Miksi HTV ei lähetä YLEn ohjelmia HD-formaatissa?

Kävin tietokonekau­pas­sa osta­mas­sa muis­ti­tikkua. Ihailin teräväpi­ir­tonäyt­töjä. Val­oku­vaa­jan unel­ma, 1600x2560 näyt­tö mak­soi 1200 euroa.  Ostan, kun hin­ta las­kee alle 500 euron.

Näytil­lä oli myös HD-tele­vi­sioi­ta, jois­sa pyöri videoku­vaa. Vier­essä oli YLEn urheilulähetys. Ero kuvan laadus­sa oli järkyttävä.

Min­ulle on taval­lis­es­ti luotet­taval­ta tahol­ta ker­rot­tu, että YLE tuot­taa melkein kaiken mate­ri­aalin HD-for­maatis­sa. Kan­sain­väliseen lev­i­tyk­seen ei kan­na­ta muu­ta tar­jo­ta, eikä HD-kam­era nyt paljon enem­pää mak­sa. Ongel­mana on maan­päälli­nen verkko, johon HD-kuva ei mah­du, kos­ka Suomen luo­va kap­a­siteet­ti on niin val­ta­va, että toinen tois­taan parem­mat tv-ohjel­mat ovat varan­neet pien­inä suikaleina koko alueen. Teräväpi­ir­tolähetys veisti tuplas­ti lev­eäm­män kaistan. Ei vaiskaan, tästä ei tai­da olla kyse. Ehkäpä jokin ostoskana­va voisi tehdä tilaa, jos YLE tai MTV3 halu­aisi­vat lähet­tää teräväpiirto-ohjelmaa.

Ongel­mana on Dig­i­tan verkko, jon­ka muut­ta­mi­nen nykyaikaan olisi kallista. YLE investoi mielu­um­min ohjelmien sisältöön kuin tekni­ikkaan. Hyvä on, ei siis pitkään aikaan HD-laat­ua antenniverkkoon.

Kaape­liv­erkkoon teräväpi­ir­tolähetyk­set mah­tu­isi­vat. Kek­si­ikö joku pätevän syyn siihen, että YLE poimii pois neljä bit­tiä viidestä ennen kuin se luovut­taa ohjel­man kaapeli-tv:n välitettäväksi.

Kateus ei ole pätevä syy.

25 vastausta artikkeliin “Miksi HTV ei lähetä YLEn ohjelmia HD-formaatissa?”

  1. Joskus aikoinaan oli mus­tavalkolu­pa ja värilu­pa. Tästä voisi ottaa mallia: mak­samal­la enem­män saisi sen HD-kuvan.

    Vastaa

  2. Tek­i­jänoikeusmak­sut saat­ta­vat olla yksi syy: kuten mobi­ilitele­vi­sio- eli DVB‑H ‑jupakas­sa todet­ti­in, tek­i­jänoikeusjär­jestöt halu­si­vat YLEn mak­sa­van kaik­ki mak­sut uud­estaan kun lähetys­for­maat­ti vai­h­tuu, kos­ka se las­ke­taan eri tuot­teek­si. Luon­nol­lis­es­ti tämä olisi koskenut myös HD-lähetyk­siä, kos­ka for­maat­ti siinäkin vaihtuu.

    Tilan­nehan lauke­si vas­ta tämän vuo­den toukoku­us­sa, kun OPM tuli vas­taan ja sanoi, että jos lähetyk­sen sisältö ei vai­h­du, niin ei tarvitse mak­saa kuin kerran.

    http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=26991

    Tämä päätös voita­neen yleistää myös HD-lähetyk­sille, mut­ta parhaas­sakin tapauk­ses­sa menee aikaa, että tekni­ik­ka ja sopimuk­set saadaan kun­toon HD-lähetyk­siä varten. Olet­taen, että tek­i­jänoikeuski­ista ei leimah­da uudestaan.

    Vastaa

  4. Osmo: “Val­oku­vaa­jan unel­ma, 1600×2560 näyt­tö mak­soi 1200 euroa.”

    Mah­taako­han tuos­sa kokolu­okas­sa tuo­hon hin­taan saa­da kun­non värin­tois­toa? Val­oku­vaa­jan unel­mal­ta­han vaa­di­taan nimeno­maan sitä.

