Aktivointia ja orjatyötä

Moni on kom­menteis­sa pur­nan­nut työt­tömien pakol­lista aktivoin­tia. Esimerkik­si nim­imerk­ki Liian van­ha kut­suu sitä orjatyök­si. Kahdek­sal­la eurol­la päivä pitää men­nä töihin.

Jär­jestelmän logi­ik­ka on, että työt­tömyysko­r­vaus­ta vas­taan pitää osal­lise­t­ua mah­dol­liseen työvoimapoli­it­tiseen koulu­tuk­seen tai kuntout­tavaan työ­toim­intaan.  Tästä mak­se­taan työ­markki­nat­uen päälle kahdek­san euroa päivässä eli siis 25,63 + 8  = 33,63 €/päivä.

Onko pakkoak­tivoin­ti aiheellista?

Muis­sa pohjo­is­mais­sa ollaan tässä paljon pon­te­vampia. Eri­tyis­es­ti nuorten on mah­do­ton­ta löhöil­lä työt­tömyysko­r­vauk­sen varas­sa kolmea kuukaut­ta pidem­pään. Yhteiskun­nan lem­peä mut­ta määräti­etoinen käsi tulee ja ottaa niskas­ta kiin­ni ja panee koulu­tuk­seen tai johonkin työtä muis­tut­tavaan. Suomes­sa oikeus ”mädän­tyä katuo­jaan” on paljon laa­jem­pi, mut­ta ei siis lop­u­ton. Eri­tyis­es­ti kokoomuk­ses­sa ja demareis­sa on ollut halu­ja lisätä tulon­si­ir­to­jen vastik­keel­lisu­ut­ta eli siis pakkoaktivointia.

On siinä point­tin­sa, että nuorelle, opin­nois­sa huonos­ti men­estyneelle työmarkkinatuki/toimeentulotuki voi muo­dostaa makoisan ansan. Kun on tarpeek­si kauan bilet­tänyt sosi­aal­i­tur­van varas­sa, voi olla vaikea enää muuhun päästäkään. Tässä on sel­l­ainen rak­en­teelli­nen ongel­ma, että nuorelle sosi­aal­i­tur­va takaa parem­man elin­ta­son, vähäk­si aikaa, kuin opintotuki.

Jos työt­tömän on han­kala saa­da töitä, hänet voidaan määrätä työvoima­toimis­ton jär­jestämälle kurssille. Tämä on kovin tar­jon­talähtöistä. Työtön määrätään sel­l­aiselle kurssille, joka nyt sat­tuu ole­maan tar­jol­la. Mah­dol­lisu­udet vali­ta itselleen mieluisa kurssi on joskus aika vähäi­nen, tai näin ainakin valite­taan. Jotkut näistä kurs­seista ovat ihan hyviä, mut­ta tois­t­en osalta tulok­set mitat­tuna työl­listymisel­lä ovat aika surkei­ta. Tulok­sel­lisu­ut­ta ei ainakaan paran­na se, että osa oppi­joista on paikalla vas­ten­tah­tois­es­ti ja hyvin vähän motivoituneina, mikä heiken­tää muidenkin tuloksia.

Työt­tömälle, jol­ta opin­not ovat aikanaan jääneet kesken, on joskus vaikea selit­tää, mik­si työvoimavi­ra­nomais­ten jär­jestämään opetuk­seen on pakko osal­lis­tua ja ope­tus­min­is­ter­iön jär­jestämään ei saa osal­lis­tua. Tämä kiel­to suorit­taa opin­not lop­pu­un ei ole ihan ehdo­ton, mut­ta melkein. Tähän SATA-komitea ilmeis­es­ti tulee esit­tämään muutosta.

Mut­ta takaisin pakkoak­tivoin­ti­in. Mihin sil­lä tähdätään?

Joskus sil­lä tähdätään elämän­hallinnan paran­tamiseen. On hyvä oppia nouse­maan aamul­la sängys­tä ja niin edelleen…

Aika suure­na pain­ona pakkoak­tivoin­nis­sa on työt­tömän kiusaami­nen, jot­ta työt­tömyyt­tä ei voitaisi vali­ta vapaae­htois­es­ti; ”työt­tömyysko­r­vaus ei ole tarkoitet­tu kansalais­palkak­si”.  Pohjo­is­mais­sa työt­tömät nuoret pan­naan niin tyl­si­in kun­nan töi­hin, että nämä alka­vat kai­va­ta nor­maaleille työmarkkinoille.

Liian van­ha valit­ti, että pakkoak­tivoin­tia ollaan ulot­ta­mas­sa jo yli 60-vuo­ti­aisi­in.  Tämä min­un on aika vaikea ymmärtää. Tuo aktivoin­ti on aika kallista. Ikäih­mis­ten aktivoin­ti ei mis­sään olois­sa voi olla yhteiskun­nan kannal­ta kan­nat­ta­va investoin­ti. Se ei ole niin tulok­sel­lista, että yhteiskun­ta voisi olet­taa saa­vansa uhraa­mansa rahat takaisin työl­listymisen kaut­ta säästyneinä työt­tömyysko­r­vauksi­na ja kas­vaneina vero­tu­loina. Jos asianomainen ei myöskään halua tul­la aute­tuk­si, mis­sä idea?

Jos työt­tömyysko­r­vaus olisi kansalais­palk­ka, joka ei edel­lyt­täisi ”työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemista”, se ei voisi olla edes niin korkea kuin nyt. Muuten siitä tulisi liian suosit­tu. Eri­tyis­es­ti ansiosi­don­nainen voisi olla turhan houkut­tel­e­va, jos työtä ei tarvit­sisi ottaa vastaan.

Minä tek­isin sen toisin päin. Meil­lä voisi olla nyky­istä toimeen­tu­lo­tukea ja työ­markki­natukea pienem­pi perus­tu­lo, joka ei edel­lytä mihinkään aktivoin­tei­hin osal­lis­tu­mista. Kos­ka perus­tu­lo olisi niin pieni, jokaisel­la olisi sub­jek­ti­ivi­nen oikeus päästä aktivoin­tei­hin ja saa­da korkeam­paa tulon­si­ir­toa, vaikka­pa sitä 33€/päivä. Vaik­ka mitään puuhastelua ei järjesty­isi, oikeus tuo­hon aktivoin­til­isään silti syn­ty­isi. Aktivoin­neista tulee tulok­sel­lisem­pia, jos niihin hakeudu­taan vapaaehtoisesti.

Se perus­tu­lo taas käyt­täy­ty­isi kuin opin­to­tu­ki, eli sen päälle saisi ansai­ta tulo­ja niin että niistä selvästi yli puo­let jää käteen.

73 vastausta artikkeliin “Aktivointia ja orjatyötä”

  1. Soin­ti­vaara vään­tää aikamoista tuubaa. 

    Tan­skas­sa aktivoin­ti perus­tuu siihen, että mak­se­taan täyt­tä palkkaa heti alus­ta ja ollaan siis nor­maalis­sa työ­suh­teessa. Irti­sanomi­sai­ka lie­nee hiuk­ka lyhyem­pi, niin että yrit­täjän ris­ki on kuitenkin kohtuullinen.

    Ruot­sis­sa taas — eheh — ei kai Osmo tosis­saan väitä, että Malmön kaduil­la vellovat kieli­taidot­tomat mamun­uoret ovat minkään­laisen akti­ivisen työvoimapoli­ti­ikan kohteena.

    Nor­ja on jaet­tu ikäänkuin kah­tia. Pohjoiset kun­nat kär­sivät ihka oikeaa työvoima­pu­laa, niin että jos suos­tuu elämään napa­pi­irin pohjois­puolel­la, niin Oslon karmeista ghet­toloista pääsee het­kot pois.

  2. Työvoima­hallinto on ruven­nut tekemään tilas­to­ja työvoimapoli­it­tis­ten toimen­pitei­den vaikut­tavu­ud­es­ta. Viime kesänä sain sel­l­aisen käteeni. Ihemt­telin pros­ent­tiluku­ja, aika heikosti näyt­ti vapaille markki­noille työl­listyvän porukkaa työvoimapoli­it­tis­ten toimepitei­den avul­la, vaik­ka oli nousukausi vielä.

    Sinän­sä ensin pitäisi put­sa­ta pois kortis­tos­ta sinne kuu­lumat­tomat, siis sel­l­aiset, jot­ka roikku­vat siel­lä eivätkä edes oikeasti ole työkyky­isiä. He vinout­ta­vat tilas­toin­tia. Hei­dän kuu­luu olla muiden tukien ja toimen­pitei­den parissa.

    Eräs mis­tä minä en ole havain­nut Soin­in­vaaran kir­joitelleen, on työvoima­palvelu­jen käytän­nön toteu­tus ver­rat­tuna niitä säätelevään lain­säädän­töön ja min­is­ter­iön ohjeisi­in. Jos nyt kär­jistäen totean kun olen lukenut näitä ohjei­ta ja lake­ja ym. niin työkkäri näyt­tää ole­van mes­tari kek­simään temp­pu­ja jot­ta saa kehitet­tyä lume­toim­intaa toteut­taak­seen ohjeet ja lait. Välil­lä lakien nou­dat­ta­mat­ta jät­tämi­nen on avoin­ta ja se myön­netään avoimesti. Virkail­i­jat ovat tiskil­lä jopa toden­neet, ettei heil­lä ole aikaa lakien perässä juos­sa. Tästä samas­ta asi­as­ta eräs eduskun­nan vas­taa­van valikokun­nan jäsen kom­men­toi samansuuntaisesti.

    Työvoima­palvelu­iden resurssoin­ti on pain­otet­tu aivan väärin. Sen huo­maa jokainen, joka menee työkkärin tiskille. Ei kaikille ihmisille pidä ruve­ta kädestä pitäen tekemään haku­ja työ­paikkail­moituk­sista työkkärin net­ti­saitil­ta. Täl­lainen palvelu pitäisi kuu­lua vain joillekin eri­ty­is­ryh­mille, jot­ka eivät osaa etsiä työpaikkoja.

    “Mut­ta takaisin pakkoak­tivoin­ti­in. Mihin sil­lä tähdätään?

    Joskus sil­lä tähdätään elämän­hallinnan paran­tamiseen. On hyvä oppia nouse­maan aamul­la sängys­tä ja niin edelleen…

    Aika suure­na pain­ona pakkoak­tivoin­nis­sa on työt­tömän kiusaami­nen, jot­ta työt­tömyyt­tä ei voitaisi vali­ta vapaae­htois­es­ti; ”työt­tömyysko­r­vaus ei ole tarkoitet­tu kansalais­palkak­si”. Pohjo­is­mais­sa työt­tömät nuoret pan­naan niin tyl­si­in kun­nan töi­hin, että nämä alka­vat kai­va­ta nor­maaleille työmarkkinoille.”

    Tämä on osoi­tus lain­säätäjien ja toteut­ta­jien syvästä epä­toivos­ta työt­tömien suh­teen. Miten val­tion halin­nos­sa syn­tyykin noin epäin­no­vati­ivisia paikko­ja kuin työvoima­hallinto? Ideoita pitäisi nyt ruve­ta hake­maan talon ulkop­uolelta ihmis­ten parista.

    Koulukas­va­tus pitäisi muut­taa samoin jo päiväkodista asti voisi kas­vat­taa akti­ivi­su­u­teen. Mitä ihmettä tässä yhteiskun­nas­sa on oikein tapah­tunut? Ei min­ua ole kas­vatet­tu akvi­ivi­su­u­teen, ei sil­loin kas­vatet­tu ollenkaan omis­sa olois­saan me kaik­ki lapset olimme keskenänne ja koulus­sa oli kova kuri. Silti min­ul­la on kolme ammatil­lista tutk­in­toa ja nyt amk-tutk­in­to on opin­näyte­työtä varten valmis ja olen ollut 7:ssä eri amma­tis­sa kolmel­la eri alal­la. Tulin työ­markki­noille vähän ennen kuin edelli­nen lama alkoi ja työt­tömänä olen ollut yhteen­sä sel­l­ainen noin nelisen vuot­ta. Nyt olen vak­i­tuises­sa työssä. Isoim­mak­si ongel­mak­si olen kokenut vai­h­taes­sani hiipu­val­ta alal­ta toiselle yhteiskun­nan toimin­nan, etenkin työvoima­hallinnon. Se on ollut joka kään­teessä työn­tämässä kapu­loi­ta rat­taisi­in ja siel­lä on ilkeä asenne, ei ilmeis­es­ti tykätä akvi­ivi­sista työt­tömistä, jota itse yrit­tävät tehdä eteen­sä jotakin.

