Peltihalleja pellolla vai kauppakujia keskustoissa?

38 vastausta artikkeliin “Peltihalleja pellolla vai kauppakujia keskustoissa?”

1. Hyvä kir­joi­tus.

   …kaavoit­ta­jat veikka­si­vat väärää hevos­ta esimerkik­si kaavoit­taes­saan Kata­janokan kär­keen kolme pienen­pien­tä ruokakauppaa.
   Samaisel­la Kata­janokalla ei kuulemme löy­dy päiväkoti­ti­laa, kos­ka päiväko­ti­seinät on ilmeis­es­ti erikois­rak­en­teisia… Tar­joan vinkkiä IT-puolelta, käyt­täjät kek­sivät aina ennal­ta-arvaa­mat­to­mia tapo­ja käyt­tää ohjelmis­to­ja. Kaavoitus­puolel­la vas­taa­va tarkoit­taa että ain­oa asia mis­tä kaavoit­ta­ja voi olla var­ma on että talon elinkaaren aikana sen tilo­jen käyt­tö­tarkoi­tus muut­tuu, ja tavoil­la joi­ta ei osa­ta ennakoi­da. Tämän takia kort­telin kivi­jalan pitäisi olla hel­posti jaet­tavaa tilaa ja yhden osakkaan omistuksessa.

   Eivätkö kaup­paketjut voisi tehdä ostareista tas­a­puolista kokonaisratkaisua?
   Eikö kaupun­ki voisi pakkol­u­nas­taa ostaria jos ei mil­lään muul­la taval­la ker­takaikki­aan päästä sopimuk­seen? Pelkkä uhkakin nopeut­taisi neuvotteluja.

   Mik­si kaup­po­jen edus­toil­la ei ole kun­nol­lisia pyöräte­lineitä, sel­l­aisia, joi­hin pyörän saa hel­posti lukituksi?
   Parem­min, mik­si parkki­hal­li­in pääsee ostoskär­ry­jen kanssa, mut­ta pyöräte­lineil­lä tai bus­sipysäkil­lä ei?

   Muiden osalta net­tikaup­pa voisi toimia niin, että asi­akas tilaa lähikaup­paan halu­a­mansa erikois­tuot­teet. Jos halu­aa lam­paankyljys­tä, jota lähikaup­pa ei pidä valikoimis­saan, sen voisi edel­lisenä päivänä tila­ta kaup­paan ja ottaa mukaansa muiden ostosten mukana.
   Lähikaup­paan ohjaa mukavu­u­den­halu, ei jak­sa lähteä jon­nekin kehäteille. Sama mukavu­u­den­halu voisi ajaa nouto­myymälöi­hin sik­si että sieltä saa ostok­set ker­ral­la yhdessä kas­sis­sa valmi­ik­si pakat­tuna. Nouto­myymälöi­den men­estys­tä edesaut­taisi jos asi­amies­pos­tit vapautet­taisi­in, eli mikä tahansa lähikaup­pa, kiok­si tai huoltoase­ma (onko näil­lä enää koh­ta eroa?) voisi toimia postikont­to­ri­na. Ja edelleen se viinin myynti.

   Vastaa

   1. Kata­janokalle laitet­ti­i­in aikanaan paljon päiväkote­ja, jot­ka sit­tem­min muutet­ti­in asun­noik­si. Tämä monikäyt­töisyyt­tä siis nimeno­mais­es­ti ajet­ti­in. Sit­ten ihmiset alkoiu­vat käyt­tyä ennusteiusi­in näh­den väärin, ja päiväkodeista on taas pulaa.

      Vastaa

2. Mie­lenki­in­toista, aina voi näköjään men­nä pieleen.

   Vastaa

3. “Ratio­naa­li­nen asi­akas ei aja kovin kauas halvem­pi­en hin­to­jen perässä, kos­ka mat­ka mak­saa enem­män kuin rahaa säästyy.”

   Ostosten ei tarvitse olla kovinkaan suuria, että kan­nat­taa hin­to­jen puoles­ta ajaa 5 km edestakaisin. Kilo juus­toa taitaa riittää.

   Vastaa

4. On kaup­pakeskuk­sia ja suurmarketteja.

   Näitä käsitel­lään usein yht­enä ja samana, vaik­ka niiden syn­tymekanis­mit ja ‑syyt ovat erilaiset.

   Idea­parkin kaltais­ten, kor­peen raken­net­tavien “kaup­pi­as­tavarat­alo­jen” takana on useim­miten juuri mainit­se­masi kiinteistökehitys.

   Kun Kesko rak­en­taa suur­mar­ketin tai SOK uuden superkokoisen Pris­man, johtuu se muista syistä. Ei Keskon tai SOK:n bisnes ole kiin­teistöke­hi­tys, vaan päivittäistavarakauppa.

   Siinä maail­mas­sa taas logis­ti­ik­ka- ja työvoimakus­tan­nuk­set ovat määräävä tek­i­jä. Maan hin­ta on toki merkit­tävä, mut­ta ei läh­eskään niin tärkeä.

   Jos Kesko tai SOK saisi­vat dik­ta­toris­es­ti päät­tää asian, niin niil­lä olisi yksi super­su­per­mar­ket­ti Riihimäel­lä, jos­sa kaik­ki suo­ma­laiset kävi­sivät ostok­sil­la. Niille se olisi edullisin ratkaisu. Täl­lainen tilanne on kuitenkin utopi­aa, joten ne joutu­vat tyy­tymään seu­raavak­si parhaaseen. Kaupunkien kehätei­den ja val­tatei­den risteyk­si­in jne. Niihin on help­po tul­la autol­la kauem­paakin (ja niis­sä voi myös rahas­taa maallematkaavia pääkaupunkiseu­tu­laisia, ainakin osan vuotta).

