Hoidokeista asiakkaita

Viimeaikaiset tiedot van­hus­ten kaltoinko­htelus­ta jois­sakin van­hus­ten­hoito­laitok­sis­sa ker­to­vat lähin­nä siitä, miten voi käy­dä, kun asi­akas ei saa valita.

Tois­tan, mitä olen ehdot­tanut ennenkin. Aiem­paan artikke­li­in pääset tästä.

Min­is­ter­inä annoin van­hus­ten­hoidon laa­tusu­osi­tuk­set. Puhet­ta oli, että jos kun­nat eivät paran­na menoaan, suosi­tuk­set muut­tuvat ase­tuk­sek­si. Nyt voisi olla sen aika, mut­ta en silti ryhty­isi nor­mit­ta­maan van­hus­ten­hoitoa. Nyky­isin laitoshoitoon pääsee vain niin huonokun­toisia van­huk­sia, etteivät laa­tusu­osi­tusten henkilöstönor­mit oikein riitä. Niiden kiristämi­nen taas olisi epä­tarkoituk­sen­mukaista, kos­ka kaikissa kun­nis­sa laitok­si­in otet­ta­vat van­huk­set eivät ole yhtä vaikeahoitoisia.

Val­tion pitäisi ottaa selvästi suurem­pi taloudelli­nen vas­tuu van­hus­ten­hoi­dos­ta. Val­tio mak­saa kun­tien val­tiono­su­usker­toimis­sa sinän­sä van­husvoit­toisille kun­nille rahaa ja paljon, mut­ta tämä menee ohi kohteen. Lasken­nal­liset val­tiono­su­udet perus­tu­vat vain ikään eivätkä kat­soa kun­toa. Van­huk­selle tulisi tehdä toim­intakyvyn arvio ja val­tion mak­su­o­su­us pitäisi määrätä tämän perus­teel­la eikä iän. Vain pieni määrä ikäih­mi­sistä tarvit­see raskas­ta hoitoa, mut­ta he ovatkin sit­ten sitä kalli­impia. Jotkut kun­nat eivät ker­takaikkises­ti selviä suures­ta määrästä vaikea­hoitoisia vanhuksia.

Tuo­ta rahaa ei pitäisi antaa kun­nalle vaan hoitosetelinä van­huk­selle itselleen. Van­hus tai hänen omaisen­sa val­it­si­si­vat hoito­laitok­sen tai kehit­täi­sivät hoitokon­septin itse, esimerkik­si omaishoitona. Tar­jon­talähtöi­nen hoito muut­tuisi kysyn­tälähtöisek­si. Huonos­ti poti­lai­ta kohtel­e­va hoito­laitos tuskin tulisi ole­maan kovin suosittu.

43 vastausta artikkeliin “Hoidokeista asiakkaita”

  1. “Van­huk­selle tulisi tehdä toim­intakyvyn arvio ja val­tion mak­su­o­su­us pitäisi määrätä tämän perus­teel­la eikä iän.”

    Jos tämä ei mon­imutkaista hallintoa, niin mikä sitten?

    Min­un mielestäni hom­ma pitäisi tehdä niin kuin Suomen Kuvale­hden edel­lisessä numerossa kirjoitettiin. 

    Val­tion otet­ta kun­nista pitää höl­lätä ja antaa kun­tien jär­jestää asi­at omil­la tavoilleen. Kun­nil­la on vero­tu­soikeus ja jos asukkaat halu­a­vat 24/7/365-palve­lut, niin he var­maankin ovat valmi­ita siihen 3%-yksikön koro­tuk­seen, mitä se vaatii. Kun­tata­sol­la yksit­täisen äänestäjän panos on paljon suurem­pi kuin val­tio­ta­sol­la, tämä tarkoit­taa myös entistä kat­tavam­paa lähidemokratiaa

    Kaikkia kun­tia ei pidä painaa samoi­hin muotteihin.

  2. Alzheime­ria sairas­ta­va isotä­ti­ni jou­tui ensin kun­nal­liseen hoitokoti­in, kun ei kotona enää selvin­nyt. Kun­to las­ki kun­nan hoi­dos­sa dra­maat­tis­es­ti ja suku­laiseni siir­sivät tädin yksi­tyiseen hoitokoti­in, omaisu­ut­ta ja säästöjä kun on asun­non myyn­nin jäl­keen ainakin kuus­inu­meroinen summa.

    Koh­ta kahdek­sankymp­pinen fyy­sis­es­ti hyväkun­toinen täti ei tun­nista enää ihmisiä ja elää omis­sa maail­moissaan. Saa nähdä käykö samoin kuin iso­mum­molle joka eli ikävuodet 90–96 vihan­nek­se­na sairaalan sängyssä. 

    Taval­laan ymmär­rän Kaari Utri­on ehdo­tus­ta, mis­sään tapauk­ses­sa en sitä kuitenkaan kan­na­ta. Voi olla että jostain löy­tyy per­il­lisiä joille omaisu­us on tärkeämpi kuin kuo­laa­van vihan­nek­sen 10 lisäelinvuotta.

    Toiv­otaan ettei van­hus­ten­huolto kri­isiy­dy. Mut­ta yleis­es­ti ottaen toivon myös etteivät län­si­maid­en suuret ikälu­okat käytä koko ker­tynyt­tä omaisu­ut­taan kalli­isi­in hoitoi­hin ja elinikän­sä pidentämiseen.

  3. Kaari Utri­on esi­tys on minus­ta kuitenkin harkin­nan arvoinen. TL on oike­as­sa, että se voi johtaa pil­lerin väärinkäyt­töön. Itse­tuhoinen tei­ni varas­taa sen mum­mun kaapista/ puo­lik­si demen­toitunut vaari voi luul­la sitä vita­mi­inip­il­lerik­si jne..jne.

    Suku­laiset voivat kokoon­tua iso­mum­min pöy­dän ääreen joulupäivänä. Kun iso­mum­mi siitä pois­tuukin “lep­äämään”, niin suku­lais­pop­poo vain päät­telee, että otti nyt sit­ten ter­veyskeskuk­sen jaka­man kuolon­apin. Ja omaisu­u­den jako alkaa! 

    Ja tässä Kum­melin ystäville aiheesta… per­in­töjä odotellessa. 

    http://www.youtube.com/watch?v=yb6Hdt4Q6gY&feature=related

    Noh, val­taosa ihmi­sistä nyt ei tapa suku­laisi­aan rahan takia.. mut­ta ne har­vat saisi­vat kyl­lä Utri­on mallil­la parem­mat mahdollisuudet.

  4. Van­hus­ten hoidon päätök­sen­tekoa pitäisi enem­minkin hajaut­taa kuin keskit­tää val­ti­olle. Nor­mit ja ase­tuk­set pois ja kun­nille oikeus olla otta­mat­ta kon­tolleen kun­taan muut­tavien ter­vey­den­huoltoa. Tämä kaik­ki tietysti pikkuhil­jaa hivut­taen eikä kertarysäyksellä.

