Rajataanko hyvinvointivaltio keskiluokan jutuksi?

Suomes­sa sosi­aal­i­tur­vas­sa on poikkeuk­sel­lisen jyrkkä jako keskilu­okan ansiosi­don­naiseen sosi­aal­i­tur­vaan ja alalu­okan perus­tur­vaan. Kos­ka ansiosi­don­nainen on sidot­tu ansioi­hin, se kas­vaa ja kehit­tyy ansio­ta­son mukana. Perus­tur­va on sidot­tu kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in, eikä yleinen ansio­ta­son nousu siis hyödytä perus­tur­van varas­sa ole­via lainkaan. Vielä 1980-luvul­la näi­den välil­lä val­lit­si siedet­tävä tas­apaino, mut­ta sen jäl­keen keskilu­okan sosi­aal­i­tur­va on erkaan­tunut alalu­okan sosi­aal­i­tur­vas­ta. Perus­tur­van taso on yhä 1990-luvun alun tasol­la, vaik­ka yleinen ansio­ta­so on nous­sut sen jäl­keen noin 40 pros­ent­tia. Vero­tus huomioon ottaen perus­tur­va on jäänyt jäl­keen noin 30 %.

Työ­markki­na­jär­jestöt päät­tävät tosi­asi­as­sa sosi­aal­i­tur­van kehit­tämis­es­tä ja suurelta osin myös vero­tuk­ses­ta Suomes­sa. Niiltä ei ole herunut perus­tur­valle mitään. Muodol­lis­es­ti sik­si, ettei asia heille kuu­lu, mut­ta kun ne ovat jaka­neet keskenään koko jako­varan, tosi­asi­as­sa on päätet­ty, ettei perus­tur­vaa nos­te­ta. Tätä tuomio­ta on tehostet­tu päät­tämäl­lä, että jos myös perus­tur­vaa nos­te­taan, ansio­tur­vaa on nos­tet­ta­va lisää. Ansio­tur­van vahvis­t­a­mi­nen ja perus­tur­van pitämi­nen mata­lana on ollut eri­tyis­es­ti sosialidemokraat­tien selkeä tavoite viime vuosi­na, mut­ta hyvin se on myös kokoomuk­selle sopin­ut. Yksi merkit­tävä poikkeus on tehty. Par­la­men­taari­nen poli­ti­ik­ka toteut­ti taku­ueläk­keen — työ­markki­na­jär­jestö­jen voimakkaasti vastustaessa.

Kun hyvä sosi­aal­i­tur­va on rajat­tu keskilu­okan oikeudek­si, jotenkin on rajat­ta­va, ketkä kuu­lu­vat keskilu­okkaan ja ketkä alalu­okkaan. Rajan ylit­tämi­nen on tehty vaikeak­si molem­pi­in suun­ti­in. Alalu­okas­ta on vaikea nous­ta sosi­aal­i­tur­van piiri­in, mut­ta kun ker­ran on sisälle päässyt, ulos ei hel­posti joudu. On kaiken maail­man muu­tostur­vaa ja yleistä huolen­pitoa, jota alalu­okalle ei suo­da. Laman koit­taes­sa asen­teet ovat vain koros­tuneet ja jako keskilu­okkaan ja alalu­okkaan tiivistynyt.

Kun yri­tys tai kun­ta vähen­tää väkeä, pide­tään jotenkin ylen sosi­aalise­na raja­ta vähen­nys huono-osaisim­paan osaan työvoimas­ta, eli tilapäisiin.

OAJ pitää pöyristyt­tävänä aja­tus­ta, että opet­ta­jia lomautet­taisi­in koulu­jen vuosilomien aikana, mut­ta pitää täysin hyväksyt­tävänä sitä, että sijaisopet­ta­ja pan­naan pel­lolle koko kesälo­man ajak­si, kun viran vak­i­tu­inen hoita­ja keskeyt­tää van­hempainva­paansa kesän ajaksi.

2000-luvun inno­vaa­tio on ollut jakaa myös peruster­vey­den­huolto kah­tia alalu­okan ter­veyskeskuk­si­in ja keskilu­okan työter­veyshuoltoon.   Se sinetöi kansan kahtiajaon.

Alalu­okan eristämi­nen hyv­in­voin­ti­val­tion ulkop­uolelle on hidas pros­es­si, jota ei huo­maa, muta kymme­nessä vuodessa muu­tos on iso. Tämä tie johtaa kohti yhteiskun­nan ulkop­uolelle ajau­tunut­ta ryysyköyhälistöä.

(Olen kir­joit­ta­mas­sa kir­jaa sosi­aalipoli­ti­ikas­ta. Tarkoituk­seni on julka­ista kir­jan tule­via teemo­ja vähän pro­voka­tooris­eswsa muo­dos­sa etukä­teen hyö­dyn­tääk­seni syn­tyvää keskustelua.Tämä on näistä postauk­sista ensim­mäi­nen. Kom­ment­te­ja tulaan käyt­tämään hyväk­si korvauksetta.)

63 vastausta artikkeliin “Rajataanko hyvinvointivaltio keskiluokan jutuksi?”

  1. Ter­veyskeskusten osalta olet ainakin oike­as­sa. Suun­nitel­ma koo­ta ne suurem­mik­si yksiköik­si käytän­nössä tuhoaa jär­jestelmän, kos­ka Suomes­sa ei ole riit­tävästi alaan pere­htyneitä hyviä johta­jia. Lääkärei­den rekry­toin­nis­sa ei ole kyet­ty seu­lo­maan johta­ja-aines­ta hakijoista.

    Pienem­mät ter­veyskeskuk­set ovat pyöri­neet ilman suuren organ­isaa­tion vaa­ti­maa johtamis­taitoakin. Osa tietysti vähän parem­min kuin toiset. Kuningasidea on ilmeis­es­ti saa­da kaikille yhtä huono hoito? Tavoite sekin 😀

  2. Osmo:
    “Kos­ka ansiosi­don­nainen on sidot­tu ansioi­hin, se kas­vaa ja kehit­tyy ansio­ta­son mukana. Perus­tur­va on sidot­tu kulut­ta­jahin­tain­dek­si­in, eikä yleinen ansio­ta­son nousu siis hyödytä perus­tur­van varas­sa ole­via lainkaan.”

    Yllä esit­tämäsi väite oli ehkä tot­ta joskus ansiosi­don­naisen tur­van alkuaikoina, mut­ta ei enää.
    Ansiosi­don­naises­sa tur­vas­sa on leikku­rit, joiden rajo­ja ei ole nos­tet­tu aikoihin.
    Esimerkkinä 1000 Euron kuukausi­t­u­lo tuot­taa 732,72 Euron ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van. 5000 Euron tuloil­la saa 1 834,81, eli tulo­jen viisinker­taistues­sa ansiosi­don­nainen tur­va nousee vähän yli kaksinkertaiseksi.

  3. Hyvin todet­tu! Sosi­olo­gin koulu­tuk­sen saa­neena yhdyn näi­hin havain­toi­hin täysin. Lisäk­si toteaisin, eläkeläis­ten kohtelu on ambiva­lent­tia — leikat­tu indek­si ja väit­teet että vero­tus ei ole sen kovem­paa kuin muil­la. Suo­mi on eläkeläisille kova maa — muual­la saa yhtä sun toista helpo­tus­ta — tääl­lä laite­taan rankaisu­vero­ja ja mak­su­ja ja koko työeläke­jär­jestelmää yritetään ajaa alas.

    Toinen asia on, että kehi­tys ei tue hyv­in­voin­nin kasvua. Päin vas­toin. Yhteiskun­nan jakau­tu­mi­nen köy­hi­in ja rikkaisi­in merk­it­see taloudelle taka­pakkia. Mah­dol­lisim­man tasainen tulo­jen ja kulu­tuk­sen jakaan­tu­mi­nen edis­tää kasvua ja hyvinvointia. 

    Sosi­olo­gia kuoli marx­is­mi­in. Allardtin ja Eskolan jäl­keen ei Suomes­sa ole enää ollut koko tieteenalas­ta tietoakaan. 

    Oma ihanteeni on liian aikaisin kuol­lut sosi­olo­gi C. Wright Mills, jon­ka nos­taisin sosi­olo­gian klas­sikko­jen ase­maan. Kan­nat­taa lukea hänen kir­jansa Sosi­ologi­nen mieliku­vi­tus. Sitä tässä nykya­jan Suomes­sa tot­ta tosi­aan tarvitaan.

  4. Ainakin min­un silmään on näyt­tänyt jo pitkään siltä, että perustyöt­tömyys­tur­va + asum­is­tu­ki + toimeen­tu­lo­tu­ki yhteen­sä alkaa olla lähel­lä keskimääräistä ansiosi­don­naisen määrää.

    Eli ansiosi­don­naista ei syn­nykään enään kuten aiem­min ker­tyi, kun työ­suh­teet ennen oli­vat pitk­iä, eivätkä olleet pätkiä.

    Vain har­voil­la työt­tömik­si jäävil­lä on nyky­isin enää mah­dolisu­us ansai­ta työ­suh­teen­sa pää­tymisen jäl­keen ansiosidonaista.

    Ammat­tili­it­to­jenkin tulisi herätä tähän tosi seikkaan — ja ihan viral­lis­es­tikin. Tai pakko­han liit­to­jen on reagoi­da tosi­a­sioi­hin, kun ei ole enää ansiosi­don­naisia työt­tömiä joi­ta liitot palvelisivat.

  5. Oon samaa mieltä Osmon kanssa. Keskilu­okan sosialietu­udet on palautet­ta­va alalu­okan tasolle tai mielu­um­min siitäkin alemmaksi.

    Demokra­ti­as­sa val­ta on niil­lä, jot­ka sitä osaa­vat käyt­tää. Se toimii alem­pia luokkia vas­taan rikkaampi­en hyväksi.

  6. “Kom­ment­te­ja tul­laan käyt­tämään hyväk­si korvauksetta” 

    Heh, kuka tääl­lä onkaan keuhkon­nut viime viikot tek­i­jänoikeuk­sista… ? (apropå tek­i­jänoikeuk­sista piit­ta­maat­ta kor­jasin edel­lä ole­van lauseen)

    Erit­täin mie­lenki­in­toinen aihe jälleen ker­ran joka tapauksessa.

  7. Osmo: Olen kir­joit­ta­mas­sa kir­jaa sosiaalipolitiikasta.

    Hip hip hurei. \:D/

    Evert: Sosi­olo­gia kuoli marx­is­mi­in. Allardtin ja Eskolan jäl­keen ei Suomes­sa ole enää ollut koko tieteenalas­ta tietoakaan.

    Joku voi näköjään nähdä asian näinkin. Minus­ta Suomel­la on itse asi­as­sa ollut sosi­olo­gian suh­teen parem­pi her­raon­ni kuin mon­en, mon­en muun yhteiskun­tati­eteel­lisen tai human­is­tisen alan suh­teen. Ris­to Heiskala, Rai­ja Julkunen, Pert­ti Töt­tö, Mat­ti Vir­ta­nen, Riit­ta Jalli­no­ja, Juk­ka Gronow, Ris­to Ala­puro — en nyt ihan nol­latutk­i­joik­si sanoisi. Kaik­ki ovat tehneet kan­sain­välisen tason tutkimus­ta, ja kaik­il­ta koen ainakin itse saa­neeni jotain merkit­tävää, mitä en ole saanut keneltäkään muun­maalaiselta sosi­ologilta — vaik­ka olen muun­maalaisia sosi­olo­ge­ja har­ras­tanut koh­ta parikym­men­tä vuot­ta. (Ja ketään en tunne henkilöko­htais­es­ti…) Ja esimerkik­si Stakesin, vaimikäsen­nykyi­nen­nim­i­taa­so­likaan, julkaise­mas­ta Yhteiskun­tapoli­ti­ik­ka-lehdestä löy­tyvät nyky-Suomen terävim­mät ja isku­voimaisim­mat yhteiskun­takri­ti­ik­it, joiden rin­nal­la kalpenevat niin filosofien kuin poli­itikko­jenkin palopuheet.

  8. Jotenkin olisi ihan hyvä tietää, mitä OS tarkoit­taa? Ansiosi­don­naiset ovat tiet­ty palkan mukaisia ja sit­ten perus­pvära­hat eivät. Tarkoit­taako OS, että perus­päivära­haa ja sit­ten myös sosi­aal­i­tukia korote­taan 30 — 40 %:a noin vain ja val­tio ottaa taas lisää velkaa? Vai alen­netaanko ansiosi­don­naisia ja siten koro­tus hoide­taan? On enem­män kuin help­poa ker­toa kaikkia hieno­ja jut­tu­ja mihin val­tion pitäisi sat­sa­ta, mut­ta kun sit­ten kysytään, mis­tä rahat, niin sit­ten se riita alkaa. Val­tion porukkaa ei saa vähen­tää, kehi­tys­a­pu­ra­ho­ja pitää lisätä, armei­jan menoista voi joidenkin mielestä aina tin­kiä, mut­ta joidenkin mielestä ei, jne jne.
    Mielestäni hal­li­tus pitäisi pan­na val­takun­nanoikeu­teen, mikäli se aikoo ottaa niin paljon velkaa, kuin on sanonut. Meil­lä voi pitem­män pääl­lä olla edessä entisen Roman­ian tie, joka mak­soi velka­nsa aika kovin konstein.
    Hal­li­tushan tieten velka­an­tuu uskoen sen tien johta­van nousu­un ja ok-tilanteeseen. En olisi ollenkaan nyt var­ma, että niin käy. Toivon ole­vani ihan väärässä. Jotenkin OS:n murhe nyt tästä tietyn jen­gin tilanteesta tun­tuu melkein kum­mal­ta, kun häneltä odot­taisi hal­li­tuk­selle vii­sai­ta neu­vo­ja koko “sopan” hoitoon. Kai ne neu­vot Annin kaut­ta meni­sivät perille?
    Jos vain itkee jonkun porukan puoles­ta, kun koko maa on liris­sä, niin kuu­luu samaan joukkoon kuin esim. kun­nat, jot­ka itkevät aina.