   Vastaa

5. Mik­si ei antaa asi­akkaiden päät­tää? Jos hyper­mar­ketit keskus­tan ulkop­uolel­la vetävät väkeä, niin sinne sit­ten. Jos taas keskus­tan kau­pat men­estyvät parem­min, niin.…

   Ehkäpä ihmiset mielu­um­min käyvät hyper­mar­ketis­sa. Mon­elle keskustal­la on vähän annet­tavaa, pait­si se kaup­pa. Keskus­ta ei siis vält­tämät­tä tuo lisäarvoa.

   Vastaa

6. Klaukkalan kylä Nur­mi­järvel­lä, joka ainakin Alek­sis Kiv­en mukaan on “eteläistä Hämet­tä”, on mie­lenki­in­toinen mes­ta sikäli, että Kitu­mar­ket­ti on raken­net­ty läh­es keskelle taajamaa.
   Mielu­um­min kuitenkin shop­paisin kaup­pa­halleis­sa, ‑kujil­la ja toreilla.

   Vastaa

7. Ehkäpä sitä näkee sen päivän, kun parkkipaikat ovat täyn­nä far­maripyöriä rikkait­ten ajaes­sa viimeisim­mil­lä kaiken pelas­tavil­la hybridi­au­toil­la ruokaos­tok­sille. Ja kaik­ki etsivät syyl­listä tilanteeseen.

   Vastaa

8. Ymmär­rän huolen,mutten käsitä ihan koko logi­ikkaa. Jos nuo isot jutut ovat ihan p—eestä, niin mik­si niis­sä silti käy asi­akkai­ta? Minus­ta ei ole mitenkään oikein, että Soin­in­vaarat yms määräilevät miten kaup­po­ja pitäisi sijoit­taa. Nehän eivät ole val­tion rahoit­tamia. Kun­ta yleen­sä tekee jotain infran kanssa, mut­ta kaiketi sekin on vapaae­htoista. Olisi tietysti todel­la kivaa, jos joka kort­telis­sa olisi oma kaup­pa, mut­ta kuka siel­lä kävisi??? Pieni yksikkö joutuu hin­noit­telus­sa niin ulos, että viikon ostosten takia kan­nat­taa melkein ottaa tak­si edestakaisin johonkin isoon kaup­paan. Minus­ta tuol­lainen väk­isin tehty vaikeu­tus isoille jutu­ille on lähin­nä turhaa kiukut­telua men­neisyy­den perään. Isotkin kaup­pa­ju­tut lop­pu­vat, mikäli niis­sä ei käy asi­akkai­ta. En ole ihan vaku­ut­tunut, että vihreät yms ovat tässä asi­as­sa viisaampia kuin läh­es koko muu kansa. On aina aika hienoa heit­el­lä jut­tu­ja ja perustel­lakin ne, mut­ta pitäisikö kansa vai­h­taa??? OS, kaik­ki suo­ma­laiset eivät valitet­tavasti ajat­tele niinkuin sinä, vaan hake­vat ruokansa/tavaransa sieltä, mis­tä usko­vat sen edullisim­min saa­vansa. Onko siinä jotain väärää??
   Kehitä aja­tus, mil­lä kivi­jalka­kaup­pias voi myy­dä tuot­teen­sa yhtä edullis­es­ti kuin esim. Jät­ti­jako. Kun teet sen, voisit var­maan olla talous-nobelin väärtti.

   Vastaa

9. Esimerkik­si Kata­janokalta harvem­min lähdet­täneen ostok­sille keskus­tan tavarat­alo­ja tai kaup­pakeskuk­sia kauem­mas. Syynä ei kuitenkaan liene niinkään val­is­tunut kulut­ta­ju­us vaan se, että matkaan kuluisi niin paljon aikaa. Esikaupunkialueil­ta tai lähiöistä (joista kau­pal­liset palve­lut ovat tehokkaasti kadon­neet) sen sijaan on ajal­lis­es­ti lyhyem­pi mat­ka suuri­in ostoskeskuk­si­in kuin keskus­taan — varsinkin jos ja kun käyt­tää omaa autoa; tai asuu metroase­man lähellä.
   Helsin­gin kaupunki­rakenne on nykyisel­lään niin hajal­laan ja väljä, että asian kor­jaamiseen menee paljon aikaa, vaik­ka asialle halut­taisi­in jotain tehdäkin. Eikä aina tun­nu siltä, että oikein haluttaisiinkaan.

   Vastaa

10. Kaup­pakeskuk­set kaupunki­ti­lana edus­ta­vat täl­lä het­kel­lä Suomes­sa ihmis­lähtöisen kaupunkisu­un­nit­telun huip­pua. Ne ovat sel­l­aista yhteistä tilaa jota muu kaupunkisu­un­nit­telu ei syys­tä tai tois­es­ta pysty tuot­ta­maan. Lem­päälän Idea­park erot­tuu eduk­seen tyyp­il­lis­es­tä taa­ja­makeskuk­ses­ta siinä mis­sä Itäkeskuk­sen uusi puoli lähiseudun betonighetoista.

    Uuden sukupol­ven kaup­pakeskusten paik­ka on (joukko)liikennevirtojen risteyk­sis­sä asu­tuk­sen keskel­lä, ei moot­toritei­den var­sil­la keskel­lä ei-mitään.

