Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla

Tukhol­malaisia kehote­taan han­kki­maan jäte­myl­ly ja pane­maan jauhetut bio­jät­teet viemäristä alas. Jäteve­den­puhdis­ta­mossa niistä tehdään biokaa­sua. Aja­tus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii mer­ta saastuttamatta.

Tukhol­mas­sa bio­jät­teet kerätään viemäriverkon avulla

Tukhol­malaisia kehote­taan han­kki­maan jäte­myl­ly ja pane­maan jauhetut bio­jät­teet viemäristä alas. Jäteve­den­puhdis­ta­mossa niistä tehdään biokaa­sua. Aja­tus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii mer­ta saastuttama

27 vastausta artikkeliin “Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla”

  1. Luin joskus jostakin lehti­ju­tus­ta (lähdet­tä en var­masti löy­dä; kir­joi­tan muis­tiku­van varas­sa), että viemäri­in ei pitäisi pan­na mitään ravin­nok­si kel­paavaa, kos­ka siten ruok­i­taan rot­tia ja muu­ta viemärielämää.

    Min­ul­la on suuri luot­ta­mus ruot­salaisi­in, joten uskon että he ovat huole­hti­neet tästä. Olen usein esit­tänyt Ruotsin jät­teenkäsit­te­lyn malli­maana. Tiedätkö Osmo jotakin enem­män ruot­salais­ten menetelmästä? Tämä blogimerk­in­tö on var­maan jäänyt vajaak­si, kun lause tun­tuu lop­pu­van kesken?

  2. Ravin­nehu­uh­toumien kannal­ta oleel­lista on mihin liete levitetään. Toden­näköis­es­ti käytetään viher­rak­en­tamiseen mihin saa käyt­tää ainakin suomes­sa todel­la suuria ja samal­la tarpeet­toman suuria määriä rav­in­tei­ta. Ajan myötä ne taita­vat sieltäkin val­ua vesistöön. Järkev­in­tähän olisi saa­da rav­in­teet takaisin pel­lolle, mut­ta mitä kaikke liete sit­ten sisältääkään. Eli onko tur­val­lista levit­tää pel­lolle takaisin ruuantuotantoon.

  3. Ravin­nehu­uh­toumien kannal­ta oleel­lista on mihin jäl­jelle jäävä liete levitetään. Toden­näköis­es­ti käytetään viher­rak­en­tamiseen mihin saa käyt­tää ainakin Suomes­sa todel­la suuria (ja samal­la tarpeet­toman suuria) määriä rav­in­tei­ta. Ajan myötä ne taita­vat sieltäkin val­ua vesistöön. Järkev­in­tähän olisi saa­da rav­in­teet takaisin pel­lolle, mut­ta mitä kaikke liete sit­ten sisältääkään. Eli onko tur­val­lista levit­tää pel­lolle takaisin ruuantuotantoon.

  4. Amerikan matkalla tuli tuol­lainen jäte­myl­ly vas­taan. On se vaan näp­pärää, että voi esmes perunankuoret lavuaarin poh­jal­ta vain huuh­taista viemäri­in. Niiden kaapimi­nen bio­jäte­pus­si­in on ällöä puuhaa.

    Toisaal­ta vaikka­pa kuollei­den parvekekukkien syöt­tämi­nen lavuaarin jäte­myl­lylle voisi sekin olla aika tym­peää puuhaa.

  5. “Aja­tus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii mer­ta saastuttama”

    Ja jos viemäriverkko vetää ilman, että puh­das­ta vet­tä tarvit­see käyt­tää kovin paljoa huuhtelu­un eli kul­je­tuk­sen tehostamiseen. Noillekin on huonom­pia vai­h­toe­hto­ja toki — esimerkik­si kul­jet­ta­mi­nen jäteau­tossa. Luulisin, ettei ongel­maa tule.

    Idea vaikut­ta eri­no­maiselta: iso määrä jät­teenkäsit­te­lyä ja sen voimavaro­ja jää pois ja tulok­se­na on polt­toainet­ta. Mereen lisään­tyväkään sakoaine ei päädy jos ei tahal­laan luovu­ta puhdis­tuk­ses­ta. Ei kait siihen syytä ole.

    Koti­talouk­sis­sa jäte­myl­ly on melkoinen apuri: lajit­telu helpot­tuu ja roskis täyt­tyy hitaam­min kun täh­teet ja per­keet (suom. huom. perku­u­jäte) hulah­ta­vat putkesta alas.

