No, itse asiassa kuusikymppiset OVAT Suomessa töissä EU-maiden keskiarvoa paremmin. Ongelmana ovat kolmekymppiset työkyvyttömyyseläkeläiset.

Myös Uusikaupunki teki näin edellisen laman ja 33% työttömyyden aikana – samoin hyvin tuloksin.
Nyt ei vissiin ole niin paljon työttömiä?

Kyllä opinto”tukea” peritään takaisin aika kärkkäästi, edes toimeentulominimiin asti ei saa tienata.

Tämä on jo toteutunut – ja aiheuttanut äläkkääkin – kun ansiosidonnaisella opiskeleminen “syö” päivärahapäiviä siitä kuuluisasta 500 päivästä ja opintotuki on pienempi.
Hyvä uudistus, ehdottomasti.

Ainoa keino on lopettaa työkyvyttömyyseläkkeet eli työhön pitää raahautua vielä toinen jalka haudassa .Tai ainakin sossun luukulle.

Näinhän on jo tehty eli eläkkeen määräytyminen on tehty arpajaisiksi . Laskeskelin eläkkeeni eri vaihtoehdoilla ja jos eläköidyn työttömyysputkesta 62-vuotiaana niin eläke on n 35 % viimeiistä palkoista, jos taas eläköidyn 66-67-vuotiaana niin saan sen 60 % viimeisistä palkoistaeli 50-luvulla syntyneillä eläke riippuu voimakkaasti eläkitymisiästä .

Uuden eläkejärjestelmän mukaiseti tuo riippuvuus vähenee jonkun verran, mutta ei katoa.

Ikääntyneen uudelleenkouluttaminen on tehotonta, uuden ammatin hankkiminen kestää 3-7 vuotta joten 60-vuotiaana irtisanottu on uuden ammatin syrjäss kiinni 63-67-vuotiaana.

Mitähän hyötyä Vanhanen ja Katainen kuvittelevat voittavansa tällaisella työurien pidentämisellä ?
Huittisten hullun miehen touhua, syödään enemmän kuin tienataan

AY-liikekin on pahassa välikädessä , sanotaanko irti nuoria asuntovelkaisia vai ikääntyneitä putkeen ?

Liian vanha on aivan oikeassa siinä, että tavalla tai toiselle eläkkeet on saatava pienemmiksi. Keinona luultavasti eläkkeen määräytyminen entistä enemään viimeisten työ- tai työttömyysvuosien perusteella. Laitetaan firmat yhteiskunnan hiljaisella hyväksymisellä irtisanomaan kaikki yli 58- vuotiaat, ja sitten sanotaan, että voi voi.
Ikäsyrjintä on muuten yhteiskunnan lakien mukaan kiellettyä, myös työelämässä. Olisiko ammattiyhdistysliikkeellä ryhdistäytymisen paikka?

Kuntien KELA:lle maksamat sakkorahat 2009/01-07

Helsinki 9,5 milj. €, Tampere 6,1 milj. €, Turku 3,9 milj. €, Vantaa 3,2 milj. €, Lahti 3,1 milj. €, Jyväskylä 3,0 milj. €, Oulu 2,9 milj. €, Joensuu 2,5 milj. €, Espoo 2,4 milj. €, Kuopio 2,0 milj. €

Kunnat ovat maksaneet KELA:lle sakkomaksuja yhteensä vuonna 2006 192 milj. €, vuonna 2007 157 milj. € ja vuonna 2008 140 milj. €.

Tammikuun ja heinäkuun välisenä aikana tänä vuonna (2009) kunnat ovat maksaneet sakkomaksuja 82,9 milj. € KELA:lle.

Kinnulan kunta on valinnut toisen tien, kunta työllistää pitkäaikaistyöttömät, eikä tarvitse maksaa sakkomaksuja. Kunnanjohtaja Juha Urpilainen otti työvoimatoimiston johtajaan yhteyttä ja perustivat Tuumasta toimeen projektin ja työpajan.

Esimerkiksi Helsinki haluaa maksaa 9.5 milj. € valtiolle sakkoina, koska se on pieni menoerä Helsingin kokonaisbudjetissa.

Jos kunta järjestää pitkäaikaistyöttömälle jotakin työtä, valtio maksaa työmarkkinatuen kokonaan, jos kunta ei tarjoa työtä, kunta maksaa puolet työmarkkinatuesta KELA:n kautta valtiolle ja tämä on se niin sanottu sakkomaksu. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtajan Lea Karjalaisen mukaan on hyvin tavallista etteivät kunnanjohtajat edes tiedä heidän sakkomaksujensa määrää KELA:lle.

Helsingin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen totesi Ajankohtaisessa Kakkosessa, että joka kuukausi maksaessaan tätä laskua tietokoneelta, mielessä käväisee, onko tässä mitään järkeä. Helsingin palkkatuetun työn määrärahat eivät kuulema riitä tämän enempää kuin mitä ne nyt ovat. Kuitenkin sakkomaksut on varaa maksaa.

Tutkija Pekka Tiaisen Työ ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen ohjelmassa esitetty laskelma, jos kunta työllistää 2 vuotta työttömänä olleen.
Kunta käyttää 17000€ palkkausmenoihin 8kk ajalta.

