MTK ehdottaa Helsingin lämmittämistä puulla

74 vastausta artikkeliin “MTK ehdottaa Helsingin lämmittämistä puulla”

1. Nyt lie­nee viimeiset het­ket ehdot­taa kovin mas­si­iviseen kumipyöräl­o­gis­ti­ikkaan perus­tu­via ener­gia­jär­jestelmiä. Kun­han nousu taas alkaa, täy­tyy puus­ta saa­da oleel­lis­es­ti läm­pöen­er­giaa parem­pi hin­ta jot­ta se kan­nat­taa met­sästä kerätä.

   Yhteis­tuotan­toy­d­in­voimalan (1000 MW sähkö, 1500 MW läm­pö) Helsin­ki tarvit­sisi, sel­l­aisen joka valmis­tuu joskus 2025 paikkeil­la kun nykyiset yhteis­tuotan­toratkaisut alka­vat olla tien­sä päässä.

   Vastaa

2. Pikkuisen jo huvit­taa tämä helsinkiläis­ten vihrei­den nim­by­i­ly. Tyyli­in lisätkää jo sitä puuläm­mi­tys­tä mut­ta ei tääl­lä hesas­sa. Vihreät hesas­sa puo­lus­ta­vat kivi­hi­iltä viimeiseen asti.

   Vastaa

   1. Eikö tämän kaiken tarkoituk­se­na kuitenkin ole suo­jel­la ilmas­toa? Kai nyt kuitenkin myön­nät, että sitä suo­jelee parem­min turpeen kor­vaami­nen puul­la kuin maakaa­sun kor­vaami­nen ja että logis­ti­ikan mukaan puu­ta kan­nat­taisi polt­taa lähempänä metsää.

      Vastaa

3. Haus­ka yhdis­tys tuo MTK. Se on muut­ta­mas­sa ruo­ka- ja puuhuoltoa ener­giahuol­lok­si. Vil­jaa ja puu­ta ale­taan polt­ta­maan. Onko MTK uno­htanut maa- ja met­sä­talouden työl­listävän vaiku­tuk­sen? Vil­jan sijaan pitäisi polt­taa pais­tet­tua leipää ja puun sijaan paperia 😉

   Mut­ta mut­ta ihan vakavasti — kun vil­jaa tai puu­ta käytetään ener­giak­si, siihen ei pidä sekoit­taa veron­mak­sajien kom­pen­saa­tioi­ta, ei vero­helpo­tuk­sia eikä tukia. Ei voi olla niin,että muu Suo­mi osal­lis­tuu Helsin­gin lämmityskuluihin.

   Vastaa

4. Taitaa poli­ti­ikan kyl­lästyt­tävin piirre olla pakolli­nen itses­tään­selvyyk­sien toisteleminen.

   Vastaa

5. Ehkä type­r­in pitkään aikaan lukemis­tani ehdotuksista.

   Laa­jamit­tainen puun polt­ta­mi­nen on haaskaus­ta. Uskoisin puunkäytön aut­ta­van parhai­tan kansan­talout­ta ja ilmas­toa, kun sitä käytetään rak­en­tamiseen tai muuhun jalostuk­seen. Virk­istyskäyt­tö on myös eri­no­mainen vai­h­toe­hto, jos vai­h­toe­htona on sen rah­taami­nen rekoil­la ympäri Suomea poltettavaksi. 

   Ja ne MTK:n viit­taa­mat logis­tiset ongel­mat ja niiden ratkaisem­i­nen? Ei var­maan mene kauheasti pieleen, jos ennus­tan ratkaisun löy­tyvän jonkin­lais­es­ta uud­es­ta taloudel­lis­es­ta tues­ta MTK:n edun­valvon­nan­pi­iri­in kuu­luville toimijoille.

   Vastaa

6. Nyt jär­ki käteen! Samal­la logi­ikalla min­un ei kan­nat­taisi lopet­taa autoilua, kun naa­purin auton päästöt ovat suurem­mat (jos siis omis­taisin auton).

   Helsin­ki käyt­tää neljän­nek­sen Suomen kivi­hi­ilestä. Hiiltä tuo­daan meille Aus­tralias­ta, Indone­si­as­ta, Kiinas­ta ja Kanadas­ta asti! Yksin Kiinas­sa kuolee vuosit­tain 5000 ihmistä surkeis­sa olo­suhteis­sa kivihiilikaivoksilla.

   Maakaa­sun pump­paami­nen ja kivi­hi­ilen louhin­ta aiheut­ta­vat val­tavia päästöjä ja ympäristöon­gelmia jo lähtömaassaan.

   Ilmeis­es­ti seu­raa­va perustelu on, että meil­lä fos­si­il­i­sista kan­nat­taa luop­ua viimeisenä, kun niitä polte­taan meil­lä niin tehokkaasti?

   Olisin odot­tanut blogikir­joi­tus­ta sil­loin, kun Helsin­gin Ener­gia ilmoit­ti, ettei tule ole­maan “hiiletön” vuo­teen 2033 men­nessä niinkuin Uusi­maa maakun­tana haluaisi.

   Kun­nioit­tavasti,

   Vastaa

7. sha­keem: met­sä­te­ol­lisu­u­den raken­nemuu­tok­sen ansios­ta puu­ta vapau­tuu jo vuo­teen 2020 men­nessä 10 miljoon­aa kiin­tokuu­tio­ta! Täl­lä voidaan tuot­taa Helsin­gin ja mon­en muun kaupun­gin läm­mön­tarve ja jät­tää vielä run­saasti uut­ta met­sää suo­jelulle. Raken­nussek­tori ei tarvitse lisää puu­ta, joten sieltä ei tule päästövähennyksiä.

   Vastaa

8. Net­ti­sivuil­laan Helsin­gin ener­gia ilmoit­taa han­kki­vansa kivi­hi­ilen Venäjältä ja Puo­las­ta. Ovi pide­tään tietysti auki kaikkialle, kos­ka ei halu­ta olla riip­pu­vaisia yhdestä toimit­ta­jas­ta — tai sit­ten sen kanssa tehdään pitkä kiin­teähin­tainen sopimus, kuten Venäjän kanssa maakaasusta.

   Helsin­gin ener­gian käyt­tämästä pri­maariener­gias­ta oli viime vuon­na 26 pros­ent­tia kivi­hi­iltä. Maakaa­su oli pääpolt­toaine. Kivi­hi­ilestä Helsin­gin on päästävä eroon. Var­maankin lähi­tienoil­ta han­kit­ta­va puu voi olla osa tätä pro­jek­tia, mut­ta puun kul­jet­ta­mi­nen sisä­mas­sa pitk­iä matko­ja ei ole järkevää — varsinkin kun se sisä­maa pur­suaa voimaloi­ta, joi­hin sitä puu­ta olisi järkevämpi käyt­tää. Jotain järkeä olisi kul­jet­taa puu­ta myös lähel­lä Suomen­lah­den ja Poh­jan­lah­den satamia sijait­se­vista metsistä. 

   Helsin­ki var­maankin mak­saisi puus­ta kiin­teän hin­nan voimalan pihaan toimitet­tuna; tai siis puun markki­nahin­ta muo­dos­tu­isi näin. Aika mata­lak­si menisi tuot­ta­jahin­ta sil­loin sato­jen kilo­me­trien päässä samal­la kun lähimet­sistä mak­set­taisi­in ihan tyy­dyt­tävästi. Sisä­maan met­sän­o­mis­ta­jalle tulisi paljon houkut­tel­e­vam­mak­si myy­dä puun­sa vaikka­pa Jyväskylän ener­gialaitok­selle. Jos markki­noi­ta ei ale­ta sotke­maan mil­lään sairail­la kul­je­tus­tu­il­la, puu ohjau­tunee poltet­tavak­si lähimpi­in pis­teisi­in. Maantiekul­je­tuk­set ovat niin kalli­ita, että puun kul­jet­ta­mi­nen laival­la hyvinkin kaukaa voi osoit­tau­tua houkuttelevammaksi.Jos Helsin­ki alka­isi käyt­tää laa­jamit­tais­es­ti puu­ta läm­mi­tyk­seen, sen olisi pakko pitää tuon­tiop­tio auki ihan vaan hin­tavakau­den vuok­si. Voimalaitok­sethan ovat meren äärellä. 

   Maakaa­su on kuitenkin Helsin­gin pääpolt­toaine. Sitä ei voi kor­va­ta puul­la, kos­ka maakaa­su­voimalan muut­ta­mi­nen kiin­teäl­lä polt­toaineel­la toimi­vak­si on jok­seenkin mah­do­ton­ta, eikä se ole ilmas­ton kannal­ta perustel­tua niin kauan kuin öljyä ja kivi­hi­iltä kuitenkin käytetään.
   Helsin­gin ener­gial­la on myös erit­täin kun­ni­an­hi­moi­set suun­nitel­mat rak­en­taa tuulivoimaa yhdessä Vaasan ener­gialaitok­sen kanssa. 

   Vastaa

9. En kyl­lä käsitä mikä siinä on niin vaikea taju­ta, että se puu kan­nat­taa polt­taa mah­dol­lisim­man lähel­lä han­k­in­ta­paikkaa. Ote­taan käytän­nön esimerkki:

   Sotkamos­ta läh­tee liik­keelle rekkalastill­i­nen (40 ton­nia) puu­ta. Kan­nat­taako se viedä Kajaani­in (40 km) kor­vaa­maan Kain­u­un Ener­gian turpeen polt­toa vai Helsinki­in (550 km) kor­vaa­maan Helsin­gin Ener­gian kivi­hi­ilen polt­toa? CO2-ekvi­va­lent­tipäästöt täy­dessä lastis­sa ole­val­la rekalla maantiea­jos­sa ovat keskimäärin (2007) 1 347 g/km ja tyhjänä (pitäähän se rek­ka takaisinkin ajaa, puu­tavararek­ka tuskin saa kaupungista hyödyl­listä kuor­maa met­sään vietäväk­si) 888 g/km, joten Kajaani­in ja takaisin päästöjä syn­tyy 89 kg, Helsinki­in 1 229 kg. 40 ton­nil­la puu­ta kor­vataan parhaim­mil­laan 33 ton­nia turvet­ta (päästöt 42 ton­nia CO2) tai 16 ton­nia kivi­hi­iltä (päästöt 38 ton­nia CO2). Näin ollen Kajaanin turpeen polton puul­la kor­vaa­mal­la päästövähen­nys on, mikäli puun keru­un päästöjä ei huomioi­da (en löytänyt siitä luku­ja), vajaat 42 ton­nia, Helsin­gin hiilen kohdal­la taas vajaat 37 ton­nia eli ero­tus on 13,5 % minkä lisäk­si tietysti lyhyem­mät kul­je­tuk­set tule­vat huo­mat­tavasti halvemmiksi.

