Maailmantalouden murros on vasta alkamassa

24.8.2009 · Aihe: _ 

Lehtitieto kertaa, että 70 prosenttia intialaisista on maanviljelijöitä. Siinä on ainakin kuusikymmentä prosenttiyksikköä liikaa, jos asiaa tarkastellaan siltä kannalta, kuinka paljon väkeä tarvittaisiin tuottamaan intialaisille ruokaa. Jos 70 prosenttia intialaisista on maanviljelijöitä, intialaisten tuloista menee 70 prosenttia ruokaan, siis noin suurin piirtein.

Satoja miljoonia intialaisia tulee siirtymään lähivuosikymmeniä maataloudesta tuottavampiin ammatteihin samalla kun maatalouden tuottavuus tietysti nousee. Se on paljon enemmän kuin EU:ssa on asukkaita.

Kommentit

47 Vastausta artikkeliin “Maailmantalouden murros on vasta alkamassa”

  1. Juha kirjoitti 24.8.2009 kello 15:04
  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 24.8.2009 kello 15:18

    Joo, Kasvun rajat tulevat vastaan ja alkaa hillitön kamppailu luonnonvaroista. Mutta sellaista mekanismia ei ole, että köyhät jäävät köyhiksi ja rikkaat maat saavat säilytä etuoikeutensa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. phantom of the asteroid kirjoitti 24.8.2009 kello 15:47

    onneksi elämä voi olla mukavaa, vaikka materiaalista elintasoa pudotettaisiin nykyisestä huimasti (paitsi niille, joille elämä on uusi porsse jne.)

    kysymys lähinnä, että kuinka hallitsemattomasti se tapahtuu ja kuinka paljon etenkin köyhien maiden asukkaat saavat kärsiä mullistuksista, kuten nyt jo kärsivät viime vuosien ruokakriisin muodossa

    toki pelkkä tuotannon ja kulutuksen ekologisesta näkökulmasta rationalisoiminen (tarkoitan: muuttaminen vähemmän kuluttavaksi ilman muutosta elintasossa) tuo paljon toivottua muutosta, mutta se tie ei varmaan riitä, kun intian ja kiinan talonpojat modernisoituu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Nano kirjoitti 24.8.2009 kello 16:04

    “Kasvun rajat?”

    Teknologinen singulariteetti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. az kirjoitti 24.8.2009 kello 16:52

    Kasvun rajoja, ylipäänsä niiden konkreettisia vaikutusympäristöjä, sijaintia, ilmentyviä ongelmia ja näiden ongelmien mittaluokkaa on erittäin vaikea ennustaa.

    Subjektiivinen muuttuja on myös se perspektiivi, josta ihminen tätä kehitystä tarkastelee. Jangtsen-delfiinin (todennäköinen) sukupuutto ei näyttänyt juuri edes ympäristöliikettä liikuttaneen.
    Ketä vielä kiinnostaa, että evoluution moninaisuuden kannalta valtavan merkityksellinen pussihukka kuoli viime vuosisadalla sukupuuttoon. Kai se Galapagos-saaren viimeinen jättiläiskilpikonnauros on vielä hengissä? Onko?!
    Tuskin tuon perspektiivin heilahteluille suurta merkitystä on jos kaiken tämän keskellä Aasiasta häviää pari kissalajia, ja Afrikasta muutama ihmisapina. Niin ikävää kuin se omasta ideologisesta näkökulmasta voikin olla.

    Vesipula ainakin on täysin varma porun aiheuttaja, mutta ehkä sekin voidaan vielä torjua. Aivan viimekädessä kehittyneet maat ovat kuitenkin mieluummin vaikka sitten kalliin desalinaation kustantajia, kuin kehitysmaiden katastrofien sivustaseuraajia.

    9-10 miljardinen teollistuva maapallo voi ehkä sittenkin olla ennemmin jonkinlainen ajan ja teknologian myötä ohimenevä ähky kuin malthusialainen painajainen.

    Rikkaatkin säilyttävät etuoikeutensa kun mm. bio- ja geeniteknologia luovat uusia etuoikeuksia.
    Ainakin ikääntymisen torjunnasta voi ennustaa varmaa ja kasvavaa trendiä vuosisadan mitassa. Ei ihan heti eliitin ulkopuolelta kehitysmaihin.

    Mittavampi maailmanparannuksellinen uudelleenarviointi seurannee vasta ilmastokuplan puhkeamisesta. Kiina ja Intia ovat tehneet selviksi, ettei niillä ole aikomusta vähennyksiin osallistua.

    Kiinan taannoinen ilmoitus, että vähennykset kääntyvät laskuun ehkä vasta vuonna 2050, vastaa likimain sitä, että toteutuessaan Kiinan päästöt tulevat tuolloin olemaan suuremmat kuin mitä maailman kokonaispäästöt ovat tällä hetkellä.
    Eikä Intia jääne kauas taakse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. turkkalo kirjoitti 24.8.2009 kello 18:50

    Väestönkasvu pitää Intian palkkatason matalana jatkossakin. Sadoille miljoonille yritetään järjestää mitä tahansa työtä kevyessä teollisuudessa ja turvallisuussektorilla samalla kun osa maaseudusta aavikoituu ja konfliktit pahenevat. Tämän parempaa skenaariota en Intialle keksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Mää vai? kirjoitti 24.8.2009 kello 20:26

    Vauraus syntyy pitkälti luotosta, luottamuksesta, luotettavista rakenteista. Ei luotto mihinkään esimerkiksi Suomesta katoa (jos ei sitten porvarit pilaa hyvää tsydeemiä). Kasvu jatkuu ilman rajoja — se tosin sopeutuu joidenkin harvojen luonnonvarojen suhteelliseen niukkuuteen ja ympäristöongelmiin. Tulevaisuuden vauraus ei näytä samalta.

    Maapallon tulevaisuuden kannalta jatkuva kasvu on välttämätöntä. Ilman dynaamista taloutta ei synny niitä innovaatioita, joita maapallo tarvitsee lopettaakseen ilmaston lämpenemisen ja muut saasteet sekä hillitäkseen väestönkasvua. Ihan turha pelko ei ole Ahtisaaren esiin nostama satojen miljoonien nuorten miesten työttömyys kehitysmaissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. hahaa kirjoitti 24.8.2009 kello 21:50

    ilmastokuplan puhkeamisesta

    Puhutko tässä nyt ilmakehästä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Juuso Koponen kirjoitti 25.8.2009 kello 3:57

    Mitä tulee päästöihin, niin Intian pääministerihän taannoin – toki vain juhlapuheessa, mutta kuitenkin – sitoutui siihen, että intialaisten päästöt per capita eivät tule koskaan menemään ohi länsimaista. Jos kaikki kehitysmaat sitoutuisivat tällaiseen diiliin, kyse olisi enää siitä kuinka paljon nykyiset päästöongelmat enimmäkseen aiheuttaneet – ja fossiilisten polttoaineiden poltosta hyötyneet – länsimaat omia päästöjään vähentäisivät. Minusta ainakin on aika paksua vaatia huomattavasti vähempiä yksikköpäästöjä tuottavat kehitysmaat vastuuseen päästöjen leikkaamisesta. Länsimaiden, eräiden Lähi-Idän maiden ja Venäjän tässä olisi ensiksi päästöjään leikattava, muiden velvollisuuksista voidaan sitten keskustella kun päästöt per capita alkavat olla edes suunnilleen vertailukelpoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Seppo Ryväs kirjoitti 25.8.2009 kello 5:51

    Pakko noille Osmon prosenteille on nauraa. 70 prosenttia edustaa
    ilmeisesti sitä kansanosaa, joka elää “kädestä
    suuhun”-taloudessa. Pieni osa tästä jengistä harrastaa ihan oikeasti
    maataloutta, siis panee jyvän maahan ja käy rentona venaamaan kunnes
    ruoka on valmista.