  3. “Tämä kiel­to suorit­taa opin­not lop­pu­un ei ole ihan ehdo­ton, mut­ta melkein. Tähän SATA-komitea ilmeis­es­ti tulee esit­tämään muutosta.”

    Sit­ten on niitä, jol­la ammat­in­val­in­ta on men­nyt pieleen, eikä ala ole sel­l­ainen jolle riit­täisi moti­vaa­tio­ta. Mis­tä se moti­vaa­tio löy­ty­isi, pakol­la ja ruoskallako?

  4. Työ­mo­ti­vaa­tio löy­tyy, kos­ka rahat joutenolon rahoit­tamiseen ovat jo lop­puneet. Suomen kun­nat ja val­tio saa­vat lisävelkaa toki vielä pari-kolme vuotta. 

    Itse olen osal­lis­tunut työvoimapoli­it­tiseen aikuisk­oulu­tuk­seen ja kahdek­san LISÄeu­ron työhar­joit­telu­un. Ope­tus oli mielekästä kanain­välistä liike­toim­intaa koske­vaa ja työhar­joit­telu jous­tavaa, osin kotikoneel­la tehtävää.

  5. Minus­ta työt­tömyyt­tä ja työt­tömiä tutk­i­taan liian vähän. Sitä kaut­ta saataisi­in lisää tietoa työvoimapoli­it­tis­ten toimen­pitei­den vaikut­tavu­ud­es­ta. Pitäisi tutkia lisää. Häm­mästyin ja leu­ka lok­sati ales, kun löysin työvoima­hallinnon tutkimuk­sen työt­tömien pro­fil­ion­ista. Yllt­tävää, joku kum­man tilapäi­nen herä­tys siihenkin ogan­isaa­tioon näyt­ti tulleen kun täl­laisen tutkimuk­sen oli­vat tehneet.

    Siis pro­filoin­nin idea työt­tömien kohdal­la on, että tiet­ty­jen tek­i­jöi­den perus­teel­la ennuste­taan työt­tömyy­den kestoa ja sen mukaan valikoidaan etukä­teen porukkaa eri­laisi­in työvoimapoli­it­tisi­in toimen­piteisi­in. Tutkimuk­ses­ta ja sen soveltamis­es­ta käytän­töön en ole kuul­lut mitään.

    Meil­lä pitäisi työelämään val­men­tamista tuo­da perusk­oului­hin. Siinä voisi olla SATA-komitealle yksi ehdotus.

    Minä luulen, että nuorten kohdal­la on tässä tapah­tunut iso­ja muu­tok­sia aiko­jen saatossa johtuen yhteiskun­nan muu­toskesta. Ennen kun asut­ti­in maal­la, esim. äiti­ni asui lap­suuten­sa maal­la, sil­loin lapset osal­lis­tu­i­v­at työn­tekoon ja työn­tekem­i­nen oli itses­tään selvää siihen oli opit­tu laps­es­ta pitäen. Sit­ten väki rupe­si muut­ta­maan kaupunkei­hin töi­hin, tena­vat menivät tarhoi­hin tai hyp­pivät pihoil­la. Ei enää lapset osal­lis­tuneetkaan lapse­na työn tekemiseen, eikä edes koulus­sa töitä tehty. Äiti­ni ollessa koulus­sa, lapset jou­tu­i­v­at mm. osal­lis­tu­maan koulun läm­mit­tämiseen. Min­un aikanani olimme luokan jär­jestäjänä ja koulun päivys­täjänä ala-asteaikoina. Nykyään ei tai­da olla lap­sil­la sitäkään vähää tot­tumista työn tekemiseen, joten ensim­mäi­nen tun­tu­ma työelämään on jos­sain siel­lä yhdek­sän­nen luokan työhar­joit­telus­sa. Minus­ta se on liian vähän. Pitäisi pala­ta taak­sepäin tässä asi­as­sa ja lisätä koulu­un sel­l­aista toim­intaa opin­toi­hin, jot­ka vas­taa­vat totut­ta­vat tekemään työtä ihan pien­estä pitäen.

    Näin ei tule sopeu­tu­misongelmia. Ei kai kovin trau­maat­tista voi lap­sille olla, jos jou­tu­isi­vat har­avoimaan pihaa, aja­maan nur­mikkoa, pyyhkimään taulua, lakaise­maan lat­ti­aa tai leikkaa­maan nur­mikkoa tms. Voisi olla ympäristön puhdis­tamistöitä enem­män ym. laidas­ta laitaan pien­tä työn­tekoa kuu­lu­en opintoihin.

  6. Jo kauan aikaa sit­ten hal­li­tu­so­hjel­maan liitet­ti­in käsite “ikuinen oppiminen”.

    Kun sit­ten työt­tömänä “ikuien ohjel­man poti­laana” työvoima­toimis­tossa peräsin ikuisen oppil­laan oikeuk­sia, min­ulle san­oti­in, että jos et peru­u­ta iltaopiskelu­paikkaasi AMK-tasoises­sa oppi­laitok­ses­sa, niin työt­tömyysko­r­vauk­sesi lop­puu tähän, ja nyt tähän paikkaan. Näin lausui työvoima­toimkun­nan sih­teeri suo­raan päin naamaani .

    Mitähän tämä ikuisen opiske­limisen kan­nus­tus ihan oikeasti sit­ten on. 

    Onko ikuisen oppimisen poli­ti­ikkana se, että tulee hakeu­tua sel­l­aiseen opiskelu­un, mis­tä itse opiske­li­ja ei päätä yhtään mitään.

    Kale­vi Sor­san-säätiökin on ottanut tänään kan­taa kaikkien suo­ma­lais­ten opiskeluun.

    Onhan opiskelu monille hyvä asia, mut­ta kuin­ka on ns. pakko-opiskelun kanssa. Pakko-opiskelus­sa ilmeis­es­ti jaet­taisi­in “seteleitä”. Sit­ten kun oikei­den opiskelu­paikko­jen puut­teessa työvoimavi­ra­nomainen väit­tää, että ette ole käyt­tänyt seteliä, niin tei­dän on men­tävä tähän opiskelu­paikkaan käyt­tämään seteliänne.

    Eiköhän opiskelu-setelis­sä ole kysymys siitä, että saataisi­in työt­tömiä suun­taa­maan “opiskeluitaan” sel­l­aisille aloille, mille ei luon­taista opiske­halukku­ut­ta löydy.

  7. Minus­ta Soin­in­vaaran ehdo­tus on melkein eri­no­mainen, ainakin ehdot­tomasti nykyti­lan­net­ta parem­pi. Surullista tietenkin, että yhteiskun­ta mak­saisi höm­pän­pömp­pä “aktivoin­nista” kuten nyky­isin. Minus­ta siinä menee rahaa hukkaan. Mut­ta kai sitä kom­pro­mis­seinä pitää poli­ti­ikas­sa tyy­tyä myös “ei ihan niin kauheisi­in” ‑mallei­hin, jos sil­lä kauhein vältetään.

    Ihme muuten, kuin­ka noi­ta joidenkin tun­temia työt­tömiä pitää nos­taa sängys­tä ja pitää jotenkin yhteiskun­nas­sa kiin­ni. Min­un tun­te­mani pitkäaikaistyöt­tömät (myön­nän, otos ei ole järin suuri) ovat kovin akti­ivisia eläjiä ja elävät mielestäni jär­jel­lisem­pää elämää kuin moni työssäkäyvä.

  8. Tuo­ta noin,
    Min­ul­la on ollut noin 20 eri työ­paikkaa viimeisen 25 vuo­den aikana. Tämä on toinen lama elämäni aikana. 90-luvul­la olin mmuu­ta­man vuo­den har­joit­teli­jana, sit­tem­min hoitoa­pu­laise­na ja osa-aikaise­na siivoo­jana ym. Olen aina tehnyt sitä työtä mitä on ollut tarjolla.(LUE:tehnyt sitä työtä mikä ei muille kel­paa) toki olen ollut myös välil­lä tyät­tömänä. Viimeisim­män nousukau­den aikana huo­masin sel­l­aisen asian että rahaa menee pakol­lisi­in menoi­hin enem­män kuin mitä ovat käytet­tävis­sä ole­vat rahavarat: Sovitel­tu työt­tömyyspe­rus­päivära­ha ja pieni palk­ka yhteen­sä. Jos teki enem­män töitä niin tuet vähenivät eli en pystynyt omil­la toimil­lani nos­ta­maan net­to­tu­lo­ja siis sitä rahamäärää mil­lä konkreet­tis­es­ti mak­se­taan lasku­ja. Olin töis­sä fir­mas­sa joka jakoi osinko­ja omis­ta­jilleen. Asuin asun­nos­sa jon­ka omis­ta­ja odot­ti kas­vavia vuokrat­u­lo­ja, ruon hin­ta nousi jne. Niin, ain­oa asia mikä ei men­nyt niin kuin piti oli se että odotuk­set oman elämän rak­en­tamisen suh­teen oli­vat turhia. Työ­panok­seni kel­pasi, rahani kel­pa­si­vat lasku­jen maksuun…tajuattehan idean.
    Samaan aikaan ne jot­ka sai­vat tuot­to­ja omaisu­udelleen, osinko­ja ja mitä vielä hmm no niitä varakkaiden touhu­ja niin he sai­vat sitä rahaa, enem­män kuin mitään kuka ikinä tarvit­see lasku­jen­sa mak­samiseen. Mietin sitä että miten joku tarvit­see elämiseen­sä miljoo­nia tai kym­meniä miljoo­nia. Samaan aikaan kuin ihmiset jonot­ta­vat ruokaa leipäjonoissa…
    Viimek­si käy­dessäni työkkäris­sa sanoin että min­ul­la ei ole enää moti­vaa­tio­ta tehdä fyy­sis­es­ti raskas­ta työtä han­kali­na vuorokau­de­naikoina pal­ka­lla jol­la ei tule toimeen. No karenssi­han siitä oli tiedos­sa johon totesin että min­u­un kep­pi ei enää tehoa, olen jo tarpeek­si köy­hä ja min­ulle palk­in­to on jo se että ne resurssit mitkä min­ul­la ovat käytössä (aika ja fyy­siset voimavarat) ovat tästäläh­tien min­un omia eivätkä niiden jot­ka odot­ta­vat tuot­toa omistuksilleen.
    Olen toki aina käynyt sit­tem­min työn- hakukurs­seil­la saadak­seni niitä ylimääräisiä euro­ja mitä työtön saa (8€/päivä siis nykyisin)
    Moti­vaa­tio­ta se kysyy: Esim. atk pan­ot­teiset työn­hakuryh­mät ovat lähin­nä exeltaulukoiden pläräämistä van­hoil­la tietokoneiila.
    Mik­si muuten varakkaiden pääomil­la elävien vuorokausiryt­mistä ei olla huolis­saan, hehän suo­ras­taan syr­jäy­tyvät kun ei tarvitse käy­dä oikeis­sa töissä?
    P.S En ole ikinä tupakoin­ut mut­ta asun­non tuulet­ta­mi­nenkin on taide­la­ji kun ei ole varaa asua nyky­isin muual­la kuin kaupun­gin vuokraslum­mis­sa, kaik­ki naa­pu­rit nimit­täin tupakoi­vat. Olen­pas suo­ras­taan kateelli­nen niille jot­ka voivat VALITA mis­sä asuvat.
    P.S osa 2: En myöskään käytä alko­ho­lia sil­lä lail­la kuin ehkä ken­ties luulette: piruil­lessani kävin alkon sivuil­la alko­laskuril­la ja totesin että pitäisi läh­es kolminker­tais­taa alko­holin kulu­tus ja silti se olisi vielä kohtu­ullista, niin no onhan valkkari ihan hyvää jonkun salaatin kanssa…
    P.S osa 3: En ole se juha h joka kir­joit­telee vis­si­in oliko se tääl­lä vai jos­sain muual­la, tämä on ensim­mäi­nen ker­tani kun avaan suu­ni mil­lään foo­ru­mil­la mut­ta alkaa olla sel­l­ainen fiilis jo että tart­teis tehdä (tehrä) jotain.
    P.S osa 4: Mitäs muuten sit­ten jos min­un­laisiani alkaa ilmestymään enem­män, siis niitä jot­ka eivät ole hol­hoamista vail­la vaan sel­l­aista tulota­soa vail­la että oman elämän rak­en­t­a­mi­nen onnistuisi.
    Tuo työn glo­ri­fioin­ti kun ei oikein kohdal­lani toi­mi, työ ei siis ole se itse­tarkoi­tus vaan se että olisi rahaa elämiseen ja siihen elämän rak­en­tamiseen niin että ei olisi työkkärin armoil­la. Kaikil­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta niihin täy­den kympin työ­paikkoi­hin. Toisaal­ta: Onko niin että tässä maas­sa on kak­si teol­lisu­u­den haaraa jot­ka ovat rahakkai­ta, niitä kun ei voi siirtää kiinaan: Ensim­mäi­nen on maa­han­muut­to­te­ol­lisu­us joka takaa tulot hamaan tule­vaisu­u­teen asti niille jot­ka ovat hoita­mas­sa maa­han­muut­ta­jien asioi­ta. Toinen alue on työt­tömien ajami­nen karsi­nas­ta toiseen, erään­lainen kar­japaime­nen hom­ma ja nyky­is­in­hän sitä kar­jaa riit­tää. Mitenkähän työt­tömien perus­tu­lo sopisi niille virkamiehille jot­ka saa­vat leipän­sä työt­tömien “ohjaamis­es­ta”…
    Jos mode ei tätä pois­tanut ja jak­soit tämän lukea niin kiitos siitä. Tosi­a­sia on vaan se että tässä maas­sa ei ole kun­nol­lisia työ­paikko­ja tarpeek­si ja työt­tömien syyl­listämi­nen var­maankin rauhoit­taa sitä hyväo­sais­ten omaatun­toa. (Ihmi­nen on ihmeelli­nen otus.)