   Helsin­gin pitää luop­ua kivi­hi­ilen poltos­ta, mut­ta niin pitää myös muiden kun­tien, ja turpeen­poltos­ta myös. Puu kan­nat­taa polt­taa mah­dol­lisim­man lähel­lä kor­ju­u­paikkaa ja Helsin­gin kan­nat­taa keskit­tyä aluk­si hiilivoiman kor­vaamiseen bio- ja maakaa­sul­la. Toki jos puu­ta riit­tää Helsinki­inkin sit­ten kun kaik­ki lähempänä hakku­ualuei­ta ole­vat voimalat on ruokit­tu niin tänne vaan. En ymmär­rä mik­si kukaan kuvit­telee että helsinkiläiset eivät halu­aisi ennem­min puu- kuin kivi­hi­ilivoimalaa takapi­halleen, jos jom­pi kumpi on pakko vali­ta, ei ne hiilen­poltonkaan vaiku­tuk­set lähiym­päristöön mitenkään mieluisia ole joten puun pien­hiukkaset eivät tun­nu miltään kovin vakaval­ta uhalta.

   Vastaa

10. MTK:n ehdo­tus puo­lus­taa joten kuten paikkaansa, jos hyväksytään turve sisä­maan voimalaitosten polt­toaineek­si. Jos ei hyväksytä, tulisi esit­tää konkreet­ti­nen suun­nitel­ma siitä, mitä sisä­maan voimalois­sa polte­taan, jos puu­ta kul­jete­taan merkit­täviä määriä Helsinki­in. Tai siitä, miten ener­gianku­lu­tus­ta (sekä sähkön että läm­mön) vähen­netään niin paljon, että megawatit kor­vau­tu­vat negawa­teil­la. Suuret sisämaan(kin) voimalat kun tuot­ta­vat kumpaakin, liki­main suh­teessa 1:2.

    Keskustelus­sa pitäisin mielel­lään eril­lään eri puu­tavar­ala­jit: tuk­ki, kuitu, oksa- ja latvus­mas­sa, pien­puu ja kan­not. Oksa- ja latvus­mas­sas­ta ei voi tehdä sahatavaraa eikä tukkipu­un käyt­tö ener­giak­si vaiku­ta kovin järkevältä resurssien käytöltä. Kallista se ainakin on, korkean kan­to­hin­nan vuok­si. Kuitupuu on vähän rajat­a­paus. Kuitua menee ener­giak­si esim. nuoren met­sän kun­nos­tuk­sista, kos­ka pien­tä määrää ei kan­na­ta käsitel­lä eril­lään. Päästöoikeu­den hin­nan noustes­sa riit­tävän suurek­si myös kuitupu­un polt­to sel­l­aise­naan alkaa kannattaa.

    Fos­si­iliset kan­nat­taa yleis­es­ti pois­taa viimeisek­si sieltä, mis­sä niiden käyt­tö on jär­jestelmän ener­giate­hokku­u­den kannal­ta perustel­luin­ta. Uusi­u­tu­vista lähteistä on kuitenkin niukku­ut­ta, kunnes esim. aurinkoen­er­gia lyö itsen­sä kun­nol­la läpi.

    Paha virhe olisi siis lähteä kor­vaa­maan esimerkik­si Helsin­gin sinän­sä ener­giate­hokas­ta sähkön ja läm­mön yhteis­tuotan­toa eril­lisil­lä vain läm­pöä tekevil­lä kat­tiloil­la, vaik­ka polt­taisi­vatkin puu­ta. Mis­tä tekemät­tä jäänyt sähkö sil­loin saataisiin?

    Vastaa

11. Laivakul­je­tus lie­nee ain­oa järkevä vai­h­toe­hto pidem­mil­lä matkoil­la poltet­taval­la puumas­salle, mut­ta voi sitä junal­lakin kul­jet­taa. Vesiteitä saa myös tarvit­taess­sa rahal­la lisää, näitä kut­su­taan kanavaksi.

    Ylipään­sä, on tämä nyt kuitenkin MTK:lta järkevämpi idea kuin biodiesel. Olkoonkin että yhteis­tuotan­nos­sa käytet­tävä maakaa­su on viimeisenä kor­vat­tavien fos­si­ilis­ten polt­toainei­den listalla.

    Pro­pel­lipäähuomio: Jos meil­lä on tule­vaisu­udessa (a) bio­mas­sas­ta huu­ta­va pula, ja (b) Suomen­lahti joka rehevöi­tyy silmis­sä, niin voisin kuvitel­la että joku kek­sii jonkun tavan kas­vat­taa polt­tokelpoista bio­mas­saa mer­essä. Ihan siitä että pois­tet­taisi­in mer­estä samal­la rav­in­tei­ta voisi mak­saa aika paljon.

    Vastaa

12. Osmo, net­ti­sivul­la ker­ro­taan vain ne maat, joista kivi­hi­ili pääosin tuo­daan. Tiedän kuitenkin hyvin, että mei­dän helsinkiläis­ten kote­ja läm­mitetään myös muual­ta tulevil­la polt­toaineil­la. Meil­lä pitäisi olla myös oikeus tietää kivi­hi­ilen ja myös maakaa­sun tark­ka alku­perä kai­vok­sen tarkku­udel­la. Tullin tilas­toista selviää, että Suomeen tuo­daan kivi­hi­iltä todel­la eksoot­ti­sista paikoista. Tuulivoima on tärkeää kor­vaa­maan ydin­voimaa ja sähkön eril­lis­tuotan­toa, mut­ta sil­lä ei ole mitään tekemistä Helsin­gin läm­mön­tuotan­non kanssa.

    Juu­so, mikä ihme pakot­taa kul­jet­ta­maan raa­ka-ainei­ta kumipyöril­lä? Laskel­masi on siis väärä.

    Samuli, tor­jumme ilmas­ton­muu­tos­ta, jon­ka suurin syypää on ener­gianku­lu­tus. Säästö­su­un­nitel­ma on siis ensisi­jainen ja tehtävä riip­pumat­ta kaik­ista muista toimista. Lisäk­si mik­si arvelet mei­dän tarvit­se­van sähkön­tuotan­toa entiseen malli­in tule­vaisu­udessa? Kulu­tus­ta tulee laskea ja itse uskon näin käyvän. Pitää siis mielu­um­min kysyä, mitä sul­je­taan, kuin mitä raken­netaan lisää.

    Palaan vielä ener­gia­pu­un riit­tävyy­teen, kun pääsen kotikoneel­leni. Kän­nykäl­lä kir­joit­ta­mi­nen on rajoitteellista.

    Vastaa

    1. Riku Eske­liselle:

       Ker­ro nyt kuitenkin, mitä ihmeen järkeä olisi kul­jet­taa sitä puu­ta Sotkamos­ta ohi super­saas­tut­ta­van Kajaanin turvevoimalan, haaska­ta löpöä sen Kajaanista Helsinki­in ja kor­va­ta vähem­män saas­tut­tavaa kivihiiltä?
       Aus­tralias­ta tuo­daan Suomeen kivi­hi­iltä niin isoil­la laivoil­la, etteivät ne pääse Salmisaa­reen. Veikkaan, että aja­vat Pori­in. Sinän­sä en näe, ‚mitä eroa siinä on, onko kivi­hi­ili Venäjältä vain Australiasta.

       Sotkamo­laista puu­ta ei kyl­lä tul­la Helsingis­sä koskaan polt­ta­maan. On sitä met­siä lähempänäkin, myös Virossa.

       Jopa sen Kajaanin turvevoimalan sulkemis­takin kiireisem­pää on kuitenkin muut­taa sähköläm­mi­tys­talot jotenkin hyväksyt­tävälle läm­mi­tys­muodolle. Niin kauan kuin Euroopas­sa toimii yksikin kivi­hi­ililauhde­voimala (joka siis sul­jet­taisi­in, jos sähkön kulu­tus vähenisi) sähköläm­mi­tys­ta­lo kulut­taa kuusi ker­taa enem­män kivi­hi­iltä kilo­wat­ti­tun­tia kohden kuin kivi­hi­ilel­lä läm­mitet­ty kaukoläm­mi­tys­ta­lo ja tuot­taa siis viisinker­taiset päästöt jopa siihen turvevoimalaan verrattuna. 

       Vastaa

13. “Helsin­gin ener­gial­la on myös erit­täin kun­ni­an­hi­moi­set suun­nitel­mat rak­en­taa tuulivoimaa yhdessä Vaasan ener­gialaitok­sen kanssa.”

    Kyl­lä kump­pani taitaa olla EPV Tuulivoima Oy. Tai sit­ten Osmo lip­saut­ti sem­moista, mitä ei pitänyt… 🙂

    Vastaa

    1. Jari Ihoselle:

       Kyl­lä, yhteistyökump­panei­ta ovat muodol­lis­es­ti helsinkiläi­nen Mankala Oy (jon­ka hal­li­tuk­ses­sa istun) ja vaasalainen EPV Tuulivoima Oy. Vaasan omis­tu­so­su­us yhtiöstä näyt­tää ole­van 41 %.

