Asuntotulon vero

Blogilla on ihme­tel­ty, miten joku voi kek­siä niin hul­lunkurisen asian kuin oman asun­to­tu­lon vero – vero siitä vuokras­ta, jon­ka kuvit­teel­lis­es­ti mak­saa itselleen. Vaikea­ta sitä on ihmis­ten ollutkin ymmärtää, ja sik­si se on pois­tunut. Tämän seu­rauk­se­na taas vuokral­la- asum­i­nen on hyvin tyh­mää, kos­ka sitä verote­taan nyt asum­istapah­tu­mana ankaram­min kuin omistusasumista.

Yritän havain­no­lis­taa asi­aa kahdel­la kaveruk­sel­la, jot­ka asu­vat ident­ti­sis­sä omis­tusasun­nois­saan Tam­pereel­la ja Turus­sa. He saa­vat molem­mat vuo­den työpestin ris­ti­in tois­t­en­sa asuin­paikkakun­nil­ta, ja vai­h­ta­vat asun­to­ja, menevät siis asumaan toinen tois­t­en­sa asun­toi­hin. Mak­sa­vat he toisilleen vuokraa tai ei, molem­pia verote­taan lasken­nal­lis­es­ta vuokras­ta. Asum­i­nen­han ei ole vastik­kee­ton­ta, kos­ka se perus­tuu vai­h­tokaup­paan.  Lop­putu­losta ei voi pitää neu­traali­na, eikä sitä voi selit­tää pois sil­lä, ettei vai­h­tokaup­paa pitäisi verottaa.

Olete­taan, että pankki­lainan korko ja asun­non vuokratuot­to ovat samal­la tasol­la. Jos pitää asun­non hin­nan ver­ran rahaa pankissa ja mak­saa korol­la vuokran, joutuu mak­samaan veroa pankki­tal­lu­tuk­sen koros­ta samal­la kun vuokranan­ta­ja joutuu mak­samaan veroa vuokras­ta. Jos nos­taa rahat pankista ja ostaa sen asun­non, val­tion vero­tu­lot asum­istapah­tu­mas­ta pois­tu­vat. Sik­si vuokral­la-asu­jat joutu­vat mak­samaan paljon enem­män veroa välil­lis­es­ti tai välit­tömästi kuin omis­tusasu­jat ja sik­si kaikkien kan­nat­taa muut­taa edes naamioitu­un omistusasuntoon.

Naamioin­ti tapah­tuu näin: Sen sijaan että A vuokraa asun­non B:lle, A ”myy” asun­non B:lle sopimuk­sel­la, jos­sa molem­mat sitoutu­vat siihen, että B:n muut­taes­sa pois täl­lä on oikeus ja velvol­lisu­us myy­dä asun­to takaisin A:lle van­hal­la hin­nal­la. A lain­oit­taa asun­tokau­pan kokon­aan. Tämän jäl­keen B ei mak­sakaan vuokraa vaan korkoa, joka taas on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen toisin kuin vuokra. Täl­laiseen keinot­telu­un var­maan jokin pykälä kek­sitään, mut­ta esimerk­ki on tarkoitet­tu havain­nol­lis­ta­maan vain sitä, että vero­tus ei ole omis­tus- ja vuokra-asun­non välil­lä neutraalia.

Siitä saisi neu­traalin joko siten, että vuokrat­u­lo olisi vero­ton­ta tai siten, että vuokra olisi vero­tuk­ses­sa (pääo­mat­ulovero­pros­entin ver­ran) vähen­nyskelpoista, mut­ta vain yhtiö­vastik­keen ylit­tävältä osalta.

Kun asun­to­tu­loa ei verote­ta, on tietysti vähän outoa, että asun­to­lainan korko tulon­hankkimisku­lu­na verovähennyskelpoinen.

Ongel­mallista on sekin, että niil­lä, jot­ka omis­ta­vat omis­tusasun­non, myös auto-. ja pur­jevenelainan korko on vero­tuk­ses­sa vähen­nyskelpoinen, kun taas vuokral­la asu­val­la ei tätä vähen­nys­mah­dol­lisu­ut­ta ole. Voihan tosi­asi­as­sa pur­jevet­tä vas­taan ote­tun lainan aina naamioi­da asu­jn­to­lainaksi, jos vain on se asunto.

68 vastausta artikkeliin “Asuntotulon vero”

  1. Vero­tus ei ylipään­sä ole vuokraamisen ja omis­tamisen välil­lä neu­traalia, esimerkik­si veneen tai juh­la­pu­vun vuokraa­ja mak­saa samoin enem­män veroja.

    Jos tälle jotain halu­aisi tehdä, enkä ole var­ma onko se tarpeel­lista tai toiv­ot­tavaa, niin äkkiseltää yksinker­taisin ratkaisu olisi yleinen omaisu­usvero. Niin kuin var­al­lisu­usvero oli, mut­ta ilman alarajaa.

    1. veneen tai juh­la­pu­vun vuokraa­ja mak­saa samoin enem­män veroja.
      Juh­la­pu­vus­ta osta­ja 22 % arvon­lisäveroa ja vuokraa­ja 26 % yhtiöveroa…

  2. Kiin­teistövero ylös ja vuokrat­u­lon pääo­mat­ulovero alas. Ongel­ma ratkaistu. Joku Soi­ni var­masti itkee kiin­teistöverostakin, mut­ta elämä on.

  3. Tuo viimeinen kom­ment­ti kulu­tus­lu­ot­toko­roista ei auenne kaikille. Kyse siis lie­nee siitä, että henkilö sen sijaan että lyhen­täisi asun­tovelka­ansa, ostaa veneen. Täl­löin korko­jen verovähen­nysoikeus säi­lyy täys­määräisenä. Tämä on peri­aat­teessa sama asia kuin se, että jatkaa asun­to­lainan lyhen­nys­tä, mut­ta ostaa veneen velak­si. Täl­löin veneen lainan korot eivät ole verovähennyskelpoisia.

    Asun­to­tu­lon ver­tailu yhtiö­vastik­keeseen on toimi­va ratkaisu sil­loin, kun asun­to on taloy­htiössä. Omakoti­talon kohdal­la joutuu yhtiö­vastik­keen korvikkeek­si han­kali­in lasku­toim­i­tuk­si­in, jois­sa on kuvit­teel­lisia arvo­ja mukana (remont­ti­va­rauk­set ym).

    Huo­matkaa myös, että tässä blo­gia­r­tikke­lis­sa käsitel­ty ongel­ma kos­kee myös omana asun­tona käyte­tyn omis­tusasun­non myyn­tivoiton veroa. Myyn­tivoit­to on reaal­ista vain, jos henkilö/perhe muut­taa paikkakun­nalle, mis­sä asun­to­jen hin­tata­so ei ole nou­dat­tanut lähtö­paikkakun­nan kehi­tys­tä. Jos muute­taan esimerkik­si pääkaupunkiseudun sisäl­lä, myös muu­ton kohteen hin­ta on (toden­näköis­es­ti) nous­sut samaa tah­tia kuin muu­ton lähtöpaikan.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että myyn­tivoiton vero­tus sor­taa hin­tata­soltaan nou­se­val­la paikkakun­nal­la omis­tusasu­jaa, joka joutuu muut­ta­maan. Asun­non hin­nan nousu kun ulos­mi­tataan vain muut­ta­jil­ta. Esimerkik­si 28% myyn­tivoiton vero ja 100% hin­tata­son nousu tarkoit­taisi sitä, että per­he jou­tu­isi (velat­tomana) muut­ta­maan noin 14% entistä pienem­pään asuntoon.

  4. Kir­joitin tän­mn oikeas­t­aan edel­liseen kanankop­pi-keskustelu­un, mut­ta kyl­lä se tähänkin sopinee.

    Erilli­nen asun­to­tulen vero­tus pois­tet­ti­in v. 1992 sääde­tyssä uud­is­tuk­ses­sa, jos­sa asun­to­tu­lon vero­tus, kun­nalli­nen kiin­teistö­tu­lon hark­in­tavero­tus, katu­mak­su ja mant­taal­i­mak­su kor­vat­ti­in kun­nal­lisel­la kiin­teistöverol­la. Ode oli juuri sil­loin pudon­nut eduskun­nas­ta yhdek­si kaudeks-.

    Sinän­sä asum­is­tu­lon vero oli aivan kohtu­ulli­nen ja lähti peri­aat­tes­ta, että vero­tuk­sen tulee olla suh­teessa verov­elvol­lisen veron­mak­sukykyyn. Oma asun­to ver­rat­tuan vuokral­la asumiseen paran­taa veron­mak­sukykyä. Muis­taak­seni mui­hin tuloi­hin lisät­ty pro­gres­si­ivis­es­ti verotet­tu asun­to­tu­lo oli 3 % asun­non tietyn kyn­nysar­von ylit­tävästä verotusarvosta.

    Kuten huo­maamme, kiin­teistövero siis on yksi asun­to­tu­lon vero­tuk­sen muo­to. Omakoti­talon omis­ta­ja mak­saa sen suo­raan ja asun­to-osak­keen omis­ta­ja vastik­keessa asun­to-osakey­htiön kautta.

    Vuokranata­jalle ja vastike (ja siihen sisäl­tyvä kiin­teistöveron osuus)on vero­tuk­ses­sa vähennsykelpoinen erä. Vuokr­la­ia­nen ei siis peri­aat­teessa vuokras­taan joudu kah­ta ker­taa verot­te­tuk­si kiinteistöverosta.

    kts eduskun­na pöytäkir­jat vlta 1991.

    Kir­jalli­nen kysymys 303

    Laine ym.: Kiin­teistöveron toteuttamisesta
    luopumisesta

    Eduskun­nan Her­ra Puhemiehelle

    Hal­li­tus on ehdot­tanut vuokrasään­te­lyn purkamista uusien
    asun­to­jen osalta. Ensi vuo­den tulo- ja menoarvioesitykseen
    liit­tyy eräitä asumiskus­tan­nuk­sia lisääviä toimenpide-
    ehdo­tuk­sia. Vuokrasään­te­lyn purkami­nen tulisi nostamaan
    asumiskus­tan­nuk­sia. Samanaikaises­ti hal­li­tus jatkaa
    valmis­telu­ja kiin­teistövero­tuk­seen siir­tymis­es­tä, joka niin
    ikään tulisi merk­it­semään asumiskus­tan­nusten kohoamista.
    Lisäk­si on pelät­tävis­sä, että korko­r­a­situs tulee edelleen
    kas­vat­ta­maan asumisen kustannuksia.
    Eräis­sä julk­isu­u­teen tulleis­sa tiedois­sa on arvioitu
    kiin­teistöveron avul­la kerät­tävän vero­tu­lo­ja jopa neljä kertaa
    enem­män kuin nyky­isin kerätään katu­mak­su­jen, manttaalimaksujen
    ja muiden kiin­teistöön kohdis­tu­vien mak­su­jen muo­dos­sa. Yleisesti
    onkin arvioitu, että kiin­teistövero­tuk­seen siirtymisen
    tarkoituk­se­na ei ole vero­tuk­sen yksinker­tais­t­a­mi­nen vaan
    vero­tuk­sen kiristäminen.
    Nykyisessä tilanteessa tulisi pidät­täy­tyä kaik­ista pieni- ja
    keski­t­u­loisi­in kohdis­tu­vista vero­tuk­sen kiristämis­toimista sekä
    eri­tyis­es­ti asumiskus­tan­nusten lisäämisestä.
    Edel­lä ole­van perus­teel­la ja val­tiopäiväjärjestyk­sen 37 §:n 1
    moment­ti­in viitat­en esitämme kun­nioit­tavasti valtioneuvoston
    asianomaisen jäse­nen vas­tat­tavak­si seu­raa­van kysymyksen:
    Aikooko Hal­li­tus luop­ua asumiskus­tan­nusten nousua
    merk­it­sevän uuden kiin­teistöveron toteuttamisesta?

