Helsingin Sanomien mukaan MTK haluaisi polttaa huonolaatuista viljaa voimalaitoksissa, koska viljasta on ylituotantoa ja hinta on romahtanut. (Lue artikkeli tästä) Nopeasti muuttuvat markkinat. Runsas vuosi sitten viljan hinta oli jopa kolme kertaa nykyistä kalliimpaa, koska sato maailmalla oli huono. Tämä herättää parikin kysymystä:
Miksi viljan hinta poukkoilee noin rajusti? Tietysti siksi, että hintajousto on lähes olematon. Kuinka paljon minä syön aamiaisella leipää ei muutu miksikään siitä, että viljan hinta viisinkertaistuu. Kehitysmaiden slummeissa joustetaan, mutta niiden osuus markkinoista on niin pieni, että on vähän kohtuutonta panna slummien lapset joustamaan meidän kaikkien puolesta.
Onko kyse sikasyklistä? Siis siitä, että kun viljan hinta vuosi sitten oli huipussaan, se houkutteli lisäämään viljelyä ja nyt ollaan ylituotannossa? Ei nyt oikein, koska viljan hinta ei ole laskenut mitenkään erikoisen alas.
Onko oikein polttaa viljaa, jota ihmisetkin voivat syödä? Ei se periaatteessa ole enemmän väärin kuin siirtää viljapelto tuottamaan ruokohelpiä. Siinäkin ruoka vaihtuu bioenergiaksi. Ja onhan Yhdysvalloissa laaja ohjelma tehdä maississa menovettä. Sitä paitsi MTK haluaa polttaa huonolaatruista viljaa, varmaankin siis rehuksi menevää.
Onko vilja uusiutuvaa energiaa, josta ei tarvitse maksaa hiilidioksidiveroa tai ostaa päästöoikeuksia? Kysymyksen tekee hankalaksi se, että tuon vehnäenergian päästöt ovat kivihiilen luokkaa, elleivät suuremmatkin, kun otetaan huomioon lannoitteet ja muu sellainen. Kyse on itse asiassa siitä, maksaako se lannoiteteollisuus päästöistään. Jos maksaa, viljan polttajan ei tarvitse maksaa niistä toista kertaa.
Kilpaillaanko markkinoilla epäreilusti, koska vehnän viljelyä on tuettu runsaskätisesti? Yleisen käsityksen mukaan kivihiiltä vastaan ei voi kilpailla riittävän epäreilusti, mutta voiko metsähaketta vastaan? Jos ylituotanto olisi pysyvää, vaihtoehtona olisi metsittää osa pelloista ja kasvattaa niissä energiapuuta. Ottamatta kantaa siihen, onko juuri tämä oikea tapa tuottaa bioenergiaa, energiaviljan runsaskätinen tuki vääristää valintaa pahasti.
Jotta MTK:n esitys saataisiin mittasuhteisiin, laitan tähän vehnän maailmanmarkkinahinnan kehityksen. Kiitos linkistä Samuli Saarelmalle. Tämä on vuoden 2008 dollareissa, joten inflaatio on poistettu (muutin kuvaa tältä osin) Kuva osoittaa, ettei viljan hinta mitenkään historiallisen alhaalla ole. Jos kotimainen hinta on kovasti alle maailmanmarkkinahinnan, kannattaa ehkä perustaa vientiosuuskunta.
Mielenkiintoista, että polttamisen syyksi sanotaan se, että “hinta on romahtanut”. Jos sitten katsoo jotain viljan maailmanmarkkinahintoja (googlella löytyi esimerkiksi: http://www.indexmundi.com/commodities/?commodity=wheat&months=120 ), niin tuo “romahdus” tarkoittaa sitä, että ollaan palattu tasolle, joka vallitsi ennen viime vuoden hintapiikkiä. Tai tarkemmin katsoen ollaan edelleen 20% sen yläpuolella, mitä vehnä maksoi 2007 ja yli 100% sen yläpuolella, mitä se maksoi 10 vuotta sitten.
Uskomattoman lyhytjänteistä suunnittelua siellä maanviljelijöiden keskuudessa, jos luultiin, että se viime vuonna pilviin pompannut hinta pysyisi voimassa aina ja iänkaikkisesti.
Siinä olen Osmon kanssa samaa mieltä, että viljan tuottaminen energiaksi on tuottajille kannattavaa vain siksi, että tuotantoa tuetaan kuin se olisi ruuantuotantoa. Itse energiaksi on varmasti järkevämpiäkin tapoja tuottaa bioenergiaa.
Mitä tuohon hintajoustoon tulee, niin vaikka sinä syötkin saman määrän kaloreita riippumatta siitä, mitä se ruoka maksaa, niin mitä halvemmaksi vilja menee, sitä enemmän vaihdat kasvistuotteita lihatuotteiksi (tai siis en tiedä, teetkö juuri sinä näin, mutta keskimäärin ihmiset tekevät), koska lihatuotteetkin tietenkin halpenevat eläinten rehun halvetessa. Jos se vilja kierrätetään elukoiden kautta, niin kalorien määrä menee luokkaa kymmenekseen itse ruuan tullessa eteesi ja siis saman kalorimäärän saadaksesi kulutatkin kymmenkertaisen määrän viljaa. En siis sanoisi viljan hintajoustoa olemattomaksi.
Jos pelto muutetaan energiaviljelmäksi helpillä, pajulla tai puulla, hiilidioksiditase on ymmärtääkseni nollan luokkaa. Edellyttäen tietysti, että niitä ei lannoiteta.
Eikö valtio voisi tilata kehitysavun nimissa suurta säiliölaivaa, vaikka parikin. Telakoiden tilauskirjoissa on ilmeisesti jo tyhjää.
Ylimääräisen viljan voisi sitten laivata kehitysapuna Somalian rannikolle rahdattavaksi Etiopiaan, tai muualle missä nälkää esiintyy.
Toisaalta, miksei samantien osteta maata vaikka Namibiasta ja rahdata traktoreita ja puimureita sinne. Jos olisin työtön, lähtisin ilomielin keikalle Afrikkaan ajelemaan traktoria ja kouluttamaan paikallisia. Kiina ainakin ostaa suuria määriä viljelyskelpoista maata Itä-Afrikasta.
Parempi linkki. Löytyy myös kotimaan hinnat, jotka ovat alemmat kuin maailmanmarkkinahinnat. Hinnat ovat nyt alimmillaan Suomen maanviljelyn historian aikana.
http://www.vyr.fi/www/fi/maailmanmarkkinahinnat.php
Kaura 4,3 kWh kilossa. Kauran myyntihinta 6–10 snt./kg. Ylivoimaista verrattuna polttoöljyyn.
Mutta miksi?
Polttoöljyn hinnassa on noin kolmannes veroa, siis kolmannes hinnasta menee valtiolle.
Viljan hinnasta noin 4/5 osaa on erilaisia tukia. Valtio on siis jo maksanut suurimman osan viljan hinnasta.
Jotenkin perverssiä, että viljaa poltetaan myös laitoksissa, joiden ylläpito kustannetaan verovaroin. Yksityisen suorittaman polton ymmärtää, kun siinä kansalainen säästää yhteiskunnan kustannuksella, mutta verorahoilla polttaessa poltetaan vain enemmän yhteisiä rahoja.
Kai maksajat, eli kansa voisi kieltää maksamansa viljan polttamisen. Parempi toki olisi pienentää älyttömiä tukia niin paljon, että tälläinen töllöily loppuisi.
Taitaa olla maailman kalleinta polttoainetta, mitä tässä poltetaan.
Joku, jota vituttaa vähemmän voi laskea ekvivalentti litrahinnan suhteessa polttoöljyyn.
“Jos pelto muutetaan energiaviljelmäksi helpillä, pajulla tai puulla, hiilidioksiditase on ymmärtääkseni nollan luokkaa. Edellyttäen tietysti, että niitä ei lannoiteta.”
Energiaviljelmän pyörittämiseen tarvitaan koneita ja tuotteet pitää myös kuljettaa ja jalostaa, joten todellisuudessa energiaviljelmien hiilidioksiditase ei ole lähelläkään nollaa. Sinänsä mielenkiintoinen kysymys on se, kuinka tehokasta energian viljely on käyttämättä lannoitteita esim. Suomen olosuhteissa.
Joka tapauksessa bioenergialla ei pystytä maailmanlaajuisesti korvaamaan kuin pieni osa nykyisestä energian kulutuksesta ja se vähäkin riittää normaalisuhdanteessa vaikuttamaan negatiivisesti ruoan hintaan maailmanmarkkinoilla.
Tämä viljan polttaminen on kepulaista politikointia parhaimmillaan, jonka merkitys energiahuollon kannalta on olematon, mutta lasku veronmaksajille todella suuri.
Ylituotanto herättää kysymyksen kansallisesta maataloustuesta, siis tuesta, jonka jakamiseen Suomella on EU:ssa poikkeuslupa vaikeiden tuotanto-olosuhteiden takia.
Onko erityistuki ylituotantotilanteessa turha ja pitääkö se poistaa? Eipä tietenkään. Ympäritötuesta tutulla logiikalla tukea pitää lisätä, jotta ei tarvitse tuottaa niin paljon, kun samat tulot saa vähemmällä.
Tilanne on tosiaan palautunut ns. ruokakriisiä edeltävälle tasolle. Vaikea sanoa mikä osuus hintapiikissä sitten lopulta oli öljyn hinnan nousulla, mikä huonoilla satovuosilla, mikä biopolttoaineilla ja mikä futuurispekulaatiolla. Näyttää siltä että ruoan tuotantoa on maailmassa kuitenkin pystytty lisäämään nopeasti, ja ilmeisesti pystytään vastaisuudessakin.
Suomessa poikkeuksellisen hyvä satovuosi ja viljelijöiden perinteiset asenteet ovat johtaneet vielä poikkeuksellisen alhaiseen viljan hintaan. Myös kesannointivelvoite poistettiin ruokakriisin tunnelmissa.
Viljanviljelyn tuethan kohdistuvat pääasiallisesti pinta-alaan, eivätkä ne ole sidottu mihinkään viljelykasviin. Viljelijöiden kannalta kannattavampaa olisikin siirtää pinta-alaa energiakasvien viljelyyn tai kesannointiin (käytännössä myös kesantonurmesta voidaan tehdä biokaasua). Nyt on käynyt kuitenkin päinvastoin, viljojen viljelyala on kasvanut reippaasti. Viljelijöiden yleinen tapa kylvää seuraavana vuonna juuri sitä viljaa josta edellisenä vuonna maksettiin hyvin, johtaa usein kollektiivisesti noudatettuna huonoon tulokseen. Viime kädessä tietysti säät ratkaisevat viljasadon ja markkinatilanteen.
Hajahuomioita:
1) Vehnää meillä tuotetaan vähän.
2) Yleensäkin suomalaisen viljan laatu vaihtelee paljon oloistamme johtuen. Jotain TIKE:n koko suomalaisen vehnäsadon keskihintaa ei pidä verrata alkuunkaan maailmalla liikkuvan myllyvehnän hintaan. Sianruokaa ei pidä verrata ihmisruokaan.
3) Meillä viljellään liikaa myös, koska sato kumminkin aina menee isänniltä kaupan. Mitään ei jää laareihin ja tuet juoksevat.
4) En sitten halua olla rahoittamassa sitä Osmon mainitsemaa vientiosuuskuntaa: viljaa viljellään meillä liikaa heikoin hehtaarisadoin ja jättimäisin tuin ja Suomesta maksettava isompi tuki valuu muiden taskuun niillä paremmilla tuotantoalueilla. Ennemmin kannattamatonta tuotantoa pitää ajaa alas.
