_

Uusi nimi mudalle?

Suomessa on maa-ainekselle monipuolinen nimikkeistö, hietaa, hiesua, soraa ja ties mitä.

On myös lieju ja muta. Muta on eloperäistä, veden pohjassa olevaa pehmeää ainetta. Lieju on saviperäistä, siis kiviaineista, joka on kastunut ja muuttunut liejuksi. Englannissa molempia voi kutsua nimellä “mud”.

Rankkasateet aiheuttavat maanvyöryjä, jossa jokin aine, joka on englanniksi “mud” lähtee liikkeelle. Tuo kastunut aines on tuskin mutaa, koska muta yleensä on jo veden alla, eikä mutaa yleensä ole vyöryksi asti. Tai vaikka olisi, se olisi niin pehmeää, että se olisi jo vyörynyt. Kiinteytensä sateessa menettävä aine on ilmeisesti savea tai jotain muuta mineraaliperäistä ainesta, joka kastuessaan muuttuu liejuksi tai jopa kuraksi. Mutta uutistoimituksissa lieju muuttuu mudaksi.

Uskotaan nyt sitten, että liejua kutsutaan tästä lähin Suomessa mudaksi, mutta miksi sitten kutsuisimme mutaa? Eloperäiseksi mudaksi tai pohjamudaksi?

17 thoughts on “Uusi nimi mudalle?

  1. Nytpäs sattui kirjoittajalle lipsahdus. Liejukin on nimittäin samanlaista eloperäistä veden pohjaan vajonneesta maatuneesta aineksesta syntynyttä maata kuten muta. Puhtaana siinä ei ole ollenkaan kivennäisainesta mukana. Lieju syntyy kirkkaaseen veteen, muta ruskeaan, soistuneeseen veteen. Jos tarkastelet kuivunutta järven pohjaa, niin pohjimmaisena on tuota vaaleaa, saven näköistä maata eli liejua (syntynyt heti jääkauden jälkeen) ja sitten pinnalla tummempaa mutaa, joka on myöhäisempää tuotosta.
    Eli englantilaiset ovat tavallaan oikeassa, jos kutsuvat niitä molempia samalla nimellä. Samaa ainetta ne ovat. Savivelli on sitten aivan eri asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tenhuselle.
      Kiitos täsmennyksestä. Olin katsonut liejun määritelmän perussuomen sanakirjasta selvittääkseni, miksi pitäisi kutsua sitä ainetta, jota uutistoimistot kutsuvat mudaksi, mutta joka ei voi olla mutaa. Tieteellisen tekstin ulkopuolella kyllä sanotaan, että savitie vettyi liejuksi. Tieteellinen määritelmä liejusta näyttää vaativan liejuun kuusi prosenttia eloperäistä aineista. Tämä ei muuta perusväitettäni. Mutaa se ei voi olla.
      Mutta tällaiselle sanojen sisällön muuttumiselle tuskin voimme mitään. Sen kun kiukuttelin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Onkohan yleiskielessä näiden sanojen merkitykset muuttuneet ollenkaan? Joskus tieteellisessä kielessä käytetään samoja sanoja kuin yleiskielessä mutta paljon täsmällisemmässä, kapeammassa merkityksessä, mikä aiheuttaa sotkua. Halla ja yöpakkanen ovat sama asia yleiskielessä mutta eri asioita meteorologeille.

    Kirjahyllyssäni on sellainenkin kummallisuus kuin painettu sanakirja. Mud kääntyi näin: muta, lieju, loka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Asian päättämisvaikeuteen liittyen,

    Muistelen eduskunnan äänestäneen asiasta ‘kuuluuko turve soralakiin vai ei’ ja tämä päätyi ensiksi tasan, mutta sitten joku juoksi herättämään Skinnarin huoneestaan, ja toinen kanta voitti. (en muista kumpi)

    En ole ikinä kuullut mistään muusta äänestyksessä, jossa yhden kansanedustajan/valtuutetun ääni olisi ollut ratkaiseva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Myös minun kirjahyllyssäni on ihan oikea painettu Nykysuomen sanakirja, WSOY 1954. Sen mukaan muta on: veden pohjaan lietteestä syntynyt tumma, löyhä maa.

    Muta esiintyy jo Kalevalassa: … meren mustista mu’ista / tuhannen sylen syvästä… ja Juhani Aholla hieman eri merkityksessä: …pahan mielen mustaa mutaa… ja K.S.Laurilalla poliittissävyisessä merkityksessä:…yhteiskunnan musta muta, sen huonoimmat ainekset.

    Toivottavasti tästä kysymyksestä ei synny suurempaa poliittista mutapainia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Meidän kaupan vieressä on koju, jossa ilmoituksen mukaan myydään marjoja ja sieniä. Tämä on kuitenkin huijausta, sillä siellä myydään lähinnä itiöemiä ja laajentuneita emikukintoja. Kaupassa tomaatit on myös virheellisesti sijoitettu vihannesten puolella, vaikka ovatkin hedelmiä ja kurkun pitäisi olla siellä marjakojussa, onhan kyseessä sentään marja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Yleiskielen ja tieteellisen kielen välillä on kyllä eroa. Esim. meteorologien mukaan myrsky tarkoittaa ehdottomasti vain kovaa tuulta, muunlainen sääilmiö on rajuilma. Siltti tai hiesu ei oikein istu yleiskieleen, muta kuvastaa hyvin kaikkea vetelää maa-ainesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Sanoilla on kielessä eri merkityksiä asiayhteydetsä riippuen. Ammattisanastosssa tarvitaan eksateja määritelmiä. Yleiskielessä käyttö on vapaampaa. Tunneutin esimerkki lienee rekka: sanaa tullee takarekeä kuvaavasta sanasta , tai siis niin olen joskus kuullut. Tarkoittaa puoliperävaunun (ei tarkoita vaunun kokoa vaan sitä, että puolet painosta ohjataan vetoauton päälle) ja vetoauton yhdeistelmää. Yleisesti vain tarkoittaa isoa yhdistelmää, jopa vain isoa kuorma-autoa.

    Yleiskielessä sanoja muta ja lieju käytetään suunnilleen synonyymeinä, ehkä muta on vähän kiinteämpää. Voimme tehdä mutakakkuja muttat emme liejukakkuja. Hyvässä kielessä myös esiinty eri ilmaisuja, synonyymien käyttöä, tai runokielessä tarvitaan alkusointua.

    Joskus kansakoulusta muistan maalajit: hiekka, hieta hiesu, savi. Määritelmät jäivät hämäriksi. Saveakin on monenlaatuista. Sen huomaa joskus kaivannolla, kun pääsee katsomaan savikerrosten eri värejä. Voi olal hvyin kiinteää savea, ja sitten aivna liejuista.

    Joten käytetään vain rauhassa ilmaisua mutavyöry, kun märkä maa vyöryy alas. Maanvyöry voi olla myös kuivaa maata, syynä esim. maanjäristys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. “Paholaisenrotko, Paholaisenvuori, Paholaisenpuro. Paholainen tuntuu omistavan aika lailla täällä maata. Ja kuten muutkin maanomistajat, viettää suuriman osan ajastaan Lontoossa.”

    Irlantilainen kasku.

    Armas J. Pulla muuten luonnehti englantilaisen ja irlantilaisen huumorin eroa toteamalla, että englanatilainen on ison herran, irlantilainen köyhän pirun huumoria.

    Ilmaisulle “pirunpelto” tuskin löytyy suoraan anglanninkilestä vastinetta, sillä luonnonmuodostelmaa, jääkauden aikaista merenrantaa ei (tietääkseni) Brittein saarilta löydy. Kylläkin ehkä muita kivipeltoja. – Hämeenkylästä Länis-Vantaalta muuten löytyy pirunpelto (Långbackabergin länistinteeltä). Emme ensin olleet varmoja, oliko kyseessä vanha merenranta vai kivikautinen kalmisto, kun tuttvavni kanssa kävimme sitä ihailemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.