Hoidokeista asiakkaita

14.9.2009 · Aihe: _ 

Viimeaikaiset tiedot vanhusten kaltoinkohtelusta joissakin vanhustenhoitolaitoksissa kertovat lähinnä siitä, miten voi käydä, kun asiakas ei saa valita.

Toistan, mitä olen ehdottanut ennenkin. Aiempaan artikkeliin pääset tästä.

Ministerinä annoin vanhustenhoidon laatusuositukset. Puhetta oli, että jos kunnat eivät paranna menoaan, suositukset muuttuvat asetukseksi. Nyt voisi olla sen aika, mutta en silti ryhtyisi normittamaan vanhustenhoitoa. Nykyisin laitoshoitoon pääsee vain niin huonokuntoisia vanhuksia, etteivät laatusuositusten henkilöstönormit oikein riitä. Niiden kiristäminen taas olisi epätarkoituksenmukaista, koska kaikissa kunnissa laitoksiin otettavat vanhukset eivät ole yhtä vaikeahoitoisia.

Valtion pitäisi ottaa selvästi suurempi taloudellinen vastuu vanhustenhoidosta. Valtio maksaa kuntien valtionosuuskertoimissa sinänsä vanhusvoittoisille kunnille rahaa ja paljon, mutta tämä menee ohi kohteen. Laskennalliset valtionosuudet perustuvat vain ikään eivätkä katsoa kuntoa. Vanhukselle tulisi tehdä toimintakyvyn arvio ja valtion maksuosuus pitäisi määrätä tämän perusteella eikä iän. Vain pieni määrä ikäihmisistä tarvitsee raskasta hoitoa, mutta he ovatkin sitten sitä kalliimpia. Jotkut kunnat eivät kertakaikkisesti selviä suuresta määrästä vaikeahoitoisia vanhuksia.

Tuota rahaa ei pitäisi antaa kunnalle vaan hoitosetelinä vanhukselle itselleen. Vanhus tai hänen omaisensa valitsisivat hoitolaitoksen tai kehittäisivät hoitokonseptin itse, esimerkiksi omaishoitona. Tarjontalähtöinen hoito muuttuisi kysyntälähtöiseksi. Huonosti potilaita kohteleva hoitolaitos tuskin tulisi olemaan kovin suosittu.

Kommentit

43 Vastausta artikkeliin “Hoidokeista asiakkaita”

  1. Sylvesteri kirjoitti 14.9.2009 kello 12:38

    “Vanhukselle tulisi tehdä toimintakyvyn arvio ja valtion maksuosuus pitäisi määrätä tämän perusteella eikä iän.”

    Jos tämä ei monimutkaista hallintoa, niin mikä sitten?

    Minun mielestäni homma pitäisi tehdä niin kuin Suomen Kuvalehden edellisessä numerossa kirjoitettiin.

    Valtion otetta kunnista pitää höllätä ja antaa kuntien järjestää asiat omilla tavoilleen. Kunnilla on verotusoikeus ja jos asukkaat haluavat 24/7/365-palvelut, niin he varmaankin ovat valmiita siihen 3%-yksikön korotukseen, mitä se vaatii. Kuntatasolla yksittäisen äänestäjän panos on paljon suurempi kuin valtiotasolla, tämä tarkoittaa myös entistä kattavampaa lähidemokratiaa

    Kaikkia kuntia ei pidä painaa samoihin muotteihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. TL kirjoitti 14.9.2009 kello 13:53

    Alzheimeria sairastava isotätini joutui ensin kunnalliseen hoitokotiin, kun ei kotona enää selvinnyt. Kunto laski kunnan hoidossa dramaattisesti ja sukulaiseni siirsivät tädin yksityiseen hoitokotiin, omaisuutta ja säästöjä kun on asunnon myynnin jälkeen ainakin kuusinumeroinen summa.

    Kohta kahdeksankymppinen fyysisesti hyväkuntoinen täti ei tunnista enää ihmisiä ja elää omissa maailmoissaan. Saa nähdä käykö samoin kuin isomummolle joka eli ikävuodet 90-96 vihanneksena sairaalan sängyssä.

    Tavallaan ymmärrän Kaari Utrion ehdotusta, missään tapauksessa en sitä kuitenkaan kannata. Voi olla että jostain löytyy perillisiä joille omaisuus on tärkeämpi kuin kuolaavan vihanneksen 10 lisäelinvuotta.

    Toivotaan ettei vanhustenhuolto kriisiydy. Mutta yleisesti ottaen toivon myös etteivät länsimaiden suuret ikäluokat käytä koko kertynyttä omaisuuttaan kalliisiin hoitoihin ja elinikänsä pidentämiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Elina kirjoitti 14.9.2009 kello 14:37

    Kaari Utrion esitys on minusta kuitenkin harkinnan arvoinen. TL on oikeassa, että se voi johtaa pillerin väärinkäyttöön. Itsetuhoinen teini varastaa sen mummun kaapista/ puoliksi dementoitunut vaari voi luulla sitä vitamiinipilleriksi jne..jne.

    Sukulaiset voivat kokoontua isomummin pöydän ääreen joulupäivänä. Kun isomummi siitä poistuukin “lepäämään”, niin sukulaispoppoo vain päättelee, että otti nyt sitten terveyskeskuksen jakaman kuolonapin. Ja omaisuuden jako alkaa!

    Ja tässä Kummelin ystäville aiheesta… perintöjä odotellessa.

    http://www.youtube.com/watch?v=yb6Hdt4Q6gY&feature=related

    Noh, valtaosa ihmisistä nyt ei tapa sukulaisiaan rahan takia.. mutta ne harvat saisivat kyllä Utrion mallilla paremmat mahdollisuudet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Artturi kirjoitti 14.9.2009 kello 15:44

    Vanhusten hoidon päätöksentekoa pitäisi enemminkin hajauttaa kuin keskittää valtiolle. Normit ja asetukset pois ja kunnille oikeus olla ottamatta kontolleen kuntaan muuttavien terveydenhuoltoa. Tämä kaikki tietysti pikkuhiljaa hivuttaen eikä kertarysäyksellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Markku kirjoitti 14.9.2009 kello 16:29

    Osmo: “Vanhukselle tulisi tehdä toimintakyvyn arvio ja valtion maksuosuus pitäisi määrätä tämän perusteella eikä iän. Vain pieni määrä ikäihmisistä tarvitsee raskasta hoitoa, mutta he ovatkin sitten sitä kalliimpia. Jotkut kunnat eivät kertakaikkisesti selviä suuresta määrästä vaikeahoitoisia vanhuksia.
    Tuota rahaa ei pitäisi antaa kunnalle vaan hoitosetelinä vanhukselle itselleen. Vanhus tai hänen omaisensa valitsisivat hoitolaitoksen tai kehittäisivät hoitokonseptin itse, esimerkiksi omaishoitona.”