    Helsingis­sä 23 päivänä lokaku­u­ta 1991

    Ensio Laine Pekka Leppänen
    Eila Rim­mi Asko Apukka
    Iivo Polvi
    Eduskun­nan Her­ra Puhemiehelle

    Val­tiopäiväjärjestyk­sen 37 §:n 1 momen­tis­sa mainitussa
    tarkoituk­ses­sa Te, Her­ra Puhemies, olette 23 päivänä lokakuuta
    1991 päivä­tyn kir­jeenne ohel­la toimit­tanut valtioneuvoston
    asianomaiselle jäsenelle jäl­jen­nök­sen kansane­dus­ta­ja Ensio
    Laineen ym. näin kuu­lu­vas­ta kir­jal­lis­es­ta kysymyk­ses­tä n:o 303:
    Aikooko Hal­li­tus luop­ua asumiskus­tan­nusten nousua
    merk­it­sevän uuden kiin­teistöveron toteuttamisesta?
    Vas­tauk­se­na kysymyk­seen esitän kun­nioit­tavasti seuraavaa:
    Hal­li­tu­so­hjel­man mukaan asun­to­tu­lon verotuksesta,
    kiin­teistö­tu­lon hark­in­tavero­tuk­ses­ta ja katu­mak­sus­ta luovutaan
    ja ne kor­vataan kiin­teistöverol­la. Samas­sa yhtey­dessä on
    tarkoi­tus pois­taa manttaalimaksu.
    Hal­li­tu­so­hjel­man mukaisen uud­is­tuk­sen käsit­te­ly on vasta
    alku­vai­heessa, eikä veropo­h­jan laa­ju­ut­ta sen enem­pää kuin
    muitakaan uuden jär­jestelmän sisäl­löl­lisiä yksi­tyisko­htia ole
    vielä ratkaistu.
    Kysymyk­sen perusteluis­sa viitataan eri­tyis­es­ti uudesta
    veros­ta aiheutu­vaan asumiskus­tan­nusten lisäämiseen. Huolimatta
    siitä, että uud­is­tuk­sen valmis­telu on vielä kesken, on syytä
    tode­ta, että uud­is­tuk­ses­sa pois­tet­taisi­in nykyisiä
    asumiskus­tan­nuk­sia rasit­ta­vat katu­mak­su ja asun­to­tu­lon verotus.
    Lisäk­si vero­tus yksinker­tais­tu­isi, kun katumaksu,
    kiin­teistö­tu­lon hark­in­tavero­tus ja asun­to­tu­lon verotus
    kor­vat­taisi­in yhdel­lä vero­muodol­la eli kiinteistöverolla.
    Kiin­teistöveroa koske­va selvi­tystyö veror­a­situk­sen ja
    vero­tuo­ton muu­tok­sia koskevine ver­tailu­laskelm­i­neen on
    parhail­laan valmis­teil­la. Muun muas­sa sen vuok­si, hal­li­tus ei
    tässä vai­heessa ole vielä tehnyt lop­ullista päätöstä
    kiin­teistöveron toteuttamisesta.
    Helsingis­sä 26 päivänä mar­rasku­u­ta 1991

    Val­tio­varain­min­is­teri Iiro Viinanen

  5. Ei verot­ta­ja voi ruve­ta laske­maan kaikkien juh­la­puku­jen arvo­ja. Omaisu­usvero on hallinnol­lis­es­ti aivan liian han­kala ver­rat­tuna tuo­hon hait­taan. Vero­tuk­sen eri­lainen kohtelu on ehkä rel­e­vant­tia auto­jen, asun­to­jen ja suurien venei­den kohdal­la, mut­ta ei muuten.

    Jos ongel­ma halu­taan kor­ja­ta, pitäisi tehdä asum­is­tu­losta verol­lista tai vuokrat­u­losta vero­ton­ta. Ensim­mäi­nen vai­h­toe­hto on hallinnol­lis­es­ti hiukan han­kala (pitäisi arvioi­da asum­is­tu­lon määrä) ja poli­it­tis­es­ti mah­do­ton. Toinen vai­h­toe­hto on sub­ven­taa­tio asumiseen, kaven­taa veropo­h­jaa ja pakot­taa korot­ta­maan vääristäväm­pää ansio­tuloveroa. Mitään tekemät­tä jät­tämi­nen tekee heiken­tää vuokra­markki­noiden toimivu­ut­ta, joka las­kee työvoiman liiku­vu­ut­ta ja pakot­taa ihmiset tekemään jär­jet­tömiä asun­tosi­joituk­sia älyt­tömil­lä velka­vivuil­la, aiheut­taen näp­pärästi asun­toku­plia ja finanssikri­ise­jä. Itse val­it­sisin ensim­mäisen vaihtoehdon.

  6. “Juh­la­pu­vus­ta osta­ja 22 % arvon­lisäveroa ja vuokraa­ja 26 % yhtiöveroa…”

    Ettäkö uuden asun­non osta­ja ei mak­sa asun­nos­taan alv:tä? Tämä oli min­ulle täysin uutta.

    1. Kos­ka asun­to on jopa vuokrat­tavaa frakkia påitkäaikaisem­pi hyödyke, sen hin­nas­sa pääo­man koron vaiku­tus on isom­pi, eikä siitä mak­se­ta arvonlisäveroa.

  7. Mut­ta kun sen juh­la­pu­vun on ker­ran ostanut, niin sen käytöstä seu­raa­van ker­ran ei mak­se­ta veroa. Ei toki ihan sama asia kuin asun­to­jen kanssa.

    Olen antanut itsel­leni ker­toa että Suo­mi erot­tuu, muutenkin kuin asun­to­jen suh­teen, muista maista siinä että meil­lä ylipään­sä keskimäärin use­am­min omis­te­taan ennem­min kuin vuokrataan. Seli­tyk­sek­si on tar­jot­tu “kult­tuuriero­ja”, joka on aina jotenkin epämääräistä ja epäi­lyt­tävää, olisiko kyse ihan vaan verotuksesta?

  8. Jep Osmo. Juuri noin raf­fi­noidusti eräs tun­net­tu asun­tomarkki­natutk­i­ja asi­aa min­ulle selit­ti aikoinaan kun asun­to­tu­lon vero­tus oli juuri poistettu. 

    Tot­takai, jos ajatel­laan että on asun­to jon­ka joku antaa vuokralle, ja joku toinen sen vuokraa pitäen rahansa pankissa, he “kär­sivät” ver­rat­tuna siihen että joku ostaa sen asun­non itselleen vas­taaval­la rahamääräl­lä ja olla möllöttää.
    Tämä selvä. 

    Mut­ta kuten Pyy­lu­o­ma sanoi, vero­tus ei ole vuokraamisen ja omis­tamisen välil­lä muutenkaan neu­traalia. Ja jos tälle tosi­aan halu­taan tehdä jotain, niin var­al­lisu­usvero sit­ten takaisin.

    Var­al­lisu­usveron varovainen ja vain san­gen suuria omaisuuk­sia koske­va come­back voisi olla asi­aakin, mut­ta itse ajat­te­len noin eri perus­teel­la (veropo­h­jan laa­jen­t­a­mi­nen) kuin neu­traal­ius vuokraamisen ja omis­tamisen välillä.

    Heitä joil­la ei ole ostamiseen tarvit­tavaa rahaa, aute­taan tulon­si­ir­roin. Joi­ta siis kannatan. 

    Vero­tuk­sen yksinker­taisu­us ja ns. yleisen oikeusta­jun mukaisu­us ovat hyviä omi­naisuuk­sia. Ensim­mäi­nen ei automaat­tis­es­ti tarkoi­ta yövar­ti­javal­tio­ta ja jälkim­mäi­nen ei ole automaat­tis­es­ti populismia.

  9. Asun­to­tu­lon avul­la asun­to­lainan korkovähen­nys voidaan pois­taa. Ilman asun­to­tu­loa­han men­täisi­in siihen, että ei ote­ta asun­to­lainaa, vaan sijoi­tus­lainaa, jon­ka korot voi luon­nol­lis­es­ti vähen­tää vero­tuk­ses­sa. Jos asun­nos­ta tulisi asun­to­tu­loa, niin tämä por­saan­reikä voitaisi­in tukkia.

    Asun­to­tu­losta samoin kuin muista pääo­mat­u­loista voisi tehdä kiin­teän vähen­nyk­sen, esimerkik­si 5000 euroa vuodessa, jota pienem­mät korkomenot eivät vaikut­taisi verotukseen.
    Val­taosa ihmi­sistä ei jou­tu­isi mak­samaan asun­to­tu­losta lainkaan veroa.

  10. Näperte­len noiden vero­tuk­seen liit­tyvien tieto­jär­jestelmien paris­sa. Joten on paikallaan, että tuon vähän toisen­laisen näkökul­man tähän vero­tus­touhu­un. Se mitä olen ihme­tel­lyt vero­tuk­sen suh­teen on, miten sen toimeen­panoon liit­tyvät toimen­piteet vaa­ti­vat paljon henkilöresursse­ja jo siitä syys­tä, että vero­tus on mon­imutkaista. Monikaan ei ihan ymmär­räkkään mitä se mon­imutkaisu­us merk­it­see jär­jestelmien kannal­ta. Jos halu­aa tehdä muu­tok­sia vero­tuk­seen, se vaatii aika paljon työtä ennen kun se saadaan aikaisek­si jär­jestelmi­in. Tämä johtuu vero­tuk­sen mon­imutkaisu­ud­es­ta. Eri­lais­ten sään­tö­jen ja poikkeuk­sien real­isoi­tu­mi­nen jär­jestelmien toimin­nas­sa ei ole ihan yksinker­tainen jut­tu. Puhu­mat­takaan niiden ymmärtämis­es­tä. Minä näen tässä yhden posi­ti­ivisen tek­i­jän joka saat­taa vaikut­taa vero­tuk­seen sen yksinker­tais­tamisek­si, se on työvoimaresurssien vähen­e­m­i­nen. Henkilöstön määrä vähe­nee, joten jot­ta saadaan tehokkut­ta, täy­tyy vero­tus­ta yksinkertaistaa.

    Kun halu­taan vero­tuk­ses­ta tehdä oikeu­den­mukaisem­paa, se tarkoit­taa lisää sään­töjä ja siten lisää mon­imutkaisu­ut­ta ja lisää työtä ja lisää resursse­ja ja lisää kus­tan­nuk­sia ja muu­tok­set vaa­ti­vat vielä enem­män töitä ja rahaa.

  11. Ai niin vielä, miet­tikääs miten esimerkik­si kiin­teistövero määräy­tyy, siihen vaikut­ta­vat eri tekijät 🙂

  12. Osmo:“Tämän seu­rauk­se­na taas vuokral­la- asum­i­nen on hyvin tyhmää, ”

    Ei se ole ollenkaan vält­tämät­tä tyh­mää. Riip­puu vuokral­la asumisen hin­nas­ta, joka muo­dos­tuu yllä­tys, yllä­tys myös muus­ta kuin yhteiskun­nan sub­ven­tioista. Tämä asun­to­tu­lon­vero­tuskäytän­tö tekee vuokral­la asumis­es­ta vähem­män houkut­tel­e­van kuin muuten, mut­ta se ei tarkoi­ta etteikö ihmiset silti pyrk­isi val­it­se­maan itselleen sopiv­in­ta vaihtoehtoa.

  13. Pur­jeve­neen pitkäikäisyys jo lähen­telee asun­to­ja. Lasikuitu­vene kestää hel­posti pari- kolmekym­men­tä vuotta.

  14. Kyl­lähän se asuinki­in­teistön kiin­teistövero on taval­laan asun­to­tuloveroa, mut­ta mielestäni huono sel­l­ainen. Ensin­näkin veron pitäisi olla näkyvämpi ja toisek­si se saisi olla suh­teessa asu­jan veron­mak­sukykyyn parem­min kuin nykyi­nen kiinteistövero.
    Min­un mielestäni asun­to­tu­loa voisi verot­taa ja tuo kiin­teistövero pois­taa, jos löy­det­täisi­in oikeu­den­mukainen ja hallinnol­lis­es­ti help­po tapa laskea tuo tulo. Tuol­loin asun­tove­lan korot ja asun­non remont­tiku­lut (myös asun­toy­htiön kaut­ta mak­se­tut) pitäisi olla vähennyskelpoisia.

  15. “niil­lä, jot­ka omis­ta­vat omis­tusasun­non, myös auto-. ja pur­jevenelainan korko on vero­tuk­ses­sa vähennyskelpoinen”

    tää oli mulle uutinen.

  16. Joren kom­ment­ti on kiin­nos­ta­va. Mon­imutkaisu­us on hait­taa, se tuot­taa jär­jestelmiä jot­ka on työläitä pyörit­tää, vaikea muut­taa ja mah­do­ton johtaa kun niistä ei enää kukaan ymmär­rä yhtään mitään. IT-ihmisille tämä on päivän­selvää kos­ka sen kokee päivit­täin konkreettisesti

    Jaakko Kian­der ennusti pari vuot­ta sit­ten että viimeistään tätä nyky­istä seu­raa­va hal­li­tus tekee ver­ou­ud­is­tuk­sen, Suomes­sa se tehdään vajaan 20 vuo­den välein. Eli vero­tus­ta selkeytetään kar­si­mal­la vähen­nyk­siä, yhdis­tämäl­lä verokan­to­ja, jne. Jon­ka jäl­keen poli­itikot rupea­vat niitä pikkuhil­jaa lisäämään, ja kun vero­tus on taas tarpeek­si sotkus­sa niin tehdään verouudistus…

    Rahali­ikenne, tili­tiedot, kir­jan­pito, jne. on dig­i­tal­isoitunut vauhdil­la. Täl­lä on sem­moinen mie­lenki­in­toinen seu­raus, että kun tieto on peri­aat­teessa saatavil­la niin vaikka­pa pienyri­tys­ten vero­tus­ta voisi hoitaa vähän niin kuin palka­nsaa­jienkin, eli verot­ta­ja keräisi tiedot suo­raan ja tek­isi veroe­hdo­tuk­sen. Kun ei enää ole omia kir­jo­ja, niin tarvit­seeko olla oma kirjanpito?

  17. Osmo, aja­tus on hölmö 😀 Kokon­aisu­udessaan Suomen ongel­ma ei ole syr­jäy­tymi­nen tai työt­tömyys. Ne ovat pieniä tek­i­jöitä, jot­ka kos­ket­ta­vat vain har­vo­ja. Suomen ain­oa todel­line yteiskun­nalli­nen ongel­ma on pääomaköyhyys.

