http://paulgraham.com/publishing.html

Siinä on se logiikka, että ensimmäisen myynnin jälkeen informaation käyttö ja kohtalo ei enää ole yksin tekijän hallussa muuten kuin erityisellä yhteiskunnan säätämällä yksinoikeudella, jonka järkevyydestä tässä juuri ollaan kiistelemässä.

Tekijänoikeuksista on se hyöty, että ne mahdollistavat tekijöiden työn ja sitä tukevan infrastruktuurin rahoittamisen ja siten uuden taiteellisen ja muun tekijänoikeudellisen sisällön syntymisen.

No mutta näinhän tekee esittämäni kaupankäyntitapakin. Sen lisäksi sillä on edellisissä viesteissäni perusteltuja hyviä puolia tekijänoikeuksilla käytyyn kaupankäyntiin nähden. Sinulta odotin näkemystäsi siitä, mitä yhteisiä hyötyjä tekijänoikeuksilla käyty kauppa tarjoaa esittämääni ratkaisuun nähden. Eikä vastaukseksi riitä tekijänoikeuksilla kannustetun informaation määrä, sillä informaatiossa laatu on määrää tärkeämpää. Kuten munkki Ryokan jo aikoinaan totesi: miljoonan kirjan lukeminen ei vedä vertoja yhden lauseen ymmärtämiselle.

Niin eli tekijänoikeusmonopolin haitta on että se monopolisoi sellaisen tuotteen markkinat, joita ei olisi ensinkään olemassa ilman monopolistin toimia. Samanlainen “monopoli” syntyy fyysisen tuotteen valmistajalle valmistamaansa yksittäiskappaleeseen.

Ajattelin että itsekin ymmärrät hyvin, ettei sellaista tietoa saa keneltäkään hakkeroida, josta ei vielä ole kauppaa syntynyt.

Eli tekijällä on vapaa oikeus päättää ensimmäisen kappaleen myynnistä, mutta ei seuraavista. Mikä logiikka tässä on?

Etkä muuten vastannut kysymykseeni miksi yhteiskunnan pitäisi pitää yllä mainittuja yksinoikeusjärjestelmiä.

Vastasin, voin toistaa vastauksen tässä:

Tekijänoikeuksista on se hyöty, että ne mahdollistavat tekijöiden työn ja sitä tukevan infrastruktuurin rahoittamisen ja siten uuden taiteellisen ja muun tekijänoikeudellisen sisällön syntymisen.

Eikä sen enempää teoria kuin käytäntökään tue sitä, että tekijänoikeudet kannustaisivat tiedon tuottajia tuottamaan tietoa, jonka mukaan tekijänoikeudet ovat haitaksi.

Anteeksi vain, mutta tämä väitehän on täyttä roskaa. Perustele nyt edes jotenkin.

Ajattelin että itsekin ymmärrät hyvin, ettei sellaista tietoa saa keneltäkään hakkeroida, josta ei vielä ole kauppaa syntynyt.

Matti H, yrität ohittaa itse aihetta. Tekijänoikeudet eivät vaikuta esittämiisi asioihin suuntaan tahi toiseen, epämääräistä kohtaa “kaiken kaupallistuminen” mahdollisesti lukuunottamatta

Ehkä sinä käsittelet aihetta tarvitseeko taiteilija/tieteilijä/keksijä kaupallisia yksinoikeuksia teoksiinsa, mutta minä käsittelen aihetta tarvitseeko yhteiskunta informaation yksinoikeusjärjestelmiä. Edelliseen vastaus saattaa hyvinkin olla myönteinen, mutta yhteiset säännöt tulee silti tehdä jälkimmäisen mukaan.

Etkä muuten vastannut kysymykseeni miksi yhteiskunnan pitäisi pitää yllä mainittuja yksinoikeusjärjestelmiä.