    Sosiaalihuoltolakiin on v. 2006 lisätty säädöksiä ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnista. Näitä arviointeja voisi kenties käyttää valtion maksuosuuden määrittelyssä. Mutta tehdäänkö palvelutarvearvio eri puolilla maata samoin kriteerein? Kriteerien ja arviointikäytäntöjen yhdenmukaisuus tulisi jotenkin taata, jotta menettely olisi luotettava.

    Hoitoseteli on pulmallinen ratkaisu silloin, kun setelin avulla halutaan parantaa huonokuntoisten ihmisten elämäntilannetta. Huonokuntoiset ovat myös huonoja (ja haluttomia) kilpailuttajia.

    Iso osa omaisistakin – jos heitä on – kokee varmasti melkoista avuttomuutta valitessaan vanhukselleen sopivaa hoitopaikkaa. Maallikolta puuttuu usein riittävä hoitopaikkojen toiminnan tuntemus. Hoitopaikkojen hinnoittelukäytännötkin vaihtelevat paljon ja mikään ei takaa, että maallikon kilpailuttama palvelu olisi lopulta laadukkaampi kuin entinen. Kunnissa, joissa vanhusten osuus väestöstä on suuri, kilpailuttaminen ei edes usein ole mahdollista. Ja esim. dementoituneiden vanhusten siirtely markkinatilanteen mukaan paikasta toiseen on myös vanhukselle itselleen henkisesti raskasta.

    Hoitosetelistä hyötyisivät lopulta vain ne, jotka jo nyt jaksavat, osaavat ja joilla on varaa pitää puoliaan vanhusten hoitojärjestelmässä. Niille avuttomille, joita kohdellaan kaltoin, ei setelistä seuraa kuin lisää harmaita hiuksia.

    Ehdotankin järeämpiä keinoja: Valviraan kunnon valvontaresurssit ja rohkeutta jakaa tuntuvia sanktioita niille hoitolaitoksille, joissa kustannustietoisuus ajaa liiaksi laatutietoisuuden edelle. Lisäksi kuntien vanhuspalvelumäärärahojen toistuvaan alibudjetointiin syyllistyvät kuntapäättäjät henkilökohtaisesti tilille sosiaaliasiamiesten ehdottamalla tavalla (so. kriminalisoimalla alibudjetointi). Eiköhän sitä rahaakin ala sitten löytymään – tavalla tai toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ville Komsi kirjoitti 14.9.2009 kello 17:05

    “Vanhus tai hänen omaisensa valitsisivat hoitolaitoksen tai kehittäisivät hoitokonseptin itse – – – Huonosti potilaita kohteleva hoitolaitos tuskin tulisi olemaan kovin suosittu.”

    Mmh. Periaatteessa jees, mutta tuossa “tai hänen omaisensa” on tietty vaara siinäkin, jota jonkun olisi syytä pitää silmällä.

    Ennen vanhaan oli au-kakruille enkelintekijöitä. Syytinkiläiset lienevät perinteisessä maaseutuyhteisössä olleet paremmin turvassa — oletan — kun naapurit tunsivat käppänän ja lisäksi vahtivat toisiaan.

    Nykyään voin hyvin kuvitella hoitoratkaisuja, joihin verrattuna syanidikapseli olisi armeliaampi. Ja siinä vaiheessa hälytyskellot soimaan, jos kunnan lafkalle määritellään tulostavoite, kumpaan suuntaan tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Evert The NeveRest kirjoitti 14.9.2009 kello 21:34

    Aleksandr Solzhenitsynia soveltaen Suomesta voisi kirjoittaa Nobel-kirjan “Vanhainkotien saaristo”.

    Valtio voisi todella ottaa vanhukset huoltaakseen. Moni ei tiedä, että Suomessa on Njeuvostoliittolainen muuttokielto, eli kunnat torjuvat kotipaikkalain 3 pykälän toisen momentin nojalla ikäihmisten muuttamista esim. synnyinkuntaansa tai lastensa kotikuntaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. K-Veikko kirjoitti 15.9.2009 kello 1:39

    Varakkaat vanhukset.

    Jotenkin tässä keskustelussa en ymmärrä milloin puhutaan sosiaaliturvasta (köyhäinhoidosta) ja milloin vanhusten palveluista.

    Suuri osa kunnan vanhuksista (ja siten laitosten asukeista) on hyvätuloisia ja jopa varakkaita (maaseudun mummokin saattaa omistaa miljoonien arvoisen maatilan).

    Otetaanko tuloillaan ja säästöillään toimeentulevan vanhuksen tarpeet huomioon kunnallisessa hoidossa?
    Onko hoitolaitosten hinnoittelu vähintään kustannusvastaavaa?
    Myydäänkö vanhuksille heidän haluamiaan lisäpalveluja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 15.9.2009 kello 5:24

    Laitoshoidon maksu on tulosidonnainen. Se on pääsääntöisesti 82 prosenttia tuloista (eläkkeestä). Omaisuus ei Suomessa vaikuta maksuun toisin kuin monessa muussa maassa. Maksu ei saa ylittää kustannuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Liian vanha kirjoitti 15.9.2009 kello 8:40

    Ongelma on, että ei tavallinen pulliainen ole hyvä ostaja. Etenkään geriatarian asiantuntijuutta ei ostajalla ole ja hallinnossakin se on harvinainen asiantuntijuus.
    Vaikka tuo asikas tuntuukin hyvältä niin ei se toimi käytännössä.
    1. Ostajalta puuttuu asiantuntijuus
    2. Lapsia on enää yksi tai kaksi ja muuttoliikeen vuoksi he asuvat kaukana, joten konrolli ei käytännössä toimi ja kun työ sitoo entistä enemmän niin eivät he jouda vahtimaan hoitoa.
    Kunta voi myöntää setelin vain omalla alueellaan oleviin laitoksiin, joten matkatkin ovat este ja jos toinen puolsiosita haluaa asua kotipaikkakunnalla niin ei avioparin erottaminenkaan ole helppoa.
    Ja kontrolli edellyttää, että välit vanhempien ja lasten välillä ovat kunnossa, ei niin yleistä kuin kuvitellaan

    Eli summa summarum

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Artturi kirjoitti 15.9.2009 kello 10:28

    Liian vanha: Ostajalla ei tarvitse olla asiantuntijuuta geriatriassa aivan samoin kuin missään muussakaan, eli ei tarvitse tietää miten hyviä autoja kasataan tai kestäviä taloja tehdään. Kuluttajan täytyy ainoastaan pystyä erottamaan hyvä geriatri huonosta.