  5. Osmo: “Van­huk­selle tulisi tehdä toim­intakyvyn arvio ja val­tion mak­su­o­su­us pitäisi määrätä tämän perus­teel­la eikä iän. Vain pieni määrä ikäih­mi­sistä tarvit­see raskas­ta hoitoa, mut­ta he ovatkin sit­ten sitä kalli­impia. Jotkut kun­nat eivät ker­takaikkises­ti selviä suures­ta määrästä vaikea­hoitoisia vanhuksia.
    Tuo­ta rahaa ei pitäisi antaa kun­nalle vaan hoitosetelinä van­huk­selle itselleen. Van­hus tai hänen omaisen­sa val­it­si­si­vat hoito­laitok­sen tai kehit­täi­sivät hoitokon­septin itse, esimerkik­si omaishoitona.”

    Sosi­aal­i­huolto­laki­in on v. 2006 lisät­ty säädök­siä ikäih­mis­ten palve­lu­tarpeen arvioin­nista. Näitä arvioin­te­ja voisi ken­ties käyt­tää val­tion mak­su­o­su­u­den määrit­telyssä. Mut­ta tehdäänkö palve­lu­tarvearvio eri puo­lil­la maa­ta samoin kri­teere­in? Kri­tee­rien ja arvioin­tikäytän­tö­jen yhden­mukaisu­us tulisi jotenkin taa­ta, jot­ta menet­te­ly olisi luotettava. 

    Hoitoseteli on pul­malli­nen ratkaisu sil­loin, kun setelin avul­la halu­taan paran­taa huonokun­tois­t­en ihmis­ten elämän­ti­lan­net­ta. Huonokun­toiset ovat myös huono­ja (ja halut­to­mia) kilpailuttajia. 

    Iso osa omai­sis­takin — jos heitä on — kokee var­masti melkoista avut­to­muut­ta valites­saan van­huk­selleen sopi­vaa hoitopaikkaa. Maal­likol­ta puut­tuu usein riit­tävä hoitopaikko­jen toimin­nan tun­te­mus. Hoitopaikko­jen hin­noit­telukäytän­nötkin vai­htel­e­vat paljon ja mikään ei takaa, että maal­likon kil­pailut­ta­ma palvelu olisi lop­ul­ta laadukkaampi kuin enti­nen. Kun­nis­sa, jois­sa van­hus­ten osu­us väestöstä on suuri, kil­pailut­ta­mi­nen ei edes usein ole mah­dol­lista. Ja esim. demen­toitunei­den van­hus­ten siirte­ly markki­nati­lanteen mukaan paikas­ta toiseen on myös van­huk­selle itselleen henkises­ti raskasta. 

    Hoitosetelistä hyö­ty­i­sivät lop­ul­ta vain ne, jot­ka jo nyt jak­sa­vat, osaa­vat ja joil­la on varaa pitää puo­li­aan van­hus­ten hoito­jär­jestelmässä. Niille avut­tomille, joi­ta kohdel­laan kaltoin, ei setelistä seu­raa kuin lisää har­mai­ta hiuksia. 

    Ehdotankin järeämpiä keino­ja: Valvi­raan kun­non valvontaresurssit ja rohkeut­ta jakaa tun­tu­via sank­tioi­ta niille hoito­laitok­sille, jois­sa kus­tan­nusti­etoisu­us ajaa liiak­si laatu­ti­etoisu­u­den edelle. Lisäk­si kun­tien van­hus­palvelumäärära­ho­jen tois­tu­vaan alibud­je­toin­ti­in syyl­listyvät kun­tapäät­täjät henkilöko­htais­es­ti tilille sosi­aaliasi­ami­esten ehdot­ta­mal­la taval­la (so. krim­i­nal­isoimal­la alibud­je­toin­ti). Eiköhän sitä rahaakin ala sit­ten löy­tymään — taval­la tai toisella.

  6. “Van­hus tai hänen omaisen­sa val­it­si­si­vat hoito­laitok­sen tai kehit­täi­sivät hoitokon­septin itse — - — Huonos­ti poti­lai­ta kohtel­e­va hoito­laitos tuskin tulisi ole­maan kovin suosittu.”

    Mmh. Peri­aat­teessa jees, mut­ta tuos­sa “tai hänen omaisen­sa” on tiet­ty vaara siinäkin, jota jonkun olisi syytä pitää silmällä.

    Ennen van­haan oli au-kakruille enke­lin­tek­i­jöitä. Syytinkiläiset lienevät per­in­teisessä maaseu­tuy­hteisössä olleet parem­min tur­vas­sa — ole­tan — kun naa­pu­rit tun­si­vat käp­pänän ja lisäk­si vah­ti­vat toisiaan.

    Nykyään voin hyvin kuvitel­la hoitoratkaisu­ja, joi­hin ver­rat­tuna syani­dikapseli olisi armeli­aampi. Ja siinä vai­heessa häly­tyskel­lot soimaan, jos kun­nan lafkalle määritel­lään tulostavoite, kumpaan suun­taan tahansa.

  7. Alek­san­dr Solzhen­it­sy­nia soveltaen Suomes­ta voisi kir­joit­taa Nobel-kir­jan “Van­hainko­tien saaristo”.

    Val­tio voisi todel­la ottaa van­huk­set huoltaak­seen. Moni ei tiedä, että Suomes­sa on Njeu­vos­toli­it­to­lainen muut­tok­iel­to, eli kun­nat tor­ju­vat koti­paikkalain 3 pykälän toisen momentin nojal­la ikäih­mis­ten muut­tamista esim. syn­nyinkun­taansa tai las­ten­sa kotikuntaan.

  8. Varakkaat van­huk­set.

    Jotenkin tässä keskustelus­sa en ymmär­rä mil­loin puhutaan sosi­aal­i­tur­vas­ta (köy­häin­hoi­dos­ta) ja mil­loin van­hus­ten palveluista.

    Suuri osa kun­nan van­huk­sista (ja siten laitosten asukeista) on hyvä­tu­loisia ja jopa varakkai­ta (maaseudun mummokin saat­taa omis­taa miljoonien arvoisen maatilan).

    Ote­taanko tuloil­laan ja säästöil­lään toimeen­tule­van van­huk­sen tarpeet huomioon kun­nal­lises­sa hoidossa?
    Onko hoito­laitosten hin­noit­telu vähin­tään kustannusvastaavaa?
    Myy­däänkö van­huk­sille hei­dän halu­ami­aan lisäpalveluja?

    1. Laitoshoidon mak­su on tulosi­don­nainen. Se on pääsään­töis­es­ti 82 pros­ent­tia tuloista (eläk­keestä). Omaisu­us ei Suomes­sa vaiku­ta mak­su­un toisin kuin mon­es­sa muus­sa maas­sa. Mak­su ei saa ylit­tää kustannuksia.