    Jos kun­non näyt­töä nimeno­maan val­oku­vakäyt­töön etsii, ei kan­na­ta tyy­tyä mihinkään muuhun kuin IPS-paneeli­in. Ne oli­vat pitkään pois­sa muodista, paljolti pienen menekin ja kalli­in hin­nan takia, kun “tavalli­nen kulut­ta­ja” saadaan osta­maan näyt­tö ihan muul­la. Ja näyt­tö­jen sisältämät paneel­i­tyyp­it jostain syys­tä piilote­taan mah­dol­lisim­man tehokkaasti valmis­ta­jien toimes­ta. Oikean paneel­in halu­a­van pitää ensin etsiä netistä sivus­to, jos­sa lis­tataan eri merkkien paneelityyppejä.

    Mut­ta ilmeis­es­ti osit­tain tele­vi­sioiden ansios­ta IPS:t ovat tietoko­nenäyt­töi­hinkin palan­neet. Niiden ylivoima on oikeasti laa­jois­sa kat­selukul­mis­sa, jos­sa värit pysyvät todel­la elävänä. Ja nämä näytöt tois­ta­vat oikeasti kun­nol­la myös vihreät ja oranssit. Eron huomaa.

    Voin suositel­la lämpimästi omaa näyt­töäni. Res­oluu­tio on toki vain 1920x1200, mut­ta hyvin on riit­tänyt. Hin­talu­ok­ka 600 euroa. Sen löytää vaikka­pa etsimäl­lä eräästä tun­netus­ta verkonkin kaut­ta tietokonei­ta kaup­paavas­ta isos­ta tietokone­tavarat­alosta etsimäl­lä 24 tuuman kokolu­okas­ta IPS-paneel­inäyt­töjä. Malli on jo puolisen­toista vuot­ta van­ha, mut­ta ei ole parem­piakaan ilmaan­tunut. Se hedelmä­fir­ma lanseerasi kyl­lä alku­vuodes­ta omansa, mut­ta sitä ei kai edelleenkäään saa kiin­ni PC:hen, ja hin­nas­sa on yli 200 euroa imagolisää. Ja kaik­ki graafisel­la alal­la inhoa­vat glos­sip­in­noitet­tu­ja näyttöjä.

    Vastaa

  6. Toiv­ot­tavasti HD-kuvan kohdal­la taustal­la ei ole lait­tei­den valmis­ta­jien ja myyjien pain­os­tus saa­da myy­dä mon­en eri sukupol­ven lait­tei­ta samoille kulut­ta­jille muu­ta­man vuo­den aikana. Nyt kun 16x9-kuva­suhde on yleistynyt, on yhdeltä valmis­ta­jal­ta jo ilmestynyt n. 25x9-kuva­suh­teen tv.

    Sama­han pätee HD-kuvaan. Markki­noil­la ei liene mon­taa HD-digi­box­ia antennkiverkkoon. 

    Mil­lä taval­la tähän pitäisi ja voisi puut­tua ja kenen? Ei ole ekol­o­gis­es­ti järkevää tuot­taa nyky­menon vaa­ti­maa sähkö- ja elektroniikkaromua.

    Vastaa

  7. No, Osmo luet­teli introssaan uut­ta tekniikkaa.
    Mut­ta men­nään­pä hiukan ajas­sa taak­sepäin. Eihän ole pitkä aika siitä, kun eräs Bill myi IBM:lle erit­täin merkit­tävän innovaation.

    Ja kun vaan näyt­tää siltä, että mitään uut­ta eikä entistä kuvan/kirjoituksen tal­len­tavaa pysyvää stan­dar­d­ia ei ole ole­mas­sa (van­hemil­ta lap­sille) , niin saa­han näitä “net­ti­tikku­ja” ja sum muille välineille tal­len­taa dataa — jot­ta data olisi lukukelpoinen sit­ten — keties — joskus.