    Tämän voi tehdä esim. vertailemalla hoitotuloksia tai kuuntelemalla asiantuntijoita tai läheisten suosituksia.

    Minusta tämä asenne, että koska lapset asuvat kaukana heidän varaan ei voi laskea vanhustenhoitoa on hölmö. Lapset asuvat kaukana osaksi siitä syystä, että heidän ei tarvitse huolehtia vanhemmistaan. Sitten kun vanhus haluaisi muuttaa lapsen kanssa samalle paikkakunnalle, jotta lapsi voisi huolehtia hänestä se kielletään. (ks. Egypti-mummo)

    “Ja kontrolli edellyttää, että välit vanhempien ja lasten välillä ovat kunnossa, ei niin yleistä kuin kuvitellaan”

    No tässähän olis sitten hyvä syys pitää ne välit kunnossa, jos kontrolli sitä edellyttää. Jos vanhukset olis riippuvaisempia lapsistaan, ne vois myös olla vähän ymmärtäväisempiä nuorten ihmisten erilaisille elintavoille ja meidän yhteiskunta ei olis sosiaalisesti niin konservatiivinen.

    Osmo:”Laitoshoidon maksu on tulosidonnainen. Se on pääsääntöisesti 82 prosenttia tuloista (eläkkeestä). Omaisuus ei Suomessa vaikuta maksuun toisin kuin monessa muussa maassa.”

    Onpas uskomattoman typerää. Tämä ajatus siitä, että suomalaisen ei ole sopivaa käyttää säästöjään elämiseen on typerä ja se läpäisee koko sosiaaliturvajärjestelmän ja ihmisten ajattelun, kun tälläkin blogilla vaaditaan ihan tosissaan, että valtio maksaisi ihmisten asuntolainan, jos työ menee alta.

    Tämä on taas yksi keino subventoida pääomatuloja työtulon yli, koska vanhojen päivien varalle ei kannata hankkia suurta eläkettä vaan paljon varallisuutta. (Oletan, että pääomatulot eivät kasvata eläkettä)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Liian vanha kirjoitti 15.9.2009 kello 13:00

    “Tämän voi tehdä esim. vertailemalla hoitotuloksia tai kuuntelemalla asiantuntijoita tai läheisten suosituksia.”

    Yksityiset hoitolaitokset eivät juurikaan julkaise mitään tuloksia ja pyrkivät peittämään ongelmat ostamalla valittajat hiljaisiksi.
    Asiantuntijat puhuvat yleisellä tasolla ja esim dementian syvällisen tuntemus ei aukene jollain yleisellä selostuksella.
    Läheiseilläkin on harvoin viimeaikaisia kokemuksia , yksityiselllähän omistajat ja taloustilanteet muuttuvat nopeasti ja hoidon laatukin samoin.

    Ja läheinenkin voi olla ostetu hiljaiseksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Liian vanha kirjoitti 15.9.2009 kello 13:03

    “Minusta tämä asenne, että koska lapset asuvat kaukana heidän varaan ei voi laskea vanhustenhoitoa on hölmö. Lapset asuvat kaukana osaksi siitä syystä, että heidän ei tarvitse huolehtia vanhemmistaan. ”

    Höpö höpö, kuka miettii 20-vuotiaan muuttaessan jostain peräkylästä Helsinkiin, että muutta vain vapautuakseen huolehtimasta vanhemmistaan joskus 30-40 vuoden kuluttua.

    Suomessa muutetaan työn perässä eniten OECD maista, joten etäisyydet vanhempiin ovat tulos joustavista työmarkkinoiosta, ei sen vuoksi että halutaan paeta vanhempia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Artturi kirjoitti 15.9.2009 kello 15:13

    Liian vanha:”Yksityiset hoitolaitokset eivät juurikaan julkaise mitään tuloksia ja pyrkivät peittämään ongelmat ostamalla valittajat hiljaisiksi.”

    Jos uskot omaan väitteesi, niin miten selität sen, että markkinoille ei ole ilmaantunut yksityistä hoitolaitosta, joka julkaisee tuloksensa?

    Et ymmärtänyt toista pointtiani. Lapset muuttaisivat vanhempiensa luo, kun he tulevat vanhaksi tai vanhemmat lastensa luo, jos vanhustenhoito ei olisi ulkoistettu valtiolle.

    Etäsyydet vanhempiin ovat tulosta kannustimista. Jos ihmiset voivat luottaa siihen, että heidän vanhemmistaan pidetään huolta, niin tottakai he muuttavat työn perässä kauemmaksi kuin tilanteessa, jossa vastuu hoidosta on heidän harteillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Liian vanha kirjoitti 15.9.2009 kello 15:16

    “Onpas uskomattoman typerää. Tämä ajatus siitä, että suomalaisen ei ole sopivaa käyttää säästöjään elämiseen on typerä ja se läpäisee koko sosiaaliturvajärjestelmän ja ihmisten ajattelun, kun tälläkin blogilla vaaditaan ihan tosissaan, että valtio maksaisi ihmisten asuntolainan, jos työ menee alta.”

    Tämäkin on helppo kiertää: Siirretään omaisuus lapsille hyvissä ajoin ja pidetään itsellä vain nautintaoikeus.
    Näinhän tekevät mm maajussit sukupolvenvaihdoksessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Evert The NeveRest kirjoitti 15.9.2009 kello 20:47

    “Vanhus tai hänen omaisensa valitsisivat hoitolaitoksen tai kehittäisivät hoitokonseptin itse, esimerkiksi omaishoitona.”