    Kaup­pakeskus on vähän huono nimi, kos­ka järkevää on koo­ta yhteen sekä yksi­ty­isiä että julk­isia palvelu­ja kuten päivähoitoa, koulua ja ter­veyspalvelu­ja sekä eri­ty­is­ryh­mien asum­ista. Ja ne ruokakaupat.

    Case Sipoo menee vähän OT, mut­ta tuol­la toisaal­la keskustelti­in liiken­n­eve­tois­es­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta, johon on järkevä kytkeä toimi­van keskus­tan suun­nit­telu ja vähit­täiskau­pan sijoit­telu. Helsingis­sä asia akuti­soituu seu­raavak­si Sipoon liitos­alueil­la. Osmo on ehdot­tanut Sipooseen tiivis­mata­laa (siis ei metroa). Samoil­la lin­joil­la on yleen­säkin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta.

    Ongel­ma on vaan siinä että 30000 asukkaan joukkoli­iken­n­eve­toisen pien­talokaupun­gin suun­nit­telu­un ei Suomes­sa ole minkään­laista osaamista, per­in­teitä eikä luul­tavasti ilmas­toakaan. Joukkoli­iken­teeseen inte­groitu­via kaup­pakeskuskom­plek­se­ja sen sijaan on opit­tu tekemään, samoin oikein sieviä ker­rostalo­ja niiden kylkeen.

    Sipoon liitos­aluei­den automar­ketit (Pris­ma Itäkeskus ja Jum­bo työ­matko­jen var­rel­la) ovat jo ole­mas­sa jos alueesta tulee yksi­ty­isautove­toinen kuten on toden­näköistä nykyisel­lä suunnitteluparadigmalla.

    Keskeiset sijain­nit kan­nat­taa suun­nitel­la, ei jät­tää markki­navoimien ratkaistavak­si. Tämäkin on kir­jat­tu alus­tavi­in suun­nit­telu­perisaat­teisi­in: “Alueelle suun­nitel­laan arkkite­htu­uril­taan ja kaupunkiku­val­taan edus­ta­va sekä kau­pal­lis­es­ti vetovoimainen keskus­ta.” Jos tätä tosis­saan halu­taan, tästä pitää aloit­taa sekä kaavoituk­ses­sa että toteu­tuk­ses­sa. Samal­la ratkeaa se vähit­täiskau­pan keskeinen sijainti.

    Vastaa

11. “Hyvää ja toimi­vaa yhdyskun­taa ajatellen parkkipaikat pitäisi rak­en­taa kau­pan alle tai sen katolle, vaik­ka se vähän maksaakin.”

    Vam­malas­sa (tai Sas­ta­mala­han se nykyään on) on 80-luvul­la raken­netun Torikeskuk­sen park­ki juurikin katol­la, mut­ta myöhem­min hiukan syr­jem­pään raken­net­tu­jen mar­ket­tien parkkipaikat raken­nusten vier­essä. Minus­ta tämä ker­too lähin­nä siitä, että 25 vuot­ta sit­ten autot­tomat oli vielä niin iso asi­akaskun­ta, että hei­dät täy­tyi ottaa huomioon. Enää ei tarvitse.

    Vastaa

12. Ei Suomes­sa ehkä koskaan päästä keskimäärin tiiviseen rakan­tamiseen, mut­ta pyörä infran pitäisi aina olla ainakin yhtä hyvää tai mielu­um­min parem­paa kuin autoille.
    Täl­läisel­lä bak­fi­et pyöräl­lä kul­kee kau­pas­ta ostok­set vaik­ka 50kiloa sekä lapset, vaik­ka kolmekin, mukavasti minne tahansa:
    http://www.wheelhousebikes.com/bakfiets/
    Huo­mat­tavasti vielä näp­pärämpi paljon tavaran kul­je­tuk­seen kuin kas­sit tai kärry.

    Vastaa

13. Syr­jäseudul­la eivät kaik­ki ihmiset vält­tämät­tä halua muut­taa kun­nan keskus­tan palvelu­iden piiri­in. Kaup­pa-auto on (tai pikem­minkin oli) tähän ainakin päivit­täis­tavaroiden osalta jonkin­lainen ratkaisu.

    Kaup­pa-auto on kuitenkin varsin teho­ton tavarankul­jet­ta­ja, kos­ka tilaa vievää “kyläkaup­paa” kul­jete­taan pyörien pääl­lä ja asema­paikoil­la seistään pitkään. Kaup­pa-auton sijas­ta voitaisi­in käyt­tää jakelu­au­toa, joka kul­jet­taisi stan­dard­imit­taisia läm­pöeris­tet­tyjä laatikoi­ta asi­akkaalle tiet­tyä jakelure­it­tiä ja aikataulua nou­dat­taen. Tämä esimerkik­si “pitäjä­mar­ketin” palveluna.

    Tuo­taes­sa asi­akkaan luokse laatikon sisäl­lä olisi tilatut tuot­teet ja tilalle otet­taisi­in tyhjä laatikko, joka sisältäisi asi­akkaan uuden tilauk­sen. Uusi tilaus olisi tehty (esim. rasti-ruu­tu­un-menetelmäl­lä) valmi­iseen tilaus­lo­mak­keeseen tai tilaus olisi tehty netin kaut­ta niiden toimes­ta, jot­ka sen hal­lit­se­vat. Sopisi ehkä myös mökki­asi­akkaille, jos reit­te­jä ja aikataulu­ja jous­tavasti ja ennal­ta ilmot­taen muutet­taisi­in kesäajaksi.

    Vastaa

14. “Eivät kiin­teistöke­hit­täjät turhaan panos­ta yhteiskuntasuhteisiinsa.”