5) Maajussienkin pitäisi oppia sille, että kun tuottavat jotain liikaa, se vaikuttaa kilohintaan. Tilan tuloihin ei välttämättä ja tässä tapauksessa ilmeisesti ei lainkaan.
6) Jos ylivuotisen sadon kehnoin osa tuhotaan polttamalla alta, tuotantoa ei haluta sopeuttaa. Sille on siis keksitty uusi kanava.
Viljan polttaminen on tietysti järjetöntä.
Mutta kun kerran ollaan tällaisessa tilanteessa, niin kannattaa aina toimia voiton maksimoiseksi. Jos vilja tällä logiikalla pitää polttaa niin sitten poltetaan. Ja katsotaan, mitä siitä seuraa.
Viljan maailmanmarkkinahinnan vaihtelu ja viimevuoden hintapiikki on seurausta siitä, että vilja (ja muukin ruoka) on keinottelun kohteena maailman raka-ainepörsseissä.
Kyseessä on vastaavanlainen ilmiö, kuin öljyn hinnan vaihtelu.
Öljyn hintaa ei nostanut todellisen kulutuskysynnän kasvu, vaan spekulanttien ostamien futuurien kysynnän kasvu (öljy loppuu maailmasta). Hinnan ollessa korkeimmillaan, vaadittiin öljymaita pumppaamaan lisää, mutta nämä totesivat, etteivät voi, koska kaikki varastot ovat ääriään myöten täynnä. Todellinen kulutus ei niellyt enempää öljyä.
Kun talouskriisin seurauksena öljyn hinta romahti, niin se ei johtunut kulutuskysynnän romahtamisesta (kulutuskysyntä seuraa taloudellisia suhdanteita jälkijunassa), vaan siitä, että keinottelu velkarahalla loppui. Lainahanat meni kiinni.
Vuosi sitten mesottiin siitä, kuinka ruoka loppuu maailmasta suurinpiirtein parin vuoden kuluttua, joten spekulantit alkoivat sijoittaa viljaan siinä toivossa, että hinta nousee ja tehdään suuria voittoja. Tämä lisäsi kysyntää (ei kulutuskysyntää) ja nosti hinnat huippuunsa. Viljan hinnan kehitys tuskin kenenkään mielestä johtuu siitä, että ruoan kulutus maailmalla kasvoi yhtäkkiä kaksinkeretaiseksi ja taas seuraavana vuonna putosi entiselle tasolleen. Evät myöskään sadot ole vaihdelleet näin rajusti.
Maataloudesta on tulossa osa kansainvälistä agri/finanssibisnestä ja siksi tulee tottua siihen, että hinnan määräävät pörssispekulantit, eivät kuluttajat.
Viljan polttaminen voi olla järkevää ex post, jos sitä on liikaa, mutta ex ante se on järjetöntä, siis ainakin siinä mielessä, että peltoja kylvettäisiin tietäen että sato poltetaan.
Jos halutaan tukea ruoan tuotantoa, niin silloin pitäisi tukea ruoan tuotantoa, ei viljan polttamista. MTK:n sana tässä asiassa on arvoltaan nolla, aivan samaan tapaan kuin Teoston ja Gramexin käsitykset tekijänoikeuslaeista olivat arvottomia.
Mistä voimme päätellä, että valtio todennäköisesti jatkaa tätä järjettömyyttä ja alkaa tukea viljan polttamista. Meillä kun tämmöinen erityisryhmien rent-seekingin siunaaminen on viimevuosina ollut tapana.
Nettoveroaste kirjoitti: “Sianruokaa ei pidä verrata ihmisruokaan.”
Ei tietenkään pidä, koska sikoja ruokitaan paremmin ja tasapainoisemmin kuin ihmisiä. Proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien määrä on tarkkaan laskettu, jotta sika saavuttaa oikean painon ja rasvaprosentin teurastuspäivään mennessä.
Juupa juu:“Hinnat ovat nyt alimmillaan Suomen maanviljelyn historian aikana.”
No, ainakaan niistä sinun postaamasi linkin käppyröistä ei tuollaista päätelmää voinut tehdä. Nehän ylsivät pääosin vain jonnekin viime vuoteen. Ohran kohdalla käppyrä ylsi vuoteen 2006 ja siellä, yllätys yllätys, hinta olikin sama kuin nykyisin. Se minun postaamani käppyrä meni 10 vuotta taaksepäin ja jos Suomen viljanhinnat ovat historiassa mitenkään seurailleet maailmanmarkkinahintoja, niin alempana nekin olivat silloin (maailmanmarkkinahinta oli noin puolet nykytasosta).
Mitä Jussi Laarin spekulanttien kritisointiin tulee, niin mietitäänpä, mitä spekulantit tekevät. He ostavat halvalla ja myyvät kalliilla. Mitenkään muuten ei pelkällä spekuloinnilla ole mahdollisuutta tehdä rahaa. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän toimintansa ei aiheuta piikkejä, vaan ennemminkin tasoittaa niitä. He ostavat silloin, kun hinta on alhainen ja siten nostavat pohjia ja myyvät silloin, kun hinta on pilvissä ja siten laskevat huippuja.
Ne spekulantit, jotka ostavat markkinahinnan ollessa huipussa (ja siten lisäävät kysyntää ja siten hintaa keinotekoisesti), ovat hyvin nopeasti entisiä spekulantteja. Ne spekulantit, jotka toimivat päinvastoin, käärivät kunnon voitot ja voivat jatkaa toimintaansa.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että jollain spekulantilla olisi merkittävä osa markkinoista hallussaan, hän voisi oikeasti manipuloida hintaa sellaisten tuotteiden kohdalla, jossa tuotanto ei pysty välittömästi reagoimaan hinnan nousuun ja jossa kulutus ei jousta hinnan myötä. Mutta jos tuota monopolia (tai kartellia) ei ole, niin muut spekulantit tuhoavat toimillaan sen markkinoiden manipulointia koittavan toimet. Öljyntuotannossa (ei siis spekuloinnissa) on OPECin kartelli, joka varmasti vaikuttaa osaa öljyn hinnasta.
Mitä tähän alkuperäiseen kysymykseen viljan poltosta tulee, niin olisi muuten mielenkiintoista tietää, että saadaanko vehnän kohdalla edes sitä määrää energiaa ulos, mikä sen tuottamiseen on käytetty. Käsittääkseni USA:ssa maissin kohdalla on/oli niin, että olisi järkevämpää polttaa autoissa viljelijöiden tuotannossa tarvitsema maaöljy kuin se etanoli, jota maissista tuotetaan, mutta riittävällä subventiolla öljyn kierrätys ykköstä huonommalla hyötysuhteella maissipellon kautta etanolista on saatu viljelijän kannalta taloudellisesti kannattava vaihtoehto.
Jos vastaus on ei, olisi veronmaksajille halvempaa antaa maajusseille sama tukku euroja kouraan kuin he nykyisin saavat nettotuloja ja sanoa:“Älkää menkö sinne pelloillenne traktoreilla möyrimään” ja sitten polttaa voimalaitoksessa ne öljyt, jotka maajussi olisi omassa toiminnassaan kuluttanut.
Vierailin MTK:n sivuilla ja sieltä voi poimia, mistä oikein kiikastaa. Kyse näyttää olevan rehulaadun viljan menekkiongelmasta ja kilpailukyvyn puutteesta tuontiviljan kanssa:
“Suomen viljavarastot ovat ennätyksellisen korkealla. … Teollisuuden on pyrittävä vähentämään rehun ja rehun raaka-aineiden tuontia ulkomailta ja korvaamaan se kotimaisella viljalla.…
Syynä ylijäämävarastoihin on rehuviljan ylituotanto tarpeeseen nähden ja teollisuuden heikko kysyntä.”
Kovasti näyttää olevan viisaita neuvoja ilmassa. Maajussit ovat tyhmiä kun eivät muuta vuosittain tuotantosuuntaa hintavaihteluiden vuoksi. Siitä vaan viljanviljely pois , karja, peruna, juurekset , vihannekset tilalle.
Viljanviljelyssä ovat vaihtoehdot juuri ne samat ja ainoat , jotka ovat muuallakin maailmassa. Tietysti maissi ja soija puuttuvat. Ohran hinta on tällä hetkellä Suomessa 80 euroa /tonni miinus viljelijän maksama rahti. Vehnällä ja kauralla suhteeessa sama kehitys. Meidän viljelijöiden kukkarossa näkyy ainoastaan se , mitä paikallinen agrimarket tai k‑kauppa maksaa viljasta. Ei mikään maailmalla noteerattu futuurihinta.
Kuluttajat vaativat yhtäällä viljelyyn markkinataloutta ja toisaalta kun viljalle haetaan tuottavinta muotoa(polttaminen) niin sekin on pahasta. Ei haluta tunnustaa sitä, että maailmanmarkkinahintakin muodostuu tuetusta hinnasta. Jos viljely toteutettaisiin ilman tukia, niin hinta kuluttajalle olisi aivan toisessa tasossa. Siitä pitäisi maksaa todellisten kustannusten mukaan.
Soinivaara ihmettelee viljan hinnan poukkoilua ja sitä , että se ei näy ruokapöydässä. Raaka-aineen osuus hinnasta on minimaalinen, siksi sen ei kuulukaan näkyä ruokapöydässä. Viljan hinnan poukkoilua aiheuttaa globaalin tason futuurikauppa. Viljan tuottamisen hinta pysyy vakaana ja nousu tapahtuu kustannusten mukana.
Viljan polttamisen hinta asettuu vasta sitten oikaan vertailutapaan , kun kivihiilelle lasketaan uusiutumisaika. Miksi muissa energian muodostustavoissa lasketaan hiilitase koko elinkaarelta, mutta kivihiilellä vain louhimisen ja polttamisen aikainen tase?
Otetaan laskuihin mukaan se , miten kauan kivihiilikerrostumien uudelleen kasvu kestää ja mikä on hiilen sitoutumisen määrä.
Nythän kaavaillaan maakohtaisen hiilitaakan laskentaperusteeksi maankäytön muutoksia. Siten esim. suomalainen metsänkaataminen lisää hiilen vapautumista ja lisää sitomisen taakkaa. Kivihiilen louhiminen ei edusta käytännön tasolla minkäänsuuruista maankäytön muutosta eikä siten lisää hiilen sitomisen velvoitetta.
Näin laskien metsän ja pellon biopolttoaineiden hyödyntämistä ei voi mitenkään saada kannattavaksi verrattuna kivihiileen.
Mitä tarkoittaa se, että viljan hinnassa on 4/5 erilaisia tukia ?
Osuustoiminnan perustaminen tuntuu olevan Osmon suosittelema patenttiratkaisu joka ikiseen ongelmaan. Tuskin malta odottaa että joku valittaa ruoan hinnasta: Perustakaa osuuskauppa! Tai asumisen kalleudesta: Perustakaa asunto-osuuskunta! jne jne.
Suomi on oikeasti aika kehno viljantuotantomaa, silti täällä tuotetaan rehuviljaa yli oman tarpeen. Jussi Laari esitti hyvin oikeaan osuvia huomioita omassa kirjoituksessaan. Faktaa on sekin, että Suomessa viljelijöille maksetaan viljasta huonommin kuin vaikkapa Keski-Euroopassa. Vientihankkeita on ollut jopa viljelijöiden yhteisyrityksinä. Joskus ne ovat antaneet hyvän tuloksen joskus eivät.