    Intialla ei tosiasiassa ole enää mitään toivoa, sillä yhä suurempi
    osa ylijäämäväestöstä ei voisikaan harrastaa tilanpuutteen vuoksi
    maataloutta, vaan jää sen alapuolelle, keräily- ja keikka- ja
    kerjäystalouteen.

    Tulevaisuuden huipputrendi on toki Intiassakin kerjäystalous. Siinä ei
    ongelmia edes yritetä ratkaista, vaan tuotetaan vaan lisää ihmisiä
    kerjäämään. Indonesialle ja Pakistanille tämä on jo valtion virallinen
    linja. Kun ihmisiä on tarpeeksi tungettu samaan paikkaa,
    humanitäärisen maastamuuton ehdot täyttyvät automaattisesti. Näin se
    toimii vielä muutaman vuosikymmenen, kunnes länsieuroopan maat
    tukehtuvat kuravyöryyn ja valuvat mukaan kerjäystalouteen.

    Kiina saattaa tosiaankin olla viimeinen oikea kansantalous sadan
    vuoden päästä. 10 miljardin ihmisen maailmassa tuskin enää
    harrastetaan ilmastonsuojelua ja Kiina on tästäkin jo nyt hyvin
    tietoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. az kirjoitti 25.8.2009 kello 8:52

    hahaa: “Puhutko tässä nyt ilmakehästä?”

    Viittaus ilmastonmuutos-ongelman todennäköiseen fiktiivisyyteen / ainakin ylimitoitukseen, mikä nykyisellään peittää alleen todellisempia / vakavampia globaaleja ongelmia.

    Mutta ei sotketa tätä keskustelua alarmismi / skeptismi vääntöön sen pidemmin.

    Maailmantalouden tulevaisuus on paljon kiinnostavampi keskustelunaihe ja bloggauksen otsikon mukainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Nettoveroaste kirjoitti 25.8.2009 kello 10:03

    “Mutta sellaista mekanismia ei ole, että köyhät jäävät köyhiksi ja rikkaat maat saavat säilytä etuoikeutensa.”

    Usaf, Navy ja US Army taitavat olla osa tuota mekanismia ja suorittamassa kansakuntien välistä tulonjakoa mm. Afganistanissa. Se, joka puristaa öljyhanaa, jakaa tulot sulle-mulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tcrown kirjoitti 25.8.2009 kello 10:39

    Jos pohditaan kasvun rajoja ruuan suhteen, niin voidaan katsoa karttaa:

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Countries_by_population_density.svg

    Ja sen jälkeen pohtia kysymyksiä:

    -Onko esimerkiksi Saksa poikkeuksellisen hyvä paikka tuottaa ruokaa?
    -Onko Saksalla ongelmia ruuan ali- vai ylituotannon kanssa?

    Tuon kuvan perusteella minun on todella vaikea uskoa niitä maailmanlopun julistajia, joiden mukaan ruoka loppuu aivan juuri. Maailmassa ei tule pulaa ruuasta, vaan maailmassa on krooninen pula kolmannen maailman talouskasvusta ja demokratian kehittymisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Liian vanha kirjoitti 25.8.2009 kello 12:01

    “Jos pohditaan kasvun rajoja ruuan suhteen, niin voidaan katsoa karttaa”

    Tuo kartta ei kerro mitään. Maapinta-ala on 129 miljonnaa km2 ja siitä viljeltyä on 15 miljonaa eikä tuoala kasva.
    Viljely kyllä tehostuu, mutta hyöty häipyy,kun osa viljelymaasta siirtyy biopolttoainetuotantoon ja toisaalta lihan kulutusksen kasvu vie viljasadon kasvun hyödyn.

    Eräs rajoittava tekijä on puhtaan kasteluveden saanti, se on ehkä rajoittavin tekijä tulevaisuudessa.
    Me emme ymmärrä veden merkitystä, sillä meillä sitä on, mutta vastaavassa asemassa on vain kymmenkunta muuta maata.

    Väestön kasvu taas tuo työmarkkinoille 1-2 miljardia uutta työntekijää 20 vuodessa jamaataloudesta vapautuu lisää

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Jore kirjoitti 25.8.2009 kello 12:24

    “Joo, Kasvun rajat tulevat vastaan ja alkaa hillitön kamppailu luonnonvaroista. Mutta sellaista mekanismia ei ole, että köyhät jäävät köyhiksi ja rikkaat maat saavat säilytä etuoikeutensa.”

    Rajat on jo tulleet vastaan, maapallon luonnonvaroja kulutetaan enemmän jo nyt, kuin mitä se tuottaa. Tähän on johtanut tuotettujen tuotteiden heikko laatu, enää ei tehdä kestäviä tuotteita. Suomessa halutaan lisää ydinvoimaa, mikä poistaa markkinat muilta energiantuotantomuodoilta.

    Nykyinen globaali talousjärjestelmä on järjetön, Kiinassa tuotetaan suurin osa tavaroista, niiden roudaaminen ympäri maailmaa on tuhlausta. Länsimaiset yritykset ovat vetäneet eettiset periaatteet ja ihmisoikeuskysmykset vessasta ales mennessään Kiinan markkinoille. Nokiakin on joutunut lahjomaan viranomaisia, jotta on saanut tehtaansa Kiinaan pystyyn. Tämän väitteeni perustan siihen tosiasiaan, ettei Kiinassa voi toimia ilman lahjontaa. Maan hallinto, paikallishallinnot mukaan lukien on täysin korruptoituneita. Yritystoiminta on mennyt liian pitkälle, rahaa pitää saada tehtyä keinolla millä hyvänsä, kun muuten tulosta ei saa. Tästä on jo Suomessakin esimerkkinä viimeaikaiset uutiset pilaantuneen lihan ja kalan myymisestä. Markkinataloudessa on ilmeisesti jo kaikki keinot käytössä kannattavuuden parantamiseksi, kun epärehellisiin keinoihin joudutaan turvautumaan.

    Vaikka intialaisia siirtyy entistä enemmän tuottaviin ammatteihin, Intia ja Kiina tulevat vaikuttamaan siihen, että protektionismi lisääntyy tulevaisuudessa voimakkaasti. Jos länsimaat eivät suojaa talouttaan, seurauksena on isoja ongelmia. Mistä ihmeestä löytyisi se loputon innovatiivisuus, jolla paikattaisiin ne puuttuvat työpaikat, jotka siirtyvät Kiinaan ja Intiaan? Minusta tällainen innovatiivisuus on utopiaa.