    Eivätkä osu­uskau­pat. Keinok­si on kehitet­ty vaaleil­la valit­ta­va edus­ta­jis­to. Puo­li­au­tomaat­tis­es­ti ehdolle aset­tuu ja vaaleis­sa men­estyy muis­sakin vaaleis­sa tutut nimet; kansane­dus­ta­jat ja kaupung­in­val­tu­ute­tut. Vasti­neek­si “osal­lis­tu­mis­es­ta yhtiökok­ouk­seen” edus­ta­jis­tolle annetaan reilu kok­ous­palkkio (~400 euroa), lisäk­si suuret alen­nuk­set hotel­liyöpymi­sistä, rav­in­to­lalaskuista, ylisu­uria korko­ja tal­letuk­sille ja nor­maaleista kaup­palaskuista. Talouselämä arvio etu­isuuk­sien suu­ru­udek­si vähin­tään 600 euroa / vuosi / edus­ta­ja, yhteen­sä 60 edus­ta­jaa, puhutaan siis kym­menistä tuhan­sista euroista / v. Vähem­mistäkin sum­mista Osmo on käynyt punaise­na. Mitä osu­uskau­pat saa­vat vasti­neek­si? Ainakin itselleen suo­tu­isat kaavoitus­päätök­set, ja lisäk­si pide­tään kil­pail­i­jat pois­sa Suomen markki­noil­ta estämäl­lä uusien hal­pa­mar­ket­tien tyyli­in “Wall­mart”.

    Vastaa

15. Kau­pan ja kaup­pa­paikkoi­jen kehi­tys­ta aut­taisi nimeno­maan ulko­mais­ten ketju­jen pääsy markki­noille. Esimerkik­si Lidl ei raken­na kaup­paa kor­peen, vaan jo ole­mas­saol­e­vaan rak­en­teeseen. Puhu­mat­takaan hin­tak­il­pailun tuo­mas­ta hyödys­tä kuluttajalle.

    Vastaa

16. Tuo­hon nil­li­tyk­seen että mitä tämä nyt poli­itikoille kuuluu:

    Liiken­n­ev­erkos­to, eli moot­tori­ti­et, kadut, raiteet, pyöräti­et, jne. raken­netaan verovaroin. Edus­tuk­sel­lises­sa demokra­ti­as­ta verovaro­jen käytöstä eli tässä tapauk­ses­sa liiken­nein­fra­s­ta päät­tää poli­ti­ikot. Tästä seu­raa että poli­itikoil­la on myös täysi oikeus rajoit­taa sitä miten tuo­ta liiken­nein­fraa käytetään, esimerkik­si Helsin­gin ja Turun väli­nen moot­tori­tie on raken­net­tu mil­jardikus­tan­nuksin nyky­istä liiken­net­tä var­teen, jos se liikenne kas­vaa pel­to­hal­lien myötä paljon niin että sitä pitää laa­jen­taa se mak­saa vähin­tään sato­ja miljoo­nia niitä raho­ja joi­ta poli­ti­ikot voisi­vat halu­ta käyt­tää johonkin tähdellisempään.

    Jos meil­lä ei olisi edus­tuk­sel­lista demokra­ti­aa, tai meil­lä olisi yksi­tyi­nen tiev­erkos­to niin asia olisi eri, mut­ta kun Suomes­sa syysku­us­sa 2009 näin ei nyt vain ole. Sivuhuomiona että yksi­tyi­nen tiev­erkos­to joka kohden­taisi taval­la tai toisel­la kus­tan­nuk­set pel­to­hallin omis­ta­jalle tap­paisi nuo pel­to­hal­lit. Kaup­pakeskuk­sen keskel­lä ei mitään kas­savir­ta perus­tuu lyhyesti siihen että kul­je­tusku­lut on ulkois­tet­tu asi­akkaille ja infraku­lut veron­mak­sajille, suomek­si tuo on siiv­el­lä elämistä.

    Vastaa

17. spot­tun kanssa virk­istävästi ja pitkästä aikaa läh­es täysin eri mieltä. Hap­potesti sille onko kaup­pakeskus yhtä viihty­isä kuin per­in­teinen käve­lykeskus­ta on että menevätkö ihmiset sinne ihan huvikseen käp­päilemään, mielestän­ki yksikään suo­ma­lainen kaup­pakeskus ei läpäise tätä. (Tiedän että nuoriso roikkuu esim. Kampin keskuk­ses­sa, mut­ta tässä on kysymys siitä että teineille on ylipään­sä vähän katet­tua läm­mintä tilaa mis­sä olla, vrt. ase­matun­neli jota kukaan tuskin pitää viihty­isänä. Eli parem­man puutteessa.)

    Jotkut uudet kaup­pakeskuk­set maail­mal­la kyl­lä läpäi­sevät tämän testin, mut­ta ne ovat kaupunki­maisia keskuk­sia jois­sa on asun­to­ja, puis­to­ja, julk­isia palvelui­ta, työ­paikko­ja, jne. Eli ne ovat käytän­nössä juuri sitä tiivis­mata­laa kaupunkia.

    Suomeen sovel­tuvu­ud­es­ta: Ilmas­tomme on puoli vuot­ta ikävä, mut­ta ei se nyt muual­lakaan ole ideaali, esim. Ams­ter­dam on myös kylmä, tuu­li­nen ja sateinen. Lämpimis­sä mais­sa on taas sama ongel­ma tois­in­päin, eli kesäl­lä on niin kuuma ettei ulkona viihdy. Ja jos men­nään sen mukaan mis­tä meil­lä on koke­mus­ta, niin mitään paran­nus­ta on turha odot­taa, ei meil­lä osa­ta suun­nitel­la kauppakeskus/asema kompleksejakaan.