    Brittein saarilla puolet eläkeikää lähestyvistä haluaisi viettää vanhuutensa ulkomailla. Mitenkä on Suomessa? Verotusta rukattiin v. 2006 niin, että ulkomailla asuva eläkeläinen maksaa verot Suomeen, myös kunnallisveron.

    Miksei valtio voisi järjestää halukkaille vanhuuden päiviä jossain paratiisisaarilla edullisesti ja laadukkaasti. Näin tasattaisiin vanhuspalveluiden kysyntähuippuja – ei ole järkevää mitoittaa niitä jonkin maksimikohortin mukaan. Kukaties näitä malleja jossain jo sovelletaankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. nos kirjoitti 15.9.2009 kello 21:22

    Jonkun mielestä asiakas on aina oikeassa, mutta usein asiakas voi painua muualle jos homma ei kiinnosta. Vanhus, joka osaa kilpailuttaa, ei apua yleensä tarvitse. Tämä asenne kanssaihmisiä kohtaan alkaa muistuttamaan jotain synkkää keskiaikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. riku kirjoitti 15.9.2009 kello 22:33

    “Vanhukselle tulisi tehdä toimintakyvyn arvio ja valtion maksuosuus pitäisi määrätä tämän perusteella eikä iän.”

    kenen hommaa tämä arviointi olisi?

    “Tuota rahaa ei pitäisi antaa kunnalle vaan hoitosetelinä vanhukselle itselleen. ”

    voisiko samaa konseptia käyttää lasten päivähoidossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Riitta kirjoitti 15.9.2009 kello 23:18

    “Minusta tämä asenne, että koska lapset asuvat kaukana heidän varaan ei voi laskea vanhustenhoitoa on hölmö. Lapset asuvat kaukana osaksi siitä syystä, että heidän ei tarvitse huolehtia vanhemmistaan. Sitten kun vanhus haluaisi muuttaa lapsen kanssa samalle paikkakunnalle, jotta lapsi voisi huolehtia hänestä se kielletään. (ks. Egypti-mummo)”

    Olen kerrankin kanssasi täysin samaa mieltä. Jos olisin yhtään paranoidi, niin arvelisin yhtenä syynä olevan sen, että ketään ei halutakaan päästää seuraamaan vanhempiensa hoitoa liian läheltä. Siinähän voi joutua vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. K-Veikko kirjoitti 16.9.2009 kello 2:52

    “Laitoshoidon maksu on tulosidonnainen.”

    Mielestäni kunnallisen laitoshoidon hinnoittelun pitää kattaa kaikki kustannukset plus vähän päälle. Menontasaus hoidetaan sitten sosiaaliluukun kautta, maksujen ei välttämättä tarvitse nousta.

    Tämän seurauksena laitoksista voisi kehittyä palvelukeskuksia. Niihin olisi helppo lisätä uusia palveluja kysynnän mukaan. Asiakaskunta monipuolistuisi ja uusien asiakkaiden mukanaan tuoman rahan ja uusien palvelujen myötä viihtyisyys ja yhteisöllisyys lisääntyisi.

    Moni asiakas olisi varmaan halukas käyttämään sen 18% eläkkeestään laitoksen lisäpalveluihin, ellei sitten yksityinen kilpailija tarjoa parempaa palvelua samalla rahalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.9.2009 kello 7:56

    Yksi vanhainkotipaikka maksaa noin 4000 euroa kuussa. Kansaneläke on vajaat 600 euroa kuussa. Aika vähän on neljän tonnin eläkkeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Susanna kirjoitti 16.9.2009 kello 7:49

    Laitoksissa, joissa on kerätty yhteen isompi joukko hoidettavia, voi tapahtua asukkien ihmisyydelle jonkilainen osittainen konkurssi. Tutkijat osaavat varmasti antaa ilmiölle hienomman kuvauksen, mutta näin on tapahtunut mm kehitysvammaisten keskuslaitoksissa. Ihmisyksilöstä hoidokiksi ja kasvottomaksi massaksi luisuminen altistaa kaltoinkohtelulle ja työyhteisöön voi hyvistä tarkoituksista huolimatta pesiytyä kulttuuri, jossa muuten epäsopiva kielenkäyttö ja käytös muuttuvat hiljaisesti sallituiksi. Uskon, että moni hoitotyön ammattilainen tunnistaa ilmiön. Tämä ilmiö voi olla yksi selitys vanhusten kaltoinkohtelun yleisyydelle Suomessa.

    Muun muassa tästä syystä vanhoja, pitkäaikaissairata tai vammaisia ihmisiä ei pitäisi hoitaa lainkaan suurissa laitoksissa. Pitäisi myös varoa liian yhdenmukaisen diagnoosin tai taustan ympärille kerättyä hoidettavien joukkoa.

    Toivoisin, että meillä olisi tulevaisuudessa hoito- ja asumispalveluissa malli, jossa olisi monipuoliset ja joustavat kotiin tuodut palvelut. Tämän lisäksi tarvittaan pieniä hoito- tai asumisyksiköitä, joihin kootaan eri taustaisia asiakkaita. Heterogeenisyys tuulettaisi hoitokulttuuria ja siihen mahdollisesti pesiytyneitä pimeitä puolia. Se myös rikastaisi asiakkaiden elämää avaamalla mahdollisuuksia kanssakäymiseen myös muihin kuin omaa ryhmää edustaviin henkilöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Liian vanha kirjoitti 16.9.2009 kello 10:13

    “Et ymmärtänyt toista pointtiani. Lapset muuttaisivat vanhempiensa luo, kun he tulevat vanhaksi tai vanhemmat lastensa luo, jos vanhustenhoito ei olisi ulkoistettu valtiolle.”

    Ei mikään laki velvoita lapsia huolehtimaan vanhemmista. Ja jos vanhempi vaatii 24/7/365 hoitoa niin ei se työssä käyvältä lapselta onnistu vaikka vanhempi muuttaisikin lähelle.
    Asunnot ovayy mysö niin pieneiä, että kahta sukupolvea mahtuu harvaan

    “Jos ihmiset voivat luottaa siihen, että heidän vanhemmistaan pidetään huolta, niin tottakai he muuttavat työn perässä kauemmaksi kuin tilanteessa, jossa vastuu hoidosta on heidän harteillaan.”