Tämän hetken hinnat ovat uuden satokauden avaushintoja, joilla kauppaan tulee lähinnä ylivuotista viljaa pois uuden sadon tieltä. Aktiiviviljelijöillä on kelpo varastotilat omasta takaa ja aikaa odottaa, että hinta normalisoituu.
Muuten olen sitä mieltä, että vilja on energiaskasviksi vihoviimeinen. Heikon laadun takia polttaminen tietysti voi tulla kysymykseen.
Öljyn hintaa ei nostanut todellisen kulutuskysynnän kasvu, vaan spekulanttien ostamien futuurien kysynnän kasvu (öljy loppuu maailmasta).
Futuureistahan on kirjoitettu täällä jo paljon aikaisemminkin. Vaikka tässä käsityksessä on tiettyä perää, niin se on silti hieman harhaanjohtavasti muotoiltu ja ennenkaikkea tällainen esitystapa houkuttelee ajattelemaan, että futuurikaupassa on kyse jostain kuluttajien tms. viilaamisesta linssiin.
Ensiksikin, ne “pahat” spekulantit, jotka futuurien hinnat korkeilla ostotarjouksillaan pumppasivat ylös, ovat niitä, jotka eniten ottivat takkiin. Jos ostaa futuurin, niin täytyy myös maksaa se hinta silloin kun toimituspäivä on. (Usein kai jo ennen; ymmärsin että kun hinta laskee, niin kalliin futuurin ostajan pitää hoitaa erotus)
Futuurihan on tavallaan vakuutus hinnannousua (ostaja) tai laskua (myyjä) vastaan. Jos “spekulantti” ostaa futuurin 150 dollarilla, niin hän todennäköisesti uskoo, että hinta kipuaa jossain siinä välissä tuon yli.
Jonkun täytyi uskoa että hinta nousee vielä, eli että se öljy ei riitä sillä alemmalla hinnalla. Ja jos joku uskoi, että se hinta ei nouse, niin tämä joku ei kyllä varmaan mitään futuureja ostanut niillä hinnoilla. Eli ei ollut “spekulantti”.
Ilpo Pernaa:“Maajussit ovat tyhmiä kun eivät muuta vuosittain tuotantosuuntaa hintavaihteluiden vuoksi.”
Ei, kritisoin itse ennemminkin juuri sitä, että muutetaan tuotantosuuntaa lyhytaikaisen hintapiikin vuoksi. Tai sitten sitä, että valitetaan, että hinta on alhaalla (ja halutaan huonomenekkinen tuote jonkun toisen vastuulle), kun se on laskenut ennätystasolta normaalille.
“Ei haluta tunnustaa sitä, että maailmanmarkkinahintakin muodostuu tuetusta hinnasta. Jos viljely toteutettaisiin ilman tukia, niin hinta kuluttajalle olisi aivan toisessa tasossa. Siitä pitäisi maksaa todellisten kustannusten mukaan.”
Näin asia toimii kaikissa muissa asioissa markkinataloudessa ja silloin näkymätön käsi oikeasti ohjaa tuotantoa ja kulutusta hintainformaation avulla.
Ja se, että toiset maailman maat tukevat maatalouttaan, ei ole mikään syy sille, että Suomen pitäisi niin tehdä. Ennemminkin pitäisi hyödyntää se, että toisten maiden veronmaksajat haluavat maksaa osan suomalaisten ruokalaskusta. Jos maailmalla suhtauduttaisiin vaikkapa autojen tuotantoon samalla tavoin kuin maatalouteen (eli kaadettaisiin rahaa autotehtaille, jotta nämä saisivat kustannuksiltaan ylihintaiset autonsa myytyä maailmanmarkkinoilla), niin suomalaiset hihkuisivat innoissaan, kun saisivat toisten maiden veronmaksajien subventoimia halpoja autoja. Jostain syystä sama on ruuan kohdalla pahasta.
“Kuluttajat vaativat yhtäällä viljelyyn markkinataloutta ja toisaalta kun viljalle haetaan tuottavinta muotoa(polttaminen) niin sekin on pahasta.”
Viljan polttamisessa ei sinällään ole mitään pahaa. Viljelijät saavat minun puolestani tuottaa viljaa voimalaitoksissa poltettavaksi, kunhan tekevät sen ilman tukiaisia (kuten minkä tahansa muun polttoaineen tuottajan pitää tehdä). Pahaa on siinä, että viljelijät nostavat tukiaisia, jotka perustellaan ruuan omavaraisuudella ja sitten heidän näin keinotekoisen halvaksi saadut tuotteensa menevät poltettavaksi.
Olen Tiedemiehen kanssa samaa mieltä sen suhteen, että ex post viljan polttaminen voi olla järkevää, mutta samalla meidän pitäisi katsoa niitä tukia ja pitää huolta ex ante, ettei polttamista tulevaisuudessa tarvita. Kyse on samasta kuin vaikkapa turvavöiden käytössä. Ex post on ok paikata terveyskeskuksissa ihmisiä, jotka ovat loukkaantuneet oltuaan käyttämättä turvavyötä. On kuitenkin samaan aikaan järkevää säätää lakeja, jotka velvoittavat turvavöiden käyttöön, jotta sitä paikkaamista tarvittaisiin tulevaisuudessa vähemmän.
En ymmärtänyt lainkaan juttuja hiilen uusiutumisajasta. Viljan hiilidioksidipäästöt eivät tietenkään tarkoita niitä päästöjä, jotka syntyvät itse viljan poltossa (koska kyseinen hiili oli viljan kasvun mukana sitoutunut ilmakehästä eikä poltto sinällään siis aiheuta nettopäästöjä), vaan niitä päästöjä, joita traktoreilla möyriminen, lannoitteiden valmistus jne. tuottavat, koska ne kaikki tehdään fossiilisista polttoaineista.
Ilpo Pernaa:
“Jos viljely toteutettaisiin ilman tukia, niin hinta kuluttajalle olisi aivan toisessa tasossa.”
“Soinivaara ihmettelee viljan hinnan poukkoilua ja sitä , että se ei näy ruokapöydässä. Raaka-aineen osuus hinnasta on minimaalinen, siksi sen ei kuulukaan näkyä ruokapöydässä.”
Voisitteko selventää minulle tuota ylläolevaa paradoksia. Miten voi olla mahdollista, että raaka-aineiden hintojen nousu näkyisi, mutta hintojen lasku ei näkyisi lopputuotteen hinnassa?
“Voisitteko selventää minulle tuota ylläolevaa paradoksia. Miten voi olla mahdollista, että raaka-aineiden hintojen nousu näkyisi, mutta hintojen lasku ei näkyisi lopputuotteen hinnassa.”
Kyse ei ole mistään paradoksista, vaan yksinkertaisesti siitä, että Ilpo on väärässä sen ensimmäisen lauseen suhteen. Juuri jossain alkuperäisessä kirjoituksessä mainitussa leivässä raakaviljan osuus lopullisesta hinnasta on melko vähäinen (pääosa menee kaupalle, tukulle, leipomolle ja verottajalle), joten sen hinta ei ensinnäkään “olisi aivan toisessa tasossa”, vaikka raakavilja kallistuisi rajustikin ja toiseksi koska ruuan osuus tavallisen kuluttajan menoista on vain pieni osa, sen kasvukaan ei juuri elämää heilauttaisi.
Lisäksi mukaan tulee vielä se juttu, että vaikka maatalouden tukeminen maailmalla lopetettaisiin kokonaan, mutta tähän yhdistettäisiin tuontitullien poisto, olisi kehitysmaiden tuottajien helpompaa päästä meidän markkinoillemme kilpailemaan, mikä puolestaan painaisi monen tuotteen hintaa alaspäin nykyisestä. Ei siis ole mitenkään itsestäänselvää, että suomalaisen ruokakori edes juuri kallistuisi, jos tuet ja tullit poistettaisiin.
Kyse on puhtaasti pelottelusta. Maatalouslobby tekee kaikkensa, ettei maataloutta ja siihen liittyviä tukia alettaisi tarkastella puhtaan rationaalisesti, vaan suhtautuminen saataisiin ruuan loppumisella, kriisiaikojen nälänhädällä ym. pelottelulla pidettyä tunnelinjalle. Ilpo on tämän lobbyn hieman sivistyneempi ääni. Ville Viljava tuolla toisaalla on sitten se rääväsuu.
Viljan maailmanmarkkinahinnan vaihtelu ja viimevuoden hintapiikki on seurausta siitä, että vilja (ja muukin ruoka) on keinottelun kohteena maailman raka-ainepörsseissä.
Hei, haloo!
Jos spekuloija aikjoo rikastua, hän ostaa siulloin, kun kokee hinnan olkevan liian halpa ja myy silloin, kun hinta on liian korkea. Spekuloija ei voi saada aikaa hintapiikkejä kuin arvaamnalla väärin, ja se taas tulee hänelle hyvin kalliiksi.
Öljyn hinnalla voi yrittä spekuloida sillä, että öljy on 30 vuoden kuluttua kallimpaa, koska öljyä voi säilyttää 30 vuotta (maassa). Tämä on hyödyllistä spekulaatiota, koska tuleva niukkuus tarttuu hintoihin jo nyt, mikä panee taloudet sopeutumaan vääjäämättömään tulevaisuuteen.
Vilja ei säily 30 vuotta, joten spekuloija voi tasoittaa vain suosittaisia vaihtelua — siis tasoittaa, ei jyrkentää niitä, koska vaihtelun jyrkewntäminen olkisiu yhtä kannattavaa kuin salakuljettaa Alkosta ostettua vodkaa Venäjälle.
Hinnat ovat nyt alimmillaan Suomen maanviljelyn historian aikana.”
Tämä väite voi olla jopa totta, mutta se ei ole argumenttina rehellinen. Aiemmin maataloustuki maksettiin hintatukena ja tuontisuojana, jolloin viljelijä sai viljasta paljon yli maailmanmarkkinahinnan. Nyt tuki maksetaan hehtaaritukena, jolloin itse viljan hinta on tietysti tuen verran pienempi.
Maajussit ovat tyhmiä kun eivät muuta vuosittain tuotantosuuntaa hintavaihteluiden vuoksi. Siitä vaan viljanviljely pois , karja, peruna, juurekset , vihannekset tilalle.
Kun Suomi syrjäisen sijaintinsa vuoksi muodostaa tavallaan oman hinta-alueensa rehuviljalle, viljelijöillä pitäisi olla nettisivusto, johon he rekisteröisivät tulevan vuoden suunnitelmansa. Nyt on taidettu juosta vähän liikaa yhden vuoden hintapiikin perässä tajuamatta, että muutkin juoksevat. Seurauksena Suomessa on jonkinasteinen sikasykli, jolta vältyttäisiin paremmalla informaatiolla.
Osuustoiminnan perustaminen tuntuu olevan Osmon suosittelema patenttiratkaisu joka ikiseen ongelmaan.
Antilta jäi pieni piikki huomaamatta: ymmärtääkseni maatalouskauppa on jo nyt paljolti viljelijöiden omissa käsissä.
Sinänsä osuustoiminta on usein järkevä ratkaisu tilanteissa, jossa markkinat toimivat jonkin ryhmän kannalta huonosti. Kulutusosuuskunta esimerkiksi on hyvä ratkaisu silloin, kun kaupan olemassaolo sinänsä tuottaa kuluttajille huomattavaa kuluttajan ylijäämää. Kun markkinat toimivat moitteetta, osuustoiminnalle ei ole samanlaista motivaatiota.