    Eräs visio oli tässä YLE.n jälkiviisaissa, että paperiteollisuus Suomessa tulee tulevaisuudessa keskittymään lähialueiden markkinoille. Tämä kuulostaa aika loogiselta, teollisuus leviää ja tulevaisuudessa on logistisesti kannattavampaa tuottaa tavaroita lähialueille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Juuso Koponen kirjoitti 25.8.2009 kello 12:52

    Ruokaresurssien käyttö on tällä hetkellä varsin epätehokasta. Lihan ja maidon tuottamiseen käytetään moninkertainen määrä resursseja kuin jos eläinten rehuksi tuotettava soija ym. syötettäisiin suoraan ihmisille (esimerkiksi naudanlihan tapauksessa rehua kuluu n. 16 kg yhtä lihakiloa kohti). Länsimaissa myös noin kolmannes ostetusta ruuasta heitetään pois.

    Kehitysmaissa käytetään myös paljon kehittymättömiä viljelymenetelmiä, joilla hehtaaria kohden ei saada vastaavia satoja kuin meillä. Esimerkiksi vehnän keskituotto hehtaarilla on EU:ssa noin kolminkertainen Afrikkaan nähden. Ainakin Brasiliassa ja Venäjällä on isoja viljelykelposia maa-alueita jotka eivät vielä ole käytössä.

    Väestönkasvukin on kääntymässä laskuun. Vielä vuonna 1970 maailman perheiden keskimääräinen lapsiluku oli 4,3, nyt se on enää 2,6 ja laskee edelleen, myös köyhemmissä maissa. Totaalista romahdusta on ennustettu Malthusin päivistä asti, mutta tällä hetkellä tilanne vaikuttaisi kyllä olevan helpottamaan, ei pahenemaan päin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Pekka Kärkkäinen kirjoitti 25.8.2009 kello 12:53

    “Mitä tulee päästöihin, niin Intian pääministeri ……..sitoutui siihen, että Intilaisten päästöt per capita eivät tule koskaan menemään ohi länsimaista.”

    Ihan hyvä propagandaveto Intian pääministeriltä. Voisi kuitenkin kysyä miksi päästöt pitäisi laskea per capita, miksei per neliökilometri. Intian päästöt eivät varmaan tulevaisuudessakaan ylitä nuppia kohden laskettuna länsimaiden päästöjä, koska väestö kasvaa koko ajan kuten myös kokonaispäästöt.

    Globaalit ongelmat johtuvat pitkälle siitä, että meitä on tällä pallolla liikaa ja lisää pukkaa koko ajan. Tästä väestön lisäyksestä eivät vastaa teollisuusmaat.

    Jos Intian väestötiheys olisi sama kuin Suomessa, olisi Intiassa väkeä noin 50 miljoonaa. Riittäisi luonnonvarat ja ruoka paljon paremmin ja päästöjäkin (siis kokonaispäästöjä) tulisi vähemmän vaikka elintaso olisi huomattavasti nykyistä korkeampi.

    Näitä vastuita, velvollisuuksia ja syyllisyyksiä tunnutaan jakavan “tiedostavasti” kovin yksisuuntaisesti. Itse en suostu tuntemaan vastuuta Intian väestöräjähdyksestä. En ole edes käynyt siellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Amatööri kirjoitti 25.8.2009 kello 13:00

    Jos halutaan tcrownin tavoin pohtia kasvun rajoja ruoan tuotannon suhteen, voidaan katsoa väestöntiheyksiä viljelyskelpoiseen maapinta-alaan suhteutettuna (vertaa esim. Kiina ja Intia, täysin eri pinta-ala, suurin piirtein sama viljelyskelpoinen ala):

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_real_population_density_(based_on_food_growing_capacity)

    Kun vielä lisätään muuttujiksi kausittainen sadevesi (jonka jakautumisen ennustaminen vaikkapa 50 vuoden päähän ei ole yksinkertainen tehtävä), nk. “fossiilinen” eli maan alla varastoitu pohjavesi (jota mm. Intiassa pumpataan vauhdilla pellolle), sekä jäätiköiden sulamisvesien määrissä tapahtuvat muutokset (Himalaja), päästäneen jonkin verran lähemmäs realistista käsitystä (Intiankin) ruoan tuotannon potentiaalista.

    Jos edelleen huomioidaan (maatalouden ja metsä-“talouden” itsensäkin aiheuttaman) eroosion vaikutus viljelyskelpoiseen maa-alaan, sekä se, että kaikkea viljelyskelpoista maata ei haluttane ottaa viljelyskäyttöön, vaan osa säilytetään metsämaana (mukaan lukien yhdistetyn viljelyn mahdollisuus), saamme kaksi ei-triviaalia muuttujaa lisää. Tässäkään ei tietysti vielä ole sanottu mitään kulutuksesta, so. ruoan käytön muutoksista (mitä syödään) tai ruoan kanssa kilpailevista käyttökohteista (liikenne- ym. polttoaineet).

    Muuten minulle tulee Soininvaaran lyhyestä merkinnästä sellainen käsitys, että hän ei kovin paljon maataloutta arvosta, vaan näkee sen lähinnä jonkinlaisena välttämättömänä pahana, jota ilmankaan nyt ei oikein voi elää. Voin tietysti olla väärässä. Joka tapauksessa, ihmettelen, mitä ne Soininvaaran “tuottavammat ammatit” mahtavat olla.

    Ruoan tuotannon ja ympäristön kannalta tehokkaammat viljelysmenetelmät (parempi sato, vähempi tuottavan maan eroosio, vähempi vedenkulutus – eli tehokas yhdistelmä paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia luomu-maatalouden menetelmiä sekä modernia viljelytekniikkaa) ovat osa toivottavaa kehitystä, mutta en näe, miksi maan viljely olisi sellainen epäsuotava ammatti, että mahdollisimman harvan sitä kannattaisi harjoittaa (“jos asiaa tarkastellaan siltä kannalta, kuinka paljon väkeä (vähimmillään) tarvittaisiin tuottamaan intialaisille ruokaa”).

    Kumpi on parempi vaihtoehto, tuottaa maaseudulla omavaraisesti ruokaa (vaikka kaikkea työvoimaa ei välttämättä tarvittaisikaan), vai pakkautua kaupunkeihin? Ja mikä on relevantti “tehostamisen” mittari, ts. edellyttääkö maatalouden tuotantomenetelmien tehostaminen nimenomaan ylijäämäisen väestön heivaamista kaupunkeihin, vai voisiko tuotantoa tehostaa hyödyntäen myös sitä resurssia, josta ei Intiassa ole pulaa, eli työvoimaa?

    (Kun Soininvaara merkinnässään puhuu “tuottavuudesta”, on kyse tietysti tarkasti määritellystä taloustieteellisestä käsitteestä. Mielelläni vähän omastakin puolestani silti kyseenalaistan tätä yleistä tapaa puhua “tuottavuudesta” ainoastaan yhdessä kapeasti rajatussa merkityksessä (ja mahdollisesti vaieta muista reunaehdoista).)

    Soininvaara:
    “Kasvun rajat tulevat vastaan ja alkaa hillitön kamppailu luonnonvaroista. Mutta sellaista mekanismia ei ole, että köyhät jäävät köyhiksi ja rikkaat maat saavat säilytä etuoikeutensa.”