    Vastaa

18. Osmo:
    “Hyvää ja toimi­vaa yhdyskun­taa ajatellen parkkipaikat pitäisi rak­en­taa kau­pan alle tai sen katolle, vaik­ka se vähän maksaakin. ”

    Mut­ta eivätkö juuri vihreät ole olleet kiivaimpia maan alle raken­net­tavien parkki­hal­lien vas­tus­ta­jia? Esimerkkeinä vaik­ka Turun tori­park­ki ja Oulun kallioparkki.

    Vastaa

19. ■Osmo Soin­in­vaara kirjoitti
    “Mah­dol­lisim­man suuren maan arvon­nousun tavoit­telu ohjaa kaup­pakeskuk­set aivan vääri­in paikkoi­hin, sil­lä hal­pa maa tarkoit­taa syr­jäistä sijain­tia. Pieni myymälä ei tuol­laises­sa paikas­sa men­esty­isi mitenkään, mut­ta jos tekee kaup­pakeskuk­ses­ta riit­tävän ison, syr­jäi­nen sijain­ti muut­tuukin keskeisek­si samal­la kun per­in­teis­ten keskus­to­jen arvo las­kee ja toim­inta niis­sä näivet­tyy. Kiin­teistö­jen arvot laske­vat enem­män van­hois­sa keskuk­sis­sa kuin nou­se­vat uusis­sa, kos­ka kau­pan sijoit­tumi­nen muut­tuu kokon­aisu­udessaan epära­tionaalisem­mak­si. Tör­määmme taas ker­ran Suomen alike­hit­tyneeseen maapoli­it­tiseen lain­säädän­töön, joka muu­toinkin edis­tää yhdyskun­tarak­en­teen hajautumista.”

    Kehotan tutus­tu­maan täl­lä sivus­tol­la 27.6.2009 julka­istu­un artikke­li­in ‑Kor­rup­tion kallein hin­ta on yhdyskun­tarak­en­teen vau­ri­ois­sa, jon­ka sisältöön espoolaise­na, ja kaupun­gin työn­tek­i­jänä, yhdyn täysin.

    Vastaa

20. “Hap­potesti sille onko kaup­pakeskus yhtä viihty­isä kuin per­in­teinen käve­lykeskus­ta on että menevätkö ihmiset sinne ihan huvikseen käppäilemään”

    Juuri näin. Käypä joskus Itäkeskuk­ses­sa pe-iltana tai Kamp­is­sa iltapäiväl­lä koulupäivän jäl­keen. Jopa Iso Ome­nas­sa kam­mot­tavas­ta akus­tis­es­ta ympäristöstä huoli­mat­ta tämä ilmiö on havait­tavis­sa. Ja pakot­ta­va tarveko ajaa ihmisiä Idea­parki­in moot­tori­tien var­teen ? Tämä ei ole pelkästään teinien jut­tu, vaan myös per­heel­lis­ten ja eläkeläis­ten. WTC-Aikat­a­lo ‑käytävä on sama pien­imuo­tois­es­ti nuorten aikuis­ten versiona.

    Kauk­lah­den uut­ta aluet­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa esimerkkinä radan­var­teen sijoit­tuvan tiivis­mata­lan elin­voimaisu­ud­es­ta ja samal­la miet­tiä onko mitään real­is­tista tapaa jol­la palve­lut voisi­vat tuol­la kukoistaa.

    “Eli ne ovat käytän­nössä juuri sitä tiivis­mata­laa kaupunkia.” 

    Täs­mälleen. Elin­voimainen keskus edel­lyt­tää enem­män kuin ruu­tukaavaa, muuten ole­mas­saol­e­vatkin kesku­s­tat näivet­tyvät. Kaup­pakeskuk­set (parem­man nimen puut­teessa) ovat juurikin se väline jol­la tiivis­mata­lan idea toteu­tuu ilman että määritelmään juu­tu­taan liian kirjaimellisesti.

    Suomen ilmas­to­hand­i­capia ei kyl­lä voi selit­tää pois mil­lään. Kes­ki-Euroop­pa on jo aivan toista, ja sitä lämpimäm­mässä ilmanalas­sa vapaa-ajan aktivi­teetit vain siir­tyvät päivän kuumim­man ajan ulkopuolelle.

    Vastaa

21. spot­tu: “Kaup­pakeskuk­set kaupunki­ti­lana edus­ta­vat täl­lä het­kel­lä Suomes­sa ihmis­lähtöisen kaupunkisu­un­nit­telun huip­pua. Ne ovat sel­l­aista yhteistä tilaa jota muu kaupunkisu­un­nit­telu ei syys­tä tai tois­es­ta pysty tuot­ta­maan. Lem­päälän Idea­park erot­tuu eduk­seen tyyp­il­lis­es­tä taa­ja­makeskuk­ses­ta siinä mis­sä Itäkeskuk­sen uusi puoli lähiseudun betonighetoista.”