Jos työllistämisen jälkeen työtön palaa ansiopäivärahalle, työllistämissakkoa ei mene, eikä sen jälkeiseltä 500:lta työmarkkinatukipäivältä. Tämä 17000€:n palkkauskustannus kääntyy kunnan kassalla 13320€ plussaksi. Mikäli työtön ei ole ansiopäivärahalla vaan on työmarkkinatuella, siinäkin tapauksessa tämä kääntyisi 2520 €:n plussaksi kunnan kassalla. Helsingin sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen totesi nähtyään tämän Tiaisen laskelman, että asia on poliittinen kysymys ja arvottamis kysymys mihin määrärahat käytetään. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, selitteli ettei Tiaisen laskelma ota kaikkia kustannuksia huomioon, koska tarvitaan entistä räättälöidympiä toimenpiteitä päihde- ja mielenterveyskuntoutusta. Tämä voi olla tottakin, toisaalta kuitenkin meillä on Kinnulan kunnan esimerkki jossa tämä toimii, siitä voi ottaa mallia.

Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja Lea Karjalainen totesi, että meillä on 120000 ihmistä reservissä, joista suurin osa on täyttä tavaraa, heiltä puuttuu vain työ.

Kinnulan kunnan malli
Kunta myös vuokraa työvoimaa yrityksille ja kotitalouksille ja työllistää, kunta maksaa sosiaalikustannukset ja muut.
Kunta säästää vuodessa 500 000€ kunnassa on väkeä 2000 asukasta, joten säästö on merkittävä. Kunnan budjetti on 15-16 milj. €.

200 000€ KELA-maksu
100 000€ Kun rupeavat tekemään jotakin säästävät toimeentulomaksuissa.
300 000€ Kunta saa lisää verotuloja.
100 000€ Kunta säästää sairaanhoitomaksuissa.

Kunnanjohtaja totesi, ettei heidän tarvitse koskea tohon 200 000 €:n tossa vaiheessa vaan se jää ikään kuin bonuksena.

Noin parikymmentä prosenttia näistä Kinnulan kunnan pitkäaikaistyöttömistä jäi pysyvään työsuhteeseen. Kinnulan kunnanjohtaja totesi tämän olevan raakaa sosiaalityötä, mutta tällä hetkellä kunnilla menee niin hyvin, ettei kunnat ole nähneet tarpeelliseksi hyödyntää tätä säästömahdollisuutta, minkä pitkäaikaistyöttömien työllistäminen tarjoaisi.

Tässä kirjoituksessani esittämäni numerotiedot ja henkilöiden kommentit ovat Ajankohtaisessa Kakkosessa esitettyjä, jonka katsoin uudelleen useampaan kertaan YLE:N Areenasta.

Lähde: YLE Ajankohtainen Kakkonen 25.8.2009

Kunnille uhkaa Kuntaliiton arvion mukaan syntyä noin 180 miljoonan euron lasku, kun vastuu pitkäaikaistyöttömistä siirtyy kokonaan niiden kontolle ensi vuoden alussa.
Lähde: Helsingin Sanomat 1.9.2009

Tarvitaan kovia otteita kuntia kohtaan, viime laman jälkeen on jatkuvasti laiminlyöty pitkäaikaistyöttömyyden hoito, jossain se raja täytyy kulkea. On erittäin viisasta siirtää vastu sinne, jossa ne todelliset työllistämismahdollisuudet löytyvät. Ei valtio voi tietää miten alueellisesti löytyy erilaisia työllistämismahdollisuuksia, se tieto löytyy kunnissa, kunnan alueella olevasta elinkeinoelämästä ja kunnan omista virastoista.

“Eri organisaatiot erityisesti julkiset pyörittävät koko ajan uusia palkkatukityöntekijöitä samoissa paikoissa ja palkkatukityön idea työllistyminen jää toteutumatta.”

Palkkatuen saamisen ehdot ovat työnantajalle niin tiukat että eivät ne oikeat työsuhteet jää syntymättä tämän tuen takia.

Ne määräaikaiset palkkatukityöt ovat tarkoitettuja jo jonkin aikaa työttöminä olleille. Tarkoitus on siis parantaa ammattitaitoa työllistymistä varten samalla kun saa kohtuullista palkkaa. Se työllistyminen pitäisi sitten tapahtua vaikkapa avoimilla työmarkkinoilla. Määräaikaisuus on tarkoituksenmukaista siksi että sitten taas se seuraava jo jonkin aikaa työttömänä ollut saa myös sen mahdollisuuden ammattitaitonsa ylläpitämiseen.

Vakituista työsuhdetta ei synny tuonkaan ammattitaidon ylläpitojakson jälkeen koska ei ole olemassa niitä oikeita avoimia työpaikkoja. Varsinkaan näin laman aikaan. Sitten kun oikeita työpaikkoja alkaa taas olla tarjolla niin näiden palkkatukityöjaksojen jälkeen pääsee töihin helpommin. Vaan silloin työllistyy kyllä helpommin suoraankin.