Yhteisen talouden kannalta tekijänoikeudet eivät nimittäin ole niin viattomia kuin näytät uskovan. Verrattuna kertasuoritteiseen palkkioon ostajien lukumäärään sidotut palkkiot kasvattavat tekijöiden tuloeroja. Siksi Rowlingit ansaitsevat tuhatkertaisesti sen mitä tavalliset kirjailijat, Jacksonit tuhatkertaisesti sen mitä tavalliset popparit ja menestyneimmät keksijät tuhatkertaisesti sen mitä tavalliset keksijät. Ja siksi näiden menestyjien yksinoikeuksia hallinnoivat yritykset kasvavat tuhatkertaisiksi pienyrityksiin verrattuna ja niiden johtajat saattavat nauttia tuhatkertaisesti sen mitä pienen yrityksen johtaja. Ja kaikki suurten tulojen kulutukseen kulumaton osa kasvattaa pankkien varoja ja niiden mahdollisuuksia luoda uutta rahaa eli uutta velkaa. Ja niin yhteisestä taloudesta tulee yhä velkavetoisempaa eikä mihinkään tarpeelliseen riitä rahaa, kun ensin on pidettävä pankit pystyssä ja rikkailta otetut velat maksettava.

Samaan asiaan liittyy se, että talous kehittyy yhä kilpailuhenkisemmäksi, jossa kenelläkään ei ole varaa odottaa jälkeen jääviä. Kilpailun kovuushan on tunnetusti suoraan verrannollinen voiton ja häviön eroon. Mitä suuremmat ovat varallisuuserot sitä kovemmin on ponnisteltava, jotta olisi voittajien eikä häviäjien puolella. Siten taloudesta tulee ”pakkokasvuista”. Se vaikuttaa tietysti myös siihen, miten talous kohtelee luontoa. Pakkokasvuisessa taloudessa luontoa on pakko hyödyntää viimeiseen asti.

Voidaan tietysti esittää erilaisia arvioita siitä, kuinka suuri vaikutus tekijänoikeusjärjestelmällä on edellä kuvattuun kehitykseen. Mutta vaikka se olisi kuinka pieni, se on silti liikaa, ellei kyseinen järjestelmä jotenkin itse kompensoi sitä. Toisin sanoen, ellei se informaatio, johon tekijänoikeudet kannustavat, auta kyseisen ongelman ratkaisemisessa, tekijänoikeudet ovat yhteiseksi haitaksi ja niistä tulisi luopua. Eikä sen enempää teoria kuin käytäntökään tue sitä, että tekijänoikeudet kannustaisivat tiedon tuottajia tuottamaan tietoa, jonka mukaan tekijänoikeudet ovat haitaksi.

Nyt ei keskusteltu monopolien hyödyistä vaan konkreettisista haitoista.

Mielestäni Henrin siteeraama pätkä koskee puhtaasti patentteja, en näe miten tekijänoikeudet liittyvät asiaan. IiroJ:n mainitsemat esimerkit taas ovat oikeastaan tavaramerkkioikeuden asioita, eivät varsinaisia tekijänoikeuskysymyksiä. Toki näiden raja on jossain määrin häilyvä, vissiin amerikkalaisessa oikeuskäytännössä vielä enemmän kuin meillä. Käsittääkseni Suomen tekijänoikeuslain puitteissa vaikkapa tuollainen Tolkienin tuotantoon perustuva roolipeli olisi täysin laillista julkaista ilman perikunnan lupaa.

Täsmennetään vielä tätä eroa:

Patentti on teknisluonteiselle keksinnölle tai menetelmälle annettava yksinoikeussuoja määräajaksi (olisiko se 20 vuotta nykyisin). Vaatii erikseen hakemuksen tekemisen, sen perustelemisen miksi patentti pitäisi myöntää ja kohtalaisen maksunkin suorittamisen. Patenttien hyödyllisyydestä tai haitallisuudesta minulla ei ole selvää kantaa, ainakin nykyisessä järjestelmässä on paljon puutteita, mutta riittäisikö niiden korjaaminen vai olisiko parempi luopua koko järjestelystä, en osaa sanoa.