  9. Jän­nä kor­re­laat­ti on muuten laman ja laiskurei­den määrän välillä.

  10. Mitä ammat­tili­itot sanovat tuos­ta 33,63e/päivä? 8 tun­nin päivänä tuo on 4,20 e/tunti. Tuskin on minkään liiton mini­palk­ka on tuo­ta tasoa. Jos pakote­taan johonkin, mikä on kaikille täyt­tä ajan­hukkaa, pitäisi se sit­ten tapah­tua lain mukaan. Pahasti haiskah­taa orjatyötä. Lisäk­si tuo manip­u­loi työ­markki­noi­ta, ajaa palkkata­soa alas ja luo työttömyyttä.
    Peri­aat­tes­sa­han työt­tömän pitäisi etsiä oman alansa työtä tai sit­ten “omaa alaansa” tai hom­maansa ylipäätään. Jos kaik­ki aika etsimisen sijaan kuluukin jos­sain pakko­työssä, niin mitä hyvää siitä voi seurata?

  11. Niin muis­tan viime lamas­ta kuin istues­sani dösässä joku työ­matkalainen ihmetteli kaver­illeen, ettei ymmär­rä työt­tömiä mik­si eivät mene töi­hin, töitä saa kun viit­sii hakea. Siinä vai­heessa työt­tömiä oli mit­tariss 500 000. Tämä jäi mieleeni, kun ihmettelin ihmisen asen­tei­ta. Aika epära­tionaal­ista on ihmis­lapsen aivo­h­ernei­den vael­telu universumissa 😉

  12. On hyvä, että työt­tömien omae­htoinen koulu­tusjär­jestelmä nyt aio­taan uud­is­taa. Nyky­isin se on suo­ras­taan onneton. Esimerkik­si korkeak­oulutet­tu­jen pitäisi osal­lis­tua kalli­iseen korkeak­oulu­jen täy­den­nysk­oulu­tuk­seen. Työt­tömän pitäisi itse mak­saa tuhan­sien euro­jen kurssit, jot­ka on suun­nitel­tu yri­tys­ten mak­set­tavak­si. Avoimen yliopis­ton kurssit eivät kel­paa kuin osak­si aka­teemisen omae­htoista opiskelua. Eli nykysys­tee­mi on täysin järjetön.

    Pakkoak­tivoin­tia voi tiet­tyyn rajaan asti olla, mut­ta ei määräämistä vas­ten tah­toa jollekin tietylle kurssille. Työt­tömäl­lä pitää olla valin­nan­varaa, mikä lisää moti­vaa­tio­ta. Omae­htoisen koulu­tuk­sen tuomi­nen vai­h­toe­hdok­si kurssien rin­nalle lisää valin­nan­va­paut­ta ja motivaatiota.

    Nythän työuria pitäisi piden­tää. Sik­si yli 60-vuo­ti­aan aktivoin­ti voi olla hyvinkin kan­nat­tavaa, kun­han se ei ole pakkoak­tivoin­tia. Pitäisikö yli 60-vuo­ti­aal­ta työt­tömältä evätä omae­htoinen koulu­tus, ei kai sitä aio­ta tehdä? Se olisi jo ikärasismia.

    Työurien piden­tämisel­lä val­tio saa merkit­tävästi vero­tu­lo­ja. Lim­saverot ja pääo­mat­uloveron rukkaami­nen tuo­vat vain pieniä sum­mia työurien piden­tämiseen verrattuna.

    Häm­mästyt­tävää onkin, ettei työurien piden­tämisen eteen tehdä mitään muu­ta kuin vään­netään kät­tä eläkeiästä työ­markki­na­jär­jestö­jen kanssa salai­sis­sa kapineteissa. 

    Kat­selin 9.9 pidet­tävien kun­ta­markki­noiden ohjel­maa. Ilmeis­es­ti kun­nat eivät aio tehdä mitään sen eteen, että työu­rat kun­tatyö­paikoil­la piteni­sivät, kos­ka markki­noiden luen­nois­sa ei käsitel­lä kyseistä asi­aa. Kun­tali­it­to ilmeis­es­ti on niin lamatun­nelmis­sa, ettei ymmär­rä mitä ensi vuosikymmenel­lä on edessä.

    Jos emme saa talout­ta kun­toon, niin pelkääm­pä, että köy­hien määrä läh­tee Suomes­sa merkit­tävään kasvu­un. Kiinas­sa riit­tää ihmisiä, jot­ka tekevät töitä 100 euron kuukausi­pal­ka­lla. Sinne on jo siir­tynyt melkois­es­ti työ­paikko­ja ja valitet­tavasti tren­di on se, että mon­et PK-yri­tyk­setkin ovat nyt kat­se­le­mas­sa Kiinan suuntaan. 

    Valitet­tavasti työvoima­toimis­tois­sa henkilökun­nan osaami­nen on osak­si aivan onneton­ta. Akti­ivisia ihmisiä pakote­taan hake­maan jotain heille sopi­ma­ton­ta työ­paikkaa ja kurssi­paikka­hake­muk­sia hylätään aivan mieli­v­al­taisil­la syillä.

    Aktivoin­tikurssit ovat tähän asti olleet osak­si suosit­tu­ja sik­si, että ne eivät ole kulut­ta­neet 500 ansiosi­don­naisen päivän määrää. Mut­ta ensi vuo­den alus­ta lukien sosi­aal­i­tu­posopimuk­sen mukaan aktivoin­tipäivät kuu­lu­vat 500 päivän piiri­in. Tämä tulee lisäämään perus­päivära­halle putoavien määrää.

  13. “On siinä point­tin­sa, että nuorelle, opin­nois­sa huonos­ti men­estyneelle työmarkkinatuki/toimeentulotuki voi muo­dostaa makoisan ansan. ”

    Aikaisem­min laki velvoit­ti vain alle 25 ‑vuo­ti­aiden aktivoin­tia. Nyt tarkoi­tu­son ulot­taa tämä aktivoin­ti kaikki­in eli myös yli 60-vuo­ti­aisi­in eli orjatyö on tarkoi­tus laa­jen­taa kaikki­in ikäryhmiin.

    Kuten aikaisem­min ker­roin , meil­lä oli 80-luvul­la velvoite­työ, mut­ta se tarkoit­ti, että kun­nan tai val­tion piti jär­jestää työtä yli puoli vuot­ta työt­tömänä olleelle . Mut­ta työ­suhde oli aito työ­suhde palkkoi­neen ja muine etuineen.
    Tan­s­ka kopi­oi lain samaan aikaan kun Suo­mi ajoi sys­teemin alas eli ns Tan­skan malli on pitkälti Suomen 80-luvun malli

    Osmo sekoit­taa tietois­es­ti asi­aa, tuo alle 25-vuo­ti­ait­ten pakko­työ on ollut jo ole­mas­sa ja on OK, mut­ta nyt kysymyk­sessä on Sinnemäen/Cronbergin aja­ma laa­jen­nus van­hempi­in ikälu­okki­in, joka astuu voimaan ensi vuonna

  14. “Viimek­si käy­dessäni työkkäris­sa sanoin että min­ul­la ei ole enää moti­vaa­tio­ta tehdä fyy­sis­es­ti raskas­ta työtä han­kali­na vuorokau­de­naikoina pal­ka­lla jol­la ei tule toimeen. No karenssi­han siitä oli tiedos­sa johon totesin että min­u­un kep­pi ei enää tehoa, olen jo tarpeek­si köy­hä ja min­ulle palk­in­to on jo se että ne resurssit mitkä min­ul­la ovat käytössä (aika ja fyy­siset voimavarat) ovat tästäläh­tien min­un omia eivätkä niiden jot­ka odot­ta­vat tuot­toa omistuksilleen.”

    Tähän ollan pää­tymässä Osmon ja Sin­nemäen poli­ti­ikalla. Kun ihmisiä pain­os­te­taan ja alis­te­taan tarpeek­si niin he muut­tuvat pas­si­ivisek­si ja seu­raavak­si agresiiviseksi. 

    Kävin aikoinani armei­jan Sodankylässä ja se oli siihe aikaan kova paik­ka : maanan­taina met­sään ja per­jan­taina koti­in ja met­sässä jatku­vaa hälyä ja simputusta.

    Niin­pä lop­ul­ta mikään ran­gais­tus ei enää tehon­nut, kos­ka elo putkas­sakin oli parem­paa kuin pakko­työ ja simputus.

    Sil­loin opin, että ei kan­na­ta pain­os­taa liikaa auton­o­mista ihmistä, seu­raus voi olla karmea
    Tähän tilen­teeseen ollaan ajau­tau­mas­sa meil­lä nyt yleis­es­ti tämän orjatyön myötä.

    Ja sit­ten ihme­tel­lään misä ter­ror­is­mi kumpuaa

  15. “Jos työt­tömyysko­r­vaus olisi kansalais­palk­ka, joka ei edel­lyt­täisi ”työ­markki­noiden käytet­tävis­sä olemista”, se ei voisi olla edes niin korkea kuin nyt. Muuten siitä tulisi liian suosit­tu. Eri­tyis­es­ti ansiosi­don­nainen voisi olla turhan houkut­tel­e­va, jos työtä ei tarvit­sisi ottaa vastaan.”

    Ihmisen voi aina palkata nor­maali­in työsuhteeseen

    Eli jos ihmi­nen halu­taan työl­listää niin yhteiskun­ta voi palkata hänet töihin

    En ymmär­rä mik­si meil­lä yritetään kek­siä uud­estaan orjatyö­suhde heikoil­la työe­hdoil­la ja pakote­taan ihm­siä täl­laisi­in oratöihin ??

    Kap­ina tästä syn­tyy ennem­min tai myöhem­min, kyl­lä meitä ter­vekätisiä löytyy

  16. Onnis­tu­isiko­han (varsinkin van­hem­man väen) aktivoin­ti siltä poh­jal­ta, että (ansiosi­don­naista) päivära­haa saadak­seen olisi velvolli­nen tekemään työtä. 

    Työtä tehdään sil­lä pal­ka­lla, jos­ta päivära­ha on las­ket­tu — näin kenenkään ei tarvitse tehdä ali­palkat­tua työtä.

    Kuukausit­taiset työ­tun­nit määräy­tyvät sen mukaan että ansiok­si tulee täs­mälleen kuukau­den päivära­ho­jen summa.

    Työ­tun­tien yli menevät lisäan­siot (muis­sa töis­sä) eivät syö päivära­haa, kos­ka se on jo ansait­tu tuol­la velvol­lisu­ustyöl­lä. Lisäan­siot kuitenkin päivä päivältä lykkäävät eteen­päin kor­vauk­sen alen­e­maa, niin kuin nytkin.