       Vastaa

14. Pitkäl­lä jän­teel­lä kan­nat­taisi kul­jet­taa hesalaiset takaisin sinne mis­tä ovat tulleetkin.

    Vastaa

    1. Kätilöopis­tolle?

       Vastaa

15. Ihan vaan ajatuk­se­na. Mikäli Hesa siir­ty­isi vain puun käyt­töön, mitä se tarkoit­taisi autokuormina/junanvaunuina/laivoina?

    Vastaa

16. niin voisin kuvitel­la että joku kek­sii jonkun tavan kas­vat­taa polt­tokelpoista bio­mas­saa meressä.

    Eikös levä ole ihan polt­tokelpoista kui­v­at­tuna. Pitäisi vain kek­siä miten se kerätään ja kuivataan.

    Vastaa

17. Hei Kopo­nen! Mik­si lask­it esimerkkisi Sotkamos­ta asti. Ota mielu­um­min esimerk­ki Kymen­laak­sos­ta. Suni­lan sel­l­ute­hdas Kotkas­ta sul­je­taan. Ne puut voidaan tuo­da Helsinkiin.

    Osmo: min­un puolestani voidaan jatkaa kivi­hi­ilen polt­toa. Huvit­taa vain tämä vihrei­den pyrkimys toisaal­ta lisätä puun polt­toa kun­han vain ei hesassa.

    Vastaa

    1. Kyl­lä puun polt­toa tul­laan lisäämään Hesas­sakin, ja kivi­hi­ilestä luop­umaan — pait­si, jos Helsin­ki hyväksyy For­tu­min tar­jouk­sen ydinkaukoläm­möstä. Sitä Suni­lan tehdas­ta lähempänä kuit5enkin on esimerkik­si Kotka.

       Vastaa

18. Kysymys Odelle. Entä sähköläm­mi­tys­talon sähkö onkin tuotet­tu uusi­u­tu­val­la ener­gial­la. Ei kai se voi olla huono tapa lämmittää.

    Ja muu­ta. Jos sähkö tuote­taan polt­ta­mal­la, ehdo­ton hyvä on, että myös läm­min vesi saadaan tal­teen. Lähelle pääkaupunkia pitäisi saa­da suuri puupolt­tou­u­ni, johon puu tulisi junal­la jostain. Sivu­tuot­teena syn­tyvä läm­min vesi johdet­taisi­in sit­ten talo­jen lämmitykseen.

    Vastaa

    1. Vas­taan Jouni Lundqvis­tille eril­lisel­lä postauksella

       Vastaa

19. Vas­taan lyhyesti Riku Eskeliselle. 

    En allekir­joi­ta väitet­tä, ettei puun osu­ut­ta rak­en­tamises­sa voisi lisätä. Minus­ta uudet talot näyt­tävät läpeen­sä ei-puul­ta. Miel­tymyk­sis­sä siinä on kyse: minäkin asun mielum­min kivitalossa. 

    Jos met­sä­te­ol­lisu­u­den raken­nemuu­tos näil­lä raken­nemuu­to­spaikkakun­nil­la, seu­tu­alueil­la jois­sa on puunko­r­ju­uor­gan­isaa­tio valmi­ina, vapaut­taa met­säen­er­giaa poltet­tavak­si, niin polte­taan se lähel­lä. Tämäkin vain ja ain­oas­taan, jos se on kil­pailukykyi­nen vai­h­toe­hto ilman minkään­laista tukea.

    Vastaa

20. Muis­taak­seni Viros­ta on tuo­tu haket­ta myös esim. nyt sul­jet­tui­hin Sum­man ja Norrsun­detin tehtaisi­in. Tätä haket­ta­han voitaisi­in tuo­da haket­ta helsinki­in poltet­tavak­si. Kymen­laak­sos­ta on Suni­lan lisäk­si sul­jet­tu jo niin paljon paperikonei­ta, että puu­ta riit­tää hyvin helsin­gin lämmitykseen.

    Point­ti siis on, että tuol­la puun kul­je­tusar­gu­men­til­la ei voi lop­ut­tomasti puo­lus­taa kivi­hi­iltä hesassa.

    Vastaa

    1. Noin kymme­nen­nen ker­ran: Helsin­gin on syytä luop­ua kivi­hi­ilestä, mut­ta kor­vaa­va ener­gialähde ei vält­tämät­tä ole puu. Lisäk­si puul­la kan­nat­taa voimaloi­ta kor­va­ta huonom­muusjärjestyk­sessä ja logis­ti­ik­ka huomioon ottaen, joten ensin pitää aloit­taa sähköläm­mite­ty­istä taloista ja seu­raavak­si kor­va­ta turve­laitok­set. Koko maan päästöjä ajatellen olisi järkev­in­tä muut­taa koko Helsin­ki parik­si vuosikymmenek­si maakaa­suläm­mit­teisek­si ja säästää puu poltet­tavak­si siel­lä, mis­sä maakaa­sua ei ole saatavil­la, mut­ta tämä sisältää liian suuren poli­it­tistaloudel­lisen riskin.

       Vastaa

21. Evert The NeveR­est kirjoitti:
    Pitkäl­lä jän­teel­lä kan­nat­taisi kul­jet­taa hesalaiset takaisin sinne mis­tä ovat tulleetkin.

    Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:
    Kätilöopistolle?

    Mut­ta eikös sekin läm­mitetä maakaa­sul­la ja viimeinen wat­ti kivi­hi­ilel­lä? Mitkä ovat hyödyt?

    Vastaa

22. Ilmas­ton­suo­jelu pitää aloit­taa jostakin, ja Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to päät­tää, polt­taako Helsin­gin Ener­gia fos­si­il­isia ainei­ta vai ei. Kajaanin turpeen­polt­toa se ei pysty lopet­ta­maan edes epäsuorasti.

    Vastaa

    1. Jos Helsin­ki ostaa kaik­ki puut Kain­u­us­ta, se estää Kain­u­u­ta ihan suo­raan eikä ain­oas­taan epä­suo­rasti muut­ta­maan sitä turvesaas­tu­tus­laitostaan puukäyt­töisek­si. Yritän tässä vain etsiä tehokas­ta ilmastopoli­ti­ikkaa Suomelle kokon­aisuute­na, eikä siihen oikein kuu­lu kul­je­tusetäisyyk­sien maksimoiminen.

       Vastaa

23. Val­takun­nan ja maakun­tien poli­ti­ik­ka on turveih­mis­ten käsis­sä. Se, että annat heille mah­dol­lisu­u­den kor­va­ta turvet­ta puul­la, ei vält­tämät­tä joh­da mihinkään. Helsin­ki polt­taa fos­si­ile­ja ja maakun­nat turvetta.

    Sinä olet Helsin­gin kaupung­in­val­tu­utet­tu, käytä sitä val­taa mikä sin­ul­la on.

    Vastaa

24. Mitä mieltä olet muuten merivesiläm­pöpumpuista kaukoläm­mön lähteenä? 

    Hie­man pidem­mäl­lä aikavälil­lä käy niin että suuren osan aikaa mar­gin­aal­i­tuotan­tona ei ole Suomes­sa lauhde­voima vaan hiili‑, kaa­su- tai bio­mas­sa-CHP + lämpöakut. 

    Läm­pöpumput kaukoläm­pöverkos­sa luo­vat suh­teel­lisen hyvän käyt­tö­ta­van ylimäärä­tu­ulivoimalle ja voivat ymmärtääk­seni toimia myös nopeana säätövoimana eli ovat jous­tavaa kulu­tus­ta. Ainakin Tan­skas­sa ne tule­vat ole­maan yksi tärkeim­mistä keinoista lisä­tu­ulivoiman inte­groimisek­si verkkoon.

    Onko asi­as­ta tehty viime vuosi­na mitään (julk­isia) selvi­tyk­siä Helenin toimesta?

    Vastaa

    1. Sähkön­tuotan­nos­sa ei kan­na­ta tehdä kun­nal­lisia, maakun­nal­lisia tai val­takun­nal­lisia tarkastelu­ja. Suomen sähköverkko on jo nyt huo­mat­ta­van osan ajas­ta samaa hin­ta-aluet­ta Sak­san kanssa — tämä tarkoit­taa, että siir­toka­p­a­siteetin rajoit­ta­mat­ta samaa verkkoa. Sik­si sähkön­tuotan­to määräy­tyy pitkään lauhde­voiman mukaan.
       Helsin­ki ei ole ottanut käyt­töön laa­jo­ja merivesiläm­pöpump­pu­ja, mut­ta ottaa läm­pöpumpuil­la läm­pöä jätevedestä. Niin kauan kuin mar­gin­aal­isähkö tehdään lauhde­voimal­la, läm­pöpum­pus­sa kaukoläm­mön tuot­ta­jana ei ole oikein ideaa. Sit­ten, kun vimeinen puo­lalainen rusko­hi­ilivoimala on sel­jet­tu, voim­ma pala­ta asiaan.
       Ymmärtääk­seni merivesiläm­pöpump­pua on kyl­lä tutkit­tu, mut­ta en tunne asi­aa tarkemmin.

       Vastaa

25. Olet aivan oike­as­sa. Niinä het­k­inä kun siir­toka­p­a­siteet­ti ei ase­ta rajoituk­sia on koko sähkö­markki­na-alueen saas­tut­tavin voimala se, joka määrit­tää mar­gin­aal­i­tuotan­non päästöt.

    Täl­lä het­kel­lä pul­lonkaulo­ja Suomes­ta pois­päin ei juuri ole. Niitä tulisi hie­man 2–3 vuo­den päästä kun (jos) OL3 valmis­tuu, mut­ta Fen­no-Skan 2:n raken­nus pois­taa ne pääosin. Fen­no-Skan 2 raken­netaan siis tur­vaa­maan sähkön vien­ti Suomes­ta Ruot­si­in. Tuo vien­ti on alku­vai­heessa hiililauhdetta. 

    Jos tarkastel­laan tilan­net­ta kuitenkin hie­man pidem­mäl­lä aikavälil­lä, tul­laan mie­lenki­in­toiseen tilanteeseen. 