  9. Ongel­ma on, että ei tavalli­nen pul­li­ainen ole hyvä osta­ja. Etenkään geri­atar­i­an asiantun­ti­ju­ut­ta ei osta­jal­la ole ja hallinnos­sakin se on harv­inainen asiantuntijuus.
    Vaik­ka tuo asikas tun­tuukin hyvältä niin ei se toi­mi käytännössä.
    1. Osta­jal­ta puut­tuu asiantuntijuus
    2. Lap­sia on enää yksi tai kak­si ja muut­toli­ikeen vuok­si he asu­vat kaukana, joten kon­rol­li ei käytän­nössä toi­mi ja kun työ sitoo entistä enem­män niin eivät he jou­da vah­ti­maan hoitoa.
    Kun­ta voi myön­tää setelin vain oma­l­la alueel­laan ole­vi­in laitok­si­in, joten matkatkin ovat este ja jos toinen puol­siosi­ta halu­aa asua koti­paikkakun­nal­la niin ei avioparin erot­ta­mi­nenkaan ole helppoa.
    Ja kon­trol­li edel­lyt­tää, että välit van­hempi­en ja las­ten välil­lä ovat kun­nos­sa, ei niin yleistä kuin kuvitellaan

    Eli sum­ma summarum

  10. Liian van­ha: Osta­jal­la ei tarvitse olla asiantun­ti­ju­u­ta geri­a­tri­as­sa aivan samoin kuin mis­sään muus­sakaan, eli ei tarvitse tietää miten hyviä auto­ja kasa­taan tai kestäviä talo­ja tehdään. Kulut­ta­jan täy­tyy ain­oas­taan pystyä erot­ta­maan hyvä geri­atri huonosta.

    Tämän voi tehdä esim. ver­taile­mal­la hoito­tu­lok­sia tai kuun­tele­mal­la asiantun­ti­joi­ta tai läheis­ten suosituksia.

    Minus­ta tämä asenne, että kos­ka lapset asu­vat kaukana hei­dän varaan ei voi laskea van­hus­ten­hoitoa on hölmö. Lapset asu­vat kaukana osak­si siitä syys­tä, että hei­dän ei tarvitse huole­htia van­hem­mis­taan. Sit­ten kun van­hus halu­aisi muut­taa lapsen kanssa samalle paikkakun­nalle, jot­ta lap­si voisi huole­htia hänestä se kiel­letään. (ks. Egypti-mummo)

    “Ja kon­trol­li edel­lyt­tää, että välit van­hempi­en ja las­ten välil­lä ovat kun­nos­sa, ei niin yleistä kuin kuvitellaan”

    No tässähän olis sit­ten hyvä syys pitää ne välit kun­nos­sa, jos kon­trol­li sitä edel­lyt­tää. Jos van­huk­set olis riip­pu­vaisem­pia lap­sis­taan, ne vois myös olla vähän ymmärtäväisem­piä nuorten ihmis­ten eri­laisille elin­tavoille ja mei­dän yhteiskun­ta ei olis sosi­aalis­es­ti niin konservatiivinen.

    Osmo:“Laitoshoidon mak­su on tulosi­don­nainen. Se on pääsään­töis­es­ti 82 pros­ent­tia tuloista (eläk­keestä). Omaisu­us ei Suomes­sa vaiku­ta mak­su­un toisin kuin mon­es­sa muus­sa maassa.”

    Onpas usko­mat­toman type­r­ää. Tämä aja­tus siitä, että suo­ma­laisen ei ole sopi­vaa käyt­tää säästöjään elämiseen on type­rä ja se läpäisee koko sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän ja ihmis­ten ajat­telun, kun täl­läkin blogilla vaa­di­taan ihan tosis­saan, että val­tio mak­saisi ihmis­ten asun­to­lainan, jos työ menee alta.

    Tämä on taas yksi keino sub­ven­toi­da pääo­mat­u­lo­ja työ­tu­lon yli, kos­ka van­ho­jen päivien var­alle ei kan­na­ta han­kkia suur­ta eläket­tä vaan paljon var­al­lisu­ut­ta. (Ole­tan, että pääo­mat­u­lot eivät kas­va­ta eläkettä)

  11. “Tämän voi tehdä esim. ver­taile­mal­la hoito­tu­lok­sia tai kuun­tele­mal­la asiantun­ti­joi­ta tai läheis­ten suosituksia.”

    Yksi­tyiset hoito­laitok­set eivät juurikaan julkaise mitään tulok­sia ja pyrkivät peit­tämään ongel­mat osta­mal­la valit­ta­jat hiljaisiksi.
    Asiantun­ti­jat puhu­vat yleisel­lä tasol­la ja esim dement­ian syväl­lisen tun­te­mus ei aukene jol­lain yleisel­lä selostuksella.
    Lähei­seil­läkin on har­voin viimeaikaisia koke­muk­sia , yksi­tyisel­l­lähän omis­ta­jat ja talousti­lanteet muut­tuvat nopeasti ja hoidon laatukin samoin.

    Ja läheinenkin voi olla oste­tu hiljaiseksi

  12. “Minus­ta tämä asenne, että kos­ka lapset asu­vat kaukana hei­dän varaan ei voi laskea van­hus­ten­hoitoa on hölmö. Lapset asu­vat kaukana osak­si siitä syys­tä, että hei­dän ei tarvitse huole­htia vanhemmistaan. ”

    Höpö höpö, kuka miet­tii 20-vuo­ti­aan muut­taes­san jostain peräkylästä Helsinki­in, että muut­ta vain vapau­tu­ak­seen huole­hti­mas­ta van­hem­mis­taan joskus 30–40 vuo­den kuluttua.

    Suomes­sa muute­taan työn perässä eniten OECD maista, joten etäisyy­det van­hempi­in ovat tulos jous­tavista työ­markki­noios­ta, ei sen vuok­si että halu­taan pae­ta vanhempia

  13. Liian vanha:“Yksityiset hoito­laitok­set eivät juurikaan julkaise mitään tulok­sia ja pyrkivät peit­tämään ongel­mat osta­mal­la valit­ta­jat hiljaisiksi.”

    Jos uskot omaan väit­teesi, niin miten selität sen, että markki­noille ei ole ilmaan­tunut yksi­ty­istä hoito­laitos­ta, joka julkaisee tuloksensa?

    Et ymmärtänyt toista point­tiani. Lapset muut­taisi­vat van­hempi­en­sa luo, kun he tule­vat van­hak­si tai van­hem­mat las­ten­sa luo, jos van­hus­ten­hoito ei olisi ulkois­tet­tu valtiolle.

    Etäsyy­det van­hempi­in ovat tulosta kan­nus­timista. Jos ihmiset voivat luot­taa siihen, että hei­dän van­hem­mis­taan pide­tään huol­ta, niin tot­takai he muut­ta­vat työn perässä kauem­mak­si kuin tilanteessa, jos­sa vas­tuu hoi­dos­ta on hei­dän harteillaan.

  14. “Onpas usko­mat­toman type­r­ää. Tämä aja­tus siitä, että suo­ma­laisen ei ole sopi­vaa käyt­tää säästöjään elämiseen on type­rä ja se läpäisee koko sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän ja ihmis­ten ajat­telun, kun täl­läkin blogilla vaa­di­taan ihan tosis­saan, että val­tio mak­saisi ihmis­ten asun­to­lainan, jos työ menee alta.”

    Tämäkin on help­po kiertää: Siir­retään omaisu­us lap­sille hyvis­sä ajoin ja pide­tään itsel­lä vain nautintaoikeus.
    Näin­hän tekevät mm maa­jus­sit sukupolvenvaihdoksessa

  15. “Van­hus tai hänen omaisen­sa val­it­si­si­vat hoito­laitok­sen tai kehit­täi­sivät hoitokon­septin itse, esimerkik­si omaishoitona.”

