Artikkelin Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla kommentit

Kirjoittaja: anna jokinen

anna jokinen — Mon, 31 Aug 2009 19:29:53 +0000

Pohdin tuota jätevedenpuhdistamojen osuutta; Mahtaisikohan kapasiteetti nykyisissä laitoksissa riittää moninkertaiselle biomassalle? Varmaan laskeutusaltaita ja esiselkeytystä pitäisi lisätä… Ja toisaalta nykyisenlaiseen aktiivilieteprosessiin tuskin kannattaa johtaa valtavia määriä biojätettä, jos tarkoitus on käyttää viemäriverkkoa vain biojätteen keräämiseen ja kuljetukseen. Eli jätevedenpuhdistamoiden uudelleenjärjestely olisi myös edessä, viemäri-infran lisäksi.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Volmertti

Volmertti — Sun, 30 Aug 2009 10:09:18 +0000

En sanokkaan sitä, että nykyinen keskistetty kompostointi olisi sen parempi vaihtoehto. Halusin vain tuoda esiin, että puhdistamoiden hyvät prosenntiluvut eivät kerro koko totuutta. Viherrakentamisessa käytetyt ravinnemäärät eivät perustu edes kasvin tarvitsemaan määrään. Jollain tavalla suurempi osa ravinteistä pitäisi saada takaisin ruuan tuotantoon.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Arto Tukiainen

Arto Tukiainen — Sun, 30 Aug 2009 09:15:17 +0000

Viemäri sopii ainakin kosteille jätteille. Puuron tähteet laittaa mieluummin viemäriin kuin biojätepussiin, joka kostuessaan hajoaa. Voi toki ostaa kosteutta kestäviä jätepusseja, mutta sellaiset tuntuvat kokonaisekologisesti arveluttavilta.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Timo Tenhunen

Timo Tenhunen — Sun, 30 Aug 2009 08:52:41 +0000

Kyllä biojätekompostin voisi ainakin teoriassa palauttaa takaisin pellolle. Siinä ei ainakaan pitäisi olla mitään vieraita aineita, jos lajittelu on tehty oikein.
Helsingin Vesi muuten tarjoaa lehti-ilmoituksilla biojäte-turve kompostia ilmaiseksi pelloille 80 km:n säteellä Helsingistä. Onko tietoa, millaisesta tavarasta oikein on kyse? Jätevesilietteen käyttöhän on tukiehtojen mukaan kielletty ruokaviljelyksillä, mutta biojätettä minun käsittääkseni voisi käyttää.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: PeKa

PeKa — Sun, 30 Aug 2009 07:47:06 +0000

Kun biojätteen erilliskeräys pääkaupunkiseudulla 90-luvullaalkoi, kuulin Helsingin veden työntekijältä samasta asiasta. Hän ihmetteli, miksei biojätettä alettu kerätä valmiita viemäriröörejä myöten. Säästyisi melkoinen määrä roska-autojen ajoja ympäri kaupunkia, kun valmis putki-infra on olemassa. Myös mädätyksestä/biokaasun tuotannon tekniikasta on kokemusta jätevedenpuhdistamoilla.

Nyt, kun erilliskeräystä varten on rakennettu kompostointilaitokset ja muu infra, tuskin enää siirrytään viemäri-ratkaisuun.

Volmertille voisin esitää kysymyksen, minne ne biojätteistä kompostoidut mullat/ravinteet menevät? Samalla tavalla viherrakentamiseen kuin Helsingin Veden lietteet.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Volmertti

Volmertti — Sat, 29 Aug 2009 18:35:53 +0000

On totta, että jätevedet puhdistetaan Helsingissä tehokkaasti, mutta mihin ravinteet sen jälkeen päätyvät? Viherrankentamiseen, myydään kotitalouksille jne. En tiedä minkälaisia ravinnepitoisuuksia hulevesissä on, mutta viralliset puhdistusluvut antavat helposti liian ruusuisen kuvan…

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Osmo Soininvaara

Osmo Soininvaara — Sat, 29 Aug 2009 16:24:38 +0000

Tuo koskee kyllä vain haja-asutusalueita. Fosforista otetaan Helsingin jätevesistä pois 97 % ja typestäkin 87%.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Tapio Peltonen