  6. Nykyi­nen bio­jät­teen kier­rä­tys on epäsi­isti, eikä kaik­ki ihmiset jak­sa edes lajitella.

    Tukhol­man malli vaikut­taa luo­val­ta ja Helsingis­sä asi­aa pitäisi soveltaa.

    Meil­lä muutenkin kier­rä­tys on aivan nau­ret­tavaa pelleilyä pääkaupunkiseudul­la. Todel­lisu­udessa taloy­htiöis­sä ihmiset vain roudaa­vat roskik­si­in kaik­ki tavarat ja ne on taloy­htiön vas­tu­ul­la. Siel­lä on kalus­teet ym. 

    Taloy­htiöis­sä tai kort­teleis­sa pitäisi olla joku paik­ka johon voisi voisi keskite­tysti viedä kodinkoneet,huonekalut ja ongel­ma­jät­teet. Sit­ten auto kiertäisi ne hake­mas­sa. Tästä paikas­ta sit­ten ihmiset voisi­vat hakea tois­t­en jät­tämiä tavaroi­ta myös omaan käyttöön.

    Nykyi­nen ympäristön­suo­je­lutouhu ei ole kansan­val­tais­es­ti toteutet­tua. Kansalta ei ole kysel­ty yhtään mitään.

  7. USA:ssahan tuo on ollut käytössä jo kauan. Sil­lä säästetään yksi keräysas­tia kiin­teistöä kohti ja erilli­nen bio­jät­teen keräi­ly. En tiedä, miten jälkikäsit­te­ly siel­lä tapah­tuu, mut­ta epäilen, että he pistävät kaik­ki roskat viemäristä eteen­päin ja lop­ul­ta kaatopaikoille.
    Nyky-yhteiskun­nan ongel­ma on, että rav­in­tei­den kier­to katkeaa, kun tuote läh­tee alku­tuot­ta­jal­ta ja pää­tyy lop­ul­ta erinäis­ten vai­hei­den kaut­ta mereen. Minus­ta tärkeitä olisi kehit­tää jäteve­den­puhdis­tus­ta siten, että jäteve­den “kaupunkil­isät” (raskas­met­al­lit ja muut luon­toon kuu­lumat­tomat par­tikke­lit) saataisi­in 100 %:sti erilleen ja lop­pusi­joitet­taisi­in vaik­ka ydin­jätekuilui­hin. Puh­das bio­jäte voitaisi­in sit­ten huo­let­ta palaut­taa biokaa­sun tal­teeno­ton jäl­keen pel­loille. Näin hom­ma toimisi mer­ta saas­tut­ta­mat­ta myös jäte­myl­ly­jen kanssa.

  8. Tähä­nas­tisen näytön perus­teel­la vas­tuu bio­jät­teen käsit­telystä pitäisi ylipäätään siirtää Helsin­gin Vedelle YTV:n sijaan.

  9. Volmert­ti kir­joit­ti: “Järkev­in­tähän olisi saa­da rav­in­teet takaisin pel­lolle, mut­ta mitä kaikke liete sit­ten sisältääkään. Eli onko tur­val­lista levit­tää pel­lolle takaisin ruuantuotantoon.”

    Ei, puhdis­ta­moli­et­teen levit­tämi­nen ruokakasvien lan­noit­teek­si ei ole tur­val­lista. Kir­joitin siitä Osmon blogikom­men­tis­sa aiem­min: “Ruot­salaisen Chalmersin teknil­lisen korkeak­oulun kemi­an ja biotekni­ikan laitok­sen kemi­al­lisen ympäristöti­eteen pro­fes­sorin, Göran Peterssonin uuni­tuoreessa esi­tyk­sessä varoite­taan jäteliet­teen käytöstä lan­noit­teena pel­loil­la: Miljögifter från slam till åker och livsmedel. Siteer­aan sivul­ta 3: “I varda­gen omges vi av 10 000-tals kemiska ämnen från kon­sument­pro­duk­ter. Inget annat fån­gar upp så mån­ga som ren­ingsverkens slam.” (Elämme taval­lises­sa arjes­samme kym­me­nien tuhan­sien kulu­tus­tavaroista peräisin ole­vien kemi­al­lis­ten ainei­den keskel­lä. Mikään muu ei ime näitä ainei­ta niin paljon itseen­sä kuin jäteve­den­puhdis­ta­mon liete.) Peters­son sanoo, että ain­oa tur­valli­nen ja ympäristöys­tävälli­nen liet­teen hävi­tystapa on polt­ta­mi­nen (s. 5). Peterssonin esi­tys osoitteessa
    http://publications.lib.chalmers.se/records/fulltext/90240.pdf

  10. Kuu­lostaa äkkipäätään kiin­toisalta mah­dol­lisu­udelta Helsinki­inkin, että bio­jäte kulk­isi suo­ral­la vesivoimalla.