    Brit­tein saar­il­la puo­let eläkeikää läh­estyvistä halu­aisi viet­tää van­huuten­sa ulko­mail­la. Mitenkä on Suomes­sa? Vero­tus­ta rukat­ti­in v. 2006 niin, että ulko­mail­la asu­va eläkeläi­nen mak­saa verot Suomeen, myös kunnallisveron.

    Mik­sei val­tio voisi jär­jestää halukkaille van­hu­u­den päiviä jos­sain parati­i­sisaar­il­la edullis­es­ti ja laadukkaasti. Näin tasat­taisi­in van­hus­palvelu­iden kysyn­tähuip­pu­ja — ei ole järkevää mitoit­taa niitä jonkin mak­simiko­hortin mukaan. Kukaties näitä malle­ja jos­sain jo sovelletaankin.

  16. Jonkun mielestä asi­akas on aina oike­as­sa, mut­ta usein asi­akas voi painua muualle jos hom­ma ei kiin­nos­ta. Van­hus, joka osaa kil­pailut­taa, ei apua yleen­sä tarvitse. Tämä asenne kans­saih­misiä kohtaan alkaa muis­tut­ta­maan jotain synkkää keskiaikaa.

  17. “Van­huk­selle tulisi tehdä toim­intakyvyn arvio ja val­tion mak­su­o­su­us pitäisi määrätä tämän perus­teel­la eikä iän.”

    kenen hom­maa tämä arvioin­ti olisi?

    “Tuo­ta rahaa ei pitäisi antaa kun­nalle vaan hoitosetelinä van­huk­selle itselleen. ”

    voisiko samaa kon­sep­tia käyt­tää las­ten päivähoidossa?

  18. “Minus­ta tämä asenne, että kos­ka lapset asu­vat kaukana hei­dän varaan ei voi laskea van­hus­ten­hoitoa on hölmö. Lapset asu­vat kaukana osak­si siitä syys­tä, että hei­dän ei tarvitse huole­htia van­hem­mis­taan. Sit­ten kun van­hus halu­aisi muut­taa lapsen kanssa samalle paikkakun­nalle, jot­ta lap­si voisi huole­htia hänestä se kiel­letään. (ks. Egypti-mummo)”

    Olen ker­rankin kanssasi täysin samaa mieltä. Jos olisin yhtään para­noi­di, niin arvelisin yht­enä syynä ole­van sen, että ketään ei halu­takaan päästää seu­raa­maan van­hempi­en­sa hoitoa liian läheltä. Siinähän voi joutua vas­taa­maan kiusal­lisi­in kysymyksiin.

  19. “Laitoshoidon mak­su on tulosidonnainen.”

    Mielestäni kun­nal­lisen laitoshoidon hin­noit­telun pitää kat­taa kaik­ki kus­tan­nuk­set plus vähän päälle. Menon­tasaus hoide­taan sit­ten sosi­aaliluukun kaut­ta, mak­su­jen ei vält­tämät­tä tarvitse nousta.

    Tämän seu­rauk­se­na laitok­sista voisi kehit­tyä palvelukeskuk­sia. Niihin olisi help­po lisätä uusia palvelu­ja kysyn­nän mukaan. Asi­akaskun­ta monipuolis­tu­isi ja uusien asi­akkaiden mukanaan tuo­man rahan ja uusien palvelu­jen myötä viihty­isyys ja yhteisöl­lisyys lisääntyisi. 

    Moni asi­akas olisi var­maan halukas käyt­tämään sen 18% eläk­keestään laitok­sen lisä­palvelui­hin, ellei sit­ten yksi­tyi­nen kil­pail­i­ja tar­joa parem­paa palvelua samal­la rahalla.

    1. Yksi van­hainkoti­paik­ka mak­saa noin 4000 euroa kuus­sa. Kansaneläke on vajaat 600 euroa kuus­sa. Aika vähän on neljän ton­nin eläkkeitä.

  20. Laitok­sis­sa, jois­sa on kerät­ty yhteen isom­pi joukko hoidet­tavia, voi tapah­tua asukkien ihmisyy­delle jonki­lainen osit­tainen konkurssi. Tutk­i­jat osaa­vat var­masti antaa ilmiölle hienom­man kuvauk­sen, mut­ta näin on tapah­tunut mm kehi­tys­vam­mais­ten keskus­laitok­sis­sa. Ihmisyk­silöstä hoidokik­si ja kasvot­tomak­si mas­sak­si luisum­i­nen altistaa kaltoinko­htelulle ja työy­hteisöön voi hyvistä tarkoituk­sista huoli­mat­ta pesiy­tyä kult­tuuri, jos­sa muuten epä­sopi­va kie­lenkäyt­tö ja käytös muut­tuvat hil­jais­es­ti sal­li­tuik­si. Uskon, että moni hoito­työn ammat­ti­lainen tun­nistaa ilmiön. Tämä ilmiö voi olla yksi seli­tys van­hus­ten kaltoinko­htelun yleisyy­delle Suomessa. 

    Muun muas­sa tästä syys­tä van­ho­ja, pitkäaikais­saira­ta tai vam­maisia ihmisiä ei pitäisi hoitaa lainkaan suuris­sa laitok­sis­sa. Pitäisi myös varoa liian yhden­mukaisen diag­noosin tai taus­tan ympärille kerät­tyä hoidet­tavien joukkoa.

    Toivoisin, että meil­lä olisi tule­vaisu­udessa hoito- ja asum­is­palveluis­sa malli, jos­sa olisi monipuoliset ja jous­ta­vat koti­in tuo­dut palve­lut. Tämän lisäk­si tarvit­taan pieniä hoito- tai asum­isyk­siköitä, joi­hin kootaan eri taus­taisia asi­akkai­ta. Het­ero­geenisyys tuulet­taisi hoitokult­tuuria ja siihen mah­dol­lis­es­ti pesiy­tyneitä pimeitä puo­lia. Se myös rikas­taisi asi­akkaiden elämää avaa­mal­la mah­dol­lisuuk­sia kanssakäymiseen myös mui­hin kuin omaa ryh­mää edus­tavi­in henkilöihin.

  21. “Et ymmärtänyt toista point­tiani. Lapset muut­taisi­vat van­hempi­en­sa luo, kun he tule­vat van­hak­si tai van­hem­mat las­ten­sa luo, jos van­hus­ten­hoito ei olisi ulkois­tet­tu valtiolle.”

    Ei mikään laki velvoita lap­sia huole­hti­maan van­hem­mista. Ja jos van­hempi vaatii 24/7/365 hoitoa niin ei se työssä käyvältä lapselta onnis­tu vaik­ka van­hempi muut­taisikin lähelle.
    Asun­not ovayy mysö niin pieneiä, että kah­ta sukupolvea mah­tuu harvaan

    “Jos ihmiset voivat luot­taa siihen, että hei­dän van­hem­mis­taan pide­tään huol­ta, niin tot­takai he muut­ta­vat työn perässä kauem­mak­si kuin tilanteessa, jos­sa vas­tuu hoi­dos­ta on hei­dän harteillaan.”