Tapio Peltonen — Sat, 29 Aug 2009 15:10:08 +0000

Mitä tulee käymäläjätteeseen ja ravinteiden kiertoon, tässä ollaan hyvin perustavanlaatuisten ja tärkeiden kysymysten äärellä. Ihmisen virtsan sisältämä typpi, fosfori ja kalium päätyvät nykyisellään länsimaissa lähes täysin rehevöittämään vesistöjä, ja ruokakasvien kasvatukseen käytettävät makroravinteet tehdään fossiilisista lähteistä. Pitkällä aikavälillä tämä tilanne on kestämätön jo elintarvikehuollonkin kannalta, puhumattakaan luonnonsuojelullisista näkökohdista.

Tässä linkissä on käsitelty aihepiiriä ja mahdollisia tapoja ongelman ratkaisemiseen:

http://www.ecosanres.org/pdf_files/Ecological_Sanitation.pdf

Väistämätön tosiasia on, että vesivessa ei ole koskaan ollut ekologisesti mielekäs ratkaisu, ja on väkisinkin tulossa tiensä päähän seuraavien muutaman sukupolven aikana. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että tämä kysymys nostetaan julkiseen tietoisuuteen ja ratkaisujen kehitystä resursoidaan voimakkaasti julkisen vallan taholta.

Suosittele: 0

Kirjoittaja: lasse

lasse — Fri, 28 Aug 2009 18:45:58 +0000

Ajatus on ihan hyvä, mutta Suomessa aiheuttaa jonkin verran teknisiä ongelmia. Mitä enemmän viemärivirrassa on kiinteää ainesta, sitä enemmän tarvitaan huuhteluvettä, jonka (turha) pumppaaminen viemäriin vie aika suuren osan kaasun energiahyödystä. Toinen vaihtoehto on lisätä kaatoa eli runkolinjojen paineviemäriosuuksia. Paineviemärissä pumpulla pumpataan jätettä ylämäkeen jotta saadaan pudotusta seuraavalle laskuvälille, koska viemärilinjojen täytyy tietysti mukailla maaston korkeuseroja. Paineputkissa ei ole ilmatilaa ,jolloin niiden osalla ei myöskään kaasun haihtumista tapahdu, toisin kuin kävelyvauhtia matelevissa tavallisissa putkistoissa. Tässä tulee taas kaksi uutta ongelmaa: pumput vievät hirveän määrän sähköä ja maksavat satoja tuhansia kappale. Yhden asuinalueen jätteille tarvitaan kymmeniä pumppauksia , ennenkuin jäte on puhdistamolla. Nykyisinkään ei ole rahaa pitää viemäri-infraa kunnossa, joten mistä rahat valumisen nopeuttamiseen? Suurimpien kaupunkikeskustojen ulkopuolella ei taida enää väestöntiheyskään riittää. Uskoisin että Hesarin jutussa mainitut kulut Tukholmassa muodostuvat suurelta osia putkiston päivityksestä ja tekniikasta.

Jos kaasua voisi kerätä asuinalueittain , olisi homma varmasti mielekkäämpi, mutta tuskin kaupallisesti kannattava.Bioetanollaitos lähiön kupeessa voisi ollakin. En tunne St1 tekniikkaa hyvin , mutta luulisi viemärissä kulkevan jätteen käyvän yhtä hyvin etanolin tekoon kuin “puhtaankin”.

Sitten 2020-luvulla pitäisi kuluttajan enää valita , ajeleeko ideaparkkiin scheissemobiililla vai eTalbotilla…

Suosittele: 0

Kirjoittaja: Riitta

Riitta — Fri, 28 Aug 2009 17:59:30 +0000

Viemäriin menee aikas paljon muutakin kuin “sitä itteään”. Astian- ja pyykinpesukoneista pesuainetta (aineet säilytettävä poissa lasten ulottuvilta), pytystä WC-ankkaa tai vastaavaa (melkoisia myrkkyjä nekin), kaikki muut kodin pesu- ja puhdistusaineet ja esimerkiksi kaikki vaatteisiin tarttunut lika.

Vasta sitten kun kodeissa luotetaan vain sappisaippuaan, pesupähkinöihin ja etikkaan, voidaan jätevesien hyödyntämistä lannoituksessa edes harkita.

Suosittele: 0