    Olete­taan että tänne raken­netaan vielä yksi iso ydin­voimalayk­sikkö vuo­teen 2020 men­nessä. Sen lisäk­si raken­netaan EU-velvoit­tei­den vuok­si 2500 MW tuulivoimaa. Tuo tuulivoima sijoit­tuu pääasi­as­sa Pohjois-Poh­jan­maalle ja Oulun ja Tornion välille. 

    Mean­while i Sverige: Pääosa Ruot­sis­sa raken­net­tavas­ta 25 TWh (10 GW) tuulivoimas­ta tulee sijoit­tumaan Taalain­maalle ja Nor­rlan­ti­in, jol­loin ris­ti­inko­r­re­laa­tio Suomen tuulivoiman kanssa on melko suuri. 

    Eli kun Suomes­sa Poh­jan­maal­la tuulee paljon, on väylä pohjoisen vien­nille Ruot­si­in tukos­sa, kos­ka Nor­rlan­nista viedään omaa tuulisähköä piuhat punaise­naan kohti etelää. Tuon­nille Suomeen olisi ennem­min tarvet­ta (siis pohjoises­sa). En osaa äkkiseltään sanoa mihin suun­taan sähkö vir­taa Fen­no-Skan 1:n ja Fen­no-Skan 2:n tapauk­ses­sa. Voi hyvin olla että suun­ta on Suomi. 

    En ole tois­taisek­si näh­nyt mallinnus­tu­lok­sia sel­l­ais­es­ta ske­naar­ios­ta että Suomeen raken­netaan kuudes ydin­voimala ja Perämeren molem­min puolin yhteen­sä luokkaa 7000–8000 MW tuulivoimaa. Täl­lainen ske­naario on kuitenkin kohtu­ullisen toden­näköi­nen, sanoisin.

    Intu­iti­ivis­es­ti tun­tu­isi että Suo­mi irtoaa yhä enem­mäk­si aikaa omak­si hin­ta-alueek­seen, jol­loin siis mei­dän oma mar­gin­aal­i­tuotan­to määrää päästöt. 

    Tämän joh­dos­ta kat­son merivesiläm­pöpumput mie­lenki­in­toisik­si. Teknolo­gia on aivan sama kuin Katri Valan puis­ton jätevesiläm­pöpum­pus­sa, mut­ta läm­mön läh­teen ollessa huonom­pi tip­puu COP­pi tasolle 3–3.5. Jätevesi läm­mön läh­teenä taide­taan olla tasos­sa noin 5. Val­is­tuneem­mat korjatkoon.

    Vastaa

    1. Kiitän Jari Ihos­ta infor­mati­ivis­es­ta vas­tauk­ses­ta. Täl­laiset asiantun­ti­japuheen­vuorot tekevät tästä hom­mas­ta palkitsevan.
       Kysy­isin kuitenkin ennustet­tasi niin san­otus­ta Super­gridista, tasavir­taa käyt­tävistä suur­jän­nite­jo­hdoista, joil­la on tarkoi­tus verkot­taa koko Euroop­pa yhdek­si hin­ta-alueek­si. Olin kevääl­lä Brys­selis­sä vihreän par­la­ment­tiryh­män jär­jestämässä sem­i­naaris­sa, jos­sa ABB:n (?) edus­ta­ja ker­toi innos­tuneesti, kuin­ka tämä mullis­taa sähkö­markki­nat — ja tekee muuten tuulivoimas­ta paljon nyky­istä järkevämmän. 

       PS.
       Onnit­te­lut nerokkaas­ta rat­sun uhrauk­ses­ta 12. siir­rossa vuon­na 2006.

       Vastaa

26. Osmo Soin­in­vaar­alle: Kiitok­sia että aloitit pohdin­nan fos­si­ilis­ten vai­h­toe­hdoista toises­sa blogikir­joituk­ses­sasi. Odot­taisin kuitenkin konkreet­tisia vai­h­toe­hto­ja kivi­hi­ilelle ja maakaasulle.

    Kir­joitit: “Ker­ro nyt kuitenkin, mitä ihmeen järkeä olisi kul­jet­taa sitä puu­ta Sotkamos­ta ohi super­saas­tut­ta­van Kajaanin turvevoimalan, haaska­ta löpöä sen Kajaanista Helsinki­in ja kor­va­ta vähem­män saas­tut­tavaa kivihiiltä?”

    Kysyn: Mik­si ole­tat, että halu­an kotikaupunk­i­ni polt­ta­van SOTKAMOSTA tänne REKOILLA tuo­tua puu­ta? Toki sekin vähen­täisi päästöjämme.

    Kir­joitit myös: “Sinän­sä en näe, mitä eroa siinä on, onko kivi­hi­ili Venäjältä vain Australiasta.”

    Minus­ta siinä on val­ta­va ero, mis­sä olo­suhteis­sa, mil­lä kaivan­tamenetelmil­lä ja mil­lä päästöil­lä kivi­hi­ili tai maakaa­su on tuotettu.

    Kehot­taisin tutus­tu­maan esimerkik­si näi­hin ympäristökatastrofeihin:
    http://images.google.fi/images?hl=fi&client=firefox‑a&rls=org.mozilla:fi:official&q=mountain%20top%20mining&um=1&ie=UTF‑8&sa=N&tab=wi

    tai mm. näi­hin kuole­man­ta­pauk­si­in: http://www.clb.org.hk/en/node/19316

    Entä kuin­ka uskotte kivi­hi­ilen matkaa­van ran­nikoille sisä­maas­ta esimerkik­si Venäjäl­lä tai Kiinas­sa: http://4.bp.blogspot.com/_rqH4fUbko2U/R7H024f1NbI/AAAAAAAAF9Q/tloBvtRsHPo/s1600‑h/TRANS+-+Coal+trucks.jpg

    Dieselju­na on tietenkin rekkaa parem­pi kul­je­tuk­si­in, mut­ta myös täl­lais­ten kivi­hi­il­i­ju­nien päästöt ovat valtavat.

    Epäilen, että meil­lä ei kovin laa­jalti edes tiede­tä kivi­hi­ilemme tai maakaa­summe alku­perää. Epäilen, että saatan jopa tun­tea ne pari ihmistä, jot­ka ovat ain­oi­ta näistä asioista tietäviä.

    Ja sit­ten vielä HYVIN OLEELLINEN kysymys: Kuin­ka paljon arvelette Suomes­sa ja lähialueil­la ole­van kestävästi tuotet­tua ener­gia­pu­u­ta saatavil­la vuon­na 2015, 2020, 2030 ja 2050. Mei­dän ei todel­lakaan tarvitse viedä puu­ta sisä­maan laitok­sil­ta. Heillekin riit­tää omansa. Vuo­teen 2050 men­nessä voimme halutes­samme jo rak­en­taa ja remon­toi­da vähän läm­pöä kulut­ta­van kaupun­gin. Sil­loin puun tarve on jo paljon pienem­pi ja vai­h­toe­htoiset kaukoläm­pöverkon läm­mit­täjät ovat vahvoil­la. Näistäkään meil­lä ei ilmeis­es­ti olla kiin­nos­tut­tu, kun ain­oa laitos on Katri Vala.

    Sha­keem: En usko rak­en­tamisen kas­va­van voimakkaasti tule­vaisu­udessa — pikem­minkin päin­vas­toin. Ainakaan ei ole ekol­o­gis­es­ti järkevää lisätä rak­en­tamista rajusti. Puu­rak­en­t­a­mi­nen on toki monel­la tapaa ekol­o­gista, mut­ta sen vaa­ti­ma puun tarve ei todel­lakaan vie poh­jaa puun käytöltä energiaksi.

    Ja vielä Osmo Soin­in­vaar­alle: Ymmär­rän, että näi­den asioiden eteen­päin viem­i­nen ei ole help­poa. Ymmär­rän myös, että totu­u­den näkem­i­nen tekee kipeää, sil­lä nykyi­nen tuotan­tomme on todel­la saas­tut­tavaa. Vaikut­taisi myös siltä, että läh­es 100% asian­har­ras­ta­jista ei edes tiedä ener­giantuotan­tomme hait­tavaiku­tuk­sia rajo­jemme ulkop­uolel­la. Toivoisin kuitenkin, että Helsin­ki toimisi heti ja pää­sisimme yksimielisyy­teen JOKAISEN kivi­hi­ili- ja maakaa­su­laitok­sen sulkemis­es­ta heti käyt­töikän­sä lop­ut­tua ja mielel­lään jo ennen sitä.

    Nyt juna­matkalle kohti Kes­ki-Suomea lob­baa­maan turve­tuotan­toa ja kivi­hi­ilen polt­toa vas­taan siellä.

    Parhain yhteistyöter­veisin,

    Vastaa

27. maaseuduntulevaisuus.fi sivuille on tänään ilmestynyt iloinen pääot­sikko: “Puukaup­pa piristymässä”.
    Siihen taisi ainakin täl­lä erää tyssätä Helsin­gin polttopuuhuolto 😉

    Vastaa

28. Super­gridis­tä:

    En tässä(kään) väitä ole­vani mikään suuri asiantun­ti­ja, mut­ta olen asi­aa poht­in­ut kuitenkin jonkin verran.

    UHVDC eli ultra­ko­rkea­jän­nite­tasasi­ir­to on parhaim­mil­laan pis­temäisessä pitkän matkan siir­rossa eri sähköverkko­jen välillä. 

    UHVDC:lla on huo­mat­ta­va määrä etu­ja, mut­ta mon­es­sa paikas­sa per­in­teiset ratkaisut (HVDC, HVAC) ovat pitkään kus­tan­nuste­hokkaampia. Siir­tomatkan pitää olla pitkä ja tehon suuri. 

    Kiinan mas­si­ivi­sis­sa tuulivoima­hankkeis­sa (Sisä-Mon­go­lia, Gan­su, ym.) UHVDC on avainase­mas­sa. Sen sijaan Euroopas­sa en ole vielä kovin vaku­ut­tunut että UHVDC on tarpeen seu­raa­van 5 tai 10 vuo­den aikana. Mut­ta mieli voi muuttua.