    Osmo A. Wiio on joskus aikoinaan tal­len­nusvä­linei­den ongel­mallisu­ud­es­ta ja tekni­ikan muut­tumis­es­ta aikoinaan kir­joit­tanut, mitä tulee tiedos­to­jen tal­len­nuk­sen ongel­mallisu­u­teen, että tiedon takaisin saamiseen.

    Löy­ty­isiköhän linkkiä Wiion van­haan kirjoitukseen?

    Vastaa

  8. “Mik­si HTV ei lähetä YLEn ohjelmia HD-for­maatis­sa?”

    Mik­sei kaapelis­sa enää saanut lähet­tää anal­o­gisig­naalia, vaik­ka kaistaa olisi riittänyt?

    Epäilen vas­tauk­sen ole­van liki­main sama.
    Tai ainakin yhtä älykäs.

    Vastaa

  9. Ylen HD-sisäl­lön tar­joami­nen rajakus­tan­nush­in­taan kaape­li­op­er­aat­tor­eille olisi oikein hyvä aja­tus. Kos­ka kyseessä on lisä­palvelu, sitä eivät var­maankaan Viestin­tä­markki­nalain must car­ry ‑velvoit­teet koske eli kaape­li­op­er­aat­torit voisi­vat jakaa HD-sisältöä eteen­päin mak­sullise­na tai maksuttomana.

    Res­oluu­tio­han pitää huonon­taa jot­ta Viestin­tä­markki­nalain 134§ kir­jain ja hen­ki täyt­tyvät. Pykälä ei minus­ta estä jär­jen käyttöä.

    Vastaa

  10. Sinän­sä ymmär­rän YLE:n halun lait­taa rahansa mielu­um­min ohjel­maan kuin verkkoon. Kukaan tuskin kat­soo epäki­in­nos­tavaa ohjel­maa, vaik­ka kuvan­laatu olisi mikä. En kyl­lä ole ollenkaan vaku­ut­tunut panos­tusten onnis­tu­mis­es­ta. YLEltä tun­tuu tule­van lähin­nä van­ho­jen eloku­vien uus­in­to­ja ja huonos­ti toimitet­tu­ja ajanko­htaiso­hjelmia. Itse en ole juuri tele­vi­sio­ta kat­sel­lut dig­i­tal­isoimisen jäl­keen. Tal­len­ta­va digi­bok­si teki ohjelmien val­it­semis­es­ta ja tal­len­tamis­es­ta niin help­poa, että kat­selu ei enää koskaan ollut epämääräistä tyyp­piä ‘lai­tan­pa TV:n päälle uutisia odotel­lessa’. Main­ok­setkin voi kaik­ki hyp­piä yli. Hie­man paradok­saalis­es­ti help­poud­es­ta oli se seu­raus, että kun ‘pakkosyöt­tö’ lop­pui niin lop­pui kat­se­lem­i­nen kokon­aan. Tai siir­tyi DVD-levy­jen ohjelmis­toon ja net­tivideoihin. Kuvan­laatu on netis­sä tietysti vielä paljon heikom­pi kuin stan­dar­d­idig­itelkkaris­sa, mut­ta itseä kiin­nos­tavista fak­ta-aiheista tun­tuu löy­tyvän mate­ri­aalia läh­es lop­ut­tomasti. Inter­net on lait­tanut esim. YLEn ulko­maan uutiset aikamoi­sen kil­pailun eteen ainakin sen yleisön osalta, joka osaa vierai­ta kieliä. Kaik­ista aiheista löy­tyy enem­män ja parem­min tehtynä ulko­mai­sista lähteistä.

    Vastaa

  11. “Sinän­sä ymmär­rän YLE:n halun lait­taa rahansa mielu­um­min ohjel­maan kuin verkkoon.”

    Viimeisin tar­jous­pyyn­tö yle.fi alus­tan uusimis­es­ta ja host­ing-palveluista osoit­taa että rahaa näyt­tää riit­tävän yllin kyllin myös teknolo­giahörhöi­lyyn. Arvioitu kus­tan­nus­ta­so 6–10 M kuu­den vuo­den sopimuk­selle ei ole tästä maailmasta.