    Pääo­maköy­hyys on osit­tain his­to­ri­al­lista perua, mut­ta suuri syy­li­nen on virheelli­nen veropoli­ti­ik­ka ja sään­nöste­ly sotien jäl­keen. Siinä vai­heessa, kun olisi pitänyt lähteä rak­en­ta­maan var­al­lisu­ut­ta, tehti­in täysin vääriä val­in­to­ja. Nyt kär­simme siitä.

  18. Jos vuokralaisen ase­maa heiken­netään, vuokrahuoneis­to­jen perus­tamis­tukia pois­te­taan ja vero­tus­ta muute­taan lyhyel­lä aikavälil­lä, voisi olet­taa, että muu­tok­sil­la on vaiku­tus­ta vuokra-asumisen suo­sioon. Tämähän edelleen automaat­tis­es­ti tarkoit­taa sitä, että vuokra-asumisen muo­to­ja ei kan­na­ta kehit­tää, vaan vastapoo­lia eli omis­tusasum­ista pitää kiristää. Mik­si ihmiset vihaa­vat toisi­aan niin paljon?

  19. Oman polkupyörä­tu­lon vero. Miet­tikää, mikä verotet­ta­va säästö syn­tyy polkupyöräil­i­jälle: ei tarvitse mak­saa ben­saveroa, autoveroa, ajoneu­von vuosit­taista käyt­töveroa jne.

    Verolle vaan moinen liian säästäväi­nen elämäntapa.

  20. Jokunen vuosi sit­ten kuun­telin jonkun Viro­laisen esi­tys­tä, jos­sa tämä ker­toi, että kyl­lä, Virossa on euroop­palaisit­tain alhainen yri­tysvero­pros­ent­ti. Mut­ta vero­tuk­sen suo­ravi­ivaisu­u­den ja vähen­nyk­sien ja tukien puut­teen vuok­si yri­tys­ten todel­lisu­udessa mak­samat verot ovat käytän­nössä samal­la tasol­la muun euroopan kanssa. Muis­taak­seni mainit­si sak­salaiset yri­tyk­set Lufthansa ja Mer­cedes-Benz (saat­toi olla joki muukin auton­va­lmis­ta­ja) joiden todel­liset verot ovat negatiiviset.

    Tästä on sen ver­an aikaa, että mitään parem­pia viit­teitä ei ole tar­jo­ta, ja on myös mah­dol­lista, että Viro­laiset poli­itikotkin ovat sotke­neet tilanteen jo vähennyksillään.

  21. Osmo: Kos­ka asun­to on jopa vuokrat­tavaa frakkia påitkäaikaisem­pi hyödyke, sen hin­nas­sa pääo­man koron vaiku­tus on isom­pi, eikä siitä mak­se­ta arvon­lisäveroa.

    Arvon­lisäveroa mak­set­ti­in jo pääo­mas­ta ja korko mak­se­taan siten myös arvonlisäverosta.

    Voidaan argu­men­toi­da — kuten Osmo tekee — että eri­lainen veroko­htelu on jonkin­lainen sub­ven­tio omis­tu­a­sumiselle. Argu­ment­ti ei ole täysin väärä, mut­ta riit­tävän hatara, että yllä tcrown­in ja tpyy­lu­o­man esit­tämät kysymyk­set jäävät osit­tain vaille tyy­dyt­tävää vastausta. 

    Oleel­lisem­paa olisi kuitenkin tarkastel­la tätä “reilu­u­den” sijaan tehokku­uskysymyk­senä. Vuokran verot­tamista voi pitää “epäreilu­na” vain, jos sil­lä fak­tis­es­ti on esimerkik­si merkit­tävä vuokria nos­ta­va vaikutus. 

    Näin näyt­täisi ole­van pin­ta­puolis­es­ti, kos­ka vuokraamisen tekem­i­nen kan­nat­ta­mat­tomam­mak­si saisi ihmiset asumaan itse omis­tamis­saan asun­nois­sa sen­si­jaan, että vuokraa­vat niitä eteen­päin, mut­ta tämä ei kestä lähempää tarkastelua, kos­ka (läh­es) jokainen asuu jossain.

    Asun­tomarkki­noil­la on sel­l­ainen tilanne yleen­sä, että tar­jon­nan kat­so­taan ole­van ver­rat­tain jäykkää. Näi­nollen vuokran vero kohtaan­tuu vuokranan­ta­jille. Tämä tarkoit­taa, että vuokralaisen mak­sama vuokra on oikeas­t­aan läh­es yksi­no­maan riip­pu­vainen kysynnästä. 

    Kyse on samas­ta ilmiöstä kuin USA:n pres­i­dentin­vaalin kam­pan­jas­sa esi­in­tynyt kysymys ben­saveron kesäalen­nuk­ses­ta. Yksikään talousti­eteil­i­jä ei puo­lus­tanut sitä, kos­ka kesän hin­tapi­ik­ki johtuu tar­jon­nan jäykkyyk­sistä, joten veron pois­to olisi men­nyt täysin ben­sakaup­pi­aiden taskuun.

    Omis­tusasumises­sa asumisen verot­ta­mi­nen sen­si­jaan vaikut­taa suo­raan omis­ta­ju­u­den kan­nus­timeen. Aika moni omakoti­talon rak­en­ta­va per­he ryhtyy hom­maan sik­si, että omas­sa asun­nos­sa asum­i­nen on suh­teessa halvem­paa ja itse rak­en­t­a­mi­nen halvem­paa kuin van­han ost­a­mi­nen. Tiedän ainakin kolme per­het­tä, jot­ka ovat rak­en­ta­neet itse omakoti­talon juuri sik­si, että ovat laske­neet sen edulliseksi. 

    Täl­lä taval­la ainakin itse raken­net­tu­ja omakoti­talo­ja tulee markki­noille. Jos rak­en­tamisen kan­nus­timeen tulisi merkit­tävä heiken­nys, itse rak­en­t­a­mi­nen vähenisi. Tämä puolestaan vähen­täisi asum­isväljyyt­tä, kun keskilu­ok­ka asu­isi ennem­min riv­i­talos­sa vuokralla. 

    Osmo ei ole argu­men­toin­ut tässä sil­lä, että asum­isväljyyt­tä ehkä pitäisikin vähen­tää. Sel­l­ainen argu­ment­ti on tietenkin vali­di, mut­ta poli­it­tis­es­ti ei kovin viisas, kos­ka ihmiset pitävät väljästä asumisesta. 

    Tässä sivu­ute­taan lisäk­si omis­tusaumiseen liit­tyvä näköko­h­ta ympäristöstä (niin luon­nos­ta kuin sosi­aalis­es­takin) huole­htimisen kan­nus­timista. Vuokral­la asu­jan kan­nus­timet liit­tyvät omaan välit­tömään viihty­isyy­teen, mut­ta eivät yleiseen arvos­tuk­seen. Omis­tusasu­jal­la on voimakkaat kan­nus­timet pitää huol­ta pait­si asun­nos­ta, myös sen välit­tömästä ympäristöstä.

    Peo­ple are not that stu­pid. Lähde:
    http://www.youtube.com/watch?v=VVp8UGjECt4

    1. Tiedemiehelle:
      on vaik­era arvioi­da, kenen mak­set­tavak­si mikin vero kohtaan­tuu. Minäpä esitän erään äärit­ulkin­nan, joka ei ole väärä kaikil­la markkinoilla:

      Omis­tusasumiseen liit­tyvät vero­helpo­tuk­set eivät juuri hyödytä omis­tusasu­jaa, kos­ka kun kaik­ki kil­pail­e­vat osta­jat saa­vat saman vero­helpo­tuk­sen, hin­nat nou­se­vat, kunnes asumisen vuosikus­tan­nus on ennal­laan. Korkeampi hin­ta kyul­lä kan­nus­taa rak­en­ta­maan enem­män, mut­ta uud­is­rakeb­n­tamisen osu­us asun­tokan­nas­ta on niin mar­gin­aa­li­nen, ettei se tai sen vai­hte­lut juuri vaiku­ta asun­to­jen hin­toi­hin. Omis­tusasum­in­sen vero­helpo­tuk­set menevät siis huikkaan, pait­si että ne hyödyt­tävät min­unkail­taisiani jo asun­ton­sa mak­sanei­ta, jos kek­sisin muut­taa ulkomaille.

      Vaille merk­i­tys­tä ne eivät kuitenkaan jää. Kos­ka asun­to­jen myyn­ti­hin­ta nousee, nou­se­vat myös vuokrat, jot­ka määräy­tyvät hin­nan ja asete­tun tuot­to­vaa­timuk­sen tulona. Tämä kytkös nimit­täin toimii: kun Helsingis­sä yksiöi­den vuokratuot­to on nous­sut jon­nekin seit­semän pros­entin reaal­i­tuo­ton tun­tu­maan, vuokra-asun­tokan­ta on kas­vanut nopeasti. 

      Niin­pä omis­tusasumisen vero­helpo­tuk­set heieken­tävät julk­ista talout­ta ja tulok­se­na on vain vuokrien nousu.

  22. Var­al­lisu­usveron perään ei pitäisi haikail­la, se oli sen ver­ran sat­tuman­varais­es­ti osu­va vero. Ongel­ma nimit­täin on var­al­lisu­u­den arvost­a­mi­nen ja net­to­var­al­lisu­us. Esimerkik­si arvos­tuskäytän­tö­jen ja velko­jen suhde voivat aiheut­taa sen, että toisen henkilön verotet­ta­va var­al­lisu­us on negati­ivi­nen ja toisen voimakkaasti posi­ti­ivi­nen, vaik­ka käytän­nön var­al­lisu­us elämän ja tulo­jen kannal­ta oli samal­la tasol­la. Jom­pikumpi iltapäiväle­hdis­tämme kävikin läpi huip­pupoli­itikko­jen verotet­tavaa var­al­lisu­ut­ta joku vuosi sit­ten ja pää­tyi samaan.

    Toinen jut­tu on se, mitä var­al­lisu­usvero aiheut­ti yrit­täjille. Hyvä ver­tailu oli viimeisen tai toisek­si viimeisen var­al­lisu­usverovuo­den suurimpi­en veron­mak­sajien lista, jos­sa samal­la omaisu­u­den määräl­lä ja siitä mak­se­tut verot heit­tele­htivät ääripäästä toiseen. Tun­net­tu pörssis­sä olleen ohjelmis­to­talon omis­ta­jayrit­täjä mak­soi tulois­taan reip­paasti yli 70% veroa samaan aikaan kun toinen yhtä suu­rit­u­loinen omis­ta­ja mak­soi 28%. Tämä sik­si, että var­al­lisu­usvero riip­pui yhtiön vero­tusar­vos­ta (sidok­sis­sa pörssiar­voon, joka ei vält­tämät­tä ollut mis­sään sidok­sis­sa yhtiön tuot­ta­maan tuloon).

    Eiköhän vähem­män sat­tuman­varaisen vero­tuk­sen saa aikaan kiin­teistöveron ja pääo­ma- sekä palkkat­ulovero­jen avul­la ilman varallisuusveroa.

  23. tcrown:“on myös mah­dol­lista, että Viro­laiset poli­itikotkin ovat sotke­neet tilanteen jo vähennyksillään.”

    Toiv­ot­tavasti ei, sil­lä Viron ja muiden Balt­tian­maid­en esimerk­ki on var­maan paras mah­dol­lisu­utemme siir­tyä järkeväm­pään vero­tusjär­jestelmään. Mut­ta se on kyl­lä tot­ta, että niin hienoa keksin­töä ei olekaan, jon­ka rat­taisi­in poli­itikot eivät pysty­isi lyömään kapuloita…

  24. Omis­tusasumiseen liit­tyvät vero­helpo­tuk­set eivät juuri hyödytä omis­tusasu­jaa, kos­ka kun kaik­ki kil­pail­e­vat osta­jat saa­vat saman vero­helpo­tuk­sen, hin­nat nou­se­vat, kunnes asumisen vuosikus­tan­nus on ennallaan

    Tämä on tot­ta ja argu­ment­ti on ainakin niiltä osin vali­di, kuin tulee esimerkik­si asun­to­lainan verovähen­nysoikeu­teen; se kap­i­tal­isoituu hin­taan, kos­ka tar­jon­ta on jäykkää. 

    Kos­ka asun­to­jen myyn­ti­hin­ta nousee, nou­se­vat myös vuokrat, jot­ka määräy­tyvät hin­nan ja asete­tun tuot­to­vaa­timuk­sen tulona.

    Näis­sä ole­tuk­sis­sa on jotain vikaa, kos­ka malli on nyt degen­eroitunut: Vuokra­markki­noil­la on kysyn­tä ja tar­jon­ta ja niin on omis­tusasumisenkin markkinoilla. 

    Tässä tas­apain­o­tarkastelus­sa on nyt yksi ongel­ma, jon­ka huo­man­net itsekin: Näil­lä ole­tuk­islla pelates­sa mikään toimen­pide ei muka voi tilta­ta asumisen kan­nustin­ta sen parem­min vuokra-asumisen kuin omis­tusasumisen suun­taankaan, vaan ihmiset ovat joka tapauk­ses­sa indifferenttejä.