    Har­va jää 30 ‑40 vuodek­si pankolle makoile­maan jouti­laana ja odot­ta­maan van­hempi­en vanhenemista.
    On toki näitä peräkam­marin poiki­akin, mut­ta kalli­ik­si tulee hei­dänkin elättäminen

  22. Sitä häm­mästyt­tävän yleistä (per­il­lis­ten?) kauhis­telun aihet­ta, että van­huk­sen kaik­ki tulot menevät hoitopaikka­mak­sui­hin, en käsitä. Jos ker­ran tulo­ja on, mik­sei ihmisen tarvitse omaa elämistään kus­tan­taa? Olen jopa taipu­vainen ajat­tele­maan, että omaisu­uskin voitaisi­in ottaa käyt­töön hoitopaikkakus­tan­nusten peit­tämisek­si. Tämä kuitenkin vaatisi laa­jem­paa pohd­in­taa kuin tulo­jen käyt­tämi­nen elämiseen.

    Jos tulo­ja (tai omaisu­ut­ta) ei ole eikä tulon­hankkimiskykyä, on län­si­maisen sivistyneen yhteiskun­nan huole­hdit­ta­va kansalais­es­taan, tietenkin. On kuitenkin masen­tavaa lukea arkki­a­tri Ris­to Pelkosen haas­tat­telu Tah­to paran­taa van­hus­ten­hoitoa puut­tuu verkko-Hesarista 16.9.2009.

  23. On tuo­hon valvon­taankin ratkaisu: Joku perus­taa valvon­tayri­tyk­sen joka käy tark­ista­mas­sa hoidon laadun säännöllisesti .

    Ostamisen peri­aate­han on, että osta­ja saa niin hyvää laat­ua kuin hän kyke­nee määrit­telemään ja valvomaan.
    Valvon­ta on tärkeää kaikessa b‑2-b businek­ses­sa, mut­ta kulut­ta­ja­markki­noil­la tämä tapa ei ole yleistynyt ja niin­pä kulut­ta­jat ovat yri­tys­ten armoilla.
    Oikeuk­sien­sa puo­lus­t­a­mi­nen suur­ta yri­tys­tä vas­taan on vaikeaa ja kallista. Suuret yri­tyk­set käyt­tävät häikäiselmät­tä hyödyk­si oikeuslaitok­sen hitautta.

    Valvo­jan palkkaami­nen on kallista ‚mut­ta jos osta­jia olisi usei­ta niin se jakaa kuluja.
    Palvelu­jen ostam­sies­sa uno­hde­taan, että se mak­saa ja vaatii resursseja.
    Ostamisen ja valvon­nan kulut ovat 5–10 % oston arvos­ta ja näis­sä sosi­aali­palveluis­sa var­maan enemmän

  24. Artturi:“Tämä aja­tus siitä, että suo­ma­laisen ei ole sopi­vaa käyt­tää säästöjään elämiseen on type­rä ja se läpäisee koko sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän ja ihmis­ten ajattelun,”

    Ensin­näkään tuo ei päde läpi sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmän. Jos sin­ul­la pankki­tili pul­lot­taa rahaa, niin et saa toimeen­tu­lo­tukea, vaik­ka tulosi oli­si­vat nolla. 

    Toisek­si omaisu­u­den huomioin­nista sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmis­sä ei ole mitenkään yksiselit­teis­es­ti hyvä jut­tu. Olen samaa mieltä, että olisi hyvä, jos ihmiset itse kan­taisi­vat vas­tu­u­ta jos­sain määrin sosi­aal­i­tur­vas­taan säästämäl­lä pahan päivän var­alle. Tämän toteut­ta­mi­nen inhimil­lis­es­ti on kuitenkin aika vaikeaa. Tuo­han tarkoit­taisi nimit­täin sitä, että jot­ta ihmiset saataisi­in säästämään pahan päivän var­alle, pitäisi säästöistä riip­pumat­toman perus­ta­son olla aika surkea. 

    Jos toteutet­taisi­in vain se, että ne, joil­la on säästöjä, mak­sa­vat sit­ten itse enem­män ja muut saa­vat enem­män val­ti­ol­ta, niin tämä juuri kan­nus­taisi ole­maan säästämät­tä. Tämä saat­taa olla osaltaan vaikut­ta­mas­sa siihen, että toimeen­tu­lotuen varas­sa ole­van köy­hät elävät köy­hem­min kuin hei­dän tarvit­sisi. Jos esim. käy pätkä­työssä ja kerää sinä aikana säästöjä, niin sit­ten työt­tömäk­si pudotes­sa olete­taan, että ihmi­nen käyt­tää näitä raho­ja toimeen­tu­lon­sa varmis­tamiseen ja vas­ta niiden lop­ut­tua alkaa saa­da vastik­kee­ton­ta toimeentulotukea. 

    Tämä johtaa siihen, että pätkä­työläisen kan­nat­taa pan­na kaik­ki rahansa pala­maan sil­loin töis­sä ollessaan, kos­ka niiden jäämi­nen pankki­tilille ei auta hän­tä mitenkään ollessaan toimeen­tu­lotuen varas­sa. Tämä taas on älytön­tä, kos­ka sen vuok­si niiden ihmis­ten, joiden pitäisi olla kaikkein säästäväisimpiä koko yhteiskun­nas­sa (kos­ka tulot ovat epä­varmimpia) kan­nat­taa pitää pankki­tilin­sä mah­dol­lisim­man lähel­lä nollaa. 

    Minus­ta siis omaisu­ut­ta ei ole järkeä ottaa huomioon vastik­kee­ton­ta sosi­aal­i­tur­vara­haa jaet­taes­sa tai julk­isten palvelu­iden hin­noit­telus­sa, kos­ka se johtaa vain säästäväis­ten ihmis­ten rankaisu­un (kun ohjauk­sen pitäisi olla juuri päin­vas­tainen). Perus­tu­lo on jälleen tässäkin se yksinker­taisin ja toimivin ratkaisu. 

    Mainit­se­masi pääoma_tulot_ ovat sit­ten eri asia. Ne voidaan toki ottaa huomioon tukia säädet­täessä siinä, mis­sä muutkin tulot (tai perus­tu­los­sa niitä voidaan verot­taa siinä, mis­sä ansio­tu­lo­jakin). Samoin mainit­se­masi asun­to­laina on red her­ring, kos­ka siinä ei kyse ole omaisu­u­den ottamis­es­ta huomioon tukea kat­sot­taes­sa, vaan omaisu­u­den ker­ryt­tämisen. Tätä ei tietenkään ole tarpeen tukea verorahoilla. 

    Osmo:“Laskennalliset val­tiono­su­udet perus­tu­vat vain ikään eivätkä kat­soa kun­toa. Van­huk­selle tulisi tehdä toim­intakyvyn arvio ja val­tion mak­su­o­su­us pitäisi määrätä tämän perus­teel­la eikä iän.”