    Kun­nis­sa on kuulem­ma tekemätön­tä työtä.

  17. “Kap­ina tästä syn­tyy ennem­min tai myöhem­min, kyl­lä meitä ter­vekätisiä löytyy”

    En voi sanoa muu­ta kuin BRING IT ON! Päästään samal­la ker­ta­laakil­la hukkaväestöstä ja ärhäkkäim­mästä vasem­mis­tos­ta eroon. 

    Nim­im “Vuo­den 1918 voiton tois­in­toa odotellessa”

    PS Veikatkaa, kumpaa näistä kar­rikoiduista heitoista pahek­su­taan enem­män? Vasem­mis­to­laista vai oikeis­to­laista sodan­li­et­son­taa? Voisiko kokoomus­lainen haikail­la kansalais­so­taa samal­la taval­la kuin SDP:n istu­va kansane­dus­ta­ja kuluneel­la viikolla?

  18. Ei työn tarvit­sisi olla mitään näen­näistä puuhastelua. 

    Niin roskaista on ainakin paik­ka paikoin, että siivoustyötä tun­tu­isi riit­tävän aika isolle porukalle. Viikkokau­sia samat kal­japahvit loju­vat pusikoissa. 

    Samoin päiväkotei­hin ja van­hus­ten laitok­si­in ulkoilut­ta­jia var­masti kai­vataan. Onhan näis­sä paikois­sa työhar­joit­telus­sakin yhdek­säs­lu­okkalaisia. Mik­si ei aikuinen ihmi­nen pärjäisi? 

    Maa­han­muut­ta­jille voisi olla ystävä­toim­intaa. Usein­han uuden maa­han­muut­ta­jan esim. Afrikas­ta on vaikea esim. tietää mikä mikäkin tuote on ruokakau­pas­sa, kos­ka ei osaa kieltä ja kos­ka tuot­teet ovat muutenkin ehkä tun­tem­at­to­mia. Aktivoitu työtön voisi olla konkreet­ti­nen kotout­tamis­tu­ki mon­es­sa perheessä. 

    Tietysti pitäisi haas­tatel­la ihmistä perus­teel­lis­es­ti ensin, jot­ta on var­ma, että asennne on oikea. Ihan jokainen ei tietenkään sovi päiväkoti­in tai muuhunkaan sosi­aal­isu­ut­ta vaa­ti­vaan työhön.

  19. Liian van­ha on jotenkin innos­tunut pane­maan kaik­ki ikävät asi­at maail­mas­sa vihrei­den syyksi.

    Todet­takoon tuos­ta kuntout­tavas­ta työ­toimin­nas­ta, että sitä ovat aja­neet eri­tyis­es­ti kokoomus­laiset demarien ainakin hil­jaisel­la tuel­la. Vuon­na 2000 kokoomus ja demar­it esit­tivät sen käyt­töönot­toa ja osal­lis­tu­misen saat­tamista velvoit­tavak­si kaikkien työt­tömien osalta. Olin sil­loin perus­palve­lu­min­is­teri ja onnis­tu­in rajaa­maan velvol­lisu­u­den alle 25-vuo­ti­aisi­in “koea­jak­si”. Halusin tätä rajaus­ta, kos­ka arvioin, ettei kun­nista löy­dy mitään järkevää tekemistä kaikille, ja näen­näistyö on loukkaavaqa eikä “kuntou­ta” työkykyiseksi. 

    Enää en ole hal­li­tuk­ses­sa, joten en tiedä, miten hal­li­tuk­sen neu­vot­te­lut asi­as­ta ovat men­neet. SATA-komite­as­sa kuntout­ta­van työ­toimin­nan saat­tamista velvoit­tavak­si on ajanut eri­tyisen voimakkaasti kokoomus, taas kerran.

    Kuntout­ta­va työ­toim­inta on todel­lakin näen­näistyötä, mis­tä ker­too se, että val­tion on kor­vat­ta­va kun­nille tämän ilmaisen työvoiman käytöstä noin 10 eurol­la päivää kohden.

    Kuntout­tavaa työ­toim­intaa on yleen­sä viikos­sa vain muu­ta­ma tun­ti, jol­loin tun­tipalkak­si kyl­lä tulee aivan työe­htosopimusten mukainen palk­ka, kos­ka kuukausi­palk­ka on kuitenkin noin 600 euroa kuussa. 

    Kaikkia järje4stelmiä voi käyt­tää väärin. Sel­l­ais­takin on ker­rot­tu, että jotkut kun­nat ovat pitäneet täysin työkyky­isiä kuntout­tavas­sa työ­toimin­nas­sa tekemässä täysin tuot­tavaa työtä. Tämä lie­nee kuitenkin harv­inaista, eikä asianomaisen pitäisi siihen suos­tua eikä työvoimavi­ra­nomais­ten tätä hyväksyä. 

    Kuntout­ta­va työ­toim­inta on tarkoitet­tu henkilöille, joiden työ­panos ei mene kau­pak­si edes ilmaisek­si. Pääasialli­nen työl­listämiskeino on palkkat­uel­la työl­listämi­nen. Siinä mak­se­taan työe­htosopimusten mukaista palkkaa. Val­tio kor­vaa työ­nan­ta­jalle vajaatuot­toisen työvoiman käytöstä vähin­tään 550 €/kk, mut­ta usein noin 900 €/kk.

    Kuntout­ta­va työ­toim­inta on julkiselle taloudelle varsin kallista ver­rat­tuna työt­tömyysko­r­vauk­sen mak­su­un. Kun siltä ei yleen­sä työl­listytä min­nekään, se on työl­lisyys­in­vestointi­na täysin tuot­tam­a­ton­ta. Eri­tyisen hölmöä on velvoit­taa moi­seen sim­putuk­seen kovin iäkkäitä. Työu­riten piden­tämi­nen on tärkeätä, mut­ta tuo ei niitä pidennä.

  20. Kjr63,

    Tuk­i­työl­lis­tet­ty tekee kuu­den tun­nin päivää, joten “tun­tipalkak­si” muo­dos­tuu n. 7 euroa.

    1. Tuk­i­työl­lis­tetylle pitää mak­saa työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa. Ei tai­da mis­sään työe­htosopimuk­ses­sa olla 7 euron tun­tipalkkaa. Vai tarkoit­taako Eli­na tuk­i­työl­lis­tetyl­lä jotain muu­ta kuin palkkat­uel­la työllistettyä.

  21. Joo.. mä sekoilin. 

    Tarkoitin kuntout­tavaa työ­toim­intaa. Olen luul­lut, että siinä on kuu­den tun­nin päivät. Ajat­telin, että tässä aktivoin­ti­työssäkin on. 

    Mut­ta ei siis ole.

    1. Kuntout­tavaa työ­toim­intaa jär­jestetään asi­akkaan (se pakotet­tu siis) tarpei­den mukaan 1–5 päivänä viikos­sa osa- tai kokopäiväis­es­ti. Kos­ka kun­nil­la on vähän rahaa ja toim­inta tuot­taa tap­pi­o­ta, sitä jär­jestetään yleen­sä yht­enä päivänä viikos­sa. Jos tuo yksi päivä on kuusi­tun­ti­nen, kuukaudessa tun­te­ja tulee keskimäärin 26, jol­loin työ­markki­natu­ki mukaan luet­tuna tun­tu­palkak­si tulee vähän yli kak­si kymppiä.

  22. “Kuntout­tavaa työ­toim­intaa jär­jestetään asi­akkaan (se pakotet­tu siis) tarpei­den mukaan 1–5 päivänä viikos­sa osa- tai kokopäiväis­es­ti. Kos­ka kun­nil­la on vähän rahaa ja toim­inta tuot­taa tap­pi­o­ta, sitä jär­jestetään yleen­sä yht­enä päivänä viikos­sa. Jos tuo yksi päivä on kuusituntine”

    Tuol­la halu­taan vain kytätä, että ovat paikkakun­nal­la eivätkä matkustele ympäri maa­ta tai tee muuta.

    Mut­ta ei SDP ole nyt hal­li­tuk­ses­sa ja työmin­is­ter­inä on vihreä

    1. Mitä tekemistä tämän asian kanssa on sil­lä, että työmin­is­ter­inä on vihreä? Kuntout­ta­va työ­toim­inta kuu­luu kun­nan sosi­aal­i­työn piiri­in ja on siis sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön lain­säädän­töä. Perus­palve­lu­min­is­ter­inä on Paula Risikko (kok).

  23. Minäkin joudun nut 59-vuo­ti­aana eläkeput­keen ja tem­puett­tavak­si kuudek­si vuodeksi.
    Laskin juuri, että tösi­iä olen ollut 39-vuot­ta kun pätkätkin ote­taan huomioon.
    Tässä iässä ei ter­veys tietenkään ei ole 100 %, mut­ta työkykyä on vielä jäljellä.

    Ongel­ma on ettei tämänikäiselle löy­dy enää töitä Suomes­ta . Ulko­mail­ta löy­tyy kyl­lä töitä, mut­ta olen jo ollut sen ver­ran erossa per­heestä, että halu­aisin vietää muu­ta­man vuo­den vielä kotimaassa.
    Lapset pitäisi saa­da lukion läpi ja opiskelun syr­jään kiinni

    Mut­ta en halua olla tem­putet­ta­vana, minus­ta se on suoam­laisen työn häpäisyä kun nor­maalia töitäkin vois tarjota

  24. Vihreät ovat ollet nyky­hal­li­tuk­sen työmis­nter­inä jo yli 2 vuot­ta , ei enä kaikkea voi pan­na edeltäjien piikkiin.
    Eikä Vihreät voi pae­ta Kokoomuk­sen selänkään taakse loputtomasti

    Pitäisi alkaa kan­taa vas­tu­u­ta joskua aivan oikeasti

  25. Jos ynnää Eli­nan ja Liian van­han velvoite­työkom­ment­te­ja, pää­tyy suun­nilleen tähän malli­in: Työtä vaille jäävälle mak­se­taan aluk­si työt­tömyysko­r­vaus­ta ehkä muu­ta­man kuukau­den ajan. Mitään aktivoin­te­ja tai muu­ta patis­telua ei ole. Sen jäl­keen työtön ote­taan automaat­tis­es­ti kun­nan palkkalis­toille. Hom­mat oli­si­vat kai tyyp­il­lis­es­ti sel­l­aisia, joille on muuten vaikea löytää tek­i­jöitä, eli siivous­ta, heikkokun­tois­t­en avus­tamista, järjestyk­sen­pitoa jne. Palk­ka olisi korkeampi kuin työt­tömyysko­r­vaus mut­ta alhaisem­pi kuin vapaan haun kaut­ta palka­tu­il­la. Jos ei tule töi­hin, työt­tömyysko­r­vaus­ta vähen­netään asteit­tain. Sairaudet ovat toki asia erikseen.

    Täl­laises­sa mallis­sa olisi hyviä puo­lia. Se kan­nus­taisi oma-aloit­teisu­u­teen ja vas­tu­ulliseen elämänkäytän­töön. Se antaisi mah­dol­lisu­u­den tehdä hyödyl­lisiä töitä nykyisen aktivoin­ti- ja kurssi­tushö­lyn­pö­lyn sijaan.

    Huono puoli voisi olla se, että paikallisen rahakirstun var­ti­jal­la olisi kiusaus hoitaa yhä suurem­pi osu­us kun­nan velvol­lisuuk­sista edullisel­la velvoite­työvoimal­la. Tulisi syytök­siä epäpätevän tai moti­vaa­tio­ra­joit­teisen henkilökun­nan käytöstä. Min­is­ter­iöi­den tulisi olla valp­paina, jot­ta kun­tien peruste­htävät voitaisi­in hoitaa kunnialla.

  26. “Kap­ina tästä syn­tyy ennem­min tai myöhem­min, kyl­lä meitä ter­vekätisiä löytyy”

    “En voi sanoa muu­ta kuin BRING IT ON! Päästään samal­la ker­ta­laakil­la hukkaväestöstä ja ärhäkkäim­mästä vasem­mis­tos­ta eroon. ”

    Juu, huomen­na kel­lo 17.00 kaik­ki bar­rikadeille- pait­si jos sataa. Hmmm ei tai­da suo­ma­laisille olla suo­ra toim­inta mieleen eikä ole tarpeenkaan. 