    Tämä kytkös nimit­täin toimii: kun Helsingis­sä yksiöi­den vuokratuot­to on nous­sut jon­nekin seit­semän pros­entin reaal­i­tuo­ton tun­tu­maan, vuokra-asun­tokan­ta on kas­vanut nopeasti.

    Epäilemät­tä, mutta …

    Niin­pä omis­tusasumisen vero­helpo­tuk­set heieken­tävät julk­ista talout­ta ja tulok­se­na on vain vuokrien nousu.

    Ote­taan kuvit­teelli­nen asun­to­tu­lo 1000 euroa kuus­sa ja tästä mak­se­taan veroa 28 pros­ent­tia, eli omis­tusasu­ja mak­saa 280 euroa veroa asun­nos­ta. Tämä tarkoit­taa asumiskus­tan­nuk­sis­sa siis 280 euron nousua. Vuokralaise­na menisi sama vero. 

    Tämän päälle tulee pääo­makus­tan­nus. Asu­jan mak­sukyky ratkaisee, joten tässä tilanteessa hän ostaa asun­non, jon­ka kuukausierä on 280 euroa alhaisem­pi. Jos hän aiem­min mak­soi 1000 euron kuukausierää, nyt hän mak­saa enää 720 euron kuukausierää. Olete­taan koroksi 5 pros­ent­tia. Alun­perin hän osti siis 240k€ asun­non, nyt hän ostaa vain 172.8k€ asun­non. (Olete­taan että nämä
    ovat pelkkiä korko­ja, pääo­maa ei mak­se­ta takaisin) 

    Koroista mak­set­ti­in 28 pros veroa. Ennen siis 280 euroa, nyt enää 201 euroa. 

    Jos ostet­tu asun­to on uusi, niin 240k€ mak­set­ti­in alv:ia 22 pros­ent­tia, 52.8k€. 172.8k€:sta mak­se­taan vain 38k€. 

    Muute­taan vero­jen kas­savir­rat nykyarvoiksi:
    Veron tapauk­ses­sa 38k + (201+280)/0.05 = 47620,
    Ilman veroa: 52.8 + 280/0.05 = 58400. 

    Minus­ta tuo jälkim­mäi­nen näyt­tää isommalta.

    Toki tämä on väärin, kos­ka kaik­ki asun­not eivät ole uud­is­tuotan­toa, mut­ta pitkäl­lä aikavälil­lä asun­tokan­ta vai­h­tuu. Minus­ta näyt­tää siltä, että asun­to­tu­lon verot­tamisen hyö­ty julkiselle taloudelle perus­tuu — jälleen ker­ran — yhteen inter­gen­er­a­tionaaliseen tulon­si­ir­toon myöhem­miltä sukupolvil­ta nykyiselle.

  25. Hauskaa, että Osmo oot vih­doin tajun­nut, että uud­is­rak­en­t­a­mi­nen edus­taa vain pien­tä osaa asun­tomarkki­noista. Väi­tit vas­takkaista sil­loin taan­tu­man alet­tua, kun halusit rak­en­taa asun­to­ja veron­mak­sajien rahoilla.

  26. Entäs jos kaveri muut­taa asumaan telt­taan keskus­puis­tossa. Asumisen kulut = 0, mut­ta kun niin hal­val­la asuu niin pitää sitä verot­taa sen 1000 e/kk asum­is­tu­lon mukaan, eli 280 e/kk.

  27. Kun nyt teo­reet­tisia vero­ja pähkäil­lään, niin tehdään samantien niin, että tes­tataan ihmisen reak­tioai­ka (vah­vasti g‑ladattu omi­naisu­us, jon­ka voi tes­ta­ta niin, ettei kaveri pysty feikkaa­maan hitaam­paa), lask ja mätkäistään könt­tävero, joka ei riipu tuloista. 

    Kos­ka Suomen BKT on 35000 euroa vuodessa per capi­ta ja meil­lä veroaste on 40, niin sovi­taan, että ÄO 100 henkilö mak­saa 17500 euroa vuodessa veroa ja tasoite­taan peliä niin, että ÄO 150 tarkoit­taa joa vaik­ka 30 000 euron veroa. Tätä voidaan kom­pen­soi­da vaik­ka mit­taa­mal­la esimerkik­si lihaskun­toa tms. fyy­sisiä ominaisuuksia. 

    Onhan se nimit­täin epäreilua, että joku, jol­la olisi mah­dol­lisu­us opiskelun ja työn­teon myötä pää­tyä vaik­ka kuus­inu­meroisia palkko­ja tien­aavak­si lakimiehek­si, ryhtyykin vaik­ka apu­ra­hoil­la kitkut­tavak­si taiteil­i­jak­si ja näin säästää verois­sa kym­meniä tuhan­sia. Tai vaik­ka huip­pu-urheil­i­jak­si kykenevä ryhtyy muu­rarik­si ja vält­tää taas kym­me­nien tai sato­jen tuhan­sien verot!

  28. Omis­tusasum­i­nen ja sijoi­tus eivät ole yksi yhteen. Ihmiset eivät halua ostaa yksiöitä asun­nok­seen, mut­ta halu­a­vat ken­ties vuokra­ta niitä asun­nok­seen — ainakin jok­sikin aikaa. Mon­elle näyt­tää tässä maas­sa ole­van ongel­ma, että meil­lä on paljon omis­tusasu­jia. Parem­pi olisi tilanne, jos­sa omis­ta­jia on vähän ja torp­pare­i­ta enem­män. Onnek­si vaimot määrää, mis­sä asutaan.

  29. Eikö todel­lakaan ole keinoa saa­da omaisu­usveroa hallintokus­tan­nuk­sil­taan siedet­täväk­si? Sil­lä olisi paljon hyviä omi­naisuuk­sia ver­rat­tuna tuloveroon — tuloa yleen­sä kuitenkin saadaan jonkin palvelun tai hyödyk­keen tar­joamis­es­ta, ts. jostain joka on yleishyödyl­listä, siinä mis­sä omis­t­a­mi­nen on yhteiskun­nan kannal­ta totaalisen hyödytön­tä toim­intaa. Jos verotet­taisi­in vain omaisu­ut­ta ja ympäristö- yms. hait­to­ja, kovin lois­telias­ta elämän­tyyliä ei ker­takaikki­aan voisi ylläpitää muuten kuin omaa­mal­la korkeat tulot, ei ain­oas­taan korkean (per­i­tyn) omaisu­u­den. Tämä ehkäi­sisi dynas­tioiden ja her­ra­suku­jen syntymistä.

    Yleen­sä koti­vaku­u­tus­ta han­kkies­saan (joka kaikil­la on) ihmi­nen arvioi koko omaisuuten­sa arvon jo ker­taalleen. Voisiko sen yhdis­tää tähän?

  30. Olen melkein ymmärtänyt tämän asun­to­tulovähen­nyk­sen logi­ikan, mut­ta en ihan. Olisiko saman­su­un­taisia vero­ja esimerkik­si par­turin par­tur­oin­ti­it­ulovero, muusikon musioin­ti­t­ulovero ja tietokir­jail­i­jan tietotulovero?

    Ymmärtääk­seni nimit­täin par­turin vuokraamista verote­taan mut­ta jos itse par­tur­oi, sitä ei veroteta.

    Touko Met­ti­nen

  31. Osmo on oike­as­sa omis­tusasumisen tukemisen suh­teen siinä, että tuet val­u­vat läh­es lyhen­tämät­töminä hin­toi­hin. Se, minkä hän uno­htaa, on vuokra-asumisen railakas tukem­i­nen, joka myös val­uu suo­raan hin­toi­hin. Vuokra-asumisen tukem­i­nen heiken­tää sekä ilman tukia vuokral­la asu­vien ase­maa että omis­tusasu­jien asemaa!

    Järkevää on pois­taa molem­pi­en asum­is­muo­to­jen tuet, niin hin­nat tasoit­tuvat melko nopeasti. Kaiken lisäk­si veron­mak­sa­jat säästävät tukieu­rot suo­raan rahassa.

    Jol­lain taval­la Suomen on lähivu­osi­na saata­va veroast­et­ta alas ja reip­paasti. Käytän­nössä suuret säästöt on mah­dol­lista tehdä vain suurista meno­eristä. Eli säästöt tulee kohdis­taa sosi­aali- ja ter­veys­menoi­hin. Asumisen tukem­i­nen on yksi helpoimista säästöko­hteista, kos­ka tukien pois­to vaikut­taa suo­raan hin­to­ja alentavasti.

  32. jore kir­joit­ti 10.9.2009 kel­lo 14:33

    “Näperte­len noiden vero­tuk­seen liit­tyvien tieto­jär­jestelmien paris­sa. Joten on paikallaan, että tuon vähän toisen­laisen näkökul­man tähän vero­tus­touhu­un. Se mitä olen ihme­tel­lyt vero­tuk­sen suh­teen on, miten sen toimeen­panoon liit­tyvät toimen­piteet vaa­ti­vat paljon henkilöresursse­ja jo siitä syys­tä, että vero­tus on mon­imutkaista. Monikaan ei ihan ymmär­räkkään mitä se mon­imutkaisu­us merk­it­see jär­jestelmien kannal­ta. Jos halu­aa tehdä muu­tok­sia vero­tuk­seen, se vaatii aika paljon työtä ennen kun se saadaan aikaisek­si jär­jestelmi­in. Tämä johtuu vero­tuk­sen mon­imutkaisu­ud­es­ta. Eri­lais­ten sään­tö­jen ja poikkeuk­sien real­isoi­tu­mi­nen jär­jestelmien toimin­nas­sa ei ole ihan yksinker­tainen jut­tu. Puhu­mat­takaan niiden ymmärtämis­es­tä. Minä näen tässä yhden posi­ti­ivisen tek­i­jän joka saat­taa vaikut­taa vero­tuk­seen sen yksinker­tais­tamisek­si, se on työvoimaresurssien vähen­e­m­i­nen. Henkilöstön määrä vähe­nee, joten jot­ta saadaan tehokkut­ta, täy­tyy vero­tus­ta yksinkertaistaa.

    Kun halu­taan vero­tuk­ses­ta tehdä oikeu­den­mukaisem­paa, se tarkoit­taa lisää sään­töjä ja siten lisää mon­imutkaisu­ut­ta ja lisää työtä ja lisää resursse­ja ja lisää kus­tan­nuk­sia ja muu­tok­set vaa­ti­vat vielä enem­män töitä ja rahaa.”

    Kari S. Tik­ka ‑vainaa taisi tode­ta, että vero­tus on joko oikeu­den­mukaista tai yksinkertaista?

  33. “Tiedemies:..Minusta näyt­tää siltä, että asun­to­tu­lon verot­tamisen hyö­ty julkiselle taloudelle perus­tuu — jälleen ker­ran — yhteen inter­gen­er­a­tionaaliseen tulon­si­ir­toon myöhem­miltä sukupolvil­ta nykyiselle.”

    Ehkä näin, jos ajatel­laan asun­to­tu­lon ole­van raken­nuk­sen tuo­maa vuokrat­u­loa. Täl­löin vuokrat­u­lon vero­tus olisi pelkästään kulu­tusvero, siinä mis­sä ALV:kin. Mut­ta mitään täl­laista raken­nuk­sen tuo­maa “asun­to­tu­loa” ei ole ole­mas­sa, sen enem­pää, kuin auto­jen valmis­tuk­ses­ta syn­tyvää auton­vuokraa­ja­toimin­nan vuokrat­u­loa. Auto­ja ja raken­nuk­sia, voidaan tehdä aina lisää ja niiden vuokrat­u­lo on kui­tat­tu jo oston yhteydessä.
    Asun­to­tu­lon verot­tamisen hyö­ty julkiselle taloudelle perus­tuu täysin siihen, että asun­non vuokrat­u­lo on suurelta osin sen sijain­nin syn­nyt­tämää maanko­rkoa (maavuokraa). Niin kuin Adam Smith sanoi, kaik­ki reaal­i­talouden tulo, enem­min tai myöhem­min, jakau­tuu kolmeen osaan: palkkoi­hin, pääo­man tuot­toon ja maanko­rkoon. Näistä ainas­taan työ ja pääo­ma tuot­ta­vat var­al­lisu­ut­ta. Maanko­rko verot­taa sitä. Maanko­ron lisäk­si asun­nois­sa on myös toinen wind­fall-tulo: sijoit­ta­jakeinot­telun (markki­noiden ulkop­uolis­ten, jot­ka eivät itse asun­to­ja käytä) asun­tomarkki­noille tuo­ma lisäkysyn­tä (sijoit­ta­ja toimii alhaisem­mal­la korko­ta­sol­la) ja tar­jon­nan keinotekoinen niukku­us ja siitä seu­raa­vat kus­tan­nuk­set. Näin ollen asun­to­tu­lon vero­tus, kun se kohdis­tuu sijain­nin tuo­maan vuokrat­u­loon ja speku­laa­tio­hin­taan, ei vero­ta var­al­lisu­u­den tuot­toa, vaan se verot­taa veroa, mikä jo markki­noil­la mak­se­taan vuokralais­ten ja asun­tovel­lais­ten toimes­ta. Täl­laisen asun­to­tu­lon vero­tus ei alen­na tuotan­toa lainkaan, vaik­ka sen suu­ru­us olisi 100%. Päin­vas­toin se, lisää sitä, kun wind­fall-tuloista kerä­ty­il­lä veroil­la voidaan alen­taa tuotan­toon kohdis­tu­vaa vero­tus­ta (tulo‑, kulu­tus- ja yhteisöveroja).