    Tämä johtaisi sit­ten kun­tien kan­nus­tim­i­na siten, että van­hus­ten kun­toon saami­nen tai kun­nos­sa pitämi­nen ei olisi enää niin kan­nat­tavaa. Kun van­huk­set rapis­tu­isi­vat, he toisi­vat lisää rahaa kun­nan kas­saan. Jos tuki on riip­puma­ton van­hus­ten kun­nos­ta, kan­nat­taa kun­nan tehdä kaikken­sa pitääk­seen van­huk­set hyvässä kun­nos­sa, mikä tietenkin pitäisi olla kaiken van­hushuol­lon ensisi­jainen tavoite, ei se, että niitä vihan­nek­sia pide­tään kalli­il­la elos­sa sairaaloiden vuodeosastoilla.

  25. Liian vanha:“Ei mikään laki velvoita lap­sia huole­hti­maan vanhemmista.”

    Ei niin. Entä sitten?

    “Ja jos van­hempi vaatii 24/7/365 hoitoa niin ei se työssä käyvältä lapselta onnis­tu vaik­ka van­hempi muut­taisikin lähelle.”

    No sit­ten pitää var­maan ostaa vanhustenhoitopalveluita!

    “Asun­not ovayy mysö niin pieneiä, että kah­ta sukupolvea mah­tuu harvaan”

    No sit­ten pitää asua ahtaasti tai muut­ta isompaan.

    “Har­va jää 30 ‑40 vuodek­si pankolle makoile­maan jouti­laana ja odot­ta­maan van­hempi­en vanhenemista.”

    Eikä kukaan ole sitä onnek­si ehdot­tanutkaan. Luulisi, että olist lukenut tek­s­ti­ni parem­min, kun sen­tään lainaat suo­raan: “Lapset muut­taisi­vat van­hempi­en­sa luo, kun he tule­vat van­hak­si tai van­hem­mat las­ten­sa luo, jos van­hus­ten­hoito ei olisi ulkois­tet­tu valtiolle.”

    “Suuret yri­tyk­set käyt­tävät häikäiselmät­tä hyödyk­si oikeuslaitok­sen hitautta.”

    Ehkä, mut­ta suuril­la yri­tyk­sil­lä on usein kaik­ista arvokkaim­mat brän­dit kuin pie­nil­lä yri­tyk­sil­lä. Sik­si suuril­la yri­tyk­sil­lä on suurem­mat kan­nus­timet pitää asi­akkaistaan huolta.

    Samuli Saarel­ma: Oon toki samaa mieltä siitä, että on todel­la type­r­ää pakot­taa vähä­varaiset ase­maan, jos­sa hei­dän ei kan­na­ta säästää pahan päivän var­alle. Minus­ta tämä on syytä varmis­taa kar­si­mal­la harkin­nan­varaisia tukia ja muut­ta­mal­la kaik­ki val­tion pakot­ta­mat tulon­si­ir­rot perustuloksi.

    “Ensin­näkään tuo ei päde läpi sosiaaliturvajärjestelmän.”

    Tot­ta. Liioittelin.

    “Tuo­han tarkoit­taisi nimit­täin sitä, että jot­ta ihmiset saataisi­in säästämään pahan päivän var­alle, pitäisi säästöistä riip­pumat­toman perus­ta­son olla aika surkea.”

    Tai se tarkoit­taa sitä, että tuen pitää olla niille surkea, jot­ka ovat has­san­neet rahansa ja niille ok, joil­la ei ole juuri ollut mah­dol­lisuuk­sia säästää.

    Byrokraat­ti ei pysty tekemään tätä erot­telua, mut­ta markki­nat pystyvät, kos­ka noin pääpi­irteit­täin ihmiset halu­a­vat aut­taa jälkim­mäisiä, mut­ta eivät edellisiä.

  26. Näis­sä “van­hus vaipois­sa, hui kamalaa” ‑keskusteluis­sa aina olete­taan lähtöko­htana, että itse hoidok­ki ilman muu­ta aset­taisi omat lapsen­sa hoita­ji­na etusi­jalle kasvot­tomaan kun­nan työn­tek­i­jään nähden. 

    Olen totaalisen toisil­la linjoilla. 

    Mikään ei ole min­ulle kauheampi tule­vaisu­u­den näkymä kuin lapseni min­ua hoita­mas­sa. Minä toivon ja suo­ras­taan vaadin, että he saa­vat aivan rauhas­sa keskit­tyä lap­si­in­sa, työhön­sä ja omaan elämäänsä. 

    Ehkä olen län­si­maalaisu­u­den epäy­hteisöl­lisyy­den hap­at­ta­ma, mut­ta minus­ta sukupolvien ketju­un ei kuu­lu van­hempi­en­sa hoitaminen. 

    Minä olen hoi­tanut lapseni, he hoitakoot omansa. Se riittäköön. 

    Minus­ta on suo­ras­taan per­verssi, sietämätön ja äärim­mäisen vas­ten­mieli­nen aja­tus, että omat lapseni jou­tu­isi­vat jotenkin alapääni kanssa tekemisi­in. Koko asi­as­ta puhumi­nenkin saa ihoni broileriksi. 

    Syn­tymä olkoon se ensim­mäi­nen ja viimeinen ker­ta sitä lajia… 

    Eli kiitos vain kaikille työtä tekeville siitä huonos­takin hoi­dos­ta. Kel­paa min­ulle aivan main­iosti, jos niin huonos­ti käy, että kroonikko-osas­tolle päädyn!

  27. Eli­nal­la on hyvä point­ti, eli että ihmisil­lä on eri­laisia käsi­tyk­siä hyvästä hoi­dos­ta. Sik­si oliskin paras­ta, että ihmiset saisi­vat itse valita.

    Yksi voi jät­tää lapset tekemät­tä ja säästää yksi­tyisen van­hainkodin mak­sui­hin, toinen tehdä run­saasti lap­sia ja kas­vat­taa ne ajatuk­seen, että hoita­vat van­hempiaan kun he tule­vat van­hoik­si, kol­mas tehdä lap­sia ja panos­taa hei­dän koulu­tuk­seen­sa, jot­ta he voivat mak­saa van­hempi­en­sa hoidon kun tule­vat van­hoik­si tai vaan antaa men­nä ja toivoa, että tun­tem­at­tomat ihmiset mak­sa­vat vapaae­htois­es­ti hoidon, kun sitä tarvitaan.

    Nykyi­nen malli, jos­sa kaik­il­ta kerätään vero­ja joista mak­se­taan eläk­keet ja sairaan­hoito pakot­taa kaik­ki toim­i­maan samal­la tavalla.

  28. Eli­na: “Näis­sä “van­hus vaipois­sa, hui kamalaa” ‑keskusteluis­sa aina olete­taan lähtöko­htana, että itse hoidok­ki ilman muu­ta aset­taisi omat lapsen­sa hoita­ji­na etusi­jalle kasvot­tomaan kun­nan työn­tek­i­jään näh­den.

    Olen seu­ran­nut Utri­on järkevän avauk­sen jälkeistä kohua tarkasti. Van­hat itse pitävät kamalana ajatuk­se­na sitä että oli­si­vat las­ten­sa hoidet­tavina. Minäkin pidän sitä kamalana ajatuksena. 

    Sinäkin Eli­na puhut vain siitä ettet halua olla omien laste­si huol­let­ta­vana. Rohkenisitko sanoa ettet halua ruve­ta hoita­maan äitiäsi? Sama asia taaksepäin?