    Tähän on jo kom­men­toitukin, mut­ta san­ot­takoon nyt se, että kaup­pakeskusten sisäkäytävät ovat oleel­lis­es­ti eri­laisia kuin ‘oikeat’ kadut siinä, että ne toimi­vat kau­pal­lisil­la ehdoil­la ja yksi­tyisen yri­tyk­sen ylläpitäminä. Tila on raken­net­tu siten, että se ohjaa osta­maan. Käytävä menee kiin­ni ja ihmiset aje­taan pois kaup­pakeskuk­sen aikataulun mukaan. Kaup­pakeskuk­set valikoi­vat myymälöitä, joskus aika karkeastikin. Pel­tokeskuk­set ja ‑hyper­mar­ketit (Idea) lisäk­si ovat täysin irral­laan muus­ta kaupungista, jol­loin ‘kadul­ta’ ei kävellen pääse mihinkään. Jos val­takun­taan kai­vataan ‘ihmis­lähtöistä kaupunkisu­un­nit­telua’, niin en kyl­lä lataisi tuo­ta odotus­ta mitenkään suurelta osin kaup­pakeskuk­si­in. Keskus­to­jen parhait­en onnis­tuneet tapauk­set ovat var­masti aivan paikallaan (Kamp­pi, Turun Hansa), mut­ta em. Idea­park on kyl­lä kaupun­gin hautausmaa.

    Vastaa

22. ■Mikko H kirjoitti:
    “Kauk­lah­den uut­ta aluet­ta voi käy­dä kat­so­mas­sa esimerkkinä radan­var­teen sijoit­tuvan tiivis­mata­lan elin­voimaisu­ud­es­ta ja samal­la miet­tiä onko mitään real­is­tista tapaa jol­la palve­lut voisi­vat tuol­la kukoistaa.”

    Jos ja kun, län­simetroa vih­doin ale­taan rak­en­taa, toivon, että se pro­jek­ti viedään Espoon osalta lop­pu­un saak­ka, Kauk­lah­teen. Siel­lä yhdis­ty­isi kak­si raideli­iken­nejär­jestelmää, metro ja juna, kehäkol­mosen var­rel­la. Lois­ta­vat liiken­ney­htey­det antaisi­vat Kauk­lahdelle mah­dol­lisu­u­den kehit­tyä ja kukois­taa “euroop­palaise­na taajamana”.

    Vastaa

23. Anteek­si Mikko H, lain­aus edel­lisessä oli tietysti spottulta.

    Vastaa

24. spot­tu, olen asunut Itäkeskuk­ses­sa., ja olen kaikel­la kun­nioituk­sel­la eri mieltä tuos­ta hap­potestistä. Jum­bon uudel­la puolel­la kävin keskel­lä päivää, enem­män ihmisiä on ankeim­mal­lakin ostar­il­la. Olen näh­nyt Yhdys­val­lois­sa pari uudehkoa kaup­pakeskus­ta jot­ka on oikeasti raken­net­tu oleske­lu­tiloik­si, ne ovat ihan viihty­isiä, mut­ta yksikään suo­ma­lainen kaup­pakeskus ei ole tuol­la päinkään. Ne ovat arkkite­htu­uril­taan sel­l­aisia että kaup­paan pääsee ja sieltä pääse pois mah­dol­lisim­man nopeasti, vetele­hti­jät nähdään ongel­mana. Huomioi esim. penkkien vähyys. Väitän muuten että kesto­tavaroiden net­timyyn­nin kasvua selit­tää osaltaan se että joku aal­topeltigi­gant­ti on niin ankea.

    Isoin ongel­ma on tosin se että kun kaup­pakeskus sul­kee oven­sa niin koko paik­ka on pystyyn kuol­lut, varsinkin Itäkeskus on suo­ras­taan pelot­ta­va. Saman ilmiön huo­maa esimerkik­si Sel­l­on puolel­la Lep­pä­vaara. Ei min­ul­la ole iso­ja kaup­po­ja, tai katet­tu­ja kaup­pakatu­ja vas­taan sinän­sä. Se mikä min­ua tökkii on tämä kaavoit­ta­jankin pönkit­tämä jako asuin‑, työpaikka‑, ostos‑, urheilu‑, virkistys‑, paikoi­tus- ja tori­alueisi­in. Koh­ta var­maan kek­sitään lap­sialue. Se tuot­taa osa-aikakaupunkia jos­sa joka nurk­ka on suurim­man osan päivästä autio, se on liiken­teel­lis­es­ti jär­jetön­tä ja kansan­taloudel­lis­es­ti erit­täin kallista, sekä kau­pan päälle vielä rumaa.

    Helsingis­sä on oikeasti ankea sää noin kolme kuukaut­ta vuodessa. Minus­ta tuo­ta hait­taa liioitel­laan, ihan hyvin keskus­tas­sa liikkuu väkeä ulkos­al­la ympäri vuo­den. Katet­tu tila on toki hyvä lisä.

    Kauk­lah­den ongel­ma palvelu­iden kannal­ta on että se on liian pieni, lähiönä se on kai ihan hyvä. Voiv­ot­telua on herät­tänyt se että asun­not eivät ole men­neet kau­pak­si, joka johtuu pieleen men­neestä hin­noit­telus­ta. Vas­taaval­la taval­la ja samas­ta syys­tä tyhjil­lään seiso­vat omakoti- tai riv­i­talot keskel­lä pel­toa eivät kuitenkaan jostain syys­tä herätä vas­taavaa pes­simis­miä pel­torak­en­tamista kohtaan.

    Se mitä Sipoon suun­nal­la tarkoitet­ta­neen tiivis­mata­lal­la on tiivistä pien­talo­mat­toa. Niin kuin Puis­to­las­sa, Tuo­mar­i­las­sa, jne. Juu, ei siel­lä mitään erikois­li­ikkeitä joka pysäkil­lä ole, mut­ta en nyt toisaal­ta ymmär­rä mik­si tämä olisi ongel­ma. Pien­taloalue jos­sa on kaup­pa, koulu, ja muut perus­palve­lut käve­lyetäisyy­del­lä ja pysäk­ki jos­ta pääsee isom­paan keskuk­seen tai keskus­taan on minus­ta ihan hyvä jut­tu. Kun­nol­lista kaupunkia voi tehdä laa­jen­ta­mal­la kantakaupunkia.