  34. Ihan asi­aan kuu­lumat­tomasti ja ohi­men­nen huo­mau­tan, että nyt ale­taan jo nähdä, mitä euro teki Suomelle tässä lamas­sa (tai siinä mielessä asi­aan kuu­lu­vasti, että aiheesta tietääk­seni keskustelti­in tääl­lä joku aika sit­ten). Ver­tailuko­hteena on aikalail­la Suomen kaltainen Ruot­si, joka ei kuu­lu euroalueeseen. 

    Aamun Hesarin mukaan Suomen vien­ti väheni kak­si ker­taa enem­män kuin Ruotsin vien­ti. Ero on noin 15 pros­ent­tiyk­sikköä. Ruotsin BKT lähtikin jo 0,2%:n nousu­un toisel­la vuosineljän­nek­sel­lä. Tilas­tokeskuk­sen mukaan Suomen talous jatkoi sukel­lus­taan 2,4% vauhdilla.

    Tulee mieleen jääkiekko-ottelu, jos­sa Suo­mi pin­nis­telee tasois­sa ja välil­lä joh­dos­sakin. Sit­ten Suo­mi rom­ah­taa ja Ruot­si johtaa taas 6–2.

    Ruotsin talous on jotenkin käsit­tämät­tömän vah­va. Se puuskut­taa eteen­päin läpi Balt­ian pankkikri­isin, auto­te­ol­lisu­u­den alasajon ja met­sä­te­ol­lisu­u­den raken­nemuu­tok­sen liki 20 pros­ent­tia Suomea korkeam­mal­la kokon­aisveroas­t­eel­la. Eikä edes pahem­min nytkähtele. 

    Tai ehkä se on vain sat­u­maista tuuria. Piti­hän oman val­u­u­tankin olla vaka­va ongel­ma mut­ta se olikin merkit­tävä etu. Piti­hän liki maail­man korkeim­man kokon­aisveroas­t­een olla vaka­va ongel­ma mut­ta se olikin merkit­tävä etu. Piti­hän rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den …ja niin edelleen.

  35. Turkka­lo:
    “Kiin­teistövero ylös ja vuokrat­u­lon pääo­mat­ulovero alas. Ongel­ma ratkaistu.”

    Turkkalon ratkaisu on paras. Hallinnol­lis­es­ti yksinker­tainen ja kohtelee eri asum­istapo­ja ja paikkakun­tia tas­a­puolis­es­ti. Suurem­pi kiin­teistövero­ker­tymä kalli­in asumisen paikkakun­nil­la mah­dol­lis­taisi kun­nal­lisvero­tuk­sen alara­jan nos­ton näil­lä paikkakun­nil­la, ja näin mah­dol­lis­taisi myös nyky­istä mata­latuot­toisem­man / tuloil­taan riskialt­ti­im­man työn tekemisen ja teet­tämisen. Näin rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä saataisi­in alas. 

    Toisaal­ta korkeampi kiin­teistövero toisi kasvukeskuk­si­in painei­ta asua nyky­istäkin tiivi­im­min, mut­ta ehkä kuitenkin parem­pi on se, että use­ampi on töis­sä kuin että use­ampi asuu mielestään riit­tävän väljästi. Pidem­pään työ­matkaan suos­tu­mal­la­han voisi edelleen saa­da trade-offi­na itselleen väl­jem­män asumisen.

  36. Jep

    Asun­tovuokra mak­se­taan verote­tul­la tulol­la, myös omis­tus asun­to mak­se­taan verote­tul­la tulol­la joko ker­ral­la tai lainaa lyhennettäessä.

    Jos ostaa uuden 100t€ asun­non pitää tien­ata noin 170t€ (keski­t­u­loisen veroil­la) Jos­ta val­ti­olle tuloverona 70t€. Uusi 100t€ asun­to sisältää alavia n.18t€ elikkä val­ti­olle 88t€. Vahas­takin asun­nos­ta val­tio saa sen 70t€. Ihan nät­ti pot­ti val­ti­olle. Jos tässä vielä pitäisi mak­saa vir­tu­aalivuokras­ta veroa niin tupla verolle menisi. Kuka hul­lu sen jäl­keen asu­isi omis­tus asunnossa.

    Sen ver­ran val­tio tulee vas­taan, että jos ostaa velak­si ensi­a­sun­non niin saa korot mak­saa ennen vero­ja (verovähen­nys), Tästä hyö­tyy lähin­nä pien­i­t­u­loiset ja nuoret, kun heil­lä harvem­min on koko kaup­pa­sum­maa omas­ta takaa. Verot­ta­ja ei tai­da sitä pur­jevene- tai auto­lainaa hyväksyä tähän katekoriaan. 

    Pitää vielä muis­taa että omis­tusasun­non han­kkia hom­maa myös itse rahat asun­toon­sa, elikkä rahan han­kkimis­es­ta ei tarvitse muiden huole­htia (Val­tio, eläk­er­a­has­tot, yms.), korkein­taan takuumiesten 😉

    Vuokra-asu­jan ei tarvitse huole­htia ‚kuin että tulee vuokra mak­set­tua. Joku muu mak­saa pääo­maku­lut ja huole­htii että asun­to on kunnossa

    Plo­gin esimerkissä A/B venku­loin­nis­sa uno­h­tui varain­si­ir­tovero joka pitää mak­saa menne, tullen ja palates­sa, Kumpikin osa­puoli on pistänyt rahaa asun­non hin­nan kiin­ni, tai sit­ten se korko menee pankille. Eikä kumpikaan saa sitä korkoa vähen­tää kos­ka venku­loin­nin jäl­keen asun­to on vähin­täänkin toinen asun­to. Vain ensi­a­sun­nos­ta saa sen vähennyksen.

  37. KKta­lo Yppäristä:“Verottaja ei tai­da sitä pur­jevene- tai auto­lainaa hyväksyä tähän katekoriaan. ”

    Eiköhän tässä ollut ajatel­tu sel­l­ainen sumplim­i­nen, että asun­non omis­ta­ja joko ottaa uuden asun­to­lainan tai suurentaa van­haa sen pur­jeve­neen hin­nan ver­ran ja mak­saa täl­lä käteen saa­mal­laan rahal­la veneen. Lop­putu­los: Pur­jeve­neen ver­ran asun­to­lainaa, jos­ta saa korot vähen­tää. Ain­oas­taan jos asun­to­laina on jo piikissä, ei tämä kuvio toi­mi, mut­ta täl­laiset (yleen­sä nuoret) eivät yleen­sä niitä veneitä ostelekaan. 

    Mitä siihen AB venkoilu­un ja varain­si­ir­toveroon tulee, niin tietenkin se pitää mak­saa, mut­ta se on vain ker­ta­mak­su ja tulee täysin merk­i­tyk­set­tömäk­si, jos vuokraus kestää pidem­pään. Se kyl­lä estäisi aivan lyhyi­den vuokra­suhtei­den sumplimisen esitetyl­lä tavoin. 

    Kiin­teistövero on tapa, jol­la esim. Bri­tan­ni­as­sa kerätään paikallisvero kokon­aan. Se on kai osaltaan luo­mas­sa tuloloukko­ja sitä kaut­ta, että toimeen­tu­lotuen varas­sa eläjille se mak­se­taan kokon­aan, mut­ta jos menee töi­hin, niin se pitää mak­saa omas­ta pus­sista. Kiin­teistövero on siinä mielessä hyvä, että se kan­nus­taa esim. yksinäisiä ihmisiä asumaan kimp­pa-asu­ji­na, kos­ka sil­loin käytän­nössä kiin­teistövero jakau­tuu asu­jien lukumäärän mukaan. Pahiten se rap­paa pien­i­t­u­loisia eläkeläisiä, jot­ka asu­vat yksin täysin mak­se­tus­sa isos­sa omis­tusasun­nos­sa. Osin tämän vuok­si sit­ten siel­lä on van­huk­sille läm­mi­tyk­sen sub­ven­toin­tia, jot­teivät nämä jää­ty­isi talvel­la, kun rahat ovat men­neet kiin­teistöveroon, eikä ole varaa lämmittää.

  38. KKta­lo Yppäristä:
    “Vain ensi­a­sun­nos­ta saa sen vähennyksen.”

    Väärin. Sehän tässä oli se ongelma.

    Soin­in­vaara esit­ti tässä taan­noin kootun näke­myk­sen­sä maat­aloud­es­ta ja sen tuista. Olisi mie­lenki­in­toista saa­da lukea, mikä on Soin­in­vaaran koot­tu näke­mys asumisen tuista. Onko kaik­ki asumisen tukem­i­nen turhaa, kos­ka se val­uu kuitenkin hin­toi­hin? Mik­si, mik­si ei, ja jos jokin asumisen tuki on toimi­vaa ja hyödyl­listä, mikä?

    (Voi tietysti olla, että se kokon­ais­näke­mys on blogilla mon­een otteeseen ja jo yhteen­ve­t­on­akin joskus aiem­min esitet­ty. Lähim­mät aihet­ta liip­paa­vat, jot­ka tältä vuodelta löysin, ovat nämä:
    http://www.soininvaara.fi/2009/02/23/miksi-asumistukea-ei-upoteta-perusturvaan/
    http://www.soininvaara.fi/2009/02/06/mika-olisi-oikea-maanvuokra/

    Sivu­men­nen, Soin­in­vaara voisi palkata avus­ta­jan avain­sanoit­ta­maan aivan kaik­ki kir­joituk­sen­sa, jot­ta kestoai­hei­den ja niistä käy­ty­jen keskustelu­jen seu­raami­nen ja perustelu­jen läpikäymi­nen olisi kaikkien kannal­ta suju­vam­paa ja opet­tavaisem­paa: asum­i­nen, pysäköin­ti, työt­tömyys- ja sosi­aal­i­tur­va, maat­alous, jne. Luk­i­jan kannal­ta mie­lenki­in­toisia oli­si­vat myös näi­den ilmeiset yhdis­telmät, vaikka­pa sosi­aal­i­tur­va + asuminen.)

    jore:
    “Kun halu­taan vero­tuk­ses­ta tehdä oikeu­den­mukaisem­paa, se tarkoit­taa lisää sään­töjä ja siten lisää mon­imutkaisu­ut­ta ja lisää työtä ja lisää resursse­ja ja lisää kus­tan­nuk­sia ja muu­tok­set vaa­ti­vat vielä enem­män töitä ja rahaa.”

    Tämä on joko näköharhaa tai poli­it­tista realismia.

    On mah­dol­lista saavut­taa oikeu­den­mukainen vero­jär­jestelmä, joka on yksinker­tainen. (Moni tääl­lä luul­tavasti argu­men­toisi, että yksinker­taisu­us on peräti ain­oa (teo­reet­ti­nen) tapa saavut­taa oikeu­den­mukainen vero­jär­jestelmä. Yksinker­taisu­us ei tietysti tarkoi­ta mantraa samat verot kaikille, ain­oas­taan jär­jestelmän selkeyttä.)

    Poli­it­ti­nen real­is­mi kuitenkin sanelee, että mon­en­laisille eri­ty­is­ryh­mille sor­vataan oikeu­den­mukaisu­ussy­i­hin vedoten perustel­tu­ja vähen­nyk­siä, helpo­tuk­sia, ym., joil­la luo­daan — jos ei oikeu­den­mukaisu­ut­ta — ainakin oikeu­den­mukaisu­u­den illu­u­sio. Perustelu­na on siis oikeu­den­mukaisu­us, mut­ta kaikkia seu­raus­vaiku­tuk­sia ei ennakoida.

    Siihen liit­tyen tpyy­lu­o­ma viit­tasikin jo ajatuk­seen vero­tuk­sen uud­is­tamisen 20 vuo­den syk­leistä. (En ole var­ma, onko 20 vuot­ta liian opti­misti­nen arvio.)

    Sama mon­een ker­taan par­si­tun tilkkutäkin ongel­ma, joka Soin­in­vaaran luk­i­joille tietysti on tut­tu, kos­kee luon­nol­lis­es­ti myös sosi­aal­i­tur­vaa. Kom­plek­sisu­u­den lisään­tymiselle varat­tu syk­li, ennen kuin raken­nel­ma kaatuu omaan mah­dot­to­muu­teen­sa, vain lie­nee sen osalta vieläkin pidempi.

    1. Sivu­men­nen, Soin­in­vaara voisi palkata avus­ta­jan avain­sanoit­ta­maan aivan kaik­ki kirjoituksensa, 
      Haus­ka aja­tus, mut­ta sil­loin tästä blo­gista pitäisi tul­la joitain tulo­ja, joista tuon palkan voisi maksaa.