Tekijänoikeus suojaa ainoastaan teoksen uniikkia ilmiasua. Esimerkiksi siis (tieto)kirjan tietosisällön saa vapaasti kopioida jos sen tekee omin sanoin ja siinä määrin epäsuorasti että kyse ei ole suoranaisesta plagiaatista. Käytännössä riittänee että asiat esittää hieman eri järjestyksissä, eri painotuksin ja lisää vähän omaa näkökulmaa (näin siis suomalaisessa käytännössä, Jenkkilässä voi olla toisin). Tekijänoikeus syntyy automaattisesti ja on voimassa 70 vuotta tekijän kuolemasta. Edellytyksenä on teoskynnyksen ylittyminen, siis teoksen täytyy olla siinä määrin omaperäinen, että ei ole todennäköistä että joku muu olisi voinut itsenäisesti päätyä vastaavaan lopputulokseen. Esimerkiksi arkkitehtuurin puolelta tunnetaan tapauksia joissa oikeus on katsonut talon piirrustusten olevan siinä määrin ei-omaperäisiä että ne eivät nauti tekijänoikeuden suojaa.

Tekijänoikeuksien lähioikeudet ovat tekijänoikeuksia muistuttava suojaus, joka koskee lähinnä esittäviä taiteilijoita (muusikot, näyttelijät jne.) sekä ääni- ja kuvatallenteiden tekijöitä (ml. valokuvaajat). Suoja on 50 vuotta teoksen julkaisusta, eikä edellytä teoskynnyksen täyttymistä. Esimerkiksi kuuluisan valokuvan Paavo Nurmesta olympiatulta sytyttämässä on oikeuden päätöksellä arvioitu jäävän teoskynnyksen alapuolelle jolloin se ei nauti tekijänoikeuden suojaa vaan vain lähioikeuksien. (Tämä siis siksi, että katsottiin että kuvaaja on vain tallentanut tilanteen joka syntyi ilman hänen omaa myötävaikutustaan.)

Tavaramerkki syntyy ensisijaisesti niin, että joku käyttää tiettyä nimeä vaikkapa yrityksestään niin kauan, että se yleisesti yhdistetään nimenomaan tämän yrityksen toimintaan eikä johonkin muuhun (vakiinnuttaminen). Tavaramerkin voi myös rekisteröidä patentinomaisesti. Tavaramerkki raukeaa jos sitä ei aktiivisesti puolusteta väärinkäytöltä. Jonkinlainen tavaramerkkisäännöstö on kuluttajien oikeusturvankin takia pakko olla olemassa, mutta voidaan tietysti keskustella siitä, kuinka kattava sen tulee olla. McDonald’shan on yrittänyt esimerkiksi vaatia McDonald-nimisiä ihmisiä vaihtamaan sukunimensä, mikä selvästikään ei ole ihan kohtuullista. (Tosin todettakoon, että ei kovinkaan menestyksekkäästi, käsittääkseni kaikki McDonald’sin törkeämmät yritykset väärinkäyttää tavaramerkkisäädöstöä ovat kaatuneet oikeudessa.)

Mielestäni on jossain määrin virheellistä argumentaatiota niputtaa kaikki IP-oikeudet yhdeksi köntäksi ja sitten vedota vaikka patenttien väärinkäyttöön ja vaatia tekijänoikeuksia siksi lakkautettavaksi. Amerikkalaisessa tekijänoikeuslainsäädännössäkin on kieltämättä vakavia puutteita, mutta mielestäni siitä ei voi johtaa sitä että koko järjestelmä olisi lakkautettava.

Tyler Cowen: Patents versus markets

Economists Say Copyright and Patent Laws Are Killing Innovation; Hurting Economy

“From a public policy view, we’d ideally like to eliminate patent and copyright laws altogether,” says Levine, John H. Biggs Distinguished Professor of Economics. “There’s plenty of protection for inventors and plenty of protection and opportunities to make money for creators. It’s not that we see this as some sort of charitable act that people are going to invent and create things without earning money. Evidence shows very strongly there are lots of ways to make money without patents and copyright.”

Nevertheless, their call for changing the system is urgent. The economists compare intellectual monopoly (patents) to medieval trade monopolies which were proven to be economically detrimental. They write, “For centuries, the cause of economic progress has identified with that of free trade. In the decades to come, sustaining economic progress will depend, more and more, on our ability to progressively reduce and eventually eliminate intellectual monopoly.”