    Jaa-a. Lieneekö “hillitön kamppailu luonnonvaroista” lähelläkään sellaista mekanismia, jossa “köyhät jäävät köyhiksi”, ja he, jotka kykenevät, pyrkivät viimeiseen saakka pitämään kiinni vähäisistä etuoikeuksistaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 25.8.2009 kello 13:01

    Jos 70 % kansasta on maataloudessa tuottamassa ruokaa, he oivat tosiasiassa piilotyöttömiä, sillä 10 % riittäisi varmasti tuottamaan kaiken Intian tarvitseman ruuan. Suomessa riittää paljhon pienempi osuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. turkkalo kirjoitti 25.8.2009 kello 13:38

    Intian ja Kiinan maatalous on juuri ja juuri omavaraista, mutta laajentumistilaa ei ole ja ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä jo nyt.

    Afrikka pystyy ruokkimaan vain 25 % väestöstään vuonna 2025, jos nykyiset trendit jatkuvat. (YK)

    USA:n maatalous on yliomavarainen, mutta se kuluttaa 70 kg fossiilipohjaisia lannoitteita per asukas per vuosi.

    Australian kuivuus vuonna 2006 oli yksi merkittävimmistä syistä vehnän kallistumiseen maailmassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. spottu kirjoitti 25.8.2009 kello 13:57

    “Tuo kartta ei kerro mitään. Maapinta-ala on 129 miljonnaa km2 ja siitä viljeltyä on 15 miljonaa eikä tuoala kasva.”

    Pakkohan sen on kasvaa ja vauhdilla, mutta tuottavuudeltaan uudet viljelymaat eivät luultavasti ole nykyisen vertaisia koska parhaat alueet on jo otettu käyttöön. OECD:n mukaan toinen 15 mijoonaa hehtaaria voidaan ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti, siitä yli puolet Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Ruuan tuotannon pitäisi kasvaa 2030 mennessä 40% ja 2050 mennessä 70% jotta kasvava väestö pystytään ruokkimaan.

    Täytyy vain toivoa että valtiot ja yhtiöt jotka nyt investoivat viljelysmaan hankintaan kolmannesta maailmasta ymmärtävät investoida myös yhteiskuntarauhaan, ruokaa kun on vieraassa maassa paljon hankalampi puolustaa kuin vaikkapa öljyä.

    En minäkään oikein ymmärrä mitä tuosta tcrownin kartasta pitäisi nähdä, erityisesti tuolla tarkkuudella. Tarkemmasta kartasta näkyisi tietysti selvemmin väestön keskittyminen alueille jossa olot maanviljelykselle ovat suotuisimmat, kehittynyt logistiikka ja antibiootit ovat sotkeneet kokonaiskuvaa vasta alle sadan vuoden ajan, eikä mustasta surmastakaan ole kuin vajaa 700 vuotta, ja uskonpuhdistuksesta viitisensataa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Lepinkäinen kirjoitti 25.8.2009 kello 15:27

    Nyt on kirjoituksessa kyllä päässyt unohtumaan, että paikallisesti viljeltävien lajikkeiden geneettinen diversiteetti ja poikkeusolosuhteiden (esim. ilmastonmuutos) kestävyys on jotain aivan muuta kuin monokulttuurisessa, hyvinä vuosina suurempisatoisessa tuontiviljassa. Nimenomaan nämä paikalliset lajikkeet tutkitusti kestävät ankaria säävaihteluja, jos mitkä, ja
    ilmastonmuutos tulee koettelemaan Intiaa ankarasti.

    WHO:n viljapankin vähillä työntekijöillä on ympäri maailmaa täysi työ ehtiä pelastaa nämä karaistuneemmat lajikkeet Monsanto-yhtiön, lähetystyöntekijöiden ym. tehostajien jakamien lajikkeiden alta, jotka pahimmassa tapauksessa ja usein edellyttävät tiettyjen kalliiden kemikaalien käyttöä, usein voidellun paikallishallinnon pakottamana. Teolliset, usein GM- lajikkeet tuottavat normaalivuosina paremmin satoa, mutta eivät ole sopeutuneet poikkeusolosuhteisiin (sää, mikrobit, tuholaiset jne.)

    Monsanton tapaisten yhtiöiden toiminnan takia, jollaista kai vielä vapaakauppasopimuksin tuetaan, lukuisat intialaiset maanviljelijät ovat ajautuneet itsemurhiin viime vuosina. Tästä on ollut medioissa (oliko se nyt Voima vai Monde Diplo) jonkun verran juttua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Arto Tukiainen kirjoitti 25.8.2009 kello 17:37

    Ovatkohan “Liian vanhan” tilastot ajan tasalla? YK:n mukaan n. 40 prosenttia koko pallon maapinta-alasta on viljelyn ja karjankasvatuksen käytössä. Eli huimaavia lukemia. Siihen vielä lisäksi puupellot. Ja maapinta-alaa on suunnilleen 150 miljoonaa neliökilometriä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Juuso Koponen kirjoitti 26.8.2009 kello 0:56

    Globaalit ongelmat johtuvat pitkälle siitä, että meitä on tällä pallolla liikaa ja lisää pukkaa koko ajan. Tästä väestön lisäyksestä eivät vastaa teollisuusmaat.

    Ongelmana on, että resurssit eivät riitä väestön ruokkimiseen ym. perustarpeisiin, ei väestön määrä absoluuttisesti. Jos käytetään hiilidioksidipäästöjä likiarvona muidenkin resurssien kulutukselle, suomalainen kuluttaa resursseja 6-7 kertaa sen mitä intialainen, amerikkalainen 12-kertaisesti. USA:n väestö kasvaa n. kolmella miljoonalla vuodessa, Intian 18 miljoonalla, joten jos oletetaan että päästöt per capita pysyvät samoina, USA:n väestönkasvu aiheuttaa kaksinkertaisen määrän päästöjä Intian väestönkasvuun verrattuna.

    Afrikka pystyy ruokkimaan vain 25 % väestöstään vuonna 2025, jos nykyiset trendit jatkuvat. (YK)

    Tarkempi lähde?

    Ruuan tuotannon pitäisi kasvaa 2030 mennessä 40% ja 2050 mennessä 70% jotta kasvava väestö pystytään ruokkimaan.

    YK:n arvion (2008) mukaan väestö kasvaa 2030 mennessä 22,6 % ja 2050 mennessä 35,0 % joten jos lihan, maitotuotteiden yms. resursseja tuhlaavien elintarvikkeiden osuus ruokavaliosta pysyy nykyisellään, ei tuotannon tarvitse kasvaa tätä enempää. Ideaalitapauksessa se laskee, jolloin pienempikin kasvu riittää.

    1961-2000 esimerkiksi vehnän hehtaarituotto on kasvanut 71 % (Australia) – 269 % (Aasia). Riisissä kasvu on ollut 18 % (EU) – 200 % (Kiina). Vaikka toki vihreä vallankumous teollisine lannoitteineen ym. selittää kasvusta merkittävän osan, minusta on outoa olettaa että maatalouden tekniset innovaatiot loppuisivat tähän ja mahdollisuudet parantaa hehtaarituottoja ihan vain paremmalla organisoinnilla olisi loppuun käytetty. 35 % hehtaarituoton kasvu 40 vuodessa kuulostaa melkeinpä turhan varovaiselta arviolta kun kerran edellisellä 40 vuoden jaksolla on saavutettu parhaimmillaan satojen prosenttien kasvu.

    Tämänhetkisen ennusteen valossa maailman väkiluku kääntyy laskuun 2050. Jo nykyisin keskimääräinen lapsiluku on globaalisti 2,6 ja laskee jatkuvasti, kun n. 2,1 merkitsisi väestön nollakasvua. Väestöräjähdys on jo lähes selätetty, mutta toki väestönkasvun tasoittumiseen menee aikaa kun kehitysmaiden suuret ikäluokat ovat suurelta osin vielä vasta tulossa lisääntymisikään.