  39. Asun­to­tu­lon verot­tamisen hyö­ty julkiselle taloudelle perus­tuu täysin siihen, että asun­non vuokrat­u­lo on suurelta osin sen sijain­nin syn­nyt­tämää maanko­rkoa (maavuokraa).

    Jos veronkan­non perus­teena on maanko­rko (rent), niin eikö sil­loin vero­tuk­sen pitäisi kohdis­tua nimeno­maan maapo­h­jaan, eikä asun­toneliöi­hin? Siis tämä on argu­ment­ti maapo­h­jaan kohdis­te­tun kiin­teistöveron korot­tamiselle, ei asun­to­tu­lon verottamiselle. 

    Siinä onkin järkeä ja eri­tyisen paljon järkeä on verot­taa rak­en­tam­a­ton­ta maapo­h­jaa rankasti. 

    Tässä on mielestäni kolme olen­naista asi­aa: julkisen talouden hyö­ty, siis vero­tu­lot, rak­en­tamisen kan­nustin­vaiku­tuk­set ja asum­is­muodon ulkoisvaikutukset.

    Julkisen talouden hyö­ty suo­ravi­ivais­es­ti las­ket­tuna puoltaa lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon vero­tus­ta ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä. Epäilen, että sil­lä on paho­ja negati­ivi­isia vaiku­tuk­sia rak­en­tamisen kannustinvaikutuksiin.

    Kaikkein pahim­mat ovat kuitenkin asum­is­muodon ulkois­vaiku­tuk­set. Täl­lä foo­ru­mil­la ja muutenkin Suomes­sa ei ole pidet­ty soveli­aana maini­ta asi­aa, mut­ta suurin osa ihmi­sistä tietää, mil­laisia negati­ivisia mieliku­via vuokra-asumiseen liitetään.

    Asuin vielä hil­jat­tain (2007–2008) itsekin vuokra-asun­nos­sa Helsin­gin Hert­toniemen­ran­nas­sa. Olen asunut vuokra-asun­nois­sa ja omis­tusasunois­sa Tam­pereen Her­van­nas­sa ja omis­tusasun­nos­sa Tam­pereen keskus­tas­sa ja län­tisel­lä Tam­pereel­la lähiössä. 

    Ne negati­iviset mieliku­vat, joi­ta vuokra-asumiseen liitetään, eivät ole mitenkään kek­sit­tyjä tai “ilkeitä, ennakkolu­u­loisia puhei­ta”. Vuokrat­alot ovat epäsi­istimpiä, vuokra-asun­noista pide­tään huonom­paa huol­ta, piho­jen kun­nos­s­api­to, jät­tei­den lajit­telu, jne. kaik­ki ovat vuokra-asumisen yhtey­dessä paljon heikom­mis­sa kantimissa.

    Vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen tuomi­nen “samalle viivalle” voi kuu­lostaa reilul­ta, mut­ta minus­ta näyt­tää siltä, että tässä on pelis­sä aika vah­va ulkois­vaiku­tus, joka välit­tyy sen kaut­ta, kenel­lä on kan­nus­timet pitää huol­ta lähiym­päristöstään. Omis­tusasu­jal­la täl­laiset kan­nus­timet ovat suuremmat.

    Yksi vero­jen laa­timisen peri­aat­teista pitäisi olla se, että negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia tuot­tavia ilmiöitä verote­taan enem­män kuin posi­ti­ivisia. On makua­sia halu­aako nähdä asian niin, että vuokra-asumisel­la on negati­ivisia vai niin, että omis­tusasumisel­la on posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia. Näk­isin asian mielu­um­min jälkim­mäisel­lä taval­la. Käm­pän takapi­haa halu­aa ja jak­saa pitää siistinä ja asuinalueen arvos­tuk­ses­ta välit­tää enem­män sil­loin, kun omis­taa asuntonsa. 

    Minus­ta on jotenkin hul­lunkurista, että näin ilmeinen asia sivu­ute­taan toistuvasti.

  40. Minä olisin valmis niinkin radikaali­in kom­pro­mis­si­in, että pois­te­taan kaik­ki verotuet ja jae­taan ne lyhen­tämät­töminä tulovernalennuksina.

    Täysin vas­taa­va toimen­pide pitäisi tehdä teol­lisu­u­den ja muidenkin tukien kanssa. Tuet vaan pois ja nimel­lisveroa alas. Vilkaiskaa­pa joskus tuk­i­hässäköitä kaiken­maail­man finnvero­jen ja TE-keskusten net­ti­sivuil­ta. Siel­lä on korko­tuk­i­lainaa, inves­tion­ti­tukea, naisyrit­täjä­tukea, tehostamis­tukea, avain­henkilön palkkaamis­tukea, kehi­tys­tukea, sitä tukea ja tätä tukea. Parhaim­mil­laan joku julkisen rahoituk­sen turvin toimi­va pulju tekee markki­nave­tois­t­en insinööri­toimis­to­jen T&K hom­mia. Sit­ten on tietenkin se surullisenku­u­luista maat­alouden ympäristö­tu­ki, jol­la ei ole mitään vaiku­tus­ta ympäristön tilaan.

    Ja näitä kyl­lä riittää…

    Voin sanoa, että var­masti suurin osa noista vir­i­tyk­sistä on täysin järjettömiä. 

    Mekin haimme korko­tukea investoin­tei­hin, jot­ka oltaisi­in kyl­lä tehty ilman tuki­akin. Sil­loin vain olisi joutunut kaiva­maan rahat omas­ta lom­pakos­ta tai mak­samaan rahoi­tuskesta markki­nahin­nan. Mut­ta kuka hul­lu niin tekee, jos rahaa jae­taan yhteis­es­tä pus­sista kun­han vain käy pyytämässä?

  41. Ilmeis­es­ti min­ul­la on epä­selvää ensi­a­sun­non verovähen­nys. Onko kyse sen perässä vetämis­es­tä kun vai­hde­taan asuntoa?
    Minä lähdin vain omas­ta kokemuksesta.
    Tyt­tö ja sen poikakaveri osti asun­non, pojal­la oli jo aiem­pi asun­to nimis­sä velkoi­neen, ei saa vähen­nys­tä enään. Tytölle ensi asun­to, saa vähennyksen.

    Siitä venelainakikkailus­ta, se on verovilp­pi. Tääl­lä poh­jan­maal­la verovirkail­i­jat on älyl­listä porukkaa ja alka­vat ihmettelemään jo asun­to­laina kas­vaa tai ei ala pienenemään.

    Englan­nin malli­in on hie­man han­kala Suomea ver­ra­ta. Siel­lä yhteiskun­nan tar­joa­mat palve­lut on vähäiset Suomeen ver­ratun, Jos Suomen palve­lut alet­taisi­in kat­ta­maan kiin­teistöverol­la, Olisi ne niin kovat että kiin­teistöt menisi kun­nille verov­eloista. Ennen sotia Suomes­sa todel­lakin maao­maisu­ut­ta siir­tyi kun­nille veroveloista.

    Pitäisi mielu­um­min puhua net­toveros­ta. Saadut yhteiskun­nal­liset palve­lut vähen­netään mak­se­tu­ista veroista. Sil­loin huo­maisimme että eihän niitä net­toveron mak­sajia niin paljon olekaan. Meistä moni on saa­jia, mei­dänkin perhe. 

    Mut­ta se on var­maa, että vero­tus­ta ei saa kaikkia osa­puo­lia tyy­dyt­täväk­si koskaan.

    1. Siitä venelainakikkailus­ta, se on verovilp­pi. Tääl­lä poh­jan­maal­la verovirkail­i­jat on älyl­listä porukkaa ja alka­vat ihmettelemään jo asun­to­laina kas­vaa tai ei ala pienenemään.

      Jos tuo on verovilp­pi, sil­loin­han vilp­pi­in ovat syyllisty6neet kaik­ki ne, jot­ka omis­ta­vat veneen ja joil­la on asun­to­lainaa. Sllä rahal­la, jol­la vene ostet­ti­in, olisi voitu lyhen­tää asun­to­lainaa ja kun näin ei tehty, lainaa taval­laan on sitä venet­tä vas­taan. Hyvin yleistä on, etrtä asun­to­laina vähän ylim­i­toite­taan, kos­ka täy­tyy­hän niitä kalus­teitakin ostaa. 

      Takaisin venelainaan. Keskustelet Rotary-illal­lisel­la pank­in­jo­hta­jasi kanssa. Mikä näistä on vilppiä:

      a) Tart­tis ostaa vene. Voisitko myön­tää min­ulle vähän lisää siihen asuntolainaan?
      b) Tart­tis ostaa vene, voisiko niitä asun­to­lainan lyhen­nyk­siä vähän lykätä?
      c) On vähän tiukkaa. Voisiko sitä asun­to­lainan lyhen­tämistä vähän lykätä?
      d) Tart­tis ostaa asun­to. Sul­ta kai saa sel­l­aisen 40 vuo­den asun­to­lainan, kun Mai­jan kanssa ajatelti­in, ettei sitä ole kivaa niin pihisti elää kukkein­ta aikaa. On vähän kat­sel­tu venettäkin.

  42. Sivu­men­nen, Soin­in­vaara voisi palkata avus­ta­jan avain­sanoit­ta­maan aivan kaik­ki kirjoituksensa,

    Haus­ka aja­tus, mut­ta sil­loin tästä blo­gista pitäisi tul­la joitain tulo­ja, joista tuon palkan voisi mak­saa.

    Tai sit­ten siihen tarvit­sisi jonkun, joka ei vaa­di palkkaa hommastaan. 

    Tämä ei ole ollenkaan niin hul­lu idea kuin miltä saat­taa kuu­lostaa. Blogilla on sen ver­ran suuri näkyvyys ja sen ver­ran paljon vakiokom­men­toi­jia jot­ka selvästikin viet­tävät tääl­lä run­saasti (vapaa?)aikaansa, että halukkai­ta voisi hyvinkin löytyä. 

    Lähtiäisik­si tarvit­sisi jonkin­laiset sovi­tut pelisään­nöt (mitä täge­jä jne) ja sit­ten joukolle vapaae­htoisia täyspäisiä vakiokom­men­toi­jia oikeudet niitä laitel­la. Uskaltaisin veika­ta että jois­sakin viikois­sa olisi koko blo­gin his­to­ria tägät­ty. Paljon enem­mänkin ihmiset käyt­tävät aikaansa paljon pienem­pi­in asioi­hin net­ti­foo­rumeil­la. Eikä tuo­hon var­maan kukaan mon­taa tun­tia viikos­sa lait­taisi. Mut­ta ei tarvitsisikaan.

    Vas­taavaa voisi miet­tiä myös kom­ment­tien hyväksymiseen, mut­ta siinä tietysti menetet­täisi­in se, että nyt jokaisen kom­mentin on lukenut Osmo henkilökohtaisesti.

  43. Niin, blo­gin muut­ta­mi­nen intellek­tuel­lien verkkole­hdek­si tai muut taan­noiset tulon­hankkimis- ja/tai ylläpi­to­taakan­jakoideat eivät ainakaan vielä näy otta­neen enem­pää tul­ta alleen. Mut­ta kai hyvästä har­ras­tuk­ses­ta jotain voi maksaakin? 😉

    (Ulkoishyödy­ille on tietysti ottajia.)

    664 kir­joi­tus­ta, ei niiden lajit­telus­sa kauaa nok­ka tuhisisi.

  44. En ymmär­rä, miten veneen osto voitaisi­in verovilpik­si tulki­ta. Tai sit­ten pitää jokainen asun­to­lainan otto, jos­sa lainan otta­jan tilille jää asun­non oston jäl­keen sent­tikin rahaa laskea verovilpik­si. Tai vas­taavasti joka ker­ta, kun asun­to­lainan mak­sa­ja hakee pankil­ta lupaa olla väli­aikaises­ti lyhen­tämät­tä lainaa, pitää paikalle tuo­da myös vero­tarkas­ta­ja, joka käy läpi mak­sa­jan tilit ja toteaa, ettei sitä mak­sukykyä todel­lakaan ole. En todel­lakaan usko, että näin toim­i­taan sen puoleen Poh­jan­maal­la kuin muuallakaan. 

    Mitä Englan­ti­in tulee, niin siel­lä kyl­lä on ilmainen ter­vey­den­hoito ja koulu­tus aivan kuten Suomes­sakin. Ja siis siel­lä ter­vey­den­hoito on käyt­täjille ihan oikeasti ilmainen eikä mitään ter­veyskeskus­mak­su­ja tms. joudu mak­samaan. Toki kun­nat saa­vat sen kiin­teistöveron lisäk­si val­ti­ol­ta tukea (joka kat­taa noin puo­let bud­jetin koko sum­mas­ta), mut­ta niin saa­vat Suomes­sakin. Mihinkähän Suomea vähäisem­pi­in julk­isi­in palvelui­hin oikein viittaat? 

    Net­toveron laskem­i­nen taas on hyvin vaikeaa. Mikä on rahalli­nen arvo yksil­lölle vaik­ka maan­puo­lus­tuk­ses­ta tai poli­i­sista? Sekö, paljonko niihin menee rahaa jaet­tuna ihmis­ten määräl­lä? Siinä olet toki oike­as­sa, että mak­sajien joukko on aika pieni. Tuloveroista 90% mak­se­taan parem­min ansait­se­van puo­likkaan taskuista.