    Nykyään­hän sille on eril­liset säil­iöt, pus­sit ja vaivan­näkö. Ja sit­ten vielä erilli­nen bio­jäteau­to polt­ta­nee enem­män dieseliä (oli se sit­ten fos­si­ilista tai ei) ajel­lessaan bio­jätere­it­tiä, kuin mitä jät­tei­den ener­gia­sisäl­löstä olisi edes teo­ri­as­sa hyödynnettävissä. 

    Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta sinän­sä ilah­dut­taval­ta vaikut­ta­va St1 ‑ketjun leipo­mo- ym. elin­tarvike­jät­teestä teh­dyn bioetano­lin vähäpäästöisyyskin taitaa tässä näkökan­nas­sa perus­tua osaltaan siihen, että tuotan­nolle ei sinän­sä oikein voi laskea lisäpäästöjä kul­je­tuk­ses­ta, kos­ka jos jäteau­to ei ajakaan etano­lilaitok­selle se ajaa kuitenkin jätease­malle. Mut­ta entä jos vai­h­toe­hto olisikin että autoa ei tarvi­ta lainkaan, vaan Helsinkiläisit­täin Päi­jän­teen veden pain­ovoima hoitaisi kuljetuksen?

    Erilli­nen kysymys on se, voisiko viemäriputken päässä olla metaa­ni­ase­man ase­mes­ta etano­lilaitos? Taitaa viemäris­sä kulke­va tavara olla sen ver­ran sekalaista että tämä ei onnis­tu, vai kuin­ka on?

    Ja tietysti se mikä tulikin jo esille, eli että mitä tehdään metaanin tal­teeno­ton jälkeiselle liet­teelle (tai etano­lipros­essin yli­jäämälle, mitä se nyt ikinä onkaan)?

  11. Suomes­sa puhutaan, että pitää panos­taa uusi­u­tu­vi­in. Val­tio­val­ta tai muu julki­nen val­ta ei vain saa aikaisek­si han­kkei­ta tuke­via rak­en­tei­ta, infraa sun muu­ta. Sama tilanne tois­tuu nyt kuin joku vuosi sit­ten, kun Suo­mi tiputet­ti­in net­tibis­nek­sen kehi­tys­maak­si jät­tämäl­lä nopean verkon rak­en­t­a­mi­nen fir­mo­jen harteille. Eihän siitä mitään tul­lut ja nyt kai val­tio liki kymme­nen vuot­ta liian myöhään ryhtyy toimeen. 

    Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa val­tio ja kun­nat ovat olleet todel­la akti­ivisia. Välil­lä on tietysti tehty vääriäkin päätök­siä, mut­ta kokon­aissal­do tule luul­tavasti ole­maan sel­l­ainen, että Suo­mi tip­puu naa­purei­den kär­ry­iltä. Miten iso bisens odot­taa sitä, joka ensim­mäisenä kehit­tää miljoon­akaupun­gin jäte­huol­lon sel­l­aisek­si, että se ei ole kulu ja saas­tut­ta­ja vaan tuot­taa uusi­u­tu­vaa energiaa? 

    Onnek­si tänne voidaan saa­da jotain ali­hank­in­taa. Nor­jalaisen sähköau­ton kokoami­nen­han jo saati­in peräti kokon­aisu­udessaan Uuteenkaupunki­in ainakin jok­sikin aikaa.

    No, Suomes­sa ST1 tuot­taa bioetano­lia ja Neste on maail­man suurin pal­muöljy-yhtiö, joten ehkä ei ihan jonkin Roman­ian kanssa samaan sar­jaan sen­tään jouduta. 

    http://www.st1.fi/index.php?id=2211

  12. Nyt vas­ta luin Hesarin jutun asi­as­ta. Kan­natan. Erit­täin hyvä menetelmä. 

    Saa nähdä miten junt­te­ja me jun­tit taas tässä ollaan. Hesarin suo­ma­lais­lausun­not eivät lupaa kovin hyvää.