Kyllähän se tiedettiin jo viime talvena, että viljan hinta putoaa. Moni viljelijä reagoikin siihen lisäämällä rypsin viljelyä huomattavasti. Vielä keväällä näyttikin, että siitä saaa parhaan tuoton. On vähän isompi tukikin . Pettymys on ‚että senkin hinta laski näin paljon.
Soinivaara ihmettelee viljan hinnan poukkoilua ja sitä , että se ei näy ruokapöydässä.
Ei kyllä ihmetellyt, vaan totesi, että viljan hintajousto on erittäin matala. Se on sitä, koska vilja on niin halpaa ja koska sen osuus ruokakorin hinnasta on mitätön.
Kehitysmnaissa viljan hintajousto voi olla jopa väärän merkkinen, koska köyhän silmissä se ei ole niin halpaa, mutta kuitenkin vbatsxantäyttäjistä halvin. Kun viljan tai riisin hinta nousee, muista kalorin lähteistä on luovuttabva ensin.
“Voisitteko selventää minulle tuota ylläolevaa paradoksia. Miten voi olla mahdollista, että raaka-aineiden hintojen nousu näkyisi, mutta hintojen lasku ei näkyisi lopputuotteen hinnassa?”
Ei tässä ole mitään paradoksia. Jos viljan hinta olisi oikealla tasolla, niin sen kuuluisi olla 3–4 ‑kertainen verrattuna nykyiseen. Silloin se olisi tuetonta ja sen vaikutus todella näkyisi kuluttajan ruokapöydässä.
Nykyisellään raaka-aineen hinta on niin alhainen, että sen nousu tai lasku ei näy lopputuotteessa.
“Kyse on puhtaasti pelottelusta. Maatalouslobby tekee kaikkensa, ettei maataloutta ja siihen liittyviä tukia alettaisi tarkastella puhtaan rationaalisesti, vaan suhtautuminen saataisiin ruuan loppumisella, kriisiaikojen nälänhädällä ym. pelottelulla pidettyä tunnelinjalle. ”
Päinvastoin ! Maatalous tekee kaikkensa, ettei tukia tarvittaisi. Meidän kannaltamme olisi reilua, että tuotteestamme maksettaisiin sille kuuluva hinta suoraan , ilman mitään tukia.
Kaikissa maissa tukien historia on niin pitkä , että niiden poistaminen ei onnistu , ainakaan millään yksipuolisella “aseistariisunnalla”.
Maataloustukiongelmassa on olemassa eettinenkin näkökohta. Maataloustuotanto riistää maaperää ja rehevöittää vesiä. Jos viljely on voimaperäistä (Argentiina, Brasilia, USA ) niin vaikutukset ovat peruuttamattomia vuosisatojen aikajanalla.
Voimmeko siirtää ruuantuotannon ongelmat toisille valtioille ja niiden veronmaksajille. Kehittymättömissä maissa maataloustyöläiset ovat riiston kohteena. Eläinten hyvinvointi jää taloudellisen voitonpyynnin jalkoihin jne.
Jokaisen valtion on kannettava vastuunsa kestävästä kehityksestä, jonka mahdollistaa pehmeämpiin arvoihin perustuva viljely ja karjanhoito. Ei ruuan halpeneminen voi olla ainoa päämäärä. Nykyihmisillä länsimaissa riittää raha entistäkin kalliimpaan ruokaan.
Viljely Euroopassa on voimaperäisempää kuin Amerikassa, niin Pohjois- kuin Etelä-Amerikassakin. Kun on paljon maata, voi harjoittaa “laaja-alaista” viljelyä pyrkimättä maksimaalisiin hehtaarisatoihin. En ole tarkistanut asiaa vuosiin, mutta joskus kauan sitten hehtaarisadot USA:ssa ja Suomessa olivat samaa luokkaa huolimatta meidän kylmästä ilmastosta.
“En ymmärtänyt lainkaan juttuja hiilen uusiutumisajasta.”
Mikä siinä on niin vaikeaa ? Turvetta ja hiiltä verrataan toisiinsa. Turvenevan uusiutumisesta lasketaan tarkkoja ennusteita. Miksi kivihiilen tai öljyn uusiutumista oteta lainkaan mukaan laskelmiin.
Onhan hiili sitoutunut niihin vuosituhansien aikana ja sen vapauttaminen pitäisi korvata jollakin tavalla.
“Ei tietenkään pidä, koska sikoja ruokitaan paremmin ja tasapainoisemmin kuin ihmisiä. Proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien määrä on tarkkaan laskettu, jotta sika saavuttaa oikean painon ja rasvaprosentin teurastuspäivään mennessä.”
Menee aiheen ulkopuolelle mutta palaa kiertotietä takaisin: Meillähän Keskusta yhäti määrää kolmea kautta, mitä ihmiset syövät: maatalous ja pääosa elintarviketeollisuudesta on keskustalaisten viljelijäpiirien käsissä. Samoin on VRN:n, Valtion ravitsemusneuvottelukunta; Suomen potentiaalisesti tärkein terveysvaikuttaja mutta iäksi haudattu — MMM:ään. Siellä on myös Elintarvikeneuvottelukunta. Siirrettiin varsin äsken.
Suosittelen lukemaan:
http://pseudonyymi.blogspot.com/2008/10/maatalouspolitiikkaa-terveyden.html
Selviää mm. se, että ihmisille pakkosyötettiin voivuoret. Ja monta muuta seikkaa. Joten se, että tiedetään miten tulisi syödä, ei tarkoita, että Suomessa oli vielä aivan äsken haluttu syötävän terveellisesti. Niin on vain sanottu mutta toimittu toisin — ei ole edes ravitsemuspolitiikkaa — ja samalla on siirretty vastuu rasvoistaan sialle, jona ihmisiä pidettiin ja pidetään terveytensä kustannuksella.
Kyllä, kepu ei saa tätä koskaan anteeksi. Eikä pyydä, vaan haikailee vanhoja tullimuurien aikoja, jolloin suomalaisesta pystyi puristamaan lakeja muutellen läpi vaikka minkälaiset muna- ja voivuoret.
Ravitsemukseen erikoistunut antropologi E. N. Anderson (California Riverside) kirjoitti tuoreimmassa kirjassaan, että megakokoisissa tuotantoyksiköissä tuotto on heikkoa mm. siksi että hävikki on suurta. Näin niin ultrakapitalistisissa Etelä- ja Pohjois-Amerikassa kuin taannoisissa neuvostokolhooseissa, siis poliittisesta järjestelmästä riippumatta.
Vastaavasti liian pienet tilakoot eivät ole tuotantokykyisiä puuttuvien resurssien vuoksi, mikä on tyypillistä monissa kehitysmaissa.
Piti Länsi-Eurropan ja Pohjoismaiden viljelyjärjestelmää riittävänkokoisine perhetiloineen vähiten huonona maailmassa.
Yksi maatalouden oppijärjestelmän peruskivi on “ruuan” kotimaisuus. Se iskostetaan mieliimme jo esikoulussa.
Otetaanpa esimerkiksi maito.
Sen tuottavat, ei mikään kyyttö tai Suomen-karja, vaan pitkälle jalostettu tuontikarja ja niiden varmasti kivuliaat jättiutareet.
Lehmät eivät kirmaa ja laidunna hämäläisellä niityllä, vaan viettävät koko elämänsä sisätiloissa Tornionjokilaakson maitotehtaassa. Appeeksi annetaan halpaa ja halvan valuutan rehua ja lähiruokaa Ruotsista.
Lehmiä eivät lypsä lettipäiset Elovena-tytöt, vaan lehmät lypsäyttävät itse itsensä ulkomailla tehdyissä lypsyroboteissa.
Se mitä tästä kaikesta jää suomalaisille käteen, on Merenkurkun ja saaristomeren sinileväpuuro.
p.s. paljokohan veroja tai valtion velkaa voisi laskea, jos ei olisi maatalouden ja runsaan 50.000 viljelijän miljarditason elatuskustannuksia.
“Turvetta ja hiiltä verrataan toisiinsa. Turvenevan uusiutumisesta lasketaan tarkkoja ennusteita. Miksi kivihiilen tai öljyn uusiutumista oteta lainkaan mukaan laskelmiin.”
Öljyn ja hiilen uusiutumista ei yleensä huomioida, koska se on ihmisen mittakaavassa aivan liian pitkä aika. Siksi niiden kohdalla yleensä lähdetään siitä, että niiden polttaminen on täysin uusiutumatonta. Turve olisi minusta laskettava myös uusiutuviin, vaikka sen uusiutuminen onkin nopeampaa. Kuitenkin puhutaan yleensä tuhansien vuosien mittakaavasta.
Mutta mitä tällä on nyt merkitystä sen keskustelun aiheen, eli viljan kanssa? Sen tuotannossa käytetään juuri öljyä, joka ei uusiudu ihmisen mittakaavassa.
“Onhan hiili sitoutunut niihin vuosituhansien aikana ja sen vapauttaminen pitäisi korvata jollakin tavalla.”
Mitä oikein tarkoitat? Hiilen poltossa syntyvä hiilidioksidi voidaan toki korvata vaikka istuttamalla metsiä tai sitten se voidaan pumpata tyhjiin kaasukenttiin, josta se ei pääse aiheuttamaan ilmastomuutosta. Viljan viljelyssä taas traktorin pakoputkesta CO2 pääsee ilmakehään sellaisenaan ja toisaalta viljely jopa vaatii metsien kaatamista.
“Jos viljan hinta olisi oikealla tasolla, niin sen kuuluisi olla 3–4 ‑kertainen verrattuna nykyiseen. ”
Mistä tämä luku on tempaistu? Ja miten nyt siis määrittelet “oikean” hinnan?
Ja siis vaikka raakavehnän hinta nelinkertaistuisi eli pomppaisi tuonne $1000/tonni tasolle, niin puolen kilon leivästä raaka-aineen hinta olisi edelleen vain 40snt.
“Maatalous tekee kaikkensa, ettei tukia tarvittaisi. Meidän kannaltamme olisi reilua, että tuotteestamme maksettaisiin sille kuuluva hinta suoraan , ilman mitään tukia.”
Ja miten tuo “ei tarvittaisi” määritellään? Jos kaikki maat poistaisivat tuet ja ilmenisi, ettei 60 leveyspiirin pohjoispuolella viljelevällä suomalaisella maanviljelijällä ole leipäviljan kohdalla mitään saumoja paljon paremmissa olosuhteissa viljeleviä vastaan kilpailtaessa, niin yllättäen niitä tukia sitten alettaisiin “tarvitsemaan”, kun se “sille kuuluva hinta” olisikin markkinoilla alempi kuin se, mitä viljelijä haluaisi.
Mitä yksipuoliseen tukien poistamiseen tulee, niin kuten jo kirjoitin, Suomelle olisi kansakuntana (tai EU:lle kansakuntien joukkona) hyötyä jopa pelkästään siitä, että se yksin luopuisi tuista. Se tarkoittaisi sitä, että muiden maiden veronmaksajat osallistuisivat suomalaisten ruokalaskun maksamiseen. Oma tukien alasajo voidaan tietenkin tehdä asteittaisesti niin, että viljelijät voivat siirtyä muihin hommiin omaa tahtiaan (tai jäädä eläkkeelle, jos ovat vanhoja).
