvästä vastustuskyvystä (tavallisten kausi-influenssojen suhteen) on aika irrelevantti tässä yhteydessä.

Johan ne on ulkoistettu netin keskustelupalstoille, kuten kohta kaikki muukin. (Täällä Soininvaarassakin jo jaetaan iloisen osallisuuden hengessä influenssavalistusta.)

Ei muuta yleistä vaaraa vertaistuessa kuin rikkinäinen puhelin -ilmiö, mahdollinen asiantuntijuuden puute, informaatiotulvan siilaamisen aika- ja vaivakustannus, sekä vertaistuen antajan asiantuntijavastuun puute.

hihihihihi… ja vielä ihan tosissaan. Kuinka ne kehtasivat!?

“Raportin markkinoimassa “osallisuusyhteiskunnassa” riittävän kannusteen luo pelkkä iloinen osallisuus; toisin sanoen ihmiset haluavat auttaa itseään ja toisiaan aivan ilmaiseksi.”

Joo. Täysin naurettava ajatus. En pysty mitenkään ymmärtämään. Mitä? Ai pitäsi käydä kattomassa mikä se Wikipedia on? No en kyllä jaksa kaikkin wikipedioihin ja feisbuukkeihin ruveta, kun ne on semmosia nuorten kotkotuksia… Kohta varmaan väittävät, että joku jakaa leipääkin ihan vaan hyvää hyvyyttään heikompiosaisille… O tempora! O mores!

“Esim. voitaisiinko sosiaaliturvaetuuksia koskeva neuvonta sijoittaa jonkinlaisen siirtymäajan puitteissa Kansanradioon?”

Täysin naurettava ajatus. Ei aiheuta pohdinnan tarvetta.

Mutta minusta tarpeellista. Tommi kiinnittää huomiota olennaisiin asioihin. Esim. Sitran rahoittamassa, kansalaisten sosiaaliturvan järjestämistä pohtineessa hankeessa (ks. http://www.sitra.fi/fi/Ohjelmat/PaattyneetOhjelmat/innovaatiot/tiedote_inno_2006-11-21.htm ) tarjottiin aivan vakavissaan vertaistukeen ja Wikipediaan perustuvia ratkaisuja asiantuntijuuteen perustuvien mallien tilalle.

Raportin markkinoimassa “osallisuusyhteiskunnassa” riittävän kannusteen luo pelkkä iloinen osallisuus; toisin sanoen ihmiset haluavat auttaa itseään ja toisiaan aivan ilmaiseksi.

Pian näemme, tarjotaanko tätä uutta mallia meille myös SATA-komitean raportissa. Esim. voitaisiinko sosiaaliturvaetuuksia koskeva neuvonta sijoittaa jonkinlaisen siirtymäajan puitteissa Kansanradioon?

Kannustimet ei tietenkään korvaa lääketieteellistä tietoa. Pointti ei ole se, että äidit ymmärtäisivät perusteet päätöksilleen vaan siinä, että he päätyvät tekemään oikeita päätöksiä.

Verrataan kahta tilannetta:

1. On byrokraatti joka konstultoi lääkereitä ja taloustieteilijöitä ja päättää tämän perusteella kenen kannattaa ottaa rokote ja kenen ei puolen miljoonan ihmisen tarkkuudella. (Minusta tämä on hyvin optimistinen oletus valtion päätöksenteosta, mutta antaa mennä tämän kerran)

Hänen urakehityksensä tyssää kymmeneksi vuodeksi, jos huomataan, että hänen päätöksensä seurauksena on kuollut 10 ihmistä siksi, että näille ryhmille ei annettu rokotetta.

2. On äiti, joka konsultoi byrokraattia, lääkäreitä, neuvolantätejä, vertaisiaan ja tekee päätöksen ottaa tai jättää rokote ottamatta. Hänen elämänsä ja lapsensa elämä riippuu tämän päätöksen onnistumisesta.

Kumman oletat olevan useammin oikeassa ja millä perusteella?

Byrokraatilla on luultavasti systemaattinen bias määrätä rokotetta useammalle kuin mikä on optimaalista, koska häntä tullaan syyttämään enemmän tapauksista, jossa rokotetta ei annettu ja potilas kuolee kuin tapauksista joissa rokote aiheuttaa haittaa. Hänellä on huomattavasti heikommat kannustimet kuin äidillä ja hän ei voi tietää äidin tilanteen yksityiskohtia.

Äidillä sen sijaan on hyvin voimakkaat kannustimet valita kohdallaan oikein, äideillä on ryhmänä tuskin systemaattista harhaluuloa rokotteen ottamisen / käyttämättä jättämisen välillä ja äidillä ja hänen neuvolatädillään ja lääkärillä on yksityiskohtaista tietoa äidistä.

Olettaisin, että ne äidit joilla ei ole voimakasta syytä epäillä että juuri heidän kohdalla rokotteen ottaminen ei kannata uskovat byrokraattia.

Eikö ole täysin selvää, että kannustimet eivät korvaa lääketieteellistä koulutusta ja sen mukanaan tuomaa kykyä arvioida lääketieteellisiä riskejä.

Miksi muuten kouluttaisimme lääkäreitä aikaa ja rahaa vievässä koulutusohjelmassa, jos pelkällä taloudellisella kannustuksella saisimme yhtä hyviä lääkäreitä.
Köyhimmät ja vähiten koulua käyneet ihmiset voisimme kannustaa lääketieteen asiantuntijoiksi ilmeisen edullisesti.