  13. Ihan jän­nä idea. Lehti­ju­tun mukaan hel­posti toteutet­tu Tokhol­mas­sa, mut­ta Hesas­sa use­am­man mutkan takana. Peri­aat­teessa kyse lie­nee jät­teenkäsit­te­lyka­p­a­siteetista. ja myös siiä miten jär­jestelmä on rakennettu.

    Taas isom­man ja perus­teel­lisem­man jut­tukokon­aisu­u­den aihe.

    Ymmär­rän hyvin, että sade­vesi sisältää raskas­met­tale­ja yms. Mut­ta voisiko joku ker­toa, mik­si viemäri­jäte (siis ihmisen ukl­sote ja virt­sa) ei käsitel­tynäkään kel­paisi pel­lolle? Mitä myrkkyjä se sisältää? Irtoaako putk­ista ken­tiews. Muut­tuuko matkalla? Tuleeko jäteveteen muu­takin myrkkyainesta?

    hesas­sa kai jomjios­sain määrin viemärili­etet­tä käytetään metaaniksi. Jos jätekaa­su voidaan suo­raan käyt­tää eism. bus­sis­sa, turhaan sitä on yritää etano­lik­si muuttaa.

  14. “Mut­ta voisiko joku ker­toa, mik­si viemäri­jäte (siis ihmisen ukl­sote ja virt­sa) ei käsitel­tynäkään kel­paisi pel­lolle? Mitä myrkkyjä se sisältää? Irtoaako putk­ista ken­tiews. Muut­tuuko matkalla? Tuleeko jäteveteen muu­takin myrkkyainesta?”

    Ihmiset tup­paa­vat nykyään syömään lääkkeitä sen ver­ran paljon, että jätevesistä jää jäämiä. Asi­aan ei olla taidet­tu vielä kovin paljoa tutkia. Antibiootit ja esim. e‑pillerit taita­vat ainaskin aiheut­taa ongelmia…

  15. Suu­ru­us­lu­ok­ista: Päi­jän­teen puh­das­ta vet­tä val­uu Kymi­jokea pitkin Suomen­lah­teen keskimäärin 282 m³/s (wiki), eli noin 8900 miljoon­aa kuu­tio­ta vuosit­tain. Helsin­gin vesi käyt­tää Päi­jän­teen ja Van­taan­joen vet­tä yhteen­sä 88 miljoon­aa kuu­tio­ta vuodessa (vuosik­er­to­mus). Puh­taan veden riit­tävyys bio­jätet­tä kul­jet­ta­maan siis ei vaikut­taisi pääl­lim­mäiseltä ongelmalta. 

    Kus­tan­nuk­sista taloy­htiöille: Ker­ran viikos­sa tyh­jen­net­tävä bio­jäteroskis mak­saa 308.36 e astioi­neen. Poh­javiemärin huuhtelun saisi var­masti ker­ran vuodessa satasel­la jos se tehtäisi­in katu kerrallaan. 

    Metaanista: Viik­in­mäel­lä tuote­taan n 10mM3 kuu­tio­ta biokaa­sua vuosit­tain (lähde), jos­ta tuote­taan 16 GWh sähköä ja 26 GWh läm­pöä. Biokaa­sun metaa­nip­i­toisu­us on tyyp­il­lis­es­ti jotain 40–70%, en tiedä miten Helsin­gin Vedel­lä, joka tapauk­ses­sa sitä ei voi suo­raan tanka­ta kaa­sua­joneu­von tankkiin.

  16. Viemäri­in menee aikas paljon muu­takin kuin “sitä itteään”. Ast­ian- ja pyyk­in­pe­sukoneista pesuainet­ta (aineet säi­lytet­tävä pois­sa las­ten ulot­tuvil­ta), pytys­tä WC-ankkaa tai vas­taavaa (melkoisia myrkkyjä nekin), kaik­ki muut kodin pesu- ja puhdis­tu­saineet ja esimerkik­si kaik­ki vaat­teisi­in tart­tunut lika.

    Vas­ta sit­ten kun kodeis­sa luote­taan vain sap­pi­saip­puaan, pesupähk­inöi­hin ja etikkaan, voidaan jätevesien hyö­dyn­tämistä lan­noituk­ses­sa edes harkita.