    Areena.yle.fi:stä ja Elävästä ark­istos­ta on raken­net­tu pom­pööse­ja umpi­oi­ta sen sijaan että ohjelmia voisi etsiä hakukoneel­la ja down­loa­d­a­ta tiedos­ton­si­ir­topalvelus­ta tai vaik­ka tor­rent­ti­na kuten muu­takin viihdet­tä. Jos­sain telkku.com:issa olisi valmi­ina markki­noiden hyväksymä hyvä ja toimi­va käyt­töli­it­tymäkin kun­han YLE vain vapaut­taisi tuot­ta­mansa aineiston.

    Vastaa

  12. Noi lit­teet töl­löt kehit­tyy vielä, joten hätäi­nen ei kan­na­ta olla. Led-töl­lö taitaa nyt olla se kuvan­laadul­taan paras vai­h­toe­hto. Kuitenkin nyt telkkarei­hin on tul­lut saman­lainen teknologi­nen kil­pa­juok­su kuin mitä on tietokoneis­sa. Kuva­putk­itöl­lön aikana näin nopee­ta kil­pa­juok­sua ei juurikaan ollut. Taitaa teräväpi­ir­tolähteyk­sien takia menne dik­i­boxikin vai­h­toon, mikäli olen oikein asian ymmärtänyt.

    Vastaa

  13. spot­tu, menee ohi aiheen enkä jak­sanut lukea koko tar­jous­pyyn­töä, mut­ta miljoona euroa vuodessa isos­ta dynaamis­es­ta verkkopalvelus­ta ei ole niin kauhean paljon. Tuo tarkoit­taa noin kym­men­tä miestyövuot­ta, pari kehit­täjää, jokunen ylläpitäjä, tes­taus, johto, päivystys… Yle.fi volu­umeil­la myös verkkoy­htey­det ja lait­teis­to mak­sa­vat. Toki sel­l­ainen staat­tisen sivus­to johon vain tipute­taan uut­is­feed pyörii mur­to-osal­la tuos­ta, voi olla että esim. areenankin voisi tehdä kevyem­min. IT-puolel­la on aina se että palvelun voi tehdä kymmenel­lä tuhan­nel­la tai kymmenel­lä miljoon­al­la, ja se halvem­pi on usein itseasi­as­sa parem­pi, riip­puu mitä halu­taan. Tor­rent­tien käyt­tö Areenan sijaan on tosin minus­ta kuolleena syn­tynyt idea, tuol­lais­ten ver­taisverkko­jen suori­tuskyky on keskimäärin surkea.

    Vastaa

  14. Mitä hyö­tyä on muuten kat­soa HD-kuvana lop­ut­to­mia uus­in­to­ja? Kuvan laatu ja teknolo­gia para­nee, mut­ta sisältö näyt­tää polke­van paikallaan tai heikkenevän. Mik­si ylipäätään pitää ihmis­ten mak­saa lupa­mak­sus­sa mon­een ker­taan lähetet­täviä uus­in­tasar­jo­ja ja uusintaleffoja?

    Aikanaan kun itse olin YLE:ssä duu­nis­sa, ruokapöy­dässä eräs ylen työn­tek­i­jöistä, joka osti noi­ta ohjelmia taloon, selit­ti sitä sys­teemiä. Eli kan­sain­välisil­lä mes­suil­la kier­ret­ti­in ja lef­foi­hin oli lyö­ty ns. paket­ti­hin­ta. Eli jos halusi ostaa jotain hyviä lef­fo­ja, ne oli pake­toitu sillee, että siinä mukana tuli roskalef­fo­ja paket­ti­hin­taan. TV-yhtiö sit­ten näyt­ti nää roskalef­fatkin kana­van täyt­teenä. En muista oliko saman­lainen syys­tee­mi TV-sar­jo­jen kohdalla.

    Minus­ta tule­vaisu­udessa pitäisi olla niin, että kat­so­jat itse voisi­vat koost­aa omat ohjel­mal­is­tansa mitä töl­löstä tulee esim. jonkin­lainen net­ti-tv-sys­tee­mi. Val­tio voisi sit­ten ostaa tuotan­toy­htiöiltä sel­l­aista mate­ri­aalia, jota ei kau­pal­lis­es­ti kan­na­ta tuot­taa ja sitä olisi sit­ten netin kaut­ta netti-tv:ssä jaos­sa ja jota ihmiset voisi­vat lisätä ohjal­mal­is­toi­hin­sa. Näin voitaisi­in kokon­aan lopet­taa val­ti­olli­nen Yleis­ra­dioy­htiö tarpeettomana.