    Itse tosin odotin joku vuosi takaperin kieli pitkäl­lä sitä vihre­it­ten perus­tu­lo­ma­llia. Siihen lisät­tynä joku pienem­min palkat­tu vaikka­pa siivoustyö niin olis­han sil­lä pär­jäil­lyt. Puhun nyt siis vapail­ta markki­noil­ta saadus­ta työstä. Opiske­li­jat tekevät paljon näitä osa-aikatöitä sik­si että opin­toe­tu­udet ovat vaa­ti­mat­to­mia. Vaan saa­vat­pa pitää ne etu­udet töitä tehdessään, ainakin jos työ­tun­nit eivät ole ihan mah­dot­to­mia määriltään. Työt­tömän etu­udet taas alka­vat pienen­emään “sovitel­luk­si päivära­hak­si” ja siihen kun lisätään työstä aiheutuneet kulut niin nihkeäk­si menee oleminen.

    Samoin ei itselleen vas­ten­mielistä hom­maa ehkä halua tehdä vuosikau­sia. Opiske­li­joil­la­han se työ on väli­aikaista, valmis­tu­vat sit­ten siihen (toiv­ot­tavasti) mieleiseen työhön. Perus­tu­lo mah­dol­lis­taisi työt­tö­malle irti­sanou­tu­misen ilman näitä karenssi-keppe­jä. Hyväl­lä säkäl­lä tämä aiheut­taisi jopa palkan kohoamista matalapalkka-aloilla.

    Vaan oisko real­isti jos sanoo että ei se perus­tu­lo tai­da toteutua.

    Tästä taas siihen että siel­lä työt­tömien joukos­sa on niitäkin jot­ka tosi­aan kykenevät tekemään oikeitakin töitä. Työ­paikat vaan ovat kadonneet.

    Tämä 8€/päivä lisää näis­sä aktivoin­neis­sa on parem­pi kuin ei mitään. Ja jos nyt nuo opiskelu­jen järkevöit­tämi­nen mitä SATAkin ymmärtääk­seni on suun­nit­tele­mas­sa toteu­tuu niin kuu­lostaa ihan hyvältä, kyl­lä kel­pais jo suun­nitel­la opiskeluitaan kun toimeen­tu­lo olisi ole­mas­sa. Mitenkähän on, osa näis­sä olois­sa var­maan sit­ten opiske­lisi pitkään ja har­taasti kun ne työ­paikat ei silti taitais lisääntyä.

    Niin ja sit­ten se asia että tosi­aan pitäisi erotel­la pois työt­tömien tilas­toista ne jot­ka eivät kykene työn­tekoon. Ne jot­ka eivät halua tehdä töitä sil­loin kun töitä on ja se on kan­nat­tavaa-no oma­pa on häpeänsä.

  27. Mik­sei nuo­ria voi työl­listää tekemään sitä vält­tämätön­tä työtä, joka on kuitenkin jonkun tehtävä. Suuri osa taval­lis­es­ta keskilu­okas­ta on var­masti valmis mak­samaan jonkin ver­ran siitä, että joku siivoaa kodin, käy kau­pas­sa tai hoitaa mui­ta asioi­ta kaupungilla, hoitaa pihaa, vahtii lap­sia, tekee ruokaa tai pienia remont­ti­hom­mia kotona. Täl­lä het­kel­lä täl­lais­ten töi­den hin­ta noin 25–100e tun­nil­ta. Pöly­jen pyyhkimi­nen mak­saa sen vähin­tään 25e tun­nil­ta ja vaa­ti­mat­tomim­mankin mut­terinkään­tämisen min­imiveloi­tus on 100e jos työtä ylipäätään on mah­dol­lisu­us ostaa. Omien tulo­jen on siis olta­va vähin­tään luokkaa 50–200e tun­nil­ta ennen kuin muiden työl­listämisessä on järkeä. Toki koti­talousvähen­nys hie­man aut­taa mut­ta se ei ole läh­eskään riit­tävä. Eikö tuol­lais­ten mata­lan osaamis­ten palvelu­iden hin­taa voi laskea niil­lä tuil­la, jot­ka nyt menevät turhaan kon­trol­li­toim­intaan. Vaik­ka san­o­taan, että työelämä on nykyään kovin vaa­ti­vaa, niin Suomes­sakin on edelleen hyvin yksinker­taista ja help­poa työtä. Sen tekemis­es­tä on vain har­val­la varaa maksaa.

    1. Eggo voi kyl­lä hakea työvoima­toimis­tol­ta työl­listämis­tukea työt­tömän nuoren palkkaamiseen kotitöi­hin. Tosiun koti­talousvähen­nys on anteliaampi, mut­ta jswo halu­aa kokopäiväisen koti­a­pu­laisen, työl­listämis­tu­ki on parempi.

  28. Eikös Kokoomus aikanaa Benin suul­la vas­tus­tanut toimeen­tu­lotues­ta asum­is­meno­jen omavas­tu­un pois­tamista, kos­ka omavas­tuu kan­nus­taa työntekoon ; )

    Jotenkin Kokoomusaat­teeseen on pesiy­tynyt toi huonom­pio­sais­ten kurittaminen.

    Kataisen sanon­ta päivitet­tynä tähän päivään: “Pide­tään toinen toi­sis­tamme huol­ta, val­tio ja kun­nat sitä ei tule enää tekemään.”

  29. Työt­tömyysputkessa ole­via yli 59-vuo­ti­ai­ta ei pidä pakkoak­tivoi­da, kos­ka se on yhteiskun­nalle kallista eikä yleen­sä tuo­ta posi­ti­ivista tulosta. Lop­putu­lok­se­na on vain nöyryy­tys­tä ja negati­ivi­su­ut­ta. Tässä suh­teessa Osmo on oikeil­la jäljil­lä. Eli pakkoak­tivoin­nil­la pitää olla tietyt rajat kuten velvol­lisu­us esit­tää vai­h­toe­hto­ja ja ikään­tyneet kokon­aan pakko­toimien ulkopuolelle.

    1. Todet­takoon, että tuo kuntout­ta­va työ­toim­inta kos­kee vain henkilöitä, jot­ka saa­vat työ­markki­natukea tai toimeen­tu­lo­tukea, ei siis ansiosi­don­naista saavia.

  30. En minä kod­in­hoita­jaa tarvitse. Ihme­tyt­tää vain jos työt­tömiä laite­taan tekemään turhaa työtä ja siitä mak­se­taan rahaa samal­la kun hyödyl­listäkin työtä olisi, jos­ta ihmiset vielä oli­si­vat itse jotain valmi­ita maksamaankin. 

    Yhteiskun­nan kokon­aise­dun kannal­ta olisi var­maan fik­sumpaa, että työtön siivoaisi sen lap­siper­heen pel­lon keskelle raken­netun kah­den­sadan neliön töllin sen sijaan, että työtön lajit­telee jotain kun­nan­jo­hta­jan kyniä. Toki vielä fik­sumpaa olisi, että se töl­li olisi vain 150 neliötä, jol­loin lap­siper­heel­lä olisi varaa vielä mak­saakin hom­mas­ta jotain.

    Toki sitä toivoisi myös itse, että sil­loin kun jonkun ihmisen tilaa koti­in­sa jotain nurkkia siivoa­maan tai pesukonet­ta kor­jaa­maan, niin tämän veloi­tus olisi edes hie­man pienem­pi kuin erikois­lääkäril­lä. No, se ei ole kyl­lä toivon asia.

  31. Monel­la alal­la, esim. val­ti­ol­la, olisi tekemätön­tä työtä, mut­ta ei lupaa palkata väkeä. (Palkkatukea ei saa val­tion töi­hin, vain kun­nan tai yksi­tyisen.) Niin­pä suuri osa todel­lis­es­ta työstä teetetään sivareil­la ja työt­tömil­lä työelämäkokeiluina tai työelämä­val­men­nuksi­na ym. temp­puilul­la suurin piirtein perus­päivära­han hin­nal­la. (Jos työn vuok­si joutuu käyt­tämään päivähoitoa ja matkus­ta­maan, työn­teko on selkeästi tappiollista.) 

    Olen koh­ta ollut 8 kk “kokeilus­sa” ja “val­men­nuk­ses­sa”, mut­ta määrära­hat tähänkin ovat lop­pumas­sa. Toivoa oikeas­ta palkkatyöstä ei juuri ole, kos­ka paine on virko­jen lakkaut­tamiseen, esim. eläk­keelle jäävien virko­ja ei juuri täytetä uudelleen vaan työt hoide­taan “sisäisin jär­jeste­lyin” luon­nol­lis­es­ti työu­ralle pääs­seitä suosien. Sil­loin uhkana on pudo­ta täysin nollille, kos­ka toimeen­tu­lo­tukea tai työ­markki­natukea ei mak­se­ta jos puoliso on palkkatyössä. 

    Min­ulle on muo­dos­tunut aivan sama kuva kuin Osmo kir­joit­ti, että sys­teemin ulkop­uolelle pudot­tua on erit­täin vaikea päästä työl­listyneen keskilu­okan etu­i­hin, vaik­ka kuin­ka olisi sekä koulu­tus, moti­vaa­tio ja työkyky ja jopa tosi­asi­as­sa työtä tehnyt.

  32. Eggo ei voi hakea työl­listämis­tukea pikku kotior­jattaren palkkaamiseen. 

    Työl­listämis­tu­ki on vain yri­tyk­sille ja sen saa vain siinä tapauk­ses­sa, että yri­tys sitoutuu koulut­ta­maan työllistettyä.

  33. Osmo kir­joit­ti: “Mut­ta takaisin pakkoak­tivoin­ti­in. Mihin sil­lä tähdätään? Joskus sil­lä tähdätään elämän­hallinnan paran­tamiseen. On hyvä oppia nouse­maan aamul­la sängys­tä ja niin edelleen…”

    Tämä on aivan oikein ja tätä pitäisi tehdä huo­mat­tavasti enemmän! 

    Huonos­ti äänieris­te­tyis­sä ker­rostalois­sa eläneenä sitä rukoilee, että naa­purei­den pitäisi herätä aamuisin. Kun itsel­lä on erit­täin aikaiset herä­tyk­set ja nukku­maan­menoai­ka sen mukainen, on yhtä hel­vettiä jos seinien takana ja ylä- ja alak­er­ras­sa ei koskaan tarvitse men­nä nukku­maan ennen kel­lo kolmea yöl­lä. Se on mah­dol­lista vain, jos ei aamuisin tarvitse lähteä minnekään.

    Vähim­mäis­vaa­timuk­se­na eri­lais­ten tukien saamiselle pitäisi ollakin, ettei saisi estää muiden työssäkäyn­tiä. Hyvää pakkoak­tivoin­tia voisi ollakin, jos liikun­ta- ja työkykyisen nuoren pitäisi hakea toimeen­tu­lo henkilöko­htais­es­ti KELA:n toimis­tos­ta aamuku­u­den ja aamukahdek­san välillä. 🙂

    Älkää teilatko mielipi­det­täni. Se on äärim­mäisen sub­jek­ti­ivi­nen näke­mys ja johtuu huonoista kokemuksista.

  34. Noista “ilmaisia piiko­ja parem­malle väelle”-jutuista tulikin mieleen posi­ti­ivi­nen tari­na pakkoak­tivoin­nista. 80-luvul­la maaseudun emän­nät ilmoit­tau­tu­i­v­at sankoin joukoin työt­tömik­si var­mana siitä ettei syr­jäkyliltä töitä löydy.
    — Vaan löy­tyipä kuitenkin, emän­nät jou­tu­i­v­at naa­pu­ri­taloon ilmaisik­si piioik­si, kun kun­ta lupasi mak­saa palkkaku­lut. Toimii viis­si­in aika hyvin, kun maat­alousyrit­täjä­pariskun­tien työt­tömyys ei ole ollut merkit­tävä ongel­ma aikoihin.

  35. Olin juuri tänään sienessä keskuspuistossa.

    Usko­ma­ton on se roskan määrä, jon­ka havait­see, kun poikkeaa käve­lytieltä met­sään. Perus­mallisen paperi- ja pahvi­roskan lisäk­si siel­lä on käsit­tömätön määrä mitä omi­tuisem­paa roinaa. Bon­gasin mm. kat­ti­lan, koiran ruo­ka-astioi­ta, eri­laisia vaat­tei­ta, vihki­raa­matun, maku­u­pussin ja kahviastiaston. 