    Yksi mie­lenki­in­toinen kysymys on tuleeko UHVDC:lla ole­maan roo­lia USA:ssa? Villinä veikkauk­se­na sanois­in että Kali­forn­ian ja Tek­sasin verkot yhdis­tetään 6–12 GW:n UHVDC linkil­lä ennen vuot­ta 2025.

    Ps. Mikäli vuo­den 2006 uhrauk­sel­la tarkoitit 12.Rxe7, niin tarkem­pi ana­lyysi osoit­ti sen olleen epäko­r­rek­ti, mut­ta toi­mi kyl­lä pelitilanteessa. 

    Avaru­usshakkia Ruåtsin­aut­tia vastaan:
    http://www.dn.se/nyheter/vetenskap/schack-christer-fuglesang‑1.844628

    Vastaa

29. Soinivaara:“turve on kivi­hi­iltäkin pahempi kasvi­huoneilmiön aiheuttaja”

    Pakko kysyä, perustelut ???

    Vastaa

    1. Tämän nyt löytää mis­tä tahansa. Omi­nais­päästöt Megajoulelta,
       Kivi­hi­ili 94,6
       Turve 106

       Kat­so vaik­ka tästä. Saman tulok­sen saat mis­tä vain
       http://www.tem.fi/files/18661/Myontamispaatoksen_liite_2_201204.pdf

       Vastaa

30. Mis­tä kaavas­ta nuo luvut johde­taan ? Sitä vaan, että kaali­in ei mil­lään mah­du se, että uusi­u­tu­va polt­toaine olisi saas­tut­tavam­paa kuin uusiutumaton.

    Luulen ker­toimen perus­tu­van IPCC:n päätök­seen ja kysyn onko päätös perusteluil­taan oikea ? 

    Nyt ei tarvitse puhua mis­tään hitaasti uusi­u­tu­vas­ta jne. muu­ta löperöä. Turve on uusi­u­tu­va polt­toaine ja sitoo hiiltä. Tur­venevan jatkokäyt­tö on hiilid­iok­sidin osalta ratkaistu. Sekään ei riitä perusteluiksi.

    Vastaa

31. Turpeen ja kivi­hi­ilen omi­nais­päästö­jen erot johtunevat turpeen jään­nöskos­teud­es­ta, ts osa turpeen ener­gia­sisäl­löstä kuluu polt­toaineessa ole­van veden kuumen­tamiseen ja haihduttamiseen.

    Itse asi­as­ta, tule­vaisu­u­den vai­h­toe­hto puun han­kkimiselle läm­pövoimaloille voisi olla euka­lyp­tus­plan­taasi sopi­vas­sa troop­pises­sa val­tios­sa. Pitäisikö Helsin­gin kaupun­gin tai ener­gian lähteä ajois­sa ostok­sille ennen kuin kil­pail­e­vat met­sä­fir­mat ovat osta­neet kaik­ki parhaat alueet?

    Vastaa

32. Ja vielä puun ener­giakäytön rajoituk­sista ja riittävyydestä.

    Lau­ri Het­emä­ki ja Riit­ta Hän­ni­nen tekivät Met­lalle 14.5.2009 valmis­tuneen tutkimuk­sen “Arvio Suomen puun­jalostuk­sen tuotan­nos­ta ja puunkäytöstä vuosi­na 2015 ja 2020”. Kehotan tutus­tu­maan tähän tutkimuk­seen: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2009/mwp122.pdf

    Tutkimuk­sen tärkeimpiä löy­däk­siä on, että jo vuo­teen 2020 met­sä­te­ol­lisu­u­den raken­nemuu­tok­sen vuok­si vapau­tuu 10 miljoon­aa kiin­tokuu­tio­ta puu­ta ener­giakäyt­töön! Tämän ener­gia­sisältö on 20 TWh! 

    20 TWh:lla voitaisi­in jo vuon­na 2020 kor­va­ta kaik­ki ener­giakäyt­töön menevä turve (11TWh) koko Suomes­ta ja koko Helsin­gin Ener­gian tuotan­to (13TWh), olet­taen että ener­gianku­lu­tus ei kas­va vaan tulee hitusen laskemaan.

    Ymmär­rän toki, että meil­lä ei tämän blogikir­joituk­sen jäl­keen suin­päin ryn­nätä tekemään näitä investoin­te­ja, joten vuon­na 2020 puu­ta käytetään vähem­män ja suo­jel­laan enem­män kuin tänään. Met­sä­te­ol­lisu­u­den raken­nemuu­tos ei kuitenkaan pää­ty 1.1.2020 vaan kulu­tus tulee laske­maan edelleen. Niin­pä vuon­na 2025, 2030, 2050 jne on tilanne vielä parempi.

    EN SALLI HELSINGIN JATKAA ILMAKEHÄN LÄMMITTÄMISTÄ VETOAMALLA VÄÄRIIN PERUSTEISIIN JA TYYTYMÄLLÄ LAISKUUTEEN JA TIETÄMÄTTÖMYYTEEN.

    Vastaa

33. hei,

    Asian ytimessä olisi korot­taa läm­mön­tuotan­non vero­ja niin, että turpeen, kivi­hi­ilen ja maakaa­sun vero­ja korotet­tavisi­in. Niin hal­li­tus sopikin kehyk­sessä, mut­ta uno­hti turpeen.

    Alle nopeasti laske­mani mukaan kivi­hi­ilen ja maakaa­sun ehdotet­tu koro­tus on läh­es sama kuin turpeen hinta.

    Täl­lainen hal­li­tus­poli­ti­ik­ka luo turpeen käyt­töön perus­tu­via suun­nitelmia, kuten Vaasas­sa. Turpeelle myös kun­non vero, ja puu alkaa kiin­nos­taa. Mitä tulee maakaa­su­un, niin sen käyt­töön sisäl­tyy päästöjä tuotan­toalueil­la, jotka
    sak­salais­ten selvi­tyk­sen mukaan voivat Venäjäl­lä olla huomattavia.

    VERO/MWH KOROTUS PTÖOIKEUS
    Kevyt polt­toöljy 8,74 7,04 4,01
    Raskas polt­toöljy 5,87 7,14 4,25
    Kivi­hi­ili 7,12 8,39 5,11
    Maakaa­su 2,1 6,9 2,97
    Turve 0 0 5,72

    JOS turpeelle ei saa­da äkkiä kun­non veroa, niin se johtaa suuri­in älyt­tömyyk­si­in kul­je­tuk­sis­sa ja kasvi­huonekaa­supäästö­jen kasvu­un. Turpeen verotus
    on avain puun lisäkäyt­töön Suomes­sa; turvet­ta­han käytetään noin 25 TWh/a. Kymme­nen miljoon­aa puukuu­tio­ta on 20 TWh.

    Valmis­tevero­jen koro­tuk­sen varmis­t­a­mi­nen kaikille fos­si­il­isille polt­toaineille on nyt Suomes­sa tärkein­tä konkreet­tista ilmastopolitiikkaa.

    Vastaa

34. Pieni tarken­nus lie­nee paikallaan.

    11,395 TWh oli kaukoläm­mön ja yhteis­tuotan­tosähkön tuotan­toon Suomes­sa käyte­ty­istä polt­toaineista turpeen osu­us vuon­na 2007.

    5,624 TWh käyt­ti Helsin­gin Ener­gia kivi­hi­iltä, 0,204 TWh polt­toöljyä ja 7,664 TWh maakaa­sua samana vuonna.

    Turpeen osu­us vai­htelee vuosit­tain paljon. Lauhde­voimaa en ottanut omas­sa laskel­mas­sani huomioon, sil­lä sen osu­ut­ta ei tarvitse kor­va­ta puul­la. Sähköä voi tuot­taa muul­lakin tavoin. Tuos­ta 25 TWh vuosiku­lu­tuk­ses­ta täl­lä het­kel­lä noin 10 TWh on vaikeam­min kor­vat­tavaa CHP:tä ja eril­listä läm­mön­tuotan­toa. Turpeen, maakaa­sun ja kivi­hi­ilen kor­vaa­va ener­gia­muo­to on puu nimeno­maan CHP:ssä ja eril­lisessä lämmöntuotannossa.

    Hal­li­tuk­sen kehyk­sessä sopi­ma vero ei selvästikään riitä pois­ta­maan noi­ta kolmea ener­gia­muo­toa Suomes­ta. Helsinkiläisil­lä poli­itikoil­lakin voisi alkaa olla ääni kel­los­sa toisen­lainen, kun saastevero­tus alka­isi kun­nol­la näkyä kaupun­gin kukkarol­la. Maakaa­sulle alka­isi aika pian löy­tyä vaihtoehtoja.

    Vastaa

35. Lähde edel­lisi­in lukui­hin on Kaukoläm­pöti­las­to 2007.

    Vastaa

36. Ei se puukaan ole hiilid­iok­sidineu­traali: Jos puu­pel­lon (talous­met­sän) hiili pide­tään yli 50% ajas­ta ilmake­hässä vs että se olisi koko ajan met­sässä (tai vielä enem­män eroa jos se käytet­täisi­in sato­ja vuosia pystyssä pysyvään ja siten hiilid­iok­sidin sito­vaan rak­en­tamiseen). Ja on kyse suurista hiil­imääristä puun huonon hyö­ty­suh­teen takia.

    Puun­polt­to sovel­tuu min­un mielestäni met­säisille alueille kyl­lä, muista hyödy­istä johtuen, mut­ta Helsinki­in se on vähän väk­isin vängättyä.

    Vastaa

37. Onko tilanne muuten edelleenkin se että Kemera-tukea mak­se­taan met­sän­o­mis­ta­jalle myös sel­l­ais­es­ta puus­ta joka kerätään jot­ta saadaan tehtyä puu­pel­let­te­jä vien­ti­in ? Tämä nyt ei ainakaan lisää koti­maista kysyntää.