  9. Ain­oa mis­tä olen eri mieltä on että keskilu­okas­ta putoami­nen on vaikeaa, ihan ter­veysongel­mat riit­tää. Ja tämä on se mihin pitäisi vedo­ta, keskilu­ok­ka halu­aa ennen kaikkea tur­val­lisu­ut­ta, ja mitä enem­män se vauras­tuu niin sitä enem­män. Pitäisi kysyä vaik­ka että mitä sin­ulle tapah­tuu ansiosi­don­naisen jälkeen?

    Toimi­va sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä tältä poh­jal­ta voisi olla yhdis­telmä pakkosäästämistä, keskinäis­vaku­u­tus­ta ja tulon­si­ir­to­ja. Eli brut­to- ja net­to­tu­lo­jen välis­sä olisi joku abstrak­tiok­er­ros joka tasaa tulon­va­i­htelui­ta, leikkaa nousua työl­listyessä ja laskua tulo­jen pudotessa.

  10. Kandee huo­ma­ta, että myös yleis­es­ti hyväksyt­ty sym­pa­t­ian kohde on muut­tunut. Ennen hyväk­styt­ty sym­pa­t­ian kohde oli­vat työväen­lu­ok­ka yleen­sä. Nykyään sym­pa­t­ian kohde ovat naiset yleen­sä sekä maa­han­muut­ta­jat ja pako­laiset. Sekä eläimet. Työväen­lu­okkaiset miehet taas ovat epäi­lyt­täviä per­su­ja, rasis­te­ja, lihan­syöjiä, yli­palkat­tu­ja, jne jne.

    Tästä johtuen on entistä vaikeam­paa johtaa ay-liiket­tä yht­enäisenä ja oikeutet­tuna asiana. Todel­lisu­udessa ay-liik­keen sisäl­lä erot ovat kär­jistyneet poh­jal­ta miehet/naiset, yksityinen/julkinen, työssä käyvät/työttömät jne. Lop­putule­m­ana on, että kuilut ryh­mien välil­lä ovat kas­va­neet ja jokainen ryh­mä valvoo lähin­nä vain omia etu­jaan. Ei nais­puo­li­nen hesalainen perushoita­ja väl­itä pätkääkään sum­man paper­im­i­esten työttömyydestä.

    Mus­ta pekka jää tässä heikoim­malle. Eli työt­tömille ja toimeen­tu­lo­tukien varas­sa eläville. Heille riit­tää tukea vain juh­la­puheis­sa. Vasemim­sto on työssäkäyvien asial­la, samoin oikeisto.

  11. Miten se olikaan äitiyspäivära­has­sa? Hyvä­tu­loinen isi perus­taa koko ikän­sä yliopis­tol­la luuhan­neelle tyt­tärelleen pöytälaatikkofir­man, jos­ta mak­sel­laan yel-mak­sut sen mukaan, että saadaan mak­si­moitua äitiyspäivära­ha. Val­tio heit­tää vielä puo­let sum­mas­ta omas­ta pus­sis­taan ja kokon­aisu­udessaan sum­mal­la kas­vate­taan omaa eläkettä.

    Köy­dät ovat perusäip­pära­hal­la, vaik­ka temp­pu pitäisi tehdä velkarahalla.

  12. “Perus­tur­van taso on yhä 1990-luvun alun tasol­la, vaik­ka yleinen ansio­ta­so on nous­sut sen jäl­keen noin 40 pros­ent­tia. Vero­tus huomioon ottaen perus­tur­va on jäänyt jäl­keen noin 30 %.”

    Nämä ver­tailut his­to­ri­aan ovat aina mie­lenki­in­toisia, mut­ta niiden merkit­tävä puute on siinä, että ne olet­ta­vat joskus aiem­min vallinneen tilanteen optimaaliseksi.

    90-luvun alus­sa maas­sa alkoi suur­työt­tömyys, jota vas­taan lähdet­ti­in tais­tele­maan. Yksi toimen­pide tässä oli juuri “kep­pi” työn­teon houkut­tele­vu­udek­si eli tietois­es­ti halut­ti­in tehdä suurem­pi ero työha­lut­tomien ja työläis­ten tuloi­hin. Perus­päivära­hoista halut­ti­in tehdä aidosti viimeinen tukiverkko, jol­ta jokaisen pitäisi halu­ta mah­dol­lisim­man pian pois.

    Tämä ei ole koskaan kel­van­nut Vihreille, joiden näke­myk­sen mukaan kansalais-/hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa on olta­va mah­dol­lisu­us tul­la toimeen käymät­tä töis­sä. Tämä on ris­tiri­idas­sa muiden suurten puoluei­den aja­tusten kanssa ja sik­si viimeisen 20 vuo­den aikana poli­ti­ik­ka on vienyt eri suuntaan.

    Kehi­tyk­sel­lä on myös negati­ivisia vaiku­tuk­sia siltä osin kuin se kohdis­tuu henkilöi­hin, joil­la ei ole mah­dol­lisuuk­sia muuhun. Mut­ta muut ratkaisut, esim. esille nos­tet­tu taku­ueläke, on juuri kor­jan­nut tätä epä­suh­taa. Nyt olisikin syytä miet­tiä muiden epä­suh­tien kor­jaamista eikä edes yrit­tää tuo­da jälleen keskustelu­un esim. kansalais­palkkaa joidenkin pien­ten ryh­mien vuoksi.

  13. Ongel­man lähtöko­h­ta on määritel­lä “hyvä sosi­aal­i­tur­va”. Toisen ääripään mielestä se sisältää laa­jasti palvelu­ja, viihdet­tä ja tasku­ra­haa. Toinen ääripää puolestaan ajat­telee että riit­tää kun ihmi­nen pysyy suht. koht. hengis­sä ja kivaa nyt ei ainakaan saa olla.

    On helpom­paa puhua pros­en­teista ja indek­seistä, kukaan ei uskalla määrit­tää sisätöä kos­ka se olisi poli­it­ti­nen itsemurha.

  14. Minus­ta sosi­aal­i­tur­van ongel­mat johtu­vat nykyis­esä poli­it­tis­es­ta mur­roskaud­es­ta. Demokra­tia on ongelm­sis­sa ja aina kun his­to­ri­as­sa on ollut iso­ja poli­it­ti­sa ongelmia ne hei­jas­tu­vat yhteiskuntaan.

    “Työ­markki­na­jär­jestöt päät­tävät tosi­asi­as­sa sosi­aal­i­tur­van kehit­tämis­es­tä ja suurelta osin myös vero­tuk­ses­ta Suomessa..”

    Tämä on juuri osu­va esimerk­ki siitä, miten demokra­ti­as­samme on ongelmia.

    Minä ennus­tan, että tulemme aikaan, jol­loin vaaleista tulee entistä arvaamattomampia.

    Nyt julk­isu­udessa olleet eri­laiset vaali- ja puoluer­a­hoi­tusko­hut on vain jäävuoren huip­pu. En usko, että koko ongel­maa koko laa­ju­udessaan on
    vielä edes kun­nol­la käy­ty läpi. Val­ta on val­unut vääri­in paikkoi­hin eri­lais­ten kytkösten takia ja siitä mm. tämä työ­markki­na­jär­jestö­jen puuttuminen
    sosi­aal­i­tur­vaan kertoo.

    “Ansio­tur­van vahvis­t­a­mi­nen ja perus­tur­van pitämi­nen mata­lana on ollut eri­tyis­es­ti sosialidemokraat­tien selkeä tavoite viime vuosi­na, mut­ta hyvin se on myös kokoomuk­selle sopin­ut. Yksi merkit­tävä poikkeus on tehty. Par­la­men­taari­nen poli­ti­ik­ka toteut­ti taku­ueläk­keen – työ­markki­na­jär­jestö­jen voimakkaasti vastustaessa.”

    Mata­la perus­tur­va tulee vielä näkymään räikeäm­min yhteiskun­nas­sa. Jo nyt alkaa olla kan­nat­tavaa tien­ata rahaa rikol­lisin keinoin, kiin­ni­jäämis­ris­ki piene­nee kokoajan
    ja ran­gais­tusten koven­t­a­mi­nen on erit­täin kallista.

    Ollessani vaal­i­työssä Helsin­gin kaduil­la ja tor­eil­la, yllä­tyin miten paljon tuli jut­tele­maan sel­l­aisia van­hempia ihmisiä, jot­ka ker­toi­vat että ovat tähän astiäänestäneet ja eivät enää äänestä, eivätkä luo­ta poli­itikkoi­hin. Häm­mästelin sitä itsek­seni, minä kun luulin että nuoris­sa on suurin osa niitä, jot­ka jät­tävät äänestämät­tä. Ilmeis­es­ti nyt on tapah­tu­mas­sa muu­tos tämän asian suhteen.

    Äänestämät­tä jät­tämi­nen on se kaikkein kovin vaiku­tuskeino demokra­ti­as­sa, sil­loin kun koetaan että demokra­tia ei näytä toimi­van. Se kyseenalais­taa demokra­t­ian olemassaolon.

    Onko edes tutkit­tu halu­a­vatko kansalaiset näin räikeää eroa ansio­tur­van ja perus­tur­van välille?

    Min­ul­la on menos­sa kokeilu­na face­bookissa saanko aktivoitua ihmisiä puo­lus­ta­maan sosi­aal­i­tur­vaamme käyt­täen hyväk­si tätä sosi­aal­ista tietotekni­ikan sovel­lu­tus­ta. Perustin sinne Pro sosi­aal­i­tur­va-ryh­män ja kat­son onnis­tuuko sen avul­la keräämään akti­ivisia ihmisiä vaikut­ta­maan sosi­aal­i­tur­van puoles­ta joukol­la. Vas­taa­va ryh­mä on myös perustet­tu puo­lus­ta­maan työvoima­palvelu­ja. Kokeilu on vielä alkume­treil­lä. Perustin ryh­mät vähän ennen lamaa ja laman alka­mi­nen näkyi selvänä piikkinä jäsen­määrän lisään­tymisessä. Saa nähdä voisiko toimia sosi­aal­i­tur­van puo­lus­tamisen suh­teen vähän saman­laiset keinot, kuin mitä esim. Amnesty käyt­tää. On mie­lenki­in­toista nähdä aktivoitu­vatko ihmiset nyt kun sosi­aal­i­tur­va rapautuu.

  15. Toiv­ot­tavasti kir­jaan tulee ainakin yksi luku yrit­täjien sosi­aal­i­tur­vas­ta. Ainakin min­ul­la on “amerikkalainen” sosi­aal­i­tur­va. Mak­san vaku­u­tusy­htiölle yli ton­nin vuodessa vapaae­htoista vaku­u­tus­ta jon­ka pitäisi kor­va­ta sairaspäivät ja sairaalaku­lut. Mak­su on sidot­tu yri­tyk­sen liike­vai­h­toon mut­ta kor­vaus Yel-mak­su­un. Näin kiris­tetään yrit­täjiä mak­samaan vaku­u­tusy­htiölle Yel-mak­sua täysimääräi­sistä tuloista. Oma­l­la kohdal­lani sairaspäivära­ha jää niin pienek­si, ettei alle kymme­nen päivän sairaslo­maa kan­na­ta edes hakea, kos­ka lääkärin­todis­tus ja omavast­tuu­osa työter­veysase­man laskus­ta eivät yli­ty. Sairaspäivära­has­ta osan mak­saa Kela, mut­ta kor­vaus menee tietysti vaku­u­tusy­htiölle. Vaku­u­tusy­htiölle alkaa syn­tyä vuosi­ta­sol­la kulu­ja sairaslomis­tani vas­ta kah­den kuukau­den ylit­tyessä. Esim kah­den vuo­den mak­su­ista vaku­u­tusy­htiö jou­tu­isi luop­umaan vas­ta viiden kuukau­den sairaslomalla.

    Yrit­täjien työt­tömyyskas­san jäsen­mak­su on n. 5% brut­to­tu­loista eli melkein kuukau­den net­topalk­ka. Toimeen­tu­lo­tukea saa vas­ta kun on tehnyt konkurssin tai lopet­tanut ilman tuot­toa yri­tyk­sen­sä ja odotel­lut vero­tuk­sen valmis­tu­mista puoli vuotta.Sama kuin osapäivätöis­sä ole­vaa vaa­dit­taisi­in irti­sanou­tu­maan toimeen­tu­lotuen saamiseksi.