Ja mitä tuohon eettisyyteen tulee, niin rikkaiden maiden maataloustuet ovat yksi törkeimmistä kehitysmaihin kohdistuvista toimista. Maatalous on yksi niistä harvoista asioista, joissa niillä olisi mahdollista kilpailla rikkaiden maiden kanssa (se ei vaadi huipputeknologiaa eikä korkeasti koulutettua väestöä) ja tuet yhdistettynä tuontitulleihin estävät tämän. YK:n arvioiden mukaan tukien ja tullien vuoksi kehitysmaat menettävät 50 miljardin dollarin edestä vientituloja. Tuo vastaa suunnilleen samaa kuin mitä kaikki maailman kehitysapu on yhteensä.
Sen lisäksi siis, että tuet maksavat länsimaiden veronmaksajille ihan älyttömästi, ne vielä kaiken päälle nollaavat koko kehitysavun.
Ja sinällään huvittavaa, että nyt maatalous riistääkin maaperää ja rehervöittää vesistöjä, kun tuolla toisaalla Ville Viljava kovaan ääneen hehkutti, ettei maatalous mitään vesiä rehervöitä. Ai niin, se on sitä pahaa toisten maiden maataloutta, vähän kuten 1970-luvun rauhanohjukset.
“Miksi viljan hinta poukkoilee noin rajusti?”
Mitä enemmän viljelyä keskitetään, sen rajummiksi vaihtelut tulevat.
Viljan hinta saattaa poukkoilla yksinkertaisesti siitä syystä, että valtiot hoitavat markkinoita. En ainakaan ole kuullut viljelijäst, joka itse joutuisi hakemaan sadolleen ostajan. Viljelijän ei tarvitse tuntea eikä ottaa vastuuta markkinoista. Hänelle markkina on Suomen valtio.
Maatalousneuvojat tekevätkö mitä — eivät ainakaan koordinoi kylvöaikaan kokonaisuutta.
Muistan hyvin, miten kävi Vermossa, kun sinne tuli radan varteen veikkaustalut. Kun hyvän hevosen kerroin nousi, porukka rynni sisään lyömään rahaa hevoselle. Sitten kun tultiin ulos, kas kerroin olikin panosten takia jälleen surkea.
Viljelijät pelaavat Totoa kylvämällä mielestään korkeimman kertoimen antamaa viljaa.
Samuli Saarelma kirjoitti spekulanteista: Tämä tarkoittaa sitä, että heidän toimintansa ei aiheuta piikkejä, vaan ennemminkin tasoittaa niitä. He ostavat silloin, kun hinta on alhainen ja siten nostavat pohjia ja myyvät silloin, kun hinta on pilvissä ja siten laskevat huippuja.
Näinhän se kunnon friedmannilaisen mielestä menee. Jos näin olisi, niin meillä ei olisi pörssikuplia, rajuja valuuttakurssien muutoksia tms. Kuitenkin niitä on.
Spekulantti ei osta viljaa/öljyä/osakkeita siksi, että uskoisi hinnan kohoavan korkeammalle tasolle pysyvästi vaan uskoen voivansa hyödyntää hetkellisen hinnannousun. Hän ostaa, koska hinta nousee ja hinta nouse, koska hän ostaa. Tästä tulee epästabiili differentiaaliyhtälö, ei stabiili.
“Mistä tämä luku on tempaistu? Ja miten nyt siis määrittelet “oikean” hinnan? ”
Oikea hinta muodostuus siitä, että se sisältää tuotantokustannukset, viljelijän palkan, investoinnit jne. Nyt nämä kaikki hoidetaan erilaisilla tuilla, jotta ruoka olisi kuluttajille mahdollisimman halpaa ostaa. Rikkaat osallistuvat subventioon enemmän kuin köyhät.
Juuri äsken Soinivaara toi esille, että Eurooppalainen (myös suomalainen) viljely on tehokkaampaa kuin uudella mantereella. On myös todistettu, että suomalainen lehmä tuottaa enemmän ja puhtaampaa maitoa kuin esim. ranskalainen.
“Öljyn ja hiilen uusiutumista ei yleensä huomioida, koska se on ihmisen mittakaavassa aivan liian pitkä aika.”
Eihän sitä uusiutumista tarvitse maksaa ihmisiän aikana, vaan kukin sukupolvi maksaa “veroa” oman aikansa. Sitä tarkoittaa kestävä kehitys.
Kun viljelijä kasvattaa biomassaa , niin se sitoo hiiltä. Tämä hiilen sitominen tulisi myös lisätä maataloustuotteiden hintaan. Kun tulevaisuudessa koneet käyvät biodieselillä, ja öljystä sekä kivihiilestä maksetaan CO-2- vero, niin biopolttoaineiden CO‑2 tase tulee ylivoimaiseksi.
Tämä ennustaa maatalouden aseman parantumista ja muuttumista yhteiskunnan avainalueeksi.
Kyllä se hiili vapautuu, kun se maataloustuote käytetään tavalla tai toisella.
Spekulantti ei osta viljaa/öljyä/osakkeita siksi, että uskoisi hinnan kohoavan korkeammalle tasolle pysyvästi vaan uskoen voivansa hyödyntää hetkellisen hinnannousun. Hän ostaa, koska hinta nousee ja hinta nouse, koska hän ostaa.
Yksittäinen “spekulantti” ei toimi näin. Tämä on kompositiovirhe. Yksittäinen “spekulantti” voi tietysti ounastella, että hinta ehkä voi tulla alaskinpäin ennen pitkää, mutta ei vielä. Hinta nousee, koska nousuun uskojia on enemmän kuin laskuun uskovia.
Jokaista ostajaa vastaa kuitenkin aina yksi myyjä. Miksi myyjää ei haukuta “spekuloinnista”, vaan aina ostajaa?
Tästä tulee epästabiili differentiaaliyhtälö, ei stabiili.
Futuurikauppa on ymmärtääkseni aivan väärä syntipukki tässä mielessä. Futuurikaupassa on pitkät viiveet futuurin kirjoittamisen ja tavaran toimittamisen välillä ja väliin tulee ennakoimatonta kassavirtaa. Näillä “spekuloiminen” pelkästään sillä, että lyhyellä aikavälillä löytyy joku vielä hölmömpi, on vaikeampaa kuin vaikka pörssissä.
Aikamoisen hukkaputken nämä sinänsä ansiokkaat maatalousavaukset näyttävät aiheuttavan palstan lukijoiden keskuudessa. Kirjoitetaan mitä sylki suuhun tuo asiaa tarkemmin miettimättä.
Tuossakin joku ehdotti viljan ylituotanto-ongelman ratkaisuksi kansallisten tukien poistoa. Mitenkähän tällä saataisiin viljan ylituotantoa alhaisemmaksi, koska kansallisia tukia maksetaan pääasiassa kotieläintiloille? Eiköhän kävisi päinvastoin, sillä viljan käyttäjät vähenisivät ja siirtyisivät itsekin viljantuottajiksi.
Suomessa viljan hintavaihtelut näyttävät olevan suurempia kuin maailmanmarkkinoilla. Se tietysti johtuu meidän viljakaupan erikoispiirteistä. Täällä on vain kaksi ostajaa (ja toinen niistä ei ole Suomen valtio, ja myöskään viljelijöiden käsissä ei ole kumpikaan). Myöskin etäisyys viljakaupan keskuksista vaikuttaa (Itämeri-ilmiö). Pari vuotta sitten rehuohrasta maksettiin yli 200 euron tonnihintaa tiloille, nyt tarjotaan 60 euroa. Poltettaessa viljaa menee noin 3 kiloa, jotta saataisiin lämpöä yhden öljykilon verran. Siitä voi jokainen laskea kannattavuuden. Toki laitteiston pitää mahdollistaa vaihtoehtojen käytön.
Uusien toimijoiden tulo oligopsonistisille markkinoille on myöskin hyvin vaikeaa. Ne on hyvin helppo torpata heti alkuunsa.
Valtiovalta eri puolilla maailmaa yrittää kyllä vaimentaa viljan hintojen heilahteluja. Sitä ei sovi syyttää niistä. Sen perussyy on elintarvikkeiden erilainen hintajousto muihin tuotteisiin nähden, kuten Soininvaara esittää. Globaalit markkinat näyttävät lisäävän tuota vaihtelua. Ehkä myöskin viljapörssien toiminta on omiaan lisäämään epästabiiliutta, kuten Markus Sadeniemi esitti. Viljaa ei voi pitää pitkäaikaisena sijoituskohteena pörssipelurillekaan, vaan se on myytävä hyvin pian pois. Joten pitkäaikaisia voittoja sillä ei voi kuvitellakaan saavansa.
Niin se vapautuukin ja siitä tulee käyttäjän maksaa hiilidioksidivero. Maanviljelijälle se ei enää kuulu. Kiertokulku jatkuu siten, että maanviljelijä kylvää uuden sadon ja käyttää ruuanjätteitä polttoaineena ja saa kuluttajan vapauttaman hiilidioksidin sitoutumaan uuteen kasvustoon. Siitä maanviljelijälle tulee maksaa.Samoin karjanlannan käytöstä lannoitteena, koska EU ja ilmastopaneeli laskevat sen jätteeksi.
Kaupungissa asuva kuluttaja maksaa korotettua jäteveroa , koska jätteistä poistetaan käsittelylaitoksissa vain osa. Loppujäte pumpataan mereen.(esim. Helsinki). Mm. typpi vapautetaan ilmaan ‚osa siitä veteen ja n. 5 prosenttia fosforista mereen. Tämä ei ole kestävän kehityksen mukainen malli, joten siitä tulee maksaa haittavero.
Mikä oiva rahasampo kunnille !
Paraikaa mietittäneen EU:n keskeisissä valtioissa sitä, miten kivihiili ja fossiilinen öljy saadaan tulevissa taakanjakolaskelmissa edullisemmaksi kuin biopolttoaineet. Sitähän enteilee Co-2-kaasun vapauttamisessa maankäytön muutokset, joista tulee keskeisin suure.
Jussi Laari:“Öljyn hintaa ei nostanut todellisen kulutuskysynnän kasvu, vaan spekulanttien ostamien futuurien kysynnän kasvu.”
Futuurien hinta ei vaikuta spothintaan, jos se ei vaikuta varsinaisiin tuotantopäätöksiin (tai kulutukseen), eli jos öljyntuottajamaat eivät vähennä tuotantoaan, koska olettavat saavansa paremman hinnan myöhemmin. (tai öljyn kuluttajat aikaista kulutustaan, koska ennakoivat öljyn hinnan nousevan)
Futuurit ovat vedonlyöntiä vähän samalla tavalla kuin urheiluvedonlyönti.
“Poltettaessa viljaa menee noin 3 kiloa, jotta saataisiin lämpöä yhden öljykilon verran. Siitä voi jokainen laskea kannattavuuden. Toki laitteiston pitää mahdollistaa vaihtoehtojen käytön.”
Tuossa lauseessa huipentuu nykyisen ajattelun vääristymä. Ihmiset ovat vuosituhansia riistäneet luonnonvaroja ja ns. uusiutumattomia energialähteitä. Ne ovat loppumassa ja niiden poraaminen /louhiminen tulossa kalliiksi. Samalla etenee ilmaston lämpeneminen.
Eihän tätä kehitystä voi enää kääntää millään halvemmalla tavalla. Biopolttoaineet tulevat kalliimaksi kuin entinen riistoenergia. Se on päivänselvä asia. Kun on ryöstetty, niin siitä on maksettava aikanaan kova hinta.
On täysin väärä ajattelutapa verrata fossiilisten ja bioenergioiden hintaa keskenään.
Hinnat tulevat silloin vertailukelpoisiksi kun fossiilisille lasketaan oikea hinta, ts. hinta koko elinkaarelle.
“On täysin väärä ajattelutapa verrata fossiilisten ja bioenergioiden hintaa keskenään.”
Eh, miksi etenkin, jos puhutaan jostain tehomaataloudella tuotetusta viljasta? Iso osa siitä viljan hinnasta on juuri fossiilisista polttoaineista peräisin.
Tässä linkki kuvaajaan siitä, millaisia C02-päästöjä autoissa käytettävästä etanolista syntyy eri tuotantotavoilla verrattuna siihen, että poltettaisiin suoraan fossiilisia.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:BioethanolsCountryOfOrigin.jpg
Esim. se mainitsemani amerikkalainen maissietanoli on kasvihuonekaasujen suhteen huonompi vaihtoehto kuin suoraan öljyn polttaminen. Vehnä riippuen paikasta on vähän parempi tai vähän huonompi (Suomi ei ole mukana, mutta olisin ilmaston huomioiden yllättynyt, jos Suomessa päästäisiin samoihin satoihin yhtä pienellä panostuksella kuin paremman ilmaston alueilla).
Vain joku Brasilian sokeriviljely on selvästi CO2-päästöjen suhteen oikeasti kannattavaa (ja siten oikeasti uusiutuvaa), mikä ei sinällään ole yllättävääkään, koska siellä sokierietanolilla on oikeasti kilpailtu öljyn kanssa menestyksekkäästi jo pidempäänkin, kun taas nämä muiden viritelmät ovat yleensä ruuan raskaasti subventoidun tuotannon keinotekoisesti dumppaamista “uusituviksi” nimetyille biopolttoainemarkkinoille.
“Tuossakin joku ehdotti viljan ylituotanto-ongelman ratkaisuksi kansallisten tukien poistoa. Mitenkähän tällä saataisiin viljan ylituotantoa alhaisemmaksi, koska kansallisia tukia maksetaan pääasiassa kotieläintiloille?”
Kansallisten tukien poistamisen päämääränä ei ole mikään ylituotannon poistaminen, vaan se, että veronmaksajat lakkaisivat kannattamattoman tuotannon tukemisen ja jos muut edelleen tukevat tuotantoaan, ostaa sieltä paikallisten veronmaksajien tukemia elintarvikkeita.
Suurin osa Suomen kansallisesta tuesta on pohjoisen aluee tukea, minkä tarkoitus on siis keinohengittää tuotantoa mahdollisimman huonoissa olosuhteissa. Kuka tahansa talousteoriaa ymmärtävä tajuaa, ettei tässä ole mitään tolkkua.
Mitä viljan tuotantoon tulee, niin minua ei ainakaan haittaa lainkaan, vaikka viljelijät tuottavat enemmän viljaa kuin suomalaiset syövät, kunhan sitten itse vastaavat siitä, että myyvät sen pois eivätkä tule marisemaan valtiolle, että ostakaa tämä meidän huonolaatuinen vilja ja vaikka polttakaa se, kun me ei itse päästä siitä eroon.
Ja lopuksi, se kansallisten tukien poisto laajenee EU:hun aivan hyvin (koska suomalaiset veronmaksajat joutuvat sinnekin rahaa kaatamaan). Täällä on puolustettu EU:n tukia sillä, että muuallakin maailmassa maataloutta tuetaan.
“Oikea hinta muodostuus siitä, että se sisältää tuotantokustannukset, viljelijän palkan, investoinnit jne. Nyt nämä kaikki hoidetaan erilaisilla tuilla, jotta ruoka olisi kuluttajille mahdollisimman halpaa ostaa.”
Tuo ei ole tukien tarkoitus. Maailmanmarkkinoilta ruokaa saisi ihan samaan (tai ilman tulleja jopa halvempaan) hintaan kuin Suomesta. Oikea hinta ei siis ole se, mitä kustannukset ovat jollain älyttömästi tuetulla suomalaisella viljelijällä, vaan se, mitä se on maailmanmarkkinnoilla.
Sinun logiikallasi kaiken tuotannon (varmaan jopa öljyn poraamisen Suomessa) saisi kannattavaksi vain sillä, että tuotteista maksettaisiin “oikeaa hintaa”. Tämä ei kuitenkaan ole markkinatalouden tapa hoitaa asioita, ja osoitti vain sen, että maatalouslobby on totaalisesti irrallaan muusta talouden toiminnasta.
“Kun viljelijä kasvattaa biomassaa , niin se sitoo hiiltä. Tämä hiilen sitominen tulisi myös lisätä maataloustuotteiden hintaan.”
Biomassa sitoo hiiltä vain jos se varastoidaan (jälleen muuten yksi hyvä argumentti sen puolesta, että kriisiaikojen ruokahuolto hoidettaisiin varastoilla, ei omalla viljelyllä). Jos se syödään, se vapautuu välittömästi ihmisen hengityksen kautta ilmakehään. Kyse ei siis ole samanlaisesta sitomisesta kuin vaikka metsien kohdalla, jossa puut oikeasti seisovat siellä vuosikymmeniä ja siis sen aikaa pitävät hiilen poissa ilmakehästä.
“Kun tulevaisuudessa koneet käyvät biodieselillä, ja öljystä sekä kivihiilestä maksetaan CO-2- vero, niin biopolttoaineiden CO‑2 tase tulee ylivoimaiseksi.”
Tämä ei ole mitenkään itsestäänselvää. Postasin jo linkin kuvaajaan eri tavoin tuotetun bioetanolin CO2-päästöistä verrattuna fossiilisiin. Jos tuotannossa käytetään koneiden polttoaineissa ja lannoitteissa paljon fossiilisia, niin päästöt nousevat tuotettua energian yksikköä kohti samaan kuin fossiilisilla.
Rajulla biopolttoaineiden tuotannon lisäämisellä todennäköisesti aiheutetaan jopa haittaa, koska se vaatii valtavasti tilaa, mitä hankitaan hakkaamalla metsät pois ja siten vapauttamalla niihin sitoutunut hiili.
Biopolttoaineista keskusteltaessa pitäisi katsoa vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksia. Suomen tapauksessa voi olla paljon järkevämpää polttaa maaöljyä ja korvata CO2-päästöt metsittämällä pellot kuin se, että suunnilleen samoilla päästöillä kuin öljyllä koitetaan tuottaa biopolttoaineita.
“On täysin väärä ajattelutapa verrata fossiilisten ja bioenergioiden hintaa keskenään.”
Eh, miksi etenkin, jos puhutaan jostain tehomaataloudella tuotetusta viljasta? Iso osa siitä viljan hinnasta on juuri fossiilisista polttoaineista peräisin. ”
Saarelman vastaus tuohon vertailukysymykseen on :“siksi”. Siksi ei riitä perusteluksi.
Nimittäin Saarelma laskee viljasta tehdyn biopolttoaineen hintaan fossiilisen polttoaineen. Tulevaisuudessa maatalouskoneet käyvät suomalaisella biodieselillä. Toiseksi fossiilisen polttoaineen hinta nousee huomattavasti biopolttoainetta kalliimmaksi kun uusiutumattoman polttoaineen hintaan lisätään uusiutumisen hinta. Ts. päästöveroa tulee sen mukaan paljonko fossiilisen polttoaineen vapauttama hiili vaatii kustannuksia jotta se uusiutuu , sitoutuu luonnon kiertokulkuun takaisin.
Ei siis ole yhtään päästöverotonta polttoainetta eikä siten uusiutumattomia energialähteitä.
“Tuo ei ole tukien tarkoitus. Maailmanmarkkinoilta ruokaa saisi ihan samaan (tai ilman tulleja jopa halvempaan) hintaan kuin Suomesta. Oikea hinta ei siis ole se, mitä kustannukset ovat jollain älyttömästi tuetulla suomalaisella viljelijällä, vaan se, mitä se on maailmanmarkkinnoilla.”
Suomalainen maatalous saa pienemmät CAP-tuet kuin ranskalainen, irlantilainen, englantilainen, saksalainen jne. maatalous. Useasti on todettu, että ns. maailmanmarkkinahinta on TUETTU hinta, koeta nyt tajuta se. Maailmalla liikkuvat elintarvikkeiden ylijäämäerät eivät ole maailmanmarkkinahintaeriä. Niiden varaan ei voi rakentaa maan ruokahuoltoa.
Tosieksi ruuan hinta muodostuu sen viljelyn kustannuksista, sitä te ette vain halua maksaa kaupan kassalla.
On kyllä sinänsä mielenkiintoista se miten vihreät haluavat polttaa mieluummin ulkomaista kivihiiltä ja öljyä kuin suomalaista biopolttoainetta.
Vihreiden logiikalla kävisi niin, että jos Suomesta löytyisi öljyä, niin sen poraaminen kiellettäisiin. Näin kävi turpeen kohdalla.
Turpeen käyttöä ei ole kielletty, eivätkä vihreät vaadi sen kieltämistä. Vihreät vaativat, että turvetta kohdellaan kuin öljyä: maksetaan hiilidioksidiverot, kuten öljystäkin.
Ilpo:“Tulevaisuudessa maatalouskoneet käyvät suomalaisella biodieselillä…”
Niin, tulevaisuudessa monikin asia on eri tavoin. Sähkö tulee fuusio- ja aurinkovoimaloista. Jos joku sattuu vielä polttamaan hiiltä, niin hän pumppaa syntyvän CO2:n maan alle. jne. Voimme toki ihastella tulevaisuudennäkymiä, mutta minä puhun nyt nykyajasta. Nykyisin viljasta biopolttoaineen päästöt ovat niitä, mitä sieltä linkistäni voit nähdä. Eli aika lailla samat kuin öljyä polttamalla.
“Tosieksi ruuan hinta muodostuu sen viljelyn kustannuksista, sitä te ette vain halua maksaa kaupan kassalla.”
Tätä sinä ja Ville Viljava olette jankanneet jankkaamisestanne. Ja se ei pidä paikkaansa. Minä haluan niin ruuan kuin minkä muunkin tuotteen tahansa kohdalla maksaa juuri sen oikean markkinahinnan. Suomalaisella (tai sanotaan EU-laisella) kuluttajalla ei tukien poistamisessa ole mitään hävittävää. Heillä on käytettävissä sen nykyisten tukiaisten verran enemmän rahaa, joka ei ole kadonnut veroihin. Jos sillä ostetaan suomalaista (eurooppalaista) ruokaa, joka maksaa sen verran enemmän kuin heillä on nyt lisärahaa taskussaan. Mutta jos käykin niin, että muualla maailmassa tuotetaankin ruokaa halvemmalla, tämä ruoka ei ole yhtään kalliimpaa kuin nykyisinkään. Kuluttaja siis voittaa tässä tai pahimmillaan jää omilleen.
Ja jopa siinä tapauksessa, että tuontiruuan määrä ei kasvaisi lainkaan, myös silloin nykyistä parempi markkinaohjaus olisi parempi tilanne, koska se toisi ruuan samalle tasolle muun kulutuksen kanssa. Jos ruoka on liian halpaa, sitä kulutetaan liikaa verratuna siihen, mitä markkinataloudessa pitäisi. Tämä tekee esim. omaan tarpeeseen kasvattamisen keinotekoisen kilpailukyvyttömäksi. Ei kannata itse kasvattaa omia perunoita, kun kaupan hyllyltä niitä saa oikeaa markkinahintaa halvemmalla.