    Minä en ruven­nut omaa äitiäni hoita­maan, kun hän hal­vaan­tui. Tosin hän pääsi aivan ihanaan van­hainkoti­in, jos­sa itsekin mielu­usti olisin vanhennut.

    Älä Eli­na vähät­tele ulosteis­sa makaamista ja mätäneviä makuuhaavoja.

    En voi kuvitel­la kauheam­paa työtä kuin van­hus­ten­hoito. Kar­man laki on, että min­u­akaan ei sit­ten kukaan hoida.

  29. “Olen seu­ran­nut Utri­on järkevän avauk­sen jälkeistä kohua tarkasti. Van­hat itse pitävät kamalana ajatuk­se­na sitä että oli­si­vat las­ten­sa hoidet­tavina. Minäkin pidän sitä kamalana ajatuksena.”

    Olen aika ihmeis­säni siitä, miten tosis­saan tuo Utri­on avaus tai parem­minkin avau­tu­mi­nen on otet­tu. Eihän moista ihmepil­ler­iä ole ole­mas­sa — ja muutenkin. Ei kai meistä kukaan kuole­maa pelkää, vaan avut­to­muut­ta ja jou­tu­mista muiden armoille. Utrio sanoi jotakuinkin niin, että olisi kiva, jos täältä pää­sisi hel­posti pois.

  30. Älä Eli­na vähät­tele ulosteis­sa makaamista ja mätäneviä makuuhaavoja

    (Olit näköjään kir­joit­tanut Hesari­inkin aiheesta. Tun­nistin retori­ikas­ta ja etu­nimikin täsmäsi.) 

    Aion nyt hie­man vähätel­lä kiel­lostasi huolimatta: 

    Ulosteet ovat nyt ehkä liian pääosas­sa van­hus­ten­hoitoa koske­vis­sa keskusteluis­sa. Kroonikko-osas­ton vuode­poti­laat syövät min­i­maal­isia määriä ja ulosta­vat sen mukaises­ti n. ker­ran viikos­sa yleen­sä pil­lerin avulla. 

    Kenenkään ei tarvitse ulosteis­saan maa­ta hoita­jien puut­teen takia. Kyl­lä kyseessä on sil­loin tahal­liset laimin­lyön­nit, mut­ta sehän keskustelus­sa on tabu. 

    Hoita­jat tekevät parhaansa.. jar­gon, jargon…

  31. “Olen seu­ran­nut Utri­on järkevän avauk­sen jälkeistä kohua tarkasti.” 

    17.9 YLE Radio 1:n Ykkösaa­mus­sa (http://areena.yle.fi/ohjelma/6bff789fff2ffc6b3099f93f0b2dc4db )Sirk­ka-Liisa Kivelä esit­tää Utri­on “järkevään avauk­seen” liit­tyviä osu­via kri­it­tisiä huomioita. 

    Utrio koet­taa samas­sa lähetyk­sessä paika­ta makaaberia lausun­toaan, totea­mal­la avauk­sen­sa olleen van­hus­ten kohtelu­un liit­tyvä sati­iri­nen kannanotto. 

    Avaus oli siis vit­si, mut­ta huono sel­l­ainen. Utri­on tilan­neta­ju yksinker­tais­es­ti pet­ti. Ehkä vit­si oli kuitenkin tarpeelli­nen näpäy­tys joillekin meistä. Ei kan­na­ta uskoa kaikkea, mitä kansakun­nan kaapin päältä lauotaan.

  32. Eli­na: “Kyl­lä kyseessä on sil­loin tahal­liset laimin­lyön­nit, mut­ta sehän keskustelus­sa on tabu.

    Min­un puolestani se ei ole tabu. Kuten jo kir­joitin, van­hus­ten hoito ei ole minus­ta puoleen­savetävää työtä, joten pidän selviönä että laimin­lyön­te­jäkin on. Mikä ei yhtään paran­na asiaa.

    Markku: sati­iri­pa hyvinkin, mut­ta osu­va. Ei huono.

    Utri­on sanailuhan täyt­ti tarkoituk­sen­sa ylen­palt­tis­es­ti: kat­sokaa mikä kohu! Tosin ei siitä mitään käytän­nön seu­rauk­sia ole. Viit­taan Ris­to Pelkosen haas­tat­telu­un (johon ylem­pänä annoin linkin): ei ole tah­toa asian kuntoonsaattamiseen.

    Tosin aina asi­at eivät ole laitok­sis­sa niin huonos­ti kuin yhden käyn­tik­er­ran perus­teel­la voi vaikut­taa. Itse kävin muu­ta­man kuukau­den ajan use­an ker­ran viikos­sa eräässä laitok­ses­sa (ei se yllä kehu­mani ihana van­hainkoti), jos­sa yksi van­hus huusi sydän­täsärkevästi käreäl­lä äänel­lä: “Vet­tä! Vet­tä!” Huusi ja huusi. Koko ajan.

    No. Hänel­lä kyl­lä oli vet­tä nokkala­sis­sa, ja hän­tä autet­ti­in sitä juo­maan. Tuskin hän oli suullisen nielais­sut, kun hän taas huusi: “Vet­tä! Vet­tä!” Siitä var­maan olisi saatu kauhu­jut­tu siitä miten van­huk­sia nään­nytetään janoon. Kauhu­jut­tu se oli minus­takin, siinä mielessä että kauhis­tut­ti aja­tus taan­tu­mis­es­ta sel­l­aiseen tilaan.

  33. “Nykyi­nen malli, jos­sa kaik­il­ta kerätään vero­ja joista mak­se­taan eläk­keet ja sairaan­hoito pakot­taa kaik­ki toim­i­maan samal­la tavalla.”

    Pakot­taa? Samal­la taval­la? Voitko tarken­taa mikä seu­raav­ista esit­tämistäsi ei ole mah­dol­lista tämän päivän Suomessa:

    “Yksi voi jät­tää lapset tekemät­tä ja säästää yksi­tyisen van­hainkodin mak­sui­hin, toinen tehdä run­saasti lap­sia ja kas­vat­taa ne ajatuk­seen, että hoita­vat van­hempiaan kun he tule­vat van­hoik­si, kol­mas tehdä lap­sia ja panos­taa hei­dän koulu­tuk­seen­sa, jot­ta he voivat mak­saa van­hempi­en­sa hoidon kun tule­vat van­hoik­si tai vaan antaa men­nä ja toivoa, että tun­tem­at­tomat ihmiset mak­sa­vat vapaae­htois­es­ti hoidon, kun sitä tarvitaan.”

  34. tcrown: mitään noista listal­lani ole­vista ei voi tehdä. Ain­oa mitä voi tehdä on mak­saa vero­ja. Tietysti voi kieltäy­tyä otta­mas­ta vas­taan tämän veroil­la mak­samansa hoidon ja tehdä mitä tahansa noista listal­la ole­vista, mut­ta sil­loin häviää ne verois­sa mak­samansa rahat, eli käytän­nössä se ei ole vai­h­toe­hto kuin kaik­ista rikkaimmille.