  17. Aja­tus on ihan hyvä, mut­ta Suomes­sa aiheut­taa jonkin ver­ran teknisiä ongelmia. Mitä enem­män viemärivir­ras­sa on kiin­teää aines­ta, sitä enem­män tarvi­taan huuhtelu­vet­tä, jon­ka (turha) pump­paami­nen viemäri­in vie aika suuren osan kaa­sun ener­giahyödys­tä. Toinen vai­h­toe­hto on lisätä kaa­toa eli runk­olin­jo­jen paineviemärio­suuk­sia. Paineviemäris­sä pumpul­la pumpataan jätet­tä ylämä­keen jot­ta saadaan pudo­tus­ta seu­raavalle lasku­välille, kos­ka viemäril­in­jo­jen täy­tyy tietysti mukail­la maas­ton korkeusero­ja. Paineputkissa ei ole ilmati­laa ‚jol­loin niiden osal­la ei myöskään kaa­sun hai­h­tu­mista tapah­du, toisin kuin käve­ly­vauh­tia matele­vis­sa taval­li­sis­sa putk­istois­sa. Tässä tulee taas kak­si uut­ta ongel­maa: pumput vievät hirveän määrän sähköä ja mak­sa­vat sato­ja tuhan­sia kap­pale. Yhden asuinalueen jät­teille tarvi­taan kym­meniä pump­pauk­sia , ennenkuin jäte on puhdis­ta­mol­la. Nyky­isinkään ei ole rahaa pitää viemäri-infraa kun­nos­sa, joten mis­tä rahat val­u­misen nopeut­tamiseen? Suurimpi­en kaupunkikeskus­to­jen ulkop­uolel­la ei tai­da enää väestön­ti­heyskään riit­tää. Uskoisin että Hesarin jutus­sa maini­tut kulut Tukhol­mas­sa muo­dos­tu­vat suurelta osia putk­iston päiv­i­tyk­ses­tä ja tekniikasta.

    Jos kaa­sua voisi kerätä asuinalueit­tain , olisi hom­ma var­masti mielekkäämpi, mut­ta tuskin kau­pal­lis­es­ti kannattava.Bioetanollaitos lähiön kupeessa voisi ollakin. En tunne St1 tekni­ikkaa hyvin , mut­ta luulisi viemäris­sä kulke­van jät­teen käyvän yhtä hyvin etano­lin tekoon kuin “puh­taankin”.

    Sit­ten 2020-luvul­la pitäisi kulut­ta­jan enää vali­ta , ajeleeko idea­parkki­in scheis­se­mo­bi­ilil­la vai eTalbotilla…

  18. Mitä tulee käymäläjät­teeseen ja rav­in­tei­den kier­toon, tässä ollaan hyvin perus­ta­van­laa­tu­is­ten ja tärkei­den kysymys­ten äärel­lä. Ihmisen virt­san sisältämä typ­pi, fos­fori ja kali­um pää­tyvät nykyisel­lään län­si­mais­sa läh­es täysin rehevöit­tämään vesistöjä, ja ruokakasvien kas­vatuk­seen käytet­tävät makro­rav­in­teet tehdään fos­si­il­i­sista lähteistä. Pitkäl­lä aikavälil­lä tämä tilanne on kestämätön jo elin­tarvike­huol­lonkin kannal­ta, puhu­mat­takaan luon­non­suo­jelulli­sista näkökohdista.

    Tässä linkissä on käsitel­ty aihep­i­ir­iä ja mah­dol­lisia tapo­ja ongel­man ratkaisemiseen:

    http://www.ecosanres.org/pdf_files/Ecological_Sanitation.pdf

    Väistämätön tosi­a­sia on, että vesives­sa ei ole koskaan ollut ekol­o­gis­es­ti mielekäs ratkaisu, ja on väk­isinkin tulos­sa tien­sä päähän seu­raavien muu­ta­man sukupol­ven aikana. Mielestäni on äärim­mäisen tärkeää, että tämä kysymys nos­te­taan julkiseen tietoisu­u­teen ja ratkaisu­jen kehi­tys­tä resur­soidaan voimakkaasti julkisen val­lan taholta.