    Eikö puis­toa siiv­ota lainkaan (kuuleeko Sauri?)?

    Aivan pyöristyt­tävää, että Helsin­gin keskeistä virk­istysaluet­ta voidaan pitää noin karme­as­sa kun­nos­sa. Ilmeis­es­ti kyl­lä tien vieru­s­tat siis­titään, kos­ka ne ovat sääl­lisessä kunnossa. 

    Eli vinkkinä vain, jos työn kohteista on pulaa eri­lai­sis­sa työl­listämisen ja aktivoin­nin muodoissa. 

    (Sieni-ihmisille: löy­tyi rousku­ja ja pikkukastik­keeseen kantarelle­ja, mut­ta vähän hintsua oli, vaik­ka ajat­telin, että nyt niitä on.…)

  36. Toi­min­i­mi mak­saa 70 euroa eli rekisterikulut. 

    Tässä on yri­tys, nyt eggo voi hakea tuki­a­sia ihmis­ten työllistämiseen.

  37. Olen ihan kiitet­tävästi suorit­tanut erään kurssituksen.
    Se, mikä ei men­nyt per­ille: osa pitkäaikaistyöt­tömistä on sairai­ta tai muuten jak­samat­to­mia, miten nyt sit­ten diagnosoidaankin.
    Mut­ta kurssit selkeästi ovat eräs hyväl­lä voitol­la toimi­va rahanan­sain­tat­a­pa. Onko se väärin. Jos pitävät lupauk­sen­sa, ehkä ei.

  38. Soin­in­vaara: “Enää en ole hal­li­tuk­ses­sa, joten en tiedä, miten hal­li­tuk­sen neu­vot­te­lut asi­as­ta ovat men­neet. SATA-komite­as­sa kuntout­ta­van työ­toimin­nan saat­tamista velvoit­tavak­si on ajanut eri­tyisen voimakkaasti kokoomus, taas kerran.
    Kuntout­ta­va työ­toim­inta on todel­lakin näen­näistyötä, mis­tä ker­too se, että val­tion on kor­vat­ta­va kun­nille tämän ilmaisen työvoiman käytöstä noin 10 eurol­la päivää kohden.”

    Olisi kiin­nos­tavaa jos sais tietää miten yleen­sä SATA-komite­as­sa eri tahot kan­nat­taa mitäkin asi­aa, etenkin puoluei­den edus­ta­jien lin­jat kiin­nos­ta­vat. Meil­lä on se ongel­ma demokra­ti­as­sa, ettei kukaan tiedo­ta miten keskei­sis­sä päätök­sis­sä päätök­set syn­tyvät. Täy­tyy osa­ta kaivel­la tiedot jos edes tietääkään mis­tä niitä löytää taval­lise­na kansalaisena. 

    Soin­in­vaara: “Kuntout­tavaa työ­toim­intaa on yleen­sä viikos­sa vain muu­ta­ma tun­ti, jol­loin tun­tipalkak­si kyl­lä tulee aivan työe­htosopimusten mukainen palk­ka, kos­ka kuukausi­palk­ka on kuitenkin noin 600 euroa kuussa.”

    Kun nää ei kel­paa työ­markki­noille ja hei­dän joukos­sa on niitä jot­ka ei halua hom­mia tehdä, niin eikö tarkem­min selvitetä työha­lut­to­muu­den syitä, olisiko mah­dol­lista tehokkam­mal­la ammat­in­valin­nanoh­jauk­sel­la etsiä uut­ta suun­taa ja hakea uusi väylä vaik­ka ensin työllistämällä?

    Itse olen havain­nut ainakin työkkärin ammat­in­valin­nanoh­jauk­sen tasos­sa val­tavia heit­to­ja. Voihan eri­laisil­la testeil­lä hakea kiin­nos­tuk­sen kohtei­ta ja sitä kaut­ta sit­ten selvitel­lä vai­h­toe­hto­ja. Onhan se itses­tään selvää, jot­ta jol­lain taval­la jos halu­aa edes pään kestävän pitkäaikaises­sa työt­tömyy­dessä pitää opetel­la ole­maan halu­a­mat­ta tehdä töitä. Ettei ajaudu pitkäaikaistyöt­tömän tulok­set­tomaan työnahkuhelvettiin.

  39. Vaan löy­tyipä kuitenkin, emän­nät jou­tu­i­v­at naa­pu­ri­taloon ilmaisik­si piioik­si, kun kun­ta lupasi mak­saa palkkakulut. 

    Seurasin 80-luvul­la työl­lisyys­lain toteut­tamista Savukoskel­la. Kun­na työt­tömyys oli 25 % ja se oli päivit­täin tv-uusti­sis­sa. Kun maat­alon emän­nille osoitet­ti­in työ­paik­ka niin he ilmoit­ti­vat , ettei käy kun lehmätkin pitää hoitaa.
    Poromiehet ilmoit­ti­vat, ettivät jou­da töi­hin ettotöiltä ja häipyivät kortistosta.
    Pus­sikansa hävisi ensim­mäisen tilin jälkeen.

    Kol­men kuuaku­den kulut­tua työt­tömyys oli alle 5 %

  40. “Huonos­ti äänieris­te­tyis­sä ker­rostalois­sa eläneenä sitä rukoilee, että naa­purei­den pitäisi herätä aamuisin. Kun itsel­lä on erit­täin aikaiset herä­tyk­set ja nukku­maan­menoai­ka sen mukainen, on yhtä hel­vettiä jos seinien takana ja ylä- ja alak­er­ras­sa ei koskaan tarvitse men­nä nukku­maan ennen kel­lo kolmea yöl­lä. Se on mah­dol­lista vain, jos ei aamuisin tarvitse lähteä minnekään.”

    Tehoaisko­han noi­hin eläji­in mikään pakkoak­tivoin­ti. Etteivät vaan olisi sel­l­aisia hard­core sos­su­ta­pauk­sia. Häätö saat­taisi teho­ta. Nim­imerk­ki: Koke­mus­ta on moisista.

    Hit­to. Älyn­väläys. Onko paikalla pis­nis­miehiä? Mitenkähän myyvä olisi tuote­merk­ki “Hard­core Sossutapaus”:esimerkiksi farkut. Olisi katu-uskot­tavaa meininkiä.

  41. “Palk­ka olisi korkeampi kuin työt­tömyysko­r­vaus mut­ta alhaisem­pi kuin vapaan haun kaut­ta palka­tu­il­la. Jos ei tule töi­hin, työt­tömyysko­r­vaus­ta vähen­netään asteit­tain. Sairaudet ovat toki asia erikseen.”

    Meil­lä oli käytössä täl­lainen sys­tee­mi 80-luvul­la. Se tiput­ti työt­tömyy­den 2 % ja nos­ti työl­lisyysas­teen 75 %:iin.
    Tan­s­ka kopi­oi syteemin 90-luvun alus­sa eli samaan aikaan kun Suo­mi ajoi sen alas.

    Kun­tien ja val­tion palkkasy­tee­mi oli sil­loin jäykkä eikä palkko­ja voitu alen­taa kuin tuol­la 10 % epäpätevyysvähennyksellä.
    Tärkein­tä kuitenkin oli, että työ­suhde oli aito työ­suhde ja siihen liit­tyvät edut esim työterveyshuolto

  42. Her­ra Haku­li­nen, jos ker­ran pal­ka­lla oli vaikea tul­la toimeen, mik­si et koulut­tau­tunut johonkin parem­pi­palkkaiseen työhön? Varsinkin jos nykyi­nen työ oli yksi­toikkoista ja vastenmielistä?

  43. “kuntout­tavas­ta työ­toimin­nas­ta” ja pakkotyöstä.

    Kun kor­vauk­sen edel­ly­tyk­senä on työn tekem­i­nen, niin seu­raa­va vai­he on “vanki­lako­rt­tien” myyminen.

    Kun­nal­lisil­la laitok­sil­la on sit­ten pak­sut niput työte­htäviä, joista työt­tömät saa­vat vali­ta, minkä velvoite­työn otta­vat tehdäk­seen juuri täl­lä viikol­la. Kukin halun­sa ja har­ras­tuk­sen­sa mukaan. Mis­tä tahansa työte­htävästä voi työtön työn­hak­i­ja kuitenkin vapau­tua osta­mal­la vapau­tuk­sen kyseiseen tehtävään; rahat menevät kortin myyneelle laitok­selle. (Sama tehtävä voidaan uud­estaan ava­ta markki­noille tehtäväk­si, niin kauan kunnes joku sen tekee tai rahaa on kerät­ty tarpeek­si jot­ta oikea tek­i­jä saadaan palkattua.)

    Vapau­tuk­sen hin­ta määräy­tyy vapaasti markkinoilla.

    Näin saadaan markki­nasään­te­ly mukaan pakko­työn markki­noille ja estetään se että työt­tömil­lä teetetään turhaa ja tarpee­ton­ta työtä (vapau­tusko­rtin hin­ta las­kee niin nau­ret­ta­van hal­vak­si että läh­es jokainen val­it­see muu­ta­man euron mak­sun sen sijaan että menisi töihin).

  44. “Her­ra Haku­li­nen, jos ker­ran pal­ka­lla oli vaikea tul­la toimeen, mik­si et koulut­tau­tunut johonkin parem­pi­palkkaiseen työhön? Varsinkin jos nykyi­nen työ oli yksi­toikkoista ja vastenmielistä?”

    Ihan juha vaan, tuo her­roit­telu on niin turhaa.

    Totu­us on kohdal­lani se että kiin­nos­tuk­sen kohteeni ovat ihan muuhun kuin help­poon työl­listymiseen johtavia jos koulut­taudun siis itseäni kiin­nos­tavalle alalle. Kuvaa­mataito oli koulus­sa kymp­pi ja har­ras­tuk­set ovat myös muun­laisia kuin duunarei­ila noin yleen­sä. Oisko joku taide­ala se mieleisin. Vaa­ti­mat­tomista oloista läht­e­neenä ei nuore­na ollut näköalo­ja muuhun kuin siihen mitä muut samoista oloista ole­vat suur­in­pi­irtein tekivät.
    Reilu­na parikymp­pisenä oli sit­ten tarkoi­tus saa­da se oikea ammat­ti. Hoitoala vaikut­ti mieleiseltä ja läpäisin pääsykoetestinkin. Sil­loin se suuri ensim­mäien lama oli juuri pahim­moilleen pääl­lä ja kyseisen alan työ­paikat vähenivät huimaa vauh­tia. En sit­ten uskaltanut lähteä opiskele­maan vaan olin töis­sä. Kun lamankin aikaan min­ul­la oli työtä ja vielä vapail­ta markki­noil­ta. Sen jäl­keen työ­paikat ovat vai­h­tuneet mut­ta nyt on se edessä että ilman rankkaa osaamista ja kun­nol­lista koulu­tus­ta ei ole asi­aa niihin hyvi­in työ­paikkoi­hin. Sit­tem­min into sinne hoitoalalle on kyl­lä hyy­tynyt. Muu­ta­mal­la työn­hakukurssil­la on ollut sairaan­hoita­jia jot­ka ovat miet­timässä ammatin vai­h­toa parinkymme­nen työvuo­den jälkeen.
    Ilmeis­es­ti min­ul­lakin se ensim­mäi­nen kier­ros ammatin suh­teen on myös täyn­nä. Nyt on taas lama ja eri­lainen kuin se edelli­nen. Jos nyt vuorossa olisi se itseäni kiin­nos­ta­va tapa kehit­tyä, avoin yliopis­to sivistys­mielessä ym.
    Vielä sen ver­ran noista viime aiko­jen työ­paikoista että tuo huo­maa­mani ilmiö taloudel­lisen toimeen­tulemisen vaikeud­es­ta samal­la kun työ­tahti on kiihtynyt kokoa­jan kos­kee tämän vuosikymme­nen lop­pupuol­ta. Oma­l­la kohdal­lani tein siis valin­nan että olen mielu­um­min rehellis­es­ti työt­tömänä kuin tap­pe­len tuulimyl­lyjä vas­taan. Suo­mi on sen­ver­ran kallis maa että työssäkäyvil­lä on olta­va tolkulliset tulot.
    Min­un tämän­hetki­nen pär­jäämiseni toimeen­tu­lon suh­teen ei johdu suurista työt­tömyy­se­tuuk­sista vaan siita että menot ovat todel­la pienet: hal­pa vuokra-asun­to ja ruokaa saa kesäaikaan met­sästä jos rahat on loppu.
    Tässähän pähkäilen vaan en ole ain­oa työtön täl­lä hetkellä.