    Se, että joku jut­tu ei ole lail­la kiel­let­tyä ei tarkoi­ta etteikö val­tio voisi tehdä sitä mah­dot­tomak­si tuke­mal­la sen kil­pail­i­joi­ta. Esim. Suomes­sa on tehty mah­dot­tomak­si Ylen kaltaisen tele­vi­sioase­man kehit­tymi­nen, kos­ka on aika vaikea kil­pail­la samal­la alueel­la yhtiön kanssa, jol­la on oikeus verot­taa mui­ta yhtiöitä pysyäk­seen edel­lä kilpailussa.

  35. Rakon ja suolen hallinta edus­taa meille selvästi jotain syväl­lisem­pää kuin, että vaip­pa on märkä tai kui­va. Tai miltä se tun­tuu iholla. 

    Se edus­taa itsemääräämisoikeut­ta, täy­si­val­taisu­ut­ta ja jopa ihmisyyttä. 

    Sik­si tämä “van­huk­set märis­sä vaipois­sa” — fraasi on saanut niin paljon sanan­si­jaa. Se on sym­boli avut­to­muudelle, regres­si­olle jon­nekin vau­va-aikaan. Todel­li­nen kysymys luu­raa ihan jos­sain muual­la kuin jalkovälissä. 

    Enem­män ehkä juuri Utri­on tavoin toivoisin keskustelle mui­ta juon­tei­ta kuin tämän näen­näisen esteet­tisen puolen. 

    Ketä oikeasti kiin­nos­taa kään­net­täänkö jotain puoli­ta­ju­ton­ta ihmistä kak­si vai kolme ker­taa päivässä pystyak­selin­sa ympäri, viedäänkö hänet nuokku­maan vilt­ti­in käärit­tynä ker­ran vai kak­si viikos­sa ulos ja vai­hde­taanko vaip­pa sil­loin vai tällöin.… 

    Ei ketään kiin­nos­ta! Meitä kiin­nos­taa oma mie­len­rauhamme. Ja epäes­teet­tiset asi­at kuten maku­uhaa­vat ovat häiriötekijä.

  36. “Tietysti voi… …tehdä mitä tahansa noista listal­la olevista”

    Ei min­ul­la tähän sit­ten enää paljoa muu­ta lisät­tävää ole kuin että mik­si alen­nut ala-arvoiseen retori­ikkaan, jol­la yrität väit­tää että noin ei olisi? Jonkun kymme­nen pros­entin vero ei todel­lakaan estä mitään noista, ja sitä­pait­si kela kyl­lä osal­lis­tuu läh­es hoitoon kuin hoitoon, oli se sit­ten ostet­tu yksi­tyiseltä tai kunnalta.

  37. “Ketä oikeasti kiin­nos­taa kään­net­täänkö jotain puoli­ta­ju­ton­ta ihmistä kak­si vai kolme ker­taa päivässä pystyak­selin­sa ympäri, viedäänkö hänet nuokku­maan vilt­ti­in käärit­tynä ker­ran vai kak­si viikos­sa ulos ja vai­hde­taanko vaip­pa sil­loin vai tällöin….”

    Aamule­hdessä jokin aika sit­ten kohis­ti­in siitä, että täysin jär­jis­sään ole­via, pidä­tyskyky­isiä, mut­ta huonos­ti liikku­via ikäih­misiä ei aute­ta ves­saan, vaan hei­dän käs­ketään tehdä tarpeen­sa vaip­paan. Sel­l­ainen kohtelu tässä itse kutakin pelottaa.

  38. “Esim. Suomes­sa on tehty mah­dot­tomak­si Ylen kaltaisen tele­vi­sioase­man kehit­tymi­nen, kos­ka on aika vaikea kil­pail­la samal­la alueel­la yhtiön kanssa, jol­la on oikeus verot­taa mui­ta yhtiöitä pysyäk­seen edel­lä kilpailussa.”

    Suomes­sa on puolenkym­men­tä kil­pail­e­vaa kan­vaa, jot­ka välit­tävät uutisia,asiaohjelmia, urheilua , viihdet­tä eli saman­sisältöistä ohjel­maa kuin Ylekin.
    Taivaal­ta löy­tyy lisäk­si n 1000 vaihtoehtoa

  39. tcrown: no jos joutuu heit­tämään sato­ja tuhan­sia euro­ja kaivoon val­i­tak­seen jotain muu­ta kuin julkisen sek­torin van­hus­ten­hoidon, niin kyl­lä se on mon­elle täysin mah­do­ton val­in­ta. Vähän sama jos ryöstäjä sanoo, että rahat vai hen­ki ja sinä puol­lus­telet sitä sil­lä, että kato ihan vapaasti saat vali­ta halu­utko elää.

  40. Liian van­ha: Joo Suomes­sa on myös tanssiryh­miä ja klas­sista musi­ikkia soit­tavia ryh­miä, mut­ta ei yhtään klas­sisen baletin ammat­ti­lais­ryh­mää eikä suun­nilleen yhtään sin­fo­niaorkeste­ria julkisen sek­torin ulkopuolella.

    Et ilmeis­es­ti hok­san­nut, mut­ta minä en väitä etteikö Suomes­sa olisi mui­ta tv-kanavia tai että maail­mas­sa ei olisi mui­ta tv-kanavia. Minä väitän, että Suomes­sa ei ole tilaa kanavalle, jol­la olisi “laadukas­ta” kult­tuu­ri­tar­jon­taa, kos­ka Yle toimii näil­lä markki­noil­la ja verot­taa kil­pail­i­joi­ta tarpeek­si, että pysyy edel­lä kil­pailus­sa. Maail­mas­sa sen sijaan on aivan var­masti kil­pail­i­joi­ta juuri tässä “laadukkaan” kult­tuurin markki­noil­la, kos­ka Yle on niin pieni tek­i­jä, mut­ta läh­es var­masti, jos Ylen annet­taisi­in verot­taa kaikkia näitä kil­pail­i­joi­ta niin, että ne eivät pär­jäisi kil­pailus­sa, niin meil­lä ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta vali­ta Ylen ja jonkun muun tar­joa­jan välillä.

  41. “Minä väitän, että Suomes­sa ei ole tilaa kanavalle, jol­la olisi “laadukas­ta” kult­tuu­ri­tar­jon­taa, kos­ka Yle toimii näil­lä markki­noil­la ja verot­taa kil­pail­i­joi­ta tarpeek­si, että pysyy edel­lä kilpailussa. ”

    Kysymyshän on asi­ak­skun­nan laa­ju­ud­es­ta. Viestin­tä on vain tänään maail­man­laa­juista satel­li­it­tien ja inter­netin kautta.
    Kun satel­li­it­tikanavia on tuhan­sia, myös laadukkai­ta kult­tuurikanavia, intenetistä löy­tyy tuhan­sia laadukkai­ta klas­sisen musi­ikin radio- ja tv-kanavia.Valinnanvaraa ja kil­pailua on enem­män kuin ihmiset kykenevät edes tutkimaan.
    Ja ei mikään estä TV‑4 tai MTV3 lähet­tämästä kult­tuuria. Rahoit­ta­vatko main­os­ta­jat niitä on jo toinen kysymys

    Eikä YLE ole enää pitkään kerän­nyt rahaa muil­ta kanavilta.

Vastaa käyttäjälle Samuli Saarelma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.