    Vastaa

25. Mikko H ja tpyy­lu­o­ma: Spot­tu ei väit­tänyt, että kaup­pakeskuk­set ovat täy­del­listä kaupunki­ti­laa. Hän väit­ti, että ne ovat paras­ta kaupunki­ti­laa mihin tääl­lä nykyään pystytään. Olen samaa mieltä.

    Vastaa

26. tpyyluoma:“Se tuot­taa osa-aikakaupunkia jos­sa joka nurk­ka on suurim­man osan päivästä autio”

    Niin­pä. Mä olen aina haaveil­lut, että tääl­lä Turus­sa tuo kaup­pakeskus Hansa (keskel­lä kaupunkia) voisi olla yöl­lä yök­er­ho: Mielet­tömät tilat keski­auki­ol­la! Ja lasika­ton läpi voisi jopa ihail­la tähtiä ja kuu­ta ainakin ylem­mältä kahvi­latas­an­teelta…:) Nyt menee hyvät tilat ihan hukkaan öisin.

    Vastaa

27. tpyy­lu­o­ma, Jum­bo on tilana epäon­nis­tunut, ja joukkoli­iken­ney­htey­det surkeat. Se on ilmeisen tietois­es­ti raken­net­tu tei­den risteyk­seen työssäkäyville autoileville käyt­täjille, ei ole eri­tyisen ihmeel­listä että se on vajaakäytössä keskel­lä päivää. Jum­bo on esimerk­ki kaup­pakeskuk­ses­ta jota ei olisi pitänyt rakentaa.

    Aivan uus­in­ta yhdys­val­ta­laista kaup­pakeskus­rak­en­tamista en voi sanoa tun­te­vani, mut­ta nyt kun sisäkadut ovat tulleet mukaan myös suo­ma­laiseen kaup­pakeskus­rak­en­tamiseen, pidän suurten kaup­pakeskusten parhaim­mis­toa (Kamp­pi, Itäkeskus, ehkä Iso Ome­na) hyvinkin kil­pailukyisenä. Ara­bi­akeskus on eri­no­mainen esimerk­ki saman­lais­es­ta ajat­telus­ta vähän pien­imuo­toisem­pana, siel­lä tosin oli van­haa raken­nuskan­taa valmiina.

    Jos kaup­pakeskus raken­netaan keskuk­sek­si, se ei luon­nol­lis­es­tikaan voi men­nä kokon­aisu­udessaan kiin­ni kaup­po­jen sulkeutues­sa. Ei ulkokatu­jakaan suje­ta yök­si, mik­si sisäkatu olisi jotenkin eri asia ?

    “Se mitä Sipoon suun­nal­la tarkoitet­ta­neen tiivis­mata­lal­la on tiivistä pientalomattoa.”

    Joo, näin olen ymmärtänyt, ja 30000 ihmistä pien­talois­sa nyky­isil­lä tehokku­us­lu­vuil­la tarkoit­taa väistämät­tä autokaupunkia. Kun­nol­lista keskus­ta ei tuon­tyyp­pinen alue kykenisikään ylläpitämään.

    Vastaa

28. Jos joku paik­ka on huono, niin se ihan var­masti aikanaan lop­puu. Kun­ta­laiset sit­ten itkevät tei­hin yms käytet­tyjä raho­ja, mut­ta ainakin osa on tul­lut takaisin veroina.
    Ei var­maan Kata­janokalta kukaan (läh­es) lähde hake­maan mitään, mut­ta kun tul­lessa töistä voi niin tehdä. Nim­imerk­ki koke­mus­ta on.

    Vastaa

29. spottu:“Ei ulkokatu­jakaan suje­ta yök­si, mik­si sisäkatu olisi jotenkin eri asia ?”

    Kos­ka se omis­te­taan ja ylläpi­de­tään yksi­ty­isin varoin ja sitä käytetään öisin eri taval­la kuin ulkokatua.

    Vastaa

30. “Kos­ka se omis­te­taan ja ylläpi­de­tään yksi­ty­isin varoin ja sitä käytetään öisin eri taval­la kuin ulkokatua.”

    Jos yksi­tyi­nen taho rak­en­taa vaik­ka moot­tori­tien, ei sitäkään saa noin vaan sulkea. Liiken­nevir­to­jen risteyk­si­in kaavoite­tut liike­paikat ovat luon­nol­lisia monopole­ja, niiden omis­tuk­sen ja määräys­val­lan suh­teen pitää olla hyvin tarkkana.

    Vastaa

31. spot­tu, Ara­bi­akeskus on muuten ihan kohtu­ullisen hyvä, mut­ta sen ulko­seinät on sul­jet­tu. Per­in­teisessä autokaup­pakeskuk­ses­sa täl­lainen ratkaisu johtuu siitä että parkki­ti­lat on sen keskuskäytävän sivuil­la, Ara­bi­as­sa näin ei ole. Kamp­pi on tässä suh­teessa parem­pi, ulko­seinien rav­in­to­lat voivat olla auki vaik­ka kaup­pakeskus on kiinni.

    Ei pien­taloalue vält­tämät­tä tarkoi­ta autokaupunkia, esimerk­si Pohjois-Helsingis­sä pääradan var­ren alueil­la on suht suuri väestöti­heys ja joukkoli­iken­teen käyt­töaste, jos ase­ma on käve­lyetäisyy­del­lä. Kauem­pana asemista tilanne on päin­vas­tainen, ja asun­not halvempia.