    Oma , liian radikaali, val­tion­talousu­topi­ani olisi sel­l­ainen , jos­sa tiety­ille momenteille olisi varat­tu pros­ent­timäärä val­tion rahoista, siis ei euromäärää. Jos vaik­ka tietyn ihmis­ryh­män asum­is­tu­keen olisi varat­tu 10% tietyn kuukau­den asum­is­tu­ista (joi­hin olisi varat­tu x% val­tion menoista) , sum­ma olisi esim. 10 000 000€ ja hak­i­joi­ta 100 000, olisi asum­is­tu­ki 100€. Kun seu­raavas­sa kuus­sa jaet­tavaa olisi 9 000 000 ja hak­i­joi­ta 105 000, tuki 85€. Näin bud­jetit eivät voisi ylit­tyä tai alit­tua. Samal­la tulisi hal­lit­tu “markki­namekanis­mi” sosi­aal­i­tur­vaan, joka ohjaisi ihmis­ten makrokäyt­täy­tymistä. Ihmis­ten täy­ty­isi myös kan­taa suun­nit­telu­vas­tuu omas­ta taloud­estaan, eikä alis­tua luukutet­tavak­si. Poli­itikko­jen tehtäväk­si jäisi vehnästel­lä pros­ent­te­ja ylös ja alas,tässä sys­tee­mis­sä poli­itikon vaa­timus tietyn osu­u­den nos­tamisek­si pienen­täisi kaikkia mui­ta val­tion meno­ja. Julkisen sek­torin palkatkin oli­si­vat eläväisiä, vasti­neek­si ikuis­es­ta työsuhteesta.

    Salali­it­to­te­o­reetikkona en mal­ta olla kat­so­mat­ta ansiosi­don­naista sosi­aal­i­tur­vaa pank­in­jo­hta­jan näkökul­mas­ta. Ansiosi­don­nainen “muu­tostur­va” on vält­tämätön , jot­ta ihmiset uskaltaisi­vat ottaa ylisu­uria asun­to­lain­o­ja ja ylisu­urille asun­noille vaku­u­tuk­sia, joten itseasi­as­sa SAK pelaa kor­po­raa­tio­talouden pussiin.

    Jokin aika sit­ten Hesaris­sa oli mie­lenki­in­toinen taulukko , jos­sa ver­tailti­in eri Euroopan maid­en ansiosi­don­naisia työt­tömyys­turvia. Suo­mi oli keskikastin ala­puolel­la, lähel­lä ex-itä-Euroopan mai­ta, vas­taa­van bkt:n maat oli­vat huo­mat­tavasti tur­val­lisem­pia. SAK/SDP:n sosi­aal­i­tur­vakartel­li näyt­täisi tuot­ta­van aika huonos­ti hyv­in­voin­tia jäse­nilleen, mut­ta alan vaku­u­tusy­htiöil­lä sen­tään menee hyvin.

  16. Mielestäni hal­li­tus pitäisi pan­na val­takun­nanoikeu­teen, mikäli se aikoo ottaa niin paljon velkaa, kuin on sanonut. Meil­lä voi pitem­män pääl­lä olla edessä entisen Roman­ian tie, joka mak­soi velka­nsa aika kovin konstein.

    Aah ma nau­ran, kuten Bian­ca Castafiore asian ilmaisisi.

    “Olete­taan, että val­tion vel­ka kas­vaisi nykyis­es­tä run­saat 40 mil­jar­dia eli yhteen­sä 100 mil­jardi­in euroon vuon­na 2013. Se olisi edelleen vain noin 50 pros­ent­tia bkt:sta, mikä on pieni luku ver­rat­tuna mui­hin kehit­tyneisi­in mai­hin eikä ylit­täisi Suomes­sa 1990-luvul­la toteu­tunut­ta tasoa. Lisäk­si val­tion vel­ka olisi edelleen pienem­pi kuin työeläk­er­a­has­tot, joten koko julkisen talouden net­tovelkaa ei olisi lainkaan.” (Jaakko Kian­der ja Heik­ki Taimio, HS 30.3.2009)

    Suomes­sa val­tion vel­ka on ollut noin 35–40 pros­ent­tia BKT:stä ja sen on ennustet­tu nou­se­van pahim­mil­laan ehkä jopa sinne 50 pros­ent­ti­in. CIA World Fact­bookin mukaan vas­taa­va pros­ent­tio­su­us on Japanis­sa 170, Ital­ias­sa 104, Sin­ga­pores­sa 96,3, Bel­gias­sa 84,6, Nor­jas­sa 83,1, Sak­sas­sa 64,9, Kanadas­sa 64,2, Ran­skas­sa 63,9, USA:ssa 60,8 ja niin edelleen. Aika mon­en maail­man johta­van teol­lisu­us­maan poli­it­ti­nen johto saadaan siis vetää val­takun­nanoikeu­teen ennen kuin tulee Suomen vuoro. Suomes­sakin luku oli 1990-luvul­la noin 70, millekään ihmeel­liselle “Roman­ian tielle” ei silti joudut­tu ja val­takun­nanoikeu­teen vedet­ti­in vain Kauko Juhantalo.

    “Entisen Roman­ian tiehän” joh­tui juuri suo­ma­laiseen talous­poli­ti­ikkaan syvälle juur­tuneesta hys­teeris­es­tä velan vihaamis­es­ta, jota pidet­täisi­in muiden rikkaiden teol­lisu­us­maid­en talous­poli­ti­ikas­sa aivan mielipuolise­na. Keskoskaapeista vir­rat pois, kos­ka mikään val­tion kansalais­ten koke­ma inhimilli­nen kär­simys ei ole mitään sen vat­saavään­tävän kauheuden rin­nal­la että val­ti­ol­la on velkaa!

    Hal­li­tushan tieten velka­an­tuu uskoen sen tien johta­van nousu­un ja ok-tilanteeseen.

    Ver­rat­en hidaskin talouskasvu riit­täisi siihen, että vel­ka supis­tu­isi vuo­teen 2023 men­nessä 35 pros­ent­ti­in ja vuo­teen 2033 men­nessä 25 pros­ent­ti­in brut­tokansan­tuot­teesta — vaik­ka velkaa ei lyhen­net­täisi lainkaan. Vas­taavasti korkomeno­jen bkt-osu­us pienenisi vähitellen vuo­den 2013 noin 1,5 pros­en­tista 20 vuo­den kulues­sa puoleen eli 0,75 pros­ent­ti­in. Voidaan perustel­lusti väit­tää, että tulevil­la sukupolvil­la on hyvin varaa mak­saa julkisen velan kasvun aiheut­ta­ma vaa­ti­ma­ton lisär­a­site. Hidaskin talouskasvu nos­taa yleistä tulota­soa run­saasti muu­ta­man vuosikymme­nen aikana.” (Kian­der ja Taimio, mt.)

    Heh, kuka tääl­lä onkaan keuhkon­nut viime viikot tekijänoikeuksista… ?

    Ajatuk­si­in ja ideoihin ei ole tek­i­jänoikeut­ta eikä ole koskaan ollutkaan. Kuka tahansa saa esimerkik­si tehdä eloku­van epäsi­is­tistä verkkopaitais­es­ta suo­ma­lais­miehestä ja hänen rikkaas­ta appiukostaan, tai mer­im­iesasu­is­es­ta ankas­ta ja tämän kolmes­ta vel­jen­po­jas­ta. Mut­ta jos eloku­vas­sa käytetään esimerkik­si samo­jen hah­mo­jen nim­iä kuin aiem­min samas­ta aiheesta tehdyis­sä eloku­vis­sa, tek­i­jänoikeut­ta rikotaan.

  17. A: “…Demokra­ti­as­sa val­ta on niil­lä, jot­ka sitä osaa­vat käyt­tää. Se toimii alem­pia luokkia vas­taan rikkaampi­en hyväksi.”

    Noin­han sen pitäisi toimia, mut­ta ei vain toi­mi. Kun kat­soo nytkin tehtyä bud­jet­tiesi­tys­tä, niin köy­hille siel­lä rahaa jae­taan, vaik­ka ker­rankin olisi hyvä syy, lama, kor­ja­ta bud­jetin vinou­tu­mia. Reipas veroas­t­een lasku olisi ensin­näkin talouden kannal­ta toiv­ot­ta­va, toisek­si se paran­taisi elin­ta­sokuopas­sa elävien keskilu­okkaisten suo­ma­lais­ten ase­maa ja kol­man­nek­si se paran­taisi Suomen kil­pailukykyä EU:ssa.

    En usko, että pystymme ylläpitämään pohjo­is­maista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta aikaisem­min tun­netul­la taval­la. Rahat eivät yksinker­tais­es­ti riitä siihen. Toiv­ot­tavasti alasajo on hal­li­tumpi, kuin Uuden-See­lan­nin konkurssi muu­ta­ma vuosi sit­ten. Toisaal­ta byt hei­dän talouten­sa on ter­veel­lä poh­jal­la ja maal­la menee hyvin.

  18. Ode, ollos huo­le­ton, talouden tosi­asi­at valveil­la on!

    Nimit­täin nykyisenkaltaiseen jär­jestelmään ei ole pitem­mäl­lä aikavälil­lä varaa. Keskilu­okkakin köl­lii ihan liikaa lomau­tuk­sil­la ja saa­vat ilmaisia palvelui­ta tuol­ta ja täältä. Val­tio velka­an­tuu sel­l­aista tah­tia, että sen velka­an­tu­misen lopet­ta­mi­nen vaatii sekä raju­ja veronko­ro­tuk­sia että leikkauksia.

    Saa nähdä, ajau­tuuko Suo­mi E‑Amerikan malliseen banaani­val­tiok­ier­teeseen velko­jen­sa kanssa, vai saadaanko velka­u­tu­miskierre ajois­sa katkaistua. Se on jokat­a­pauk­ses­sa selvää, että tule­vaisu­udessa suo­ma­laiset saa­vat opetel­la otta­maan hiukan enem­män vas­tu­u­ta itses­tään, omista toimis­taan ja esimerkik­si opiskeluistaan. 

    Evert the Neverest:
    “Suo­mi on eläkeläisille kova maa – muual­la saa yhtä sun toista helpotusta”

    Jos ei ole rahaa niin sitä ei ole. Eläkeläis­ten aiheut­tamia kulu­ja on aivan pakko leika­ta erinäköisil­lä leikkureil­la, kun muuten niihin ei ole varaa. Tai no, varaa­han olisi, mut­ta eppäil­lä sop­pii että työl­liset eivät suos­tu­isi­vat, että kaik­ki hei­dän työn­sä hedelmät menevät eläkkeisi­in, eläkeläis­ten ter­vey­den­huoltoon ja eläkeläis­ten hoitoon.

    Tavalli­nen teknikko
    “Vain har­voil­la työt­tömik­si jäävil­lä on nyky­isin enää mah­dolisu­us ansai­ta työ­suh­teen­sa pää­tymisen jäl­keen ansiosidonaista.”

    Tuo ei var­masti pidä paikkaansa. Suuri osa irti­san­o­tu­ista on pakkolo­ma­laisia, he hyö­tyvät suuresti ansiosi­don­nais­es­ta. Ei rak­samiehillä ole mitään hätää odotel­lessa laman loppumista. 

    MIva:
    “Ansiosi­don­naiset ovat tiet­ty palkan mukaisia ja sit­ten perus­pvära­hat eivät.”

    Onhan se vähän has­sua kun ne ovat palkan mukaisia, kun ei niitä palkoista mak­se­ta, vaan ihan yhteis­es­tä vero­pus­sukas­ta. Ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van pitäisi olla saman­lainen kuin kasko eli täysin vaku­utet­tu­jen itsen­sä rahoittama. 

    Jore:
    “Ollessani vaal­i­työssä Helsin­gin kaduil­la ja tor­eil­la, yllä­tyin miten paljon tuli jut­tele­maan sel­l­aisia van­hempia ihmisiä, jot­ka ker­toi­vat että ovat tähän astiäänestäneet ja eivät enää äänestä, eivätkä luo­ta poliitikkoihin”

    Sama poruk­ka on luot­tanut poli­itikkoi­hin kul­taisel­la 70-luvul­la, kun rahoi­tus­ta tuli matkalaukuis­sa sekä CIA:lta että KGB:lä, vaalien tulok­sel­la ei ollut merk­i­tys­tä, asioista sovit­ti­in kabi­neteis­sa ja Suomen hal­li­tuk­sen kokoon­pano hyväksytet­ti­in etukä­teen Kremlissä.

  19. “Olen kir­joit­ta­mas­sa kir­jaa sosiaalipolitiikasta.”

    Hieno jut­tu!!

  20. Kiin­nos­tuneena odotan, mihin käytän­nön johtopäätök­si­in Osmo tässä suun­nistau­tuu. Kansalais­tu­loako­han kir­ja lop­ul­ta käsit­telee? Pro­fe­tiani on, että sitä ei tul­la toteut­ta­maan, vaan nyky­istä jär­jestelmää viilataan pikkuhil­jaa samaan suun­taan sovitel­lun työ­markki­nat­uen kaltaisil­la toimil­la. Pide­tään yllä työn­teon arvos­tus­ta mut­ta samal­la tun­nuste­taan, ettei kaikille ole ainakaan kokoaikaista työtä.