    Vastaa

38. Puu­pel­let­te­jä valmis­te­taan Suomes­sa käsit­tääk­seni ain­oas­taan saha­te­ol­lisu­u­den sivu­tuot­teista, ei suo­raan puus­ta. Eli pui­ta ei kaade­ta pel­let­tien takia.

    Vastaa

39. “Puu­pel­let­te­jä valmis­te­taan Suomes­sa käsit­tääk­seni ain­oas­taan saha­te­ol­lisu­u­den sivu­tuot­teista, ei suo­raan puusta.”

    Olin ymmärtänyt väärin, luon­te­vaa­han tietysti on käyt­tää met­sähake itse ja säästää laadukkaampi polt­toaine vientiin. 

    Osin mieliku­vali­ike­toimin­nas­ta kun on kysymys, on lop­putu­los välil­lä vähän has­su kuten Ver­sowood­in tapauk­ses­sa:

    Pel­let­tite­htaan investoin­nista ker­toes­saan Kei­jo Kopra miet­tii samal­la, toim­i­taanko tässä maas­sa aina järkevästi. Pel­let­tite­htaan vier­essä, 15 kilo­metrin päässä on kivi­hi­ilivoimala, johon tulee kivi­hi­ili Siperi­as­ta, Lovi­isan sata­man kaut­ta. Kun he alka­vat viedä pel­let­te­jä, tuo­vat samat autot ensin kivi­hi­ilen Lovi­isas­ta Vierumäelle ja vievät men­nessään pel­letit Lovi­isan sata­maan. Niin… sopii kysyä kansan­taloudel­lisen järkevyy­den perään.

    Vastaa

40. Suomes­ta viedään todel­la paljon puu­ta Ruot­si­in poltet­tavak­si. Viime tal­ven määrä oli kyl­läkin pienen­pi johtuen saha­te­ol­lisu­u­den taan­tu­mas­ta. Tietenkin kyse on puu­pel­leteistä, jos­sa muo­dos­sa kul­je­tus on tehokkaanpaa.

    Tot­ta kait Helsinki­in tuo­ta­va puu tulisi proomuilla/ laivoil­la tai junal­la, mut­ta ei var­masti Kain­u­us­ta rekoil­la. Se on jo van­ha vir­si tuo rekkar­al­li Kain­u­us­ta. Mut­ta Saimaan vesistöltä on hyvä yhteys Helsinkiinkin.

    Kuitu­te­ol­lisu­u­den osit­tais­es­ta alasajos­ta johtuen se 10 miljoona mot­tia hyö­dyn­tämätön­tä puuta/ vuosi on jo tätäpäivää. Jos vielä lisätään kan­not ja hakku­utäh­teet ollan use­am­mas­sa kymme­nessä miljoonassa/ vuosi. Eikä vieläkään tarvitse yhtää sahatukkia polttaa. 

    Toiv­ot­tavasti puu­rak­en­t­a­mi­nen ja saha­te­ol­lisuu säi­lyy ja vahvis­tuu. Puu­rak­en­t­a­mi­nen on nimit­täin eri­no­mainen hiilinielu.

    Vastaa

41. Valt­teri: Kaikessa poltossa vapau­tuu hiilid­iok­sidia ilmake­hään. Järkev­in­tä on vapaut­taa sitä vain nopeas­ta kier­rosta. Maakaa­sun ja kivi­hi­ilen poltossa vapau­tamme hitaas­ta kier­rosta hiilid­iok­sidia ilmake­hään ja muu­tamme luon­nol­lista kier­tokulkua jopa miljooniksi vuosik­si. Helsingillä ei ole fos­si­ilis­ten ohel­la mui­ta nopei­ta vai­h­toe­hto­ja kuin puu, jol­la saadaan sato­jen tai jopa yli tuhan­nen megawat­tien teho läm­mi­tyk­seen. Toki jo nyt voisimme halutes­samme tuot­taa jopa kym­meniä megawat­te­ja meri- ja maaläm­möl­lä, mut­ta sekään ei näytä ole­van suunnitelmissa.

    Puu on väli­vai­heen ener­gia­muo­to, jon­ka polton tarve päät­tynee meil­lä vuo­den 2050 jäl­keen. Tämä siis edel­lyt­tää muiden tekni­ikoiden (maa, vesi, aurinko, arjen hukkaläm­pö) kehit­tymistä ja etenkin läm­mönku­lu­tuk­sen vähenemistä.

    Kulu­tuk­sen vähen­tämi­nenkään ei näytä ole­van korkeal­la agen­dal­la, nol­laen­er­gia­rak­en­t­a­mi­nen kun lop­ul­ta tekee kaukoläm­möstä heikosti kannattavaa.

    Puun kuten minkä tahansa ener­gia­muodon osalta olen­naista on ymmärtää ettei sekään ole hai­ta­ton. Hai­tat on vain min­i­moita­va. Puu­pel­to­ja vapau­tuu muuhun käyt­töön kovaa tah­tia tule­vaisu­udessa, jopa n. 20TWh vuo­teen 2020 (Hetemäki&Hänninen).

    Vastaa

    1. Helsin­ki itseasi­as­sa tuot­taa kaukoläm­pöä läm­pöpumpuil­la, mut­ta ei haaskaa näin syn­tyvää kylmyyt­tä päästämäl­lä sitä mereen, vaan jakaa sen kaukokylmänä kiin­teistöille, jot­ka tarvit­se­vat kylmyyt­tä johonkin.

       Vastaa

42. KKta­lo Yppäristä: “Toiv­ot­tavasti puu­rak­en­t­a­mi­nen ja saha­te­ol­lisuu säi­lyy ja vahvis­tuu. Puu­rak­en­t­a­mi­nen on nimit­täin eri­no­mainen hiilinielu.”
    Noin on. Minäkin asun perus­run­goltaan 200 v van­has­sa hir­si­talos­sa. Ja var­masti tässä voi asua vielä toisen moko­man, jos vain asukkai­ta riit­tää. Hiili on raken­nuk­sis­sa var­mas­sa tal­lessa. Sitä pitäisi suosia nykyrak­en­tamises­sakin. Myös kaupungeis­sa. Palo­tur­val­lisu­us voidaan hoitaa nyky­isin muutenkin kuin rak­en­ta­mal­la betonista.

    Vastaa

43. Helsin­gin Ener­gia on yhdessä kym­me­nien muiden merkit­tävien euroop­palais­ten ener­giay­htiöi­den kanssa mukana Eur­elec­tricin toimes­ta laa­di­tus­sa julk­i­lausumas­sa, jos­sa asete­taan tavoit­teek­si hiilid­iok­sidineut-raali sähkön­tuotan­to vuo­teen 2050 mennessä.

    Tämän myötä myös Helsin­gin kaukoläm­mön­tuotan­to tulee ole­maan nol­lapäästöistä sikäli kun CHP-laitok­sista ei luovu­ta. Miten tähän päästään? Ehkä joku Hele­niltä halu­aa kommentoida.

    Oman näke­myk­seni mukaan polt­toainepalet­ti tulee ole­maan monipuo­li­nen; hake on vain osa, vaik­ka eh-kä merkit­tävä osa ratkaisua. Lisäk­si käyt­töön tulee enenevässä määrin biokaa­su, ‑hiili ja ‑öljy. Nestemäi-siä biopolt­toainei­ta voitaisi­in jo nyt polt­taa kivi­hi­ilen ja maakaa­sun kanssa.

    Tärkeä merk­i­tys on myös hiilid­iok­sidin tal­teenot­to- ja varas­toin­titekni­ikoil­la. Ilman CCS:n maail­man­laa-juista käyt­töönot­toa emme väl­ty ilmas­tokatas­tro­fil­ta. Lisäk­si kuvaan kuu­lu­vat vesiläm­pöpumput (+tuulisähkö) ja raken­nusten vähäisem­pi energiankulutus.

    Vuon­na 2008 Helsin­gin Ener­gia käyt­ti kol­man­nek­sen edel­lisvuot­ta vähem­män kivi­hi­iltä, ja maakaa­sun osu­us nousi läh­es 70 %:iin Helsin­gin laitok­sis­sa käyte­ty­istä polt­toaineista. Tämä vähen­si khk-päästöjä merkit­tävästi, mut­ta ei poista sitä tosi­asi­aa, että kaukoläm­mön­tuotan­to perus­tuu PK-seudul­la täysin fos-siil­isi­in polt­toaineisi­in ja on edelleen ylivoimainen ykkö­nen päästölähteenä.

    Pelkästään kaukoläm­mön päästöt oli­vat 2008 Helsingis­sä 2,2 ton­nia CO2-ekv. per asukas! Autoli­iken-teen päästöt oli­vat yli puo­let vähem­män (YTV:n selvitys).

    Jät­teetkin vielä. Jätevoima­la­päätös oli jälleen ker­ran vikatik­ki. Kuten oli kom­pos­toin­ti­laitoskin. Muovip­i­toi-sen jät­teen omi­nais­päästöt nou­se­vat aivan liian korkeik­si ver­rat­tuna bio­vai­h­toe­htoon. Muovi­jäte pitäisi hyö­dyn­tää mate­ri­aali­na aina kun mah­dol­lista, ja hau­da­ta penkkaan jos ei muu­ta. Polt­taa sitä ei ilmas-tosy­istä tulisi lainkaan. Bio­jät­teille edullisin käsit­te­ly­ta­pa on mädä­tys > biokaasu.

    Meil­lä on pääkaupungis­sa lois­ta­va tilaisu­us val­tavi­in päästövähen­nyk­si­in kat­ta­van kaukoläm­pöverkon ansios­ta. Vrt. Tukhol­ma; siel­läkin infra raken­net­ti­in aikoinaan fos­si­il­isille, mut­ta jo vuosia sit­ten alet­ti­in et-siä vai­h­toe­htoisia energialähteitä. 

    Yst.t. Johannes

    Vastaa

44. Tämä on hyvä keskustelu, kos­ka nimeno­maan kaukoläm­mössä ja muus­sa yhteistuotannossa
    Suo­mi ei ole tehnyt paljoakaan fos­si­il­i­sista irti päästäkseen.