  45. Samuli kir­joit­ti:
    “Mitä Englan­ti­in tulee, niin siel­lä kyl­lä on ilmainen ter­vey­den­hoito ja koulu­tus aivan kuten Suomes­sakin. Ja siis siel­lä ter­vey­den­hoito on käyt­täjille ihan oikeasti ilmainen eikä mitään ter­veyskeskus­mak­su­ja tms. joudu mak­samaan. Toki kun­nat saa­vat sen kiin­teistöveron lisäk­si val­ti­ol­ta tukea (joka kat­taa noin puo­let bud­jetin koko sum­mas­ta), mut­ta niin saa­vat Suomessakin.”

    Mut­ta Englan­nis­sa kun­nat eivät vas­taa sosi­aali- ja ter­veystoimen menoista, kuten Suomessa.
    Ja kiin­teistövero (Coun­cil TAX) on vain 25% kun­tien tuloista. Wikipedi­an mukaan keskimääräi­nen kiin­teistövero (per kiin­teistö) oli vähän yli 1000 pun­taa (2008), eli merkit­tävästi vähem­män kuin Suomes­sa tavalli­nen keski­t­u­loinen kah­den palka­nsaa­jan per­he mak­saa kunnallisveroa.

  46. Tiedemies:
    “Vuokra-asumisen ja omis­tusasumisen tuomi­nen “samalle viivalle” voi kuu­lostaa reilul­ta, mut­ta minus­ta näyt­tää siltä, että tässä on pelis­sä aika vah­va ulkois­vaiku­tus, joka välit­tyy sen kaut­ta, kenel­lä on kan­nus­timet pitää huol­ta lähiym­päristöstään. Omis­tusasu­jal­la täl­laiset kan­nus­timet ovat suuremmat.”

    Tuos­sa on point­tin­sa. Toisaal­ta samaan aikaan kauhis­tel­laan työt­tömyyt­tä ja työvoima­pu­laa. Asumisen vak­i­naisu­us ja asun­non omis­t­a­mi­nen kohot­ta­nee asuinympäristöön laat­ua, mut­ta vuokra-asun­toon toiselle paikkakun­nalle muut­tamisen kalleus hillinnee työn perässä muut­tamista ja heiken­tänee työvoiman kohtaantoa. 

    Kun omis­tusasumis­es­ta on etua, vaikkei sitä eri­tyis­es­ti tuet­taisikaan, pitkään samal­la paikkakun­nal­la asu­vat ratio­naaliset ihmiset val­it­si­si­vat use­asti edelleen omistusasumisen. 

    Toki tuon työn kohtaan­to-ongel­man ratkaisemisek­si voisi nyky­istä enem­män miet­tiä myös sel­l­a­sisi­akin vai­h­toe­hto­ja, että miten se työ saataisi­in sen poten­ti­aalisen tek­i­jän luo sil­lä taval­la ettei hänen tarvit­sisi vai­h­taa paikkakun­taa. Lisäk­si voi toki olla että tuo työvoima­pu­lakeskustelu on näin laman aikana teo­reet­tista ja ettei mitään todel­lista työvoima­pu­laa ole mil­lään sel­l­aisel­la alal­la, jos­sa asumiskus­tan­nuk­set muo­dosta­vat kyn­nyskysymyk­sen muutolle.

  47. Kyl­lä tää asun­to­tu­lon vero on yleisessä hyväksyt­tävyy­dessään nol­lan luokkaa. Yhtä hyvin voisi verot­taa käveli­jöitä siitä kun he saa­vat etua makoli­joi­hin nähden.
    Asian pitämi­nen esil­lä palvellee jotain muu­ta tarkoi­tus­ta. Pide­täänkö sitä pelot­telun vuok­si vai­h­toe­htona, jot­ta korko­jen vähen­nysoikeu­den pois­to voisi joskus toteutua?

  48. Osmo: “Lop­putu­losta ei voi pitää neu­traali­na, eikä sitä voi selit­tää pois sil­lä, ettei vai­h­tokaup­paa pitäisi verottaa.”

    Mik­si sitä ei voi selit­tää pois sil­lä, ettei vai­h­tokaup­paa pitäisi verot­taa? Sama dilemma­han syn­tyy mis­sä tahansa vai­h­tokau­pas­sa, oli sit­ten kysymyk­sessä asun­to tai jokin muu omaisu­usko­hde. Viral­lis­ten sään­tö­jen mukaan tuo­ta pitäisi verot­taa, kos­ka kyseessä on kauppa.

    Keskustelus­sa on nous­sut esi­in myös korko­jen vähen­nysoikeus, mikä on kuitenkin alku­peräisen aiheen vier­estä. Se on ihan aidosti kysymys­merk­ki, sil­lä rahaa ei voi kor­vamerk­itä ja siten esimerkkeinä esi­in nousseet auto- ja venekau­pat ovat mahdollisia.

    Mut­ta sil­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että omis­tamisen hyö­dyn verot­ta­mi­nen olisi jär­jetön­tä. Vai pitäisikö mei­dän verot­taa myös auton omis­tamis­es­ta syn­tyvää hyö­tyä (suh­teessa leas­ing-autoon) tai moot­torive­neen omis­tamis­es­ta syn­tyvää hyö­tyä (suh­teessa vuokrat­tavaan veneeseen)?

  49. Tiedemies:
    “Jos veronkan­non perus­teena on maanko­rko (rent), niin eikö sil­loin vero­tuk­sen pitäisi kohdis­tua nimeno­maan maapo­h­jaan, eikä asun­toneliöi­hin? Siis tämä on argu­ment­ti maapo­h­jaan kohdis­te­tun kiin­teistöveron korot­tamiselle, ei asun­to­tu­lon verottamiselle.”

    Mitä ovat asun­to­tu­lot? Onko auton­o­mis­ta­jil­la “auto­tu­lo­ja” ja veneen­o­mis­ta­jil­la “vene­tu­lo­ja”?

    “Julkisen talouden hyö­ty suo­ravi­ivais­es­ti las­ket­tuna puoltaa lasken­nal­lisen asun­to­tu­lon vero­tus­ta ainakin lyhyel­lä aikavälil­lä. Epäilen, että sil­lä on paho­ja negati­ivi­isia vaiku­tuk­sia rak­en­tamisen kannustinvaikutuksiin.”

    Mikään rehelli­nen yrit­täjä ei Suomes­sa toi­mi samoil­la kat­teil­la kuin raken­nusy­htiöt. Ei Nokia, eikä kukaan muukaan rehelli­nen yrit­täjä saa poli­itikoil­ta maavuokria liike­vai­h­toon­sa. Nokia ei vali­ta “negati­ivi­sista kan­nus­timista” vaik­ka val­tio ei anna jokaiseen kän­nykkään 50% windfall-tuloja.

    “Yksi vero­jen laa­timisen peri­aat­teista pitäisi olla se, että negati­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia tuot­tavia ilmiöitä verote­taan enem­män kuin posi­ti­ivisia. On makua­sia halu­aako nähdä asian niin, että vuokra-asumisel­la on negati­ivisia vai niin, että omis­tusasumisel­la on posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia. Näk­isin asian mielu­um­min jälkim­mäisel­lä taval­la. Käm­pän takapi­haa halu­aa ja jak­saa pitää siistinä ja asuinalueen arvos­tuk­ses­ta välit­tää enem­män sil­loin, kun omis­taa asuntonsa.”

    Juuri näin. Adam Smith kri­ti­soi juuri tuo­hon tapaan “Kan­so­jen Var­al­lisu­udessa” feo­daaliy­htiskun­nan tilan­jakok­iel­toa. Kysymys ei ole moti­ivista vaan rahas­ta. Jos vuokralainen alkaa tekemään omil­la varoil­la taloon investoin­te­ja, vuokranan­ta­ja nos­taa hänen vuokraansa. Mikään yrit­tämi­nen tai työn­teko ei kan­na­ta. Smith vas­tusti yhtä voimakkasti vuokratilo­ja, kuin ammat­tikun­taoikeuk­si­akin. Ainakin riv­ien välistä voi lukea selvästi “elinkeino­va­pau­den” vaa­timuk­sen tarkoit­ta­neen myös oikeut­ta itsenäiseen maanomistukseen.

    “Minus­ta on jotenkin hul­lunkurista, että näin ilmeinen asia sivu­ute­taan toistuvasti.”

    Se oli keskeinen asia klas­sisille ekn­o­mis­teille. Hul­lunkurista se ei ole. Taloustiede siir­tyi “Star Trek”-aikaan (uusklas­sis­mik­si kut­sut­tuun poli­it­tiseen propana­gaan) 100v sit­ten. Ja poisti maan ja vuokrat taloustieteestä.

  50. Niin, siis asun­to­tu­lon vero­tuk­ses­sa vero kohdis­tuu asun­non lasken­nal­liseen vuokraan. Käsit­tääk­seni siihen vaikut­taa paljon muukin kuin maanko­rko, so. maan niukku­u­den tuo­ma vuokranlisä.

    Maapo­h­jaan kohdis­tu­va kiin­teistövero, vielä korotet­tuna rak­en­ta­mat­toma­lle tont­ti­maalle, on neu­traali yllä esitetyl­lä taval­la, kos­ka se kap­i­tal­isoituu suo­raan maan hin­taan. Sen­si­jaan asun­to­tu­loon kohdis­tu­va vero perus­tuu muuhunkin, mm. raken­net­tui­hin neliöihin.

    Kaavoitus on toki niin tiukkaa, että nämä ovat melkein sama asia kaupungeis­sa, mis­sä maa on arvokas­ta, mut­ta ei ihan. Minus­ta itseasi­as­sa raken­nuk­si­in kohdis­te­tus­ta kiin­teistöveros­ta voisi luop­ua kokon­aan ja verot­taa vain maapohjaa.

  51. Kjr63:“Taloustiede siir­tyi “Star Trek”-aikaan (uusklas­sis­mik­si kut­sut­tuun poli­it­tiseen propana­gaan) 100v sitten.”

    häh? Star Trekissähän eletään kommunismissa…

  52. Osmolle
    Keskustelet Rotary-illal­lisel­la pank­in­jo­hta­jasi kanssa: Jos itse asun­to­lainaan kytketään mui­ta lain­o­ja se on verovilp­piä. Puh­taasti sitä mitä vero­lakikin tarkoit­taa. Moral­isoin­ti erik­seen. Ainakin tääl­lä maaseudul­la pitää kiin­teistön kaup­pakir­jas­sa eritel­lä mikä on talon hin­taa ja mikä on muu­ta. Onnek­si min­ul­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta päästä mihinkään paitakerhoon.

    Meille maalaisille on varain­si­ir­tovero 4%. Mehän emme asu yhtiöissä. 

    En edelleenkään pidä Brit­tien saamia yhteiskun­ta­palvelu­ja saman­ta­soisi­na kuin Suomes­sa. koulu­ruokailu, mah­dol­lisu­us kohtu­ullisen ilmaiseen yliopis­toon, opin­totuet, yms.

    Adam Smith on oike­as­sa, nimen omaan korkean maapo­h­jan hinnan/ vuokran takia asun­to Helsingis­sä mak­saa mon­ta ker­taa enem­pi kuin Yppäris­sä. Niukku­us nos­taa maanhintaa.

  53. Mis­sä on tuo vero­toimis­to joka hyväksyy omis­tusasun­non verovähen­nyskelpoisi­in lain­oi­hin veneen ja auton lainat? Ei ainakaan tääl­lä kehä 3 ulkop­uolel­la. Vero­tarkas­ta­jat nyt asialle!

  54. Ensin­näkin, yhteiskun­nal­lis­es­ti ajatellen omis­tusasum­ista tulisi suosia kaikin mah­dol­lisin tavoin. Varmin tapa päästä eläkeläisenä leipäjonoon ja sosi­aal­i­huol­lon armopalo­jen varaan on jät­täy­tymi­nen vuokralle. Vastik­keen ja muiden kulu­jen mak­su ei tuo­ta ongelmia kenellekään, mut­ta vuokra ja siihen tule­vat indek­siko­ro­tuk­set, jot­ka ylit­tävät aina eläk­keen net­toin­dek­siko­ro­tuk­set, vievät eläkeläisen köy­hyys­loukku­un varmasti.

    Toisek­seen nykyisen­lais­ten taan­tu­mien kestokyky on suo­raan ver­ran­nolli­nen kansan yleiseen var­al­lisu­us­ta­soon. Mikäli keskilu­okan pääomien ker­tymi­nen estetään, keskilu­ok­ka elää käytän­nössä kädestä suuhun palkan varas­sa. Kun tuo palk­ka katkeaa taan­tu­man täh­den, alka­vat vaikeudet, jot­ka hei­jas­tu­vat eteen­päin koko yhteiskun­taan. Kulu­tus pysähtyy kuin seinään ja se taas katkaisee mon­en muun palkan juoksun.