  21. Työ­markki­na­jär­jestöt päät­tävät tosi­asi­as­sa sosi­aal­i­tur­van kehit­tämis­es­tä ja suurelta osin myös vero­tuk­ses­ta Suomessa.

    Voi olla tuo­hon suun­taan, “tosi­asi­as­sa” noin ei kuitenkaan ole.

    Työ­markki­na­jär­jestö­jen päämääräkään ei var­maankaan ole sil­lä taval­la sama, että molem­mat pyrk­i­sivät vahvis­ta­maan “keskilu­okkaa” ja heiken­tämään tai sulke­maan ulos “alalu­okkaa”.

    Minä ainakin kuvit­telisin, että työan­ta­ja­jär­jestö­jen ensisi­jainen päämäärä tässä yhtey­dessä on pitää palkkakus­tan­nuk­set alhaal­la. Siinä tapauk­ses­sa sen kan­nat­taa tietysti laa­jen­taa rekry­toin­tipo­h­jaa alalu­okki­in päin. 

    Toinen tavoite on ammat­ti­taitoisen työvoiman saan­ti eikä sekään onnis­tu sosi­aal­ista liikku­vu­ut­ta tieten tah­toen hidastamalla.

    Kol­mas tavoite voi tosin olla varmis­taa eri­laisil­la tur­vaverkoil­la työn­tek­i­jöi­den muu­tosvalmius. Siinä tapauk­ses­sa kan­nat­taa var­maankin sat­sa­ta enem­män kes­ki- kuin alaluokkaan.

    Ammat­tili­itot taas aja­vat jäsen­ten­sä etua toisel­la strate­gial­la eli sel­l­aisel­la, jota Soin­in­vaara yllä kuvailee. 

    Työ­markki­na­jär­jestö­jen arvioin­nis­sa on hiukan kak­sois­stan­dar­d­ia makua sil­loin, kun olete­taan, että ammat­tili­it­to­jen nimeno­maan pitäisi ajaa yleistä, ei jäsen­ten­sä etua. 

    Työ­nan­ta­ja­jär­jestöiltä kukaan ei sel­l­aista oikeas­t­aan odota. Ehkä sel­l­aista vaa­timus­ta pidet­täisi­in epäre­al­is­tise­na tai sit­ten ajatel­laan, että oman edun ajami­nen fir­moissa palvelee näkymätön­tä kät­tä ja sitä kaut­ta yleistä hyvää.

    Kun ker­ran työ­markki­na­jär­jestöille on annet­tu niin paljon val­taa, ehkä niitä pitäisi arvioi­da samoil­la kri­teereil­lä suh­teessa yleiseen etu­un. Sen sijaan niitä ei pidä arvioi­da ikään kuin niil­lä olisi aina samat tavoitteet.

    Muuten olen sitä mieltä, että nykyi­nen kor­po­ra­tivis­mi menet­ti legit­imi­teet­tin­sä siinä vai­heessa, kun syn­tyi mas­satyöt­tömyys ja sitä seu­ran­nut varsin yleinen syräy­tyneisyys plus vielä epä­tyyp­il­liset työ­suh­teet. Sen jäl­keen myös ammat­tili­itot alkoi­vat yhä enem­män ajaa hyväo­sais­ten asi­aa. Kolmikan­ta sen sijaan jatkoi ikään kuin mitään ei olisi tapah­tunut ja koko kansa töis­sä ja vielä vak­i­tu­i­sis­sa työsuhteissa.

  22. “Työ­markki­na­jär­jestöt päät­tävät tosi­asi­as­sa sosi­aal­i­tur­van kehit­tämis­es­tä ja suurelta osin myös vero­tuk­ses­ta Suomessa.”

    Mik­si eduskun­ta suos­tuu tähän? Mitä Sin­nemäen tai Brax­in pitäisi tehdä? Tarvit­taisi­inko vihrei­den ja keskipuoluei­den yhteistyötä?

    Keskiver­toäänestäjäl­lä ei var­maankaan ole selkeää käsi­tys­tä Suomen sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmästä. Ole­tan, että jokin taho halu­aakin sen ole­van juuri näin vaikeaselkoinen.

    Ainakin jonkun pitäisi selit­tää nuo­rille aikuisille, että ker­maiset ansiosi­don­naiset kus­tan­netaan osit­tain hei­dän veroeu­rois­taan, eikä pelkästään kas­so­jen jäsenmaksuista.

  23. “Ainakin min­un silmään on näyt­tänyt jo pitkään siltä, että perustyöt­tömyys­tur­va + asum­is­tu­ki + toimeen­tu­lo­tu­ki yhteen­sä alkaa olla lähel­lä keskimääräistä ansiosi­don­naisen määrää.”

    Ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va on keskimäärin 810 euroa ja perus­tur­va 527 euroa.
    Käytän­nössä nuo lisä­tur­vat, Asum­is­tu­ki, toimeen­tu­lo­tu­ki, tasoit­ta­vat eron aika pieneksi
    Sama kos­kee eläkkeitä, kansaneläke on 530 ja kek­simääräi­nen työeläke 1200 euroa, mut­ta taaskin nuo muut tuet tasoit­tavt tilannetta.
    Itse asi­as­sa tuo ero on pienen­tynyt eikä suuren­tunut ainakin työt­tömyys­tur­van osalta

  24. “Työ­markki­na­jär­jestöt päät­tävät tosi­asi­as­sa sosi­aal­i­tur­van kehit­tämis­es­tä ja suurelta osin myös vero­tuk­ses­ta Suomes­sa. Niiltä ei ole herunut perus­tur­valle mitään”

    Työ­markki­na­jär­jestöt eivät sopi­neet ruuan alvin alen­tamis­es­ta vaan kyl­lä se oli hal­li­tus joka rus­tasi ratkaisun: Taiteel­lis­es­ta vaikutel­mas­ta se saa 9+ mut­ta sosi­aal­isu­ud­es­ta 1- . Lop­putule­ma on, että rahaa kyl­läö on ja sitä käytetään, mut­ta miten ‚se on eri asia

    1. Oletko var­ma, että päätös tuli työ­markki­na­jär­jestöille yllä­tyk­senä. Minäpä luulen, että ne ovat siu­nan­neet alv:n koro­tuk­sen 25 pros­ent­ti­in asti. Ruuan alv oli kepun sooloilu.

  25. Sylvesteri: Saa nähdä, ajau­tuuko Suo­mi E‑Amerikan malliseen banaani­val­tiok­ier­teeseen velko­jen­sa kanssa, vai saadaanko velka­u­tu­miskierre ajois­sa katkaistua.

    Voi hyvä luoja.

    Esimerkik­si Nor­jan ja Bel­gian val­tion­ve­lan BKT-osu­us on Suomeen ver­rat­tuna kaksinker­tainen. Ovatko Nor­ja ja Bel­gia banaanivaltioita?

    Esimerkik­si Sak­san, Ran­skan, Kanadan ja Itä­val­lan val­tion­ve­lan BKT-osu­us on Suomeen ver­rat­tuna puoli­tois­tak­er­tainen. Ovatko Sak­sa, Ran­s­ka, Kana­da ja Itä­val­ta banaanivaltioita?

    Kat­so­taan­pa samal­la myös joidenkin yleis­es­ti ns. banaani­val­tioik­si luon­nehdit­tu­jen Etelä-Amerikan val­tioiden val­tion­ve­lan osu­ut­ta BKT:stä: Bolivia 46,3; El Sal­vador 37,3; Ecuador 33,1; Peru 29,2; Hon­duras 24,1; Guatemala 20,9; Venezuela 19,3. Täl­lä mit­ta­pu­ul­la siis esimerkik­si Sak­sa (64,9) on 2,7 ker­taa pahempi banaani­val­tio kuin koko maail­man stereo­tyyp­pisim­mäk­si banaani­val­tiok­si usein miel­let­ty Hon­duras. Nor­ja (83,1) ja Bel­gia (84,6) ovat kumpikin 3,5 ker­taa pahempia banaani­val­tioi­ta kuin Honduras.

    Se siitä banaani­val­tiok­ier­teeseen ajautumisesta.

    Mää vai?: Työ­markki­na­jär­jestö­jen arvioin­nis­sa on hiukan kak­sois­stan­dar­d­ia makua sil­loin, kun olete­taan, että ammat­tili­it­to­jen nimeno­maan pitäisi ajaa yleistä, ei jäsen­ten­sä etua. Työ­nan­ta­ja­jär­jestöiltä kukaan ei sel­l­aista oikeas­t­aan odota. — - Kun ker­ran työ­markki­na­jär­jestöille on annet­tu niin paljon val­taa, ehkä niitä pitäisi arvioi­da samoil­la kri­teereil­lä suh­teessa yleiseen etu­un. Sen sijaan niitä ei pidä arvioi­da ikään kuin niil­lä olisi aina samat tavoitteet.

    Kor­po­raa­tiot ajakoot mitä aja­vat — mut­ta Suomen poli­it­tisen kult­tuurin kum­malli­nen kansalli­nen erikoisu­us on se, että virkamieskun­nalle, esimerkik­si nyt min­is­ter­iöis­sä, ei esitetä minkään­laista vaa­timus­ta neu­traal­i­ud­es­ta eri kor­po­raa­tioiden suh­teen. Virkami­esten vaa­di­taan ole­van yhtä suures­sa määrin kor­rup­toi­tu­mat­to­mia suh­teessa sekä elinkei­noelämään että ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keeseen. Sen sijaan Suomes­sa on erik­seen aina ja kaikkial­la SAK:n pus­si­in pelaa­vat virkamiehet, aina ja kaikkial­la MTK:n pus­si­in pelaa­vat virkamiehet sekä aina ja kaikkial­la EK:n pus­si­in pelaa­vat virkamiehet. Poli­ti­ikan valmis­telu on sit­ten pitkälti näi­den ryh­mit­tymien välistä keskinäistä kampi­tus- ja val­tapeliä ja kort­tien katsomista.

    Nor­maaleis­sa, polit­tiselta kult­tuuril­taan ter­veis­sä Län­si-Euroopan mais­sa virkamiehet miel­letään ero­tuo­mareik­si, joiden ilmi­selvänä tehtävänä on nimeno­maan sovitel­la parhaansa mukaan yhteiskun­nan eri sek­to­rien välisiä etur­i­s­tiri­ito­ja esimerkik­si kamp­pailuis­sa taloudel­lis­ten resurssien jaos­ta. Suomes­sa virkamiehet sen sijaan miel­letään pikem­minkin näi­den yhteiskun­nan eri sek­to­rien tah­dot­tomik­si etäis­päät­teik­si val­tiokoneis­ton sisäl­lä. Eikä tässä nähdä mitään epäter­vet­tä tai epänormaalia.

  26. Mitä tapah­tu­isi jos ter­veyskeskuk­set ottaisi­vat käyt­töön “jonon ohi­tus maksun”.

    Yhtään use­ampi käyt­täjä ei tulisi palvelu­jen käyt­täjäk­si, mut­ta uut­ta rahaa vir­taisi ter­veyskeskuk­sen käyttöön.

  27. “Oletko var­ma, että päätös tuli työ­markki­na­jär­jestöille yllä­tyk­senä. Minäpä luulen, että ne ovat siu­nan­neet alv:n koro­tuk­sen 25 pros­ent­ti­in asti. Ruuan alv oli kepun sooloilu.”

    Onko meil­lä siir­ryt­ty piilo­tupoon eli nyt tupo
    solmi­taan kabi­neteis­sa, ennen siitä vuoti edes jotain julkisuuteen ?

  28. Mihin Uschanov mah­taa perus­taa käsi­tyk­sen­sä virkami­esten etäis­päät­teisyy­destä etu­jär­jestö­jen suh­teen? Onko tilanne todel­la noin kamala? Esimerkik­si min­is­ter­iössä lojali­teet­ti on kai tyyp­il­lis­es­ti kah­den­laista: kul­loinenkin min­is­teri ja oman organ­isaa­tion virkamiesjo­hto. Ammat­tili­itot jne. ehkä lymyävät jos­sain siel­lä taustal­la, mut­ta eivät ne ymmärtääk­seni ark­ista touhua määräile.

  29. Tom­mi Uschanov:“Eikä tässä nähdä mitään epäter­vet­tä tai epänormaalia.”

    Niin… jos virkamiehillä on val­taa, niin he ovat kor­rup­toitavis­sa ja virkamiehen tehtävi­in hakeu­tuu ihmiset, jot­ka halu­a­vat käyt­tää val­taa tai halu­a­vat myy­dä sitä. Se, että jos­sain muual­la ei halu­ta nähdä virkamiehiä taval­lisi­na kan­nus­timi­in reagoiv­ina ihmis­inä, ei ole mis­sään nimessä syy vetää tämä savu­ver­ho myös Suomes­sa silmien eteen. (En muuten usko, että ihmiset oli­si­vat noin eri­laisia, että Suomes­sa tämä virkami­esten kor­rup­toituneisu­us ymmär­ret­täisi­in jotenkin merkit­tävästi parem­min kuin muualla.)

  30. Val­ti­ol­la ei pitäisi olla mitään tekemistä ansiosi­don­naisen tur­van kanssa. On huu­ta­va vääryys, että työttömyys“vakuutus“maksut kat­ta­vat vain noin 5 pros­ent­tia jär­jestelmän kuluista, mut­ta ovat edel­ly­tys tuoen saamiselle.