  19. On tot­ta, että jätevedet puhdis­te­taan Helsingis­sä tehokkaasti, mut­ta mihin rav­in­teet sen jäl­keen pää­tyvät? Viher­ranken­tamiseen, myy­dään koti­talouk­sille jne. En tiedä minkälaisia ravin­nepi­toisuuk­sia hulevesis­sä on, mut­ta viral­liset puhdis­tus­lu­vut anta­vat hel­posti liian ruusu­isen kuvan…

  20. Kun bio­jät­teen eril­liskeräys pääkaupunkiseudul­la 90-luvul­laalkoi, kuulin Helsin­gin veden työn­tek­i­jältä samas­ta asi­as­ta. Hän ihmetteli, mik­sei bio­jätet­tä alet­tu kerätä valmi­ita viemärirööre­jä myöten. Säästy­isi melkoinen määrä ros­ka-auto­jen ajo­ja ympäri kaupunkia, kun valmis put­ki-infra on ole­mas­sa. Myös mädätyksestä/biokaasun tuotan­non tekni­ikas­ta on koke­mus­ta jätevedenpuhdistamoilla.

    Nyt, kun eril­liskeräys­tä varten on raken­net­tu kom­pos­toin­ti­laitok­set ja muu infra, tuskin enää siir­ry­tään viemäri-ratkaisuun.

    Volmer­tille voisin esitää kysymyk­sen, minne ne bio­jät­teistä kom­pos­toidut mullat/ravinteet menevät? Samal­la taval­la viher­rak­en­tamiseen kuin Helsin­gin Veden lietteet.

  21. Kyl­lä bio­jätekom­postin voisi ainakin teo­ri­as­sa palaut­taa takaisin pel­lolle. Siinä ei ainakaan pitäisi olla mitään vierai­ta ainei­ta, jos lajit­telu on tehty oikein.
    Helsin­gin Vesi muuten tar­joaa lehti-ilmoituk­sil­la bio­jäte-turve kom­pos­tia ilmaisek­si pel­loille 80 km:n säteel­lä Helsingistä. Onko tietoa, mil­lais­es­ta tavaras­ta oikein on kyse? Jätevesili­et­teen käyt­töhän on tukiehto­jen mukaan kiel­let­ty ruokav­il­je­lyk­sil­lä, mut­ta bio­jätet­tä min­un käsit­tääk­seni voisi käyttää.

  22. Viemäri sopii ainakin kosteille jät­teille. Puuron täh­teet lait­taa mielu­um­min viemäri­in kuin bio­jäte­pus­si­in, joka kostues­saan hajoaa. Voi toki ostaa kos­teut­ta kestäviä jäte­pusse­ja, mut­ta sel­l­aiset tun­tu­vat kokon­aisekol­o­gis­es­ti arveluttavilta.

  23. En sanokkaan sitä, että nykyi­nen keskistet­ty kom­pos­toin­ti olisi sen parem­pi vai­h­toe­hto. Halusin vain tuo­da esi­in, että puhdis­ta­moiden hyvät prosen­ntilu­vut eivät ker­ro koko totu­ut­ta. Viher­rak­en­tamises­sa käyte­tyt ravin­nemäärät eivät perus­tu edes kasvin tarvit­se­maan määrään. Jol­lain taval­la suurem­pi osa rav­in­teistä pitäisi saa­da takaisin ruuan tuotantoon.

  24. Pohdin tuo­ta jäteve­den­puhdis­ta­mo­jen osu­ut­ta; Mah­taisiko­han kap­a­siteet­ti nyky­i­sis­sä laitok­sis­sa riit­tää moninker­taiselle bio­mas­salle? Var­maan laskeu­tusaltai­ta ja esiselkey­tys­tä pitäisi lisätä… Ja toisaal­ta nykyisen­laiseen akti­ivili­etepros­es­si­in tuskin kan­nat­taa johtaa val­tavia määriä bio­jätet­tä, jos tarkoi­tus on käyt­tää viemäriverkkoa vain bio­jät­teen keräämiseen ja kul­je­tuk­seen. Eli jäteve­den­puhdis­ta­moiden uudelleen­jär­jeste­ly olisi myös edessä, viemäri-infran lisäksi.

  25. Mie­lenki­in­toinen tuo Tukhol­man ratkaisu. Jos se ei todel­la saas­tu­ta mer­ta niin näen, että se voi olla hyvä vai­h­toe­hto. Itse nuo jätevesi­asi­at on tulleet tutuik­si kun olen ollut mukana seu­raa­mas­sa ystäväni uuden talon puhdis­ta­mon val­in­taa. Heil­lä on ollut mielessä ainakin Uponor Wehop­uts ja muu­ta­ma muu merkki.

Vastaa käyttäjälle spottu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.