    On suo­ras­taan irvokas­ta, että kansaa kehote­taan pistämään syr­jään pahan päivän var­alle, mut­ta toisaal­ta pyritään keräämään mah­dol­lisim­man paljon tuos­ta poten­ti­aalis­es­ta säästö­varas­ta val­ti­olle. Kenellekään ei pitäisi olla epä­selvää, että val­ti­olle annet­tu raha ei taa­tusti jää säästöön pahan päivän var­alle, sil­lä sille löy­tyy mitä älyt­tömämpiä käyt­töko­htei­ta musi­ikki­taloista uusi­in viranomaisinstansseihin. 

    Saat­taa olla, että tämänkaltais­ten puhei­den taustal­la ole­vat aiko­muk­set ovat hyvät, mut­ta real­isti­nen seu­raus on luokkay­hteiskun­ta, jos­sa keskilu­okalle ei oikeasti anneta mah­dol­lisu­ut­takaan vauras­tua vaan kaik­ki ylimääräi­nen pyritään keräämään pois. 

    Peri­aat­teessa on niin, että omis­tusasumiseen velak­si siir­tyvä ottaa aina aluk­si kovan riskin, jota vuokralaisel­la ei ole. Mikäli elämän­ti­lanne huonon­tuu radikaal­isti, vuokralainen saa avun tur­vaverkos­ta, mut­ta omis­tusasu­ja ei. Lisäk­si omis­tusasu­ja mak­saa pitkän aikaa paljon suurem­pia asumisku­lu­ja kuin vuokralainen. 

    Se, että omis­tusasu­jalle alkaa pikkuhil­jaa siir­tyä omaisu­userä, ei paljoa lohdu­ta kukkarossa, kun pääo­ma on kiin­ni siinä perus­tarpeessa eli asumises­sa. Omis­tusasum­i­nen on siis pitkäjän­teinen ratkaisu, jon­ka palkkio lunaste­taan sit­ten joskus, kun asumisku­lut oikeasti pienenevät. 

    On häm­mästyt­tävää, että jollekin tulee edelleen mieleen palaut­taa vero, joka ehkä joskus sodan­jälkeisessä talkooy­hteiskun­nas­sa on ollut tarpel­li­inen, mut­ta joka nykyisessä yhteiskun­nas­sa pikem­minkin edis­tää kansakun­nan kah­ti­a­jakoa. Miten yleen­säkin on mah­dol­lista, että jälki­te­ol­lises­sa yhteiskun­nas­sam­ma, jos­sa läh­es jokainen vero ja mak­su on kan­sain­välis­es­ti ajatellen tapis­sa, kehdataan kek­siä yhä uusia ja uusia vero­ja sekä piiloveroja?

    Sosi­aalisen oikeu­den­mukaisu­u­den nimis­sä pitäisi pikem­minkin vapaut­taa kaavoitus, jot­ta jokaisel­la työssäkäyväl­lä oikeasti olisi mah­dol­lisu­us omaan koti­in, sen sijaan, että palk­ka kan­netaan enti­saiko­jen torp­parien tapaan vuokraisän­nälle hamaan hau­taan asti. Kuten jo san­ot­tu, yhteiskun­nal­lis­es­tikin se tek­isi hyvää.

  55. Hyvä yritys.Lisää vaan vero­ja menoista. Tyyp­il­listä vihreää poli­tikoin­tia. Ei mitään älyä. Ja kaiken mak­saa tietysti maan köy­him­mät. Suu­rit­u­loiset asu­vat tietysti niis­sä fir­mo­jen­sa luk­susasun­nois­sa vuokral­la ja nau­ra­vat Osmon partaa.Tule jo Osmo aikuiseksi.

  56. Vexi kir­joit­ti asi­aa. Lisäk­si vuokral­la asu­vat ovat pieni vähem­mistö. Joidenkin rikkaiden,opiskelijoiden ja elämän­taih­mis­ten lisäk­si suurin osa on juop­po­ja luusere­i­ta joil­la raha menee kapakas­sa notku­miseen ja fat­ta mak­saa vuokrat.Yhteiskunnan pitää tukea myös rehellisiä työssä käyviä pien­i­t­u­loisia ihmisiä niin että heil­lä on varaa asua omas­sa kodissa.

  57. Asun­to ei suinkaan ole ain­ut hyödyke, jon­ka omis­tamisel­la säästää vuokraamiseen verrattuna. 

    Toinen läh­es asun­non ver­ran kuukaudessa mak­sa­va hyödyke on henkilöau­to. Jos ostaa esim. 30 tuhat­ta euroa mak­sa­van auton, sen kuukausikus­tan­nuk­set ovat jo sato­ja euro­ja pelkän pääo­man osalta. Kuitenkin tästä pääo­mas­ta ei auton omis­ta­ja mak­sa kuukausit­tain veroa. Jos henkilö ottaa vas­taa­van auton leas­ing sopimuk­sel­la, hän mak­saa kuukausit­tais­es­ta leas­ing mak­sus­taan veroa, jon­ka toki tilit­tää auton vuokrauk­sel­la voit­toa tekevä leas­ing yhtiö. Tuol­laisen 30–40 tuhan­nen euron auton leas­ing mak­su on hel­posti 500–600 euroa kuukaudessa, joka pitää sisäl­lään myös melkois­es­ti veroa. Tämän auton vuokrat­u­lon sisältämän veron vält­tyy se, joka ostaa auton itselleen. 

    Näin syn­tyy siis “auto­tu­loa”. Oman auton omis­ta­jan tulisi siis mak­saa veroa, jon­ka hän säästää auton omis­tamisel­la vuokraamiseen ver­rat­tuna. Sama pätee tietysti myös loma-asun­toon, loma-osakkeisi­in, kalli­isi­in vaat­teisi­in jne. Eli esim. frakin omis­ta­jan tulisi mak­saa “frakki­t­u­loa”, kos­ka hän ei mak­sa sitä veron osu­ut­ta, joka vuokra­puku­un sisältyy. 

    Lop­pu­jen lopuk­si yksinker­tais­in­ta olisikin siis pala­ta sosial­is­mi­in, jos­sa liki pitäen kaik­ki omis­t­a­mi­nen on kiel­let­ty, kos­ka asun­non, auton, ym. omis­ta­ja vält­tyy verol­ta, minkä hän jou­tu­isi mak­samaan vuokraa­mal­la nyt omis­ta­mansa tavarat. Lisäk­si voitaisi­in kieltää ruoan lait­to kotona, kos­ka kotona ruokaa lait­ta­va vält­tyy hel­posti kym­me­nien euro­jen verol­ta kuukaudessa ver­rat­tuna siihen, että hän syö ravintolassa. 

    Sosial­is­mis­sa yksi­ty­i­somis­tus oli pääosin kiel­let­ty, Soini­vaara on keksinyt sosial­is­min uudelleen.

  58. tämä laki syr­jii selvästi nor­maal­i­t­u­loisia ja tekee vaan suurem­paa ero köy­hien ja rikkaiden välille no toisaal­ta suurin osa maail­mas­ta kul­kee samaan suun­taan… kenen omis­tuk­ses­sa arvoisa her­ra siis halu­aa että suomen asun­not ovat? kes­ki ja pieni tulois­t­en ei kan­na­ta men­nä pankin kanssa enää naimisi­in jos vielä omas­ta asun­nos­takin joutuu vuokran mak­samaan itselleen vero­jen muodossa…kyllähän vuokra­ta voi auton, pyyh­keen , veneen polkupyörän, uima­housut ‚ja toisen sukupuolie­li­men mik­sei saman tien ale­ta keräämään nus­simis veroa huo­ran tun­ti hin­nat alka­vat 100e ylöspäin tantra on muodis­sa jos­sa voidaan har­ras­taa aktia mon­ta tun­tia… noi her­ran peruste­lut oli ihan perseestä eikä tuol­laista asun­to­jen ris­ti­in vetämistä tapah­du oike­as­sa elämäs­sa kaiken voi perustel­la niinkuin nykya­jan tv on meille opet­tanut mis­sä muoti ohjelmis­sa miehet väit­tävät ole­vansa naisia syn­tyneenä väärään ruumi­iseen moni mie­skin on var­masti siis oikeen iso munainen mut­ta syn­tynyt vaan pieni munasen ruumi­iseen tai voimaa kyl­lä on mut­ta kun ruumis on väärä…

  59. Kyl­lä siinä val­tion ja kun­tien menot kas­vaisi­vat rutkasti, kun ihmisiä ryhdyt­täisi­in verot­ta­maan tulosta, jota he eivät saa konkreet­tis­es­ti eli tulosta, joka ei perus­tu mak­sukykyyn, ihan oikeasti saatavi­in pääo­ma- ja ansiotuloihin. 

    Esim. itse pien­i­t­u­loise­na eläkeläisenä en pysty­isi mak­samaan asun­to­tu­lon veroa omis­tusasun­nos­tani. Jos sel­l­ainen vero tulisi, myisin asun­non pois ja tuh­laisin rahat tai lait­taisin ennakkoper­in­tönä jälkeläisille. Sit­ten menisin vuokralle ja saisin liki täy­den eläk­keen­saa­jan asum­istuen, mikä mak­saisi yhteiskun­nalle mon­ta sataa euroa nykyiseen tilanteeseen verrattuna. 

    Pait­si tietysti, jos asun­to­tu­lon verot­tamisen lisäk­si muutet­taisi­in asum­is­tuk­i­jär­jestelmää niin, että saisin tähän asun­tooni yhtä paljon asum­is­tukea, kuin saisin vas­taavaan vuokra asun­toon. Niin­hän pitäisi saadakin, jos ker­ran kat­sot­taisi­in, että asumisku­lu­ni ovat saman ver­ran kuin vuokral­la ja joudun sen mukaan mak­samaan veroa. Eli eläk­keeni päälle las­ket­taisi­in min­ulle “asun­to­tu­loa” vaik­ka 500, jos­ta jou­tu­isin mak­samaan veroa reilu sata euroa, mut­ta pien­ten tulo­jeni vuok­si saisin asum­is­tukea kuvit­teel­lisen vuokran mukaan omaan asun­toon, jota saisin vaikka­pa 300 euroa. 

    Ylem­pänä joku kir­joit­tikin, että kyl­lähän sitä mon­es­sa vält­tyy veroil­ta, kun ostaa jotain omak­si eikä vuokraa. Tai tekee itte, eikä palkkaa toista tekemään. Kyl­lä on jär­jet­tömiä ideoita poli­itikoil­la, kun näkevät verotet­tavaa tuloa siel­lä, mis­sä sitä ei ole. Jokainen­han voi vali­ta, mak­saako veroa asun­non, kesämökin tai minkä vaan vuokraamises­sa, vai omis­taako samat asi­at ja vält­tyy verol­ta. Nämä kom­mu­nis­tit, joil­ta Suo­mi taan­noin pelastet­ti­in, halu­aisi­vat näköjään ruve­ta verot­ta­maan ihmisiä ole­mas­sa olostaan, tien­asi tai ei. Jos ei ole tienis­te­jä, val­tio sit­ten pistää omaisu­u­den pakkomyyn­ti­in, jos sel­l­aista on ja lop­ut kek­si­tyt velat ja verot sit­ten var­maan mak­se­taan vanki­las­sa pakkotyöllä. 

    Siinä olisikin vihreille lois­toidea Stal­in­in jatkok­si, verote­taan kaikkia riip­pumat­ta siitä, onko heil­lä tulo­ja tai ei, jos ei pysty mak­samaan sher­if­fin keräämiä vero­ja (Robin Hood), heit­etään pakko­työhön, jot­ta voi työl­lä mak­saa veronsa.

  60. Pent­ti Koski:

    joka ei perus­tu mak­sukykyyn, ihan oikeasti saatavi­in pääo­ma- ja ansiotuloihin.

    Vero­ja sun mui­ta mak­su­ja ei mak­se­ta tul­loil­la vaan varallisuudella.

  61. Tavoitel­laanko täl­lä työssäkäyvien per­hei­den pakkosi­ir­toa. Olen opiskel­lut ja säästänyt oman asun­non. Kaver­it matkuste­liv­at juh­li­vat minä säästin. Nytkö sit­ten mak­san veroa siitä että varmistin oman kodin? Per­heil­lä on elämäkin, van­huk­set joi­ta hoide­taan lap­sil­la koulut har­ras­teet kaver­it. Hyv­in­voin­ti on tur­val­lisu­ut­ta ja itsemääräämisoikeut­ta. Vuokra­sumises­sa rahat val­u­vat kenen tasku­un? Ei kai vain kokoomuk­sen jäsen­ten tasku­un, heil­lä on varaa omis­taa koti ja taa­ta lap­sille vakaa var­ma ympäristö. Kokoomus­lainen muut­telisi parin vuo­den välein per­hei­neen eri­paikkakun­nille. Siis jos omi­s­tat talon voit olla työtön tule­vaisu­udessa. Vuokraih­miset muutelkoon miten vaaditaan.

  62. Samal­la logi­ikalla pitäisi verot­taa myös oma­l­la autol­la tai polkupyöräl­lä ajamis­es­ta (verote­taan­han vuokraakin), omien kenkien käyt­tämis­es­tä, oman puoli­son rakastelus­ta tai vaikka­pa jouluku­usen kaatamis­es­ta omas­ta met­sästä. Nyt Soin­in­vaara jär­ki käteen.

Vastaa käyttäjälle Kalle Pyöräniemi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.