  31. Hesarin (30.8) mukaan pääkaupunkiseudun kun­tien ter­veys­menot kas­va­vat. Mut­ta mitä ter­veys­meno­ja ne kun­tien kulut oikein ovat? Käsit­tääk­seni niistä puut­tuvat työter­veyshuol­lon menot, eri­laiset kelan mak­samat kor­vauk­set sekä myös yksi­ty­is­ten ihmis­ten itse mak­samat ter­veysmak­sut (vai puuttuvatko?).

    Pitäisi lähteä kokon­aisu­ud­es­ta liik­keelle, eikä voiv­otel­la vain jonkun hämäräk­si jäävän ihmis­ryh­män epämääräisiä osaku­lu­ja. Kun näin ajat­telee asi­aa, niin nykyi­nen kokon­aisu­u­den pilkkomi­nen ja osaop­ti­moin­ti haisee hölmöläis­ten puuhastelul­ta, jos­ta ei kukaan enää ota mitään selkoa.

    Itse selvitin pari vuot­ta sit­ten van­hus­ten koti­palvelu­jen markki­noi­ta Suomes­sa. Tarkoituk­se­nani oli laskea koko toimin­nan kokon­aisvolyymin arvo. Kyselin tilas­tokeskuk­ses­ta asi­aa hoitaval­ta henkilöltä luku­ja, jois­sa olisi otet­tu huomioon myös se, että koti­palvelu­jen asi­akkaat mak­sa­vat itse osan koti­palvelun kus­tan­nuk­sista. Sain vas­tauk­sen, että kun­nat tilas­toi­vat tulo­ja ja kus­tan­nuk­sia eri taval­la, toiset brut­tomääräis­es­ti ja toiset net­tomääris­es­ti, jon­ka joh­dos­ta ei ollut mah­dol­lista selvit­tää, miten paljon Suomes­sa tar­jot­tu­jen koti­palvelu­jen kokon­aisvolyy­mi eurois­sa todel­la on. Tilanne osoit­ti sen, ettei hom­ma ollut kenel­läkään han­skas­sa. Poli­itikot pyörit­tävät kaiken­laisia luku­ja, mut­ta eivät itsekään ymmärtäneet tai tien­neet, mitä luku­ja ne ovat.

    Oliko­han nuo hesaris­sa maini­tut kun­tien ter­veys­menot kun­tien brut­tomeno­ja vai net­tomeno­ja, joista on vähen­net­ty asikas­mak­sut pois? Se ei selvin­nyt jutus­ta, eivätkä haas­tatel­lut johta­jatkaan asi­aa tarkentaneet.

    Mitähän yri­tys­maail­mas­sa tapah­tu­isi, jos tulot ja menot sekotet­taisi­in samal­la taval­la kuin kunnissa?

  32. Suomes­sa syr­jäyt­tämi­nen alkaa jo varhain , koulus­sa vaikea oppi­las pis­tetään sivu­un istu­maan, perusk­oulun jäl­keen ei kaikille edes löy­dy opiskelupaikkaa.
    Armei­ja on hyvä kuvaa­ja syr­jäytet­ty­jen määrästä:
    Vielä 70-luvul­la 98 % ikälu­okan pojista kävi armei­jan, nyt enää 85 %. Siis 15 % ikälu­okas­ta on yhteiskun­na mielestä jo sel­l­aisia etteivät edes kel­paa ilmaisik­si miinanpolkijoiksi.
    Ja kun ihmis­ten tieto­ja voi siirtää vira­nomaisil­ta toisille yhä laa­jem­min niin syn­tyy rek­isteri kehäraakeista

  33. Tom­mi Uschanov:
    90-luvun lamas­sa Suo­mi melkein ajau­tua hol­houk­seen kun ei meinan­nut saa­da rahoi­tus­ta tarpeek­si. Oletko sitä mieltä, että kaik­ki taloudessa on muut­tunut niistä ajoista, ja mitään täl­laista ei voi enää koskaan tapah­tua? Muis­taak­seni vähän saman­ta­paista puhet­ta kuul­ti­in ennen nyky­istäkin kv-pankkikri­isiä, eli että kaik­ki taloudessa on taas toisin kuin aikaisem­min, pelataan uusil­la säännöillä.

    Luon­nol­lis­es­ti rikkail­la mail­la on varaa velka­an­tua paljon pidem­mälle kuin banaani­val­tioil­la. Kuitenkin myös rikkaiden maid­en velko­jen mak­sukyvyl­lä on ole­mas­sa kat­to, joka aivan taa­tusti tulee jos­sain vai­heessa vas­taan, mikäli velka­an­tu­mi­nen jatkuu hal­lit­se­mat­tomana ja velan määrä BKT:sta jatkaa kokoa­jan kiipimistään.

    Esimerkik­si USA:n vai­h­to­taseen ja bud­jetin kak­soisal­i­jäämä kasvoi ennä­tyk­sel­lisen suurek­si ja kesti ennä­tyk­sel­lisen pitkään, ennenkuin siitä alkoi todel­la tule­maan ongelmia. Rikkail­la mail­la on var­masti saman­lainen tilanne velka­an­tu­misen kanssa, ne voivat velka­an­tua todel­la pitkään ja kovasti, ennenkuin siitä alkaa tul­la todel­lisia, näkyviä ongelmia. Sit­ten kun sijoit­ta­jien luot­ta­mus lop­puu, se loppuu. 

    Uskon kyl­lä että Suo­mi saa velka­an­tu­misen hallintaan, mut­ta se tarkoit­taa taas matoku­uria ja van­ho­jen rak­en­tei­den uus­in­tamista. Sitä ei tehty nousukaudel­la, siis­pä se tehdään pakon edessä itkien keskel­lä velka­kri­isiä. Van­hoil­la saplu­unoil­la jatkami­nen kun tarkoit­taa tuo­ta banaani­val­tioiden tietä. 

    Mik­si otin puheek­si banaani­val­tiot? Sik­si, kun use­at E‑Amerikan maat oli­vat toisen maail­man­so­dan jäl­keen maail­man rikkaimpia. Sen jäl­keen ne moka­si­vat ihan itse talouten­sa hoi­dos­sa ja nykyään siel­lä ei enää ollakaan niin rikkai­ta. Toisin sanoen rikkaudet voivat hai­h­tua ilmaan tai ehkä pikem­minkin rikkaatkin maat voivat jäädä polke­maan paikoilleen, jol­loin aiko­jen kulues­sa muut aja­vat ohitse.

  34. Liian van­ha, armei­ja on surkea syr­jäy­tymisindikaat­tori, koska

    - 1970-luvun jäl­keen sivarista on tul­lut sekä lain­säädän­nöl­lis­es­ti että kult­tuuris­es­ti hyväksytympi

    - Armei­ja ei tarvitse kuin osan ikälu­okas­ta, oikeasti var­maan kol­man­nek­sen. Se ei ker­ro syr­jäy­tymis­es­tä tai syr­jäyt­tämis­es­tä vaan siitä että soti­laste­knolo­gia kehittyy.

  35. Sivarei­den määrä ei ole kasvus­sa, hylkypros­ent­ti on

    Meil­lä on yleinne asevelvol­lisu­us, joka ei anna mah­dol­li­iu­ut­ta syr­jäyt­tää sil­lä perusteella.
    Armei­jan pitää kehit­tää jokin henkilöön liit­tyvä ongel­ma hylkäykseen.
    Näitä armei­jan hylkyti­eto­ja levitetään jatku­vasti yhä laa­jem­malle, joten armei­jan tekemä hylkymerk­in­tä tuhoaa koko loppuelämän

    Teknolo­gia kehit­tyy muil­lakin aloil­la ja johtaa samaan lop­putule­maan. Ihmisiä luokitel­laan ja ker­ran raakat­tu on lop­puelämän raakattu

  36. 90-luvun lamas­sa Suo­mi melkein ajau­tua hol­houk­seen kun ei meinan­nut saa­da rahoi­tus­ta tarpeeksi.

    Höp­sistä.

    Suomen 90-luvun talous­poli­it­tis­es­ta keskustelus­ta tehdyis­sä ana­lyy­seis­sä — sekä aikalais­ana­lyy­seis­sä että jälkikä­teen tehdyis­sä his­to­ri­al­li­sis­sa ana­lyy­seis­sä — on varsin veden­pitävästi argu­men­toitu, että Suomen ulko­mais­ten lainan­ot­toedel­ly­tys­ten väitet­tyä heikkout­ta drama­ti­soiti­in ja paisutelti­in täy­del­lisi­in tolkut­to­muuk­si­in, kos­ka täl­lä drama­ti­soin­nil­la ja paisut­telul­la oli siihen syyl­listynei­den taho­jen omien poli­it­tis­ten intressien kannal­ta tarkoituk­sen­mukaisia seu­rauk­sia. Tietenkään lainaa ei olisi voin­ut ottaa lisää lainkaan lop­ut­tomi­in, mut­ta sitä olisi sekä saanut ottaa että voin­ut ottaa merkit­tävästi enem­män kuin otettiin.

    Esimerkik­si Ruotsin por­var­i­hal­li­tuk­sen velan­ot­toa par­jat­ti­in kauhis­tuneen tuo­h­tu­muk­sen val­las­sa täysin mielipuolisek­si tuhon tiek­si ja kaik­ki nämä samat Ceaus­es­cun Roma­ni­at ja Etelä-Amerikan banaani­val­tiot vyöry­tet­ti­in kauhugal­le­ri­ana esi­in väit­täen Ruotsin ole­van koh­ta samas­sa jamas­sa. Varsin yleis­es­ti ennustet­ti­in, että Ruotsin val­tion­vel­ka kas­vaisi jopa 140 pros­ent­ti­in BKT:stä. Todel­lisu­udessa sen huip­pu kävi het­kel­lis­es­ti suun­nilleen siinä samas­sa 70 pros­en­tis­sa kuin Suomen tapauk­ses­sa, vain noin viiden pros­ent­tiyk­sikön erol­la Suomeen, ja velan lyhen­tämi­nen laman pää­tyt­tyä on sekin käynyt Ruot­sil­ta yhtä sut­jakkaasti kuin Suomelta.

    Tämä tulk­in­ta lainan­ot­toedel­ly­tys­ten heikkouden liioit­telus­ta läpinäkyvistä poli­it­ti­sista syistä esitet­ti­in tuoreeltaan esimerkik­si Juk­ka Pekkarisen (nykyisen VVM:n kansan­talousosas­ton johta­jan) ja Juhana Var­ti­aisen Suomen talous­poli­ti­ikan pitkä lin­ja ‑teok­sen vuo­den 1995 pain­ok­ses­sa, joka on vielä tänäkin päivänä usei­den Suomen yliopis­to­jen kansan­talousti­eteen oppikir­jana. En ole kuul­lut, että kukaan olisi sitä kansan­talousti­eteel­lis­es­ti kun­ni­al­lisel­la taval­la tähän men­nessä kumonnut.

    Mik­si otin puheek­si banaani­val­tiot? Sik­si, kun use­at E‑Amerikan maat oli­vat toisen maail­man­so­dan jäl­keen maail­man rikkaimpia.

    Useim­mat niistä eivät koskaan koko his­to­ri­ansa aikana ole kuu­luneet maail­man rikkaimpi­in. Lähin­nä joku Argen­ti­ina, Brasil­ia ja pari muu­ta isom­paa maa­ta oli­vat jos­sain viime vuo­sisadan vai­heessa merkit­tävästi parem­mas­sa taloudel­lises­sa tilas­sa kuin nykyään. Mut­ta nämä isot maat eivät edes ole niitä, mitä ns. banaani­val­tion käsit­teel­lä yleen­sä on ymmär­ret­ty tarkoitettavan.

    Esimerkik­si min­is­ter­iössä lojali­teet­ti on kai tyyp­il­lis­es­ti kah­den­laista: kul­loinenkin min­is­teri ja oman organ­isaa­tion virkamiesjo­hto. Ammat­tili­itot jne. ehkä lymyävät jos­sain siel­lä taustal­la, mut­ta eivät ne ymmärtääk­seni ark­ista touhua määräile.

    No, eivät nyt tietenkään suo­raan, mut­ta mon­en väli­por­taan kaut­ta. Lojali­teet­ti min­is­ter­iä kohtaan on ratkai­se­va. Mut­ta jos esimerkik­si työmin­is­ter­iö miel­letään ilmi­selvästi vasem­mis­ton min­is­ter­iök­si tai maat­alous­min­is­ter­iö kepun min­is­ter­iök­si, niin niiden koko toim­intakult­tuuri urautuu lop­ul­ta niin, että min­is­ter­iöt ajau­tu­vat tekemään vasem­mis­to­laista sak:njatkepolitiikkaa tai kepu­laista mtk:njatkepolitiikkaa yhtä ole­tusar­vois­es­ti jopa sil­loin, kun vasem­mis­to tai kepu on oppo­si­tios­sa ja min­is­teri joudu­taan sik­si otta­maan jostain muual­ta poli­it­tis­es­ta kentästä.