Psykiatrisessa pakkohoidossa lääkärit määräävät, mitä potilaalle annetaan, eikä tämän mielipidettä kysytä – onhan tämä järjiltään. Sama pätee luonnollisesti esimerkiksi onnettomuudessa tajunsa menettäneen hoitamiseen.

Tommi Uschanov ilmeisesti näkee että väestö oletusarvoisesti on mielenvikaista tai järjiltään ja tarvitsee tällaista pakkohoitoa ja holhousta.

Minua rupesi kiinnostamaan, kannattaako Tommi Uschanov kuitenkin yleistä äänioikeutta?

Jos vastaväitteeksi saa tällaisia väitteitä – joista tietää jo pelkästään ns. yleisen elämänkokemuksen perusteella, että ne eivät pidä paikkaansa – niin keskustelun käyminen muuttuu perin vaikeaksi.

Jos “jokaisella äidillä on edellytykset tietää mitä niiden kannattaa tehdä”, niin muuttuu täysin selittämättömäksi, miksi äitien tietämättömyydestä johtuvia lasten kuolemia, vammautumisia, sairastumisia ym. lainkaan tapahtuu. Koska niitä kuitenkin tapahtuu, ainoa selitys voi olla, että äidit ovat sairaita ihmishirviöitä, jotka jättävät tahallaan tekemättä jotain, josta kuitenkin tietävät, että se kannattaisi tehdä. Kukin voi itse arvioida, onko tämä uskottavampaa kuin oletus, että äidit eivät aina tiedä, mitä heidän kannattaa tehdä.

Nyt on puhe siitä tekeekö äiti virheen, jos hän arvioi rokotteen tarvetta itse kaiken sen informaation perusteella jonka hän saa byrokraateilta, netistä, lääkäreiltä, neuvolasta etc. vai pitäisikö hänen vaan tehdä niinkuin byrokraatti suosittelee.

Kyllä. Ja…?

Jos joku voisi olla varma, että siellä on se 20 dollaria niin kaikilla näillä on kannustimet hakea se sieltä pois alle 20 dollarin kustannuksin. Maahanpudonneiden setelien kanssa ei kuitenkaan yleensä voi olla varma.

Et näköjään ymmärtänyt koko tätä yksinkertaista ajatuskoetta. Sen pointti on, että ensin pitää ylipäänsä tietää, että se seteli on siellä, ennen kuin voi lähteä spekuloimaan esim. sillä, kannattaako se hakea sieltä vai ei.

Mä luulin, että tää joukkojen viisaus-setti on yleistietoa, mutta voit lukea aiheesta lisää täältä:

“Failures of crowd intelligence … Surowiecki studies situations (such as rational bubbles) in which the crowd produces very bad judgment … Emotional factors, such as a feeling of belonging, can lead to peer pressure, herd instinct, and in extreme cases collective hysteria.”

Itse asiassa suurin osa tuon artikkelin kokonaispituudesta käsittelee tapauksia, joissa joukot eivät ole viisaita – ja jotka näin muodostavat joukon hyvin tiukkoja reunaehtoja kvalifioimattomalle, optimistiselle väitteelle niiden viisaudesta.

Mä väitän, että tässä nimenomaisessa jutussa missä kannustimissa on todella suuret erot

Edelleenkään sillä, mitä kannustimia on ja millaisia ne ovat, ei ole pienintäkään väliä, mikäli kyse on ihmisistä, joilla ei ole edellytyksiä toimia näiden kannustimien mukaan.

Jokaisella äidillä on edellytykset tietää mitä niiden kannattaa tehdä. Voi toki olla, että he eivät ymmärrä miksi niin pitäisi tehdä, mutta jokainen äiti pystyy kyllä uskomaan lääkäriä tai byrokraattia.

Nyt on puhe siitä tekeekö äiti virheen, jos hän arvioi rokotteen tarvetta itse kaiken sen informaation perusteella jonka hän saa byrokraateilta, netistä, lääkäreiltä, neuvolasta etc. vai pitäisikö hänen vaan tehdä niinkuin byrokraatti suosittelee.

“Olihan kenellä tahansa lähiseudun ihmisellä, jonka vierailu paikalla tulisi maksamaan hänelle alle 20 dollaria, kannustimet käydä hakemassa se pois.”

Ok, sä et nyt selvästikkään ymmärrä kannustimia (tai ehkä epävarmuutta) hirveen hyvin.

Jos joku voisi olla varma, että siellä on se 20 dollaria niin kaikilla näillä on kannustimet hakea se sieltä pois alle 20 dollarin kustannuksin. Maahanpudonneiden setelien kanssa ei kuitenkaan yleensä voi olla varma. Joku taloustieteen Nobelisti on voinut ehtiä paikalle ensin…

“Pelkkää uskonkappaleiden toistelua ilman minkäänlaista argumentatiivista pohjaa.”

Ok. Mä luulin, että tää joukkojen viisaus-setti on yleistietoa, mutta voit lukea aiheesta lisää täältä:

http://en.wikipedia.org/wiki/The_Wisdom_of_Crowds

tcrown: Jeps kyse on tietty siitä miten paljon kannustimet ja yksityiskohtainen tieto erityistapauksesta vaikuttaa suhteessa yleiseen tietoon.

Mä väitän, että tässä nimenomaisessa jutussa missä kannustimissa on todella suuret erot ja uskon, että yksityiskohtien tietämiselläkin suht suuri väli, että ihmiset tekevät parempia päätöksiä hajautetusti kuin keskusjohtoisesti.