    Aikanaan tämä lama lop­puu ja työtä taas on ainakin toisille. Kaup­pale­hdessä vai mis­sä oli vinkke­jä aloista joi­ta uhkaa työvoima­pu­la: siivoustyö ja hoitoala. Kuulem­ma palkatkin var­maan nou­se­vat kun työn­tek­i­jöitä on han­kala löytää. Niin no k.o. aloille on ollut han­kala löytää työn­tek­i­jöitä jo pitem­män aikaa ja silti palkat laa­haa­vat. Jos joku nyt noi­ta töitä ajat­telee leipä­työnä niin voi varautua jatkos­sakin matali­in tuloi­hin. Siivoustyö ei ole tuot­tavaa ja hoitoalal­la hoidet­ta­va lisään­tyvät samal­la kun ihmis­ten halukku­us mak­saa vero­ja vähe­nee. Niin ja ne vero­mak­sa­jatkin taita­vat vähentyä.

  45. Tästä työt­tömien aktivoin­nista vielä tämä: Eikös jos­sain kun­nas­sa ollut tai on meneil­lään kokeilu jos­sa kaikille ilman työtä oleville tar­jo­taan työtä. Pal­ta­mon kun­ta tai saman­ta­painen. Hätäisel­lä kuukkeloin­nil­la ei löy­tynyt edes main­in­taa k.o pro­jek­tista. Kesäl­lä kysyin asi­aa työvoima­toimis­ton virkail­i­jal­ta ja hän muisti että sel­l­ainen on meneil­lään mut­ta ei osan­nut sanoa siitä mitään. Onko kel­lään asi­as­ta tietoa? Mitenkähän siel­lä kun­nas­sa asi­at etenee?

  46. Sat­tuu vaan ole­maan myös niinkin, että on näitä yrit­täjiä jot­ka kelpu­ut­ta­vat sil­lä 8€ orjapal­ka­lla työvoima­toimis­tos­ta tuk­i­työl­lis­te­tyn yliopis­tok­oulu­tuk­sen ja työkoke­mus­takin omaa­van ammat­ti­henkilön suorit­ta­maan opin­to­jaan vas­taavaa työte­htävää. Ja mitä luulet onko sil­lä yrit­täjäl­lä euron kuvat silmis­sä? Mun mielestä todel­lä törkeää hyväksikäyttämistä!

  47. Palkkatuk­i­työstä

    Itse olen juuri nyt palkkatuk­i­työssä ja pidän toim­inta­mallia hyvänä. Toki paljon riip­puu itse työ­paikas­ta. Siis siitä mil­laisen työ­paikan ja työte­htävän onnis­tuu saa­maan. Mielestäni palkkatuk­i­työ on hyvä por­ras avoimille työ­markki­noille. Tosin siinäkin on ongel­mansa ja vaaransa.

    Nimit­täin nyt näyt­tää palkkatuk­i­jär­jestelmälle käyneen niin että on muo­dos­tunut kahdet työ­markki­nat. Palkkatuki­markki­nat ja avoimet työ­markki­nat. Eri organ­isaa­tiot eri­tyis­es­ti julkiset pyörit­tävät koko ajan uusia palkkatuk­i­työn­tek­i­jöitä samoissa paikois­sa ja palkkatuk­i­työn idea työllil­stymi­nen jää toteu­tu­mat­ta. Lisäk­si palkkat­uel­la teete­tyt työt eivät tule avoimesti haet­taviksi työ­paikoik­si mikä estää mui­ta kuin palkkatukikelpoisia hake­mas­ta ko. paikkoja

  48. Haku­li­nen
    “Mitenkähän myyvä olisi tuote­merk­ki “Hard­core Sossutapaus”:esimerkiksi farkut. Olisi katu-uskot­tavaa meininkiä.”

    Olet vähän myöhässä, sil­lä “spon­sored by sossu”-paita on jo van­ha idea.

  49. “Liian van­ha valit­ti, että pakkoak­tivoin­tia ollaan ulot­ta­mas­sa jo yli 60-vuo­ti­aisi­in. Tämä min­un on aika vaikea ymmärtää. Tuo aktivoin­ti on aika kallista. Ikäih­mis­ten aktivoin­ti ei mis­sään olois­sa voi olla yhteiskun­nan kannal­ta kan­nat­ta­va investointi.”

    Mut­ta jos halu­taan eläköi­tymisikää nos­taa niin ihm­sten on vai­hdet­ta­va ammat­tia vielä yli 60-vuotiaana.
    Suoemssa ei ole mekanis­mia jol­la voitaisin estää ikään­tyneen irti­sanomi­nen ja val­tio, kun­nat ja yri­tyk­set irti­sanovat kil­van ikääntyneitä.

    Toien vai­h­toe­hto on ikään­tyneen elät­tämi­nen soosun luukul­ta, mut­ta sekään ei lisää työvu­osia vaik­ka vähen­tääkin sosiaalikuluja.

    Tuo viit­taus osoit­taa sen ettei todel­li­nen tarkoi­tus olekaan lisätä työvu­osia vaan hal­ven­taa ikään­tyneen elättämiskuluja

    Min­unkian vai­h­toe­hto putkelle on vai­h­taa ammat­tia 60-vuo­ti­aana eli lähteä takaisin koulunpenkille.
    Jos halu­aa vähän parem­man uuden ammatin niin se edel­lyt­tää 5–7 vuo­den opiskelua yliopis­tossa eli olen valmis 65–67-vuotiaana.
    Rahaa on palanut 4–500000 euroa ja olen vienyt yhden opiskelu­paikan yhdeltä nuorelta

    1. Pakkoak­tivoin­te­ja on osal­lis­tu­mi­nen työl­lisyyskurssille ja kuntout­ta­va työ­toim­inta. Kuntout­ta­va työ­toim­inta kos­kee vain työ­markki­nat­uelle pudon­nei­ta. Se on 60-vuo­ti­aalle mah­do­ton­ta. Työtä tietysti pitä ottasa vas­taan, jos joku sat­tuu tarjoamaan.

  50. “Pakkoak­tivoin­te­ja on osal­lis­tu­mi­nen työl­lisyyskurssille ja kuntout­ta­va työ­toim­inta. Kuntout­ta­va työ­toim­inta kos­kee vain työ­markki­nat­uelle pudon­nei­ta. Se on 60-vuo­ti­aalle mah­do­ton­ta. Työtä tietysti pitä ottasa vas­taan, jos joku sat­tuu tarjoamaan.”

    Nythän oli suun­niteil­la aktivoin­tien kohdis­t­a­mi­nen kaikki­in ikälu­oki­in ja miten­pä jatkak­sit työuria, jos tyy­dytään, että yli 60-vuo­ti­aat työt­tömät ovat menetet­tyjä ja jouta­vat tallin taakse

    Eläkek­er­tymä työt­tömyyspäivära­has­ta lop­puu 63-vuo­ti­aana, joten mei­dän joiden eläkeikä on 65-vuot­ta ja joiden eläket­tä leikataan monel­la taval­la kan­nat­taa siir­tyä opsike­li­jas­ki 63-vuotiaana

  51. Tuo­ta työurien piden­tämistä on toitotet­tu niin pitkään, että var­maan SATA-komite­as­sa on valmis­teil­la joku ikään­tynei­den kyykytysohjelma.

    Enpä usko, että asi­aa sivu­ute­taan noin vain.
    Valmis­te­lut on vain siir­ret­ty kabi­net­tei­hin kähmittäväksi

  52. Palkkatuk­i­työläi­nen:

    “Eri organ­isaa­tiot eri­tyis­es­ti julkiset pyörit­tävät koko ajan uusia palkkatuk­i­työn­tek­i­jöitä samoissa paikois­sa ja palkkatuk­i­työn idea työl­listymi­nen jää toteutumatta.”

    Palkkat­uen saamisen ehdot ovat työ­nan­ta­jalle niin tiukat että eivät ne oikeat työ­suh­teet jää syn­tymät­tä tämän tuen takia.

    Ne määräaikaiset palkkatuk­i­työt ovat tarkoitet­tu­ja jo jonkin aikaa työt­töminä olleille. Tarkoi­tus on siis paran­taa ammat­ti­taitoa työl­listymistä varten samal­la kun saa kohtu­ullista palkkaa. Se työl­listymi­nen pitäisi sit­ten tapah­tua vaikka­pa avoimil­la työ­markki­noil­la. Määräaikaisu­us on tarkoituk­sen­mukaista sik­si että sit­ten taas se seu­raa­va jo jonkin aikaa työt­tömänä ollut saa myös sen mah­dol­lisu­u­den ammat­ti­taiton­sa ylläpitämiseen. 

    Vak­i­tu­ista työ­suhdet­ta ei syn­ny tuonkaan ammat­ti­taidon ylläpi­to­jak­son jäl­keen kos­ka ei ole ole­mas­sa niitä oikei­ta avoimia työ­paikko­ja. Varsinkaan näin laman aikaan. Sit­ten kun oikei­ta työ­paikko­ja alkaa taas olla tar­jol­la niin näi­den palkkatuk­i­työ­jak­so­jen jäl­keen pääsee töi­hin helpom­min. Vaan sil­loin työl­listyy kyl­lä helpom­min suoraankin.

  53. Kin­nu­lan kun­nan esimerk­ki on myös mie­lenki­in­toinen. Tämän kun­nan esimerk­ki kyseenalais­taa Helsin­gin selit­te­lyt ja pas­si­ivi­su­u­den työt­tömyy­den hoi­dos­sa pitkäaikaistyöt­tömien kohdalla.

    Kun­tien KELA:lle mak­samat sakko­ra­hat 2009/01–07

    Helsin­ki 9,5 milj. €, Tam­pere 6,1 milj. €, Turku 3,9 milj. €, Van­taa 3,2 milj. €, Lahti 3,1 milj. €, Jyväskylä 3,0 milj. €, Oulu 2,9 milj. €, Joen­suu 2,5 milj. €, Espoo 2,4 milj. €, Kuo­pio 2,0 milj. €

    Kun­nat ovat mak­sa­neet KELA:lle sakko­mak­su­ja yhteen­sä vuon­na 2006 192 milj. €, vuon­na 2007 157 milj. € ja vuon­na 2008 140 milj. €.

    Tam­miku­un ja heinäku­un välisenä aikana tänä vuon­na (2009) kun­nat ovat mak­sa­neet sakko­mak­su­ja 82,9 milj. € KELA:lle.

    Kin­nu­lan kun­ta on valin­nut toisen tien, kun­ta työl­listää pitkäaikaistyöt­tömät, eikä tarvitse mak­saa sakko­mak­su­ja. Kun­nan­jo­hta­ja Juha Urpi­lainen otti työvoima­toimis­ton johta­jaan yhteyt­tä ja perus­ti­vat Tuumas­ta toimeen pro­jek­tin ja työpajan.

    Esimerkik­si Helsin­ki halu­aa mak­saa 9.5 milj. € val­ti­olle sakkoina, kos­ka se on pieni meno­erä Helsin­gin kokonaisbudjetissa.

    Jos kun­ta jär­jestää pitkäaikaistyöt­tömälle jotakin työtä, val­tio mak­saa työ­markki­nat­uen kokon­aan, jos kun­ta ei tar­joa työtä, kun­ta mak­saa puo­let työ­markki­nat­ues­ta KELA:n kaut­ta val­ti­olle ja tämä on se niin san­ot­tu sakko­mak­su. Työt­tömien Val­takun­nal­lisen Yhteis­toim­inta­jär­jestön puheen­jo­hta­jan Lea Kar­jalaisen mukaan on hyvin taval­lista etteivät kun­nan­jo­hta­jat edes tiedä hei­dän sakko­mak­su­jen­sa määrää KELA:lle.

    Helsin­gin sosi­aalisen ja taloudel­lisen tuen pääl­likkö Leila Palvi­ainen tote­si Ajanko­htaises­sa Kakkoses­sa, että joka kuukausi mak­saes­saan tätä laskua tietokoneelta, mielessä käväisee, onko tässä mitään järkeä. Helsin­gin palkkat­ue­tun työn määrära­hat eivät kuule­ma riitä tämän enem­pää kuin mitä ne nyt ovat. Kuitenkin sakko­mak­sut on varaa maksaa.