    Niin… jos virkamiehillä on val­taa, niin he ovat kor­rup­toitavis­sa ja virkamiehen tehtävi­in hakeu­tuu ihmiset, jot­ka halu­a­vat käyt­tää val­taa tai halu­a­vat myy­dä sitä.

    Van­ha myyt­ti val­lan­hi­moist­en ihmis­ten hakeu­tu­mis­es­ta virkamiehik­si on kyl­läkin kumot­tu monel­la eri metodolo­gial­la tehdyl­lä tutkimuk­sel­la jo luke­mat­to­mia ker­to­ja. Asi­as­ta kiin­nos­tuneille voin suositel­la esimerkik­si Steven Kel­manin kir­jaa Mak­ing Pub­lic Pol­i­cy (1987); Leif Lewinin teosta Self-Inter­est and Pub­lic Inter­est in West­ern Pol­i­tics (1991), eri­tyis­es­ti sen neljät­tä lukua; tai André Blais’n ja Stéphane Dion­in toimit­ta­maa artikke­likokoel­maa The Bud­get-Max­i­miz­ing Bureau­crat (1991), joka on omis­tet­tu kokon­aan tämän myytin kri­it­tiselle yhteiskun­tati­eteel­liselle tarkastelulle.

    Totu­us asi­as­ta on paljon kiehto­vampi ja haas­teel­lisem­pi: virkamiehet ovat yleen­sä hyvää­tarkoit­tavia ide­al­is­te­ja, jot­ka aivan aidosti ja vil­pit­tömästi koke­vat edis­tävän­sä yleistä etua aja­mal­la aina ja kaikessa sen-ja-sen etu­ryh­mit­tymän eri­tyise­tu­ja. Jos tämä miel­letään ongel­mak­si, se vaatii ratkaisemisek­seen kokon­aan toisen­laista suh­tau­tu­mistapaa kuin virkami­esten moral­isoi­va leimaami­nen turmeltuneik­si vallantavoittelijoiksi.

  37. “Alalu­okan eristämi­nen hyv­in­voin­ti­val­tion ulkop­uolelle on hidas pros­es­si, jota ei huo­maa, muta kymme­nessä vuodessa muu­tos on iso. Tämä tie johtaa kohti yhteiskun­nan ulkop­uolelle ajau­tunut­ta ryysyköyhälistöä.”

    Tuo on kyl­lä vain vasem­mis­ton ja keskilu­okan illu­u­sio, että jokin “keskilu­ok­ka” voi pidem­män päälle olla ole­mas­sa ryysyköy­hälistön ohes­sa. Ryysyköy­hälistö ain­oas­taan ajaa palkkata­son yhä alem­mak­si ja finanssipääo­ma tämän seu­rauk­se­na vain monop­o­lisoituu. Tulok­se­na on jonkin­lainen Brasil­ian-malli, mis­sä suurin osa väestöstä on ryysyköy­hälistöä ja sen vastapain­ona pieni eli­it­ti ja kur­ja kansantalous.

  38. Tom­mi Uschanov:“virkamiehet ovat yleen­sä hyvää­tarkoit­tavia ide­al­is­te­ja, jot­ka aivan aidosti ja vil­pit­tömästi koke­vat edis­tävän­sä yleistä etua aja­mal­la aina ja kaikessa sen-ja-sen etu­ryh­mit­tymän erityisetuja.”

    Tämä ei todel­lakaan vaa­di kokon­aan toisen­laista suh­tau­tu­mistapaa… On ihan sama minkä moti­ivin aja­mana virkamies haalii lisää val­taa. Ongel­ma on nimen omaan se val­ta ja se, että virkamies voi käyt­tää sitä mie­len­sä mukaan joko edis­tämään omaa taloudel­lista hyv­in­voin­ti­aan tai aja­maan mui­ta tavoit­teitaan, jot­ka voivat olla altru­is­tisia tai sit­ten eivät.

    Ongel­ma on val­lan siir­tymi­nen pois sieltä mis­sä se on yhdis­tynyt vastuuseen.

  39. “2000-luvun inno­vaa­tio on ollut jakaa myös peruster­vey­den­huolto kah­tia alalu­okan ter­veyskeskuk­si­in ja keskilu­okan työter­veyshuoltoon. Se sinetöi kansan kahtiajaon.”

    2000 jäl­keen työter­veyshuoltokin on jaet­tu kah­teen kasti­in: Johta­jat ja duunarit.
    Duunarei­den työter­veyshuoltoa kaven­netaan vuosit­tain ja panos siir­tyy johdon hoitamiseen.
    Nykyään työter­veyslääkärin on saata­va pie­nillekin lisä­tutkimuk­sille sopimus­vas­ta­van hyväksyntä.
    Ja jollei sitä tule niin poti­las osoite­taan ter­veyskeskuk­seen jatko­hoitoon .Nykyään poti­las joutuu pomp­pi­maan työter­veysase­man ja terkkarin väliä eikä kumpikaan ota vas­tu­u­ta potilaasta

    Samoin määräaikaistarkatuk­sia on vähen­nt­ty duunareil­ta ja niiden sisältöä on supis­tet­tu esim vielä 2000 luvun alus­sa min­su­ta tutkit­ti­in etu­rauha­nen ja laa­ja verenkuva,viimeksi enää pieni verenkuva.

  40. Esi­tit O., että yhteiskun­ta on jakau­tu­mas­sa kah­teen (kolmeen) entistä selkeäm­pään luokkaan. Toisaal­ta ovat rikkaat pääo­mat­u­loil­la, perin­nöil­lä ja korkeil­la ansioil­la ym. elävät (oma tulk­in­ta). Sit­ten on keskilu­ok­ka, joil­la on työter­veyshuolto ja tur­vana työt­tömyy­teen ansio­tur­va. Alalu­okkaan kuu­luvil­la on kun­nal­liset ter­veyskeskuk­set ja paikallaan pysyvä perus­tur­va. Ole­tuk­se­na on, että alalu­okkainen tekee pätkätöitä, on työtön tai muuten pois­sa ’täyspäiväisiltä’ työ­markki­noil­ta. Ole­tuk­se­na on myös, että liike alalu­okan ja keskilu­okan välil­lä hidas­tuu, toisaal­ta sekä lyhyel­lä tähtäimel­lä, että sukupolvis­es­ti. Työt­tömän lap­sista tulee hel­posti työt­tömiä, päi­hdeon­gel­maisen päihdeongelmaisia.

    Maamme väestöstä n. 6,5 % sai toimeen­tu­lo­tukea 2008 (määrä kasvus­sa), osa lyhy­taikaises­ti, osa pitkään. Hei­dän kohdal­laan ’leikkuri’ vie kaiken ylimääräisen tulon. Pätkä­työt tekevät byrokra­ti­as­ta mon­imutkaisen ja talouden­hoidon ennakoin­nista vaikeaa. Alko­holiri­ip­pu­vu­us esi­in­tyy Suomes­sa n. 7,5 – 8,0 %:lla väestöstä, tämän lisäk­si on suurku­lut­ta­jia lasku­tavas­ta riip­puen 10–20 % väestöstä. Työt­tömyysaste oli heinäku­us­sa 2009 7,7 %, osa pitkäaikaistyöt­tömiä. Sit­ten ovat tietysti työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vat ja muut pien­i­t­u­loiset sekä eri tavoin mie­len­ter­veysongel­maiset. Jos nämä käyvät paljolti yksi­in, on siinä n. 9 — 12 %:n alalu­ok­ka, joka on jämähtänyt asemi­in­sa eikä sieltä hevin nouse. Monil­la pien­i­t­u­loisil­la eläkeläisil­lä, joil­la ei (esimerkik­si mie­len­ter­veysongel­man takia) paljon työ­tu­lo­ja ole ollut, ase­ma on niin tiukas­sa, että edes sat­un­naisia tulo­ja ei saa mis­tään han­ki­tuk­si. Nämä n. 10 % (+) ovat siis todel­la syr­jäy­tyneitä (huono sana). Toimeen­tu­lo­tuk­ilo­ukku vie lisä­tu­lot, päi­hdeon­gel­ma estää nousun ja sukupolvi­nen ketju vahvis­taa asemaa. 

    Jos ylälu­okkaa on myös noin 10 %, jää keskilu­okkaan n. 60–70 % (-10–20% opiske­li­jat ym.)? Kenet vielä ’laskemme’ alalu­okkaan? Opiske­li­jat eivät sinne lähtöko­htais­es­ti kuu­lu, vaik­ka köy­hiä ovatkin. En luk­isi sinne myöskään suur­ta osaa nyky­i­sistä eläkeläi­sistä, hei­dän lähtöko­htansa on vähän toinen (mak­se­tut asun­not ym.). 

    Sosi­ologi­na kysymys luok­ista on aivan keskeinen (luokan käsite). Mut­ta sen pitää kyetä selit­tämään jotain olen­naista yhteiskun­nas­ta ja luokkien kri­tee­rien pitää perus­tua johonkin keskeiseen yhteiskun­nal­liseen muut­tu­jaan. Voiko val­tion vero- ja tukipolitíik­ka olla täl­lainen muut­tu­ja? Mielestäni ei. Jonkin olen­naisen perässä olet mut­ta eri­ar­voisu­u­den semen­toi­tu­mi­nen ja luokka­teo­ria ovat kuitenkin vielä eri asioi­ta. Ja jos luok­ista puhutaan, niiden koot oli­si­vat kiin­nos­tavia. Elääkö alalu­ok­ka (?) keskilu­okan (yli 50%) dik­tatu­uris­sa (tähänkö demokra­tia johtaa).

    Mut­ta ovatko rikkaat silti tyy­tyväisiä ase­maansa ja pien­i­t­u­loiset onnet­to­mia? Tämän­hän ei tietysti ole luokka­teo­ri­aa mut­ta Vau­raus ja onni olisi myös yhden pohdin­nan aihe.

  41. Suomes­ta on tul­lut taas luokkay­hteiskun­ta, se on selvää. Hyvä on kuitenkin muis­taa, että viimeisin sosi­aal­i­tur­va eli toimeen­tu­lo­tu­ki on edelleen sil­lä tasol­la, että sil­lä elää reaalis­es­ti erit­täin mukavasti. Eri asia on tietysti se, ettei sil­lä lyhen­nel­lä asun­to­lain­o­ja niinkuin ansiosidonnaisella. 

    Itseäni huolestut­taa perus­tur­val­la eläviä enem­män hei­dän lapsen­sa. Kyseis­ten las­ten elämä ei paljon parane jos hei­dän van­hem­milleen syy­de­tään vielä enem­män rahaa, kos­ka ongel­mat ovat muual­la kuin taloudel­lises­sa toimeen­tu­los­sa. Täs­mä­toimia tarvi­taan las­ten­suo­jelu­un siis. Perus­tur­val­la elävät per­heet edus­ta­vat usein myös sosi­aal­ista ja kult­tuurista alalu­okkaa, mikä on lap­sille paljon ikäväm­pää kuin suh­teelli­nen taloudelli­nen niukku­us, eläm­me­hän suun­nat­tomas­sa yltäkyl­läisyy­dessä kaikki.

    Vam­mais­ten oikeuk­sis­sa on myös paljon paran­net­tavaa, mut­ta rank­in­ta roo­lia tässä yhteiskun­nas­sa toteut­taa silti niiden alko­holistien joukko, joista suurel­la osal­la on mieli­sairauk­sia ja jot­ka asu­vat kadul­la tai mis­sä sat­tuu. Niitä ihmisiä pitää aut­taa jos oikeasti halu­aa vähen­tää sosi­aal­ista kär­simys­tä. Se olisi val­tavasti eet­tisem­pää kuin perus­tur­van kas­vat­ta­mi­nen. Ainakin jos ajatel­laan, että eet­tistä on vähen­tää sen kär­simys­tä, joka kär­sii eniten.

    Alle 25–30-vuotiailta ter­veiltä nuo­ril­ta pitäisi mielestäni kokon­aan lakkaut­taa toimeen­tu­lo­tu­ki. Ne rahat voisi käyt­tää siihen, että hei­dän työl­listämis­es­tään tehtäisi­in hal­paa. Lisäk­si hei­hin voitaisi­in kohden­taa mon­en­laisia täs­mä­toimia. Sosi­aal­i­tur­va pas­sivoit­taa nuo­ria ja tuot­taa heille pitkäl­lä aikavälil­lä vain kär­simys­tä. Ruokaa tietysti kaikille pitäisi jotenkin jär­jestää ja kat­tokin pään päälle, mut­ta ei rahaa omaan käyttöön.

  42. eggo: “Hyvä on kuitenkin muis­taa, että viimeisin sosi­aal­i­tur­va eli toimeen­tu­lo­tu­ki on edelleen sil­lä tasol­la, että sil­lä elää reaalis­es­ti erit­täin mukavasti. Eri asia on tietysti se, ettei sil­lä lyhen­nel­lä asun­to­lain­o­ja niinkuin ansiosidonnaisella.”

    Kaik­ki on kovin suh­teel­lista. Har­va toimeen­tu­lotuen saa­ja on tois­taisek­si jätet­ty täysin heit­teille tai nälkäkuole­man par­taalle. Siis erit­täin mukavaa elämää?

    Absolu­ut­tis­takin köy­hyyt­tä Suomes­ta kuitenkin löy­tyy ja laman jälk­i­lasku­jen mak­samisen jäl­keen ‑5–10 vuo­den kulut­tua — ilmiöstä tullee yhä arkipäiväisem­pi. Ryysyköy­hälistön muotou­tu­misen taustal­la on mm. se, että yhä use­am­malle viime­si­jaisin sosi­aal­i­tur­va on jo nyt jotain muu­ta kuin toimeen­tu­lo­tu­ki. Toimeen­tu­lotuen myön­tämiseen liit­tyvät nöyryyt­tävät ja “aktivoivat” käytän­nöt aja­vat ihmisiä hake­maan apua esim. kirkon diako­ni­atyön­tek­i­jöiltä ja kaup­po­jen roskiksista. 

    Pere­hdy­tys­tä huono-osaisimpi­en arkeen löy­tyy kir­jas­ta “Viimeisel­lä luukul­la. Tutkimus viime­si­jaisen sosi­aal­i­tur­van aukoista ja diako­ni­atyön kohden­tu­mis­es­ta.” (Toim. Eli­na Jun­tunen et al., 2006) sekä kir­jas­ta “Arkipäivän koke­muk­sia köy­hyy­destä” (Toim. Anna-Maria Iso­la et al., 2007). Kan­nat­taa tutustua!

  43. Osmo totu­us keskilu­okan sosi­aal­i­tur­van määrästä voi käytön­nössä yllät­tää. Ongel­ma muo­dos­tuu siitä, että vaikka­pa ansiosi­don­naisel­la joudut kuitenkin mak­samaan kaiken saman kuin palkkaakin nau­tit­taes­sa. Eli peri­aat­teessa val­tio suo­jelee itseään viimeiseen asti. Vas­ta kun elämiseen jäävä rahasi on niin pieni, ja olet real­isoin­ut kaiken myytäväk­si kel­paa­van (sopi­vaa asun­toa luku­unot­ta­mat­ta) on sin­ul­la mah­dol­lisu­us saa­da val­tion sosi­aal­itues­ta jotain. Kohtu­ullista asun­toa val­tio ei määrää real­isoitavak­si, kos­ka henkilälölle tulisi siinä tapauk­ses­sa jär­jestää yhteiskun­nan toimes­ta asum­i­nen. Eli palkkat­u­loil­taan keskilu­okkaan lukeu­tu­va onkin heti työt­tömyy­den koh­dates­saan tiputet­tu köy­hyys­loukku­un. Ja ihan kyl­lä val­tion toimesta.
    Jokainen täysi­järki­nen tietää, että perus­toimeen­tu­lol­la ei tässä yhteiskun­nas­sa tule toimeen. Vaan rahaa tai ruokaa, vaat­tei­ta, asun­toa jne. tarvi­taan jostain muual­ta. Perus­tur­van taso on sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den mielestä jätet­ty sik­si niin alhaisek­si, että se kan­nus­taisi hakeu­tu­maan töi­hin. Valitet­tavasti niitä töitä ei vain kaikki­na aikoina kaikille ole.
    Annam­pa esimerkin:
    Palkkat­u­lo ennen työt­tömyyt­tä 3500€/kk brutto
    Palkkat­u­lo ennen työt­tömyyt­tä 2300€/kk netto
    Työt­tömyy­den koh­dates­sa ansiosi­don­nainen 1100€/kk.
    Asumisku­lut (yhtiö­vastike+ 9k€ laina) 400€/kk
    Sähkölasku 40€/kk
    Koti­vaku­u­tus 15€/kk
    Ela­tusa­pu yhdestä lapsesta(lastenvalvojan laske­ma oikeusmin­is­te­ri­on kaa­van perus­teel­la) 180€/kk
    Koulu­tusavus­tus yhdestä laps­es­ta (las­ten­valvo­jan laske­ma oikeusmin­is­te­ri­on kaa­van perus­teel­la) 170€/kk.

    Jäl­jelle jää 295€/kk käytet­täväk­si ruokaan, lääkkeisi­in, sairaan­hoitoku­lui­hin, hygien­i­aan, liikku­miseen, har­ras­tuk­si­in, puhe­limeen, Tv ‑lupaan, kodin hoitoon jne.
    Kuu­lostaako ruhti­naal­liselta. Kan­nat­taa kokeil­la ihan käytönnössä.…

  44. Nuoru­u­denkaveri oli vielä vuosi sit­ten hun­ningol­la, oli ollut parikym­men­tä vuot­ta. Töitä ei ollut tehnyt noin viiteen vuo­teen ja sitäkin ennen pelkästään työllistämishommia. 

    Kävin sil­loin täl­löin moikkaa­mas­sa, kun sat­tui asuaan melkein naa­pu­ri­na. Kaveri asui yksinään 2h+k asum­isoikeusasun­nos­sa riv­i­talos­sa. Elämä kul­ki ilmeis­es­ti niin, että yritet­ti­in olla mah­dol­lisim­man mon­ta päivää kän­nis­sä. Yleen­sä se tun­tui tarkoit­ta­van paria viikkoa kuukaudessa.

    En kysel­lyt, miten se oli mah­dol­lista “köy­häi­navus­tuk­sel­la”, tosin kaveri sai van­hem­mil­taan rahaa, jos kehtasi pyytää, “omat rahansa” ryypättyään.

    Ihan jär­jetön sys­tee­mi siis. Ei ole kenenkään edun mukaista juot­taa työikäistä miestä hau­taan. Sitä huoli­mat­ta kaveri olisi ilmeis­es­ti voin­ut jatkaa itse­tuhoista elämän­ta­paansa ties kuin­ka kauan. 

    Suuri ja vähän her­mostut­ta­va uuti­nen oli aina, kun työkkäristä tuli ehkä ker­ran, pari vuodessa kut­su työhaas­tat­telu­un. “Onnek­si” kukaan ei ottanut töi­hin. Ymmärrettävästi.

    Sit­ten kaveri otti itseään niskas­ta kiin­ni. Rupe­si ilmeis­es­ti ole­maan sen ver­ran käsien vap­inaa sun muu­ta kuole­vu­ud­es­ta muis­tut­tavaa oiretta.

    Vuosikym­me­nien piit­taa­mat­to­muu­den jäl­keen jär­jestelmä osoit­ti hyvän puolen­sa: kaveri pääsi läh­es heti kurssille, joka jopa suurin piirtein vas­tasi koulu­tus­ta. Töitä ei vuo­den pituisen kurssin jäl­keen tosin ole löy­tynyt, mut­ta se johtunee lamasta. 

    Onko tari­nal­la ope­tus? Voi olla. Ainakin se ker­too, että sys­tee­mi tosi­aan tukee päät­täväisiä juop­po­ja ja siten alalu­okkaisu­ut­ta. Mut­ta niin se tukee myös alalu­okas­ta ylös pyrkiviä. Jos ja kun diplo­mi-insinöörikaverin saa käymän­sä kurssin ansios­ta työtä CAD-piirtäjänä, hän on yht’äkkiä taas keskiluokkaa. 

    Tuos­sa mielessä ei ihan pas­ka järjestelmä.

  45. “Kohtu­ullista asun­toa val­tio ei määrää real­isoitavak­si, kos­ka henkilälölle tulisi siinä tapauk­ses­sa jär­jestää yhteiskun­nan toimes­ta asuminen.”

    Eihän se noin ole, vaan enti­nen omis­tusasu­ja siir­tyy vuokra-asu­jak­si. Esimerkik­si kun kohtu­ulli­nen asun­to mak­saa stadin keskus­tas­sa 200.000 ja vuokra samas­ta luukus­ta on 8000 euroa vuodessa, niin joku voisi huo­maut­taa, että asum­isongel­maa ei syn­ny neljännesvuosisataan.

    Joku voisi myös väit­tää, että tässä tue­taan varakkai­ta ihmisiä tai nimeno­maan varakkai­ta suku­ja, sil­lä ain­ut, joka tässä jotain ilmaista etua saa, ovat asun­non perijät. 

    Etenkin se pien­i­t­u­loinen eläkeläi­nen voisi aivan hyvin real­isoi­da asun­non ja paran­taa sekä tulo­jaan että asum­is­ta­soaan. Ain­ut, jota mum­mon itsekäs ratkaisu kir­pai­sisi, on perikunta.

    Joku voisi myös väit­tää, että täm­mö­nen tukikäytän­tö nos­taa asun­to­jen hin­to­ja ja hait­taa toimivien vuokra-asun­tomarkki­noiden syntymistä.

    Jasu voisi laskea uud­estaan, mitä tapah­tuu kun toimeen­tu­lotuen saa­ja saa se 200 don­aa puh­taana käteen. Kandee tässä muis­taa, että pitkässä juok­sus­sa kyseinen sum­ma tuot­taa 5% vuodessa. Siis 10 don­aa, joka tarkoit­taa sitä, että esmes työ­markki­natukea ruve­taan leikkaa­maan. Siis onko täm­mö­nen ihimi­nen ihka oikeesti perus­sosi­aal­i­tur­van tarpeessa?

  46. Valitet­tavasti kaik­ki ei asu stadin keskus­tas­sa 200 000€ euron asun­nos­sa. Ja vaik­ka asu­isikin, niin har­val­la se on oma. Huonol­la onnel­la sin­ulle jää käteen asun­non real­isoin­nin jäl­keen 10.000 euroa, jol­la sit­ten mak­sat kalli­im­paa vuokra-asun­toa vuo­den verran.
    Jos kyseinen työt­tömäk­si jäänyt henkilö olisi toimin­ut viisaasti ajatellen työt­tömyyt­tä, hän ei olisi liit­tynyt ollenkaan työt­tömyyskas­saan. Vaan säästänyt siihen kulu­vat jäsen­mak­sut pahan päivän var­alle. Elänyt niil­lä ja perus­päivära­hal­la aikansa, ja jos ei työl­listy eläisi sos­sun tuel­la. Sil­loin mm. ela­tus­mak­sut oli­si­vat jääneet yhteiskun­nan hoidettaviksi.
    Eli Sep­po Ryväk­sen mielestä on yhteiskunnal­ta viisas­ta poli­ti­ikkaa välit­tömästi syr­jäyt­tää työt­tömäk­si jäänyt henkilö?

    1. Työt­tömyyskas­san jäsen­mak­sul­la on tosi­asi­as­sa hyvin vähän merk­i­tys­tä työt­tömyys­tur­van rahoituk­ses­sa. Työt­tömyys­vaku­u­tus on haus­ka vaku­u­tus, jos­sa kaik­ista per­itään vaku­u­tus­mak­sut, muit­ta vaku­utet­tu­ja ovat vain sen pikku­ruisenkas­samak­sun mak­sa­jat. Jos tään halu­aisi loogisek­si, työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen pitäisi olla pakolli­nen, kos­ka vaku­u­tus­mak­sukin on pakollinen.

  47. Osmo:“Jos tään halu­aisi loogisek­si, työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen pitäisi olla pakolli­nen, kos­ka vaku­u­tus­mak­sukin on pakollinen.”

    heh. Mä itseasi­as­sa hyö­ty­isin tästä, kun oon ollu niin saam­a­ton, että en oo jak­sanu liit­tyä kas­san jäseneks…

  48. “Jäl­jelle jää 295€/kk käytet­täväk­si ruokaan, lääkkeisi­in, sairaan­hoitoku­lui­hin, hygien­i­aan, liikku­miseen, har­ras­tuk­si­in, puhe­limeen, Tv ‑lupaan, kodin hoitoon jne.
    Kuu­lostaako ruhti­naal­liselta. Kan­nat­taa kokeil­la ihan käytönnössä….”

    Näin­hän se on.
    Mei­dän sosi­aal­i­tur­van “asiantun­ti­jat” ja poli­i­ikot ovat elämästä vier­aan­tunei­ta teoreetikkoja.
    Eli­itin kos­ke­tus­pin­ta taval­lisen kansalaisen arkeen on katkennut.
    Ei sel­l­ainen päät­täjä, jon­ka vuosi­t­u­lot ovat 60000 euroa ja fir­ma mak­saa kulut osaa aset­tua sel­l­isen ihmisen ase­maan, joka ansait­see 6000 euroa vuodessa

  49. Nyky­isin tuo perus­tur­va on vastik­keelli­nen eli sen etenn pitää tehdä työtä, jos yhteiskun­ta sitä osoit­taa. Eli työtön perus­tur­van varasa elävä on ilmaista orjatyövoimaa yri­tyk­sille ja yhteiskunnalle.
    Vielä 80-luvul­la oli sen ver­ran häpyä päät­täjil­lä, että velvoite­työ oli työ­suhde , edut sen mukaan ja siitä sai työe­htosopimuk­sen mukaista palkkaa.

    Nyky­isil­lä päät­täjil­lä ei ole mitään häpyä

  50. Hyv­in­voin­ti­val­tion on olta­va ilmeis­es­ti pääasi­as­sa keskilu­okan jut­tu, kos­ka he ovat sen suurin rahoit­ta­ja. (Varakkaat, ylälu­ok­ka, mak­sa­vat siitä ettei heitä häir­itä.) Altru­is­mia muiden tahol­ta on vaikea havai­ta kun puhutaan vaikka­pa ‘Kurvin mutkan työt­tömistä’, esimerkik­si. Kuin­ka pitkälle pitää men­nä ennen kuin keskilu­ok­ka huo­maa, että alalu­okan kur­jis­t­a­mi­nen heiken­tää myös hei­dän elämään­sä (ylälu­ok­ka on jo omil­la alueil­laan). Ja kuitenkin aina on vaara, että sieltä ver­hon (veil of igno­rance) takaa kurk­istaa oma hah­mo. Sil­loin tämä kur­jis­t­a­mi­nen kos­kee myös hei­dän ase­maansa, mei­dän ase­maamme, min­un. Aika moni ns. keskilu­okkainen on kuitenkin tur­val­lisu­ushakuinen ja halu­aa ylläpitää ns. hyv­in­voin­ti­val­tio­ta. Eikä, kuten aikaise­mis­sa kom­menteis­sa on todet­tu, edes vält­tämät­tä tiedä kuin­ka paljon siitä hyö­tyy. Nousukaudel­la se aina vähän pääsee uno­h­tu­maan, että sieltä tur­vaverkoista voi joskus löytää myös itsensä.

  51. Liian van­ha :

    #
    Nyky­isin tuo perus­tur­va on vastik­keelli­nen eli sen etenn pitää tehdä työtä, jos yhteiskun­ta sitä osoittaa.
    #

    Joo, tup­paa ole­maan niin, että ne jot­ka ovat tehneet työtä pienel­lä pal­ka­lla työssäolon­sa ajan, eivät tulevas­sa eläkek­er­tymässään havaitse työn­tekoaan mil­lään taval­la. Esim. yksineläneen työt­tömän eläk­er­tymään näh­den — kun työ­suh­teet lop­pui­v­at sil­loin aikanaan suures­sa lamassa.

    Suo­raan san­ot­tuna, yksinelävä mitään tekemät­tä tänään ja koskaan ansait­see saman tasoisen elin­ta­son eläk­keel­lään kuin pienel­lä palkkalla 8 tun­tista työpäivää tehnyt.

    Kat­sokaa­pa vaan miltä eläke­hit­tymänne näyt­tää eläke­tur­vakeskuk­sen eläkelaskurilla :

    http://www.etk.fi/Binary.aspx?Section=15700&Item=62474

    Näin se vaan on. Mei­dät on jaet­tu jo pitkälle elämäsämme eteen­päin tiety­il­lä tämän päivän sään­nöil­lä. Toki tästä ora­van­pyörästä pääsee pois omil­la avuillaan.

  52. Kesäpotkut saa­neena it-human­isti­na kuulisin mielu­usti Osmon kan­nan kaavail­tu­un työt­tömien “aktivoin­ti­in”.

    http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kunnille+tulossa+j%C3%A4ttilasku+pitk%C3%A4aikaisty%C3%B6tt%C3%B6mien+aktivoinnista/1135248960001

    Ainakin näin varhais­syr­jäy­tyjän silmin ede­tään kauas riskei­hin ja aitoon luovu­u­teen kan­nus­tavas­ta perus­tu­losta, pikem­min ollaan matkalla orjay­hteiskun­taan. (Sil­lä ero­tuk­sel­la, että orjan­omis­ta­jan intres­sis­sä oli yleen­sä myös pitää huol­ta omaisuudestaan.)

    Luulin, että kan­nus­ta­va “Kaik­ki on mah­dol­lista (kun inhimil­lisyys kans­saih­misiä kohtaan häviää)” ‑fraasi kum­pusi vain kokoomuk­se­laisen mus­tas­ta sydämestä. Mut­ta kun tätä matkaa pimey­den sydämeen tehdään vihrei­den johdol­la, on pet­tymys ja suru sydämessä suuri…

  53. Liian van­ha, mun taiteil­i­jatu­tu­is­tani vähem­mistö on sivare­i­ta ja enem­mistö lus­muili asevelvol­lisu­u­den han­kki­mal­la hul­lun tai selkävikaisen paper­it, eikä se ole ketään heistä syr­jäyt­tänyt yhtään mihinkään.

    Jos armei­ja tarvit­sisi kaik­ki, se hylkäyspros­ent­ti olisi lähempänä nol­laa. Muu­tos ei ole tapah­tunut varus­mi­esten laadus­sa vaan armei­jan tarpeis­sa — luku­unot­ta­mat­ta fyy­sistä kun­toa, joka tosi­aan on rapistunut.

    Vas­ta aivan viime vuosi­na sivarien määrä on pysynyt vakaana, itse mainit­sit ensin 1970-luvun, jol­loin aseis­takieltäy­tymi­nen vaati jo jonkin ver­ran päättäväisyyttä.

  54. “Jos armei­ja tarvit­sisi kaik­ki, se hylkäyspros­ent­ti olisi lähempänä nol­laa. Muu­tos ei ole tapah­tunut varus­mi­esten laadus­sa vaan armei­jan tarpeis­sa – luku­unot­ta­mat­ta fyy­sistä kun­toa, joka tosi­aan on rapistunut.”

    Armei­ja ei voi kuitenkaan hylätä sil­lä perus­teel­la ettei se tarvitse , kos­ka asevelvol­lisu­u­la­ki rajoit­taa sitä.
    Pelkkä huono kun­tokaan ei riitä hylkyyn kuin poikkeustapauksissa.

    On siis kek­sit­tävä vakavampia syitä, hul­lun paper­it ovat hyvä keino, mut­ta seu­rauk­se­na on ammat­in­valin­nan rajoit­tumi­nen ja uraa ei voi enää tehdä.

    Nämä hys-hys-porukat kun levit­tävät tehokkaasti näitä tieto­ja yri­tyk­si­in ja virkakuntaan.

    Mut­ta taiteli­jathan lue­taan hul­lui­hin, joten ei se taiteil­i­jan uraa estä.

    Mitä tulee fyy­siseen kun­toon niin kapi­aiset oli­vat vielä hunokun­toisem­pia kuin varus­miehet, vain 55 % juok­si Cooperin testis­sä 2400 metriä, varus­miehistä sen­tään 70 %

  55. “Ainakin näin varhais­syr­jäy­tyjän silmin ede­tään kauas riskei­hin ja aitoon luovu­u­teen kan­nus­tavas­ta perus­tu­losta, pikem­min ollaan matkalla orjayhteiskuntaan.”

    Cron­berg ja Sin­nemä­ki on sin­isilmäis­inä hölmöinä pis­tet­ty keski­tysleirin var­ti­joik­si ja Katainen ja Van­hanen nau­ra­vat selän takana.

    Nyt ale­taan jo yli 60-vuo­ti­atakin 40-työvuo­den putken tehneitä tem­put­ta­maan orjatyöllä

  56. Kiin­nos­tavaa on myös se, että tuos­ta orjatyön vahvis­tamis­es­ta käy­dään keskustelua HS:n pal­stal­la. Vihrei­den sivul­la ei kukaan ole sat­tunut asi­as­ta kir­joit­ta­maan sen enem­pää kuin Vihreän lan­gan sivuil­lakaan. Tiedän, että Vihreä lan­ka on eri asia kuin Vihreät, mut­ta olisin kuvitel­lut asian kiin­nos­ta­van lehteä ja sen luk­i­joi­ta. Pitääkö olla ihan vain hys-hys vihrei­den työmin­is­te­rien aikana tehdy­istä järkyt­tävistä päätöksistä?

  57. “Kiin­nos­tavaa on myös se, että tuos­ta orjatyön vahvis­tamis­es­ta käy­dään keskustelua HS:n pal­stal­la. Vihrei­den sivul­la ei kukaan ole sat­tunut asi­as­ta kir­joit­ta­maan sen enem­pää kuin Vihreän lan­gan sivuillakaan”

    Vihreäthän eivät halua tehdä nor­maale­ja duune­ja eivätkä he siten ymmär­rä työelämää.
    Ekol­o­giseti paras ihmi­nen on perus­tu­lol­la joat­in tyhjän­päiväistä puuhastelava .
    Hän­hän ei paljoa kuluta

  58. Liian van­halle :

    Tuo pöytään kuten aiem­minkin, tilas­toluku­ja tilas­toista kuten olet ansiokkaasti tilas­toista kaivanut esi­in luet­tavak­si tälle sivus­tolle aiem­minkin luettavaksi.

  59. Tässä taitaa olla menos­sa itseään voimis­ta­va kierre. Kun syjäy­tyneen köy­hälistön määrä kas­vaa, ei rahaa riit­täisi enää kaikkia koske­van hyv­in­voin­ti­val­tion ylläpi­toon. Täl­löin heikom­mas­sa ase­mas­sa ole­vien tur­vaverkko­ja kar­si­taan, minkä seu­rak­se­na taas syr­jäy­tymi­nen voimis­tuu jne.

    Demografisen kehi­tyk­sen myötä kaik­ki piiri­in­sä saa­va aito hyv­in­voin­ti­val­tio muut­tuu myös yhä vaikeam­mak­si toteut­taa. Sosioekonomi­nen alalu­ok­ka ja jotkut etniset vähem­mistöt ovat niin vah­vasti tulon­si­ir­to­jen varas­sa, että tämän joukon kas­vaes­sa hyv­in­voin­ti­val­tio muut­tuu taloudel­lisek­si mah­dot­to­muudek­si. Tämän kehi­tyk­sen pysäyt­tämisek­si pitäisi tehdä selkeitä muu­tok­sia. Mut­ta kun niihin ei ole poli­it­tista tah­toa, niin on helpom­pi siirtä vähin eri alalu­ok­ka pois hyv­in­voin­ti­val­tion piiristä.

    No köy­hien reservi­hän taitaa olla ihan mon­elle taholle mieleenkin ainakin Eteläran­nan suunnalla.

  60. “Sosioekonomi­nen alalu­ok­ka ja jotkut etniset vähem­mistöt ovat niin vah­vasti tulon­si­ir­to­jen varassa”

    “No köy­hien reservi­hän taitaa olla ihan mon­elle taholle mieleenkin ainakin Eteläran­nan suunnalla.”

    Mitä hyö­tyä yri­tyk­sille on köy­hien reservistä? Yleis­si­tovu­us varmis­taa, että myös mainit­se­masi väestöryh­mät on otet­ta­va töi­hin samoil­la palkoil­la kuin jo työl­lis­es­t­ty “palkkaeli­it­ti”.

  61. Ric­ca­do: Toisaal­ta ovat rikkaat pääo­mat­u­loil­la, perin­nöil­lä ja korkeil­la ansioil­la ym. elävät (oma tulk­in­ta). Sit­ten on keskilu­ok­ka, joil­la on työter­veyshuolto ja tur­vana työt­tömyy­teen ansio­tur­va. Alalu­okkaan kuu­luvil­la on kun­nal­liset ter­veyskeskuk­set ja paikallaan pysyvä perusturva. 

    Ric­car­do uno­hti tästä jaot­telus­ta yrit­täjät. Etenkin pakkoyrit­täjistä on muo­dos­tu­mas­sa uusi alalu­ok­ka, ja hei­dän kesku­udessaan muhii uusi eläke­pom­mi (ks. Ami Assulin­in Silminnäkijä)
    http://yle.fi/uutiset/tulossa_yrittajaksi_pakosta/6497379

    Yrit­täjäl­lä ei ole aikaa jonot­taa ter­veyskeskuk­sen päivystyk­sessä. Yrit­täjäl­lä ei myöskään ole työter­veyshuoltoa, jos hän ei mak­sa sitä itse. Yrit­täjän ter­veystyöhuol­lon sopimus mak­saa usei­ta sato­ja euro­ja vuodessa pelkäl­lä perus­sopimuk­sel­lakin. Sairasku­lu­vaku­u­tus jos­sa on omavas­tuu satasen luokkaa vuosi, on yksinyrit­täjälle usein edullisem­pi vai­h­toe­hto, mut­ta se ei ole työter­veyshuoltoa vaan tarkoitet­tu sairasku­lui­hin. Sekin mak­saa riskiryh­mästä ja iästä riip­puen sato­ja euro­ja vuodessa.

    Yrit­täjä ei ole oikeutet­tu työt­tömyys­tur­vaan, jos hän ei lope­ta yri­tys­tään pysyvästi. Yrit­täjän työt­tömyys­tur­va on vapaae­htoinen kas­samak­su, ja sidot­tu YEL-vaku­u­tuk­ses­sa ilmoitet­tuun työ­tu­loon. Jos yrit­täjä halu­aa tur­va­ta työt­tömyys­tur­vansa oikean työ­tu­lon­sa tasolle, keski­t­u­loisel­la yrit­täjäl­lä YEL ja työt­tömyys­tur­vakas­san mak­sut vievät yhteen­sä n. vii­sisa­taa euroa kuus­sa (toki tämä on vero­tuk­ses­sa vähen­net­tävä meno). Yri­tyk­sen lopet­ta­va ei automaat­tis­es­ti pääse työt­tömyys­tur­van piiri­in, vaan yri­tyk­sen lopet­tamis­es­ta seu­raa usein kuukausien karenssi. Yrit­täjä ei myöskään ole oikeutet­tu työt­tömyys­tur­vaan kas­san jäse­nenä ennenkuin hän on ollut yrit­täjänä vähin­tään 2 vuot­ta (palka­nsaa­jil­la työssäoloe­hto on 10 kk).

Vastaa käyttäjälle Tavallinen teknikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.