    Ruot­sis­sa kaukoläm­mössä 2007 fos­si­ilis­ten osu­us oli 17,5% ja osa teol­lisu­u­den hukkaläm­möstä ehkä pitää lukea myös tähän.

    Suomes­sa 2008 fos­si­ilis­ten osu­us oli yli 85%. Tilanne on siis aivan has­su, aivan kuten Ruot­si käyt­tää 20 TWh met­säen­er­gia­pu­u­ta ja muu­ta­man ter­awat­ti­tun­nin turvet­ta ja Suo­mi 25 TWh turvet­ta ja muu­ta­man TWh:n haket­ta ym. vuodessa.

    Toisaal­ta tässä on help­po päästö­jen vähen­tämisen keino heti käytet­tävis­sä, jol­loin samal­la saadaan val­ti­olle verotuloja.

    Vastaa

45. Lisään vielä maus­teen keskustelu­un. Puu­ta ei vält­tämät­tä tarvitse kul­jet­taa hak­keena vaan myös puus­ta tehty hiili voisi toimia osaratkaisuna kivi­hi­iltä kor­vaa­vana polt­toaineena. Tämän etu­na on, että puuhi­ili toimii kivi­hi­ilivoimalas­sa suo­raan ilman laitosinvestointeja.

    Puuhi­ilen valmis­tuk­ses­sa puun ener­gia­sisäl­löstä häviää kyl­lä osa, mut­ta tätä ener­giaa voidaan ohja­ta esim. kaukoläm­mök­si tuotan­topaikkakun­nal­la. Samal­la pros­es­sis­sa saadaan tal­teen puun sisältämiä kemi­ante­ol­lisu­u­teen sopivia raa­ka-ainei­ta. Näin puun jalostusar­vo nousee.

    Kul­je­tusten ja tilan kannal­ta puuhi­ili olisi myös huo­mat­tavasti haket­ta helpom­pi raa­ka-aine. Toki muitakin käyt­tö­tapo­ja puulle on tulos­sa (mm.biojalostamot). En ota tässä kan­taa eri käyt­tö­tapo­jen parem­muu­teen. Var­masti monia eri tekni­ikoi­ta tul­laan sovelta­maan tulevaisuudessa.

    Vastaa

46. Puu­rak­en­tamises­sa on sekin etu, että se vähen­tää betonin käyt­töä. Sementin valmis­tus on merkit­tävä CO2-päästö­jen lähde. Jatkos­sa päästökaup­pa puree myös sement­ti­in, toiv­ot­tavasti sen ver­ran paljon, että puu­rak­en­t­a­mi­nen yleistyy. Helsin­gin har­ras­ta­maa mata­laa asuin­rak­en­tamista voitaisi­in aivan yhtä hyvin tehdä puusta.

    Vastaa

47. Jonkun pitäisi laskea auki olisiko ener­gia­pu­un junarahdin sub­ven­toin­ti mielekästä vai­h­toe­htona suo­raan met­sän­o­mis­ta­jalle mak­set­taville tuille.

    Täl­lä het­kel­lä tilanne on se että kuitupu­un hin­ta­ha­jon­ta on ennä­tyk­selli­nen met­sä­te­ol­lisu­u­den raken­nemuu­tok­ses­ta johtuen, ja ilmiö on havait­tavis­sa myös ener­gia­pu­us­sa. Nopeal­la googlauk­sel­la ener­gia­pu­un hin­ta­haitari on 15–28 eur/m2, parhait­en mak­sa­vat pienet osu­uskun­nat, huonoiten isot ener­giay­htiöt. Tämä on ener­giay­htiölle wind­fall-voit­toa joka sat­tuu kohdalle jos paikkakunnal­ta sul­je­taan iso sel­l­ute­hdas. Väistämät­tä käy niin että kuitupu­un tar­jon­ta täl­laisel­la alueel­la ylit­tää kysyn­nän, kun taas toisaal­la voitaisi­in puu­ta hyö­dyn­tää enem­mänkin, esimerkik­si juurikin turpeen korvaajana.

    Ideana siis olisi että ener­gia­pu­un käyt­täjien han­k­in­ta-aluet­ta keinotekois­es­ti kas­vatet­taisi­in jot­ta saataisi­in markki­noi­ta teko­hen­gitet­tyä siel­lä mis­sä ener­gia- ja kuitupu­un tar­jon­ta ylit­tää kysyn­nän. Toisaal­ta saataisi­in luo­tua var­muut­ta toim­i­tusten riit­tävyy­destä ja kus­tan­nuste­hokku­ud­es­ta siel­lä mis­sä riit­tävää ener­gia­pu­u­tar­jon­taa ei muuten ole.

    Vastaa

    1. Mik­si ener­gia­pu­u­ta pitäisi rah­da­ta junal­la? Jokaisen met­sän läheltä löy­tyy paljon sähköläm­mitet­tyjä talo­ja muutet­tavak­si puuläm­mit­teisek­si. Mik­si puu­ta pitäisi siir­rel­lä pohjois­es­ta etelään ja etelästä pohjoiseen. JOS Helsin­ki joskus läm­mitetään puul­la, se kul­jete­taan sinne jostain Itämeren rannal­ta laivoilla.

       Vastaa

48. “Jokaisen met­sän läheltä löy­tyy paljon sähköläm­mitet­tyjä talo­ja muutet­tavak­si puulämmitteiseksi.”

    Oikeas­t­aan tarkoitin sen tyyp­pistä tar­jon­taa jota tulee vaikka­pa tukkipu­umet­sää har­ven­net­taes­sa eli paljon puu­ta ker­ral­la, en sitä että siir­ry­tään vaik­ka hakeläm­pöön ja ja haetaan polt­toaine lähimetsästä. 

    Kul­je­tus­tukea voisi puoltaa se että haket­ta hyö­dyn­tävää kap­a­siteet­tia on run­saasti nyt ilman lisäin­vestoin­te­ja ole­mas­sa, vai­hde­taan vain turverek­ka puurekkaan tai ‑junaan. Se on eri aika­jän­teen ratkaisu ver­rat­tuna talo‑, taa­ja­ma- tai kaupunkiko­htaisi­in läm­mi­tys­muo­to­muu­tok­si­in jot­ka vievät joitain kym­meniä vuosia ennen kuin volyy­mi on merkittävä.

    Puuhuol­lon koneis­to kuten met­sän­hoitoy­hdis­tyk­set, myyn­tior­gan­isaa­tiot, met­säkoneu­rakoit­si­jat ja met­surit ovat myös edelleen ole­mas­sa ja työkun­nos­sa siel­lä mis­tä kuitupu­un kysyn­tä on kadon­nut. Tämän koneis­ton päästämi­nen rapau­tu­maan läm­mi­tys­muo­to­muu­tok­sia odotel­lessa on epätarkoituksenmukaista.

    Vastaa

49. Juna on nyt vaan kohtu­ullisen edulli­nen kul­je­tus­muo­to. Var­sikin tule­vaisu­udessa, kun rataverkko avataan kil­pailulle, Teol­lisu­ushan on jo varautunut tähän TR;llä. Luulisi Helsinkiäkin kiinos­ta­van kil­pailu toimit­ta­jista. Tuoti­in­han Venäjänkin puus­ta merkit­tävä osa rautateitse.
    KUN Helsinkiä läm­mitetään puul­la var­maankin kaik­ki keinot on käytössä.
    Sitä en osaa sanoa mik­si etelästä pohjoiseen puu­ta pitäisi siirtää. Mut­ta tääl­lä Helsin­gin pohjois­puolel­la puu­ta riit­tää sinne etelään. 

    Niistä sähköläm­mit­tei­sistä taloista olen samaa mieltä. Mut­ta siltikin sitä puu­ta jää sinne Helsin­gin tarpeisiin.

    Vastaa

50. Osmo kir­joit­ti:
    “Mik­si ener­gia­pu­u­ta pitäisi rah­da­ta junal­la? Jokaisen met­sän läheltä löy­tyy paljon sähköläm­mitet­tyjä talo­ja muutet­tavak­si puulämmitteiseksi. ”

    Miten Osmo ehdo­tat ole­mas­sa ole­van sähköläm­mite­tyn talon muut­tamisen puulämmitteiseksi?

    Useim­mis­sa sähköläm­mite­tyis­sä talois­sa ei ole vesikier­toista pat­teriverkkoa, joten läm­mi­tys­ta­van vai­h­t­a­mi­nen puuhun (käytän­nössä siis pel­let­ti­in) on erit­täin kallis operaatio.
    Talois­sa ei myöskään ole pel­let­tiläm­mi­tyk­sen vaa­timia tilo­ja (pel­let­ti­varas­to, tilat kattilalle).

    Pel­letin saatavu­us ja hin­ta on erit­täin huonos­ti ennustet­tavaa (riip­puu suuresti poli­itikko­jen kul­lois­es­takin mielialasta).

    Kyl­lä suo­rasähköläm­mit­teisen omakoti­talon muut­ta­mi­nen jäl­keen­päin puu (pelletti)-lämmitteiseksi on erit­täin kyseenalainen oper­aa­tio. Paljon parem­pi vai­h­toe­hto on suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen täy­den­nys ilmaläm­pöpumpul­la ja sähkön­tuotan­non CO2-päästö­jen pois­t­a­mi­nen (eli lisää ydinvoimaa).

    Vastaa

51. Sähköläm­mit­teis­ten talo­jen osalta pitää huomioi­da myös sys­teemin muut­tamisku­lut puuene­giaan siir­tymisen yhtey­dessä. Ei ole järkevää, jos ne ovat kohtu­ut­toman kalli­it. Sil­loin on edullisem­paa viedä puu vaik­ka Helsinki­in ja ostaa sit­ten tarvit­ta­va sähkö Helsin­gin Ener­gial­ta, jos Helsin­gin Ener­gia pystyy polt­ta­maan tuon puun ilman mit­tavia investoin­te­ja. Uusien talo­jen osalta asia on aivan erikseen.
    Sama asia tulee eteen jätevesi­a­siois­sa. Nyt on hallinnol­lisil­la päätök­sil­lä vaa­dit­tu jokaiseen töl­li­in mal­tai­ta mak­sa­va jäteve­den puhdis­tus­laitos. Siihen kuluu yksi­ty­isiltä ihmisiltä yhteen­sä sato­ja miljoo­nia euro­ja. Luulem­pa, että tuol­la rahal­la saataisi­in Itämertä puhdis­tet­tua huo­mat­tavasti tehokkaam­min jois­sakin toi­sis­sa kohteissa.