    Tutk­i­ja Pekka Tiaisen Työ ja elinkeino­min­is­ter­iön neu­vot­tel­e­van virkamiehen ohjel­mas­sa esitet­ty laskel­ma, jos kun­ta työl­listää 2 vuot­ta työt­tömänä olleen.
    Kun­ta käyt­tää 17000€ palkkaus­menoi­hin 8kk ajalta.

    Jos työl­listämisen jäl­keen työtön palaa ansiopäivära­halle, työl­listämis­sakkoa ei mene, eikä sen jälkeiseltä 500:lta työ­markki­natukipäivältä. Tämä 17000€:n palkkauskus­tan­nus kään­tyy kun­nan kas­sal­la 13320€ plus­sak­si. Mikäli työtön ei ole ansiopäivära­hal­la vaan on työ­markki­nat­uel­la, siinäkin tapauk­ses­sa tämä kään­ty­isi 2520 €:n plus­sak­si kun­nan kas­sal­la. Helsin­gin sosi­aalisen ja taloudel­lisen tuen pääl­likkö Leila Palvi­ainen tote­si nähtyään tämän Tiaisen laskel­man, että asia on poli­it­ti­nen kysymys ja arvot­tamis kysymys mihin määrära­hat käytetään. Suomen Kun­tali­iton vara­toim­i­tusjo­hta­ja Timo Kietäväi­nen, selit­teli ettei Tiaisen laskel­ma ota kaikkia kus­tan­nuk­sia huomioon, kos­ka tarvi­taan entistä räät­tälöidympiä toimen­piteitä päi­hde- ja mie­len­ter­veyskuntou­tus­ta. Tämä voi olla tot­takin, toisaal­ta kuitenkin meil­lä on Kin­nu­lan kun­nan esimerk­ki jos­sa tämä toimii, siitä voi ottaa mallia.

    Työt­tömien Val­takun­nal­lisen Yhteis­toim­inta­jär­jestön puheen­jo­hta­ja Lea Kar­jalainen tote­si, että meil­lä on 120000 ihmistä reservis­sä, joista suurin osa on täyt­tä tavaraa, heiltä puut­tuu vain työ.

    Kin­nu­lan kun­nan malli
    Kun­ta myös vuokraa työvoimaa yri­tyk­sille ja koti­talouk­sille ja työl­listää, kun­ta mak­saa sosi­aa­likus­tan­nuk­set ja muut.
    Kun­ta säästää vuodessa 500 000€ kun­nas­sa on väkeä 2000 asukas­ta, joten säästö on merkit­tävä. Kun­nan bud­jet­ti on 15–16 milj. €.

    200 000€ KELA-maksu
    100 000€ Kun rupea­vat tekemään jotakin säästävät toimeentulomaksuissa.
    300 000€ Kun­ta saa lisää verotuloja.
    100 000€ Kun­ta säästää sairaanhoitomaksuissa.

    Kun­nan­jo­hta­ja tote­si, ettei hei­dän tarvitse koskea tohon 200 000 €:n tossa vai­heessa vaan se jää ikään kuin bonuksena.

    Noin parikym­men­tä pros­ent­tia näistä Kin­nu­lan kun­nan pitkäaikaistyöt­tömistä jäi pysyvään työ­suh­teeseen. Kin­nu­lan kun­nan­jo­hta­ja tote­si tämän ole­van raakaa sosi­aal­i­työtä, mut­ta täl­lä het­kel­lä kun­nil­la menee niin hyvin, ettei kun­nat ole näh­neet tarpeel­lisek­si hyö­dyn­tää tätä säästömah­dol­lisu­ut­ta, minkä pitkäaikaistyöt­tömien työl­listämi­nen tarjoaisi.

    Tässä kir­joituk­ses­sani esit­tämäni numerotiedot ja henkilöi­den kom­men­tit ovat Ajanko­htaises­sa Kakkoses­sa esitet­tyjä, jon­ka kat­soin uudelleen use­am­paan ker­taan YLE:N Areenasta.

    Lähde: YLE Ajanko­htainen Kakko­nen 25.8.2009

    Kun­nille uhkaa Kun­tali­iton arvion mukaan syn­tyä noin 180 miljoo­nan euron lasku, kun vas­tuu pitkäaikaistyöt­tömistä siir­tyy kokon­aan niiden kon­tolle ensi vuo­den alussa.
    Lähde: Helsin­gin Sanomat 1.9.2009

    Tarvi­taan kovia ottei­ta kun­tia kohtaan, viime laman jäl­keen on jatku­vasti laimin­lyö­ty pitkäaikaistyöt­tömyy­den hoito, jos­sain se raja täy­tyy kulkea. On erit­täin viisas­ta siirtää vas­tu sinne, jos­sa ne todel­liset työl­listämis­mah­dol­lisu­udet löy­tyvät. Ei val­tio voi tietää miten alueel­lis­es­ti löy­tyy eri­laisia työl­listämis­mah­dol­lisuuk­sia, se tieto löy­tyy kun­nis­sa, kun­nan alueel­la olev­as­ta elinkei­noelämästä ja kun­nan omista virastoista.

  54. Voihan sitä lähteä vielä 60 vuo­ti­aana koulun penkille, jos sat­tuu jon­nekin pääsemään.
    Mut­ta en siltikään usko, että sen koulun jäl­keen 63 ‑vuo­ti­aana saisi yhtään mitän palkkatyötä…

    Liian van­ha on aivan oike­as­sa siinä, että taval­la tai toiselle eläk­keet on saata­va pienem­mik­si. Keinona luul­tavasti eläk­keen määräy­tymi­nen entistä enemään viimeis­ten työ- tai työt­tömyysvu­osien perus­teel­la. Laite­taan fir­mat yhteiskun­nan hil­jaisel­la hyväksymisel­lä irti­sanomaan kaik­ki yli 58- vuo­ti­aat, ja sit­ten san­o­taan, että voi voi.
    Ikäsyr­jin­tä on muuten yhteiskun­nan lakien mukaan kiel­let­tyä, myös työelämässä. Olisiko ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keel­lä ryhdis­täy­tymisen paikka?

  55. “Keinona luul­tavasti eläk­keen määräy­tymi­nen entistä enemään viimeis­ten työ- tai työt­tömyysvu­osien perus­teel­la. Laite­taan fir­mat yhteiskun­nan hil­jaisel­la hyväksymisel­lä irti­sanomaan kaik­ki yli 58- vuo­ti­aat, ja sit­ten san­o­taan, että voi voi.
    Ikäsyr­jin­tä on muuten yhteiskun­nan lakien mukaan kiel­let­tyä, myös työelämässä. Olisiko ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keel­lä ryhdis­täy­tymisen paikka?”

    Näin­hän on jo tehty eli eläk­keen määräy­tymi­nen on tehty arpa­jaisik­si . Laskeske­lin eläk­keeni eri vai­h­toe­hdoil­la ja jos eläköi­dyn työt­tömyysputkesta 62-vuo­ti­aana niin eläke on n 35 % viimei­istä palkoista, jos taas eläköi­dyn 66–67-vuotiaana niin saan sen 60 % viimei­sistä palkois­taeli 50-luvul­la syn­tyneil­lä eläke riip­puu voimakkaasti eläkitymisiästä .

    Uuden eläke­jär­jestelmän mukaiseti tuo riip­pu­vu­us vähe­nee jonkun ver­ran, mut­ta ei katoa.

    Ikään­tyneen uudelleenk­oulut­ta­mi­nen on teho­ton­ta, uuden ammatin han­kkimi­nen kestää 3–7 vuot­ta joten 60-vuo­ti­aana irti­san­ot­tu on uuden ammatin syr­jäss kiin­ni 63–67-vuotiaana.

    Mitähän hyö­tyä Van­hanen ja Katainen kuvit­tel­e­vat voit­ta­vansa täl­laisel­la työurien pidentämisellä ?
    Huit­tis­ten hul­lun miehen touhua, syödään enem­män kuin tienataan

    AY-liikekin on pahas­sa välikädessä , san­o­taanko irti nuo­ria asun­tovelka­isia vai ikään­tyneitä putkeen ?

  56. Työurien piden­tämisen suurin este ovat työkyvyttömyyseläkkeet,eläkeiän kaava­mainen nos­t­a­mi­nen ei piden­nä juurikaan työu­ran keskip­itu­ut­ta, yli 60-vuo­ti­a­sita kun suuri osa on jo työkyvyttömyseläkkellä.

    Ain­oa keino on lopet­taa työkyvyt­tömyy­seläk­keet eli työhön pitää raa­hau­tua vielä toinen jal­ka hau­das­sa .Tai ainakin sos­sun luukulle.

  57. Mil­loin sinä tai kukaan eduskun­nas­ta on työtön ollut? Mil­loin sin­ul­la on ollut hätä kädessä ihan oikeasti, kun rahat ovat totaalis­es­ti lop­pu? Mil­loin sinä olet odot­tanut päätöstä ansiosi­don­nais­es­ta päivära­has­ta kuukau­sia? Mil­loin sinä olet sin­nitel­lyt vuo­den alle 10 000€ vuodessa? Sin­ul­la, eikä muil­la eduskun­nas­sa työsken­televil­lä ei ole alkeel­lis­takaan käsi­tys­tä siitä, mitä köy­häl­lä ja työt­tömäl­lä on edessään joka päivä. SYÖKÄÄ VAAN PIHVILIHAA JA JUOKAA NIITÄ HIENOJA VIINEJÄ SIELLÄ PARATIISSANNE JA SÄÄTÄKÄÄ LISÄÄ LAKEJA, JOLLA KÖYHÄ KANSA PIDETÄÄN KYYKYSSÄ JA LUOKAA LISÄÄ VEROHELPOTUKSIA YRITYKSILLE, ÄLKÄÄKÄ VAAN ANTAKA MAHDOLLISUUTTA MAKSAA TYÖSTÄ SIITÄ KUULUVAA PALKAA, VAAN PITÄKÄÄ KANSAA TÖISSÄ 9€/PÄIVÄ. MILLOIN SINÄ MENISIT TÖIHIN TUOLLA SUMMALLA?

  58. Osmo Soin­in­vaara: “ope­tus­min­is­ter­iön jär­jestämään ei saa osal­lis­tua. Tämä kiel­to suorit­taa opin­not lop­pu­un ei ole ihan ehdo­ton, mut­ta melkein. Tähän SATA-komitea ilmeis­es­ti tulee esit­tämään muutosta.”

    Tämä on jo toteu­tunut — ja aiheut­tanut äläkkääkin — kun ansiosi­don­naisel­la opiskelem­i­nen “syö” päivära­hapäiviä siitä kuu­luisas­ta 500 päivästä ja opin­to­tu­ki on pienempi.
    Hyvä uud­is­tus, ehdottomasti.

  59. Juha Haku­li­nen: “Opiske­li­jat tekevät paljon näitä osa-aikatöitä sik­si että opin­toe­tu­udet ovat vaa­ti­mat­to­mia. Vaan saa­vat­pa pitää ne etu­udet töitä tehdessään, ainakin jos työ­tun­nit eivät ole ihan mah­dot­to­mia määriltään.”

    Kyl­lä opinto“tukea” per­itään takaisin aika kärkkäästi, edes toimeen­tu­lo­min­imi­in asti ei saa tienata.

  60. Jore: “Kin­nu­lan kun­ta on valin­nut toisen tien, kun­ta työl­listää pitkäaikaistyöt­tömät, eikä tarvitse mak­saa sakkomaksuja.”

    Myös Uusikaupun­ki teki näin edel­lisen laman ja 33% työt­tömyy­den aikana — samoin hyvin tuloksin.
    Nyt ei vis­si­in ole niin paljon työttömiä?

  61. Liian van­ha: “Työurien piden­tämisen suurin este ovat työkyvyt­tömyy­seläk­keet, eläkeiän kaava­mainen nos­t­a­mi­nen ei piden­nä juurikaan työu­ran keskip­itu­ut­ta, yli 60-vuo­ti­a­sita kun suuri osa on jo työkyvyttömyseläkkellä.”

    No, itse asi­as­sa kuusikymp­piset OVAT Suomes­sa töis­sä EU-maid­en keskiar­voa parem­min. Ongel­mana ovat kolmekymp­piset työkyvyttömyyseläkeläiset.

Vastaa käyttäjälle Elina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.