    Jotenkin toi Yle:n media­mak­su ja perustelu sille, että myös tehdään sisältöä net­ti­in, kuu­lostaa uus­sosial­is­tiselta touhul­ta. YLE on aikansa elänyt ja van­hanaikainen yhtiö, sitä ei koh­ta enää tarvi­ta vaan val­tio voisi halutes­saan ostaa muual­ta ohjelmat.

    Vastaa

  15. Veikkaisin, että YLE HD:n suurin este kaapelis­sa on raha. Nythän Wel­ho myy kalli­il­la omia HD-paket­te­jaan mm. urheilul­la, joten Wel­ho tuskin halu­aa palet­ti­in­sa ilmaista (kansalaiset vetäi­sivät herneen nenään, jos YLEn kohdal­la parem­mas­ta laadus­ta laskutet­taisi­in erik­seen) HD-kanavaa, joka lähet­tää esim. Urheilun MM-kisat. Wel­ho­han ei suos­tunut lähet­tämään tästä syys­tä YLEn testi-HD-sig­naalia viime olympialaisista. 

    Käsit­tääk­seni testi-HD sujui hyvin ter­res­ti­aaliv­erkos­sa, joten syy ei liene Dig­i­tan puut­teel­lises­sa tekni­ikas­sa, vaan siinä, että Digi­ta halu­aa paalua HD-kanav­ista (2 kpl / mul­ti­plek­si). Tästä (ja Dig­i­tan tulok­ses­ta) taas muuten nähti­in, kuin­ka lyhyt­näköi­nen päätös lähetys­tekni­ikan myyn­ti oli. Ei muu­ta kuin Des­tia vas­taaval­la taval­la lihoiksi 😉

    Vastaa

  16. “IT-puolel­la on aina se että palvelun voi tehdä kymmenel­lä tuhan­nel­la tai kymmenel­lä miljoon­al­la, ja se halvem­pi on usein itseasi­as­sa parem­pi, riip­puu mitä halutaan.”

    Halu­an jo ker­taalleen mak­samani YLEn tuot­ta­man (HD-)sisällön datak­lönt­tinä itsel­leni. Ei strea­maus­ta, ei reaali­aikaisu­ut­ta, ei IPTV:tä, pelkkä sisältö. Mielum­min inter­netitse, kaapeli-tv:kin käy.

    Vastaa

  17. “Halu­an jo ker­taalleen mak­samani YLEn tuot­ta­man (HD-)sisällön datak­lönt­tinä itsel­leni. Ei strea­maus­ta, ei reaali­aikaisu­ut­ta, ei IPTV:tä, pelkkä sisältö. Mielum­min inter­netitse, kaapeli-tv:kin käy.”

    Aaaaaaa­men.

    Vastaa

  18. Todet­takoon vielä, että Yle var­maankin las­ki säästävän­sä digisi­ir­tymän ansios­ta lähetyskus­tan­nuk­sis­sa, kos­ka tarvit­tavien taa­juuk­sien määrä las­ki mur­to-osaan (täl­lä het­kel­lä kaik­ki Ylen kana­vat mah­tu­vat yhden anal­o­gisen kana­van viemälle kaistalle). Tämä lie­nee osaltaan saanut lähetys­tekni­ikan myyn­nin vaikut­ta­maan järkevältä. Tähän yhtälöön ei vain sovi kovin hyvin HD-kana­vat. Muis­taak­seni Digi­ta uhkasi myös nos­taa hin­to­ja anal­o­gis­ten lähetys­ten lop­pumis­es­ta aiheutuneesta tulon­mene­tyk­ses­tä johtuen. En tiedä kyl­lä toteu­tuiko uhkaus.