    Vastaa

32. spottu:“Jos yksi­tyi­nen taho rak­en­taa vaik­ka moot­tori­tien, ei sitäkään saa noin vaan sulkea.”

    No tästä mä en osaa sanoa juu­ta enkä jaa­ta, mut­ta eikös tämä nyt ole vähän sama asia kaup­pakeskuk­sen kohdal­la kuin minkä muunkin yksi­tyisen raken­nuk­sen kanssa, että jos minä saan sulkea koti­ni, kaup­pani, eloku­vateat­teri­ni, jäähalli­ni yms. vierail­ta sil­loin kun halu­an niin mik­si kaup­pakeskuk­sen pitäisi olla joku poikkeus.

    Luon­nolli­nen monop­o­li yksi­tyisen käsis­sä ei ole ollenkaan vält­tämät­tä huonom­pi ratkaisu kuin luon­nolli­nen monop­o­li poli­itikko­jen käsissä.

    Tärkein syys sille mik­si kaup­pakeskuk­si­in raken­netut käve­lykadut sul­je­taan yök­si on se, että niil­lä ei ole mitään niiden omis­ta­jien kannal­ta hyödyl­listä käyt­töä. Tot­takai niihin voisi halu­a­ta men­nä nukku­maan ja vaik­ka käyt­tää niitä käymälänä, mut­ta miten ihmeessä tämä lisäisi yhteistä hyv­in­voin­ti­amme? Jos kaup­pakeskuk­sia ei saa sulkea yök­si se luul­tavasti vain tarkoit­taa, että niitä ei rakenneta.

    Vastaa

    1. Aina voi lait­taa kaavamääräyk­sen, että ei saa sulkea. Kaavas­ta voi tietysti kieltäytyä.

       Vastaa

33. Osmo:“Aina voi lait­taa kaavamääräyk­sen, että ei saa sulkea. Kaavas­ta voi tietysti kieltäytyä.”

    Kaavoituk­sel­la voi aiheut­taa yhteiskun­nas­sa mon­elaista hait­taa. Tämä on yksi esimerk­ki siitä. Kos­ka olet huolestunut toises­sa postauk­ses­sasi ter­ror­istien neu­vom­is­es­ta toivon, että har­joi­tat samaa varovaisu­ut­ta näi­den kaavoituk­sel­lis­ten keksin­tö­jen esittelyssä…

    Vastaa

34. “Jos yksi­tyi­nen taho rak­en­taa vaik­ka moot­tori­tien, ei sitäkään saa noin vaan sulkea.”

    Ei mikään laki kiel­lä sulke­mas­ta yksityistietä.

    Kari

    Vastaa

35. “Ei mikään laki kiel­lä sulke­mas­ta yksityistietä.”

    No ei, mut­ta esimerkik­si Nelostie Oy tuskin pystyy sulke­maan rahoit­ta­maansa Jär­ven­pää-Lahti ‑osu­ut­ta. Ei muuten onnis­tu yksi­ty­istienkään sulkem­i­nen noin vaan jos tont­tia rasit­taa kulkuoikeus.

    Point­ti on se että näistä keskei­sistä sijan­neista tehdään kaup­pakesku­sop­er­aat­to­rille rasit­teista huoli­mat­ta kan­nat­tavia suh­teessa keskel­lä-pel­toa ‑vai­h­toe­htoon.

    /vp

    Vastaa

36. “No ei, mut­ta esimerkik­si Nelostie Oy tuskin pystyy sulke­maan rahoit­ta­maansa Jär­ven­pää-Lahti ‑osu­ut­ta. Ei muuten onnis­tu yksi­ty­istienkään sulkem­i­nen noin vaan jos tont­tia rasit­taa kulkuoikeus.”

    Kyl­lähän se voidaan sulkea (näin­hän ykköstien tapauk­ses­sa on tapah­tunutkin muu­ta­maan otteeseen). Luulen kyl­lä, että sopimuk­sis­sa on eril­lisiä kohtia, jot­ka rajoit­ta­vat tuo­ta mahdollisuutta.

    Mut­ta toisaal­ta: ei näi­den tei­den sulkemises­sa mitään järkeä olisikaan (ellei ole pakko), kos­ka kyseis­ten fir­mo­jen tulot riip­pu­vat siitä, onko tie auki.

    Kyl­lähän maail­mal­la on vaik­ka kuin­ka paljon yksi­ty­is­teitä, jot­ka sul­je­taan ainakin niiden osalta, jot­ka eivät mak­sa tietullia.

    Nois­sa kulkuoikeuk­sis­sa kyse on käsit­tääke­seni siitä, että kulkuoikeu­den saa, jos osal­lis­tuu kus­tan­nuk­si­in (tai jos veron­mak­sa­jat osal­lis­tu­vat kustannuksiin).

    “Point­ti on se että näistä keskei­sistä sijan­neista tehdään kaup­pakesku­sop­er­aat­to­rille rasit­teista huoli­mat­ta kan­nat­tavia suh­teessa keskel­lä-pel­toa ‑vai­h­toe­htoon.”

    Ehkäpä niinkin, mut­ta jokuhan senkin maksaa. 

    Ulkokatu­jen osalta ylläpi­don mak­sa­vat veron­mak­sa­jat ja kaup­pakeskusten tapauk­ses­sa asi­akkaat (ellei kun­ta myy tont­tia huu­tokau­pal­la, sil­loin rasit­teet laske­vat hin­taa, mikä on veron­mak­sajil­ta pois)

    Kari

    Vastaa