Mitä siihen maailmanmarkkinahinnan tuettuvuuteen tulee, niin se ei kiinnosta minua. Jos amerikkalaiset haluavat subventoida minun syömistäni, niin tehköön niin. Oikea kysymys on kuitenkin, miksi minun pitäisi tukea hänen syömistään tukemalla EU:n maataloutta?
Ja muuten, vieläkään et vastaa kysymykseen, että jos tukiaiset ovat hyvä asia kuluttajille ruuassa, niin miksei se olisi t‑paidoissa? Sen ymmärrän, että ne ovat tuottajille hyviä asioita (ja siksi milloin mikäkin tuotannonala on kinumassa itselleen tukiaisia), mutta miksi ainoastaan maatalouslobby ei suostu tätä myöntämään vaan jatkaa tuota “tukiaiset ovat hyväksi kuluttajille” ‑valehtelua?
Ilpo:“Vihreiden logiikalla kävisi niin, että jos Suomesta löytyisi öljyä, niin sen poraaminen kiellettäisiin. ”
Maatalouslobbyn logiikalla kävisi niin, että riippumatta siitä, miten pieni öljyesiintymä olisi ja miten kallista sen ylöspumppaaminen olisi, suomalaisen veronmaksajan pitäisi subventoida sitä pumppausta niin, että pumpaaja saisi kustannuksensa katettua ja myytyä öljyn maailmanmarkkinahintaan. Ja tämän saatuaan aikaiseksi hänen mielestään kyseisen subvention hyötyjä on se kuluttaja, joka tankkaa autoonsa siitä maailmanmarkkinahintaisesta öljystä tehtyä bensaa.
“Turpeen käyttöä ei ole kielletty, eivätkä vihreät vaadi sen kieltämistä. Vihreät vaativat, että turvetta kohdellaan kuin öljyä: maksetaan hiilidioksidiverot, kuten öljystäkin.”
Hassin toimet EU:ssa eivät ole edistäneet Suomen turpeen hyödyntämistavoitetta.
Ovatko öljyn ja kivihiilen päästökertoimet polton vai koko elinkaaren kertoimia? Onko kertoimen laskentatapa oikea turpeen kohdalla, jossa otetaan huomioon vain polton aikaiset päästöt ?
“Ja muuten, vieläkään et vastaa kysymykseen, että jos tukiaiset ovat hyvä asia kuluttajille ruuassa, niin miksei se olisi t‑paidoissa?”
Voin nyt vastata tähä suureen kysymykseen. Eloton ja elollinen materiaali säilyvät eri tavalla. Ruokaa tarvitaan joka päivä, sitä ei voi tehdä varastoon eikä kuljettaa suuria matkoja tuoreuden katoamatta. Toiseksi paitoja ei voi syödä ja kolmanneksi, ei ole olemassa paitapensaita.
Kirjoitan paremmalla ajalla maataloustuennan lyhyen oppimäärän , koska siitä on ilmeinen vaje olemassa.
En ole maatalousaulana tukien kannalla. Maksakaa tuotteistamme oikea hinta kaupan kassalla. Se on parempi vaihtoehto kuin kuluttajan ruuan hinnan tukeminen.
Ilpo:“Ruokaa tarvitaan joka päivä, sitä ei voi tehdä varastoon eikä kuljettaa suuria matkoja tuoreuden katoamatta.”
Tämä ei perustele tukiaisten tarvetta. Ensinnäkin ruokaa tuodaan jatkuvasti kaukaa. Vai mistä ajattelit Suomessa syötävien banaanien ja juotavan kahvin oikein tulevan? Lihaakin rahdataan maailman toiselta puolelta asti.
Jos talviaikaan löydät valintamyymälän hevi-osastolta yhdenkin suomalaisen tuotteen, olen yllättynyt.
Toiseksi, vaikka ruuan tuonti ei olisi mahdollista, niin sekään ei perustele tukiaisia. Juuri senhän vuoksi niitä tukiaisia maksetaan, että ulkomailta tuonnin vuoksi hinta olisi niin alhainen, että viljelijä ei sillä itseään elättäisi. Jos tuonti olisi mahdotonta, ei viljelijä tarvitsisi mitään tukia, koska saisi tuotteistaan korkeamman hinnan markkinoilla. Juuri näinhän homma toimi ennen EU-aikaa. Silloin tuontitullit pitivät ruuan tuonnin keinotekoisesti mahdottomana tai ainakin hyvin kalliina, joten maajussit saattoivat repiä tuotteistaan ylihintaa. EU-jäsenyys välittömästi laski tuotteiden hintoja.
“paitoja ei voi syödä ja kolmanneksi, ei ole olemassa paitapensaita.”
Miten nämä perustelevat maatalouden vaatimia tukiaisia mitenkään? Joo, paitoja ei voi syödä, mutta toisaalta perunaa ei voi käyttää vaatteena. Mitä sitten?
Ja mitä paitapensaiden olemassaolemattomuus tähän liittyy? Olennaista on se, että maataloustyö ja ompelutyö ovat molemmat töitä, jotka tuottavat jotain lopputuotteena. Toinen on suojattu ulkomaiselta kilpailulta pumppaamalla sen tekijälle valtavasti tukirahaa, toista ei.
“Maksakaa tuotteistamme oikea hinta kaupan kassalla.”
Saanko maksaa sen hinnan, kenelle haluan vai sisältyykö tuohon “oikeaan” se, että “oikea hinta” määrittyy sen mukaan, mitä suomalaisen maanviljelijän kustannukset ovat? Jos muualla tuotetaan halvemmalla, niin se ei sitten ole “oikea hinta”. Vaikka näin se toimii esim. juuri niiden t‑paitojen kohdalla.
“Voimme toki ihastella tulevaisuudennäkymiä, mutta minä puhun nyt nykyajasta.” ???
http://www3.jkl.fi/liikenne/kestava/files/biokaasu052004.pdf
“Tämä ei perustele tukiaisten tarvetta. Ensinnäkin ruokaa tuodaan jatkuvasti kaukaa. Vai mistä ajattelit Suomessa syötävien banaanien ja juotavan kahvin oikein tulevan? Lihaakin rahdataan maailman toiselta puolelta asti.”
Tuossa olet aivan oikeassa. Lähiruoka ei sinällään perustele tukien tarvetta. Kiertoteitse kuitenkin: jos ruoka tuotettaisiin maapallolla aina halvimmassa paikassa, niin ruoka olisi halvempaa. Lähiruokaa pidetään kuitenkin yleisesti kaukaa tuotua parempana. Tosin Samuli syö vain heviä ja juo kahvia.
Tämänhetkinen lihan tuoreuskeskustelu ja monet muut ruokaskandaalit eivät puhu halvan tuontiruuan puolesta.
Ruuan subventioilla on vielä sosiaalinenkin puoli. Tuet maksetaan valtioveroista ja tietyn tuloluokan alapuolella olevat eivät maksa lainkaan sitä veroa. Korjattaneen jos olen väärässä.
Samulipojan nauttiessa ilmaisesta perus‑, ammatti‑, korkeakoulutuksesta, tuetusta /ilmaisesta opiskeljoiden ruuasta, opintotuista, jne. hän ei vielä maksa maataloustukia senttiäkään.
Sosiaalisesti maataloustuilla on myös laajempi, eurooppalainen ulottuvuus. Unionin keskusvaltiot ovat kaikki entisiä siirtomaaisäntiä. Kehitysmaiden viheliäisimpiä riistäjiä ja oman hyvinvointinsa sillä luoneita. Kun EU:n luomisen kautta alennetttiin ruuan hinta alle tuotantokustannusten(nykytilanne) , niin loppu ruuan tuottamisen kustannuksista katettiin Common Agricultural Policy:lla.
Näin saatiin koko Unioni maksamaan entisten siirtomaaisäntien vastaanottamaa maahanmuuttajien tulvaa. Halpa ruoka on siinä keskeisin elementti.
Etkä taatusti löydä tästä ainuttakaan linkkiä.
Ilpo Pernaa:“Onko kertoimen laskentatapa oikea turpeen kohdalla, jossa otetaan huomioon vain polton aikaiset päästöt ?”
vastaus: on.
“Lähiruokaa pidetään kuitenkin yleisesti kaukaa tuotua parempana.”
No ei tästä tartte tehdä mitään poliittista päätöstä. Ihmiset voivat aivan hyvin ilmaista preferenssinsä kaupan kassalla.
Pitää vielä puuttua siihen, että länsimaiden tuet maataloudelleen eivät haittaa kehitysmaita. Ihan samalla tavalla kuin meille on hyvä, jos saamme ostaa muiden maiden veronmaksajien osittain kustantamaan ruoka, niin kehitysmaatkin hyötyvät keinotekoisesti halvennetusta ruoasta. Tuontitullit sen sijaan maksavat kehitysmaille runsaasti…
Ilpo:“Lähiruokaa pidetään kuitenkin yleisesti kaukaa tuotua parempana.”
Jotkut pitävät, jotkut eivät. Minusta tämän valinnan voi jättää kuluttajalle. Jos haluaa maksaa ekstraa siitä, että ruoka on kalliilla tuotettu suomalaisessa lämmitetyssä kasvihuoneessa, niiin siitä vaan. Miksi kuitenkaan pakottaa kaikki siihen?
Mitä sitten “sosiaaliseen puoleen” tulee, niin tähän otin jo kantaa aiemmin. Kuluttaja ei voi nettomääräisesti hävitä, jos hänelle annetaan kaikki nyt maataloustukeen katoavat verorahat. Jos halutaan, ne säästyneet rahat voidaan sitten jakaa työtä tekevien ja tuensaajien kesken. Mikään ei estä subventoimasta vaikka sitä mainitsemaasi opiskelijoiden ruokailua enemmän, jos välttämättä halutaan tukea juuri vähävaraisten opiskelijoiden ruokailua. Paljon järkevämpää olisi tietenkin antaa raha rahana ihmisille ja antaa heidän itsensä päättää, mihin sen käyttävät.
Ja vielä tärkeämmin liittyen siihen kansainväliseen sosiaaliseen puoleen, maataloustukiaiset ovat törkeintä, mitä länsimaat voivat tehdä kehitysmaille. Maataloustuotteet ovat yksi harvoista asioista, joilla he voivat kilpailla ja tukiaisten vuoksi investoinnit kehitysmaiden maatalouteen ovat kannattamattomia. Jopa sellainen maatalouden suurmaa kuin Ukraina on isolta osin jäänyt viljelemättä NL:n romahtamisen jälkeen, koska ei ole ollut varaa investoida tuotantoon. On jotenkin älytöntä, että vehnää viljellään jossain 60 leveyspiirin pohjoispuolisessa Suomessa ja samaan aikaan Ukrainassa on isot alueet kesannolla.
Tämä tukitouhu maksaa kehitysmaille saamatta jääneinä vientituloina saman verran kuin koko maailman kehitysapu. Sitä mainitsemaasi “maahanmuuttajien tulvaa” ei olisi, jos sieltä lähtemään pyrkivillä olisi mahdollisuus hankkia elanto omassa maassa. Yksi tärkeä syy sille, miksi näin ei ole, on tukiaispolitiikka.
Artturi:“Ihan samalla tavalla kuin meille on hyvä, jos saamme ostaa muiden maiden veronmaksajien osittain kustantamaan ruoka, niin kehitysmaatkin hyötyvät keinotekoisesti halvennetusta ruoasta”
Ero tässä on se, että me voimme siirtyä tuottamaan montaa muutakin asiaa, koska meillä on infrastruktuuri, koulutettu väestö jne., mutta kehitysmailla ei samanlaisia vaihtoehtoja usein ole. Niille juuri maatalous olisi tässä kehitysvaiheessa se helpoin tie lähteä vaurastumaan ja kehittymään. Se, että maataloudesta elannon hankkiminen on vaikeaa tai mahdotonta, on johtanut siihen, että iso osa porukkaa on työttöminä ja pyrkii länsimaihin paremman elämän perässä. Tämä johtaa sosiaalisiin ongelmiin, joiden hintaa on suoraan mahdotonta arvioida.
Artturi:“vastaus: on.”
Miksi ?
“Kuluttaja ei voi nettomääräisesti hävitä, jos hänelle annetaan kaikki nyt maataloustukeen katoavat verorahat. ”
Mitä tekisit eurolla lisää per päivä ?
Tuosta biokaasusta sanoisin sen verran, että se Jyväskylän suunnitelma, johon viittaat (etkä edes vaivautunut katsomaan sen pääkohtia) keskittyy biokaasun tuottamiseen jätteistä. Tällöin tietenkin nettomääräiset CO2-päästöt jäävät pieniksi, koska itse biomassa on jo tuotettu. Tähän tuotantoon ei tietenkään tarvita mitään maataloutta ja etenkään sen subventiota. Jutussa ei muuten käsitelty biokaasutuotannon metaanipäästöjä, jotka esim. maakaasun tapauksessa ovat kasvihuoneilmiön kannalta suurempia kuin poltossa syntyvä CO2.
Lisäksi biokaasu ei sellaisenaan sovi sen puoleen nykyiseen jakeluinfraan kuin autoihinkaan. Biokaasusta autojen liikkutajaksi saaminen vaatii sitä, että koko polttoaineenjakeluinfra ja autokanta uusitaan. Ilman tätä massiivista investointia se soveltuu vain joihinkin erityiskohteisiin, kuten kaupunkien busseihin, jotka tankataan aina yhdestä keskitetystä paikasta.
Yhteenvetona, jätteistä tuotettavalla biokaasulla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, että pelloilla viljeltäisiin jotain, josta tuotettaisiin polttoainetta autoille. Etenkään nykyaikana. Sillä voi olla jonkinlaisia tulevaisuudennäkymiä, mutta silloinkaan ei ole mitenkään itsestäänselvää, että tämä reitti olisi kasvihuonepäästöjen kannalta parempi kuin vaikkapa ydinvoimalla sähkön tuottaminen ja sen käyttäminen sähköautoissa. Ja vaikka olisi, niin silloinkaan asialla ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun alkuperäisen aiheen, eli viljanviljelyn kanssa.
“Mitä tekisit eurolla lisää per päivä ?”
Kyllä rahalle aina käyttöä löytyy. Tai jos sinusta ei, niin eikö sinulla olisi mitään sitä vastaan, että valtion keräämiä veroja nostettaisiin sen verran, että kaikilta kansalaisilta kerättäisiin euro päivässä?
Se pari miljardia, joka nyt hassataan maatalouteen, josta Evert toisaalla oli kaivanut esiin tiedon, että vain viidennes tiloista tuottaa positiivista tulosta (tuotteen arvo enemmän kuin tuotantokustannukset), vastaa suunnilleen samaa kuin Suomen puolustusmenot. Jos siis kriisiajoista ollaan huolestuneita, niin armeijan menojen tuplaaminen olisi takuulla tämän kannalta parempi idea kuin rahan hassaaminen maatalouteen, joka ei oikeasti ole omavaraista, vaan pyörii tuontienergian ja muunkin tuonnin varassa.
Mutta tuo vain esimerkkinä. En kannata puolustusmenojen tuplaamista, jos maatalouteen rahan kaataminen lopetettaisiin.
Pointtini oli joka tapauksessa se, että tein minä sillä eurolla päivässä mitä tahansa, niin missään tapauksessa en voi hävitä nykytilanteeseen verrattuna. Voin joko voittaa paljon, voittaa vähän tai huonoimmillaan jäädä omilleni. Ei tarvitse olla kovin hyvä ruudinkeksijä, jotta valitsee sen tukien poistamisen.
Voi samuli , kun laajempi ajattelu puuttuu täysin. Biokaasu voidaan tuottaa vihermassasta, eloperäisestä jätteestä, lannasta jne. Jos biokaasujuttu käsittelee ruuan tähteistä valmistettavaa biokaasua, niin itsenäisesti voi ajatella sen sisältävän myös muut bioperäiset lähteet.
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/10/lanta-volvo-kulkee-biokaasulla.html
Hyvin olet oaksunut kaikki maatalousvastaiset sloganit, joita on Suomessa viljelty. Sekään ei saa sinua avaamaan silmiäsi kun toistan jo ties monennettako kertaa, että mieluummin viljelen ilman tukia.
Tämä tukiasia kun vain ei ole niin yksioikoinen ja mustavalkoinen kuin asiaan perehtymättömältä näyttää.
Samuli Saarelma:“Ero tässä on se, että me voimme siirtyä tuottamaan montaa muutakin asiaa, koska meillä on infrastruktuuri, koulutettu väestö jne.”
Jos kehitysmaat eivät voi tuottaa muuta kuin maataloustuotteita heillä ei ole valuuttaa ostaa tuettuja länsimaisia tuotteita. Tällöin maataloustukien aiheuttama haitta on siinä, että kähitysmaat eivät saa tuotteistaan niin korkeaa hintaa kuin saisivat muuten. Mutta missään tapauksessa kehitysmaille ei ole haitallista, että he saavat ostaa keinotekoisesti halpoja maataloustuotteita.
Ilpo Pernaa:“Miksi ?”
Koska tuotantoketjun aikana aiheutuneista päästöistä maksetaan jo veroa. Silloin sen polttonesteen hintaan sisältyy tuottamisen aikana aiheutetut päästöt. Ainoa vero mikä polttoaineeseen pitää liittää on sen palamisesta koituva haitan kompensoimiseksi.
“Sekään ei saa sinua avaamaan silmiäsi kun toistan jo ties monennettako kertaa, että mieluummin viljelen ilman tukia. ”
Siitä vaan. Ehkä sitten kuulut siihen viidennekseen maanviljelijöistä, jotka saavat positiivisen arvon oman työnsä hinnalle (Evertin toisessa ketjussa lainaama MTT:n tieto). Sinunlaiset viljelijät saavat minun puolestani jatkaa viljelyään. Muiden kallista harrastusta en ole erityisen kiinnostunut kustantamaan.
Ilpo Pernaa:“Sekään ei saa sinua avaamaan silmiäsi kun toistan jo ties monennettako kertaa, että mieluummin viljelen ilman tukia.”
No eihän me tässä siitä keskutella, että mitä sinä teet mieluiten, sen kun viljelet ilman tukia, tuskin niitä kukaan pakottaa ottamaan.
Noin yleensä täällä ollaan keskusteltu siitä miten maataloustuet vaikuttavat tuotantopäätöksiin ja miten niistä seuraa ihan täysin idioottimainen systeemi.
Maataloutta harjoitetaan paikoissa jotka soveltuvat sille huonommin kuin vaihtoehtoiset paikat ja tämän seurauksena meidän ruoasta maksamamme hinta on keinotekoisen korkea.
Ilpo:“Biokaasu voidaan tuottaa vihermassasta, eloperäisestä jätteestä, lannasta jne.”
Niin, potentiaalisesti voidaankin. Sinä kuitenkin esitit sen esimerkkinä juuri siitä, mitä _nyt_ tehdään vasta-argumenttina siihen, että minä sanoin biopolttoaineiden olevan tulevaisuuden juttuja. Se Jyväskylän juttu, jonka annoit (luitko sitä edes itse?) kertoi nyt tehtävän biokaasua vedenpuhdistamon jätteistä. Kaikki muu mainittiin potentiaalina, ei nykyisenä tuotantona.
Olemmeko nyt siis samaa mieltä siitä, että pelloilla viljeltävät matalien kasvihuonekaasupäästöjen biopolttoaineet ovat mahdollisesti tulevaisuudessa käytteenotettavia juttuja, eivät nykyaikaa?
Lopuksi, koko jutusta ei löytynyt sitä tärkeintä lukua, eli paljonko kasvihuonekaasupäästöjä syntyy biokaasutuotannossa, joka perustuu peltoviljeltyyn biomassaan. Kaikki CO2-laskelmat liittyivät jätteistä biokaasun tekoon, missä ymmärrettävästi päästöjä on vähän, koska itse biomassa saadaan ilmaiseksi. Tällä biokaasutuotannolla taas on hyvin vähän tekemistä keskustelun aiheen, eli maanviljelyn kanssa.
Olen hämmästynyt!
Voisinko tosiaan ostaa vehnää 200€/tonni? Ja mistä? Haluaisin heti tilata tuota vehnää esim. 5 tonnia ja toimittaa sen tuttavilleni Tansaniaan? Eihän tuo ole kuin yhden hengen yhden edestakaisen lennon hinta sinne. Ja toimittaisin kyllä mieluummin tuon vehnän kuin kävisin siellä vain parin viikon lomalla.
“Voisinko tosiaan ostaa vehnää 200€/tonni? Ja mistä? Haluaisin heti tilata tuota vehnää esim. 5 tonnia ja toimittaa sen tuttavilleni Tansaniaan?”
Veikkaisin kyllä, että kyseiset hinnat eivät koske noin pieniä eriä. Jos laivalastillisen ostaisit, niin sitten varmaan saisit tuolla hinnalla. Todennäköisesti silloinkin tosin joutuisit maksamaan jollekin siitä, että hän kuskaa sen viljan viljelijältä sinne laivaan.
Mutta miksi ihmeessä muuten tekisit asian noin monimutkaisesti? Eikö sinun olisi helpompaa lähettää ne 1000 euroa sinne kavereillesi ja laskea sen varaan, että he ostavat sillä markkinahintaista vehnää niin paljon kuin vain sillä rahalla saavat? Jätä vehnän ostaminen viljelijöiltä, kuljetus Tansaniaan ja siellä vähittäismyynti välikäsien varaan aivan kuten teet ostaessasi jauhopussin suomalaisesta valintamyymälästä. Siitä viljelijälle menevä rahamäärä on toki paljon pienempi kuin se, mitä hyllyssä oleva hintalappu sanoo, mutta sinulle on paljon helpompaa se, että joku muu on hoitanut ne kaikki välivaiheet puolestasi ja sinä saat käteesi 1kg:n valmiiksi jauhatettua jauhoa paperipussiin pakattuna kuin se.
Voin myydä sinulle HETI vehnää 200€/tonni. Kuljetan sen samaan hintaan haluamaasi paikkaan Suomessa. Tarjolla olisi heti-toimitukseen (2 tuntia) 150tn. Kahden päivän varoitusajalla saat laivalastillisen, vaikka 15000 tn.
MTK:n entinen puheenjohtaja Esa Härmälä on vahvasti ehdolla TEM:n energiaosaston johtoon. FarmJet 20 viljanpolttimen myynti on käynnistynyt hyvin 8)
Välistä vetävä ruokaketju lyhenee kummasti, kun, kuljetus, jalostus, kauppa ja kuluttaja jäävät välistä pois. Jäljelle jää vain poltto, jota polttoainetta tuetaan enemmän kuin on tuotantokustannukset.