    Sinän­sä ter­res­ti­aalis­sa olisi nyt hyvin tilaa HD-kanav­ille analo­gi-lähetyk­sistä vapau­tuneen kap­a­siteetin ansios­ta. Stan­dard­i­han puut­tuu, mut­ta käsit­tääk­seni lait­teis­tot tuke­vat jo mpeg4:sta melko yksituumaisesti.

    Vastaa

  19. “Ongel­mana on maan­päälli­nen verkko, johon HD-kuva ei mah­du, kos­ka Suomen luo­va kap­a­siteet­ti on niin val­ta­va, että toinen tois­taan parem­mat tv-ohjel­mat ovat varan­neet pien­inä suikaleina koko alueen. ”
    Ei se taa­juuk­sis­taa ole kiin­ni, vas­ta­han anal­o­giselta verkol­ta vapu­tui suuri määr taajuuksia.
    Anten­niverkon ongel­mana on ollut se, ettei stan­dar­di ole valmis . Nykyään lähetyk­set tapah­tu­vat MPEG‑2 koodauk­sel­la dvb‑2 muodossa.
    HDTV vaatii koodausek­si MPEG‑4 jota nykyiset digi­bok­sit eivät kyken purkamaan.
    Vas­ta tänä kesänä saati­in valmi­ik­si tähän liit­tyvä stan­dar­di dvb-2t ja sopivia lait­tei­ta tullee myyn­ti­in ensi keväänä .
    Jot­ta tilanne olisi mah­dol­lisim­man seka­va niin vielä valmis­tel­lan stan­dar­di dvb-2t Nordi­ca, joka varmis­taa yht­enäisen for­maatin Pohjoismaihin.

    Kaapelis­sa on taas eri stan­dard­it, joten tämä ei suo­raan koske kaapelia, pait­si, että ilmas­ta tule­va sig­naali pitää muok­ta kaapeliin.

    Eikä noi­ta aito­ja HD-lähetyk­siä ole vielä paljoa, kyseessä on SDHDTV, joka on vain per­in­teinen kuva skaalat­tuna 1080 formaattiin.

    Mut­ta var­maan parin vuo­den kulues­sa stan­dard­it vaki­in­tu­vat ja todel­liset HDTV-lähetyk­set alka­vat kun kalus­to yhtenäistyy.

    Oma lukun­sa ovat rin­nakkaislähetyk­set antten­niverkos­sa, kaapelis­sa , IP:ssä, mobi­ilis­sa näistä käy­dään tekijänoikeuskädenvääntöä

    Vastaa

  21. spot­tu, palvelu malli­in http://ftp.yle.fi itseasi­as­sa mak­saisi enem­män kuin strea­maus kos­ka se tuot­taa enem­män liiken­net­tä, mut­ta digitv:n ver­rat­tuna ei juuri mitään. YLE mak­saa Digial­la muis­taak­seni 60 miljoon­aa euroa vuodessa dig­ilähetyk­sistä. Kollee­gan kanssa las­ket­ti­in pari vuot­ta sit­ten että lait­teis­to, siis ihan state of art, joka pystyy puske­maan kolme miljon­aa yksilöl­listä HD-streamia (2Mbs) ulos yhtäaikaa mak­saisi muu­ta­man miljoo­nan. Nykyään var­maan vähem­män. Verkkoy­htey­det toki lisäi­sivät kus­tan­nus­ta, mut­ta vieläkin puhutaan miljoon­ista eikä kym­menistä miljoon­ista vuodessa. Mur­to-osal­la tuos­ta 60 miljoonas­ta vuodessa voisi vaik­ka sub­ven­toi­da joka koti­in laa­jakaistan, itseasi­as­sa hal­li­tus aikoo joka tapauk­ses­sa polt­taa 200 miljoona maaseudun verkkoyhteyksiin.

    Vastaa

  22. “spot­tu, palvelu malli­in http://ftp.yle.fi itseasi­as­sa mak­saisi enem­män kuin streamaus”

    Val­tavir­tate­knolo­giana kyl­lä, täy­den­tävänä ei, ja sitä­pait­si ftp/http/torrentit toimi­vat kaikkial­la ja vakaasti, toisin kuin streamit. Vakavasti otet­tavia vapaae­htoisia mir­ror­e­i­ta ja/tai seed­ere­itä on maa täyn­nä. Käytän­nössä ilmaiset jakelukana­vat ovat ole­mas­sa, puut­tuu vain sisältö jon­ka pant­taamiseen YLEl­lä lie­nee omat syynsä.