    Vastaa

    1. Helsin­ki lämpiää pääasi­as­sa maakaa­sul­la, eikä maakaa­su­voimalas­sa voi polt­taa puuta.
       Edelleen For­tum tyrkyt­tää Helsingille ydin­läm­pöä. Puu taas tulee Helsinkii edullisem­min laivakul­je­tuksi­na Suomen ja Viron ran­nikkoalueil­ta ja ehkä Saimaan kana­van vaikutuspiiriastä.
       Puun polt­too sovel­tuvia läm­pövoimaloi­ta löy­tyy myös sisä­maas­ta, eri­tyis­es­ti niitä super­saas­tut­tavia turve­laitok­sia, joi­hin hak­keen saa mukaan aika pienin muutoksin.

       Kivi­hi­ililaitos polt­taa kivi­hi­ilipö­lyä, jotyen läh­es koko voimala pitää rak­en­taa uud­estaan, jos se muute­taan hakekäyttöiseksi.

       Ne sähköläm­mi­tys­talot joudu­taan ehkä muut­ta­maan joka tapauk­ses­sa, kun Suomen sähköverkko inte­groidaan muu Euroopan kanssa ja sähkön hin­ta nousee rajusti. 

       Vastaa

52. Suu­ru­us­lu­ok­ista vielä, jos jokin Kemi­jär­ven sel­l­ute­hdas on käyt­tänyt vuosit­tain 1,4 miljoon­aa kuu­tiometriä kuitupu­u­ta, ja tästä puo­letkin olisi käytet­tävis­sä järkevästi ener­giantuotan­toon, on sen ener­giamäärä suun­nilleen 1,4 TWh, jota on aika vaikea saa­da kulumaan entisel­lä puun­hank­in­ta-alueel­la vähitellen kiin­teistö­jen läm­mi­tys­muo­to­ja muuttamalla.

    Sähköläm­mi­tys­talo­jen läm­mi­tys­muodon muut­ta­mi­nen on sinän­sä ihan real­is­tista, vaikkakin työlästä, ja lop­putu­los on vähän kol­ho. Uuniläm­mi­tyk­ses­tä vesikier­toiseen keskus­läm­mi­tyk­seen on Suomes­sa siir­ryt­ty laa­jasti ennenkin, niin kaupungeis­sa kuin maaseudulla.

    Vastaa

    1. Oulu­un ja Kajaaniin

       Vastaa

53. Puuläm­mi­tys sovel­tuu haja-asu­tusalueel­la omakoti­talo­jen läm­mi­tyk­seen, mut­ta siel­lä jo käytän­nössä kaik­ki talot lämpiävät puul­la. Taa­jamis­sa yksit­täisen talon laitok­set ovat liian saas­tut­tavia (pien­hiukkaset), joten sinne suosit­telisin mui­ta ratkaisuja.
    Helsin­gin tekni­ikas­ta en tiedä mitään, mut­ta eiköhän euro toi­mi parhait­en kon­sulent­ti­na siel­läkin. Suuret laitok­set pää­sevät puunkin hyö­dyn­tämisessä huo­mat­tavasti parem­pi­in hyö­ty­suhteisi­in kuin omakoti­talot, joten puu­takin kan­nat­taa rah­da­ta niihin kauempaakin.

    Vastaa

54. “Kivi­hi­ililaitos polt­taa kivi­hi­ilipö­lyä, joten läh­es koko voimala pitää rak­en­taa uud­estaan, jos se muute­taan hakekäyttöiseksi.”

    Helsin­gin Ener­gia on tes­tannut tänä vuon­na hak­keen jauhamista pölyk­si ja sekoit­tanut tätä muun polt­toaineen joukkoon > hyvin toimii.

    Lisäk­si nestemäiset biopolt­toaineet sovel­tu­vat hyvin polt­toaineek­si Helsin­gin voimaloi­hin. Näitä alet­ta­neen tuot­taa sel­l­us­ta lähivu­osi­na. Samoin jo mainit­tu bio­hi­ili kor­van­nee kivi­hi­iltä jos­sakin vaiheessa. 

    Hanasaaren ja Salmisaaren tul­lessa käyt­töikän­sä päähän, voimme toivoa että Vuosaaren sata­man yhtey­teen saataisi­in uusi suuren mit­takaa­van hakevoimala.

    Vastaa

55. “Oulu­un ja Kajaaniin”

    Rekalla Kemi­järveltä ? Nyt saat­taa men­nä pahasti pieleen, mut­ta kuitenkin:

    Jos junalli­nen puu­ta on suun­nilleen 70 rekkaa, ja yksi rek­ka kulut­taa 40 l/100km, päästään luku­un 2800 l/100km eli jotain 28 MWh/100km fos­si­il­isia polt­toainei­ta ja jalostusover­hea­di päälle. Sähkökäyt­töisen tavara­ju­nan kulu­tuk­ses­ta ei oikein havain­toa, mut­ta eiköhän 2 MWh riitä sadalle kilometrille.

    Vastaa

56. Ymmärtävätkö nyt kaik­ki keskusteli­jat var­masti, että ener­giantuotan­to kuu­luu päästökau­pan piiri­in, ja mitä se tarkoittaa? 

    1.
    Päästökaup­pasek­torin päästöjä kan­nat­taa vähen­tää vain, jos se on halvem­paa kuin päästöoikeuk­sien ostaminen. 

    2.
    EU:ssa pääte­tyt ja jäsen­maille jae­tut kansal­liset päästövähen­nysvelvoit­teet ovat päästökaup­pasek­torin ulkop­uolel­la ja siitä riipumattomat.

    1+2=
    Ener­giantuotan­non päästövähen­nys­ten hyö­ty kansal­lis­ten päästövähen­nysvelvoit­tei­den saavut­tamises­sa on tasan nolla.

    Toisin sanoen, vaik­ka kaik­ki kivi­hi­ilen ja turpeen polt­ta­mi­nen lopetet­taisi­in kokon­aan, edessä on vielä kansal­lisen velvoit­teen täyt­tämi­nen täysimääräisenä.

    Tästä pitäisi seu­ra­ta ainakin se, että poli­ti­ik­ka ja julki­nen keskustelu keskit­tyvät pohti­maan, miten toteutetaan kansal­liset velvoit­teet. Ener­giay­htiöt toden­näköis­es­ti osaa­vat itse tehdä tarvit­ta­vat ratkaisut.

    Vastaa

    1. Jos ajat­telemme vain EU:n sisäisiä vaa­timuk­sia, asia on noin, kun Kaj Lukko saanoo. Sitä ajatellen puun kul­jet­ta­mi­nen poltet­tavak­si jopa vaikeut­taa Suo­man tilan­net­ta, kos­ka liikenne kuu­luu kansal­lisen kiin­tiön piiri­in. Ilmas­toon toki vaikut­ta­vat kaik­ki hiilideiok­sidi­molekyylit samal­la taval­la, tule­vat ne päästökaup­pasek­to­ril­ta tai sen ulkop­uolelta. Tämä olisi oikeas­t­aan oman postauk­sen arvoinen asiansa.

       Vastaa

57. Pekka kir­joit­ti:
    “Kyl­lä suo­rasähköläm­mit­teisen omakoti­talon muut­ta­mi­nen jäl­keen­päin puu (pelletti)-lämmitteiseksi on erit­täin kyseenalainen oper­aa­tio. Paljon parem­pi vai­h­toe­hto on suo­ran sähköläm­mi­tyk­sen täy­den­nys ilmaläm­pöpumpul­la ja sähkön­tuotan­non CO2-päästö­jen pois­t­a­mi­nen (eli lisää ydinvoimaa).”

    Mis­sä mielessä parempi? 

    Ilmaläm­pöpumpun ener­gian­säästöpo­ten­ti­aali on melko pieni, varsinkin jos sitä käytetään kesäaikana jäähdy­tyk­seen, mihin niiden markki­noin­ti paljon panos­taa. Ja ilmaläm­pöpumpun sähkö on useim­miten bulkkusähköä, jon­ka keskiar­vo CO2-päästö on noin 270 g/kWh.

    Sen sijaan pel­let­ti on täysin uusi­u­tu­vaa, ja sen CO2-tase (kul­je­tus ja valmis­tus mukaan­lukien) on noin 60 g/kWh.

    Suo­rasähköläm­mit­tei­sis­sä talois­sa suuren osan läm­mi­tyk­sen tuot­ta­mi­nen pel­let­til­lä on ihan yksinker­taista, kun useim­mis­sa talos­sa on kuitenkin hor­mi tai mah­dol­lisu­us lait­taa kevythor­mi. Siihen on ole­mas­sa automaat­tiset pel­let­ti­takat (ks. http://pellettienergia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=82&Itemid=100).

    Vastaa

58. Ode kir­joit­ti, että Helsin­ki lämpiää pääasi­as­sa maakaa­sul­la. Näin ei ole kuitenkaan joka vuosi. 

    Helsin­gin ympäristöti­las­ton mukaan esimerkik­si läm­mi­tyskau­den aikaisten läm­pötilo­jen suh­teen varsin tavanomaise­na vuote­na 2003 puo­let kaukoläm­möstä tuotet­ti­in kivi­hi­ilel­lä ja vain 46 pros­ent­tia maakaa­sul­la. Vuon­na 2006 jopa 54 pros­ent­tia Helsingis­sä käyte­tys­tä kaukoläm­möstä tuotet­ti­in kivihiilellä.

    Vastaa