    Harva jää 30 -40 vuodeksi pankolle makoilemaan joutilaana ja odottamaan vanhempien vanhenemista.
    On toki näitä peräkammarin poikiakin, mutta kalliiksi tulee heidänkin elättäminen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Anna-Liisa kirjoitti 16.9.2009 kello 10:19

    Sitä hämmästyttävän yleistä (perillisten?) kauhistelun aihetta, että vanhuksen kaikki tulot menevät hoitopaikkamaksuihin, en käsitä. Jos kerran tuloja on, miksei ihmisen tarvitse omaa elämistään kustantaa? Olen jopa taipuvainen ajattelemaan, että omaisuuskin voitaisiin ottaa käyttöön hoitopaikkakustannusten peittämiseksi. Tämä kuitenkin vaatisi laajempaa pohdintaa kuin tulojen käyttäminen elämiseen.

    Jos tuloja (tai omaisuutta) ei ole eikä tulonhankkimiskykyä, on länsimaisen sivistyneen yhteiskunnan huolehdittava kansalaisestaan, tietenkin. On kuitenkin masentavaa lukea arkkiatri Risto Pelkosen haastattelu Tahto parantaa vanhustenhoitoa puuttuu verkko-Hesarista 16.9.2009.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 16.9.2009 kello 10:22

    On tuohon valvontaankin ratkaisu: Joku perustaa valvontayrityksen joka käy tarkistamassa hoidon laadun säännöllisesti .

    Ostamisen periaatehan on, että ostaja saa niin hyvää laatua kuin hän kykenee määrittelemään ja valvomaan.
    Valvonta on tärkeää kaikessa b-2-b busineksessa, mutta kuluttajamarkkinoilla tämä tapa ei ole yleistynyt ja niinpä kuluttajat ovat yritysten armoilla.
    Oikeuksiensa puolustaminen suurta yritystä vastaan on vaikeaa ja kallista. Suuret yritykset käyttävät häikäiselmättä hyödyksi oikeuslaitoksen hitautta.

    Valvojan palkkaaminen on kallista ,mutta jos ostajia olisi useita niin se jakaa kuluja.
    Palvelujen ostamsiessa unohdetaan, että se maksaa ja vaatii resursseja.
    Ostamisen ja valvonnan kulut ovat 5-10 % oston arvosta ja näissä sosiaalipalveluissa varmaan enemmän

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Samuli Saarelma kirjoitti 16.9.2009 kello 11:44

    Artturi:”Tämä ajatus siitä, että suomalaisen ei ole sopivaa käyttää säästöjään elämiseen on typerä ja se läpäisee koko sosiaaliturvajärjestelmän ja ihmisten ajattelun,”

    Ensinnäkään tuo ei päde läpi sosiaaliturvajärjestelmän. Jos sinulla pankkitili pullottaa rahaa, niin et saa toimeentulotukea, vaikka tulosi olisivat nolla.

    Toiseksi omaisuuden huomioinnista sosiaaliturvajärjestelmissä ei ole mitenkään yksiselitteisesti hyvä juttu. Olen samaa mieltä, että olisi hyvä, jos ihmiset itse kantaisivat vastuuta jossain määrin sosiaaliturvastaan säästämällä pahan päivän varalle. Tämän toteuttaminen inhimillisesti on kuitenkin aika vaikeaa. Tuohan tarkoittaisi nimittäin sitä, että jotta ihmiset saataisiin säästämään pahan päivän varalle, pitäisi säästöistä riippumattoman perustason olla aika surkea.

    Jos toteutettaisiin vain se, että ne, joilla on säästöjä, maksavat sitten itse enemmän ja muut saavat enemmän valtiolta, niin tämä juuri kannustaisi olemaan säästämättä. Tämä saattaa olla osaltaan vaikuttamassa siihen, että toimeentulotuen varassa olevan köyhät elävät köyhemmin kuin heidän tarvitsisi. Jos esim. käy pätkätyössä ja kerää sinä aikana säästöjä, niin sitten työttömäksi pudotessa oletetaan, että ihminen käyttää näitä rahoja toimeentulonsa varmistamiseen ja vasta niiden loputtua alkaa saada vastikkeetonta toimeentulotukea.

    Tämä johtaa siihen, että pätkätyöläisen kannattaa panna kaikki rahansa palamaan silloin töissä ollessaan, koska niiden jääminen pankkitilille ei auta häntä mitenkään ollessaan toimeentulotuen varassa. Tämä taas on älytöntä, koska sen vuoksi niiden ihmisten, joiden pitäisi olla kaikkein säästäväisimpiä koko yhteiskunnassa (koska tulot ovat epävarmimpia) kannattaa pitää pankkitilinsä mahdollisimman lähellä nollaa.

    Minusta siis omaisuutta ei ole järkeä ottaa huomioon vastikkeetonta sosiaaliturvarahaa jaettaessa tai julkisten palveluiden hinnoittelussa, koska se johtaa vain säästäväisten ihmisten rankaisuun (kun ohjauksen pitäisi olla juuri päinvastainen). Perustulo on jälleen tässäkin se yksinkertaisin ja toimivin ratkaisu.

    Mainitsemasi pääoma_tulot_ ovat sitten eri asia. Ne voidaan toki ottaa huomioon tukia säädettäessä siinä, missä muutkin tulot (tai perustulossa niitä voidaan verottaa siinä, missä ansiotulojakin). Samoin mainitsemasi asuntolaina on red herring, koska siinä ei kyse ole omaisuuden ottamisesta huomioon tukea katsottaessa, vaan omaisuuden kerryttämisen. Tätä ei tietenkään ole tarpeen tukea verorahoilla.

    Osmo:”Laskennalliset valtionosuudet perustuvat vain ikään eivätkä katsoa kuntoa. Vanhukselle tulisi tehdä toimintakyvyn arvio ja valtion maksuosuus pitäisi määrätä tämän perusteella eikä iän.”