    IPTV-strea­maus eikä varsinkaan HD-strea­maus ole vielä todel­lista val­tavir­taa, ja jos sitä halu­taan Suomes­sa kehit­tää, kan­nat­taisi rahat kaataa vaik­ka tänne YLEn sijaan.

    Vastaa

  23. “YLE mak­saa Digial­la muis­taak­seni 60 miljoon­aa euroa vuodessa dig­ilähetyk­sistä. Kollee­gan kanssa las­ket­ti­in pari vuot­ta sit­ten että lait­teis­to, siis ihan state of art, joka pystyy puske­maan kolme miljon­aa yksilöl­listä HD-streamia (2Mbs) ulos yhtäaikaa ”

    Tuol­la 2 Mbit­il­lä ei aitoa HDTV sig­naalia välitetä.Kyseessä on toden­näköis­es­ti HDTV­for­maat­ti­in skaalat­tu SDTV
    MPEG4 AVC:lla tarvi­taan n 8–9 Mbit:in kaista.
    Kun­talos­sa on usei­ta telkkare­i­ta, joil­la seu­rataan mon­taa ohjel­maa niin käytän­nössä taloon pitäisi olla 56–100 Mbitin yhteys.
    Kupar­il­la täl­lainen merk­it­see alle kilo­metrin etäisyyt­tä DSLAM:sta, joten kaupungeis­sakin HDTV IP:n kaut­ta on vain haave kuparilla.
    Tarvi­taan valokaapelia.

    Itse asi­as­sa 1996 Son­era veti läh­es jokaiseen keskuskop­pi­in kuidun, joten tavoite kuitu kop­pi­in on tehty. Ongel­ma on syr­jäseuduil­lakin kupari-access.
    Taita­vat päät­täjät olla pihal­la kuin lumiukot

    Vastaa

  24. Liian van­ha kir­joit­ti 24.8.2009 kel­lo 3:07: “Kaapelis­sa on taas eri stan­dard­it, joten tämä ei suo­raan koske kaapelia, pait­si, että ilmas­ta tule­va sig­naali pitää muok­ta kaapeliin.”

    Olen ymmärtänyt, että tämä DVB‑C on suo­ma­lainen erikoisu­us. DVB‑C:tä eli kaape­liv­er­sio­ta ei juuri muual­la käytetä. Tämä on se syy, mik­si kaik­ki halvim­mat taulutv:t ovat pelkäl­lä DVB‑T ‑virit­timil­lä: ne eivät ole pohjo­is­mai­hin kus­to­moitu­ja malle­ja. DVB-C-sig­naalin mod­u­laa­tio on opti­moitu kaapelia varten ja DVB‑T anten­ni­jakelu­un. DVB‑T sovel­tu­isi hyvin ain­oak­sikin tekni­ikak­si, mut­ta laite­myyn­ti kär­sisi ja kulut­ta­jat säästäisivät.

    Sama lie­nee tilanne myös näi­den tule­vien DVB-2-ver­sioiden kanssa: olisi syytä luop­ua DVB‑C:stä kokon­aan, ellei sitä muual­la maail­mas­sa ote­ta käyttöön.

    Vastaa

  25. “Olen ymmärtänyt, että tämä DVB‑C on suo­ma­lainen erikoisu­us. DVB‑C:tä eli kaape­liv­er­sio­ta ei juuri muual­la käytetä. ”

    Kyl­lä tämä DVB‑C on Euro­pean Telecom­mu­ni­ca­tions Stan­dards Insti­tute (ETSI):n stan­dar­di kaapelilähetyk­sille ja käytössä yleis­es­ti Euroopassa.
    Tuskin­pa Suomen markki­noille edes kan­nat­taisi valmis­taa laitteita.
    Kuten DVB-T2 myös DVB-C2 on tekeil­lä ja lie­nee valmiskin

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Janne Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.