    Monsanton tapaisten yhtiöiden toiminnan takia, jollaista kai vielä vapaakauppasopimuksin tuetaan, lukuisat intialaiset maanviljelijät ovat ajautuneet itsemurhiin viime vuosina. Tästä on ollut medioissa (oliko se nyt Voima vai Monde Diplo) jonkun verran juttua.

    Tästä oli aiemminkin puhetta tällä palstalla. Siteeraan nimimerkkiä Nettoveroaste keskustelusta http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja/:

    Sanoo Vandana Shiva – ja tuli kertoneeksi perättömyyden, joka on todistettu sellaiseksi useilla selvityksillä ja lopuksi YK:n rahoittamalla tutkimusyhtenvedolla.

    Havaittiin, että itsemurhat eivät ole Intiassa yleisiä, eivät keskity viljelijöihin, eivät ole yleistyneet viljelijöiden keskuudessa, vaan ovat keskimäärin vähentyneet muuntogeenisen puuvillan viljelyn yleistyessä.
    Lähde: http://www.ifpri.org/pubs/dp/IFPRIDP00808.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Liian vanha kirjoitti 26.8.2009 kello 6:08

    “Ovatkohan “Liian vanhan” tilastot ajan tasalla? YK:n mukaan n. 40 prosenttia koko pallon maapinta-alasta on viljelyn ja karjankasvatuksen käytössä”

    Tuskinpa Tilastokeskus potaskaa esittelee. Maa-alakin on monikäsitteinen eli ovatko muka sisävesistöt vai ei.
    Vilejelymaassa ei ole mukana laidunmaat, joka on aika epämääräinen käsite . Laidunmaa on aika yksikäsitteinen , sillä se käsittää käsitellyn maat, jotka ovat jokavuotisessa käytössä. Laidunmaa on myös laadultaan epämääräinen, joten vaihtelua eri arvioissa on paljon. Laidunaan käyttö ei ole edes jokavuotista, eikä laidunmaita arvioida kuin harvoissa maissa

    Maapinta-alaa Tilastokeskuksen mukaan on
    129 644 590, metsäalaa on 39 520 257
    sisävesiä 4 301 160,viljelyala 15 405 720

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Liian vanha kirjoitti 26.8.2009 kello 6:11

    Ja tuo loppu 60 000 000 km2 on varmaan joutomaata tai asutusta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Liian vanha kirjoitti 26.8.2009 kello 6:30

    “Jos 70 % kansasta on maataloudessa tuottamassa ruokaa, he oivat tosiasiassa piilotyöttömiä, sillä 10 % riittäisi varmasti tuottamaan kaiken Intian tarvitseman ruuan. Suomessa riittää paljhon pienempi osuus.”

    Sama tilanne se on Suomessakin, maatalouteen tarvittaisiin 63000 tilan sijasta 1000-1500 tilaa ja 90000 henkilön sijasta 10000 henkeä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Artturi kirjoitti 26.8.2009 kello 11:15

    Kun köyhät maat rikastuvat se ei tule länsimaiden kustannuksella, vaan länsimaat rikastuvat siinä siivellä vielä lisää. Länsimaat köyhtyvät ainoastaan suhteellisesti.

    tcrown:”Maailmassa ei tule pulaa ruuasta, vaan maailmassa on krooninen pula kolmannen maailman talouskasvusta ja demokratian kehittymisestä.”

    ensimmäisestä kyllä, toisesta ei niinkään. Maailmassa on krooninen pula sääntöjen innovoinnissa, ei vanhojen sääntöjen kopioinnista, koska vaikka demokratia onkin tällä hetkellä kehityksen huipentuma se ei välttämättä ole sitä tulevaisuudessa.

    jore:”Mistä ihmeestä löytyisi se loputon innovatiivisuus, jolla paikattaisiin ne puuttuvat työpaikat, jotka siirtyvät Kiinaan ja Intiaan?”

    Työn määrä ei ole vakio, vaan se kasvaa sitä mukaa kun työn tehokkuus kasvaa. Innovatiivisuus löytyy siitä, että meille tulee koko ajan yhä uusia haluja joita pyrimme tyydyttämään. Sitten kun ihmiset eivät halua enää mitään lisää, niin työn määrän kasvaminen loppuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Jore kirjoitti 26.8.2009 kello 12:10

    “Työn määrä ei ole vakio, vaan se kasvaa sitä mukaa kun työn tehokkuus kasvaa. Innovatiivisuus löytyy siitä, että meille tulee koko ajan yhä uusia haluja joita pyrimme tyydyttämään. Sitten kun ihmiset eivät halua enää mitään lisää, niin työn määrän kasvaminen loppuu.”

    Jos jonkun valtion talous perustuu innovativisuudelle, se on huteralla pohjalla. Aina pitäisi keksiä lisää houkuttimia ihmisille ja uusia leluja ja palveluja, jotta talous pyörisi. Loputon keksiminen jotta talous pyörisi, en usko, että se toimii pidemmän päälle. Se on epävakautta, taloudessa tietenkin pitää olla innovatiivisuutta, mutta perusta pitäisi olla innovaatioiden pitkäaikaisessa hyödyntämisessä. Liian kova kilpailu lyhentää innovaatioista saatavan taloudellisen hyödyn elinkaarta ja taas täytyy keksiä lisää. Talous muuttuukin kilpajuoksuksi siitä kuka keksii nopeiten ja eniten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Samuli Saarelma kirjoitti 26.8.2009 kello 12:41

    “Teolliset, usein GM- lajikkeet tuottavat normaalivuosina paremmin satoa, mutta eivät ole sopeutuneet poikkeusolosuhteisiin (sää, mikrobit, tuholaiset jne.)”

    Minä olen ainakin ymmärtänyt GM:n juuri päinvastoin. Käsittääkseni tärkeimmät muutokset ovat olleet juuri ne, että kasvit on saatu paremmin kestämään kuivuutta ja tuholaismyrkkyjä (tai tuottamaan itse omat myrkkynsä, esim. USA:ssa viljeltävä soija tuottaa rikkaruohomyrkkyä) ja toisaalta niihin on lisätty geenejä, jotka saavat ne tuottamaan jotain hyödyllisiä vitamiineja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Amatööri kirjoitti 26.8.2009 kello 13:00

    Arto Tukiainen, spottu, tarkempia lähteitä viljelypinta-alatiedoille (prosentit vs. neliökilometrit vs. hehtaarit, nykyiset ja tulevat)?

    spottu:
    “Täytyy vain toivoa että valtiot ja yhtiöt jotka nyt investoivat viljelysmaan hankintaan kolmannesta maailmasta ymmärtävät investoida myös yhteiskuntarauhaan, ruokaa kun on vieraassa maassa paljon hankalampi puolustaa kuin vaikkapa öljyä.”

    Touché.

    Intiasta kiinnostuneille vielä, Intian väestön tiheyttä kuvaava kartta havainnollistaa kohtuullisen selvästi, mikä on Ganges-joen merkitys Intian väestölle:

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:India_population_density_map_en.svg

    Soininvaara:
    “Jos 70 % kansasta on maataloudessa tuottamassa ruokaa, he oivat tosiasiassa piilotyöttömiä”

    En kiistänyt tätä väitettä, mutta jäin ihmettelemään, mitä tilalle. Mitä tämän 60% (tai 50%) pitäisi ja kannattaisi tehdä mieluummin kuin kitkeä elantonsa edestä edes puolipäiväisesti rikkaruohoja pelloilta (ja parantaa näin työpanoksellaan ruokakasvien satoa), ym. maaseudun aputöitä?

    Lisää kännykänkuoria ja televisioita? Muuta teollisuutta? Vai palvelualoille? Löytyisikö sadoille miljoonille piilotyöttömille todella jotain mielekkäämpää tilalle, vaikka heidät kepillä ajettaisiin maalta pois, ja kuinka nopeasti muutos ylipäätään voi tapahtua?

    Ajan takaa sitä, että vajaatyöllisyys maalla voi olla houkuttelevampaa kuin vajaatyöllisyys kaupungissa – jos nimittäin maalla saa edes ruoan itselleen ja perheelleen, ja kaupungissa ei välttämättä saa sitäkään. (Kumpikin oletus on kylläkin epävarma.) Alla hieman nykydataa, Intian kaupungistumisen tulevaisuutta lähivuosikymmenien aikana en lähde tässä ennustamaan.

    CIA World Factbook, India:

    Labor force – by occupation:
    agriculture: 60%
    industry: 12%
    services: 28% (2003)

    Population below poverty line:
    25% (2007 est.)

    Urbanization:
    urban population: 29% of total population (2008)
    rate of urbanization: 2.4% annual rate of change (2005-10 est.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha kirjoitti 26.8.2009 kello 13:21

    “Työn määrä ei ole vakio, vaan se kasvaa sitä mukaa kun työn tehokkuus kasvaa. Innovatiivisuus löytyy siitä, että meille tulee koko ajan yhä uusia haluja joita pyrimme tyydyttämään. Sitten kun ihmiset eivät halua enää mitään lisää, niin työn määrän kasvaminen loppuu.”

    Mielihalujen rajat asettaa kylläkin kulutuskyky eli käytettävissä olevat varat , ei halut.
    Ja jossain vaiheessa enää ei aika riitä mielihalujen toteuttamiseen
    Ja kun kyllä Suomessakin tehtyjen työtuntien määä laskee kokoajan, teimme enitn työtunteja 1900 luvun alussa vaikka väkeä oli vähän yli 3 miljoonaa.
    Vuonna 1989 teimme 11 % enemmän työtunteja kyin vuonna 2007 vaikka työvoimaa oli 200000 enemmän.
    Sama kehitys on Kiinassakin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Artturi kirjoitti 26.8.2009 kello 13:40

    Jore:”Jos jonkun valtion talous perustuu innovativisuudelle, se on huteralla pohjalla. ”

    Siis tarkoitat, että sellaisen valtion talous on huteralla pohjalla, joka pyrkii tyydyttämään näitä koko ajan syntyviä uusia haluja ja että sellaisen valtion talous olisi turvatulla pohjalla, joka pyrkii tyydyttämään poistuvia haluja vai mikä tämä idea nyt oikein on?

    Se, että ihminen ei ole ikinä täysin tyytyväinen vaan löytää aina haluja, joiden täyttäminen tekee olemassa olosta vielä tyydyttävämpää on talouskasvun moottori. Vasta sitten kun tämä jatkuva tyytymättömyys loppuu, loppuu talouskasvukin.

    Liian vanha:”Mielihalujen rajat asettaa kylläkin kulutuskyky eli käytettävissä olevat varat , ei halut.”

    Käytettävissä olevat varat asettavat rajat mielihalujen tyydyttämiselle , ei niiden olemassa ololle. Niin kauan kuin ihmisellä on tyydyttämättömiä mielihaluja työ ei lopu.

    Tehtyjen työtuntien vähentyminen ei tarkoita sitä, että työ on loppumassa vaan sitä, että ihmiset arvostavat vapaa-aikaa enemmän kuin työstä saatavaa korvausta. Ainakaan minulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihmisiltä loppuu työt siksi, että he haluavat tehdä jotain muuta mieluummin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Arto Tukiainen kirjoitti 26.8.2009 kello 15:41
  35. Liian vanha kirjoitti 26.8.2009 kello 15:48

    “Minä olen ainakin ymmärtänyt GM:n juuri päinvastoin. Käsittääkseni tärkeimmät muutokset ovat olleet juuri ne, että kasvit on saatu paremmin kestämään kuivuutta ja tuholaismyrkkyjä (tai tuottamaan itse omat myrkkynsä, esim. USA:ssa viljeltävä soija tuottaa rikkaruohomyrkkyä) ”

    GM lisää vastustuskykyä etukäteen määriteltyjä ongelmia vastaan . Sen sijaan e ovat herkempiä ei-suunniteltuja ongelmia vastaan esim jos tulee uusi tuholainen niin luomu vastustaa sitä paremin kuin GM laajemman geeniperimän vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liian vanha kirjoitti 26.8.2009 kello 15:51

    “Niin kauan kuin ihmisellä on tyydyttämättömiä mielihaluja työ ei lopu.”

    Voihan noita mielihaluja
    olla, mutta eivät ne luo työtä, koska ei ole varaa toteuttaa noita mielihaluja.
    Bill Gatesilla on taas ongelma , ettei hän ehdi tyydyttää kaikkia mielihalujaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Liian vanha kirjoitti 26.8.2009 kello 15:54

    “Pakkohan sen on kasvaa ja vauhdilla, mutta tuottavuudeltaan uudet viljelymaat eivät luultavasti ole nykyisen vertaisia koska parhaat alueet on jo otettu käyttöön. OECD:n mukaan toinen 15 mijoonaa hehtaaria voidaan ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti, siitä yli puolet Etelä-Amerikassa ja Afrikassa”

    Se ei paljoa auto, jos se käytettään bioenergian tuotantoon tai lihan tuotantoon, kuten on käymässä eli ravintoa ei synny yhtään lisää.

    Toinen ongelma on veden puute ja se hidastaa viljelyä ja aiheuttaa tervysongelmia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Amatööri kirjoitti 26.8.2009 kello 18:35

    Viljelystä ja maapinta-alasta:

    Arto Tukiainen:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Earth

    Kiitos lähdeviitteistä, näin päästään varmemmin selville siitä, mistä on puhe. Ihan näin perustietoon palaaminen ei ehkä olisi ollut välttämätöntä, mutta suurin piirtein samat luvut kaikissa lähteissä näkyvät pyörivän.

    Hyvin karkealla tarkkuudella, mutta riittävällä tässä yhteydessä:
    Viljelysmaata n. 13%,
    laidunmaata n. 26%,
    yhteensä n. 40%.

    Liian vanhan alkuperäiset luvut olivat siis ihan oikeaa runsaan 10% suuruusluokkaa (tosin Tukiaisenkin lukujen mukaan kenties muutaman prosenttiyksikön verran alakanttiin), mutta Tukiainen tuli verranneeksi pelkän viljelysmaan osuutta “viljelyn ja karjankasvatuksen käytössä” yhteensä olevaan 40%:iin, ja sai eron näyttämään suuremmalta, kuin se onkaan.

    Huimaavia lukemia, mutta lievästi kyseenalainen vertailukohta.

    spottu, oletan, että OECD-lähteesi on tämä:
    http://www.oecd.org/pages/0,3417,en_36774715_36775671_1_1_1_1_1,00.html

    Ja yhteenveto:
    http://www.oecd.org/dataoecd/2/31/43040036.pdf

    Julkaisussa kerrotaan spotun viittaaman sellaisen pinta-alan, joka kenties voidaan ottaa viljelyyn (julkaisussa käsite net land balance), laskentaperusteista seuraavaa:

    “The net land balance value (NLB) is derived from the Gross Land Balance (GLB) by excluding areas which are currently allocated to either forests, urban areas or protected areas.”

    Täksi pinta-alaksi arvioidaan n. 15 miljoonaa km2 (todettakoon tähän, että spotulle oli harmillisesti lipsahtanut yksiköksi hehtaari, mutta luku sinänsä oli oikea):

    “The competing land use which contributes the most frequently to reducing notably the availability of suitable cropland is forestry. However, the loss of suitable land to urban uses is also important. These numbers suggest that at the world level, some 1 560 million hectares are effectively available for crop expansion. Most of this available land available resides in Africa and Latin America, with the smallest shares in North America and Europe.”

    Mutta huomioitava on, että raportti jatkaa seuraavalla – varsin merkittävällä – varauksella, tai oikeastaan kahdella:

    “The estimates of NLB do not include another possible source of competition, which is that for growing livestock numbers. Livestock populations are growing and with higher incomes, and particularly in populous countries such as India and China, meat consumption will increase in the future. Therefore, pasture land will remain in high demand and may further limit crop expansion.”

    Ja toinen, josta siitäkin täällä on ollut puhetta:

    “Furthermore, the boom in bio-fuel demand risks to further limit the amount of cropland available for food production, as feedstocks are provided to biofuel production.”

    Sen lisäksi julkaisu jatkaa erillisellä kappaleella otsikolla “… but historical expansion of arable land has been slow”.

    “Pakkohan sen (viljelysmaan) on kasvaa ja vauhdilla”, toteaa spottu, mutta raportti ei varauksineen anna kovin suoraviivaista tukea tälle kehitykselle, etenkään sen vauhdikkuudelle. Siinä spottu lienee joka tapauksessa täysin oikeassa, että “tuottavuudeltaan uudet viljelymaat eivät luultavasti ole nykyisen vertaisia koska parhaat alueet on jo otettu käyttöön”, mutta muitakin varauksia viljelysmaa-alan nopean lisäämisen tiellä on, ja kovin hätiköityjen johtopäätösten tekemistä kannattanee välttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Arto Tukiainen kirjoitti 26.8.2009 kello 22:28

    Amatööri, jos on puhe ihmisten ruokkimiseen käytettävästä maapinta-alasta, niin silloin on tietysti laskettava mukaan myös syötävien eläinten ruokkimiseen käytettävä ala. Maataloutta se on rehunkin kasvatus yms. Mutta toki pitää paikkansa, että suoraan ihmisravinnoksi viljeltävä ala on tutkimusten mukaan reilusti alle puolet kokonaisalasta. Edelleen korostaisin tuota järkyttävää kokonaislukemaa: 40 prosenttia planeetan maa-alasta yhden lajin ravinnon hankintaan. Ja siihen sitten lisäksi kaikki muu ihmisen valtaama tai vähintään hyödyntämä pinta-ala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. spottu kirjoitti 26.8.2009 kello 22:57

    Amatööri, tietoni ovat juurikin mainitusta OECD:n raportista pl yksikköhuolimattomuus.

    Juuso Koponen, ideaalimaailmassa olet oikeassa eli 22,6% (2030) ja 35,0% (2050) riittäisi, mutta pyrkiessään kuvaamaan reaalimaailmaa OECD nojaa (johokin) FAOn tutkimukseen joka on luonteeltaan “According to recent FAO work using longer term population and income projections..” eli se ottanee huomioon tulotason kasvun ja siihen liittyvät kulutustottumusten muutokset, siitä luvut 40% (2030) ja 70% (2050).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Lepinkäinen kirjoitti 27.8.2009 kello 9:05

    Juuso Koponen: “lukuisat intialaiset maanviljelijät ovat ajautuneet itsemurhiin viime vuosina.

    Tästä oli aiemminkin puhetta tällä palstalla. Siteeraan nimimerkkiä Nettoveroaste keskustelusta http://www.soininvaara.fi/2009/07/24/maataloustuessa-miljoonat-ovat-halpoja/:

    Sanoo Vandana Shiva – ja tuli kertoneeksi perättömyyden, joka on todistettu sellaiseksi useilla selvityksillä ja lopuksi YK:n rahoittamalla tutkimusyhtenvedolla.”

    Tuossa paperissa, linkki siis
    http://www.ifpri.org/publication/bt-cotton-and-farmer-suicides-india
    ei ainakaan mainittu yhtään YK:hon liittyvää rahoittajaa, mutta “private foundations” mainittiin.

    Entäs ne selkeämmät faktat ? 1998 Intian markkinat avattiin GM-viljalle WTO:n kauppasopimuksilla. Sen jälkeen viljelijöitä on estetty säilyttämästä siemenviljaa edellisvuodelta GM- (ylivuotisuuden estäminen) ja oikeudellisin keinoin, jotta seuraaana vuonna ostettaisiin uudet viljat yhtiöiltä. Tämän takia viljelyn kustannukset ovat nousseet kertaluokissa. Sanotaan vaikka sitten, että viljelijää helposti “harmittaa”, kun tällainen käy ilmi pikkupräntissä ja omaa siemenviljaa ei enää ole eikä siten ruokaakaan. Jos nyt sitten itsemurhien korrelaatio GT-puuvillaan on todistettu riittämättömäksi. Vähän tupakkateollisuuden ja keskustavetoisten maatalousministeriöiden oloista todistelua kyllä.

    Ei vaikuta kovin reilulta. Ovatko hyvän sään tuottavuusprosentit ovat tärkeämpiä kuin sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvat ulkoisvaikutukset, puhumattakaan huonojen vuosien riskeistä ?

    http://www.huffingtonpost.com/vandana-shiva/from-seeds-of-suicide-to_b_192419.html

    Ranskalainen dokumentaarikko Marie-Monique Robin valottaa Monsanton yrityskulttuuria pitemmältä ajalta dokumentissaan “The world according to Monsanto”:

    http://www.greenpeace.org/international/news/monsanto_movie080307

    Tässä itse filmi:

    http://www.twilightearth.com/environment-archive-2/the-world-according-to-monsanto-full-documentary/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Artturi kirjoitti 27.8.2009 kello 9:23

    Liian vanha:”Voihan noita mielihaluja
    olla, mutta eivät ne luo työtä, koska ei ole varaa toteuttaa noita mielihaluja.”

    heh… ei tämä oikeasti voi olla näin vaikeeta: mielihalut eivät tyydyty itsekseen, vaan jonkun on tehtävä työtä niiden tyydyttämiseksi. Tämä on työtä ja tästä työstä maksetaan. Ei raha ole mikään asia, joka voi loppua maailmasta ja sen jälkeen kukaan ei tekisi työtä. Jos joku haluaa tukkansa leikattavaksi parturilla on töitä. Jos parturi haluaa asunnon rakentajalla on töitä jne.

    “Bill Gatesilla on taas ongelma , ettei hän ehdi tyydyttää kaikkia mielihalujaan”

    öööö… no ei ne ole mielihaluja, jos niitä ei halua tyydyttää. Esim. minä en halua porsaan kyljystä jos voin saada tilalle lampaan munuaisia. Koska minulla on siis parempaakin tekemistä en voi tyydyttää porsaankyljyksen halujani. Tässä ei ole mitään ihmeellistä ja tämä ongelma koskettaa kaikkia, ei pelkästään Bill Gatesia.

    Arto Tukiainen:”40 prosenttia planeetan maa-alasta yhden lajin ravinnon hankintaan.”

    Entä mieti muurahaisia!!! Melkein 100% maan pinta-alasta vaan niiden ravinnonhankintaan! huh huh…

    Lepinkäinen:”Sen jälkeen viljelijöitä on estetty säilyttämästä siemenviljaa edellisvuodelta GM- (ylivuotisuuden estäminen) ja oikeudellisin keinoin”

    No mikä estää viljelemästä niitä ei GM-lajikkeita, jos niiden siemenviljaa saa säilyttää? Ei kai se nyt viljelijöiden asemaa huononna, että he voivat valita joko jatkavansa entisellä tavalla tai vaihtavansa GM:ään sillä ehdolla, että niiden pitää ostaa joka vuosi uusi siemenvilja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Lepinkäinen kirjoitti 27.8.2009 kello 12:09

    Noh, avomaalla siitepölyllä on taipumus levitä, mistä seuraa GM-geenien risteytymistä alkuperäisten lajikkeiden kanssa.

    GM-yhtiöt puolestaan, esim. Monsanto markkinajohtajana, infoavat asukkaita ystävällisesti, että heidät voidaan haastaa oikeuteen patentoituja geenejä sisältävien viljojen säilömisestä talven yli.

    Oikeudenkäyntiriskin välttämiseksi heidät siis pelotellaan allekirjoittamaan sopimus, jossa sitoudutaan ostamaan siemenviljat Monsantolta ja myöskin torjuntakemikaaleja, koska muuten ko. Rounduppia kestävät GM-lajikkeet tukehtuvat rikkaruohojen alle.

    Tässä keppi, ja porkkana on sitten luvattua tuottavuutta heikompi sato. Taktiikkaa ei käytetä pelkästään kehitysmaissa:

    http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/7892328.stm

    Kustannukset moninkertaistuvat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Lepinkäinen kirjoitti 27.8.2009 kello 12:18

    Sorry, edellinen vastaus, joka lähti ennen kuin oli valmis, oli siis Artturin kysymykseen

    “No mikä estää viljelemästä niitä ei GM-lajikkeita, jos niiden siemenviljaa saa säilyttää? Ei kai se nyt viljelijöiden asemaa huononna, että he voivat valita joko jatkavansa entisellä tavalla tai vaihtavansa GM:ään sillä ehdolla, että niiden pitää ostaa joka vuosi uusi siemenvilja?”.

    Kts. yllä, risteytyminen, oikeudenkäyntiriskien “tiedottaminen” ja viljelysopimukset.

    Kasvaneet kustannukset johtavat köyhillä viljelijöillä useimmiten ylivelkaantumiseen, millä on sosiaaliset seurauksensa. Puhumattakaan torjunta-aineiden kasvaneesta käytöstä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. az kirjoitti 27.8.2009 kello 16:29

    Onko ongelmana GM-vilja vai tapa, jolla Monsanton kaltaiset suuryritykset ovat voineet toimia riittävän lainsäädännön puuttuessa?
    Kyllähän Chiquita aikoinaan ruiskutti peltojaan työntekijöistään välittämättä, mutta banaani ei ollut siinä ongelmana.
    Eikä Niken kaukoidän lapsityövoimaa hyödyntäneiden hikipajojen ongelmana ollut lenkkari.
    Eikä Adidaksen toiminnan ongelma ole jalkapallo.

    Kasvien muunteluahan ihminen on harrastanut kymmenen tuhatta vuotta. Villiporkkana oli alkujaan pieni ja kitkerä valkoinen juuri. Tuhansien vuosien aikana siitä jalostettiin nykyinen porkkanamme. Tässä jalostustoiminnassa porkkana geenit muuntuivat.
    Nykyinen geenimuuntelu on tämän saman prosessin nopeuttamista laboratorioissa, jotta kasveista saataisiin runsassatoisempia, tuholaisia kestävämpiä, ravinnerikkaampia jne.
    Kuten kultainen riisi, joka auttaisi ehkäisemään vitamiinipuutosta, ja jota sen keksijä on pyrkinyt tarjoamaan kehitysmaille ilmaiseksi, patenttivapaasti.

    GM:n kaikkinainen sokea vastustaminen irrationaalista tieteen vastaisuutta ja karhunpalvelus maailman köyhille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Arto Tukiainen kirjoitti 27.8.2009 kello 18:09

    Artturi: “Entä mieti muurahaisia!!! Melkein 100% maan pinta-alasta vaan niiden ravinnonhankintaan! huh huh…” Tämä kai oli jonkinlaista huumoria, mutta ensinnäkin muurahaisten pinta-alalukema on lähellä nollaa, ja toiseksi muurahaisten ravinnonhankinta ei sulje pois muiden lajien vastaavaa tarvetta siinä mittakaavassa kuin ihmisillä. Kun ihminen raivaa metsään pellon ja hoitaa sitä pontevasti, muilla lajeilla ei ole sinne kovin paljon asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Lepinkäinen kirjoitti 27.8.2009 kello 18:58

    az:
    “Onko ongelmana GM-vilja vai tapa, jolla Monsanton kaltaiset suuryritykset ovat voineet toimia riittävän lainsäädännön puuttuessa?”

    Niin kauan kuin suurimmat GM-markkinajohtajat toimivat tällä tavoin, asioita on hankala käytännön kannalta eriyttää. Suuryritykset eivät toimi yksin jossain “kehittymättömän lainsäädännön” maissa – vapaakauppasopimuksissa yksipuolinen markkinoiden avaaminen, olemassaolevan ympäristö- ja sosiaalisen lainsäädännön heikentäminen ja esim. ylikansallisten patenttioikeuksien turvaaminen on arkipäivää ehtona rahoitukselle.

    Jos jollain pitäisi olla GM-monopoli, se on YK ja FAO, jotka keräävät luontaisia lajikkeita, yhdistelevät niiden ääriolojen sieto-ominaisuuksia ja jakavat tuloksia kehitysmaihin. Tämä on sinänsä OK ja hyvää työtä – tiede ei ole koskaan ollut ongelma, vaan sitä soveltavat eturyhmät.

    Ongelmana siis on geenien patentointi, pakottaminen GM:n käyttöön patenttien avulla, kalliimmat tuotantokustannukset, 10 kertaa pienempi lopputuottajan tulonmuodostus, torjunta-ainekytkös sekä paikallisten, resistenttien lajikkeiden häviäminen aggressiivisesti tyrkytettyjen “parempien” viljojen alta. Ja nämä liittyvät oleellisesti alan markkinajohtajien toimintaan.

    Sokeutta on jättää kokonaisuus huomiotta tuijottaen hyvän päivän tuottavuusprosentteja ja ummistaen silmät suurimpien GM-toimijoiden ekososiaalisilta ulkoisvaikutuksilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus