Maailmantalouden murros on vasta alkamassa

Lehti­ti­eto ker­taa, että 70 pros­ent­tia intialai­sista on maanvil­jeli­jöitä. Siinä on ainakin kuusikym­men­tä pros­ent­tiyk­sikköä liikaa, jos asi­aa tarkastel­laan siltä kannal­ta, kuin­ka paljon väkeä tarvit­taisi­in tuot­ta­maan intialaisille ruokaa. Jos 70 pros­ent­tia intialai­sista on maanvil­jeli­jöitä, intialais­ten tuloista menee 70 pros­ent­tia ruokaan, siis noin suurin piirtein.

Sato­ja miljoo­nia intialaisia tulee siir­tymään lähivu­osikym­meniä maat­aloud­es­ta tuot­tavampi­in ammat­tei­hin samal­la kun maat­alouden tuot­tavu­us tietysti nousee. Se on paljon enem­män kuin EU:ssa on asukkaita.

47 vastausta artikkeliin “Maailmantalouden murros on vasta alkamassa”

    1. Joo, Kasvun rajat tule­vat vas­taan ja alkaa hillitön kamp­pailu luon­non­va­roista. Mut­ta sel­l­aista mekanis­mia ei ole, että köy­hät jäävät köy­hik­si ja rikkaat maat saa­vat säi­lytä etuoikeutensa.

  1. onnek­si elämä voi olla mukavaa, vaik­ka mate­ri­aal­ista elin­ta­soa pudotet­taisi­in nykyis­es­tä huimasti (pait­si niille, joille elämä on uusi porsse jne.)

    kysymys lähin­nä, että kuin­ka hal­lit­se­mat­tomasti se tapah­tuu ja kuin­ka paljon etenkin köy­hien maid­en asukkaat saa­vat kär­siä mullis­tuk­sista, kuten nyt jo kär­sivät viime vuosien ruokakri­isin muodossa

    toki pelkkä tuotan­non ja kulu­tuk­sen ekol­o­gis­es­ta näkökul­mas­ta ratio­nal­isoimi­nen (tarkoi­tan: muut­ta­mi­nen vähem­män kulut­tavak­si ilman muu­tos­ta elin­ta­sos­sa) tuo paljon toiv­ot­tua muu­tos­ta, mut­ta se tie ei var­maan riitä, kun int­ian ja kiinan talon­po­jat modernisoituu

  2. Kasvun rajo­ja, ylipään­sä niiden konkreet­tisia vaiku­tusym­päristöjä, sijain­tia, ilmen­tyviä ongelmia ja näi­den ongelmien mit­talu­okkaa on erit­täin vaikea ennustaa.

    Sub­jek­ti­ivi­nen muut­tu­ja on myös se per­spek­ti­ivi, jos­ta ihmi­nen tätä kehi­tys­tä tarkastelee. Jangt­sen-delfi­inin (toden­näköi­nen) sukupu­ut­to ei näyt­tänyt juuri edes ympäristöli­iket­tä liikuttaneen.
    Ketä vielä kiin­nos­taa, että evoluu­tion mon­i­naisu­u­den kannal­ta val­ta­van merk­i­tyk­selli­nen pus­si­huk­ka kuoli viime vuo­sisadal­la sukupu­ut­toon. Kai se Gala­pa­gos-saaren viimeinen jät­tiläiskilpikon­nau­ros on vielä hengis­sä? Onko?!
    Tuskin tuon per­spek­ti­ivin heilahteluille suur­ta merk­i­tys­tä on jos kaiken tämän keskel­lä Aasi­as­ta häviää pari kissala­jia, ja Afrikas­ta muu­ta­ma ihmis­ap­ina. Niin ikävää kuin se omas­ta ide­ol­o­gis­es­ta näkökul­mas­ta voikin olla.

    Vesip­u­la ainakin on täysin var­ma porun aiheut­ta­ja, mut­ta ehkä sekin voidaan vielä tor­jua. Aivan viimekädessä kehit­tyneet maat ovat kuitenkin mielu­um­min vaik­ka sit­ten kalli­in desali­naa­tion kus­tan­ta­jia, kuin kehi­tys­maid­en katas­trofien sivustaseuraajia.

    9–10 mil­jar­di­nen teol­lis­tu­va maa­pal­lo voi ehkä sit­tenkin olla ennem­min jonkin­lainen ajan ja teknolo­gian myötä ohimenevä ähky kuin malthu­sialainen painajainen.

    Rikkaatkin säi­lyt­tävät etuoikeuten­sa kun mm. bio- ja geen­ite­knolo­gia luo­vat uusia etuoikeuksia.
    Ainakin ikään­tymisen tor­jun­nas­ta voi ennus­taa var­maa ja kas­vavaa trendiä vuo­sisadan mitas­sa. Ei ihan heti eli­itin ulkop­uolelta kehitysmaihin.

    Mit­tavampi maail­man­paran­nuk­selli­nen uudelleenarvioin­ti seu­ran­nee vas­ta ilmas­toku­plan puhkeamis­es­ta. Kiina ja Intia ovat tehneet selviksi, ettei niil­lä ole aiko­mus­ta vähen­nyk­si­in osallistua.

    Kiinan taan­noinen ilmoi­tus, että vähen­nyk­set kään­tyvät lasku­un ehkä vas­ta vuon­na 2050, vas­taa liki­main sitä, että toteutues­saan Kiinan päästöt tule­vat tuol­loin ole­maan suurem­mat kuin mitä maail­man kokon­ais­päästöt ovat täl­lä hetkellä.
    Eikä Intia jääne kauas taakse.

  3. Väestönkasvu pitää Int­ian palkkata­son mata­lana jatkos­sakin. Sadoille miljoonille yritetään jär­jestää mitä tahansa työtä kevyessä teol­lisu­udessa ja tur­val­lisu­ussek­to­ril­la samal­la kun osa maaseudus­ta aavikoituu ja kon­flik­tit pahenevat. Tämän parem­paa ske­naar­i­o­ta en Intialle keksi.

  4. Vau­raus syn­tyy pitkälti luo­to­s­ta, luot­ta­muk­ses­ta, luotet­tavista rak­en­teista. Ei luot­to mihinkään esimerkik­si Suomes­ta katoa (jos ei sit­ten por­var­it pilaa hyvää tsy­deemiä). Kasvu jatkuu ilman rajo­ja — se tosin sopeu­tuu joidenkin har­vo­jen luon­non­va­ro­jen suh­teel­liseen niukku­u­teen ja ympäristöon­gelmi­in. Tule­vaisu­u­den vau­raus ei näytä samalta.

    Maa­pal­lon tule­vaisu­u­den kannal­ta jatku­va kasvu on vält­tämätön­tä. Ilman dynaamista talout­ta ei syn­ny niitä inno­vaa­tioi­ta, joi­ta maa­pal­lo tarvit­see lopet­taak­seen ilmas­ton läm­pen­e­misen ja muut saas­teet sekä hillitäk­seen väestönkasvua. Ihan turha pelko ei ole Ahti­saaren esi­in nos­ta­ma sato­jen miljoonien nuorten miesten työt­tömyys kehitysmaissa.

  5. ilmas­toku­plan puhkeamis­es­ta

    Puhutko tässä nyt ilmakehästä?

  6. Mitä tulee päästöi­hin, niin Int­ian päämin­is­ter­i­hän taan­noin — toki vain juh­la­puheessa, mut­ta kuitenkin — sitou­tui siihen, että intialais­ten päästöt per capi­ta eivät tule koskaan men­emään ohi län­si­maista. Jos kaik­ki kehi­tys­maat sitou­tu­isi­vat täl­laiseen diili­in, kyse olisi enää siitä kuin­ka paljon nykyiset päästöon­gel­mat enim­mäk­seen aiheut­ta­neet — ja fos­si­ilis­ten polt­toainei­den poltos­ta hyö­tyneet — län­si­maat omia päästöjään vähen­täi­sivät. Minus­ta ainakin on aika pak­sua vaa­tia huo­mat­tavasti vähempiä yksikköpäästöjä tuot­ta­vat kehi­tys­maat vas­tu­useen päästö­jen leikkaamis­es­ta. Län­si­maid­en, eräi­den Lähi-Idän maid­en ja Venäjän tässä olisi ensik­si päästöjään leikat­ta­va, muiden velvol­lisuuk­sista voidaan sit­ten keskustel­la kun päästöt per capi­ta alka­vat olla edes suun­nilleen vertailukelpoisia.

  7. Pakko noille Osmon pros­en­teille on nau­raa. 70 pros­ent­tia edustaa
    ilmeis­es­ti sitä kansanosaa, joka elää “kädestä
    suuhun”-taloudessa. Pieni osa tästä jengistä har­ras­taa ihan oikeasti
    maat­alout­ta, siis panee jyvän maa­han ja käy ren­tona venaa­maan kunnes
    ruo­ka on valmista.

    Intial­la ei tosi­asi­as­sa ole enää mitään toivoa, sil­lä yhä suurempi
    osa yli­jäämäväestöstä ei voisikaan har­ras­taa tilan­pu­ut­teen vuoksi
    maat­alout­ta, vaan jää sen ala­puolelle, keräi­ly- ja keik­ka- ja
    kerjäystalouteen.

    Tule­vaisu­u­den huip­pu­tren­di on toki Inti­as­sakin ker­jäys­talous. Siinä ei
    ongelmia edes yritetä ratkaista, vaan tuote­taan vaan lisää ihmisiä
    ker­jäämään. Indone­sialle ja Pak­istanille tämä on jo val­tion virallinen
    lin­ja. Kun ihmisiä on tarpeek­si tunget­tu samaan paikkaa,
    human­itäärisen maas­ta­muu­ton ehdot täyt­tyvät automaat­tis­es­ti. Näin se
    toimii vielä muu­ta­man vuosikymme­nen, kunnes län­sieu­roopan maat
    tuke­htu­vat kuravyöryyn ja val­u­vat mukaan kerjäystalouteen.

    Kiina saat­taa tosi­aankin olla viimeinen oikea kansan­talous sadan
    vuo­den päästä. 10 mil­jardin ihmisen maail­mas­sa tuskin enää
    har­raste­taan ilmas­ton­suo­jelua ja Kiina on tästäkin jo nyt hyvin
    tietoinen.

  8. hahaa: “Puhutko tässä nyt ilmakehästä?”

    Viit­taus ilmas­ton­muu­tos-ongel­man toden­näköiseen fik­ti­ivisyy­teen / ainakin ylim­i­toituk­seen, mikä nykyisel­lään peit­tää alleen todel­lisem­pia / vakavampia globaale­ja ongelmia.

    Mut­ta ei sotke­ta tätä keskustelua alarmis­mi / skep­tis­mi vään­töön sen pidemmin.

    Maail­man­talouden tule­vaisu­us on paljon kiin­nos­tavampi keskustelu­nai­he ja blog­gauk­sen otsikon mukainen.

  9. “Mut­ta sel­l­aista mekanis­mia ei ole, että köy­hät jäävät köy­hik­si ja rikkaat maat saa­vat säi­lytä etuoikeutensa.”

    Usaf, Navy ja US Army taita­vat olla osa tuo­ta mekanis­mia ja suorit­ta­mas­sa kansakun­tien välistä tulon­jakoa mm. Afgan­istanis­sa. Se, joka puris­taa öljy­hanaa, jakaa tulot sulle-mulle.

  10. Jos pohdi­taan kasvun rajo­ja ruuan suh­teen, niin voidaan kat­soa karttaa:

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Countries_by_population_density.svg

    Ja sen jäl­keen pohtia kysymyksiä:

    -Onko esimerkik­si Sak­sa poikkeuk­sel­lisen hyvä paik­ka tuot­taa ruokaa?
    ‑Onko Sak­sal­la ongelmia ruuan ali- vai yli­tuotan­non kanssa?

    Tuon kuvan perus­teel­la min­un on todel­la vaikea uskoa niitä maail­man­lop­un julis­ta­jia, joiden mukaan ruo­ka lop­puu aivan juuri. Maail­mas­sa ei tule pulaa ruuas­ta, vaan maail­mas­sa on krooni­nen pula kol­man­nen maail­man talouskasvus­ta ja demokra­t­ian kehittymisestä.

  11. “Jos pohdi­taan kasvun rajo­ja ruuan suh­teen, niin voidaan kat­soa karttaa”

    Tuo kart­ta ei ker­ro mitään. Maap­in­ta-ala on 129 miljon­naa km2 ja siitä vil­jel­tyä on 15 miljon­aa eikä tuoala kasva.
    Vil­je­ly kyl­lä tehos­tuu, mut­ta hyö­ty häipyy,kun osa vil­je­ly­maas­ta siir­tyy biopolt­toaine­tuotan­toon ja toisaal­ta lihan kulu­tusksen kasvu vie vil­jasadon kasvun hyödyn.

    Eräs rajoit­ta­va tek­i­jä on puh­taan kasteluve­den saan­ti, se on ehkä rajoit­tavin tek­i­jä tulevaisuudessa.
    Me emme ymmär­rä veden merk­i­tys­tä, sil­lä meil­lä sitä on, mut­ta vas­taavas­sa ase­mas­sa on vain kym­menkun­ta muu­ta maata.

    Väestön kasvu taas tuo työ­markki­noille 1–2 mil­jar­dia uut­ta työn­tek­i­jää 20 vuodessa jamaat­aloud­es­ta vapau­tuu lisää

  12. “Joo, Kasvun rajat tule­vat vas­taan ja alkaa hillitön kamp­pailu luon­non­va­roista. Mut­ta sel­l­aista mekanis­mia ei ole, että köy­hät jäävät köy­hik­si ja rikkaat maat saa­vat säi­lytä etuoikeutensa.”

    Rajat on jo tulleet vas­taan, maa­pal­lon luon­non­va­ro­ja kulute­taan enem­män jo nyt, kuin mitä se tuot­taa. Tähän on johtanut tuotet­tu­jen tuot­tei­den heikko laatu, enää ei tehdä kestäviä tuot­tei­ta. Suomes­sa halu­taan lisää ydin­voimaa, mikä pois­taa markki­nat muil­ta energiantuotantomuodoilta.

    Nykyi­nen globaali talousjär­jestelmä on jär­jetön, Kiinas­sa tuote­taan suurin osa tavaroista, niiden roudaami­nen ympäri maail­maa on tuh­laus­ta. Län­si­maiset yri­tyk­set ovat vetäneet eet­tiset peri­aat­teet ja ihmisoikeuskys­myk­set ves­sas­ta ales men­nessään Kiinan markki­noille. Noki­akin on joutunut lahjo­maan vira­nomaisia, jot­ta on saanut tehtaansa Kiinaan pystyyn. Tämän väit­teeni perus­tan siihen tosi­asi­aan, ettei Kiinas­sa voi toimia ilman lahjon­taa. Maan hallinto, paikall­ishallinnot mukaan lukien on täysin kor­rup­toitunei­ta. Yri­tys­toim­inta on men­nyt liian pitkälle, rahaa pitää saa­da tehtyä keinol­la mil­lä hyvän­sä, kun muuten tulosta ei saa. Tästä on jo Suomes­sakin esimerkkinä viimeaikaiset uutiset pilaan­tuneen lihan ja kalan myymis­es­tä. Markki­na­t­aloudessa on ilmeis­es­ti jo kaik­ki keinot käytössä kan­nat­tavu­u­den paran­tamisek­si, kun epäre­hellisi­in keinoi­hin joudu­taan turvautumaan.

    Vaik­ka intialaisia siir­tyy entistä enem­män tuot­tavi­in ammat­tei­hin, Intia ja Kiina tule­vat vaikut­ta­maan siihen, että pro­tek­tion­is­mi lisään­tyy tule­vaisu­udessa voimakkaasti. Jos län­si­maat eivät suo­jaa talout­taan, seu­rauk­se­na on iso­ja ongelmia. Mis­tä ihmeestä löy­ty­isi se lop­u­ton inno­vati­ivi­su­us, jol­la paikat­taisi­in ne puut­tuvat työ­paikat, jot­ka siir­tyvät Kiinaan ja Inti­aan? Minus­ta täl­lainen inno­vati­ivi­su­us on utopiaa.

    Eräs visio oli tässä YLE.n jälkivi­i­sais­sa, että paperi­te­ol­lisu­us Suomes­sa tulee tule­vaisu­udessa keskit­tymään lähialuei­den markki­noille. Tämä kuu­lostaa aika loogiselta, teol­lisu­us lev­iää ja tule­vaisu­udessa on logis­tis­es­ti kan­nat­tavam­paa tuot­taa tavaroi­ta lähialueille.

  13. Ruokaresurssien käyt­tö on täl­lä het­kel­lä varsin epäte­hokas­ta. Lihan ja maid­on tuot­tamiseen käytetään moninker­tainen määrä resursse­ja kuin jos eläin­ten rehuk­si tuotet­ta­va soi­ja ym. syötet­täisi­in suo­raan ihmisille (esimerkik­si nau­dan­li­han tapauk­ses­sa rehua kuluu n. 16 kg yhtä lihak­iloa kohti). Län­si­mais­sa myös noin kol­mannes oste­tus­ta ruuas­ta heit­etään pois.

    Kehi­tys­mais­sa käytetään myös paljon kehit­tymät­tömiä vil­je­ly­menetelmiä, joil­la hehtaaria kohden ei saa­da vas­taavia sato­ja kuin meil­lä. Esimerkik­si vehnän keski­tuot­to hehtaar­il­la on EU:ssa noin kolminker­tainen Afrikkaan näh­den. Ainakin Brasil­ias­sa ja Venäjäl­lä on iso­ja vil­je­lykel­posia maa-aluei­ta jot­ka eivät vielä ole käytössä. 

    Väestönkasvukin on kään­tymässä lasku­un. Vielä vuon­na 1970 maail­man per­hei­den keskimääräi­nen lap­siluku oli 4,3, nyt se on enää 2,6 ja las­kee edelleen, myös köy­hem­mis­sä mais­sa. Totaal­ista rom­ah­dus­ta on ennustet­tu Malthusin päivistä asti, mut­ta täl­lä het­kel­lä tilanne vaikut­taisi kyl­lä ole­van helpot­ta­maan, ei pahen­e­maan päin.

  14. “Mitä tulee päästöi­hin, niin Int­ian päämin­is­teri .….…sitou­tui siihen, että Inti­lais­ten päästöt per capi­ta eivät tule koskaan men­emään ohi länsimaista.”

    Ihan hyvä pro­pa­gan­dav­e­to Int­ian päämin­is­ter­iltä. Voisi kuitenkin kysyä mik­si päästöt pitäisi laskea per capi­ta, mik­sei per neliök­ilo­metri. Int­ian päästöt eivät var­maan tule­vaisu­udessakaan ylitä nup­pia kohden las­ket­tuna län­si­maid­en päästöjä, kos­ka väestö kas­vaa koko ajan kuten myös kokonaispäästöt.

    Globaalit ongel­mat johtu­vat pitkälle siitä, että meitä on täl­lä pal­lol­la liikaa ja lisää pukkaa koko ajan. Tästä väestön lisäyk­ses­tä eivät vas­taa teollisuusmaat.

    Jos Int­ian väestöti­heys olisi sama kuin Suomes­sa, olisi Inti­as­sa väkeä noin 50 miljoon­aa. Riit­täisi luon­non­va­rat ja ruo­ka paljon parem­min ja päästöjäkin (siis kokon­ais­päästöjä) tulisi vähem­män vaik­ka elin­ta­so olisi huo­mat­tavasti nyky­istä korkeampi.

    Näitä vas­tui­ta, velvol­lisuuk­sia ja syyl­lisyyk­siä tun­nu­taan jaka­van “tiedostavasti” kovin yksisu­un­tais­es­ti. Itse en suos­tu tun­temaan vas­tu­u­ta Int­ian väestöräjähdyk­ses­tä. En ole edes käynyt siellä.

  15. Jos halu­taan tcrown­in tavoin pohtia kasvun rajo­ja ruoan tuotan­non suh­teen, voidaan kat­soa väestön­ti­heyk­siä vil­jelyskelpoiseen maap­in­ta-alaan suh­teutet­tuna (ver­taa esim. Kiina ja Intia, täysin eri pin­ta-ala, suurin piirtein sama vil­jelyskelpoinen ala):

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_real_population_density_(based_on_food_growing_capacity)

    Kun vielä lisätään muut­tu­jik­si kausit­tainen sade­vesi (jon­ka jakau­tu­misen ennus­t­a­mi­nen vaikka­pa 50 vuo­den päähän ei ole yksinker­tainen tehtävä), nk. “fos­si­ili­nen” eli maan alla varas­toitu poh­javesi (jota mm. Inti­as­sa pumpataan vauhdil­la pel­lolle), sekä jäätiköi­den sulamisvesien määris­sä tapah­tu­vat muu­tok­set (Himala­ja), päästäneen jonkin ver­ran lähem­mäs real­is­tista käsi­tys­tä (Intiankin) ruoan tuotan­non potentiaalista.

    Jos edelleen huomioidaan (maat­alouden ja metsä-“talouden” itsen­säkin aiheut­ta­man) eroo­sion vaiku­tus vil­jelyskelpoiseen maa-alaan, sekä se, että kaikkea vil­jelyskelpoista maa­ta ei halut­tane ottaa vil­jelyskäyt­töön, vaan osa säi­lytetään met­sä­maana (mukaan lukien yhdis­te­tyn vil­je­lyn mah­dol­lisu­us), saamme kak­si ei-triv­i­aalia muut­tu­jaa lisää. Tässäkään ei tietysti vielä ole san­ot­tu mitään kulu­tuk­ses­ta, so. ruoan käytön muu­tok­sista (mitä syödään) tai ruoan kanssa kil­paile­vista käyt­töko­hteista (liikenne- ym. polttoaineet).

    Muuten min­ulle tulee Soin­in­vaaran lyhyestä merkin­nästä sel­l­ainen käsi­tys, että hän ei kovin paljon maat­alout­ta arvos­ta, vaan näkee sen lähin­nä jonkin­laise­na vält­tämät­tömänä pahana, jota ilmankaan nyt ei oikein voi elää. Voin tietysti olla väärässä. Joka tapauk­ses­sa, ihmette­len, mitä ne Soin­in­vaaran “tuot­tavam­mat ammatit” mah­ta­vat olla.

    Ruoan tuotan­non ja ympäristön kannal­ta tehokkaam­mat vil­jelys­menetelmät (parem­pi sato, vähempi tuot­ta­van maan eroosio, vähempi vedenku­lu­tus — eli tehokas yhdis­telmä paikallisi­in olo­suhteisi­in sovel­tuvia luo­mu-maat­alouden menetelmiä sekä mod­er­nia vil­je­lytekni­ikkaa) ovat osa toiv­ot­tavaa kehi­tys­tä, mut­ta en näe, mik­si maan vil­je­ly olisi sel­l­ainen epä­suo­ta­va ammat­ti, että mah­dol­lisim­man har­van sitä kan­nat­taisi har­joit­taa (“jos asi­aa tarkastel­laan siltä kannal­ta, kuin­ka paljon väkeä (vähim­mil­lään) tarvit­taisi­in tuot­ta­maan intialaisille ruokaa”).

    Kumpi on parem­pi vai­h­toe­hto, tuot­taa maaseudul­la omavarais­es­ti ruokaa (vaik­ka kaikkea työvoimaa ei vält­tämät­tä tarvit­taisikaan), vai pakkau­tua kaupunkei­hin? Ja mikä on rel­e­vant­ti “tehostamisen” mit­tari, ts. edel­lyt­tääkö maat­alouden tuotan­tomenetelmien tehost­a­mi­nen nimeno­maan yli­jäämäisen väestön heivaamista kaupunkei­hin, vai voisiko tuotan­toa tehostaa hyö­dyn­täen myös sitä resurssia, jos­ta ei Inti­as­sa ole pulaa, eli työvoimaa?

    (Kun Soin­in­vaara merkin­nässään puhuu “tuot­tavu­ud­es­ta”, on kyse tietysti tarkasti määritellystä talousti­eteel­lis­es­tä käsit­teestä. Mielel­läni vähän omas­takin puolestani silti kyseenalais­tan tätä yleistä tapaa puhua “tuot­tavu­ud­es­ta” ain­oas­taan yhdessä kapeasti raja­tus­sa merk­i­tyk­sessä (ja mah­dol­lis­es­ti vai­eta muista reunaehdoista).)

    Soin­in­vaara:
    “Kasvun rajat tule­vat vas­taan ja alkaa hillitön kamp­pailu luon­non­va­roista. Mut­ta sel­l­aista mekanis­mia ei ole, että köy­hät jäävät köy­hik­si ja rikkaat maat saa­vat säi­lytä etuoikeutensa.”

    Jaa‑a. Lie­neekö “hillitön kamp­pailu luon­non­va­roista” lähel­läkään sel­l­aista mekanis­mia, jos­sa “köy­hät jäävät köy­hik­si”, ja he, jot­ka kykenevät, pyrkivät viimeiseen saak­ka pitämään kiin­ni vähäi­sistä etuoikeuksistaan?

    1. Jos 70 % kansas­ta on maat­aloudessa tuot­ta­mas­sa ruokaa, he oivat tosi­asi­as­sa piilo­työt­tömiä, sil­lä 10 % riit­täisi var­masti tuot­ta­maan kaiken Int­ian tarvit­se­man ruuan. Suomes­sa riit­tää paljhon pienem­pi osuus.

  16. Int­ian ja Kiinan maat­alous on juuri ja juuri omavaraista, mut­ta laa­jen­tu­misti­laa ei ole ja ilmas­ton­muu­tos aiheut­taa riske­jä jo nyt.

    Afrik­ka pystyy ruokki­maan vain 25 % väestöstään vuon­na 2025, jos nykyiset tren­dit jatku­vat. (YK)

    USA:n maat­alous on yliomavarainen, mut­ta se kulut­taa 70 kg fos­si­ilipo­h­jaisia lan­noit­tei­ta per asukas per vuosi.

    Aus­tralian kuiv­u­us vuon­na 2006 oli yksi merkit­tävim­mistä syistä vehnän kallis­tu­miseen maailmassa.

  17. “Tuo kart­ta ei ker­ro mitään. Maap­in­ta-ala on 129 miljon­naa km2 ja siitä vil­jel­tyä on 15 miljon­aa eikä tuoala kasva.”

    Pakko­han sen on kas­vaa ja vauhdil­la, mut­ta tuot­tavu­udeltaan uudet vil­je­ly­maat eivät luul­tavasti ole nykyisen ver­taisia kos­ka parhaat alueet on jo otet­tu käyt­töön. OECD:n mukaan toinen 15 mijoon­aa hehtaaria voidaan ottaa käyt­töön maail­man­laa­juis­es­ti, siitä yli puo­let Etelä-Amerikas­sa ja Afrikas­sa. Ruuan tuotan­non pitäisi kas­vaa 2030 men­nessä 40% ja 2050 men­nessä 70% jot­ta kas­va­va väestö pystytään ruokkimaan. 

    Täy­tyy vain toivoa että val­tiot ja yhtiöt jot­ka nyt investoi­vat vil­jelysmaan han­k­in­taan kol­mannes­ta maail­mas­ta ymmärtävät investoi­da myös yhteiskun­ta­rauhaan, ruokaa kun on vier­aas­sa maas­sa paljon han­kalampi puo­lus­taa kuin vaikka­pa öljyä. 

    En minäkään oikein ymmär­rä mitä tuos­ta tcrown­in kar­tas­ta pitäisi nähdä, eri­tyis­es­ti tuol­la tarkku­udel­la. Tarkem­mas­ta kar­tas­ta näky­isi tietysti selvem­min väestön keskit­tymi­nen alueille jos­sa olot maanvil­je­lyk­selle ovat suo­tu­isim­mat, kehit­tynyt logis­ti­ik­ka ja antibiootit ovat sotke­neet kokon­aisku­vaa vas­ta alle sadan vuo­den ajan, eikä mus­tas­ta sur­mas­takaan ole kuin vajaa 700 vuot­ta, ja uskon­puhdis­tuk­ses­ta viitisensataa.

  18. Nyt on kir­joituk­ses­sa kyl­lä päässyt uno­h­tu­maan, että paikallis­es­ti vil­jeltävien lajikkei­den geneet­ti­nen diver­si­teet­ti ja poikkeu­solo­suhtei­den (esim. ilmas­ton­muu­tos) kestävyys on jotain aivan muu­ta kuin monokult­tuurises­sa, hyv­inä vuosi­na suurem­p­isatoises­sa tuon­tivil­jas­sa. Nimeno­maan nämä paikalliset lajik­keet tutk­i­tusti kestävät ankaria sää­vai­htelu­ja, jos mitkä, ja
    ilmas­ton­muu­tos tulee koet­tele­maan Inti­aa ankarasti. 

    WHO:n vil­japankin vähillä työn­tek­i­jöil­lä on ympäri maail­maa täysi työ ehtiä pelas­taa nämä karais­tuneem­mat lajik­keet Mon­san­to-yhtiön, lähetystyön­tek­i­jöi­den ym. tehosta­jien jakamien lajikkei­den alta, jot­ka pahim­mas­sa tapauk­ses­sa ja usein edel­lyt­tävät tiet­ty­jen kalli­iden kemikaalien käyt­töä, usein voidel­lun paikall­ishallinnon pakot­ta­mana. Teol­liset, usein GM- lajik­keet tuot­ta­vat nor­maalivu­osi­na parem­min satoa, mut­ta eivät ole sopeu­tuneet poikkeu­solo­suhteisi­in (sää, mikro­bit, tuho­laiset jne.) 

    Mon­san­ton tapais­ten yhtiöi­den toimin­nan takia, jol­laista kai vielä vapaakaup­pa­sopimuksin tue­taan, lukuisat intialaiset maanvil­jeli­jät ovat ajau­tuneet itse­murhi­in viime vuosi­na. Tästä on ollut mediois­sa (oliko se nyt Voima vai Monde Dip­lo) jonkun ver­ran juttua.

  19. Ovatko­han “Liian van­han” tilas­tot ajan tasal­la? YK:n mukaan n. 40 pros­ent­tia koko pal­lon maap­in­ta-alas­ta on vil­je­lyn ja kar­jankas­vatuk­sen käytössä. Eli huimaavia lukemia. Siihen vielä lisäk­si puu­pel­lot. Ja maap­in­ta-alaa on suun­nilleen 150 miljoon­aa neliökilometriä.

  20. Globaalit ongel­mat johtu­vat pitkälle siitä, että meitä on täl­lä pal­lol­la liikaa ja lisää pukkaa koko ajan. Tästä väestön lisäyk­ses­tä eivät vas­taa teollisuusmaat.

    Ongel­mana on, että resurssit eivät riitä väestön ruokkimiseen ym. perus­tarpeisi­in, ei väestön määrä absolu­ut­tis­es­ti. Jos käytetään hiilid­iok­sidipäästöjä likiar­vona muidenkin resurssien kulu­tuk­selle, suo­ma­lainen kulut­taa resursse­ja 6–7 ker­taa sen mitä intialainen, amerikkalainen 12-ker­tais­es­ti. USA:n väestö kas­vaa n. kolmel­la miljoon­al­la vuodessa, Int­ian 18 miljoon­al­la, joten jos olete­taan että päästöt per capi­ta pysyvät samoina, USA:n väestönkasvu aiheut­taa kaksinker­taisen määrän päästöjä Int­ian väestönkasvu­un verrattuna.

    Afrik­ka pystyy ruokki­maan vain 25 % väestöstään vuon­na 2025, jos nykyiset tren­dit jatku­vat. (YK)

    Tarkem­pi lähde?

    Ruuan tuotan­non pitäisi kas­vaa 2030 men­nessä 40% ja 2050 men­nessä 70% jot­ta kas­va­va väestö pystytään ruokkimaan.

    YK:n arvion (2008) mukaan väestö kas­vaa 2030 men­nessä 22,6 % ja 2050 men­nessä 35,0 % joten jos lihan, maito­tuot­tei­den yms. resursse­ja tuh­laavien elin­tarvikkei­den osu­us ruokavalios­ta pysyy nykyisel­lään, ei tuotan­non tarvitse kas­vaa tätä enem­pää. Ideaal­i­ta­pauk­ses­sa se las­kee, jol­loin pienem­pikin kasvu riittää.

    1961–2000 esimerkik­si vehnän hehtaar­ituot­to on kas­vanut 71 % (Aus­tralia) — 269 % (Aasia). Rii­sis­sä kasvu on ollut 18 % (EU) — 200 % (Kiina). Vaik­ka toki vihreä val­lanku­mous teol­li­sine lan­noit­tei­neen ym. selit­tää kasvus­ta merkit­tävän osan, minus­ta on outoa olet­taa että maat­alouden tekniset inno­vaa­tiot lop­puisi­vat tähän ja mah­dol­lisu­udet paran­taa hehtaar­ituot­to­ja ihan vain parem­mal­la organ­isoin­nil­la olisi lop­pu­un käytet­ty. 35 % hehtaar­ituo­ton kasvu 40 vuodessa kuu­lostaa melkein­pä turhan varovaiselta arvi­ol­ta kun ker­ran edel­lisel­lä 40 vuo­den jak­sol­la on saavutet­tu parhaim­mil­laan sato­jen pros­ent­tien kasvu.

    Tämän­hetkisen ennus­teen val­os­sa maail­man väk­iluku kään­tyy lasku­un 2050. Jo nyky­isin keskimääräi­nen lap­siluku on globaal­isti 2,6 ja las­kee jatku­vasti, kun n. 2,1 merk­it­sisi väestön nol­lakasvua. Väestöräjähdys on jo läh­es selätet­ty, mut­ta toki väestönkasvun tasoit­tumiseen menee aikaa kun kehi­tys­maid­en suuret ikälu­okat ovat suurelta osin vielä vas­ta tulos­sa lisääntymisikään.

    Mon­san­ton tapais­ten yhtiöi­den toimin­nan takia, jol­laista kai vielä vapaakaup­pa­sopimuksin tue­taan, lukuisat intialaiset maanvil­jeli­jät ovat ajau­tuneet itse­murhi­in viime vuosi­na. Tästä on ollut mediois­sa (oliko se nyt Voima vai Monde Dip­lo) jonkun ver­ran juttua.

    Tästä oli aiem­minkin puhet­ta täl­lä pal­stal­la. Siteer­aan nim­imerkkiä Net­toveroaste keskustelus­ta http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja/:

    Sanoo Van­dana Shi­va – ja tuli ker­toneek­si perät­tömyy­den, joka on todis­tet­tu sel­l­aisek­si useil­la selvi­tyk­sil­lä ja lopuk­si YK:n rahoit­ta­mal­la tutkimusyhtenvedolla.

    Havait­ti­in, että itse­murhat eivät ole Inti­as­sa yleisiä, eivät keski­ty vil­jeli­jöi­hin, eivät ole yleistyneet vil­jeli­jöi­den kesku­udessa, vaan ovat keskimäärin vähen­tyneet muun­to­geenisen puuvil­lan vil­je­lyn yleistyessä.
    Lähde: http://www.ifpri.org/pubs/dp/IFPRIDP00808.pdf

  21. “Ovatko­han “Liian van­han” tilas­tot ajan tasal­la? YK:n mukaan n. 40 pros­ent­tia koko pal­lon maap­in­ta-alas­ta on vil­je­lyn ja kar­jankas­vatuk­sen käytössä”

    Tuskin­pa Tilas­tokeskus potaskaa esit­telee. Maa-alakin on monikäsit­teinen eli ovatko muka sisävesistöt vai ei.
    Vile­je­ly­maas­sa ei ole mukana laidun­maat, joka on aika epämääräi­nen käsite . Laidun­maa on aika yksikäsit­teinen , sil­lä se käsit­tää käsitel­lyn maat, jot­ka ovat jokavuo­tises­sa käytössä. Laidun­maa on myös laadul­taan epämääräi­nen, joten vai­htelua eri arviois­sa on paljon. Laidunaan käyt­tö ei ole edes jokavuo­tista, eikä laidun­mai­ta arvioi­da kuin har­vois­sa maissa

    Maap­in­ta-alaa Tilas­tokeskuk­sen mukaan on
    129 644 590, met­säalaa on 39 520 257
    sisävesiä 4 301 160,viljelyala 15 405 720

  22. Ja tuo lop­pu 60 000 000 km² on var­maan joutomaa­ta tai asutusta

  23. “Jos 70 % kansas­ta on maat­aloudessa tuot­ta­mas­sa ruokaa, he oivat tosi­asi­as­sa piilo­työt­tömiä, sil­lä 10 % riit­täisi var­masti tuot­ta­maan kaiken Int­ian tarvit­se­man ruuan. Suomes­sa riit­tää paljhon pienem­pi osuus.”

    Sama tilanne se on Suomes­sakin, maat­alouteen tarvit­taisi­in 63000 tilan sijas­ta 1000–1500 tilaa ja 90000 henkilön sijas­ta 10000 henkeä

  24. Kun köy­hät maat rikas­tu­vat se ei tule län­si­maid­en kus­tan­nuk­sel­la, vaan län­si­maat rikas­tu­vat siinä siiv­el­lä vielä lisää. Län­si­maat köy­htyvät ain­oas­taan suhteellisesti.

    tcrown:“Maailmassa ei tule pulaa ruuas­ta, vaan maail­mas­sa on krooni­nen pula kol­man­nen maail­man talouskasvus­ta ja demokra­t­ian kehittymisestä.”

    ensim­mäis­es­tä kyl­lä, tois­es­ta ei niinkään. Maail­mas­sa on krooni­nen pula sään­tö­jen innovoin­nis­sa, ei van­ho­jen sään­tö­jen kopi­oin­nista, kos­ka vaik­ka demokra­tia onkin täl­lä het­kel­lä kehi­tyk­sen huipen­tu­ma se ei vält­tämät­tä ole sitä tulevaisuudessa.

    jore:“Mistä ihmeestä löy­ty­isi se lop­u­ton inno­vati­ivi­su­us, jol­la paikat­taisi­in ne puut­tuvat työ­paikat, jot­ka siir­tyvät Kiinaan ja Intiaan?”

    Työn määrä ei ole vakio, vaan se kas­vaa sitä mukaa kun työn tehokku­us kas­vaa. Inno­vati­ivi­su­us löy­tyy siitä, että meille tulee koko ajan yhä uusia halu­ja joi­ta pyrimme tyy­dyt­tämään. Sit­ten kun ihmiset eivät halua enää mitään lisää, niin työn määrän kas­vami­nen loppuu.

  25. “Työn määrä ei ole vakio, vaan se kas­vaa sitä mukaa kun työn tehokku­us kas­vaa. Inno­vati­ivi­su­us löy­tyy siitä, että meille tulee koko ajan yhä uusia halu­ja joi­ta pyrimme tyy­dyt­tämään. Sit­ten kun ihmiset eivät halua enää mitään lisää, niin työn määrän kas­vami­nen loppuu.”

    Jos jonkun val­tion talous perus­tuu inno­v­a­tivi­su­udelle, se on huter­al­la poh­jal­la. Aina pitäisi kek­siä lisää houkut­timia ihmisille ja uusia lelu­ja ja palvelu­ja, jot­ta talous pyörisi. Lop­u­ton kek­simi­nen jot­ta talous pyörisi, en usko, että se toimii pidem­män päälle. Se on epä­vakaut­ta, taloudessa tietenkin pitää olla inno­vati­ivi­su­ut­ta, mut­ta perus­ta pitäisi olla inno­vaa­tioiden pitkäaikaises­sa hyö­dyn­tämisessä. Liian kova kil­pailu lyhen­tää inno­vaa­tioista saata­van taloudel­lisen hyö­dyn elinkaar­ta ja taas täy­tyy kek­siä lisää. Talous muut­tuukin kil­pa­juok­suk­si siitä kuka kek­sii nopeit­en ja eniten.

  26. “Teol­liset, usein GM- lajik­keet tuot­ta­vat nor­maalivu­osi­na parem­min satoa, mut­ta eivät ole sopeu­tuneet poikkeu­solo­suhteisi­in (sää, mikro­bit, tuho­laiset jne.)”

    Minä olen ainakin ymmärtänyt GM:n juuri päin­vas­toin. Käsit­tääk­seni tärkeim­mät muu­tok­set ovat olleet juuri ne, että kasvit on saatu parem­min kestämään kuiv­u­ut­ta ja tuho­lais­myrkkyjä (tai tuot­ta­maan itse omat myrkkyn­sä, esim. USA:ssa vil­jeltävä soi­ja tuot­taa rikkaruo­homyrkkyä) ja toisaal­ta niihin on lisät­ty geene­jä, jot­ka saa­vat ne tuot­ta­maan jotain hyödyl­lisiä vitamiineja.

  27. Arto Tuki­ainen, spot­tu, tarkem­pia lähteitä vil­je­lyp­in­ta-alatiedoille (pros­en­tit vs. neliök­ilo­metrit vs. hehtaar­it, nykyiset ja tulevat)?

    spot­tu:
    “Täy­tyy vain toivoa että val­tiot ja yhtiöt jot­ka nyt investoi­vat vil­jelysmaan han­k­in­taan kol­mannes­ta maail­mas­ta ymmärtävät investoi­da myös yhteiskun­ta­rauhaan, ruokaa kun on vier­aas­sa maas­sa paljon han­kalampi puo­lus­taa kuin vaikka­pa öljyä.”

    Touché.

    Inti­as­ta kiin­nos­tuneille vielä, Int­ian väestön tiheyt­tä kuvaa­va kart­ta havain­nol­lis­taa kohtu­ullisen selvästi, mikä on Ganges-joen merk­i­tys Int­ian väestölle:

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:India_population_density_map_en.svg

    Soin­in­vaara:
    “Jos 70 % kansas­ta on maat­aloudessa tuot­ta­mas­sa ruokaa, he oivat tosi­asi­as­sa piilotyöttömiä”

    En kiistänyt tätä väitet­tä, mut­ta jäin ihmettelemään, mitä tilalle. Mitä tämän 60% (tai 50%) pitäisi ja kan­nat­taisi tehdä mielu­um­min kuin kitkeä elan­ton­sa edestä edes puolipäiväis­es­ti rikkaruo­ho­ja pel­loil­ta (ja paran­taa näin työ­panok­sel­laan ruokakasvien satoa), ym. maaseudun aputöitä?

    Lisää kän­nykänkuo­ria ja tele­vi­sioi­ta? Muu­ta teol­lisu­ut­ta? Vai palvelu­aloille? Löy­ty­isikö sadoille miljoonille piilo­työt­tömille todel­la jotain mielekkääm­pää tilalle, vaik­ka hei­dät kepil­lä ajet­taisi­in maal­ta pois, ja kuin­ka nopeasti muu­tos ylipäätään voi tapahtua?

    Ajan takaa sitä, että vajaatyöl­lisyys maal­la voi olla houkut­tel­e­vam­paa kuin vajaatyöl­lisyys kaupungis­sa — jos nimit­täin maal­la saa edes ruoan itselleen ja per­heelleen, ja kaupungis­sa ei vält­tämät­tä saa sitäkään. (Kumpikin ole­tus on kyl­läkin epä­var­ma.) Alla hie­man nyky­dataa, Int­ian kaupungis­tu­misen tule­vaisu­ut­ta lähivu­osikym­me­nien aikana en lähde tässä ennustamaan.

    CIA World Fact­book, India:

    Labor force — by occupation:
    agri­cul­ture: 60%
    indus­try: 12%
    ser­vices: 28% (2003)

    Pop­u­la­tion below pover­ty line:
    25% (2007 est.)

    Urban­iza­tion:
    urban pop­u­la­tion: 29% of total pop­u­la­tion (2008)
    rate of urban­iza­tion: 2.4% annu­al rate of change (2005–10 est.)

  28. “Työn määrä ei ole vakio, vaan se kas­vaa sitä mukaa kun työn tehokku­us kas­vaa. Inno­vati­ivi­su­us löy­tyy siitä, että meille tulee koko ajan yhä uusia halu­ja joi­ta pyrimme tyy­dyt­tämään. Sit­ten kun ihmiset eivät halua enää mitään lisää, niin työn määrän kas­vami­nen loppuu.”

    Mieli­halu­jen rajat aset­taa kyl­läkin kulu­tuskyky eli käytet­tävis­sä ole­vat varat , ei halut.
    Ja jos­sain vai­heessa enää ei aika riitä mieli­halu­jen toteuttamiseen
    Ja kun kyl­lä Suomes­sakin tehty­jen työ­tun­tien määä las­kee kokoa­jan, teimme enitn työ­tun­te­ja 1900 luvun alus­sa vaik­ka väkeä oli vähän yli 3 miljoonaa.
    Vuon­na 1989 teimme 11 % enem­män työ­tun­te­ja kyin vuon­na 2007 vaik­ka työvoimaa oli 200000 enemmän.
    Sama kehi­tys on Kiinassakin

  29. Jore:“Jos jonkun val­tion talous perus­tuu inno­v­a­tivi­su­udelle, se on huter­al­la pohjalla. ”

    Siis tarkoi­tat, että sel­l­aisen val­tion talous on huter­al­la poh­jal­la, joka pyrkii tyy­dyt­tämään näitä koko ajan syn­tyviä uusia halu­ja ja että sel­l­aisen val­tion talous olisi tur­vat­ul­la poh­jal­la, joka pyrkii tyy­dyt­tämään pois­tu­via halu­ja vai mikä tämä idea nyt oikein on?

    Se, että ihmi­nen ei ole ikinä täysin tyy­tyväi­nen vaan löytää aina halu­ja, joiden täyt­tämi­nen tekee ole­mas­sa olosta vielä tyy­dyt­täväm­pää on talouskasvun moot­tori. Vas­ta sit­ten kun tämä jatku­va tyy­tymät­tömyys lop­puu, lop­puu talouskasvukin.

    Liian vanha:“Mielihalujen rajat aset­taa kyl­läkin kulu­tuskyky eli käytet­tävis­sä ole­vat varat , ei halut.”

    Käytet­tävis­sä ole­vat varat aset­ta­vat rajat mieli­halu­jen tyy­dyt­tämiselle , ei niiden ole­mas­sa ololle. Niin kauan kuin ihmisel­lä on tyy­dyt­tämät­tömiä mieli­halu­ja työ ei lopu.

    Tehty­jen työ­tun­tien vähen­tymi­nen ei tarkoi­ta sitä, että työ on lop­pumas­sa vaan sitä, että ihmiset arvosta­vat vapaa-aikaa enem­män kuin työstä saatavaa kor­vaus­ta. Ainakaan min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että ihmisiltä lop­puu työt sik­si, että he halu­a­vat tehdä jotain muu­ta mieluummin.

  30. “Minä olen ainakin ymmärtänyt GM:n juuri päin­vas­toin. Käsit­tääk­seni tärkeim­mät muu­tok­set ovat olleet juuri ne, että kasvit on saatu parem­min kestämään kuiv­u­ut­ta ja tuho­lais­myrkkyjä (tai tuot­ta­maan itse omat myrkkyn­sä, esim. USA:ssa vil­jeltävä soi­ja tuot­taa rikkaruohomyrkkyä) ”

    GM lisää vas­tus­tuskykyä etukä­teen määritel­tyjä ongelmia vas­taan . Sen sijaan e ovat herkem­piä ei-suun­nitel­tu­ja ongelmia vas­taan esim jos tulee uusi tuho­lainen niin luo­mu vas­tus­taa sitä paremin kuin GM laa­jem­man geeniper­imän vuoksi.

  31. “Niin kauan kuin ihmisel­lä on tyy­dyt­tämät­tömiä mieli­halu­ja työ ei lopu.”

    Voihan noi­ta mielihaluja
    olla, mut­ta eivät ne luo työtä, kos­ka ei ole varaa toteut­taa noi­ta mielihaluja.
    Bill Gate­sil­la on taas ongel­ma , ettei hän ehdi tyy­dyt­tää kaikkia mielihalujaan

  32. “Pakko­han sen on kas­vaa ja vauhdil­la, mut­ta tuot­tavu­udeltaan uudet vil­je­ly­maat eivät luul­tavasti ole nykyisen ver­taisia kos­ka parhaat alueet on jo otet­tu käyt­töön. OECD:n mukaan toinen 15 mijoon­aa hehtaaria voidaan ottaa käyt­töön maail­man­laa­juis­es­ti, siitä yli puo­let Etelä-Amerikas­sa ja Afrikassa”

    Se ei paljoa auto, jos se käytet­tään bioen­er­gian tuotan­toon tai lihan tuotan­toon, kuten on käymässä eli rav­in­toa ei syn­ny yhtään lisää.

    Toinen ongel­ma on veden puute ja se hidas­taa vil­je­lyä ja aiheut­taa tervysongelmia

  33. Vil­jelystä ja maapinta-alasta:

    Arto Tuki­ainen:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Earth

    Kiitos lähde­vi­it­teistä, näin päästään varmem­min selville siitä, mis­tä on puhe. Ihan näin perusti­etoon palaami­nen ei ehkä olisi ollut vält­tämätön­tä, mut­ta suurin piirtein samat luvut kaikissa lähteis­sä näkyvät pyörivän.

    Hyvin karkeal­la tarkku­udel­la, mut­ta riit­täväl­lä tässä yhteydessä:
    Vil­jelysmaa­ta n. 13%,
    laidun­maa­ta n. 26%,
    yhteen­sä n. 40%.

    Liian van­han alku­peräiset luvut oli­vat siis ihan oikeaa run­saan 10% suu­ru­us­lu­okkaa (tosin Tuki­aisenkin luku­jen mukaan ken­ties muu­ta­man pros­ent­tiyk­sikön ver­ran alakant­ti­in), mut­ta Tuki­ainen tuli ver­ran­neek­si pelkän vil­jelysmaan osu­ut­ta “vil­je­lyn ja kar­jankas­vatuk­sen käytössä” yhteen­sä ole­vaan 40%:iin, ja sai eron näyt­tämään suurem­mal­ta, kuin se onkaan.

    Huimaavia lukemia, mut­ta lievästi kyseenalainen vertailukohta.

    spot­tu, ole­tan, että OECD-läh­teesi on tämä:
    http://www.oecd.org/pages/0,3417,en_36774715_36775671_1_1_1_1_1,00.html

    Ja yhteen­ve­to:
    http://www.oecd.org/dataoecd/2/31/43040036.pdf

    Julka­is­us­sa ker­ro­taan spo­tun viit­taa­man sel­l­aisen pin­ta-alan, joka ken­ties voidaan ottaa vil­je­lyyn (julka­is­us­sa käsite net land bal­ance), lasken­ta­pe­rusteista seuraavaa:

    “The net land bal­ance val­ue (NLB) is derived from the Gross Land Bal­ance (GLB) by exclud­ing areas which are cur­rent­ly allo­cat­ed to either forests, urban areas or pro­tect­ed areas.”

    Täk­si pin­ta-alak­si arvioidaan n. 15 miljoon­aa km2 (todet­takoon tähän, että spo­tulle oli harmil­lis­es­ti lip­sah­tanut yksikök­si hehtaari, mut­ta luku sinän­sä oli oikea):

    “The com­pet­ing land use which con­tributes the most fre­quent­ly to reduc­ing notably the avail­abil­i­ty of suit­able crop­land is forestry. How­ev­er, the loss of suit­able land to urban uses is also impor­tant. These num­bers sug­gest that at the world lev­el, some 1 560 mil­lion hectares are effec­tive­ly avail­able for crop expan­sion. Most of this avail­able land avail­able resides in Africa and Latin Amer­i­ca, with the small­est shares in North Amer­i­ca and Europe.”

    Mut­ta huomioita­va on, että raport­ti jatkaa seu­raaval­la — varsin merkit­täväl­lä — varauk­sel­la, tai oikeas­t­aan kahdella:

    “The esti­mates of NLB do not include anoth­er pos­si­ble source of com­pe­ti­tion, which is that for grow­ing live­stock num­bers. Live­stock pop­u­la­tions are grow­ing and with high­er incomes, and par­tic­u­lar­ly in pop­u­lous coun­tries such as India and Chi­na, meat con­sump­tion will increase in the future. There­fore, pas­ture land will remain in high demand and may fur­ther lim­it crop expansion.”

    Ja toinen, jos­ta siitäkin tääl­lä on ollut puhetta:

    “Fur­ther­more, the boom in bio-fuel demand risks to fur­ther lim­it the amount of crop­land avail­able for food pro­duc­tion, as feed­stocks are pro­vid­ed to bio­fu­el production.”

    Sen lisäk­si julka­isu jatkaa eril­lisel­lä kap­paleel­la otsikol­la “… but his­tor­i­cal expan­sion of arable land has been slow”.

    “Pakko­han sen (vil­jelysmaan) on kas­vaa ja vauhdil­la”, toteaa spot­tu, mut­ta raport­ti ei varauksi­neen anna kovin suo­ravi­ivaista tukea tälle kehi­tyk­selle, etenkään sen vauhdikku­udelle. Siinä spot­tu lie­nee joka tapauk­ses­sa täysin oike­as­sa, että “tuot­tavu­udeltaan uudet vil­je­ly­maat eivät luul­tavasti ole nykyisen ver­taisia kos­ka parhaat alueet on jo otet­tu käyt­töön”, mut­ta muitakin varauk­sia vil­jelysmaa-alan nopean lisäämisen tiel­lä on, ja kovin hätiköi­ty­jen johtopäätösten tekemistä kan­nat­ta­nee välttää.

  34. Amatööri, jos on puhe ihmis­ten ruokkimiseen käytet­tävästä maap­in­ta-alas­ta, niin sil­loin on tietysti las­ket­ta­va mukaan myös syötävien eläin­ten ruokkimiseen käytet­tävä ala. Maat­alout­ta se on rehunkin kas­va­tus yms. Mut­ta toki pitää paikkansa, että suo­raan ihmis­ravin­nok­si vil­jeltävä ala on tutkimusten mukaan reilusti alle puo­let kokon­aisalas­ta. Edelleen korostaisin tuo­ta järkyt­tävää kokon­ais­luke­maa: 40 pros­ent­tia pla­nee­tan maa-alas­ta yhden lajin ravin­non han­k­in­taan. Ja siihen sit­ten lisäk­si kaik­ki muu ihmisen val­taa­ma tai vähin­tään hyö­dyn­tämä pinta-ala.

  35. Amatööri, tietoni ovat juurikin maini­tus­ta OECD:n raportista pl yksikköhuolimattomuus.

    Juu­so Kopo­nen, ideaal­i­maail­mas­sa olet oike­as­sa eli 22,6% (2030) ja 35,0% (2050) riit­täisi, mut­ta pyrkiessään kuvaa­maan reaal­i­maail­maa OECD nojaa (johokin) FAOn tutkimuk­seen joka on luon­teeltaan “Accord­ing to recent FAO work using longer term pop­u­la­tion and income pro­jec­tions..” eli se otta­nee huomioon tulota­son kasvun ja siihen liit­tyvät kulu­tus­tot­tumusten muu­tok­set, siitä luvut 40% (2030) ja 70% (2050).

  36. Juu­so Kopo­nen: “lukuisat intialaiset maanvil­jeli­jät ovat ajau­tuneet itse­murhi­in viime vuosina. 

    Tästä oli aiem­minkin puhet­ta täl­lä pal­stal­la. Siteer­aan nim­imerkkiä Net­toveroaste keskustelus­ta http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja/:

    Sanoo Van­dana Shi­va – ja tuli ker­toneek­si perät­tömyy­den, joka on todis­tet­tu sel­l­aisek­si useil­la selvi­tyk­sil­lä ja lopuk­si YK:n rahoit­ta­mal­la tutkimusyhtenvedolla.”

    Tuos­sa paperis­sa, link­ki siis
    http://www.ifpri.org/publication/bt-cotton-and-farmer-suicides-india
    ei ainakaan mainit­tu yhtään YK:hon liit­tyvää rahoit­ta­jaa, mut­ta “pri­vate foun­da­tions” mainittiin. 

    Entäs ne selkeäm­mät fak­tat ? 1998 Int­ian markki­nat avat­ti­in GM-vil­jalle WTO:n kaup­pa­sopimuk­sil­la. Sen jäl­keen vil­jeli­jöitä on estet­ty säi­lyt­tämästä siemenvil­jaa edel­lisvuodelta GM- (ylivuo­tisu­u­den estämi­nen) ja oikeudel­lisin keinoin, jot­ta seu­raaana vuon­na ostet­taisi­in uudet vil­jat yhtiöiltä. Tämän takia vil­je­lyn kus­tan­nuk­set ovat nousseet ker­talu­okissa. San­o­taan vaik­ka sit­ten, että vil­jeli­jää hel­posti “har­mit­taa”, kun täl­lainen käy ilmi pikkuprän­tis­sä ja omaa siemenvil­jaa ei enää ole eikä siten ruokaakaan. Jos nyt sit­ten itse­murhien kor­re­laa­tio GT-puuvil­laan on todis­tet­tu riit­tämät­tömäk­si. Vähän tupakka­te­ol­lisu­u­den ja keskus­tave­tois­t­en maat­alous­min­is­ter­iöi­den oloista todis­telua kyllä.

    Ei vaiku­ta kovin reilul­ta. Ovatko hyvän sään tuot­tavu­us­pros­en­tit ovat tärkeämpiä kuin sosi­aal­i­sista ja ympäristöön kohdis­tu­vat ulkois­vaiku­tuk­set, puhu­mat­takaan huono­jen vuosien riskeistä ?

    http://www.huffingtonpost.com/vandana-shiva/from-seeds-of-suicide-to_b_192419.html

    Ran­skalainen doku­men­taarikko Marie-Monique Robin val­ot­taa Mon­san­ton yri­tyskult­tuuria pitem­mältä ajal­ta doku­men­tis­saan “The world accord­ing to Monsanto”:

    http://www.greenpeace.org/international/news/monsanto_movie080307

    Tässä itse filmi:

    http://www.twilightearth.com/environment-archive‑2/the-world-according-to-monsanto-full-documentary/

  37. Liian vanha:“Voihan noi­ta mielihaluja
    olla, mut­ta eivät ne luo työtä, kos­ka ei ole varaa toteut­taa noi­ta mielihaluja.”

    heh… ei tämä oikeasti voi olla näin vaikee­ta: mieli­ha­lut eivät tyy­dy­ty itsek­seen, vaan jonkun on tehtävä työtä niiden tyy­dyt­tämisek­si. Tämä on työtä ja tästä työstä mak­se­taan. Ei raha ole mikään asia, joka voi lop­pua maail­mas­ta ja sen jäl­keen kukaan ei tek­isi työtä. Jos joku halu­aa tukkansa leikat­tavak­si par­turil­la on töitä. Jos par­turi halu­aa asun­non rak­en­ta­jal­la on töitä jne.

    “Bill Gate­sil­la on taas ongel­ma , ettei hän ehdi tyy­dyt­tää kaikkia mielihalujaan”

    öööö… no ei ne ole mieli­halu­ja, jos niitä ei halua tyy­dyt­tää. Esim. minä en halua por­saan kyljys­tä jos voin saa­da tilalle lam­paan munuaisia. Kos­ka min­ul­la on siis parem­paakin tekemistä en voi tyy­dyt­tää por­saankyljyk­sen halu­jani. Tässä ei ole mitään ihmeel­listä ja tämä ongel­ma kos­ket­taa kaikkia, ei pelkästään Bill Gatesia.

    Arto Tukiainen:“40 pros­ent­tia pla­nee­tan maa-alas­ta yhden lajin ravin­non hankintaan.”

    Entä mieti muu­ra­haisia!!! Melkein 100% maan pin­ta-alas­ta vaan niiden ravin­non­hank­in­taan! huh huh…

    Lepinkäinen:“Sen jäl­keen vil­jeli­jöitä on estet­ty säi­lyt­tämästä siemenvil­jaa edel­lisvuodelta GM- (ylivuo­tisu­u­den estämi­nen) ja oikeudel­lisin keinoin”

    No mikä estää vil­jelemästä niitä ei GM-lajikkei­ta, jos niiden siemenvil­jaa saa säi­lyt­tää? Ei kai se nyt vil­jeli­jöi­den ase­maa huonon­na, että he voivat vali­ta joko jatka­vansa entisel­lä taval­la tai vai­h­ta­vansa GM:ään sil­lä ehdol­la, että niiden pitää ostaa joka vuosi uusi siemenvilja?

  38. Noh, avo­maal­la siitepö­lyl­lä on taipumus lev­itä, mis­tä seu­raa GM-gee­nien ristey­tymistä alku­peräis­ten lajikkei­den kanssa. 

    GM-yhtiöt puolestaan, esim. Mon­san­to markki­na­jo­hta­jana, infoa­vat asukkai­ta ystäväl­lis­es­ti, että hei­dät voidaan haas­taa oikeu­teen paten­toitu­ja geene­jä sisältävien viljo­jen säilömis­es­tä tal­ven yli. 

    Oikeu­denkäyn­tiriskin vält­tämisek­si hei­dät siis pelotel­laan allekir­joit­ta­maan sopimus, jos­sa sitoudu­taan osta­maan siemenvil­jat Mon­san­tol­ta ja myöskin tor­jun­takemikaale­ja, kos­ka muuten ko. Roundup­pia kestävät GM-lajik­keet tuke­htu­vat rikkaruo­ho­jen alle.

    Tässä kep­pi, ja porkkana on sit­ten luvat­tua tuot­tavu­ut­ta heikom­pi sato. Tak­ti­ikkaa ei käytetä pelkästään kehitysmaissa:

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/7892328.stm

    Kus­tan­nuk­set moninkertaistuvat

  39. Sor­ry, edelli­nen vas­taus, joka lähti ennen kuin oli valmis, oli siis Art­turin kysymykseen 

    “No mikä estää vil­jelemästä niitä ei GM-lajikkei­ta, jos niiden siemenvil­jaa saa säi­lyt­tää? Ei kai se nyt vil­jeli­jöi­den ase­maa huonon­na, että he voivat vali­ta joko jatka­vansa entisel­lä taval­la tai vai­h­ta­vansa GM:ään sil­lä ehdol­la, että niiden pitää ostaa joka vuosi uusi siemenvilja?”.

    Kts. yllä, ristey­tymi­nen, oikeu­denkäyn­tiriskien “tiedot­ta­mi­nen” ja viljelysopimukset. 

    Kas­va­neet kus­tan­nuk­set johta­vat köy­hillä vil­jeli­jöil­lä useim­miten ylivelka­an­tu­miseen, mil­lä on sosi­aaliset seu­rauk­sen­sa. Puhu­mat­takaan tor­jun­ta-ainei­den kas­va­neesta käytöstä.

  40. Onko ongel­mana GM-vil­ja vai tapa, jol­la Mon­san­ton kaltaiset suuryri­tyk­set ovat voineet toimia riit­tävän lain­säädän­nön puuttuessa?
    Kyl­lähän Chiq­ui­ta aikoinaan ruiskut­ti pel­to­jaan työn­tek­i­jöistään välit­tämät­tä, mut­ta banaani ei ollut siinä ongelmana.
    Eikä Niken kaukoidän lap­si­työvoimaa hyö­dyn­tänei­den hikipa­jo­jen ongel­mana ollut lenkkari.
    Eikä Adi­dak­sen toimin­nan ongel­ma ole jalkapallo.

    Kasvien muun­telu­a­han ihmi­nen on har­ras­tanut kymme­nen tuhat­ta vuot­ta. Vil­li­porkkana oli alku­jaan pieni ja kitk­erä valkoinen juuri. Tuhan­sien vuosien aikana siitä jalostet­ti­in nykyi­nen porkkanamme. Tässä jalostus­toimin­nas­sa porkkana geen­it muuntuivat.
    Nykyi­nen geen­imuun­telu on tämän saman pros­essin nopeut­tamista lab­o­ra­to­ri­ois­sa, jot­ta kasveista saataisi­in run­sas­satoisem­pia, tuho­laisia kestävämpiä, ravin­ner­ikkaampia jne.
    Kuten kul­tainen riisi, joka aut­taisi ehkäisemään vita­mi­inipu­u­tos­ta, ja jota sen kek­si­jä on pyrkinyt tar­joa­maan kehi­tys­maille ilmaisek­si, patenttivapaasti.

    GM:n kaikki­nainen sokea vas­tus­t­a­mi­nen irra­tionaal­ista tieteen vas­taisu­ut­ta ja karhun­palvelus maail­man köyhille.

  41. Art­turi: “Entä mieti muu­ra­haisia!!! Melkein 100% maan pin­ta-alas­ta vaan niiden ravin­non­hank­in­taan! huh huh…” Tämä kai oli jonkin­laista huumo­ria, mut­ta ensin­näkin muu­ra­hais­ten pin­ta-alaluke­ma on lähel­lä nol­laa, ja toisek­si muu­ra­hais­ten ravin­non­hank­in­ta ei sul­je pois muiden lajien vas­taavaa tarvet­ta siinä mit­takaavas­sa kuin ihmisil­lä. Kun ihmi­nen raivaa met­sään pel­lon ja hoitaa sitä pon­tev­asti, muil­la lajeil­la ei ole sinne kovin paljon asiaa.

  42. az:
    “Onko ongel­mana GM-vil­ja vai tapa, jol­la Mon­san­ton kaltaiset suuryri­tyk­set ovat voineet toimia riit­tävän lain­säädän­nön puuttuessa?”

    Niin kauan kuin suurim­mat GM-markki­na­jo­hta­jat toimi­vat täl­lä tavoin, asioi­ta on han­kala käytän­nön kannal­ta eriyt­tää. Suuryri­tyk­set eivät toi­mi yksin jos­sain “kehit­tymät­tömän lain­säädän­nön” mais­sa — vapaakaup­pa­sopimuk­sis­sa yksipuo­li­nen markki­noiden avaami­nen, ole­mas­saol­e­van ympäristö- ja sosi­aalisen lain­säädän­nön heiken­tämi­nen ja esim. ylikansal­lis­ten patent­tioikeuk­sien tur­vaami­nen on arkipäivää ehtona rahoitukselle. 

    Jos jol­lain pitäisi olla GM-monop­o­li, se on YK ja FAO, jot­ka keräävät luon­taisia lajikkei­ta, yhdis­televät niiden ääri­olo­jen sieto-omi­naisuuk­sia ja jaka­vat tulok­sia kehi­tys­mai­hin. Tämä on sinän­sä OK ja hyvää työtä — tiede ei ole koskaan ollut ongel­ma, vaan sitä sovelta­vat eturyhmät.

    Ongel­mana siis on gee­nien paten­toin­ti, pakot­ta­mi­nen GM:n käyt­töön patent­tien avul­la, kalli­im­mat tuotan­tokus­tan­nuk­set, 10 ker­taa pienem­pi lop­putuot­ta­jan tulon­muo­dos­tus, tor­jun­ta-ainekytkös sekä paikallis­ten, resistent­tien lajikkei­den häviämi­nen aggres­si­ivis­es­ti tyrkytet­ty­jen “parem­pi­en” viljo­jen alta. Ja nämä liit­tyvät oleel­lis­es­ti alan markki­na­jo­hta­jien toimintaan.

    Sokeut­ta on jät­tää kokon­aisu­us huomiotta tui­jot­taen hyvän päivän tuot­tavu­us­pros­ent­te­ja ja ummis­taen silmät suurimpi­en GM-toim­i­joiden ekososi­aal­isil­ta ulkoisvaikutuksilta.

Vastaa käyttäjälle az Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.