    Tämä johtaisi sitten kuntien kannustimina siten, että vanhusten kuntoon saaminen tai kunnossa pitäminen ei olisi enää niin kannattavaa. Kun vanhukset rapistuisivat, he toisivat lisää rahaa kunnan kassaan. Jos tuki on riippumaton vanhusten kunnosta, kannattaa kunnan tehdä kaikkensa pitääkseen vanhukset hyvässä kunnossa, mikä tietenkin pitäisi olla kaiken vanhushuollon ensisijainen tavoite, ei se, että niitä vihanneksia pidetään kalliilla elossa sairaaloiden vuodeosastoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Artturi kirjoitti 16.9.2009 kello 13:06

    Liian vanha:”Ei mikään laki velvoita lapsia huolehtimaan vanhemmista.”

    Ei niin. Entä sitten?

    “Ja jos vanhempi vaatii 24/7/365 hoitoa niin ei se työssä käyvältä lapselta onnistu vaikka vanhempi muuttaisikin lähelle.”

    No sitten pitää varmaan ostaa vanhustenhoitopalveluita!

    “Asunnot ovayy mysö niin pieneiä, että kahta sukupolvea mahtuu harvaan”

    No sitten pitää asua ahtaasti tai muutta isompaan.

    “Harva jää 30 -40 vuodeksi pankolle makoilemaan joutilaana ja odottamaan vanhempien vanhenemista.”

    Eikä kukaan ole sitä onneksi ehdottanutkaan. Luulisi, että olist lukenut tekstini paremmin, kun sentään lainaat suoraan: “Lapset muuttaisivat vanhempiensa luo, kun he tulevat vanhaksi tai vanhemmat lastensa luo, jos vanhustenhoito ei olisi ulkoistettu valtiolle.”

    “Suuret yritykset käyttävät häikäiselmättä hyödyksi oikeuslaitoksen hitautta.”

    Ehkä, mutta suurilla yrityksillä on usein kaikista arvokkaimmat brändit kuin pienillä yrityksillä. Siksi suurilla yrityksillä on suuremmat kannustimet pitää asiakkaistaan huolta.

    Samuli Saarelma: Oon toki samaa mieltä siitä, että on todella typerää pakottaa vähävaraiset asemaan, jossa heidän ei kannata säästää pahan päivän varalle. Minusta tämä on syytä varmistaa karsimalla harkinnanvaraisia tukia ja muuttamalla kaikki valtion pakottamat tulonsiirrot perustuloksi.

    “Ensinnäkään tuo ei päde läpi sosiaaliturvajärjestelmän.”

    Totta. Liioittelin.

    “Tuohan tarkoittaisi nimittäin sitä, että jotta ihmiset saataisiin säästämään pahan päivän varalle, pitäisi säästöistä riippumattoman perustason olla aika surkea.”

    Tai se tarkoittaa sitä, että tuen pitää olla niille surkea, jotka ovat hassanneet rahansa ja niille ok, joilla ei ole juuri ollut mahdollisuuksia säästää.

    Byrokraatti ei pysty tekemään tätä erottelua, mutta markkinat pystyvät, koska noin pääpiirteittäin ihmiset haluavat auttaa jälkimmäisiä, mutta eivät edellisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Elina kirjoitti 16.9.2009 kello 14:38

    Näissä “vanhus vaipoissa, hui kamalaa” -keskusteluissa aina oletetaan lähtökohtana, että itse hoidokki ilman muuta asettaisi omat lapsensa hoitajina etusijalle kasvottomaan kunnan työntekijään nähden.

    Olen totaalisen toisilla linjoilla.

    Mikään ei ole minulle kauheampi tulevaisuuden näkymä kuin lapseni minua hoitamassa. Minä toivon ja suorastaan vaadin, että he saavat aivan rauhassa keskittyä lapsiinsa, työhönsä ja omaan elämäänsä.

    Ehkä olen länsimaalaisuuden epäyhteisöllisyyden hapattama, mutta minusta sukupolvien ketjuun ei kuulu vanhempiensa hoitaminen.

    Minä olen hoitanut lapseni, he hoitakoot omansa. Se riittäköön.

    Minusta on suorastaan perverssi, sietämätön ja äärimmäisen vastenmielinen ajatus, että omat lapseni joutuisivat jotenkin alapääni kanssa tekemisiin. Koko asiasta puhuminenkin saa ihoni broileriksi.

    Syntymä olkoon se ensimmäinen ja viimeinen kerta sitä lajia…

    Eli kiitos vain kaikille työtä tekeville siitä huonostakin hoidosta. Kelpaa minulle aivan mainiosti, jos niin huonosti käy, että kroonikko-osastolle päädyn!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Artturi kirjoitti 16.9.2009 kello 16:29

    Elinalla on hyvä pointti, eli että ihmisillä on erilaisia käsityksiä hyvästä hoidosta. Siksi oliskin parasta, että ihmiset saisivat itse valita.

    Yksi voi jättää lapset tekemättä ja säästää yksityisen vanhainkodin maksuihin, toinen tehdä runsaasti lapsia ja kasvattaa ne ajatukseen, että hoitavat vanhempiaan kun he tulevat vanhoiksi, kolmas tehdä lapsia ja panostaa heidän koulutukseensa, jotta he voivat maksaa vanhempiensa hoidon kun tulevat vanhoiksi tai vaan antaa mennä ja toivoa, että tuntemattomat ihmiset maksavat vapaaehtoisesti hoidon, kun sitä tarvitaan.

    Nykyinen malli, jossa kaikilta kerätään veroja joista maksetaan eläkkeet ja sairaanhoito pakottaa kaikki toimimaan samalla tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Anna-Liisa kirjoitti 16.9.2009 kello 17:26

    Elina: “Näissä “vanhus vaipoissa, hui kamalaa” -keskusteluissa aina oletetaan lähtökohtana, että itse hoidokki ilman muuta asettaisi omat lapsensa hoitajina etusijalle kasvottomaan kunnan työntekijään nähden.

    Olen seurannut Utrion järkevän avauksen jälkeistä kohua tarkasti. Vanhat itse pitävät kamalana ajatuksena sitä että olisivat lastensa hoidettavina. Minäkin pidän sitä kamalana ajatuksena.

    Sinäkin Elina puhut vain siitä ettet halua olla omien lastesi huollettavana. Rohkenisitko sanoa ettet halua ruveta hoitamaan äitiäsi? Sama asia taaksepäin?

    Minä en ruvennut omaa äitiäni hoitamaan, kun hän halvaantui. Tosin hän pääsi aivan ihanaan vanhainkotiin, jossa itsekin mieluusti olisin vanhennut.

    Älä Elina vähättele ulosteissa makaamista ja mätäneviä makuuhaavoja.

    En voi kuvitella kauheampaa työtä kuin vanhustenhoito. Karman laki on, että minuakaan ei sitten kukaan hoida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Riitta kirjoitti 16.9.2009 kello 23:35

    “Olen seurannut Utrion järkevän avauksen jälkeistä kohua tarkasti. Vanhat itse pitävät kamalana ajatuksena sitä että olisivat lastensa hoidettavina. Minäkin pidän sitä kamalana ajatuksena.”

    Olen aika ihmeissäni siitä, miten tosissaan tuo Utrion avaus tai paremminkin avautuminen on otettu. Eihän moista ihmepilleriä ole olemassa – ja muutenkin. Ei kai meistä kukaan kuolemaa pelkää, vaan avuttomuutta ja joutumista muiden armoille. Utrio sanoi jotakuinkin niin, että olisi kiva, jos täältä pääsisi helposti pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Elina kirjoitti 17.9.2009 kello 8:46

    Älä Elina vähättele ulosteissa makaamista ja mätäneviä makuuhaavoja

    (Olit näköjään kirjoittanut Hesariinkin aiheesta. Tunnistin retoriikasta ja etunimikin täsmäsi.)

    Aion nyt hieman vähätellä kiellostasi huolimatta:

    Ulosteet ovat nyt ehkä liian pääosassa vanhustenhoitoa koskevissa keskusteluissa. Kroonikko-osaston vuodepotilaat syövät minimaalisia määriä ja ulostavat sen mukaisesti n. kerran viikossa yleensä pillerin avulla.

    Kenenkään ei tarvitse ulosteissaan maata hoitajien puutteen takia. Kyllä kyseessä on silloin tahalliset laiminlyönnit, mutta sehän keskustelussa on tabu.

    Hoitajat tekevät parhaansa.. jargon, jargon…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Markku kirjoitti 17.9.2009 kello 10:02

    “Olen seurannut Utrion järkevän avauksen jälkeistä kohua tarkasti.”

    17.9 YLE Radio 1:n Ykkösaamussa (http://areena.yle.fi/ohjelma/6bff789fff2ffc6b3099f93f0b2dc4db )Sirkka-Liisa Kivelä esittää Utrion “järkevään avaukseen” liittyviä osuvia kriittisiä huomioita.

    Utrio koettaa samassa lähetyksessä paikata makaaberia lausuntoaan, toteamalla avauksensa olleen vanhusten kohteluun liittyvä satiirinen kannanotto.

    Avaus oli siis vitsi, mutta huono sellainen. Utrion tilannetaju yksinkertaisesti petti. Ehkä vitsi oli kuitenkin tarpeellinen näpäytys joillekin meistä. Ei kannata uskoa kaikkea, mitä kansakunnan kaapin päältä lauotaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Anna-Liisa kirjoitti 17.9.2009 kello 12:13

    Elina: “Kyllä kyseessä on silloin tahalliset laiminlyönnit, mutta sehän keskustelussa on tabu.

    Minun puolestani se ei ole tabu. Kuten jo kirjoitin, vanhusten hoito ei ole minusta puoleensavetävää työtä, joten pidän selviönä että laiminlyöntejäkin on. Mikä ei yhtään paranna asiaa.

    Markku: satiiripa hyvinkin, mutta osuva. Ei huono.

    Utrion sanailuhan täytti tarkoituksensa ylenpalttisesti: katsokaa mikä kohu! Tosin ei siitä mitään käytännön seurauksia ole. Viittaan Risto Pelkosen haastatteluun (johon ylempänä annoin linkin): ei ole tahtoa asian kuntoonsaattamiseen.

    Tosin aina asiat eivät ole laitoksissa niin huonosti kuin yhden käyntikerran perusteella voi vaikuttaa. Itse kävin muutaman kuukauden ajan usean kerran viikossa eräässä laitoksessa (ei se yllä kehumani ihana vanhainkoti), jossa yksi vanhus huusi sydäntäsärkevästi käreällä äänellä: “Vettä! Vettä!” Huusi ja huusi. Koko ajan.

    No. Hänellä kyllä oli vettä nokkalasissa, ja häntä autettiin sitä juomaan. Tuskin hän oli suullisen nielaissut, kun hän taas huusi: “Vettä! Vettä!” Siitä varmaan olisi saatu kauhujuttu siitä miten vanhuksia näännytetään janoon. Kauhujuttu se oli minustakin, siinä mielessä että kauhistutti ajatus taantumisesta sellaiseen tilaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. tcrown kirjoitti 17.9.2009 kello 13:31

    “Nykyinen malli, jossa kaikilta kerätään veroja joista maksetaan eläkkeet ja sairaanhoito pakottaa kaikki toimimaan samalla tavalla.”

    Pakottaa? Samalla tavalla? Voitko tarkentaa mikä seuraavista esittämistäsi ei ole mahdollista tämän päivän Suomessa:

    “Yksi voi jättää lapset tekemättä ja säästää yksityisen vanhainkodin maksuihin, toinen tehdä runsaasti lapsia ja kasvattaa ne ajatukseen, että hoitavat vanhempiaan kun he tulevat vanhoiksi, kolmas tehdä lapsia ja panostaa heidän koulutukseensa, jotta he voivat maksaa vanhempiensa hoidon kun tulevat vanhoiksi tai vaan antaa mennä ja toivoa, että tuntemattomat ihmiset maksavat vapaaehtoisesti hoidon, kun sitä tarvitaan.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Artturi kirjoitti 17.9.2009 kello 16:07

    tcrown: mitään noista listallani olevista ei voi tehdä. Ainoa mitä voi tehdä on maksaa veroja. Tietysti voi kieltäytyä ottamasta vastaan tämän veroilla maksamansa hoidon ja tehdä mitä tahansa noista listalla olevista, mutta silloin häviää ne veroissa maksamansa rahat, eli käytännössä se ei ole vaihtoehto kuin kaikista rikkaimmille.

    Se, että joku juttu ei ole lailla kiellettyä ei tarkoita etteikö valtio voisi tehdä sitä mahdottomaksi tukemalla sen kilpailijoita. Esim. Suomessa on tehty mahdottomaksi Ylen kaltaisen televisioaseman kehittyminen, koska on aika vaikea kilpailla samalla alueella yhtiön kanssa, jolla on oikeus verottaa muita yhtiöitä pysyäkseen edellä kilpailussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Elina kirjoitti 17.9.2009 kello 19:26

    Rakon ja suolen hallinta edustaa meille selvästi jotain syvällisempää kuin, että vaippa on märkä tai kuiva. Tai miltä se tuntuu iholla.

    Se edustaa itsemääräämisoikeutta, täysivaltaisuutta ja jopa ihmisyyttä.

    Siksi tämä “vanhukset märissä vaipoissa” – fraasi on saanut niin paljon sanansijaa. Se on symboli avuttomuudelle, regressiolle jonnekin vauva-aikaan. Todellinen kysymys luuraa ihan jossain muualla kuin jalkovälissä.

    Enemmän ehkä juuri Utrion tavoin toivoisin keskustelle muita juonteita kuin tämän näennäisen esteettisen puolen.

    Ketä oikeasti kiinnostaa käännettäänkö jotain puolitajutonta ihmistä kaksi vai kolme kertaa päivässä pystyakselinsa ympäri, viedäänkö hänet nuokkumaan vilttiin käärittynä kerran vai kaksi viikossa ulos ja vaihdetaanko vaippa silloin vai tällöin….

    Ei ketään kiinnosta! Meitä kiinnostaa oma mielenrauhamme. Ja epäesteettiset asiat kuten makuuhaavat ovat häiriötekijä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. tcrown kirjoitti 17.9.2009 kello 22:09

    “Tietysti voi… …tehdä mitä tahansa noista listalla olevista”

    Ei minulla tähän sitten enää paljoa muuta lisättävää ole kuin että miksi alennut ala-arvoiseen retoriikkaan, jolla yrität väittää että noin ei olisi? Jonkun kymmenen prosentin vero ei todellakaan estä mitään noista, ja sitäpaitsi kela kyllä osallistuu lähes hoitoon kuin hoitoon, oli se sitten ostettu yksityiseltä tai kunnalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Riitta kirjoitti 17.9.2009 kello 23:21

    “Ketä oikeasti kiinnostaa käännettäänkö jotain puolitajutonta ihmistä kaksi vai kolme kertaa päivässä pystyakselinsa ympäri, viedäänkö hänet nuokkumaan vilttiin käärittynä kerran vai kaksi viikossa ulos ja vaihdetaanko vaippa silloin vai tällöin….”

    Aamulehdessä jokin aika sitten kohistiin siitä, että täysin järjissään olevia, pidätyskykyisiä, mutta huonosti liikkuvia ikäihmisiä ei auteta vessaan, vaan heidän käsketään tehdä tarpeensa vaippaan. Sellainen kohtelu tässä itse kutakin pelottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Liian vanha kirjoitti 18.9.2009 kello 8:15

    “Esim. Suomessa on tehty mahdottomaksi Ylen kaltaisen televisioaseman kehittyminen, koska on aika vaikea kilpailla samalla alueella yhtiön kanssa, jolla on oikeus verottaa muita yhtiöitä pysyäkseen edellä kilpailussa.”

    Suomessa on puolenkymmentä kilpailevaa kanvaa, jotka välittävät uutisia,asiaohjelmia, urheilua , viihdettä eli samansisältöistä ohjelmaa kuin Ylekin.
    Taivaalta löytyy lisäksi n 1000 vaihtoehtoa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Artturi kirjoitti 18.9.2009 kello 8:20

    tcrown: no jos joutuu heittämään satoja tuhansia euroja kaivoon valitakseen jotain muuta kuin julkisen sektorin vanhustenhoidon, niin kyllä se on monelle täysin mahdoton valinta. Vähän sama jos ryöstäjä sanoo, että rahat vai henki ja sinä puollustelet sitä sillä, että kato ihan vapaasti saat valita haluutko elää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Artturi kirjoitti 18.9.2009 kello 14:07

    Liian vanha: Joo Suomessa on myös tanssiryhmiä ja klassista musiikkia soittavia ryhmiä, mutta ei yhtään klassisen baletin ammattilaisryhmää eikä suunnilleen yhtään sinfoniaorkesteria julkisen sektorin ulkopuolella.

    Et ilmeisesti hoksannut, mutta minä en väitä etteikö Suomessa olisi muita tv-kanavia tai että maailmassa ei olisi muita tv-kanavia. Minä väitän, että Suomessa ei ole tilaa kanavalle, jolla olisi “laadukasta” kulttuuritarjontaa, koska Yle toimii näillä markkinoilla ja verottaa kilpailijoita tarpeeksi, että pysyy edellä kilpailussa. Maailmassa sen sijaan on aivan varmasti kilpailijoita juuri tässä “laadukkaan” kulttuurin markkinoilla, koska Yle on niin pieni tekijä, mutta lähes varmasti, jos Ylen annettaisiin verottaa kaikkia näitä kilpailijoita niin, että ne eivät pärjäisi kilpailussa, niin meillä ei olisi mahdollisuutta valita Ylen ja jonkun muun tarjoajan välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Liian vanha kirjoitti 21.9.2009 kello 9:24

    “Minä väitän, että Suomessa ei ole tilaa kanavalle, jolla olisi “laadukasta” kulttuuritarjontaa, koska Yle toimii näillä markkinoilla ja verottaa kilpailijoita tarpeeksi, että pysyy edellä kilpailussa. ”

    Kysymyshän on asiakskunnan laajuudesta. Viestintä on vain tänään maailmanlaajuista satelliittien ja internetin kautta.
    Kun satelliittikanavia on tuhansia, myös laadukkaita kulttuurikanavia, intenetistä löytyy tuhansia laadukkaita klassisen musiikin radio- ja tv-kanavia.Valinnanvaraa ja kilpailua on enemmän kuin ihmiset kykenevät edes tutkimaan.
    Ja ei mikään estä TV-4 tai MTV3 lähettämästä kulttuuria. Rahoittavatko mainostajat niitä on jo toinen kysymys

    Eikä YLE ole enää pitkään kerännyt rahaa muilta kanavilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus