Hyviä ja huonoja ratkaisuja

kir­jail­i­joiden tulo­jen tur­vaamiseen on ole­mas­sa paljon hyviä ja huono­ja ratkaisu­ja. Yksikään hyvä ratkaisu ei sisäl­lä avoimen kau­pal­lisen jakamisen lail­lis­tamista, kos­ka sil­loin kukaan ei mak­sa tek­i­jöille mitään. On aivan eri asia, että voi salais­es­ta paikas­ta jakaa lait­to­mia kopi­oi­ta kuin että voi main­os­taa tätä julkises­ti lehdessä.

Huono, mut­ta toden­näköi­nen ratkaisu on se, että toim­i­taan kuten tasku­varkaiden osalta muinaises­sa Lon­toos­sa. Tasku­varkauk­sia ei voitu mitenkään estää, mut­ta niiden määrää hillit­ti­in hirt­tämäl­lä sään­nöl­lisin välein joku tasku­varas varoituk­sek­si muille. Kos­ka laiton lau­taus tai ladat­tavak­si asen­t­a­mi­nen on toisaal­ta nau­ret­ta­van help­po jäljit­tää, käräytetään yksi sat­un­nais­es­ti valit­tu ja tuho­taan hänen lop­puelämän­sä jät­tiko­r­vauksin ja tehdään jokaises­ta tapauk­ses­ta näyt­tävä uuti­nen. Tätähän näytetään Yhdys­val­lois­sa jo sovellettavan.

Hyvä ratkaisu on se, että lataus tehdään lail­lisek­si kaikille niille, jot­ka mak­sa­vat jonkin kohtu­ullisen sum­man. Spo­ti­fy­il­la se näyt­täisi ole­van 10 euroa kuus­sa. Tämä riit­täisi myös kaiken kir­jal­lisu­u­den rahoit­tamiseen. Jos mak­su on riit­tävän mata­la, moni mak­saa sen mielu­um­min kuin ottaa riskin tästä negati­ivis­es­ta lot­toar­von­nas­ta. Tämä ei kuitenkaan toi­mi, jos ilmainen lataami­nen laillistetaan.

Mitä use­ampi val­it­see lail­lisen tien, sitä helpom­pi lait­toman tien kulk­i­jat on narauttaa.

Meil­lä on myös pakolli­nen tele­vi­si­olu­pa kaikille, joil­la on tele­vi­sio. Samal­la logi­ikalla voi tul­la pakolli­nen lataus­mak­su kaikille, joil­la on net­tiy­hteys. Se ei ole hyvä ratkaisu, mut­ta kuu­luu mah­dol­lisi­in tule­vaisu­u­denku­vi­in. Tämä tietysti mah­dol­lis­taa kaiken ilmaisen lataamisen. Mah­dol­lisi­in tule­vaisu­u­denku­vi­in kuu­luu myös, että lataus­mak­su on vapaae­htoinen ja vira­nomaiset keräävät rek­isterin kaik­ista, jot­ka eivät ole sitä mak­sa­neet ja valvo­vat vain näi­den net­tili­iken­net­tä. Näin menetel­lään tele­vi­si­olupi­en kohdal­la. Tele­vi­si­olu­van tarkas­ta­jaa ei tule, jos mak­su on maksettu.

134 vastausta artikkeliin “Hyviä ja huonoja ratkaisuja”

  1. Jos mak­set­taisi­in sitä kym­men­tä egee kir­joista (Ama­zon), musi­ik­ista (Spo­ti­fy), videoista (youtuben tms.:n mak­sulli­nen ver­sio) yms. niin jäisi enää pähkäiltäväk­si, että kenen tasku­un olisi sopi­va lait­taa ne muu­ta­mat mil­jardit kuukausit­tain (tuo­ta luokkaa globaal­isti viimeistään 2011 alka­en täl­lä kasvu­vauhdil­la). Spo­ti­fyn kanssa esim. näyt­täisi ole­van menos­sa siihen suun­taan, että ove­lim­mat ovat tyh­jen­tämässä pajat­son tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sel­la http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/08/riaa-yhtiot-saivat-spotifyn-osakkeita-pilkkahintaan-miksi

    Minus­ta näyt­täisi ole­van mah­ta­van mak­sullisen kult­tuurin ‑kuplan ainek­sia (tek­i­jänoikeuslob­byn viimeinen puhal­lus), jon­ka puhkeamisen jäl­keen päästään ehkä ter­veem­pi­in mallei­hin, kun lopuillekin (tek­i­jät, mak­sa­jat, lain­säädän­tö) on val­jen­nut pelin luonne.

  2. “Yksikään hyvä ratkaisu ei sisäl­lä avoimen kau­pal­lisen jakamisen lail­lis­tamista, kos­ka sil­loin kukaan ei mak­sa tek­i­jöille mitään.”

    Huokaus. Ker­ro nyt edes miten tämä uskonkap­paleesi fal­si­fioidaan. Jos ei riitä (mik­si ei riitä?), että nykyisessä maail­mas­samme tehdään kan­nat­tavaa liike­toim­intaa myymäl­lä samaa tuotet­ta eri tavaramerkil­lä eri hin­taan (Kukaan ei ole vaat­in­ut tavaramerkkioikeud­es­ta lop­umista) niin mikä ihme sit­ten riittää?

  3. Tasku­varkaan hirttäminen

    Jotenkin tun­tu­isi tuo meto­di, jos­sa sat­un­nais­es­ti poim­i­taan muu­ta­ma “rikolli­nen” ja lätkäistään hänelle kym­me­nien tuhan­sien euro­jen kor­vauk­set, oikeusval­tion peri­aat­tei­den vastaiselta.

    Eli ran­gais­tuk­sen ja kor­vausten pitäisi kaiketi olla suh­teessa rikok­sen vakavu­u­teen ja aiheutet­tuun (todel­liseen) tap­pi­oon. En usko, että nämä USA:n ran­gais­tus­lu­on­toiset kor­vauk­set meni­sivät Suomes­sa läpi.

    Touko Met­ti­nen

  4. Nyt olet mielestäni oikeil­la jäljil­lä. Muu­tamia ongelmia silti.
    Teinin / nuoren aikuisen lop­puelämän pilaami­nen istuu ehkä amerikkalaiseen tai kiinalaiseen men­tal­i­teet­ti­in, mut­ta ei esimerkik­si Pohjoismaihin.
    Tule­vaisu­u­den yhä yleistyvien kryptat­tu­jen yhteyk­sien ja kovalevy­jen myötä niitä tv-luvas­ta lais­tavi­akin on ihan turha jahdata.
    10e x tv-luvan mak­sa­vat koti­taloudet on vain mur­to-osa vuosit­tais­es­ta äänit­tei­den, kir­jo­jen, videoiden, pelien, ohjelmien jne. myynnistä.

    Hie­man seu­raa­van­laista ideaa voi ehkä hah­motel­la, se on toki vielä pitkään utopistinen:

    Kaik­ki lataami­nen ja jakami­nen olisi lail­lista ja maksutonta
    Julki­nen sek­tori ylläpitäisi mah­dol­lisim­man nopeaa ja luotet­tavaa lataus­palvelua, joka muo­dos­tu­isi omi­naisuuk­sil­taan niin yliv­er­taisek­si vai­h­toe­htoi­hin näh­den, että useim­mat käyt­täi­sivät sitä.
    Tähän lataus­palvelu­un jokaisel­la kansalaisel­la olisi oma henkilöko­htainen tun­nuk­sen­sa, kuten tänäpäivänä on vaikka­pa kelakortti.
    Mitään yksilöitävis­sä ole­via tieto­ja käyt­täjistä ei kerät­täisi (julkkis Y dig­gaa sel­l­ais­es­ta ja sel­l­ais­es­ta pornos­ta), pait­si yleiset tiedot siitä, kuin­ka mon­ta ker­taa jotain yksit­täistä tiedostoa(tuotetta) on ladat­tu. Latauk­sia rek­isteröitäisi­in vain yksi tun­nus­ta kohden.
    Täl­löin saataisi­in luotet­ta­vat tiedot tuot­tei­den menekistä.
    Tämän jäl­keen jos­sakin määritel­lyis­sä suhteis­sa hyvitet­täisi­in tuot­ta­jia verovaroista.
    Utopis­tises­sa futu­urises­sa yhteiskun­nas­sa jär­jestelmä voisi olla lomit­tuneesti globaali.

    Täl­lainen avaisi yhteiskun­nan sisäl­lön­tuot­tamisen paljon suurem­malle ryh­mälle ihmisiä ja vähem­män suo­ras­ta main­on­nas­ta ja eri­lais­ten sym­bol­ien (kuten kau­ni­it tytöt, jot­ka eivät oikeasti osaa laulaa ja jot­ka dumpataan musi­ikkibis­nek­ses­tä ennen 30 ikävuot­ta) luomis­es­ta riippuvaiseksi.

    Ihmiset kävi­sivät edelleen eloku­vateat­tereis­sa, kir­jo­ja ostet­taisi­in edelleen paperisi­na niiden mukavu­u­den takia, maail­man­tähdet saisi­vat yhä suihkukone­tu­lon­sa kiertuei­den ja main­os­tu­lo­jen myötä.

    Mut­ta toisaal­ta ihmiset voisi­vat myös kysyä toisil­taan, oletko kuul­lut sen uuden artistin X kap­paleen inter­net killed the video star?

    Suuria häviäjiä oli­si­vat lähin­nä PC-pelit (mut­ta niin­hän se on jo nyt ollut use­am­man vuo­den ajan). 

    Pelikon­solit päivit­ty­i­sivät edelleen ja valmis­ta­jat voisi­vat hel­posti tehdä kon­solipelien kopi­oimisen mah­dot­tomak­si tai ainakin niin vaikeak­si, ettei kyn­nys muo­dos­tuu aivan liian korkeaksi.

    Eloku­via, kir­jo­ja, musi­ikkia ja pele­jä tuotet­taisi­in yhä. Raha kiertäisi. Laa­jem­pi kult­tuurikir­jo syn­ty­isi. Ongelmia, virheel­lisiä oletuksia?

  5. “Meil­lä on myös pakolli­nen tele­vi­si­olu­pa kaikille, joil­la on tele­vi­sio. Samal­la logi­ikalla voi tul­la pakolli­nen lataus­mak­su kaikille, joil­la on net­tiy­hteys. Se ei ole hyvä ratkaisu, mut­ta kuu­luu mah­dol­lisi­in tule­vaisu­u­denku­vi­in. Tämä tietysti mah­dol­lis­taa kaiken ilmaisen lataamisen”

    Mikähän on se taho, joka ajaa Vihre­itäkin luo­maan Suomes­ta Itä-Sak­san kaltaisen kyttäyshteiskunnan.
    Lex-Nokia oli hyvä esimerk­ki, lakia piti Osmokin hyvänä, kos­ka se sel­ven­tää työ­nants­jan oikeuk­sia. Tosin samal­la jaet­ti­in kaikille mah­dol­lisille osa­puo­lille mah­doll­si­u­us seu­rat liikennettä

    Ja nyt armei­ja voi levit­tää tieto­ja nuoru­u­den ongelmista ja katkaista mon­en uran. Käytän­nössä tuo merk­it­see virkakiel­toa ihmisille, jot­ka ovat joskus kärsi­neet mie­len­ter­vysongelmista tai ovat vain olleet luokitel­tu­ja sopeutumattomaksi.

    Nyt tulee sit­ten tuo täy­dellinne liiken­teen anlysoin­ti, jol­la kerätään kaik­ki tiedot ja kat­so­taan mitkä on viestin sisältö ja sisältääkö se yhteiskun­nan kannal­ta vaar­al­lista tietoa

    Eli meil­lä on perusteil­la hevosenot­to­lau­takun­ta , joka määrit­telee oletko luot­to­van­ki vai ei Itä-Sak­san tapaan.

    Kyl­lä Honeck­er olisi riemuissaaan

    1. Lex-Nokia oli hyvä esimerk­ki, lakia piti Osmokin hyvänä, kos­ka se sel­ven­tää työ­nants­jan oikeuksia
      Anteek­si nyt, mut­ta alan kyl­lästyä tähän. Liian van­ha esit­tää minyus­ta ja vihre­itä jatku­vasti niin vääriä väit­teitä, että en voi olla kut­sumat­ta sitä vale­hteluk­si. Täl­lä blogilla kir­joitin selvästi, että laki on turha ja jär­jetön. Mihin pefrus­tuu väite, että olisin lakia jos­sain kan­nat­tanut? Lähde olisi hyvä mainita.

  6. Kyl­lä, tuol­lainen kult­tuuri­mak­su saat­taisi hyvinkin olla viisas ratkaisu. Parku siitä kyl­lä tulisi. Toisaal­ta, kyl­lä sitä kaset­ti­mak­suakin nurku­mat­ta mak­se­taan myös CD:istä, joi­hin lomaku­viani tal­len­nan. Ongel­mallisek­si tulisi ehkä noiden raho­jen jakami­nen: Teosto kerää kaikkien puoles­ta, mut­ta jakaa vain omilleen.

    Nyt näyt­tää siltä, ettei yhtiöitä juuri kiin­nos­ta artistien edut (http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/08/riaa-yhtiot-saivat-spotifyn-osakkeita-pilkkahintaan-miksi), joten ehkäpä artis­tit tule­vaisu­udessa alka­vat myös julkaise­maan itsenäis­es­ti. Tämä saat­taisi johtaa parem­pi­in vai­h­toe­htoi­hin ja ken­tän pirstaloitumiseen.

    Olen varauk­sel­la pien­imuo­toisen, yksi­tyisen kopi­oin­nin lail­lis­tamisen kan­nal­la. Ehkä myös tuo kult­tuuri­mak­sun, mut­ta se on jok­seenkin kaukainen haave.

  7. “Jos mak­su on riit­tävän mata­la, moni mak­saa sen mielu­um­min kuin ottaa riskin tästä negati­ivis­es­ta lot­toar­von­nas­ta. Tämä ei kuitenkaan toi­mi, jos ilmainen lataami­nen laillistetaan.”

    Siis väität oikeasti, että jos epäkau­palli­nen tiedos­ton­jakami­nen lail­lis­te­taan, niin kukaan ei mak­sa enää mitään mis­tään dig­i­taalis­es­ta tuot­teesta, kuten kir­joista, musi­ik­ista tai elokuvista?
    Tätä asi­aa­han on tutkit­tukin: https://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/259-tutkittua-asiaa-tiedostonjakamisesta

    1. Ei sitä ole voitu tutkia olo­suhteis­sa, jos­sa lataami­nen on lail­lista ja suuri viralli­nen taho, vaikka­pa Google, panee kaiken aineis­ton tyrkyl­lä. Tuo “tutkimus” ei ker­ro mitään.

  8. Lataus­mak­su on ihan hyvä idea, mut­ta kuin­ka se jaataan? TV-mak­su menee YLE:lle ja se käytetään yhteiskun­nan kannal­ta hyödyl­lisi­in asioihin. 

    Entä lataus­mak­su? Kuin­ka paljon siitä saa pornote­ol­lisu­us, jon­ka kuvit­telisi olleen yksi suurim­mista tap­pi­onkär­si­jöitä laa­jakaisto­jen yleistymis­es­tä. Entä lail­lis­ten palvelu­jen jär­jestäjät, jot­ka tuot­ta­vat palvelua tap­pi­ol­la, yrit­tämät­täkään tuot­taa voit­toa? Eikö heitäkin pitäisi tukea? Onko oikein että Microsoft saa Win­dowsin lait­tomas­ta lev­iämis­es­tä voit­toa, mut­ta Lin­ux-säätiö/­Canon­i­cal ei saa tuot­toa Ubun­tus­ta. Ja niin edespäin. Kan­nus­taisiko se tuot­ta­jia, jot­ka ennen antoi­vat lail­lis­es­ti ilmaisek­si, nyt “lait­tomasti” ilmaisek­si, siinä toivos­sa että saisi­vat tukieu­ro­ja? Luul­tavasti muitakin kom­p­likaa­tioi­ta aiheen ympäriltä löy­tyy. Lin­ux-säätiö ei vält­tämät­tä ole kovin innois­saan jos 10e/kk tar­joaisi pait­si ilmaiset viih­teet myös käyt­töjär­jestelmän, jol­la on pait­si parem­pi yhteiskun­nan tuki, myös yht’äkkiä “ilmainen” leima?

    Ja tietenkin elokuva‑, kirja‑, musiikki‑, ohjelmis­to- ja peli­te­ol­lisu­us. Kai siitä kymp­istä riit­tää kaikille?

    Lataus­mak­su on hyvä idea, mut­ta epäilen että jot­ta kohtu­ulliseen kor­vauk­seen päästäisi­in, niin kor­vauk­sen pitäisi olla huo­mat­tavasti kymp­piä enem­män. Ja miten raha jae­taan eri teol­lisu­usa­lo­jen kesken? Miten jako suoritetaan?

    Mut­ta lataus­mak­su olisi kyl­lä siitä hyvä ratkaisu, että päästäisi­in tästä piratismikeskustelus­ta eroon. Itse ehkä sal­lisin yksi­tyisen kopi­oin­nin, mut­ta samal­la tek­isin sen laa­jamit­tais­es­ta suorit­tamis­es­ta vaikeaa esimerkik­si nos­ta­mal­la kopi­on luomiseen tarvit­tavaa tieto­taitoa. En sit­ten tiedä onko se yhtään parem­pi suun­nitel­ma kuin Osmon esittämä.

    1. Tämä ei siis ole ehdo­tuk­seni, kos­ka en ole miet­tinyt tätä lop­pu­un asti, mut­ta jos gtuol­lainen lataus­mak­su tulisi, tehtäisi­in jokin viralli­nen sivu, jos­ta saa käy­dä lataa­mas­sa niin paljon kuin halu­aa. (vrt. Spo­ti­fy) Latauk­set las­ke­taan, kuten Spo­ti­fykin las­kee, ja kukin sisäl­lön­tuot­ta­ja saisi kor­vauk­sen sen mukaan, paljonko hänen tek­stiään on haet­tu, mielel­lään vähän regressiivisesti.

  9. Yksikään hyvä ratkaisu ei sisäl­lä avoimen kau­pal­lisen jakamisen lail­lis­tamista, kos­ka sil­loin kukaan ei mak­sa tek­i­jöille mitään..

    Tämä on mielip­i­teesi ja tämä mielipi­de on tul­lut selväk­si, mut­ta sen peruste­lut eivät minus­ta ole kovin solidit. 

    Jos tarkastel­laan Open Source- ohjelmis­to­ja, niin tämä käsi­tys on vähin­tään kum­malli­nen. Niiden kau­palli­nen jakami­nen ja kaiken­lainen liike­toim­inta niiden ympäril­lä on täysin lail­lista. Silti hyvin mon­et yri­tyk­set tekevät niitä ja mak­sa­vat työn­tek­i­jäilleen niiden kirjoittamisesta. 

    Ymmär­rän toki, että esimerkik­si kir­jal­lisu­us on luon­teeltaan eri­laista, mut­ta on vaikea nähdä, että se olisi niin perus­ta­van­laa­tuisel­la taval­la eri­laista, ettei kukaan mak­sa kir­jail­i­joille mitään.

    Kuten eräässä kom­men­tis­sani kir­joitin, tämä min­un puo­lus­ta­mani näke­mys — että kaik­ista kopi­oin­tia rajoit­tavista kiel­loista tulisi luop­ua — on äärim­mäi­nen, mut­ta minus­ta se pitäisi kumo­ta rehellisil­lä argu­menteil­la, ei pelkäl­lä retoriikalla.

    Esimerkik­si sitä, että kir­jail­i­jat tms. sisäl­lön­tuot­ta­jat jät­täi­sivät osan kir­jal­lisu­ud­es­ta tms. tekemät­tä, jos kopi­oin­ti­ra­joit­teista luovut­taisi­in, ei kukaan voi oikein kiistää, itse en ainakaan kiistä. Tämä johtuu siitä, että nykyjär­jestelmä todel­lakin mah­dol­lis­taa sel­l­aisen hin­noit­telun, jol­la imuroidaan suurem­pi osa sosi­aalis­es­ta hyödys­tä kir­jail­i­jalle. Samal­la jää toki jokaisen kap­paleen kohdal­la iso osa hyödys­tä syn­tymät­tä, kun ne, joiden mak­su­valmius alit­taa monop­o­li­hin­nan, joutu­vat odot­ta­maan kir­jas­tokap­palet­ta tai hin­nan alen­e­mista muuten. (Tek­i­jänoikeu­den raukeamista on turha odot­taa, sen takaa nykyi­nen laki)

    Minus­ta tämä hin­noit­telu­a­sia on, kuten aiem­min sanoin, väärä läh­estymistapa sik­si, että kir­jail­i­jalle on olen­naista, että hän uskoo saa­vansa muo­dos­sa tai toises­sa työstään kor­vauk­sen, joka on suurem­pi kuin hänen vaihtoehtoiskustannuksensa.

    Taustal­la on virhea­ja­tus, joka on syn­tynyt tek­i­jänoikeuk­sia puo­lus­tavien retori­ikas­ta ja alka­nut elää omaa elämään­sä. Aja­tus on se, että jos miljoona ihmistä kopi­oi teok­sen, jon­ka monop­o­li­hin­ta on 20 euroa (mis­tä kir­jail­i­jalle annetaan vaik­ka 2 euroa), niin kopi­oin­nin sal­lim­i­nen syn­nyt­tää kir­jail­i­jalle vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen, joka on 2 miljoon­aa euroa. Eihän kukaan ala enää kir­jail­i­jak­si, jos kir­jan kir­joit­tamisen jäl­keen tulee kah­den miljoo­nan tap­pi­ot kopioinnista!

    Fik­sum­mat menevät vähän pidem­mälle, ja ymmärtävät, että eivät ne miljoona olisi osta­neet sitä 20 eurol­la, vaan ehkä korkein­taan 5 eurol­la ja kir­jail­i­jakin olisi saanut vain 50 sent­tiä kopi­ol­ta. Ja päät­televät sit­ten, että kopi­oin­nin sal­lim­i­nen aiheut­taa 500 000 euron tappion.

    Kir­jail­i­jal­la on yleen­sä joka tapauk­ses­sa jokin vai­h­toe­htoinen tapa ansai­ta elan­ton­sa. Hän voi vaik­ka men­nä McDon­aldsin kas­salle, nos­taa työkyvyt­tömyy­seläket­tä, toimia hanslanka­ri­na, äidinkie­lenopet­ta­jan tms. riip­puen siitä, mitä hän nyt sit­ten onkin pätevä tekemään. Esimerkik­si Ilk­ka Remes on tietääk­seni oikeasti ekonomi.

    Kos­ka hän on kir­joit­tanut kir­jo­ja, hänen on täy­tynyt uskoa, että niistä saata­va hyö­ty (sekä rahalli­nen että muuten) ylit­tää kir­joit­tamisen kus­tan­nuk­set. Olen­naista kaikissa rahoi­tus­mall­eis­sa pitäisi olla se, kuin­ka moni kir­jail­i­ja saadaan hyö­tymään enem­män kuin on kir­joit­tamisen vai­h­toe­htoiskus­tan­nus, ei se, miten imuroidaan mah­dol­lisim­man paljon sosi­aal­ista hyö­tyä ihmisiltä. 

    Vapaa­matkus­t­a­mi­nen on ongel­ma vain sil­loin, kun sosi­aa­li­nen hyö­ty jää toteu­tu­mat­ta. Tähän prob­lemati­ikkaan pitäisi minus­ta kiin­nit­tää enem­män huomio­ta. Jos vas­taus on senkin jäl­keen se, että kopi­oin­ti pitää kieltää, jot­ta kir­jal­lisu­ut­ta saadaan, niin sit­ten asi­aa voidaan harki­ta. Pelkkä “näin on olta­va kos­ka sanon niin” ei vaan ole mikään argumentti.

  10. Kos­ka laiton lau­taus tai ladat­tavak­si asen­t­a­mi­nen on toisaal­ta nau­ret­ta­van help­po jäljit­tää, käräytetään yksi sat­un­nais­es­ti valittu […]

    Lait­tomas­ta lau­tauk­sek­s­ta en tiedä, mut­ta latauk­sen osalta: 

    Miten jäljitetään kotikone, johon on vain ladat­tu aineis­toa? Ei yhtään mitenkään! Kiin­ni­jääneet ovat toim­i­neet ver­taisverkos­sa ja levit­täneet itse matskua eteenpäin.

  11. “Ei sitä ole voitu tutkia olo­suhteis­sa, jos­sa lataami­nen on lail­lista ja suuri viralli­nen taho, vaikka­pa Google, panee kaiken aineis­ton tyrkyl­lä. Tuo “tutkimus” ei ker­ro mitään.”

    Jos _epäkaupallinen_ kopi­oin­ti sal­lit­taisi­in, miten Google voisi lait­taa kaiken aineis­ton ladat­tavak­si? Googlel­la­han on main­ok­sia sivuil­laan, ja se nos­taisi main­os­tu­lo­ja _paljon_, jol­loin kyseessä olisi kau­palli­nen kopi­oin­ti. Lisäk­si, musi­ikkien ja eloku­vien levit­tämi­nen vaatii niin paljon kaistaa, että ver­taisverkot ovat yksiselit­teis­es­ti täl­lä het­kel­lä paras tapa levit­tää niitä. Ja löy­tyy­hän Googlel­la nykyäänkin parhaat tor­ren­tit, jos jotain ladat­tavaa on etsimässä.

    Ja toisek­si, jos asi­aa ei ole voitu tutkia mitenkään (vaikkakin näköjään on voitu…), mihin peru­s­tat itse noin vah­vat väit­teesi? O_o

    Ja kol­man­nek­si, kyseessä ei ole tutkimus, vaan mon­ta (17) tutkimus­ta, jot­ka tutki­vat juurikin epäkau­pal­lisen kopi­oin­nin vaiku­tuk­sia musi­ikin myyn­ti­in, joista 12 pää­tyivät siihen, että epäkau­pal­lis­es­ta kopi­oin­nista ei ole hait­taa tai siitä on hyötyä.

    1. Oli­han sil­lä merirosvolahdel­lakin main­ok­sia. Voit­toa sekin tavoitteli.
      Mut­ta edelleen, vaik­ka vain epäkau­palli­nenkin kopi­oin­ti sal­lit­taisi­in, syn­ty­isi kaikkien tei­dos­sa ole­via, kiin­teitä ja tur­cval­lisia latau­s­paikko­ja, joi­ta nyt ei ole.

  12. “Huono, mut­ta toden­näköi­nen ratkaisu on se, että toim­i­taan kuten tasku­varkaiden osalta muinaises­sa Lon­toos­sa. Tasku­varkauk­sia ei voitu mitenkään estää, mut­ta niiden määrää hillit­ti­in hirt­tämäl­lä sään­nöl­lisin välein joku tasku­varas varoituk­sek­si muille.”

    “Hyvä ratkaisu on se, että lataus tehdään lail­lisek­si kaikille niille, jot­ka mak­sa­vat jonkin kohtu­ullisen summan.”

    Täysin auko­ton­ta ja ideaalia mallia koskaan saadaan, mut­ta näi­den yllä esitet­ty­jen jonkin­lainen yhdis­telmä voisi olla var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto sil­lä edel­ly­tyksin ettei ran­gais­tuk­set olisi jär­jet­tömiä. Ran­gais­tus pitäisi mitoit­taa siten, että se tun­tuu, mut­ta siitä selviää.

  13. “Minus­ta tämä hin­noit­telu­a­sia on, kuten aiem­min sanoin, väärä läh­estymistapa sik­si, että kir­jail­i­jalle on olen­naista, että hän uskoo saa­vansa muo­dos­sa tai toises­sa työstään kor­vauk­sen, joka on suurem­pi kuin hänen vaihtoehtoiskustannuksensa.”

    Esitätko siis, että oikea hin­noit­telu olisi mak­saa kir­jail­i­jalle täs­mälleen (tai ainakin hyvin lähelle) tuo vai­h­toestokus­tan­nus? (huom: en nyt ota mitään kan­taa siihen, miten tuo käytän­nössä toteutettaisiin)

    Eikö jol­lain taval­la kuitenkin pitäisi huomioi­da myös työn tuot­tavu­us? Erot kir­jail­i­joiden työn tuot­tavu­udessa kuitenkin varsin ilmeis­es­ti ovat mittavat.

    Esimerk­ki: Minä ja Sofi Oksa­nen käytämme puoli vuot­ta kir­jan kir­joit­tamiseen. Yksinker­taisu­u­den vuok­si ole­tamme molem­pi­en vai­h­toe­htokus­tan­nuk­set yhtä suurik­si. Meille molem­mille siis kuu­luisi yhtä suuri kor­vaus kir­jan kir­joit­tamis­es­ta (ja tämä eit­tämät­tä riit­täisi siihen että molem­mat kir­jat kirjoitetaan).

    Kuitenkin voidaan sanoa, että SO:n kir­ja olisi hyvin luul­tavasti kym­meniä tai sato­ja ker­to­ja parem­pi kuin min­un kir­joit­ta­mani mil­lä tahansa jär­jel­lisil­lä kri­teereil­lä tarkastel­tuna. Sofin työn tuot­tavu­u­den voidaan siis arvioi­da ole­van selvästi min­ua korkeam­man (ainakin mitä tulee kir­jo­jen kirjoittamiseen).

    Tarkoi­tatko todel­la, että Sofi ei saisi hyö­tyä mitenkään siitä, että hänen työn tuot­tavuuten­sa on moninker­tainen min­u­un ver­rat­tuna tässä esimerkkitapauksessa?

    Sin­un esit­tämäl­läsi aja­tus­taval­la­han hyö­ty Sofin korekeam­mas­ta työn tuot­tavu­ud­es­ta siir­ty­isi täys­määräis­es­ti kulut­ta­jien eduk­si. Mut­ta onko se kohtu­ullista ja oikeudenmukaista?

    Kari

  14. Mielestäni Ismon tässä esit­tämä malli on ehdot­tomasti paras. En silti ehkä lähtisi “yhteen viral­liseen tahoon” vaan vapaan kil­pailun hengessä mikä tahansa yksi­tyi­nen yri­tys voisi perus­taa saitin, jos­ta val­it­se­mal­laan rahas­tas­me­todil­la (voisi olla kk mak­su heavyusereil­ta ja vaik­ka mikro­mak­su ei heavy usereil­ta) julkaisee sitä mitä parhaak­si kat­soo. Tämä johtaisi globaalei­hin hyvinkin erikois­tunei­hin sait­tei­hin, joista löy­ty­isi mitä vaan. Saitit voisi­vat olla joko yleis­jake­li­joi­ta, jot­ka esim jaka­vat ole­mas­sa ole­vaa pop­u­laarim­paa matskua tai pieniä erikois­tunei­ta, jot­ka voisi­vat jopa itse julka­ista under­groundim­paa set­tiä. Tämä mah­dol­lis­taisi toisaal­ta tulot Madon­noille ja Rei­jo Mäille, toisaal­ta aut­taisi alot­tele­via muusikoi­ta, kir­jail­i­joi­ta, jne alku­un. He voisi­vat pie­nil­lä kus­tan­nuk­sil­la saa­da tuot­teen­sa koko maail­man saataville.

    Lain­säädän­töön ei käsit­tääk­seni tarvit­taisi mui­ta muu­tok­sia, kuin tuon aiem­min maini­tun “monop­o­lin” mur­t­a­mi­nen. Eli kuka vaan saa levit­tää, kun­han mak­saa siitä tietyt mak­sut. Täl­lä het­kel­lä esimerkik­si kir­jan tai levyn hin­taa nos­taa koneis­to, jol­la on markki­na- ja tuotan­to­tun­te­mus­ta. Käytän­nössä he siis otta­vat rahaa val­it­semis­es­ta, painamis­es­ta ja markki­noin­nista. Purka­mal­la monop­o­li tuo väli­por­ras voidaan altistaa kil­pailulle samal­la takaa­mal­la itse tek­i­jälle tulot todel­lisen kysyn­nän mukaan.

    Empä äkkiseltään kek­si myöskään syytä, mik­si ohjelmis­to­jen lähdekood­e­ja ei voitaisi ava­ta vas­taaval­la taval­la. Niin kauan kuin aiem­man kehi­tys­ta­hon etu tur­vataan kohtu­ullisil­la kor­vauk­sil­la kood­in käyt­tämis­es­tä, ohjelmis­toke­hi­tys ottaisi var­masti aimo harp­pauk­sen, kun kuka vaan voisi kor­jail­la vaikka­pa win­dowssin buge­ja. Ongel­mak­si tietysti taas tulee ei-kau­palli­nen käyt­tö. Jos esim minä kor­jaan pari win­dowssin äsryt­tävää “fea­turea” omaan käyt­tööni, ja kopi­on ver­sion kaver­il­leni joka vuo­taa sen net­ti­in, mis­tä alku­peräi­nen taho saa rahansa? Tuo­honkin vas­taisi ohjelmis­to­jen lev­i­tyk­seen erikois­tuneet saitit, jot­ka keräävät mak­su­ja käyt­täjiltään ja tilit­tävät niitä lataus­määrien mukaan. Sit­ten jää enää ver­i­fiomisongel­ma, eli mil­lä varmis­te­taan, että win­dows ei lev­iä ja kerää rahaa väärille hep­uille nimel­lä Doors.

  15. Tsor­ro: “Olen varauk­sel­la pien­imuo­toisen, yksi­tyisen kopi­oin­nin lail­lis­tamisen kannalla.”

    Se on laillista.

  16. Oli ikävä uuti­nen, että Spo­ti­fy toimii tuol­la taval­la. Luulin jo sen viitoit­ta­van ratkaisua ongel­maan. Mut­ta saman­lainen ratkaisu voisi olla hyvä, jos joku perus­taisi saman­tyyp­pisen palve­li­men rehellisesti.

    Osak­keet annet­ti­in pilkkahin­taan levy-yhtiöille, kos­ka nämä toi­vat appor­tio-omaisuute­na oikeudet.

    Minus­ta tuo on ehdot­tomasti väärin, mut­ta sitä vain ihmette­len, mitä tämä vääryys Piraat­tipuoluet­ta kiin­nos­taa. Hei­dän mielestään­hän olisi oikein perus­taa tuo Spo­ti­fy niin, ettei oikeuk­sien omis­ta­jille mak­set­taisi mitään. Mitä artis­tit Spo­ti­fys­sa menet­tävät tähän Piraat­tipuolueen tar­joa­maan vai­h­toe­htoon verrattuna?

  17. “Jos kaik­ki mak­sa­vat kympin kuus­sa, miten rahat kir­jail­i­joille jaetaan?”

    Niin. Kir­jail­i­joiden ja kus­tan­ta­jien keskinäistä neu­vot­telu­ase­maa pitäisi pikem­minkin saa­da jotenkin vään­net­tyä siihen suun­taan että kir­jail­i­ja voi tietyn ajan jäl­keen julka­is­us­ta lait­taa e‑version itse oma­l­la kus­tan­nuk­sel­laan jakelu­un ja pitää myös tuo­tot itse. 

    Jos asian­mukaises­ti kil­pail­lus­sa ympäristössä euro riit­täisi jakelukus­tan­nuk­si­in, ja kir­jail­ja halu­aa lyödä rahoik­si tuplaa­mal­la osuuten­sa kahdes­ta neljään euroon, olisi kir­jan hin­ta esimerkik­si viisi euroa. Tämä tuskin muo­dos­tu­isi kyn­nyk­sek­si kenellekään.

  18. Miten jäljitetään kotikone, johon on vain ladat­tu aineis­toa? Ei yhtään mitenkään! Kiin­ni­jääneet ovat toim­i­neet ver­taisverkos­sa ja levit­täneet itse matskua eteenpäin.

    Eikö palvelun­tar­joa­ja pysty muka näkemään, mis­tä sijain­nista ja minkä kokoisia ja nimisiä tiedos­to­ja asi­akas latailee?

  19. “Oli­han sil­lä merirosvolahdel­lakin main­ok­sia. Voit­toa sekin tavoitteli.”
    Ei Pirate Bay tehnyt (eikä tee) voit­toa. Ja aina­han voidaan nus­sia pilkkua ja sanoa, että Pirate Bay jakaa vain tor­rent-tiedos­to­ja. Samaa voitaisi­in sanoa Googlen toimis­takin jos se siihen ryhty­isi, mut­ta en näe siinä mitään järkeä Googlen kannal­ta. Voit­toa kun ei tuol­laisel­la palvelul­la saisi tehdä.

    “Mut­ta edlleen, vaik­ka vain epäkau­palli­nenkin kopi­oin­ti sal­lit­taisi­in, syn­ty­isi kaikkien tei­dos­sa ole­via, kiin­teitä ja tur­cval­lisia latau­s­paikko­ja, joi­ta nyt ei ole.”
    Min­ulle riit­tää googlen haku­tu­lok­set “ladattavan_asian_nimi + tor­rent” ja muu­ta­man kom­mentin lukem­i­nen tor­rent­tia koskien. Ja ilmeis­es­ti moni muukin pitää mm. Pirate Bay­ta ihan tur­val­lise­na latauspaikkana.

    Hienos­ti muuten sivuu­tit noi­ta tutkimuk­sia koske­van kommenttini.

    1. Ei kai se Pirat Bay ole tur­valli­nen. Siinähän joutuu itse lait­tomak­si levit­täjäk­si, mis­tä voi koitua han­kaluuk­sia. Jos sivus­to tuot­tanut taloudel­lista tulosta, miten se voiti­in myy­dä suureen hintaan?

  20. “Minus­ta tuo on ehdot­tomasti väärin, mut­ta sitä vain ihmette­len, mitä tämä vääryys Piraat­tipuoluet­ta kiinnostaa.”
    Mik­si ei kiin­nos­taisi? Piraat­tipuoluet­ta­han nimeno­maan kiin­nos­taa artistien oikeudet omi­in töi­hin­sä ja se, että heitä kohdel­laan reilusti.

    “Hei­dän mielestään­hän olisi oikein perus­taa tuo Spo­ti­fy niin, ettei oikeuk­sien omis­ta­jille mak­set­taisi mitään.”
    Tai­dat lukea aika rajusti riv­ien välistä. Mis­tä edes päät­telet näin?

    “Mitä artis­tit Spo­ti­fys­sa menet­tävät tähän Piraat­tipuolueen tar­joa­maan vai­h­toe­htoon verrattuna?”
    Ei Piraat­tipuolue ole tar­jon­nut mitään vai­h­toe­htoa. Mon­et Piraat­tipuoluealaiset ovat Spo­ti­fyn mak­sullista ver­sio­ta itsekin käyt­täneet, tosin jotkut aiko­vat lopet­taa mak­samisen tämän uutisen kuultuaan.

    1. Eikö Piraat­tipuolueessa ollut ymmär­rystä tälle merirosvolahdelle, joka teki samaa kuin Spo­ti­fy, mut­ta ei mak­sanut tek­i­jän­moikeuk­sista sent­tiäkään? Jotenkin olen uuti­sista näin ymmärtänyt.

  21. Ei sitä ole voitu tutkia olo­suhteis­sa, jos­sa lataami­nen on lail­lista ja suuri viralli­nen taho, vaikka­pa Google, panee kaiken aineis­ton tyrkyl­lä. Tuo “tutkimus” ei ker­ro mitään.”

    Tuo taas vahvis­taa Goglen monopoliasemaa.
    Kyl­lä vapaas­sa markki­na­t­aloudessa jakelukanavien pitää syn­tyä markki­nalähtöis­es­ti, ei val­tioiden tai suurten monop­o­liyri­tys­ten tuottamina.

    Mitä tulee lait­tomaan kopi­oin­ti­in, niin sitä tehti­in jo 70-luvul­la kun ensim­mäiset kopiokoneet tuli­vat markki­noille ja oppilaitoksiin.Minäkin olen mon­ta oppikir­jaa kopi­oin­ut lait­tomasti jo silloin
    Niil­lä kopi­omi­nen oli vain sen ver­ran kallista, että sivumäärät rajoit­tui­v­at vain tärkeimpiin.
    Nyt kopi­oin­nin hin­ta on rom­ah­tanut ja kopi­oin­nin määrä vas­tavaasti räjähtänyt.

    Enpä usko, että mikään lailli­nen väylä lopet­taa laiton­ta kopi­oin­tia, vähen­tää se voi

  22. “…Piraat­tipuoluet­ta kiin­nos­taa. Hei­dän mielestään­hän olisi oikein perus­taa tuo Spo­ti­fy niin, ettei oikeuk­sien omis­ta­jille mak­set­taisi mitään…”

    Etkö mielestäsi mene tuos­sa pro­vokaa­tios­sasi jo aikalail­la maut­to­muu­den puolelle? Minus­ta keskustelu pysy­isi rak­en­tavam­pana, jos kaik­ki puhuisi­vat omas­ta tai organ­isaa­tion­sa puoles­ta, eikä laitet­taisi sano­ja tois­temme suuhun.

  23. Osmo hyvä, josko viit­sisit olla esit­tämät­tä taas Piraat­tipuolueen puoles­ta kan­to­ja, joi­ta sil­lä ei ole. Olet kuitenkin älykäs henkilö, ja var­maankin tutus­tunut Piraat­tipuolueen agen­daan kun ker­ran siitä kat­sot asian­mukaisek­si esit­tää lausuntoja?

    Puolueen kan­ta­han on se että moista (selvästi kau­pal­lista) toim­intaa ei saisi har­ras­taa tuoreel­la musi­ikil­la (alle 5–10v) ilman tek­i­jän kompensointia.

    Toinen jut­tu sit­ten on että käytän­nössä piraatitkin tykkäävät usein tukea artis­te­ja, mut­ta eivät kiitos peru­soikeuk­si­amme syöviä ja miljoon­ako­r­vauk­sia puo­lus­tuskyvyt­tömiltä tavakansalaisil­ta kiristäviä medi­ay­htiöitä. Täten on erit­täin rel­e­vant­tia Spo­ti­fyn piraat­tituet­tavu­u­den kannal­ta, kum­malle näistä sen rahat menevät. Tässä ei luulisi ole­van mitään vaikeaa…

  24. “Eikö Piraat­tipuolueessa ollut ymmär­rystä tälle merirosvolahdelle, joka teki samaa kuin Spo­ti­fy, mut­ta ei mak­sanut tek­i­jän­moikeuk­sista sent­tiäkään? Jotenkin olen uuti­sista näin ymmärtänyt.”
    Tot­ta kai löy­tyi. Piraat­tipuolue­han juuri kan­nat­taa epäkau­pal­lisen kopi­oin­nin sal­lim­ista. Eli että Pirate Bayn käyt­tö olisi lail­lista, eli että sieltä saisi lada­ta eloku­via ja musi­ikkia yms. Ja tämän epäkau­pal­lisen kopi­oin­nin (eli ettei esim. ale­ta myymään Pirate Baysta ladat­tua musi­ikkia kavereille) haitas­ta musi­ikin myyn­nille on tehty juurikin nuo 17 tutkimus­ta, joi­hin aiem­min linkkasin.

    1. Ker­ro nyt vielä, miten artistin kannal­ta on parem­pi, ettei hänelle mak­se­ta mitään kuin että hänelle mak­se­taan huonosti.

      Ne Pirat Bayl­la ole­vat main­ok­set ovat siel­lä tietysti ilmakseiksi?

      Jos Piraat­tipuolue on sitä mieltä, että vain muu­ta­man vuo­den ikäistä musi­ikkia saa jakaa main­ok­sia vas­taan ilmaisek­si, hei­dän pitäisi se ker­toa, kos­ka nyt asi­as­ta saa aivan toisen käsityksen. 

      Jos Google perus­taa sivus­ton, joka pur­suaa main­ok­sia ja joka jakaa kaiken ilmaisek­si, onko sekin sal­lit­tua ja jos ei ole, mik­si sama toim­inta on sal­lit­tua Pirat Baylle?

  25. “Anteek­si nyt, mut­ta alan kyl­lästyä tähän. Liian van­ha esit­tää minyus­ta ja vihre­itä jatku­vasti niin vääriä väit­teitä, että en voi olla kut­sumat­ta sitä valehteluksi.”

    Täy­tyy pyytää anteek­si, voi olla , että muis­tan jonkun muun lausun­to­ja. Muis­ti­ni on ollut kyl­lä huip­pu­lu­okkaa , mut­ta voi olla, että van­hu­us alkaa painaa päälle .

    Mitä tulee tähän kyt­täyk­seen, niin olen sille allerginen. Olen ollut tösi­iä sel­l­ai­sis­sa mais­sa kuin Latvia, Venäjä, Kenia,Pakistan, Mal­sia, Sri Lan­ka, Indone­sia etc joten olen näh­nyt miten kerät­tyä vira­nomaisti­etoa käytetään väärin ilman , että uhri havait­see mitään.
    Sama ilmiö toimii lievem­pänä Suomes­sakin, sil­lä näis­sä hys-hys ‑ympyröis­sä täl­lainen vaira­nomaistiedon levit­tämi­nen on yleistä ja kär­si­jänä on joku suo­ma­lainen henkilö

  26. En voi puhua Piraat­tipuolueen puoles­ta mitään, kos­ka kuten sanoin, en ole sen jäsen, enkä ole koskaan tietääk­seni edes tavan­nut ketään sen jäsen­tä tai mitenkään muutenkaan ollut tekemi­sis­sä sen kanssa. Toivoisin sik­si, ettei kukaan tek­isi min­un argu­menteis­tani johtopäätök­siä siitä, mikä on Piraat­tipuolueen mah­dolli­nen linja. 

    Piraat­tipuolueen lin­ja on paljon viisaampi poli­it­tis­es­ti kuin se, minkä puoles­ta olen argu­men­toin­ut, kos­ka siinä tehdään paljon sel­l­aisia myön­ny­tyk­siä nykylin­jalle, joi­ta vas­taan olen kat­e­goris­es­ti argu­men­toin­ut. Peri­aat­teessa Osmon ja Piraat­tipuolueen pitäisi olla tässä asi­as­sa samal­la puoluel­la.

    1. Tiedemiehelle:
      Mon­es­sa asi­as­sa olaankin.
      Minä yritän tässä vain patis­taa heitä kertomaan,mitä mieltä he oikeasti ovat. On tähysin epäjo­hdon­mukaista sanoa, että on väärin, että Spo­ti­fy mak­saa tek­i­jöille huonos­ti ja oikein, että Pirat Bay ei mak­sa mitään.
      En ole seu­ran­nut kyseisen pumpun kan­nan­ot­to­ja kuin julk­isu­u­den kaut­ta. Jotenkin on jäänyt vaikutel­ma, kuin he oli­si­vat hyväksyneet Pirat Bay:n liikeidean. 

  27. No se on tur­val­lista siinä mielessä kuin esim. liiken­teessä liikku­mi­nen on tur­val­lista. Muu­ta­ma har­va kuolee liiken­teessä, mut­ta silti me kaik­ki liikumme. Suh­teessa ihan yhtä har­va lataa­ja tai jaka­ja jää kiin­ni, ja sato­jen euro­jen tai muu­ta­man tuhan­nen euron sakot eivät pelota oikeas­t­aan ketään. Ainakaan nuorta.
    Kuten aiem­min keskustelus­sa on myös tuo­tu esille, niin uudet tekni­ikat tule­vat tekemään lataamis­es­ta ja jakamis­es­ta nyky­istäkin tur­val­lisem­paa. Joten nämä yhden tuhan­sista lataa­jista “esimerkik­si hirt­tämiset” (joi­ta ainakaan Suomes­sa ei tul­la näkemään) nekin voivat olla vain väli­aikaisia, viimeisiä epä­toivoisia van­han sys­teemin kuolonko­ri­noi­ta ennen laa­jaa ja väistämätön­tä imma­te­ri­aalioikeuk­sien vapau­tu­mista ja uudel­la tapaa jär­jestäy­tyvää yhteiskun­taa. Arvaisin, että viimeistään 2020-luvulla.

    Van­haan ja mah­dot­tomaan tak­er­tu­misen sijaan vihreät tek­i­sivät fik­susti adop­toidessaan joitakin piraat­tipuolueen teemoista. Moni nört­ti “äänestää” nyky­isin nukku­via, kos­ka koke­vat poli­ti­ikan etäiseksi.

  28. “Eikö palvelun­tar­joa­ja pysty muka näkemään, mis­tä sijain­nista ja minkä kokoisia ja nimisiä tiedos­to­ja asi­akas latailee?”

    Tot­ta kai, mut­ta oikeusval­tios­sa kyn­nys tämän tyyp­pisen (yksilöivän) tiedon käyt­tämiseen pitää olla korkeampi kuin epäi­ly jostain tekijänoikeusrikkomuksesta.

    On hyvin eri asia valvoa tietoli­iken­net­tä siinä toivos­sa että käyt­täjä ehkä joskus tek­isi jotain ran­gais­tavaa kuin kerätä samo­ja tieto­ja palve­limelta kun tiede­tään että oikeudet­toman sisäl­lön lataami­nen on jo tapahtunut.

  29. TM, open sourcen liike­toim­inta­malleil­la ei todel­lakaan ole mitään tekemistä mah­dol­lis­ten kir­jo­jen liiken­to­toim­inta­mallien kanssa. Esimerk­si Red Hat tekee Lin­ux-jakelul­laan rahaa myymäl­lä viral­listi ver­sio­taan ja tukea siihen, yri­tyk­set ostaa tätä etupäässä sik­si että muut ohjelmis­tot on usein toimit­ta­jansa puoles­ta tuet­tu­ja vain Red Hatil­lä. Tai sik­si että halu­a­vat stan­dar­d­oi­da yhteen jakelu­un, kun osa ohjelmis­toista vaatii Red Hatin niin stan­dar­d­oidaan siihen. En usko että Red Hat saa mitään merkit­täviä tulo­ja kulut­ta­ja­markki­noil­ta, ylipään­sä Lin­ux-kehit­täjien palkat mak­saa käytän­nössä Lin­ux­ia käyt­tävät yri­tyk­set ja taval­liset käyt­täjät tulee taval­laan siiv­el­lä, ei sinän­sä että tässä olisi mitään ongelmaa.

    Myös ver­tailu musi­ikki­in ontuu, joku saat­taa lada­ta viisi tuhat­ta kap­palet­ta ja jopa kuun­nel­la ne kaik­ki ker­taalleen, viisi tuhat­ta kir­jaa taas on vähän eri asia. Itseasi­as­sa jos las­kee kaupunk­ineliön ja kir­jahyl­lyn hin­nan niin kir­jo­jen. Sitä­pait­si vähänkään viit­seliäälle melkein minkä tahansa musi­ikkikap­paleen kopi­oin­ti ilmaisek­si on ollut mah­dol­lista noin kymme­nen vuot­ta, eikä äänite­myyn­ti edelleenkään ole mihinkään hävinnyt.

    Jos kir­jal­lisu­us siir­tyy net­ti­in niin se on sit­ten jotain muu­ta kuin nykypäivän painet­tu kir­jal­lisu­us. Varsi­nainen verkkokir­ja olisi luul­tavasti lähempänä verkkopeliä tai ‑palvelua kuin sitä mitä nyt ymmär­rämme kir­jal­la. Media muokkaa sisältöä, rahoi­tus­mall­it taas medi­aa. Esimerkik­si se että uudet ohjel­mat tup­paa­vat ole­maan verkkopalvelu­ja on (osit­tain) seu­raus­ta siitä että verkkopalveluista rahas­t­a­mi­nen on paljon helpom­paa kuin ohjelmis­toko­pi­oista. En ota kan­taa siihen onko tämä hyvä vai huono asia.

  30. Osmo, Pirate Bayn käyt­tämä teknolo­gia mah­dol­listi “lentämisen siiv­el­lä”, ilman että levit­ti itse. Tätä ei tosin kyl­lä paljoa main­os­tet­tu, eikä sitä pidet­ty /pidetä moraalise­na toimintana. 

    Lisäk­si oletet­tavasti domain­inil­la ja brändil­läkin oli jotain arvoa. Vrt. Nap­ster, joka on nykyään enem­män tai vähem­män men­estyvä nettikauppa.

  31. Osmo, voisit opetel­la etsimään ja lataa­maan tor­rent­te­ja ja kat­se­le­maan muu­ta­man videopätkän ettei koko ajan menisi käsit­teet sekaisin. Per­heestä / suvus­ta löy­tynee joku tei­ni-ikäi­nen joka tuo­hon voisi opas­taa. Ja ihan lail­lista mate­ri­aalia luulisi löy­tyvän myös, ettei tarvitse pien­estä kokeilus­ta oman­tun­non­tuskia tuntea.

  32. “Toinen jut­tu sit­ten on että käytän­nössä piraatitkin tykkäävät usein tukea artis­te­ja, mut­ta eivät kiitos peru­soikeuk­si­amme syöviä ja miljoon­ako­r­vauk­sia puo­lus­tuskyvyt­tömiltä tavakansalaisil­ta kiristäviä mediayhtiöitä.”

    On var­masti perustei­ta arvostel­la medi­ay­htiöitä, mut­ta mitä kaikkia peru­soikeuk­sia ne loukkaa­vat? Puu­tun tähän tois­tu­vasti, mut­ta häir­it­see se muoti viita­ta asi­as­sa kuin asi­as­sa peru­soikeuk­si­in ja yksilön­va­pauk­si­in tilanteessa, jos­sa ei ole kyse muus­ta kuin siitä että henkilön oma tah­to ei toteudu. Vapaudet, oikeudet ja velvol­lisu­udet menevät jatku­vasti sekaisin.

  33. Pirate­bayn hin­nan taustal­la saat­toi olla tun­net­tu brän­di ja aja­tus rahas­ta, jota sil­lä voidaan tehdä. Ei vält­tämät­tä raha mitä sil­lä jo tehdään.

  34. Eiköhän piraat­tipuolue tul­lut enem­mänkin vas­tus­ta­maan ylip­itk­iä tek­i­jänoikeuk­sia ja vas­tavoimak­si medi­ay­htiöi­den lob­bauk­selle, ei lail­lis­ta­maan pirate­bayn kaltaista toim­intaa. Kyl­lä pirate­bayn toim­inta voidaan käsit­tää main­ospe­rus­teel­la kau­pal­lisek­si, tämähän on vain määrittelykysymys.

    Tek­i­jänoikeuskeskustelus­sa pitäisi olla enem­män kyse siitä, kuin­ka arvokas­ta kir­jail­i­joiden työ lop­ul­ta on ja kuin­ka paljonko sen perus­teel­la pitää rajoit­taa yksi­ty­ishenkilöi­den toim­intaa. Ylen Jungn­er koit­ti tehdä youtubeen henkilöko­htaisen videon ja rikkoi saman tien tek­i­jänoikeuk­sia taus­ta­musi­ikin valin­nal­la, vahin­gos­sa. Nuorem­mille sukupolville täl­läis­ten videoiden ja kult­tuurin tekem­i­nen on arkipäivää. Tämä on se syy mik­si epäkau­pal­lisen kopi­oin­nin puoles­ta pitää puhua, vaik­ka se hie­man vähen­täisikin joidenkin tuloja.

  35. Kun yllä kyselti­in suo­raan sivu­toil­ta lataamis­es­ta tuli, että netis­sä oli ainakin vielä joku aika sit­ten sivus­to, jol­ta saat­toi imuroi­da van­haa, 60–80-lukulaista suo­ma­laista rokkia. Bän­deistä oli kir­joitet­tu asiantun­te­via esit­te­lyjä selvästi suurel­la vaival­la. Siel­lä oli pari sel­l­ais­takin levyä, joi­hin min­ul­la on osit­tainen tek­i­jänoikeus. Noi­ta levyjä ei ole saanut mis­tään vuosikym­meni­in pait­si ehkä jostain vinyylilevykau­pas­ta. Todel­la mukavaa, että joku oli viitsinyt muut­taa ne dig­i­taal­isik­si ja pistää verkkoon ladat­taviksi, ajattelin. 

    Joku ÄKT:stä, vai oliko se Teostosta/Gramexista, sit­ten ilmoit­ti, että sin­ul­la­han on tässä mie­lenki­in­toinen pro­jek­ti menos­sa, mut­ta poistapa kaik­ki matsku huomiseen men­nessä tai tapaamme oikeudessa. Tari­na jatkui tuos­ta ja jatkuu ehkä vieläkin, mut­ta en ker­ro lisää yksityiskohtia.

    Harmil­lista kuitenkin, että tuol­lainen kult­tuu­riteko tor­pe­doiti­in. Maail­mas­sa täy­tyy olla todel­la paljon “sisältöjä”, joiden tek­i­jänoikeuk­sista tek­i­jä mielel­lään luopuisi, kun­han joku taho luop­umis­es­ta kyselisi. Min­ul­la on tek­i­jänoikeuk­sia myös muu­ta­maan kir­jaan, joi­ta ei saa enää kuin kir­jas­toista, ja joil­la ei var­masti enää tehdä rahaa. Jos joku lähet­täisi kir­jeen ja kysy­isi, luovunko tek­i­jänoikeuk­sista, suos­tu­isin oikopäätä. 

    Tuli mieleen, että Teosto, Gramex ja muut pitäisi velvoit­taa helpot­ta­maan tek­i­jänoikeuk­sista luop­umi­nen yhtä helpok­si kuin kirkos­ta eroami­nen. Nuo pöhöt­tyneet monop­o­lit pitäisi oikeas­t­aan velvoit­taa main­os­ta­maan luop­umis­mah­dol­lisu­ut­ta. Tai ehkä Piraat­tipuolue voisi voisi main­os­taa bus­seis­sa “Eroa Teostos­ta” ‑tar­roil­la.

  36. “Minä yritän tässä vain patis­taa heitä kertomaan,mitä mieltä he oikeasti ovat. ”

    Siinä tapauk­ses­sa var­maan kan­nat­taisi ennem­min selvit­tää asi­aa vaik­ka puolueen ohjel­mas­ta kuin blogi­isi kom­men­toivan sekalaisen seu­rakun­nan mielipiteistä.

    http://www.piraattipuolue.fi/puolue/puolueohjelma

  37. Niin, ja epä­selvyyk­sien vält­tämisek­si, en ole mis­sään tekemi­sis­sä ko. puolueen kanssa.

  38. En ole seu­ran­nut kyseisen pumpun kan­nan­ot­to­ja kuin julk­isu­u­den kautta.

    Ja se todel­la näkyy.

    Hyvä tava­ton, kyseessä on puolue. Tämä tietenkin merk­it­see muun muas­sa, että sil­lä on puolueo­hjel­ma, kuten kaikil­la muil­lakin Suomen puolueil­la. Ja kuten muidenkin puoluei­den ohjel­mat, Piraat­tipuolueen ohjel­ma on tietenkin täysin julki­nen ja kenen tahansa hel­posti tutus­tut­tavis­sa. Siinä ker­ro­taan suo­raan muun muas­sa, mitä muu­tok­sia puolue tavoit­telee tek­i­jänoikeuslaki­in ja mitä muu­tok­sia se puolestaan ei tavoit­tele. Mitään viikos­ta toiseen jatku­vaa haparoivaa arvu­ut­telua ei tarvita.

    Entäpä jos vaik­ka nim­im. Liian van­ha vas­taisi tuo­hon (omas­ta mielestäni täysin aiheel­liseen) pahek­sun­taasi siitä, kuin­ka hän esit­tää tääl­lä vihreistä jatku­val­la syötöl­lä täysin paikkansapitämät­tömiä väit­teitä, että “en ole seu­ran­nut kyseisen pumpun kan­nan­ot­to­ja kuin julk­isu­u­den kaut­ta” — ja siihen vedoten jatkaisi samo­jen väit­tei­den esit­tämistä? Vai koske­vatko vihre­itä tässä suh­teessa eri sään­nöt kuin mui­ta puolueita?

    Huono, mut­ta toden­näköi­nen ratkaisu on se, että toim­i­taan kuten tasku­varkaiden osalta muinaises­sa Lon­toos­sa. Tasku­varkauk­sia ei voitu mitenkään estää, mut­ta niiden määrää hillit­ti­in hirt­tämäl­lä sään­nöl­lisin välein joku tasku­varas varoituk­sek­si muille.

    Siinäkin mielessä tämä on hyvin osu­va ver­taus, että niis­sä suuris­sa väk­i­joukois­sa, jot­ka kokoon­tu­i­v­at seu­raa­maan näitä tasku­varkaiden julk­isia hirt­tämisiä, liikkui vähän väliä… taskuvarkaita.

    1. Jos tulk­in­tani, että Piraat­tipuolueen mukaan Pirat Bayn liike­toim­inta oli hyväksyt­tävää, on väärä, sil­loin puolue saa kyl­lä syyt­tää itse itseään. Asi­as­ta ei voi saa­da julk­isu­u­den kaut­ta muu­ta käsi­tys­tä. Kan­nat­taa oikaista, jos tämä kaikkial­la vas­taan tule­va käsi­tys onkin väärä.

      Seu­raavas­sa on tek­stiä puolueen oma­l­ta sivul­ta. Siitä kyl­lä saa sen käsi­tyk­sen, että on oikein jakaa aivan tuoret­ta mate­ri­aalia mak­samat­ta mitään tek­i­jöille. Toim­inta on myös kau­pal­lista, tarkem­min main­os­ra­hoit­teista kuten on suuri osa Spo­ti­fyn toimin­nas­takin. Siitä ansain­ta­logi­ikas­ta­han tuomio juuri tuli. 

      http://blog.piraattipuolue.fi/2009/04/the-pirate-bay-havisi-piraatit-voittivat/

      Piraat­tipuolue ei ole puolue vaan yhdis­tys. Jos se olisi puolue, selvit­täisin sen tekemisiä sen käytän­nön ehdo­tusten mukaan. En minä muis­takaan puolueista usko niiden ohjelmi­in vaan tekoihin. 

  39. Kake: Medi­ay­htiöt pyrkivät akti­ivis­es­ti tuhoa­maan esim. ihmis­ten yksi­ty­isyy­den­suo­jan (ts. päästä valvo­maan tai pakot­taa muut, kuten ISP:t, valvo­maan näi­den välistä kom­mu­nikaa­tio­ta) sekä syyt­tömyyso­let­ta­man (esim. yhteyk­sien katkaisu pelkkien syytösten perus­teel­la ilman oikeu­denkäyn­tiä, jos­ta Ran­skas­sa on iso tais­to, ja muual­lakin on kovasti puheis­sa). Kollek­ti­iviset ran­gais­tuk­set (esim. net­tiy­htey­den katkaisu koko taloud­es­ta) on myös yleen­sä kat­sot­tu län­si­mai­sis­sa demokra­tiois­sa paheksuttaviksi.

    Varsin epäi­lyt­täviä ovat yhtiöi­den hep­poisinkin perustein lähet­tämät kiristyskir­jeet taval­lisille kansalaisille; näis­sä kin­u­taan tyyp­il­lis­es­ti tuhan­sien kor­vauk­sia, ja syylli­nen tai ei, ellei mak­sa, voi joutua vuosien kalli­iseen oikeusruli­janssi­in jon­ka tulos on epä­var­ma ja joka itsessäänkin jo on hyvinkin rangaistuksenomainen.

    Myöskin pitäisin väitet­tyyn vahinkoon näh­den suh­teet­toman suuria ran­gais­tuk­sia (sato­ja tuhan­sia dol­lare­i­ta muu­ta­mas­ta kymmen­estä kopi­oidus­ta kap­paleesta) peru­soikeusrikko­muskat­e­go­ri­aan mah­tu­vana, sem­minkin kun syyt­täjil­lä on käytän­nössä ääret­tömät resurssit ja syyte­ty­il­lä min­i­maaliset. (Täl­laista ei Suomes­sa toki vielä tapah­du, mut­ta samat medi­ay­htiöt tässä ovat asial­la, ja sum­mia yritetään kyl­lä aina hila­ta kat­toon kaikkialla.)

    Net­tiy­hteyt­täkin pitäisin jo peru­soikeutena, joskin tämä näkökul­ma on ymmär­ret­tävästi van­hoille polville vaikea; nykya­jan kansalaiselle kuitenkin netin katkaisu alkaa olla jo ver­ran­nolli­nen kotiarestiin…

    Osmo: en puhu tässä viral­lis­es­ti Piraat­tipuolueen suul­la, mut­ta rajan­ve­tokysymyk­set kau­pal­lisen ja epäkau­pal­lisen kopi­oin­nin välil­lä ovat toki epätriv­i­aale­ja, ja har­maista alueista pitää keskustel­la kun­nol­la jos ja kun lake­ja ale­taan järkevöit­tää PP:n kaipaa­maan suuntaan.

    Mitä Pirate Bay­hin tulee, se toimii geneerisenä indeksi/hakupalveluna. Oli itse palvelu kau­palli­nen tai ei, se ei jaa mitään tek­i­jänoikeuk­sien alaista mate­ri­aalia, (ellei joku käyt­täjä tor­rentin kuvauk­seen sel­l­aista lai­ta, mut­ta tässä se ei eroa mis­tään foo­ru­mi­jär­jestelmästä). Yksit­täiset tiedos­to­ja jaka­vat käyt­täjät toiminevat tyyp­il­lis­es­ti epäkaupallisesti.

    Sor­tu­ak­seni nyt johdon­mukaisu­u­teen (toisin kuin tek­i­jänoikeuslait tyyp­il­lis­es­ti), TPB:n tulisi olla selvem­mil­lä vesil­lä kuin jopa Googlen. Google nimit­täin akti­ivis­es­ti _jakaa_ automaat­tis­es­ti _itse keräämäänsä_ tek­i­jänoikeuk­sil­la suo­jat­tua mate­ri­aalia _omilta palvelimiltaan_.

    Kukaan tääl­lä ei myöskään var­muudel­la tiedä onko TPB:n main­os­tuk­sel­la katet­tu kulut vai tehty voit­toa; itse pitäisin tätä rajan­ve­toa oleel­lise­na, vaik­ka mon­et var­maan eivät. Näin lonkalta voisi heit­tää ilmaan ajatuk­sen, että ehkäpä täl­laisen toimin­nan voisi vaa­tia tapah­tu­van viral­lisen yhdis­tys- tai yri­tys­toimin­nan puit­teis­sa, joista ensin­mainit­tu tulkit­taisi­in epäkau­pal­lisek­si. Yhdis­tyk­sen tile­jä voitaisi­in sit­ten seu­ra­ta toimin­nan luon­teen varmistamiseksi.

  40. Osmo:
    “Mitä artis­tit Spo­ti­fys­sa menet­tävät tähän Piraat­tipuolueen tar­joa­maan vai­h­toe­htoon verrattuna?”

    Tek­i­jänoikeuten­sa. Se, että artisti allekir­joit­taa sopimuk­sen levy-yhtiön kanssa, joka sit­tem­min ostaa omis­tu­soikeut­ta (oikeut­ta tuloi­hin sekä päätän­tä­val­taan) Spo­ti­fyssä vasti­neek­si oikeud­es­ta hyväk­sikäyt­tää levy-yhtiön edus­tamien artistien kap­palei­ta, ja käyt­tää päätän­tä­val­taansa Spo­ti­fyssä siihen suun­taan, että Spo­ti­fy mak­saa kor­vauk­sia jatkos­sa entistä vähem­män suo­raan artis­tille ja enem­män levy-yhtiöi­den suun­taan, vie artis­til­ta tulo­jen lisäk­si oikeu­den julka­ista teosta itse halu­a­mal­lansa taval­la, kos­ka levy­tys­sopimuk­set ovat EKSLUSIIVISIA. Artisti ei voi myy­dä oikeuk­sia kah­teen ker­taan, jos toteaa nykyisen levy-yhtiön­sä m*lkuksi. Artisti ei voi edes itse levit­tää omaa tuotostaan.

    Levy­tys­sopimus on siis lähempänä “varas­tamista” kuin piratis­mi, sil­lä piratismis­sa artisti sen­tään säi­lyt­tää täy­det oikeudet suorit­taa omaa busi­ness’­ta taiteel­lisil­la tuo­tok­sil­la vaik­ka siinä kil­pail­i­jana olisikin (tois­taisek­si) laiton verkkoko­pi­oin­ti. Kan­nat­taa huomioi­da, että laiton verkkoko­pi­oin­ti suorit­taa myös suuren oman tuot­teen markkinoinnista.

    Ja mitä tulee TPB:n suorit­ta­maan kau­pal­liseen (=main­os­ra­hoit­teiseen) jakelu­un: he eivät ja’a mitään tek­i­jänoikeudel­la suo­jat­tua. Ain­oas­taan linkit­tävät jaka­jia eripuolelta maa­pal­loa. Se olisi vähän sama kuin laitet­taisi­in tele­op­er­aat­tori vas­tu­useen kaikesta net­tili­iken­teestä tai kän­nykän käytöstä kom­mu­nikoin­ti­in rikol­lis­ten kesken.

  41. az:“Ongelmia, virheel­lisiä oletuksia?”

    Tässä ne tärkeimmät:

    “Tämän jäl­keen jos­sakin määritel­lyis­sä suhteis­sa hyvitet­täisi­in tuot­ta­jia verovaroista.”

    J.Salo:“TV-maksu menee YLE:lle ja se käytetään yhteiskun­nan kannal­ta hyödyl­lisi­in asioihin.”

    häh? Uskooko joku vielä tähän?!?

    Osmo:“sisällöntuottaja saisi kor­vauk­sen sen mukaan, paljonko hänen tek­stiään on haet­tu, mielel­lään vähän regressiivisesti.”

    No tot­takai! Kuinkas muutenkaan, kun ker­ran on mah­dol­lista tasoit­taa tulo­ero­ja… Tulo­ero­jen tasoituk­set on hyvä piilot­taa kaik­keen mah­dol­liseen lain­säädän­töön, että sen kus­tan­nuk­set ei vaan ole läpinäkyviä.

  42. Jos mak­sut jae­taan artis­teil­la latauk­sien mukaan, niin toimi­ihan se jos puhutaan miljoon­ista latauk­sista. Mut­ta Suomes­sa tehdään juuri ja juuri kan­nat­tavia tietokir­jo­ja, jot­ka myyvät tuhat kap­palet­ta. Siinä tulisi aika suuri intres­si kam­pan­joi­da kavereille, että klikkaa se vaikket lukisikaan.

  43. Minkä takia pitää miet­tiä ratkaisu­ja, jos­sa joko väli­por­taana on val­tio tai joku supery­htiö. Nykya­jan tekni­ik­ka mah­dol­lis­taa hyvinkin mak­saa suo­raa kor­vaus­ta niille, jot­ka itse ovat esim. musi­ikin, kir­jan ym. tehneet. Hyvin ide­al­isti­nen näkökul­ma tiedän, mut­ta jos esimm. Uschanovil­la on oma­l­la net­ti­sivul­laan esit­te­ly jatko-osa “Mikä vasem­mis­toa vaivaa” kir­jalle, “mikä oikeis­toa vaivaa kun val­tion tuki yhtäkkiä kel­paakin”, lait­taisin mielel­läni pot­ti­in rahaan. Käytän­nön ongelmia tuhan­sia, tiedän… mut­ta ideaali mihin mielestäni pitäisi pyrk­iä on, että tek­i­jä ei tarvitse väli­por­tai­ta oman elan­ton­sa saamiseksi.

  44. Tiedemies: “Jos tarkastel­laan Open Source- ohjelmis­to­ja, niin tämä käsi­tys on vähin­tään kum­malli­nen. Niiden kau­palli­nen jakami­nen ja kaiken­lainen liike­toim­inta niiden ympäril­lä on täysin lail­lista. Silti hyvin mon­et yri­tyk­set tekevät niitä ja mak­sa­vat työn­tek­i­jäilleen niiden kirjoittamisesta.”

    Yritän perustel­la mik­si ohjelmis­to­jen analo­gia kir­jal­lisu­u­teen ei toimi.
    OS ohjelmis­to­jen tekoa rahoite­taan, kos­ka se säästää rahaa. Soft­abis­nek­sessä on paljon palikoi­ta joiden kehit­tämi­nen on niin kallista että jokaisen fir­man ei kan­na­ta tehdä kokon­aan itse. Täten avoimet ohjelmis­tot ovat osalle yri­tyk­sille tapa kil­pail­la markki­na­jo­hta­jaa vas­taan. Avoimel­la ohjelmis­tol­la estetään monop­o­lin muo­dos­tu­mi­nen. Tähän liit­tyy usein kiin­teästi avoin­ten stan­dar­d­i­en kehitys.

    OS sof­t­an kehi­tys on halvem­paa, jos vaikka­pa puo­let työstä tehdään ilmaisek­si har­ras­ta­jien toimes­ta. Tek­i­jät voivat olla jopa motivoituneem­pia, ja siten tehokkaampia, jos he työsken­televät omas­ta halustaan.

    Itse OS sof­t­al­la voi tosi­aan tehdä rahaa monel­la tapaa, ainakin tar­joa­mal­la tuki‑, räätälöin­ti- tai inte­groin­tipalvelu­ja. OS kom­po­nent­te­ja voi ottaa myös osak­si omaa mak­sullista tuotettaan.

    Avoimil­la ohjelmis­toil­la voi tehdä myös rahaa tekemäl­lä siitä kana­van, niille jot­ka pystyvät tekemään rahaa. Selain­valmis­ta­jat saa­vat rahaa hakukoneil­ta siitä että niiden kaut­ta haetaan.

    Sof­ta eroaa vaikka­pa kir­jal­lisu­ud­es­ta siten että rahaa voivat tehdä lähin­nä ne joil­la on iso käyt­täjäkun­ta (main­os­myyn­ti) tai asi­akkaina suuria yri­tyk­siä (sof­t­a­palve­lut).

    En kek­si kir­jail­i­jalle oikein mitään vas­taavaa. Kir­jal­lisu­u­den puolel­la voi toki syn­tyä uusia tulo­ma­lle­ja, mut­ta uskon että ne toimi­ak­seen vaa­ti­vat suuria palvelun­tar­joa­jia joil­la on kos­ke­tus­pin­ta isoi­hin massoihin.

  45. Touko, miten niin eivät menisi läpi?
    Nehän menevät jo! Tut­ki saatu­ja tuomioita.

  46. “Jos kir­jal­lisu­us siir­tyy net­ti­in niin se on sit­ten jotain muu­ta kuin nykypäivän painet­tu kirjallisuus.”

    Kir­jal­lisu­us siir­tyy neti­in parhail­laan alka­en aineis­tos­ta jon­ka tek­i­jänoikeudet ovat jo rauen­neet tai oikeu­den­halti­joiden suos­tu­muk­sel­la, ja nimeno­maan siinä per­in­teisim­mässä muo­dos­sa. Teok­sia on nimel­liseen hin­taan tar­jol­la jo ainakin puoli miljoon­aa sievästi muo­toil­tuna (World Pub­lic Library), käsit­tääk­seni yli pari miljoon­aa jonkin­laisi­na raakaver­sioina, Googlen han­kkeen kään­teitä en ole edes seurannut.

  47. Tiedos­to­jen latausker­rat voitaisi­in laskea anonyymistikin ja tilit­taa mak­su rek­isteröidy­ille tiedos­to­jen tek­i­jänoikeuk­sien omis­ta­jille. Mikäli tili­tys tehdään kollek­ti­ivis­es­ti (Inter­net-liit­tymän käyt­tö­mak­sus­sa kiin­teänä ennakoita­vana sum­mana tai verovaroista), niin moti­vaa­tio kryptauk­sen käyt­töön olisi pieni. Tili­tyk­sen voisi­vat ihan hyvin hoitaa vaikka­pa nykyiset tek­i­jäoikeusjär­jestöt. Googlaa: warp-järjestelmä.

  48. Huo­mau­tan­pa, Osmolle ja muille vähän kelka­s­ta tip­puneille, että huo­masin kevääl­lä ihan taval­lises­sa elek­tron­i­ikkali­ik­keessa (kaup­pakeskus Sel­l­os­sa, Espoos­sa) että tiet­ty­jen lait­tei­den. kuten verkkolevy­jan ja reitit­timien, paketeis­sa oli “Bit­Tor­rent Cer­ti­fied” tarroja.

    Se että laite sovel­tuu vähän raskaan­paankin ver­taisverkoista kopi­oin­ti­in on siis ihan main­os­tamisen ja ser­ti­fioin­tio­hjel­man arvoinen omi­naisu­us. Ihan taval­lisille kulut­ta­jille suun­na­tuis­sa ihan taval­li­sis­sa verkko­lait­teis­sa. Ihan taval­lises­sa suo­ma­laises­sa elektroniikkaliikkeessä.

    Ser­ti­fikaa­tio-ohjel­man sivu:
    http://www.bittorrent.com/devices/certification

    Oma blog­gauk­seni aiheesta:
    http://neulasia.wordpress.com/2009/05/15/jaa-etta-bittorrent-certified/

    1. Huo­mau­tan­pa, Osmolle ja muille vähän kelka­s­ta tip­puneille, että huo­masin kevääl­lä ihan taval­lises­sa elek­tron­i­ikkali­ik­keessa (kaup­pakeskus Sel­l­os­sa, Espoos­sa) että tiet­ty­jen lait­tei­den. kuten verkkolevy­jan ja reitit­timien, paketeis­sa oli “Bit­Tor­rent Cer­ti­fied” tar­ro­ja.
      Oliko tuos­sa lait­teessa jokin tekni­nen suo­datin niin, että sil­lä voi välit­tää vain laiton­ta aineis­toa? Tuo tekni­ikka­han sovel­tuu myös lail­lisen aineis­ton välit­tämiseen. Sitä verkos­sa liikku­vista biteistä kuitenkin on enem­mistö. Sik­si lait­tomankin aineis­ton välit­tämiseen sovel­tuvaa tekni­ikkaa on vähän vaikea kieltää.

      Toisin on asia, kun helsinkiläisessä moot­toripyöräli­ik­keessä main­os­te­taan, että ajokil­la pääsee 280 km/h. Niin lujaa ei voi Suomes­sa ajaa lail­lis­es­ti missään. 

  49. Tässä postauk­ses­sa Osmo esit­tää asian suun­nilleen siten kuin itse pitäisin perustel­tuna. Lin­jan pitäisi olla sel­l­ainen, että meil­lä on net­tikaup­po­ja, joista voi hel­posti ja miel­lyt­tävästi han­kkia halu­a­maansa sisältöä mak­sua vas­taan. Mak­su on yleen­sä pienem­pi kuin fyy­sisessä levy- tai kir­jakau­pas­sa, kos­ka tuot­ta­jan ja osta­jan välis­sä ole­vien vai­hei­den kus­tan­nuk­set ovat dig­i­taal­isu­u­den ansios­ta pienem­mät ja myyjän poten­ti­aa­li­nen asi­akaskun­ta suurem­pi. Kil­pailu ja alati vaani­va piraat­tipeikko pitävät huolen siitä, että hin­nat pysyvät kurissa.

    Tek­i­jänoikeusmak­su­ja tilitetään tuot­ta­jille toteu­tunei­den kaup­po­jen perus­teel­la aivan kuten fyy­sisessä liike­toimin­nas­sa. Jos jokainen lataus liit­tyy kiistämät­tömästi mak­susi­toumuk­seen, tuot­ta­jil­la ei ole mitään eri­ty­istä mah­dol­lisu­ut­ta lisätä rahal­lisia ansioitaan epäoikeu­den­mukaisil­la konsteilla.

  50. Osmo kir­joit­ti:
    #
    Lex-Nokia oli hyvä esimerk­ki, lakia piti Osmokin hyvänä, kos­ka se sel­ven­tää työ­nants­jan oikeuksia
    Anteek­si nyt, mut­ta alan kyl­lästyä tähän. Liian van­ha esit­tää minyus­ta ja vihre­itä jatku­vasti niin vääriä väit­teitä, että en voi olla kut­sumat­ta sitä vale­hteluk­si. Täl­lä blogilla kir­joitin selvästi, että laki on turha ja jär­jetön. Mihin pefrus­tuu väite, että olisin lakia jos­sain kan­nat­tanut? Lähde olisi hyvä mainita.
    #

    Minä taval­lise­na teknikkona puolestani olen sitä mieltä, että “Liian van­ha” on tuonut sivus­ton luk­i­joille muu­takin mieleen, kuin vain poitikon näkemyksiä.

    Toki luen Osmon ajatuk­set ja kir­joit­tamiset enem­mänkin matematiikon/tilastotietelijän ajatuk­sik­si kuin ammat­tipoli­ti­ikon ajatuksiksi.

    1. Maail­ma iso, Ruot­si pieni. Jos palvelin olisi ollut Licht­en­steinis­sa, pudo­tus olisi ollut vielä dramaattisempi.

  51. “Mitä artis­tit Spo­ti­fys­sa menet­tävät tähän Piraat­tipuolueen tar­joa­maan vai­h­toe­htoon verrattuna?”

    Tek­i­jänoikeuten­sa. Se, että artisti allekir­joit­taa sopimuk­sen levy-yhtiön kanssa

    Nyt ale­taan olla erässä mielessä asian ytimessä. Artis­tit eivät menetä tek­i­jänoikeuk­si­aan Spo­ti­fys­sa vaan allekir­joit­taes­saan sopimuk­sen levy-yhtiön kanssa. Pitäisi tietysti kat­soa, mihin nimen­sä panee.

    Tämä Spo­ti­fyn osalta artis­tit tarvit­si­si­vat juristin ja ryh­mäkan­teen, sil­lä siinä on kyl­lä hui­jat­tu. Hui­jaus on tapah­tunut Spo­ti­fyn osakkei­den merk­it­semisen yhtey­dessä. Nehän sai­vat arvokkaat osak­keet käytän­nössä ilmaisek­si. Ilmaisek­si ne eivät niitä kuitenkaan saa­neet vaan pani­vat tek­i­jänoikeudet appor­tio-omaisu­udek­si. Se olisi pitänyt kir­ja­ta rehellis­es­ti raha­nar­voise­na sijoituk­se­na, jol­loin siitä ilmeis­es­ti (en tunne sopimusten sisältöä) olisi pitänyt mak­saa osu­us tekijöille. 

    Nyt Spo­ti­fy voi toimia niin, että se mak­saa vain pienen sum­man tek­i­jänoikeusko­r­vauk­sia, jot­ka siis menevät levy-yhtiöille, mut­ta joista näi­den pitää mak­saa sopimuk­sen mukainen osu­us artis­teille. Lop­pu on Spo­ti­fyn voit­toa, joka jae­taan osak­keen­o­mis­ta­jille — ja siis myös levy-yhtiöille, jos­ta levy-yhtöi­den ei tarvitse mak­saa artis­teille mitään.

    Tämä on ehdot­tomasti väärin, mut­ta sitä en edelleenkään ymmär­rä, miten olisi kun­ni­akkaam­paa tehdä kuten Pirat Bay ja olla mak­samat­ta tek­i­jän oikeusmak­su­ja lainaan ja tulout­taa koko tuot­to omistajille.

    Pirat Bay on yrit­tänyt selit­tää, etteivät ne jaa mitään, kos­ka laiton aineis­to ei ole hei­dän palve­limel­laan. Tämä ei mene min­un oikeu­den­ta­jus­sani per­ille. Jos huumeet kätketään tal­lelokeroon ja huumekaup­pias myy avaimia, tulee kyl­lä tuomio huumekaupasta. 

    Sit­ten toimin­nan kau­pal­lisu­us. Voi olla, että toim­inta on joskus ammoin alka­nut aidosti ei-kau­pal­lise­na. Se on kuitenkin muut­tunut main­os­ra­hoit­teisek­si. Ei vaiku­ta kovin epäkau­pal­liselta, että yri­tys voidaan myy­dä 60 miljoon­al­la kru­unul­la. Ainakaan toim­inta ei enää ole epäkau­pal­lista, kos­ka voit­toa tavoit­tel­e­vat sijoit­ta­jat ovat yri­tyk­sen ostaneet.

    Pienenä yksi­tyisko­htana todet­takoon, (JOS Talouselämäle­hden tiedot pitävät paikkansa) että yri­tyk­sen yhtiö­muodok­si valit­ti­in kaiken kukku­rak­si osakey­htiö. Osakey­htiölain mukaan yhtiöl­lä EI SAA OLLA mui­ta tavoit­tei­ta kuin omis­ta­jien tulo­jen mak­si­moin­ti. Tun­nen tosin vain Suomen yhtiölain, mut­ta nämä ovat EU:n piiris­sä aika pitkälle harmonisoituja. 

    Ongel­mana tässä on aja­tus, että “mei­dän kavere­i­ta” koske­vat eri sään­nöt kuin “noi­ta pahik­sia”. Täl­laisia lake­ja ei sivistys­val­tios­sa voi säätää, vaan lakien on olta­va samat kaikille. Mikä sal­li­taan Pirat Baylle on sal­lit­ta­va myös Spo­ti­fy­ille ja päin vastoin.

    Aja­tus, että vähän pitää voi­da olla main­ok­sia, että saa edes omat kulun­sa peit­e­tyk­si, ei toi­mi myöskään. Juuri tämä epäkau­pal­lisu­u­den vaa­timus (ei mitään tulo­ja levit­tämis­es­tä) on tarkoitet­tu pitämään toim­inta pienimuotoisena. 

    Jos halu­taan kohdis­taa valvon­ta vain piraat­ti­sivus­to­jenkau­pal­lisu­u­teen, yksinker­tais­in­ta on krim­i­nal­isoi­da main­os­ti­lan ost­a­mi­nen noil­ta sivus­toil­ta. Se, mitä main­os­te­taan, on aika yksinker­taista jäljittää. 

    Todet­takoon muuten, että artistien kannal­ta lait­tomasti musi­ikkia myyvä sivus­to on paljon pienem­pi paha kuin sivus­to joka jakaa sitä ilmaisek­si, kos­ka korkeaan hin­taan myyvä kil­pailee lail­lisen myyn­nin kanssa vähem­män kuin ilmaisek­si jakava. 

    Huo­maan men­neeni nyt musi­ikin levit­tämisen puolelle, joka ei ollut tarkoituk­seni, kos­ka en halua mitenkään puo­lus­taa musi­ikin alan tek­i­jänoikeusjär­jestö­jen raivos­tut­tavaa toim­intaa. Minä en voi hyväksyä sitä, että he halu­a­vat rahas­taa min­un kotivideois­tani enkä pidä mitenkään kohtu­ullise­na, että he rahas­ta­vat tak­se­ja, jos nämä pitävät radio­ta auki autossaan. Ne ovat men­neet ahneudessaan sel­l­aisi­in nau­ret­tavuuk­si­in, että en sinän­sä halua niiden etu­ja puolustaa.

    Tähän aut­taa vain se, että tar­jol­la on niin paljon tek­i­jänoikeuk­sista vapaa­ta musi­ikkia, ettei kohtu­u­ton rahas­tus onnistu.

  52. Todet­takoon muuten, että artistien kannal­ta lait­tomasti musi­ikkia myyvä sivus­to on paljon pienem­pi paha kuin sivus­to joka jakaa sitä ilmaisek­si, kos­ka korkeaan hin­taan myyvä kil­pailee lail­lisen myyn­nin kanssa vähem­män kuin ilmaisek­si jaka­va.

    Toisaal­ta jos ajat­telemme esimerkik­si kuvi­teel­lista Spo­ti­fyn tapaus­ta; ihmiset mak­sa­vat pre­mi­um-tilistä (10e/kk), kos­ka koke­vat että näin he voivat tukea näitä lem­piartis­te­jaan joi­ta he palvelus­sa kuun­tel­e­vat. Jos näin ei ole, olisi parem­pi että he ensin “varas­ta­vat” musi­ikin TPB:stä (pirate­bay), ja kun omatun­to alkaa kolkut­ta­maan tarpeek­si hei­dän kuun­nel­lessaan lem­piartis­ti­aan ilman mak­sua, osta­vat kyseisen levyn lail­lisia teitä (jos­ta artis­tikin saa osansa).

    Eli “rehelli­nen” piratis­mi ei sen­tään val­heel­lis­es­ti myy sin­ulle puh­das­ta omatuntoa.

    En tiedä onko tuo Spo­ti­fy esimerk­ki tot­ta vai tarua tääl­lä esite­ty­istä speku­loin­neista huolimatta.

  53. Tähän aut­taa vain se, että tar­jol­la on niin paljon tek­i­jänoikeuk­sista vapaa­ta musi­ikkia, ettei kohtu­u­ton rahas­tus onnis­tu.

    Toisaal­ta olisi kiva jos ne tek­i­jänoikeudet joskus lop­puisi­vat. Tun­tuu että mitään, mikä on julka­istu vuo­den 1925 jäl­keen ei tule koskaan lail­lis­es­ti ladat­tavak­si net­ti­in. Joidenkin teosten kohdal­la puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.

    häh? Uskooko joku vielä tähän [TV-mak­sun hyödyl­lisyy­teen]?!?

    Pli­is, älä ole rölli.

    On tärkeää että Suomes­sa on uuti­soin­tia joka ei ole sidot­tu suureen mediayhtiöön.
    Ja on tärkeää että telkkarista tulee doku­ment­te­ja ja sivistävää mate­ri­aalia. Maikkari ja Nelo­nen kun ei ole oikein tun­net­tu mis­tään muus­ta kuin hyvistä jenkkilaatusarjoista. 

    YLE tar­joaa mate­ri­aalia joka ei vält­tämät­tä sovel­lu pien­im­mälle yhteiselle nimit­täjälle. Se tarkoit­taa että TV-mak­su ei suo­raan palvele kaikkia, mut­ta esim. Patri­an skan­daali ei olisi ilman sitä koskaan paljastunut.

  54. Osmo kir­joit­ti:
    “Pirat Bay on yrit­tänyt selit­tää, etteivät ne jaa mitään, kos­ka laiton aineis­to ei ole hei­dän palve­limel­laan. […] Jos huumeet kätketään tal­lelokeroon ja huumekaup­pias myy avaimia, tulee kyl­lä tuomio huumekaupasta.”

    Minus­ta tuo on huono ver­taus. Eivät ne tiedos­tot ole mis­sään tal­lelokerossa, vaan ihan oikei­den ihmis­ten hal­lus­sa, hei­dän tietokoneillaan.

    Parem­pi vertaus:

    Minä soi­tan huumetiedon välit­täjälle Pir­relle (=Pirate Bay). Sanon että hasista olisin vail­la. Pirre antaa min­ulle kol­men henkilön puhe­lin­nu­merot, että kysypä näiltä. Soi­tan lis­tan ensim­mäiselle henkilölle, joka sanoo että joo, kyl­lä hasista löy­tyy. Tar­joan hänelle vai­h­dos­sa hiukan LSD:tä ja pul­lon viinaa. Sovimme kau­pat ja tavarat vai­h­ta­vat omistajaa.

    Tuleeko Pir­relle tuomio huumekaupasta?

    1. Jos Pirre tekee rahaa täl­lä väl­i­tys­toimin­nal­la ja tuo tapah­tu­ma voidaan osoit­taa, niin kyl­lä tulee.
      Kakku vain kas­vaa, kun käy ilmi, että diileri on saanut huumeen maa­han­tuo­jal­ta Pir­ren väl­i­tyk­sel­lä ja hän on itseasi­as­sa oprgan­isoin­ut koko kau­pankäyn­nin puhe­limel­laan. Yhä pahem­mak­si Pir­rfen tilanne muut­tuu, kun havaitaan, että hänen pankki­tililleen on tästä kaikesta ilmaan­tunut 5,5 miljoon­aa euroa. Sanois­in että lähel­lä maksimirangaistusta. 

  55. Pirat Bay on yrit­tänyt selit­tää, etteivät ne jaa mitään, kos­ka laiton aineis­to ei ole hei­dän palve­limel­laan. Tämä ei mene min­un oikeu­den­ta­jus­sani per­ille. Jos huumeet kätketään tal­lelokeroon ja huumekaup­pias myy avaimia, tulee kyl­lä tuomio huumekau­pas­ta.

    Analo­giasi on väärä. Pirate Bay ei lai­ta tavaraa “tal­lelokeroi­hin”. Oikeampi analo­gia olisi rav­in­toloit­si­ja, jon­ka tilois­sa huumekaup­pi­aat etsivät asi­akkaitaan. Varsi­nainen kaup­pa tapah­tuu kuitenkin muual­la. Tuomio siitäkin toki tulee, kos­ka rav­in­toloit­si­ja taitaa main­os­taa, että meille kan­nat­taa tul­la, jos halu­aa huumeita. 

    Pirate Bay ei siis jakele mitään muu­ta kuin antaa ihmisille mah­dol­lisu­u­den löytää jakelijat.

  56. Osmo: Minus­ta tuo on ehdot­tomasti väärin, mut­ta sitä vain ihmette­len, mitä tämä vääryys Piraat­tipuoluet­ta kiinnostaa.

    Piraat­tipuolueel­la ei ole asi­aan viral­lista kan­taa, vaan kom­men­toit nyt Piraat­tiliiton uutista. Liit­to on muu­ta­man hen­gen pyörit­tämä itsenäi­nen uutispalvelu, puolue taas kokon­aan oma järjestönsä.

    Joskin mainit­takoon kuitenkin, että monia Piraat­tipuolueen toim­i­joi­ta ärsyt­tää suuresti se tosi­seik­ka, että tek­i­jänoikeuk­sia puo­lus­tel­laan yleis­es­ti vetoa­mal­la tek­i­jään ja tämän oikeuk­si­in — vaik­ka yleis­es­ti ottaen levit­täjät ovat ne merkit­tävim­mät voit­to­jen kääri­jät. Artikke­lis­sa mainit­tu toim­inta — jos se nyt on sel­l­aista kuin esitet­ty — on yksi esimerk­ki lisää tämän­lais­es­ta toimin­nas­ta: esitetään tämän ole­van hyvä ja help­po tapa tukea artis­te­ja, vaik­ka todel­lisu­udessa tue­taan levy-yhtiöitä. (Itse mak­san Spo­ti­fys­ta edelleen, uutis­es­ta huoli­mat­ta: kaikesta huoli­mat­ta pro­jek­ti on kan­natet­ta­va, ja on se pieni rahavir­ta tek­i­jöille parem­pi kuin ei mitään.)

    Olen tosin muutenkin vähän skepti­nen uutises­sa olleen imp­likaa­tion suh­teen: RIAA omis­taa val­taosan musi­ikin oikeuk­sista, ja levy-yhtiöt otta­vat yleen­sä lisenssi­mak­su­ista noin puo­let. Kuten eräs kaveri irkissä huo­maut­ti, RIAA:llekin olisi kan­nat­tavam­paa vään­tää lisenssi­mak­sut mah­dol­lisim­man korkealle ja ottaa puo­let val­taosas­ta voit­to­ja, kuin vähän päälle 20 pros­ent­tia kaik­ista voitoista. Jos tämä on RIAA:n kylmän laskel­moi­va yri­tys mak­si­moi­da omat voit­ton­sa, on se ontuva.

    Vaikut­taisi loogisem­mal­ta että kyseessä olisi vain Spo­ti­fyl­ta yri­tys saa­da levy-yhtiötkin tuke­maan fir­maa ja hyö­tymään sen kasvus­ta, ei niinkään kenenkään tietoinen yri­tys kaval­taa artistien raho­ja. Mata­lam­mat käyt­töko­r­vauk­set saat­ta­vat johtua ihan vain siitä, että yhtiöt koke­vat Spo­ti­fyn mah­dol­lisek­si digimyyn­nin uudek­si toi­vok­si ja pyrkivät tuke­maan sen toim­intaa (tajut­tuaan lop­ul­takin, että niiden aiem­min vaa­ti­mat yli­hin­taiset kor­vauk­set ovat tap­pa­neet poten­ti­aal­isia myyn­tikanavia). Kor­vauk­sia ehtii vetää ylöspäin myöhem­minkin, kun Spo­ti­fy on ensin vaki­in­nut­tanut ase­mansa (ja Spo­ti­fykin on helpom­pi saa­da suos­tu­maan isom­pi­in kor­vauk­si­in, kun siitä omis­te­taan osa).

    Jos Piraat­tipuolue on sitä mieltä, että vain muu­ta­man vuo­den ikäistä musi­ikkia saa jakaa main­ok­sia vas­taan ilmaisek­si, hei­dän pitäisi se ker­toa, kos­ka nyt asi­as­ta saa aivan toisen käsityksen.

    Piraat­tipuolueen viralli­nen kan­ta on, että epäkau­pal­lisen kopi­oin­nin tulee olla aina sal­lit­tua, kau­pal­lisen 5–10 vuo­den suo­ja-ajan umpeudut­tua. Tämä on aina san­ot­tu selkeästi.

    Sen sijaan tulkin­nan­varaisem­paa on, mikä luokitel­laan kau­pal­lisek­si ja mikä epäkau­pal­lisek­si toimin­naksi. Pirate Bayn kohdal­la on selkeää, että sivus­ton käyt­tämi­nen aineis­ton löytämiseen olisi joka tapauk­ses­sa sal­lit­tua. Eri kysymys on, menikö sen ylläpitämi­nen kau­pal­lisen toimin­nan piiri­in vai ei. Tästä on eriäviä tulk­in­to­ja: oleel­lisia kysymyk­siä ovat, tekikö sivus­to voit­toa vai sai­vatko main­ok­set pelkästään katet­tua vähän kulu­ja, ja oliko se koskaan sen enem­pää kuin Googlen kaltainen mut­ta vähän erikois­tuneem­pi hakukone. Itse en koe hirveän suur­ta merk­i­tys­tä sille, kum­min päin PB:n toim­inta halu­taan tulkita.

  57. “Jos Pirre tekee rahaa täl­lä väl­i­tys­toimin­nal­la ja tuo tapah­tu­ma voidaan osoit­taa, niin kyl­lä tulee.
    Kakku vain kas­vaa, kun käy ilmi, että diileri on saanut huumeen maa­han­tuo­jal­ta Pir­ren väl­i­tyk­sel­lä ja hän on itseasi­as­sa oprgan­isoin­ut koko kau­pankäyn­nin puhelimellaan. ”

    Mut­ta jos Pirre ei ole ottanut rahaa„ kuten menetl­lään useim­mis­sa var­taisverkois­sa, niin tuomio­ta ei tule tai se on hyvin lievä.
    Ver­taisverkois­sa tai niihin ver­rat­tavis­sa levitetään paljon huumeti­etoa eli mis­tä sitä saa, miten hamp­pua vil­jel­lään etc mut­ta eipä noisat näytä tuomioi­ta saa­van, ainakaan oikeuskäytän­nöstä ei löy­dy hel­pos­ri merk­in­tää asiasta

  58. Googles­ta saa pirate­bayn kaltaisen hakukoneen, kun lisää haku­lausek­keeseen file­typeksi torrentin.

    Huumei­den poli­it­ti­nen käyt­tö on edelleen niiden vaar­al­lis­in­ta käyt­töä. Taidan pois­tua tästä piikit­tämään itseeni vähän tor­rent­tia piraatilla.

  59. Sivuil­la on muuten myös A.W. Yrjänän mie­lenki­in­toinen kolum­ni muusikon tuloista.

    Ja tänään hesarin sun­nun­taisivuil­la otsikko “Yhdy­d­val­lois­sa kadu­taan jo että lehdet pan­ti­in ilmaisek­si verkkoon”. Jutun mukaan New York Time­sil­la ja Wash­ing­ton Pos­til­la ei ole koskaan ollut niin paljon luk­i­joi­ta kuin nyt, mut­ta luk­i­jat ovat enim­mäk­seen net­tiluk­i­joi­ta jot­ka eivät mak­sa mitään, ja lehdil­lä menee taloudel­lis­es­ti tavat­toman huonos­ti. Aja­tus että verkko­sisältö toisi lisää luk­i­joi­ta jot­ka houkut­telisi­vat main­os­ta­jia ei ole toimin­ut käytännössä.

    Piratismin suh­teen lehdet joutu­vat kohtaa­maan hie­man eri reunae­hdot kuin musi­ikin, sof­t­an tai kir­jo­jen kopi­oi­jat. Uutiset ovat tuore­tuot­tei­ta joi­ta valmis­te­taan jatku­vasti lisää. Ver­taisverkko­lataamisen pitäisi toimia tavat­toman nopeasti ja vai­vat­tomasti (siis maail­mas­sa jos­sa lehdet eivät enää jakele uutisi­aan ilmaisek­si ja ne pitäisi levit­tää lait­to­mia salakäh­mäkanavia pitkin) jot­ta se voit­taisi vaivan­näössä muu­ta­man euron mak­samisen tun­netun lehden portaalille.

    Jos taasen tek­i­jänoikeudet kumo­taan, salakäh­mäkanavia ei tarvi­ta. Esimerkik­si main­os­ta­jat voivat säi­lyt­tää val­otaulun­sa lento­ken­til­lä ja rautatieasemil­la, ja jatkaa ilmaisuutis­ten työn­tämistä niille. Siis tietenkin niin pitkään kuin lehti­talot pysyvät pystyssä. Sen jäl­keen edessä on tun­tem­aton maail­ma, jos­ta on paha ennus­taa kuin­ka uutis­ten välit­tymi­nen siel­lä järjestyy.

  60. Sam­po: “Huo­mau­tan­pa, Osmolle ja muille vähän kelka­s­ta tip­puneille, että huo­masin kevääl­lä ihan taval­lises­sa elek­tron­i­ikkali­ik­keessa (kaup­pakeskus Sel­l­os­sa, Espoos­sa) että tiet­ty­jen lait­tei­den. kuten verkkolevy­jan ja reitit­timien, paketeis­sa oli “Bit­Tor­rent Cer­ti­fied” tarroja.‘”

    Osmo tähän: “Oliko tuos­sa lait­teessa jokin tekni­nen suo­datin niin, että sil­lä voi välit­tää vain laiton­ta aineis­toa? Tuo tekni­ikka­han sovel­tuu myös lail­lisen aineis­ton välit­tämiseen. Sitä verkos­sa liikku­vista biteistä kuitenkin on enem­mistö. Sik­si lait­tomankin aineis­ton välit­tämiseen sovel­tuvaa tekni­ikkaa on vähän vaikea kieltää.”

    Minä tähän: Osmo voisi ken­ties noteer­a­ta, ettei Pirate Bayssakaan mitään moista suo­dat­in­ta ole, ja sen väl­i­tyk­sel­lä niin ikään jae­taan tavaraa myös täysin laillisesti…

    (Se, onko suurin osa verkos­sa liikku­vista biteistä lail­lisia on myös vähän kyseenalaista, joskin vaikea sanoa mitään turhan tarkkaa. Spam­mia ja tek­i­jänoikeuk­sia rikko­vaa aineis­toa liikkuu kyl­lä todel­la paljon, myös lail­lisu­usstatuk­seltaan Pirate Baytä vähem­män kyseenalais­tet­tu­jen palvelu­jen välityksellä.)

  61. kir­jail­i­joiden tulo­jen tur­vaamiseen on ole­mas­sa paljon hyviä ja huono­ja ratkaisuja. 

    Var­maankin, mut­ta vielä tärkeämpi asia ensin. Hyvän kir­jal­lisu­u­den tur­vaamiseen on ole­mas­sa hyvä lähtöko­h­ta ja huono lähtöko­h­ta. Hyvä lähtöko­h­ta on se, että kir­jal­lisu­u­den tarkoituk­se­na on tuot­taa hyö­tyä ja huvia luk­i­joille, huono lähtöko­h­ta on se, että kir­jal­lisu­u­den tarkoituk­se­na on tur­va­ta kir­jail­i­joiden toimeentulo. 

    Jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa perustelu on se, että pystyäk­seen kir­joit­ta­maan hyvää kir­jal­lisu­ut­ta kir­jail­i­joil­la on olta­va siihen riit­tävät taloudel­liset edel­ly­tyk­set. Mikä on aivan tot­ta. Se kuitenkin foku­soi tehtävän väärin. Aset­taes­saan kir­jail­i­jan keskiöön, ratkaisun ideat ja niistä johde­tut käytän­nöt kehit­tyvät perus­teel­la: se mikä paran­taa kir­jail­i­joiden toimeen­tu­loa, se on hyväk­si kir­jal­lisu­udelle. Näin on päädyt­ty mm. markki­noil­la myytävi­in tekijänoikeuksiin. 

    Kau­pankäyn­tiä ja tuot­tei­den hyö­dyn­tämistä rajaav­il­la yhteiskun­nan valvom­il­la oikeuk­sil­la on kuitenkin sel­l­ainen omi­naisu­us, että ne ovat peri­aat­teessa kier­ret­täviä ja niitä pyritään kiertämään. Siten niiden ympärille muo­dos­tuu seli­tys­ten ja teo­ri­oiden ja niiden mukaan raken­net­tu­jen käytän­tö­jen seka­sotku, jos­ta tämäkin keskustelu todis­taa. Musi­ikkipuolel­la on jo pirate­baytä ja spo­ti­fy­itä ja näytö­soikeu­denkäyn­te­jä, jot­ka vain odot­ta­vat tuloaan kir­jal­lisu­us­puolelle. Ja niin kauan kuin markki­noita­vat tek­i­jänoikeudet ovat mis­sään määrin voimas­sa, suuret oikeuk­sien­o­mis­ta­jat voimis­tu­vat, seka­sotku pahe­nee, otteet kovenevat ja kaik­ki menettävät.

    On keski­tyt­tävä luk­i­joiden koke­maan hyö­tyyn. Jos kir­jail­i­jat kir­joit­ta­vat hyvää kir­jal­lisu­ut­ta, heille kuu­luu ja he saa­vat siitä markki­noil­la ansioiden mukaiset palkat, ellei heitä siitä estetä. Ja kos­ka kir­jal­lisu­u­den parhai­ta arvioi­jia ovat sen asi­akkaat, tehtäväk­si tulee löytää sel­l­ainen kau­pankäyn­ti­ta­pa, jol­la luk­i­joiden arviot, siis mak­samat rahat, menevät mah­dol­lisim­man vapaasti, suo­raan ja täysimääräis­inä niille kir­jail­i­joille, joi­ta he halu­a­vat lukea. Eikä se ole edes vaikeaa, kuten olen väl­i­til­in­päätösvi­estiketjus­sa osoittanut.

    Ain­oa vaikeus on fokuk­sen muuttamisessa.

  62. “Maail­ma iso, Ruot­si pieni. Jos palvelin olisi ollut Licht­en­steinis­sa, pudo­tus olisi ollut vielä dramaattisempi.”

    Ymmärtääk­seni Pirate bayn server­it ovat olleet ruotsin ulkop­uolel­la jo jonkin aikaa, ja toisek­si, ainakaan tuos­sa uutises­sa ei puhut­tu palve­lim­ien sulkemis­es­ta vaan ruot­salais­ten tekemästä lakimuu­tok­ses­ta ja sen vaiku­tuk­sista ruotsissa.

  63. Olen ihme­tel­lyt tätä Spo­ti­fyn kiin­teää kuukausi­mak­sua, joka ei ota ollenkaan huomioon tilaa­jan tekemien kuun­teluk­er­to­jen määrää tai mitä kap­palei­ta kuun­telee. Markki­na­talu­odessa kaiketi halut­tavu­u­den pitäisi vaikut­taa hintaan.

    Esimerkik­si; voisiko tietyn kap­paleen soit­tok­er­ran hin­ta määräy­tyä siten, että ensin arvataan alkuhin­ta esimerkik­si levy­tysvuo­den ja artistin aikaisem­man myyvyy­den mukaan. Sen jäl­keen hin­ta nousee tai las­kee riip­puen siitä, kuin­ka paljon tälle kap­paleelle on tul­lut soittokertoja.

    Spo­ti­fy toki tarvit­sisi kil­pail­i­jan tai mielum­min use­ampia, mikäli se olisi mah­dol­lista. Näil­lä “net­ti­tor­eil­la” ei mielestäni markki­na­t­alouden perusasi­at toi­mi alkuunkaan.

  64. Nykyään musikkia voi kopi­o­da lail­lis­es­tikin tai ainakin läh­es lail­lis­es­ti eli kuten ennen van­haan, radios­ta on saanut kopi­oi­da musi­ikkia omaan käyttöön.
    Nyt löy­tyy sof­t­ia, jot­ka kopi­oi­vat halut­tu­ja kap­palei­ta inter­net-tadioista. Teet kap­pal­e­va­likoiman, jon­ka halu­at. Kone rop­sut­telee päivän ja sin­ul­la on halu­a­masi kokoel­ma koneel­la eikä mitään Pirate Bay­ta ole tarvit­tu ja kaik­ki laillisesti

    “Radio­track­er SE
    Down­load FREE music from Inter­net Radio Stations!
    Radio­track­er lets you build up an enor­mous music col­lec­tion by scan­ning inter­net radio sta­tions and down­load­ing the MP3 music file to your com­put­er. If you love new music, you’ll love Radiotracker! 

    -Down­load MP3s from inter­net radio stations
    ‑Choose your genre of music, and Radio­track­er does the rest
    ‑Auto­mat­i­cal­ly obtains song lyrics and album artwork
    ‑Lis­ten on your PC, or trans­fer to your portable MP3 player”

  65. Juho Salo:“On tärkeää että Suomes­sa on uuti­soin­tia joka ei ole sidot­tu suureen mediayhtiöön.”

    Jaa. Mun mielestä on tärkeää, että demokra­ti­as­sa ja oikeestaan muis­sakin vapais­sa yhteiskun­nis­sa uuti­soin­ti ja tiedonväl­i­tys ei ole sidot­tu poli­itikkoi­hin ja val­tioon, mut­ta jokaisel­la on tietysti oikeus omaan mielip­i­teeseen­sä. Minä vaan toivoisin, että saisin asua Suomes­sa jos­sa en jou­tu­isi mak­samaan täl­lais­es­ta roskasta.

    “Maikkari ja Nelo­nen kun ei ole oikein tun­net­tu mis­tään muus­ta kuin hyvistä jenkkilaatusarjoista.”

    Voisko tämä johtua ehkä siitä, että ne on sitä mitä yleisö halu­aa? Minä en voi mitenkään hyväksyä viestis­säsi esi­in tuo­maa elit­ismiä, että sinä tai jotkut Ylen hallintoneu­vos­ton jäsenet tietäi­sivät parem­min kuin suuri yleisö mitä hei­dän pitäisi tele­vi­sios­ta kat­sel­la. (“doku­ment­te­ja ja sivistävää materiaalia.”

    “mut­ta esim. Patri­an skan­daali ei olisi ilman sitä koskaan paljastunut.”

    Ja kuin­ka mon­ta muu­ta skan­daalia olisi pal­jas­tunut, jos Ylen sijaan meil­lä olisi yksi riip­puma­ton tele­vi­sioy­htiö lisää? Mil­lä perus­teel­la väität, että juuri Yle pal­jas­taa enem­män skan­daale­ja kuin osak­keen­o­mis­ta­jilleen voit­toa tavoit­tel­e­vat viestimet?

  66. “Teet kap­pal­e­va­likoiman, jon­ka halu­at. Kone rop­sut­telee päivän ja sin­ul­la on halu­a­masi kokoel­ma koneel­la eikä mitään Pirate Bay­ta ole tarvit­tu ja kaik­ki laillisesti.”

    Lail­lisu­us on suh­teel­lista. Jos radio edel­lyt­tää rek­isteröi­tymistä ja käyt­töe­hdot ovat vaikkapa:

    The copy­ing, repro­duc­tion, re-arrange­ment, sale, leas­ing, rent­ing, lend­ing, dis­tri­b­u­tion, redis­tri­b­u­tion, mod­i­fi­ca­tion or adap­ta­tion, down­load­ing, side­load­ing, exchang­ing, cre­at­ing of deriv­a­tive works, upload­ing, post­ing, trans­mit­ting, com­mu­ni­ca­tion to the pub­lic or pub­li­ca­tion by you, direct­ly or indi­rect­ly, of the Con­tent, includ­ing the removal or alter­ation of adver­tis­ing, except pur­suant to the express lim­it­ed grant of rights here­un­der, is strict­ly prohibited.

    on sopimus­rikko­mus aika selvä, ja luul­tavasti on rikot­tu myös tek­i­jänoikeuslain teknisen toimen­piteen kiertämisen kieltoa.

  67. En ole talousih­mi­nen, mut­ta ymmärtäisin markki­na­t­alouden toimi­van jotenkin näin:Rautakaupat P‑rauta, L‑rauta ja M‑rauta saa­vat vapaasti vali­ta lapi­oiden, vasaroiden ja hakku­jen toimit­ta­jate­htaansa. Jos M‑rauta kat­soo, että Lapio Oy tekee liian kalli­ta ja huonos­ti käteen sopivia lapi­oi­ta voi M‑rauta vai­h­taa toimit­ta­jaa. Tai jos Vasara Oy:ssä ei olla tyy­tyväisiä P‑raudan myyn­ti­työhön voidaan jälleen­myyjää vaihtaa.

    Myös lop­puasi­akkaat ymmärtävät, että eri­laisil­la vasaroil­la on eri hin­ta, vasaran hin­ta ei ole sama kuin hakun ja saman­lainen vasara jos­sain toises­sa rautakau­pas­sa voi olla eri hin­tainen. Aikaa myöten täl­lainen jär­jestelmä löytää edes jonkin­laisen optimikohdan.

    Net­ti­maail­mas­sa asi­at ovat toisin: On vain yksi Spo­ti­fy-rautakaup­pa, jol­la on sopimuk­set läh­es kaikkien toimit­ta­jien kanssa. Tosin Spo­ti­fy rautakaup­pa ei voi myy­dä korkalla hin­nal­la, kos­ka ihmiset täl­löin varas­taisi­vat vieläkin enem­män suo­raan tehtaal­ta. Tosin jotkut varkaat osta­vat sil­loin täl­löin kro­matun eriko­is­mall­in, kun omaatun­toa liiak­si kolkut­taa. Pitäähän työn­tek­i­jöitä tukea!

    Toivon, että tämä nykysys­tee­mi jos­sain vai­heessa tuke­htuu omaan umpi­oon­sa ja tilalle tulee “rautakaup­pa­mallin” kaltainen ja edes jotenkin toimi­va järjestelmä.

  68. “on sopimus­rikko­mus aika selvä, ja luul­tavasti on rikot­tu myös tek­i­jänoikeuslain teknisen toimen­piteen kiertämisen kieltoa.”

    Moni ase­ma on vapaasti kopi­oitavis­sa ja joka tapauk­ses­sa seu­ran­nan jär­jestämi­nen vaatisi jo jokaisen tietokoneen sisäl­lön seu­ran­taa eli poli­itikko­jen märkä uni on toteu­tu­mas­sa tek­i­jänoikeuksin varjolla

  69. “on sopimus­rikko­mus aika selvä, ja luul­tavasti on rikot­tu myös tek­i­jänoikeuslain teknisen toimen­piteen kiertämisen kieltoa.””

    Esimerkik­si Clas Ohls­son myy inter­net ‑radio­ta, joka kopi­oi suo­raan suo­jaam­a­ton­ta musi­ikkia MP3 muo­dos­sa muis­ti­in, pois­taa välipuheet ja mainokset.
    Näytöltä näkyy vain ase­ma , ei käyttöehtoja

  70. “Jos M‑rauta kat­soo, että Lapio Oy tekee liian kalli­ta ja huonos­ti käteen sopivia lapi­oi­ta voi M‑rauta vai­h­taa toimit­ta­jaa. Tai jos Vasara Oy:ssä ei olla tyy­tyväisiä P‑raudan myyn­ti­työhön voidaan jälleen­myyjää vaihtaa.”

    Raken­nus­tarvikkei­denkin jakelukana­van voi vali­ta, mis­ki ostaa tuoet­ta kalli­il­la M‑raudasta, kun samn voi tila­ta Netrau­das­ta 20 % halvem­mal­la tai Ahve­nan­maal­ta 40 % halvemmalla,
    Sama kos­kee muskki­ikia, kir­jo­ja tai muitakin hene­gen­tuoet­tia, : Mik­si pitää yllä mon­taa väli­por­ras­ta kun tekni­ik­ka mah­doll­si­taa halvem­man jakelun.

    Itse asi­as­sa tässä kopi­oin­nis­sa on taustal­la se ongel­ma, että kysyn­tä ylit­tää osta­jien taloudel­liset mahdollisuudet.
    Jos rak­ent­tan täy­delli­nen ja kat­ta­va Stasi-jär­jestelmä niin kopi­oin­ti toden­näköiseti vähe­nee, mut­ta ost­a­mi­nen tuskin kasvaa.
    Eli tek­i­jät eivät saa enem­pää tuloa kuin tänä päivänäkään.

    Tek­i­jänoikeuskisa on kysymys siitä, että tuotan­toketju ei sopeudu muut­tuneeseen maail­maan vaan yrit­tää pitää kynsin ham­pain saavute­tu­ista eduista

  71. “kysyn­tä ylit­tää osta­jien taloudel­liset mahdollisuudet”

    En oikein ymmär­rä aja­tus­ta. Jos kul­jet rahat­tomana toril­la ja kat­se­let tomaat­te­ja et muo­dos­ta kysyn­tää etkä ole ostaja. 

    En itsekkään kan­nat­tanut ylimääräisiä jakelu­por­tai­ta vaan aidon kil­pailun toteu­tu­mista. Kil­pailu varas­tamista vas­taan ei mielestäni ole täl­laista. Kyl­lä van­han jär­jestelmän pitääkin sopeu­tua muut­tuvaan maail­maan, mut­ta “osta­jien” pitäisi luop­ua ilmaisu­u­den vaatimuksesta.

  72. Kyse ei ole ilmaisu­u­den vaa­timuk­ses­ta, vaan ilmaisu­u­den de fac­to toteu­tu­mis­es­ta ja toteut­tamis­es­ta. Se ei ylipään­sä ole neu­vot­telukysymys vaan lisään­tyvä reali­teet­ti. Yhteiskun­nan ase­ma on mukau­tua kehitykseen.

  73. “yhteiskun­nan ase­ma on mukau­tua kehitykseen”

    Yhteiskun­nan ase­ma on muoka­ta kehi­tys­tä. Mitä me sel­l­aisel­la yhteiskun­nal­la teemme, joka vain mukau­tuu “kohtaloon”.

  74. Mil­lä perus­teel­la väität, että juuri Yle pal­jas­taa enem­män skan­daale­ja kuin osak­keen­o­mis­ta­jilleen voit­toa tavoit­tel­e­vat viestimet?

    Olisiko vaik­ka niin yksinker­taisel­la perus­teel­la, että suuri osa skan­daaleista liit­tyy elinkei­noelämän toim­intaan, että kau­pal­liset vies­timet ovat riip­pu­vaisia elinkei­noelämän hyvän­tah­toisu­ud­es­ta ja että niil­lä on täten moti­ivi olla pöy­himät­tä skandaaleja?

    Kuin­ka moni pitäisi puolueet­tomana ohjel­maa, jos­sa tutk­i­taan käyt­tääkö Microsoft väärin markki­na­jo­hta­ju­ut­taan, jos siinä olisi välis­sä Microsoft­in main­ok­sia? Entä ohjel­maa, jos­sa tutk­i­taan käyt­tääkö Microsoft väärin markki­na­jo­hta­ju­ut­taan, ja jos­sa on välis­sä Applen mainoksia?

  75. “on sopimus­rikko­mus aika selvä, ja luul­tavasti on rikot­tu myös tek­i­jänoikeuslain teknisen toimen­piteen kiertämisen kieltoa.”

    Mie­lenki­in­toinen asia, jos tuo radioase­ma on jos­sain Vanu­tul­la, Sil­loin tuol­laiset laki-ja sopimusasi­at eivät vält­tämät­tä ole juridis­es­ti päte­viä <suomes­sa eli ne sito­vat van­u­at­u­laisia, mut­ta eivät suomalaisia.
    Lait kun lop­pu­vat val­tion rajalle

  76. “En oikein ymmär­rä aja­tus­ta. Jos kul­jet rahat­tomana toril­la ja kat­se­let tomaat­te­ja et muo­dos­ta kysyn­tää etkä ole ostaja.”

    Mut­ta jos olet nälkäi­nen niin nap­paat tomaatin vaik­ka seu­rauk­se­na olisi hirttäminen

  77. “Jaa. Mun mielestä on tärkeää, että demokra­ti­as­sa ja oikeestaan muis­sakin vapais­sa yhteiskun­nis­sa uuti­soin­ti ja tiedonväl­i­tys ei ole sidot­tu poli­itikkoi­hin ja val­tioon, mut­ta jokaisel­la on tietysti oikeus omaan mielip­i­teeseen­sä. Minä vaan toivoisin, että saisin asua Suomes­sa jos­sa en jou­tu­isi mak­samaan täl­lais­es­ta roskasta.”

    Sosi­aalip­sykolog­it ovat tutki­neet ihmis­ten keskustelua ja päätök­sen­tekoa ryh­mässä. Jos kukaan ei kyseenalaista, tulok­se­na on mitä sat­tuu (group­think). Se, että joku kyseenalais­taa jol­lakin taval­la, johtaa ihmis­ten itsenäisem­pään ajat­telu­un. Sil­lä ei ole mitään väliä mil­laista puu­ta­heinää se ensim­mäi­nen dis­si­dent­ti suoltaa. Tämän vuok­si min­un mielestäni julk­isu­udessa pitää olla “toinen ääni”, ja siitä jokaisen kan­nat­taa mak­saa oli se sit­ten kuin­ka roskaa tahansa.

    Melkoisen epäin­tu­iti­ivisia pros­ent­tiluku­ja aiheesta (No _minä_ nyt en ainakaan moi­seen sortuisi…):
    http://en.wikipedia.org/wiki/Asch_conformity_experiments

  78. Tom­mi Uschanov:“Olisiko vaik­ka niin yksinker­taisel­la perus­teel­la, että suuri osa skan­daaleista liit­tyy elinkei­noelämän toim­intaan, että kau­pal­liset vies­timet ovat riip­pu­vaisia elinkei­noelämän hyvän­tah­toisu­ud­es­ta ja että niil­lä on täten moti­ivi olla pöy­himät­tä skandaaleja?”

    Ok. Elinkei­noelämä ei ole mikään yksi toim­i­ja, jol­la on yksi etu. Elinkei­noelämä ollaan me kansalaiset. Väärinkäytök­set liit­tyvät tietysti aina taloudel­lisi­in etu­i­hin, mut­ta ne myös liit­tyvät val­lan väärinkäyt­töön, joka kos­ket­taa useim­miten poliitikkoja.

    Mil­lä perus­teel­la nämä medi­ay­htiön osak­keen­o­mis­ta­jat oli­si­vat niitä samo­ja jot­ka ovat syyl­listyneet väärinkäytök­si­in? Mil­lä perus­teel­la nämä väärinkäyt­täjät pystyvät vaikut­ta­maan medi­ay­htiön päätök­sen­tekoon niin paljon, että pysty­i­sivät estämään pal­jas­tuk­set? Omis­taako nämä väärinkäyt­täjät kaik­ki kau­pal­liset vies­timet? Onko näis­sä väärinkäytök­sis­sä yleen­sä poli­itikot yht­enä osa­puole­na? Eikö ole vaaraa, että poli­itikoista riip­pu­vainen viestin on kor­rup­toituneem­pi kuin osak­keen­o­mis­ta­jista riippuvainen?

    Noin yleen­sä muual­la maail­mas­sa vieraste­taan juuri val­lan­pitäjien hal­lus­sa ole­via vies­tim­iä eikä yksi­tyisel­lä rahal­la toimivia…

    “Kuin­ka moni pitäisi puolueet­tomana ohjel­maa, jos­sa tutk­i­taan käyt­tääkö Microsoft väärin markki­na­jo­hta­ju­ut­taan, jos siinä olisi välis­sä Microsoft­in mainoksia?”

    Ei var­maan kovin moni ja sik­si medi­ay­htiön intres­seis­sä ei var­maan ole lait­taa niitä main­ok­sia sinne…

  79. “Yhteiskun­nan ase­ma on muoka­ta kehi­tys­tä. Mitä me sel­l­aisel­la yhteiskun­nal­la teemme, joka vain mukau­tuu “kohtaloon”.”

    Ihmiset mukau­tu­vat yhteiskun­taan vai yhteiskun­ta mukau­tuu ihmisi­in? Molem­pia tietysti tapah­tuu ja molem­pia var­masti myös tarvi­taan, mut­ta peri­aat­teel­lisel­la tasol­la, kum­man näistä voimista tulisi prefer­oitua kehi­tyk­sen määrittäjäksi?

    Tuo ylläol­e­va sanomasi kuu­lostaa omaan kor­vaani ikävän särähtävästi, klishet­tä käyt­täen, “isovel­jeltä”.

  80. tcrown: Mul­la ei ole todel­lakaan mitään mui­ta ääniä vas­taan. En vaan usko, että Yle olisi yhtään sen parem­pi toinen ääni, kuin poli­itikoista eril­lään ole­va medi­ay­htiö. Mil­lä perus­teel­la meil­lä ei ole ilman Yleä riit­tävästi näitä toisia ääniä?

  81. Tässä sop­paan pari mie­lenki­in­toista linkkiä / koet­ta siitä, miten kir­joit­ta­mi­nen voi olla kir­jail­i­jalle tuot­toisaa maail­mas­sa, jos­sa ei ole tekijänoikeuksia.

    Ajatuk­se­na siis näis­sä on, että kir­jail­i­ja on itse lait­tanut kir­joit­ta­mansa vapaasti kopi­oitavak­si, jopa ennen kuin on julkaissut mak­sullisen ver­sion teoksestaan:

    http://focusmanifesto.com/uncopyright/
    http://zenhabits.net/2008/01/open-source-blogging-feel-free-to-steal-my-content/
    http://theunbook.com/2009/02/18/what-is-an-unbook/

    Ainakin Zen Habitsin Leo Babau­talle tämä on ollut toimi­va tapa rahoit­taa elämän­sä, voisiko toimia laajemminkin?

  82. “Mil­lä perus­teel­la nämä medi­ay­htiön osak­keen­o­mis­ta­jat oli­si­vat niitä samo­ja jot­ka ovat syyl­listyneet väärinkäytök­si­in? Mil­lä perus­teel­la nämä väärinkäyt­täjät pystyvät vaikut­ta­maan medi­ay­htiön päätök­sen­tekoon niin paljon, että pysty­i­sivät estämään paljastukset?

    Medi­ay­htymät ovat riip­pu­vaisia main­os­ta­jista eli yri­ty­selämästä eli niitä voidaan pain­os­ta ataloudel­lis­es­ti. Yri­ty­selämä on hyvin suo­jat­tu julk­isu­udelta eikä yri­tyk­sitä saa paljoakan tietoa esim organ­iosaa­tiot ovat salaisia, luku­unot­ta­mat­ta joitakin yleisiä tieto­ja , henkilöt ovat salaisia esim oma yritk­seni ei anna tieto­ja henkilöistä, tehtävistä, ei hei­dän puhe­lin­nu­meroitaa etc.

    Yri­tyk­set myös osta­vat uhrit hil­jaisik­si rahal­la, joten suurin osa väärinkäytöksistä/virheistä jää tulemat­ta julk­isu­u­teen esim yhtiömme mak­saa miljoo­nia euro­ja siitä että asi­akkaat pysyvät hil­jaisi­na töppäyksistä

  83. Elinkei­noelämä ollaan me kansalaiset.

    Minä myön­nän tämän heti, kun sinä myön­nät, että val­tio olemme me kansalaiset.

    Mil­lä perus­teel­la nämä medi­ay­htiön osak­keen­o­mis­ta­jat oli­si­vat niitä samo­ja jot­ka ovat syyl­listyneet väärinkäytök­si­in? Mil­lä perus­teel­la nämä väärinkäyt­täjät pystyvät vaikut­ta­maan medi­ay­htiön päätök­sen­tekoon niin paljon, että pysty­i­sivät estämään paljastukset?

    Jos olet todel­la niin nai­ivi, ettet ymmär­rä tätä selit­tämät­tä, niin on turhaa edes yrit­tää sitä erik­seen selittää.

    Noin yleen­sä muual­la maail­mas­sa vieraste­taan juuri val­lan­pitäjien hal­lus­sa ole­via vies­tim­iä eikä yksi­tyisel­lä rahal­la toimivia…

    Ja tulok­set ovat nähtävissä.

  84. Liian vanha:“Mediayhtymät ovat riip­pu­vaisia main­os­ta­jista eli yri­ty­selämästä eli niitä voidaan pain­os­ta ataloudellisesti.”

    Aivan tot­ta. (Aivan joka ikistä toim­i­jaa pystytään pain­os­ta­maan taloudel­lis­es­ti.) Yle on taloudel­lis­es­ti riip­pu­vainen poli­itikoista ja sitä voidaan myös pain­os­taa. Mil­lä perus­teel­la ole­tat, että yksi­tyisen medi­ay­htiön koke­ma pain­os­tus tek­isi siitä “huonom­man” toim­i­jan kuin Ylen koke­ma painostus?

    Onko teil­lä Ylen glo­ri­fioi­jil­la mitään todis­tet­ta siitä, että Yle pal­jas­taa jotenkin enem­män väärinkäytök­siä kuin mitä pal­jas­tu­isi, jos Yleä ei olisi ole­mas­sa? Onko teil­lä todis­tei­ta siitä, että näi­den muka­mas syn­tyneet lisä­pal­jas­tuk­set oikeasti ovat sitä mitä ihmiset haluavat?

    Tom­mi Uschanov:“Minä myön­nän tämän heti, kun sinä myön­nät, että val­tio olemme me kansalaiset.”

    En ymmär­rä. Kiistät siis, että et ole osa elikei­noelämää? Jos selviät omavaraistaloudessa niin sit­ten ehkä…

    “Ja tulok­set ovat nähtävissä.”

    häh? Väität siis, että on just jees, että jos­sain Venäjäl­lä tiedoi­tusvä­li­neet on val­tion hallinnas­sa? Minä en ainakaan kaipaa moista. Onhan se tietysti hienoa, jos voisi vaien­taa kaik­ki yksilön itsemääräämisoikeuk­sien vähen­tämistä kritisoivat…

  85. Taas vähän ohi aiheen ja kom­menti­na joillekin keskustelijoille…Niin kuin Linko­la on tain­nut osu­vasti sanoa, mas­sat eivät halua koskaan muu­ta kuin leipää ja sirkushu­ve­ja. Kos­ka Suomes­sa “mar­gin­aalit” ovat lukumääräl­lis­es­ti niin pienet, ei heille markki­noiden (Tuista tai Ylestä vapaiden) kaut­ta ole tar­jol­la juuri muu­ta kuin mas­so­jen kevyt­tä roskaa. Nämä netis­sä akti­iviset vapau­den esi­tais­teli­jat tais­tel­e­vat tosi­asi­as­sa mon­imuo­toisu­u­den ja valin­nan­va­pau­den tosi­asial­lisen vähen­tymisen puolesta.

  86. Onko teil­lä todis­tei­ta siitä, että näi­den muka­mas syn­tyneet lisä­pal­jas­tuk­set oikeasti ovat sitä mitä ihmiset haluavat?

    Suomen perus­tus­lain mukaan ihmiset ilmai­se­vat poli­it­tisen tah­ton­sa äänestämäl­lä tah­ton­sa mukaisen eduskun­nan, ja se eduskun­ta jon­ka kansa on tah­ton­sa mukaan äänestänyt, on jonkin oudon sat­tuman kaut­ta ker­ta toisen­sa jäl­keen sel­l­ainen, että se tukee Ylen ole­mas­saoloa ja toimintaa.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Revealed_preference

    Kiistät siis, että et ole osa elikeinoelämää?

    Nyt ei ole kysymys tästä vaan siitä, että olet itse tois­tu­vasti kiistänyt, että olet osa val­tio­ta. (Tavoit­teenani on saa­da sin­ut kiistämään se nyt taas uud­estaan, kos­ka tämä on omi­aan vähen­tämään riskiä, että joku muu keskustelua seu­raa­va joskus ottaisi sin­ut vakavasti.)

    Väität siis, että on just jees, että jos­sain Venäjäl­lä tiedoi­tusvä­li­neet on val­tion hallinnassa?

    En, vaan että on hyvä, että Suomen kaltai­sis­sa län­si­mai­sis­sa par­la­men­taari­sis­sa demokra­tiois­sa on sato­jen elinkei­noelämän hallinnas­sa ole­vien tiedo­tusvä­linei­den rin­nal­la yksi tiedo­tusvä­line, joka ei ole elinkei­noelämän hallinnassa.

    Oikea maa ver­tailuko­htei­den etsimisek­si Suomelle ei tässä ole mikään Venäjä vaan vaikka­pa Italia.

  87. Niin kuin Linko­la on tain­nut osu­vasti sanoa, mas­sat eivät halua koskaan muu­ta kuin leipää ja sirkushuveja.

    Nuo nyt on noi­ta Linkolan fasis­ti­jut­tu­ja. Mitä ihmiset oikeasti kaipaa­vat, minkälaiset ihmiset ovat tyy­tyväisiä elämään­sä, siitä on ihan täyspäistä tutkimus­takin. Niis­sä mais­sa, jos­sa elää tyy­tyväisim­mät ihmiset, hom­ma ei perus­tu leivälle ja sirkushu­veille vaan koulu­tuk­selle, ter­vey­delle, luot­ta­muk­selle, vau­raudelle, vähäiselle pitkäaikaistyöt­tömyy­delle jne.

    YLE:stä voisi sanoa, että onnek­si Suomes­sa, kuten useim­mis­sa sivistys­mais­sa, on myös ei-kau­palli­nen media. 

    Henkilöko­htais­es­ti se on tärkeää, kos­ka kau­pal­liset kana­vat ovat aika köykäisiä … tai san­o­taan huonos­ti meikän maku­un sopivia. Ne joutu­vat miel­lyt­tämään ensisi­jais­es­ti main­os­ta­jien kannal­ta tärkeimpiä kulut­ta­jaryh­miä, enkä minä ole nuori tai nainen — tai kovin innos­tunut urheilusta.

    Mut­ta vaik­ka main­oskana­vat tuot­taisi­vatkin enem­män ohjel­maa min­un maku­u­ni, olisin tietysti siitä huoli­mat­ta YLE:n puo­lus­ta­ja, jos en muus­ta syys­tä niin sit­ten diver­si­teetin vuok­si. USA on ikävä esimerk­ki, mihin se johtaa, jos media on käytän­nössä fir­mo­jen hegemonia.

    Eli ei YLE ole glo­ri­fioin­nin arvoinen, välil­lä ohjel­ma on aika luoka­ton­ta, mut­ta ei siitä voi johtaa, että YLE olisi tarpee­ton tai peräti vahin­golli­nen viestin­nän kannal­ta. Hup­su ajatus.

  88. Samoil­la lin­joil­la kak­en kanssa. Vaik­ka peri­aat­teessa inhoan hol­hous­ta ja jol­lain lail­la voin hyväksyä ajatuk­sen, että ehkä sel­l­aisel­la kult­tuuril­la ei ole niin väliä, jos­ta ihmiset aivät halua mak­saa, on kuitenkin ilman hol­housar­gu­ment­ti­akin mah­dol­lista puo­lus­taa suo­ma­laisen kult­tuurin tukemista.

    Meil­lä kun on sen ver­ran pieni kielialue, että moni sel­l­ainen korkeakult­tuurin muo­to, joka vaikka­pa Sak­sas­sa men­esty­isi ilman tuki­akin (kos­ka tuotan­non rajakus­tan­nuk­set ovat noin nol­la ja kiin­teät kus­tan­nuk­set kaik­ki), ei meil­lä ilman tukea men­esty. Minus­ta se ei ole elit­is­tistä hol­hoamista, jos tätä kielialueen pienu­ud­es­ta johtu­vaa kil­pailuhait­taa hie­man kompensoidaan.

    Tietysti tämä kos­kee niin kallista viihdyt­tävää draa­maa kuin vaik­ka vaa­ti­vaa ja kaikkea muu­ta kuin viihdyt­täväk­si tarkoitet­tua tietokir­jal­lisu­ut­takin ja kaikkea muu­takin pien­ten yleisö­jen kulttuuria. 

    Sen sijaan jotakin oop­per­aa­han täl­lä argu­men­til­la ei voi puo­lus­taa, kos­ka siinä rajakus­tan­nuk­set ovat suuret ja lähin­nähän ne joikaa­vat ital­i­ak­si eikä siitä muutenkaan mitään selvää saa.

  89. Tom­mi Uschanov:“Suomen perus­tus­lain mukaan ihmiset ilmai­se­vat poli­it­tisen tah­ton­sa äänestämällä”

    Kos­ka uskon, että ymmär­rät Myth of the Ratio­nal Voterin keskeiset argu­men­tit, tulk­it­sen, että vas­tauk­sesi on ei.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Rational_ignorance

    “vaan vaikka­pa Italia”

    Meinasin vali­ta esimerkik­seni Ital­ian, mut­ta ajat­telin, että Venäjä on vielä tehokkaampi esimerk­ki, mut­ta mielestäni Ital­ian tilanne on myös lähel­lä sitä dystopi­aa mitä Ylekin edustaa.

    Molem­pi­en maid­en esimerk­ki puhuu sen puoles­ta, että poli­itikoille ei pidä antaa val­taa tiedo­tusvä­lineis­sä ja on huo­mat­tavasti parem­pi, että val­ta on hajautet­tu yksi­ty­isil­lä toimijoilla.

    Ver­taa Venäjän ja Ital­ian tilan­net­ta Yhdys­val­toi­hin, jos­sa val­tio ei kon­trol­loi yhtään suur­ta mediataloa.

    “yksi tiedo­tusvä­line, joka ei ole elinkei­noelämän hallinnassa.”

    Edelleen, me kaik­ki jot­ka han­kimme elinkeinomme jotenkin olemme osa elinkei­noelämää. Ei ole mah­dol­lista olla medi­ay­htiötä, joka ei olisi elinkei­noelämän hallinnassa.

    San Anton: Mil­lä perus­teel­la Yhdys­val­to­jen medi­as­ta puut­tuu mon­imuo­toisu­ut­ta. Minus­ta se on enem­minkin esimerk­ki juuri vas­takkaises­ta ja maat jois­sa on voimakas val­tiony­htiö taas tästä yksinapaisuudesta.

    Minä väitän, että Yle on vahin­golli­nen sik­si, että poli­itikko­jen sille aset­ta­mat paineet hait­taa­vat sen toim­intaa enem­män kuin yksi­tyis­es­ti omis­tet­tu­jen medi­at­alo­jen toim­intaa JA kos­ka se ei tuo­ta sitä sisältöä, jos­ta ihmiset ovat valmi­ita mak­samaan, kos­ka sil­lä ei ole juurikaan kan­nus­timia tehdä niin.

    Main­os­ta­jien yhtiöille aset­tamia painei­ta taas en pidä merkit­täv­inä, kos­ka markki­noil­la yhtiöt ovat jatku­vas­sa kil­pailus­sa keskenään ja yrit­tävät sik­si esit­tää toisen­sa mah­dol­lisim­man epäedullises­sa val­os­sa. Eli siis jos medi­ay­htiö X on Coca-Colan leivis­sä medi­ay­htiö Y on sit­ten Pepsin leivis­sä ja väärinkäytök­set tule­vat suurelta osin esille.

    Marko Hami­lo: Juuri esit­tämil­läsi argu­menteil­la tulit puol­lus­ta­neek­si oop­per­aa. Kos­ka meil­lä on pieni kielialue mei­dän ei pidä tuot­taa samaa kult­tuuria kuin mitä Sak­sas­sa tuote­taan. Markki­noiden koko vaikut­taa siihen mitä kan­nat­taa tuottaa.

  90. Mil­lä perus­teel­la Yhdys­val­to­jen medi­as­ta puut­tuu mon­imuo­toisu­ut­ta. Minus­ta se on enem­minkin esimerk­ki juuri vas­takkaises­ta ja maat jois­sa on voimakas val­tiony­htiö taas tästä yksinapaisuudesta.

    Jenkkien yleis­sivistys on tutk­i­tusti hyvin heikol­la tasol­la. Se johtuu osit­tain siitä, että media luo todel­lisu­ud­es­ta hyvin kapean kuvan. Esimerkik­si maail­maa USA:n ulkop­uolel­la ei oikein ole ole­mas­sa. Jenkit esimerkik­si luule­vat hyvin yleis­es­ti, että USA on maail­man paras maa, amerikkalainen unel­ma tot­ta ja ain­utk­er­tainen ilmiö, yhteiskun­talu­okkia ei ole (toisin kuin Euroopas­sa!) ja mui­ta hölmöyksiä.

    Huono yleis­sivistys johtaa siinä mielessä kier­teeseen, että sivistys­tä vaa­ti­vaa ohjel­maa ei kan­na­ta paljoa lähet­tää ja oikeis­to­laiset tv- ja radio­hörhöt voivat levit­tää aivan nurinkurisia käsi­tyk­siä maail­mas­ta. Väestö tyh­mistyy entis­es­tään ja seu­raaval­la tuotan­tokaudel­la pitää ohjel­matkin sopeut­taa tyh­mistyneelle yleisölle.

    Irakin sodan alkuaikoina pal­jas­tui vielä sel­l­ainen piirre täysin kau­pal­lises­sa medi­as­sa, että se toisti täysin kri­ti­ikit­tömästi USA:n hal­li­tuk­sen kan­to­ja (lue: valheita). 

    Mis­tä sit­ten sai tas­a­puolisem­man kuvan? No, tietenkin BBC:ltä — ja YLE:ltäkin.

    (Kun nyt en ole kir­joit­ta­mas­sa kir­jaa, jätän kir­joit­ta­mas­ta sel­l­ai­sista itses­tään­selvyyk­sistä, kuin että Jenkkilöis­sä on myös vii­sai­ta ihmisiä ja hieno­ja medioi­ta, epäkaupallisiakin.)

    Olen var­ma, että jos USA:aan perustet­taisi­in kun­nol­la rahoitet­tu yleis­ra­dion, se koi­tu­isi onnek­si pait­si jenkeille itselleen myös niille, jot­ka joutu­vat otta­maan vas­taan Yhdys­val­to­jen apua esim. pom­mi­tusten muo­dos­sa. Tarkoi­tan, että totu­udel­lisem­pi tai ainakin monipuolisem­pi tiedonväl­i­tys ja sitä kaut­ta sivistyneem­pi äänestäjäkun­ta, var­masti saisi USA:n hal­li­tuk­sen toim­i­maan järkeväm­min soti­laal­lis­es­ti ja muis­sakin kan­sain­väli­sis­sä kysymyksissä.

  91. Artturi:“Edelleen, me kaik­ki jot­ka han­kimme elinkeinomme jotenkin olemme osa elinkei­noelämää. Ei ole mah­dol­lista olla medi­ay­htiötä, joka ei olisi elinkei­noelämän hallinnassa.”

    Minus­ta tun­tuu, että joko tahal­laan tai tah­tomat­tasi väärinymmär­rät sen, mitä tässä tarkoite­taan elinkei­noelämäl­lä. Kyse on tietenkin siitä, että toisin kuin vaaleis­sa, jois­sa jokaisel­la on yksi ääni, elinkei­noelämässä vaiku­tuk­sen määrää se, kuin­ka paljon on rahaa. Tämä vaiku­tus näkyy tietenkin medi­as­sa siinä, mis­sä kaikessa muus­sakin. Rupert Mur­dochilla on paljon enem­män vaiku­tus­ta siihen, minkälaisia uutisia ihmiset näkevät kuin sin­ul­la tai min­ul­la. Vaik­ka siis peri­aat­teessa minäkin olen “elinkei­noelämässä” samal­la tavoin kuin Mur­doch, niin käytän­nössä välil­lämme on val­ta­va ero. 

    Val­tion poli­it­tisen johdon kon­trol­loimas­sa medi­as­sa on omat vikansa etenkin sil­loin, kun käsitel­lään val­tion johdon omia tekemisiä. YLEä ei siis “glo­ri­fioi­da” siinä mielessä, että se yksin olisi paras vai­h­toe­hto, vaan siinä, että pelkästään “elinkei­noelämän” (=taloudel­lis­es­ti vaiku­tus­val­taisimpi­en) käsi­in jätet­ty media ei sekään ole hyvä vai­h­toe­hto. Etenkin tämä koros­tuu sil­loin, kun yhteiskun­nan tulo­erot alka­vat kas­vaa, jol­loin entistä suurem­mat ihmis­määrät jäävät sen elinkei­noelämän kannal­ta merkityksettömiksi. 

    Tietenkään tuol­lainen kauhun tas­apaino ei sekään aina toi­mi hyvin jos poli­itikot ovat samas­sa sängyssä elinkei­noelämän kanssa. Tämän vuok­si melkein vielä parem­pi tilanne olisi jonkin­lainen autono­mia YLElle. Tähän on kai pyrit­ty sil­lä, että YLEn rahoi­tus tulee val­tion bud­jetin sijaan lupa­mak­su­ista, mut­ta minus­ta tämä ei riitä, kos­ka hallintoneu­vos­to on silti poli­itikko­jen miehit­tämä. Mut­ta en oikein osaa sanoa parem­paakaan vai­h­toe­htoa sille, miten YLEn lin­ja pitäisi määrätä (tai sen johto nimit­tää), jos poli­it­ti­nen johto ei tuo­ta tekisi.

  92. “Mul­la ei ole todel­lakaan mitään mui­ta ääniä vas­taan. En vaan usko, että Yle olisi yhtään sen parem­pi toinen ääni, kuin poli­itikoista eril­lään ole­va medi­ay­htiö. Mil­lä perus­teel­la meil­lä ei ole ilman Yleä riit­tävästi näitä toisia ääniä?”

    Minä näen sekä val­tion että suuryri­tys­ten hallinnoin­nis­sa samankaltaisia prin­ci­pal-agent-ongelmia, enkä tämän vuok­si halu­aisi antaa medi­ak­ent­tää yksin kum­mankaan hal­tu­un. Tietyis­sä asiois­sa yri­tys­ten intres­sit ovat kil­pailu­ti­lanteesta huoli­mat­ta hyvin yhden­su­un­taiset ja näi­hin kysymyk­si­in tarvi­taan yri­tys­maail­man ulkop­uolista tulk­in­taa, mielel­lään vielä poli­itikois­takin itsenäistä.

  93. Miten­hän tek­i­jänoikeuk­sien halti­jat aiko­vat estää Radio­track­erin kaltais­ten ohjelmien toimin­nan? Vai aiko­vatko? Sinän­sä idea on kier­oudessaan mainio: van­han ajan radioääni­tyk­set globaalis­sa mit­takaavas­sa automa­ti­soidusti toivei­den mukaan.

  94. “Irakin sodan alkuaikoina pal­jas­tui vielä sel­l­ainen piirre täysin kau­pal­lises­sa medi­as­sa, että se toisti täysin kri­ti­ikit­tömästi USA:n hal­li­tuk­sen kan­to­ja (lue: valheita).”

    Pitää muis­taa , että yhteiskun­nat ovat hajoa­mas­sa sisältä päin. glob­al­isaa­tion vaikutuksesta.
    Gloal­isaa­tios­ta hyö­tyy pieni eli­it­ti, jolle se avaa suuria rikas­tu­misen mah­doll­si­uuk­sia ja luo suuryrityksiä.
    Kun suuryri­tyk­sen taloudelli­nen merk­i­tys kansat­uot­telle kas­vaa niin se alkaa hal­li­ta poli­itikko­ja kos­ka he ovat yhä riip­pu­vaisem­pia näi­den suurten yri­tys­ten men­estyk­ses­tä. Hyvä esimerk­ki on Nokia , joka on ollut jo 10 vuot­ta ase­mas­sa, että kun Ollila tai Kallasvuo soit­taa niin min­is­teri nousee sei­so­maan ja pistää viipymät­tä toimeen Suuren Johta­jan toiveen.

    Poli­itikot , eli­it­ti yleen­sä ja suuryri­tyk­set ovat alka­neet elää omaa elämään­sä ja irtoa­vat yhä kauem­mas kansasta.

    Yhä use­am­min poli­itikko­jen suus­ta kuulee, että kansa on tyh­mää eikä sille pitäisi antaa päätäntävaltaa.

    Samoin päät­täjät pelkäävät yhä enem­män kansan jouk­so­ta syn­tyviä liikkeitä ja ne pyritään tehokkaal­la Supo-toimin­nal­la löytämään ja eristämään

  95. “Main­os­ta­jien yhtiöille aset­tamia painei­ta taas en pidä merkit­täv­inä, kos­ka markki­noil­la yhtiöt ovat jatku­vas­sa kil­pailus­sa keskenään ja yrit­tävät sik­si esit­tää toisen­sa mah­dol­lisim­man epäedullises­sa val­os­sa. Eli siis jos medi­ay­htiö X on Coca-Colan leivis­sä medi­ay­htiö Y on sit­ten Pepsin leivis­sä ja väärinkäytök­set tule­vat suurelta osin esille.”

    Mieleen tulee toisen­laisi­akin ske­naar­i­oi­ta, esim. että medi­ay­htiö X pitää ne uutiset kas­sakaapis­sa niinkuin Y:kin ja markki­nat jae­taan puo­lik­si kuten asfalt­ti­fir­mat aikoinaan.

    Tai sit­ten ris­ti­in­o­mis­tus, nykyään kun ei pysy kär­ry­il­lä ostaako Porsche VW:n vai tois­in­päin, niin jos Alma ja Sanoma vähän ostelis toisi­aan ja YLEä ei olisi niin voisi aika lail­la yksipuolis­tua Suo­ma­lainen TV-uutisointi.

    Tai sit­ten vain yksinker­tais­es­ti täl­laisen laman tul­lessa joku Mur­doc huo­maa että nyt on osak­keet halpo­ja ja ostaa molem­mat pois häir­it­semästä, pörssis­sä medi­ay­htiöt kun ovat joka päivä kau­pan kun­han vain fyf­fee riittää.

  96. “Miten­hän tek­i­jänoikeuk­sien halti­jat aiko­vat estää Radio­track­erin kaltais­ten ohjelmien toimin­nan? Vai aiko­vatko? Sinän­sä idea on kier­oudessaan mainio: van­han ajan radioääni­tyk­set globaalis­sa mit­takaavas­sa automa­ti­soidusti toivei­den mukaan”

    Teknikka kehit­tyy sel­l­aista vauh­tia, ettivät suuryri­tyk­set ja poli­itikot pysy vauhdissa.
    Kehi­tys­tä on yri­ett­ty pado­ta suuryri­tys­ten tahol­ta osta­mal­la uhkaavia uusia ideoita ja lopet­ta­mal­la kehi­tys­toim­inta ja toisaal­ta toim­i­mal­la yhteistyössä val­tioiden johdon kanssa lisäämäl­lä kansalais­ten kyt­täys­tä, ran­gais­tuk­sia ja ristiinnaulitsemisia.

  97. Noin yleis­es­ti, kun tiedonväl­i­tyk­sen infra on nykyään kaikkien ulot­tuvil­la medi­ay­htiöistä riip­pumat­tomat äänet pää­sevät koko ajan parem­min kuu­luville. Tämä heiken­tää Ylen oikeu­tus­ta olla ole­mas­sa tas­apain­ot­ta­mas­sa suury­htiöi­den val­taa. Kuten olen aikaisem­min kir­joit­tanut en usko yhtiöil­lä ole­van niin yht­eneväiset intres­sit, että tämä olisi ongel­ma, mut­ta Yleä on lähin­nä tääl­lä puol­lus­tet­tu täl­lä argu­men­til­la. (Tietysti sen van­han tutun elit­is­tisen argu­mentin lisäk­si, että har­vat ja viisaat tietävät mitä tyh­mien mas­so­jen pitää katsoa…)

    San Aton:“Jenkkien yleis­sivistys on tutk­i­tusti hyvin heikol­la tasol­la. Se johtuu osit­tain siitä, että media luo todel­lisu­ud­es­ta hyvin kapean kuvan.”

    Mil­lä perusteella?

    “Irakin sodan alkuaikoina pal­jas­tui vielä sel­l­ainen piirre täysin kau­pal­lises­sa medi­as­sa, että se toisti täysin kri­ti­ikit­tömästi USA:n hal­li­tuk­sen kan­to­ja (lue: valheita).”

    Väitätkö, että hal­li­tuk­sen omis­ta­ma media olisi käsitel­lyt Irakin sotaa kriittisemmin!?!

    “Olen var­ma”

    Senkun olet. Ilman perustelui­ta et onnis­tu vaku­ut­ta­maan min­ua. On vaan jotenkin niin usko­mat­toman laiskaa älyl­lis­es­ti syyt­tää kau­pal­lista medi­aa hal­li­tuk­sen mielis­telystä ja ehdot­taa paran­nuk­sek­si hal­li­tuk­sen omis­ta­maa tv-kanavaa… Mitä mieltä muuten olet jenkkiarmei­jan omas­ta tiedo­tuk­ses­ta? Fair and balanced?

    Samuli Saarel­ma: Oon melkein kaikesta samaa mieltä. Halu­aisin kuitenkin huo­maut­taa, että kau­pal­lisen medi­an ollessa kyseessä val­ta on yleisöl­lä, eikä omis­ta­jil­la. Yleisö tosin äänestää euroil­la aivan kuten sanoit ja niil­lä on enem­män val­taa joil­la on eniten omaisu­ut­ta. Aivan kuten kaikil­la muil­lakin markkinoilla.

    tcrown:“Tietyissä asiois­sa yri­tys­ten intres­sit ovat kil­pailu­ti­lanteesta huoli­mat­ta hyvin yhden­su­un­taiset ja näi­hin kysymyk­si­in tarvi­taan yri­tys­maail­man ulkop­uolista tulk­in­taa, mielel­lään vielä poli­itikois­takin itsenäistä.”

    Oon tästä tasan samaa mieltä. Kos­ka tiedonväl­i­tys on siir­tymässä yri­tyk­siltä yksi­ty­isille Ylen oikeu­tus heikke­nee jatkuvasti.

    Liian vanha:“Gloalisaatiosta hyö­tyy pieni eliitti”

    Täysin päin vas­toin. Maail­mankau­pan lev­iämi­nen on nos­tanut ihmisiä ylös köy­hyy­destä enem­män kuin mikään muu yksit­täi­nen ilmiö.

    BRG: Ihan aiheel­lisia huo­lia. Sit­ten kun teil­lä on jotain näyt­töä siitä, että yksi­tyis­es­ti omis­te­tut medi­ay­htiöt ovat kulut­ta­jan kannal­ta jotenkin huonom­pia kuin julkises­ti omis­te­tut tässä suh­teessa, voi harki­ta Ylen ole­mas­sa oloa uudestaan.

  98. On vaan jotenkin niin usko­mat­toman laiskaa älyl­lis­es­ti syyt­tää kau­pal­lista medi­aa hal­li­tuk­sen mielis­telystä ja ehdot­taa paran­nuk­sek­si hal­li­tuk­sen omis­ta­maa tv-kanavaa…

    On usko­mat­toman laiskaa älyl­lis­es­ti omak­sua joku hup­suk­er­ho­lais­ten teo­ria ja sit­ten tunkea vaik­ka väk­isin kaik­ki empiria siihen. 

    On myös aika laiskasti tul­lut seu­rat­tua asioi­ta, jos ei ole kuul­lut jenkki­me­di­an katu­mushar­joituk­sista Irak-uuti­soin­nin suhteen. 

    BBC taas uuti­soi rehellis­es­ti kai sik­si, että sikäläi­nen perinne ja eetos vaatii toim­i­maan niin. Kau­pal­lisen medi­an puolel­la on totut­tu jatku­vasti pohti­maan, miten eri sidos­ryh­miä pitää miel­lyt­tää. Ehkä mielis­te­ly hal­li­tuk­sen suun­taan meni van­has­ta tottumuksesta. 

    Jotenkin kau­pal­lisel­lakin puolel­la kuitenkin syn­tyy myös pelkäämätön­tä laatu­jour­nal­is­mia (vaik­ka ei siis USA:ssa Irakin kohdal­la). Mut­ta mitä enem­män ollaan riip­pu­vaisia main­os­ra­hoituk­ses­ta, sitä varovaisem­pi pitää tietenkin olla ja sitä vaikeam­mak­si rehellisyys muuttuu.

    Suosit­te­len tutus­tu­maan johonkin ns. tiedo­tu­sopin alkeisop­pikir­jaan tai keskuste­la­maan jonkun koke­neen pää­toimit­ta­jan kanssa, ennen kuin seu­raa­van ker­ran tulee mieleen alkaa haukkua viisaampiaan älyl­lis­es­tä laiskuudesta. 😉

  99. San Aton:“On myös aika laiskasti tul­lut seu­rat­tua asioi­ta, jos ei ole kuul­lut jenkki­me­di­an katu­mushar­joituk­sista Irak-uuti­soin­nin suhteen.”

    öööö… minä en mis­sään tapauk­ses­sa väitä, etteikö kau­palli­nen media tek­isi virheitä ja etteikö sil­lä olisi syytä katu­muk­seen Irak-uuti­soin­nis­sa. Minä väitän, että on epä­to­den­näköistä, että hal­li­tuk­sen omis­ta­ma media olisi ollut uuti­soin­nis­saan yhtään sen parempi.

    “BBC taas uuti­soi rehellis­es­ti kai sik­si, että sikäläi­nen perinne ja eetos vaatii toim­i­maan niin.”

    Tämä VOI hyvinkin olla tot­ta. (Se voi myös johtua siitä, että briteil­lä oli kuitenkin vähän vähem­män omat jauhot pus­sis­sa kuin jenkeil­lä.) Tästä ei seu­raa, että jenkeis­sä hal­li­tuk­sen omis­ta­mal­la medi­al­la olisi sama eetos ja perinne kuin BBC:llä.

    “Mut­ta mitä enem­män ollaan riip­pu­vaisia main­os­ra­hoituk­ses­ta, sitä varovaisem­pi pitää tietenkin olla”

    Jos hal­li­tus ei main­os­ta kyseisessä medi­as­sa, niin sitä voi ainakin arvostel­la men­emään suht rauhas­sa… Toisaal­ta yhden main­os­ta­jan etu ei ole sama asia kuin kaikkien yri­tys­ten etu, eli aika paljon jää vielä työsarkaa vaik­ka yrit­täisikin suo­jel­la niitä omia rahoittajia.

  100. “Täysin päin vas­toin. Maail­mankau­pan lev­iämi­nen on nos­tanut ihmisiä ylös köy­hyy­destä enem­män kuin mikään muu yksit­täi­nen ilmiö.”

    Ja laskenut köy­hyy­teen hie­man enem­män, rahat­alouden ulkop­uolel­la elävien määrä on lisääntynyt.
    Suurin häviäjä on keskilu­ok­ka, joka on häviämässä län­ti­sistä maista

  101. Suomes­sakin tulo­erot ovat kas­va­neet ja 2007 Gini-ker­roin oli jo 29,5 jol­la pääsee jo tuolle suurten tuolero­jen puolelle eli sijalle 17–20 27 maan joukossa.
    Muut Pohjo­is­maat oavt edelleen luvuis­sa 20–24

  102. “Oon tästä tasan samaa mieltä. Kos­ka tiedonväl­i­tys on siir­tymässä yri­tyk­siltä yksi­ty­isille Ylen oikeu­tus heikke­nee jatkuvasti.”

    Hyvä. Eli Ylel­lä on vielä oikeu­tus ole­mas­saololleen, ja keskustelu­un ylen lakkaut­tamis­es­ta voidaan pala­ta kun main­stream-medi­aan (san­o­taan vaik­ka yksi top viidestä tv-kanavas­ta, sanomale­hdestä ja suo­ma­lais­es­ta web-sivus­tos­ta) on nous­sut jokin ei suuryri­tyk­sistä riip­pu­vainen taho. En pidät­täisi henkeä tätä odotel­lessa, vaik­ka joskus haaveilenkin tuol­lais­es­ta tule­vaisu­ud­es­ta wikipedi­an ym. yhteisöl­lis­ten pro­jek­tien seu­rauk­se­na. (Edelleen, ylen rooli pitäisi olla kuten keskus­pankil­la, sekä rahoi­tus, että päätök­sen­teko täysin poli­itikoista riippumatonta)

  103. Liian van­ha: Gini-ker­roin ei ker­ro suun­nilleen mitään tulo­ero­jen tasaisu­ud­es­ta, kos­ka se ei ota huomioon ihmis­ten tulo­ja elinkaaren yli. Eli yhteiskun­tas­sa, jos­sa on pelkästään opiske­li­joi­ta, jot­ka eivät saa mitään ja jot­ka valmis­tut­tuaan kaik­ki saa­vat tasan saman palkan, on hyvin suuri Gini-ker­roin, vaik­ka jokaisen tulot elämän­sä aikana ovat yhtä suuret.

    Gini-ker­roin on siis korkea mais­sa, jois­sa ihmiset investoi­vat itseen­sä koulut­tau­tu­mal­la ja mata­la mais­sa, jois­sa työn tuot­tavu­ut­ta ei kan­na­ta lisätä kouluttautumalla.

    “Ja laskenut köy­hyy­teen hie­man enem­män, rahat­alouden ulkop­uolel­la elävien määrä on lisääntynyt.”

    Maail­mankau­pan lev­iämi­nen ei ole laskenut ihmisiä enem­män köy­hyy­teen kuin se on nos­tanut ihmisiä köy­hyy­destä. En usko, että nykyään rahat­alouden ulkop­uolel­la eläisi enem­män ihmisiä kuin ennen, mut­ta vaik­ka se olisikin tot­ta, se ei mitenkään todista, että maail­mankau­pan kas­vami­nen aiheut­taisi köyhyyttä.

    Maail­mankau­pan kas­vamises­sa suurim­mat häviäjät ovat niitä, jot­ka omis­ta­vat sel­l­aisia niukko­ja resursse­ja, jot­ka eivät ole niukko­ja globaal­isti, esim. län­si­mais­sa suorit­ta­van työn tek­i­jät. Kokon­aisuute­na maail­mankaup­pa tuot­taa paljon hyv­in­voin­tia ja täl­lä ekstrahyv­in­voin­nil­la voidaan vaik­ka lahjoa nämä kau­pas­ta kär­si­jät hil­jaisik­si, jos muu ei auta.

  104. Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 15.8.2009 kel­lo 9:58:
    “Ei vaiku­ta kovin epäkau­pal­liselta, että yri­tys voidaan myy­dä 60 miljoon­al­la kruunulla.
    Ainakaan toim­inta ei enää ole epäkaupallista,
    kos­ka voit­toa tavoit­tel­e­vat sijoit­ta­jat ovat yri­tyk­sen ostaneet.”

    GGF on aikeis­sa ostaa Pirate Bay ‑brandin, jon­ka ympärille se aikoo rak­en­taa lail­lisen liike­toim­inta­mallin. Var­masti he toivo­vat saa­vansa mukana myös käyt­tä­japo­h­jan, mut­ta mitään liike­toim­inta­mallia se ei ole ostamassa.

    Jos Pirate Bay nykyisel­lään voit­toa tuot­taisi niin uskon että se olisi jo ensim­mäisessä oikeuskäsit­telyssä selvinnyt. 

    Google sen sijaan tekee kiis­tat­tomasti huikea­ta voit­toa main­ok­sis­taan, tar­joten sekä lait­to­mia että lail­lisia linkke­jä, aivan kuten Pirate Bay:kin. Kaik­ki sama sisältö mikä löy­tyy PP:stä löy­tyy myös Googles­ta, ja löy­tyy myös sen jäl­keen vaik­ka PP suljettaisiin. 

    En tarkoi­ta puo­lus­tel­la PP:tä, sil­lä pitää sisäl­lön tuot­ta­jien toki saa­da mak­su työstään, vaan tarkoituk­se­nani on tuo­da ilmi kan­sain­välisen kau­pal­lisen suuryri­tyk­sen ja voit­toa tuot­ta­mat­toman sivus­ton eri­ar­voisu­us lain(medialobbyjen osta­ma sisältö) silmissä. 

    Liityin juuri piraat­tipuolueeseen, sil­lä omat mielip­i­teeni ja oikeuskäsi­tyk­seni käyvät erit­täin hyvin yksi­in hei­dän ohjel­mansa kanssa. Mielestäni puolueen nimi on kuitenkin huonos­ti valit­tu, sil­lä siitä saa hel­posti käsi­tyk­sen että puolue liit­tyy jotenkin Pirate Bay­hin tai piratismi­in, mikä ei pidä paikkaansa.
    Aivan lonkalta heit­et­tynä kuvaavampi nimi olisi voin­ut olla vaik­ka Kult­tuuripuolue, sil­lä mielestäni puolueen arvokkaimpia tavoit­tei­ta ovat mm. kult­tuurin säi­lyt­tämi­nen, van­ho­jen teosten ei pidä jäädä kenenkään holvei­hin pölyt­tymään. Käyt­täjää joka halu­aa kuun­nel­la osta­maansa biisiä vaikka­pa mp3-soit­timel­laan ei tule krim­i­nal­isoi­da. Käyt­täjää joka halu­aa myy­dä eteen­päin osta­mansa levyn, oli se sit­ten peli, ohjel­ma, lef­fa tms. ei tule kriminalisoida. 

    Tässä vain muu­tamia luke­mat­tomista epäko­hdista, eikä var­maankaan edes tärkeimpiä, mut­ta mitä nyt ensim­mäisenä tuli mieleen.

  105. Artturi:“kaupallisen medi­an ollessa kyseessä val­ta on yleisöl­lä, eikä omistajilla.”

    En ole tästä ihan samaa mieltä. Tuo voi päteä viih­teeseen ja urheilu­un, jos­sa ihmiset oikeasti voivat tehdä valin­nan sil­lä perus­teel­la, mikä tv-kana­va tuot­taa heille parhait­en sopi­vaa viihdet­tä ja urheilua. Medi­an omis­ta­jil­la ei ole mitään eri­ty­isiä moti­vaa­tioi­ta lähet­tää muu­ta kuin sitä, mitä ihmiset halu­a­vat kat­soa. Main­os­ta­jil­lakaan ei ole mitään eri­ty­istä moti­vaa­tio­ta pain­os­taa medi­aa jonkun tietyn tyyp­pi­den viih­teen tai urheilun lähettämiseen. 

    Tämän vuok­si en näekään YLEl­lä juuri mitään vält­tämätön­tä roo­lia täl­lä sar­al­la ja sen toim­intaa voisikin hyvin kutis­taa reilusti nykyis­es­tä etenkin siis urheilun ja viih­teen tuotannossa.

    Sen sijaan uuti­sis­sa ja ajanko­htaiso­hjelmis­sa tilanne on minus­ta eri­lainen. Niis­sä ensin­näkin sekä medi­an omis­ta­jil­la että main­os­ta­jil­la on moti­vaa­tio välit­tää ihmisille tietyn agen­dan mukaista jut­tua täy­den puolueet­to­muu­den sijaan. Main­os­ta­jan ei ole mitään järkeä tukea main­ok­sil­laan sel­l­aisen ajanko­htaiso­hjel­man lähetys­tä, jos­sa käsitel­lään vaik­ka juuri sen lapsityövoimankäyttöä. 

    Toisek­si näis­sä asiois­sa ihmisil­lä ei ole niin selviä pref­er­ensse­jä. He tietenkin toivo­vat, että jokainen uutis­me­dia lähet­täisi mah­dol­lisim­man totu­u­den­mukaista ja puoluee­ton­ta kuvaa maail­man tilas­ta, mut­ta sen selvit­tämi­nen, onko joku Fox Newsin jut­tuva­likoima ja jut­tu­jen käsit­te­ly oikeasti puoluee­ton­ta vaatii heiltä itseltään paljon vaivaa. Samal­la tavoin kuin he voivat suo­raan sanoa, että Englan­nin vali­oli­igaa on mie­lenki­in­toisem­pi kat­soa kuin Veikkaus­li­igaa, he eivät osaa suo­raan sanoa, onko kana­van X uutis- ja ajanko­htaiso­hjelmien totu­us- ja puolueet­to­muus­ta­so hyvä, on paljon vaikeampi kysymys.

    Tämän vuok­si minus­ta yksi­ty­i­sistä taloudel­li­sista toim­i­joista irralli­nen YLE on tarpeelli­nen juuri uutis- ja ajanko­htaiso­hjelmien tuotan­nos­sa. Sen rin­nalle tarvi­taan tietenkin myös ne taloudel­liset toim­i­jat, kos­ka myöskään mikään NL:n val­ti­olli­nen Prav­da-tiedo­tus ei ole oikea ratkaisu. Peri­aat­teessa YLEn ole­mas­sao­lo takaa sen, että “elinkei­noelämän” kon­nu­udet tule­vat jul­ki ja toisaal­ta kau­pal­lisen medi­an, että val­tio­jo­hdon. Jos YLE on tarpeek­si itsenäi­nen, niin se voi osaltaan olla mukana tuos­sa val­tio­jo­hdon kuris­sa pitämisessä. 

    Ja olet ihan oike­as­sa siinä, että inter­net ja sitä myötä yksi­ty­is­ten ihmis­ten äänen kuu­luville saami­nen suurille joukoille vähen­tää tarvet­ta YLElle. Minus­ta tämä tarve kuitenkin edelleen on olemassa.

  106. “Ja laskenut köy­hyy­teen hie­man enem­män, rahat­alouden ulkop­uolel­la elävien määrä on lisääntynyt.”

    Väestönkasvul­la ei voi olla mitään tekemistä tämän kanssa? Vai väitätkö väestönkasvun johtu­van globaaleista markkinoista?

    “Suurin häviäjä on keskilu­ok­ka, joka on häviämässä län­ti­sistä maista”

    Ainakin globaal­isti keskilu­ok­ka näyt­täisi ole­van pikem­minkin kas­va­maan päin:
    http://www.economist.com/specialreports/displayStory.cfm?story_id=13063298&source=hptextfeature

    Kari

  107. tcrown: heh… en ylläri pyl­läri kyl­lä tarkoit­tanut, että Ylel­lä on täl­lä het­kel­lä oikeu­tus ole­mas­sa ololleen, kuten olisit ehkä voin­ut päätel­lä tästä:

    “Tämä heiken­tää Ylen oikeu­tus­ta olla ole­mas­sa tas­apain­ot­ta­mas­sa suury­htiöi­den val­taa. Kuten olen aikaisem­min kir­joit­tanut en usko yhtiöil­lä ole­van niin yht­eneväiset intres­sit, että tämä olisi ongel­ma, mut­ta Yleä on lähin­nä tääl­lä puol­lus­tet­tu täl­lä argumentilla.”

    En ymmär­rä mik­si olet fik­soitunut suuri­in tele­vi­sioasemi­in ja lehti­in. Eikö voitaisi sanoa, että Yleä ei tarvi­ta, kun vaik­ka 30% medi­as­ta on suury­htiöistä riip­puma­ton­ta. Ihan sama minkä kokoi­sista organ­isaa­tios­ta tämä 30% koos­t­uu. Sen lisäk­si ei ole järkevää ajatel­la asi­aa mus­tavalkois­es­ti, eli että Ylen voi lopet­taa kokon­aan, kun 30% on täyn­nä ja siihen asti se saa porskut­taa täysil­lä. Eikö tei­dän Ylen puol­lus­ta­jienkin mielestä Ylen markki­nao­su­ut­ta ja roo­lia pidä pienen­tää sitä mukaa, kun intsenäis­ten tiedo­tusvä­linei­den markki­nao­su­us kasvaa?

    Samuli Saarel­ma: Joo meil­lä ei tai­da olla kovin suuria mielipi­de-ero­ja, mut­ta halu­aisin edelleen tuo­da esille sitä näkökan­taa, että vaik­ka main­os­ta­jal­la on intres­sit vaikut­taa ajanko­htaiso­hjelmien sisältöön, main­os­ta­jil­la ei ryh­mänä ole kovin paljoa yhteisiä intresse­jä, joten min­un on vaikea uskoa, että ne pysty­i­sivät estämään niille epämieluisien asioiden julk­i­t­u­loa. Main­os­ta­jien ja kanavien väli­nen kil­pailu kat­so­jista varmis­taa tämän.

    “Main­os­ta­jan ei ole mitään järkeä tukea main­ok­sil­laan sel­l­aisen ajanko­htaiso­hjel­man lähetys­tä, jos­sa käsitel­lään vaik­ka juuri sen lapsityövoimankäyttöä.”

    Myöskään hal­li­tuk­sel­la ei ole mitään järkeä tukea sel­l­aista kanavaa rahoituk­sel­la, joka pal­jas­taa sen väärinkäytöksiä. 

    “Toisek­si näis­sä asiois­sa ihmisil­lä ei ole niin selviä preferenssejä. ”

    Minus­ta mitä vaikeampi ja henkilöko­htaisem­pi joku val­in­ta on, sitä suurem­mal­la syyl­lä se pitäisi jät­tää ihmisille itselleen, kos­ka byrokraatin on hyvin vaikea tietää “oikeaa” vas­taus­ta ihmis­ten puolesta.

  108. “vaik­ka main­os­ta­jal­la on intres­sit vaikut­taa ajanko­htaiso­hjelmien sisältöön, main­os­ta­jil­la ei ryh­mänä ole kovin paljoa yhteisiä intresse­jä, joten min­un on vaikea uskoa, että ne pysty­i­sivät estämään niille epämieluisien asioiden julkituloa.”

    Olen tästä täysin eri mieltä. Elinkei­noelämäl­lä on ihan oikeasti yht­eneviä intresse­jä. Sen­hän takia ne esim. ovat muo­dosta­neet EK:n. Ja kyse ei niinkään olisi jostain yksit­täi­sistä epämielui­sista uuti­sista, vaan ennem­minkin yleis­es­tä agen­das­ta uutis­ten korostamises­sa ja etenkin niiden kommentoinnissa. 

    ““Toisek­si näis­sä asiois­sa ihmisil­lä ei ole niin selviä preferenssejä. ”

    Minus­ta mitä vaikeampi ja henkilöko­htaisem­pi joku val­in­ta on, sitä suurem­mal­la syyl­lä se pitäisi jät­tää ihmisille itselleen, kos­ka byrokraatin on hyvin vaikea tietää “oikeaa” vas­taus­ta ihmis­ten puolesta.”

    Min­ul­la oli huono sanaval­in­ta tuos­sa. Tarkoitin siis, että ihmisil­lä oli selkeä pref­er­enssi saa­da totu­u­den­mukaista ja puoluee­ton­ta uuti­soin­tia ja asioiden kom­men­toin­tia, mut­ta heil­lä ei ole samal­la tavoin mah­dol­lisu­ut­ta selvit­tää, onko se tuutista tule­va uuti­soin­ti puoluee­ton­ta ja edes totu­u­den­mukaista kuin heil­lä on mah­dol­lisu­us selvit­tää, onko joku viihde­sar­ja viih­teelli­nen vai ei. 

    Juuri tässä siis minus­ta puoluee­ton val­ti­olli­nen YLE voi toimia puh­taasti elinkei­noelämän ehdoil­la pyörivän kau­pal­lisen medi­an vastapain­ona. Se byrokraat­ti siis oikeasti voi tietää vas­tauk­sen siihen, onko uuti­soin­ti puoluee­ton­ta ja totu­u­den­mukaista, kos­ka hän tietää, mikä “oikea” totu­us kunkin uutisen kohdal­la on. Jos siis byrokraat­ti on täysin pyy­teetön, tuo­ta esit­tämääsi ongel­maa ei ole. Tietenkin val­ti­ol­lisen medi­an ongel­ma on sit­ten siinä, että se on riip­pu­vainen poli­it­tis­es­ta joh­dos­ta, minkä vuok­si minus­ta YLElle pitäisikin antaa jonkin­lainen autono­mia sen het­kises­tä poli­it­tis­es­ta joh­dos­ta, vaik­ka pitkäl­lä aikavälil­lä jonkin­laista kon­trol­lia olisikin. tcrown­in ehdot­ta­ma keskus­pankin tapainen rooli olisi minus­ta juuri se oikea.

  109. Art­turin Gini-ker­toimen kri­ti­ik­ki on sivu­men­nen­sa­noen täysin validia. Ginin kasvu voi selit­tyä liki täysin opiskelu­aiko­jen piden­tymisel­lä ja reaali­palkko­jen kasvul­la suh­teessa opintotukiin. 

    (En tiedä onko näin oikeasti, mut­ta lasken­nal­lis­es­ti se näyt­täisi täysin mahdolliselta)

  110. “En ymmär­rä mik­si olet fik­soitunut suuri­in tele­vi­sioasemi­in ja lehti­in. Eikö voitaisi sanoa, että Yleä ei tarvi­ta, kun vaik­ka 30% medi­as­ta on suury­htiöistä riip­puma­ton­ta. Ihan sama minkä kokoi­sista organ­isaa­tios­ta tämä 30% koostuu.”

    Minä olen fik­soitunut suuri­in tele­vi­sioasemi­in ja lehti­in, kos­ka ne ovat _tänään_ main­stream-medi­aa. Jos huomen­na main­stream-medi­aa on jokin muu, luon­nol­lis­es­ti tarkaste­len asi­aa huomen­na sen tosi­asian valossa. 

    “Sen lisäk­si ei ole järkevää ajatel­la asi­aa mus­tavalkois­es­ti, eli että Ylen voi lopet­taa kokon­aan, kun 30% on täyn­nä ja siihen asti se saa porskut­taa täysil­lä. Eikö tei­dän Ylen puol­lus­ta­jienkin mielestä Ylen markki­nao­su­ut­ta ja roo­lia pidä pienen­tää sitä mukaa, kun intsenäis­ten tiedo­tusvä­linei­den markki­nao­su­us kasvaa?”

    En muista, että kukaan olisi ollut sitä mieltä, että nykyi­nen ylen toim­inta­malli olisi täy­delli­nen. Päin­vas­toin, monia muu­tose­hdo­tuk­sia on tul­lut esille. Minä en ole sanonut muu­ta kuin että _tänään_ Yle täyt­tää tarpeel­lista toisen äänen tehtävää, joten sitä ei kan­na­ta _lakkauttaa_ _tänään_. Viih­teen ja urheilun voi min­un puolestani pois­taa Ylen agen­dal­ta vaik­ka eilen. Ja kuten todet­tu, koko Ylen lakkaut­tamis­es­ta voidaan keskustel­la, jos joskus main­stream-medi­as­sa on merkit­täviä tek­i­jöitä, jot­ka eivät ole riip­pu­vaisia suuryrityksistä.

    “Myöskään hal­li­tuk­sel­la ei ole mitään järkeä tukea sel­l­aista kanavaa rahoituk­sel­la, joka pal­jas­taa sen väärinkäytöksiä. ”

    Mik­si alen­nut täl­laiseen, pystyt kyl­lä parem­paankin? Kukaan ei ole ehdot­tanut yksi­tyisen medi­an kieltämistä, vaan esit­tänyt, että yksi­tyi­nen ja suuryri­tyk­sistä riip­puma­ton media täy­den­tävät toisi­aan. Kumpikin yksin on huono.

  111. “Art­turin Gini-ker­toimen kri­ti­ik­ki on sivu­men­nen­sa­noen täysin validia. ”

    Pis­teet täältäkin Art­turille, en ollut ajatel­lut giniä tuol­ta kannal­ta aiem­min. (Tosin jos nyt ver­tail­laan pohjo­is­mai­ta, niin teo­ria jon­ka mukaan Suomes­sa olisi merkit­tävästi pidem­mät opiskelu­a­jat (tai huonom­mat opin­toe­tu­udet) ja kovem­mat palkat kuin Ruot­sis­sa tai Nor­jas­sa, kuu­lostaa hie­man epäintuitiiviselta.)

  112. Keskustelua on käy­ty erit­täin mie­lenki­in­tois­es­ta aiheesta, mut­ta se on venähtänyt niin pitkäk­si, har­voin luk­isin täl­laista läpi. Nyt kuitenkin päätin sen tehdä, ja tein myös jäsen­netyn tiivis­telmän niistä kom­menteista, jot­ka mielestäni liit­tyivät alku­peräiseen kysymyk­seen. Tiivis­telmä löy­tyy Opas­net-sivus­tol­ta: http://fi.opasnet.org/fi/Arviointi_kirjailijoiden_tulojen_turvaamisesta

  113. tcrown: Ok, eli siis jos tarkoi­tat main­streamil­la siis pelkkää volyymia, niin sit­ten ollaan samoil­la linjoilla.

    Minä käsitin, että se tarkoit­taa yleen­sä suurimpia toim­i­joi­ta, eli siis jos medi­ak­ent­tä olis vaik­ka 30% Maikkari 30% Yle 40% blog­it yms. käyt­täjien tuot­ta­ma sisältö, niin main­streamia olis Maikkari ja Yle ja sit olis noi­ta nichejä jot­ka jakau­tus kym­meni­in tuhan­si­in pieni­in vies­timi­in. Mut todel­lakin, jos ajat­telet, että tässä tilanteessa nämä nichet olis main­streamia, niin ei mul­la siihen sit oo nokan koputtamista.

    Ja Gin­istä vielä sen ver­ran, että siihen siis vaikut­taa paljon se tulo­jen tasaisu­us elinkaaren yli (joka voi johtua tuhannes­ta ja yhdestä eri asi­as­ta, mut­ta mm. tuos­ta koulutuksesta9, mitä ei ainakaan minus­ta voi pitää hyväl­lä tah­dol­lakaan pitää epä­tasa-arvona. (Pait­si nyt joku opiske­li­ja­jär­jestön pihal­la ole­va puheen­jo­hta­ja, joka yrit­tää vaan rent-seeka­ta opiske­li­joille lisää etuuksia…)

  114. Kahdek­san luk­i­jan blog­it eivät ole main­stream-medi­aa, oli niitä kuin­ka mon­ta miljoon­aa tahansa. Luin ilmeisen huoli­mat­tomasti ja kuvit­telin, että viit­t­a­sit vain tek­nol­o­giseen muu­tok­seen, jos­sa uudet medi­at joskus nou­se­vat van­ho­ja suuremmiksi.

    Yhdel­lä medi­al­la, jota seu­raa miljoona ihmistä, on enem­män mielip­i­teen­muokkausykyä kuin sadal­la tuhan­nel­la, joi­ta kutakin seu­raa kymmenen.

  115. tcrown: No jos Ylen oikeu­tus on vai­h­toe­htois­t­en äänien tarve suurille kau­pal­lisille medi­at­aloille, niin mik­si nämä kymme­nen ihmisen luke­mat blog­it eivät tar­joa niitä vai­h­toe­htoisia ääniä? Ei kai sil­lä nyt ole mitään itseis­ar­voa, että se vai­h­toe­htoinen ääni on ison organ­isaa­tion tuot­ta­maa, jos se kuitenkin saavut­taa riit­tävän yleisön ja on näin vastapaino suurille mediataloille.

    Minus­ta tämä vaa­timus jollekin suur­ta kau­pal­lista medi­at­aloa vas­taavalle epäkau­pal­liselle medi­alle semen­toi Ylen, kos­ka oikeas­t­aan kaik­ki käyt­täjien itsen­sä tuot­ta­ma sisältö on aina hajau­tunut­ta, jos niitä tuot­ta­jia ajatel­laan yksilöinä. Vähän sama kuin ajat­telis vaik­ka Hesarin toimit­ta­jia erik­seen eikä osana Hesaria. Mik­si blog­gaa­jia ei voi ajatel­la samal­la tavalla?

    Miten muuten suh­taudut Wikipedi­aan? Voisiko se olla mielestäsi täl­lainen vai­h­toe­htoinen media, joka tas­apain­ot­taa suuria kau­pal­lisia mediataloja?

  116. Kysymys on siitä minkä perus­teel­la ne ihmiset, joi­ta ei sinän­sä kiin­nos­ta asia A, muo­dosta­vat näke­myk­sen­sä asi­as­ta A. Kyl­lä niitä kaiken­laisia huru-ukko-näke­myk­siä mis­tä tahansa asi­as­ta on jo media pul­lol­laan, ja ne joi­ta A kiin­nos­taa, löytävät ääret­tömän määrän eri näkökul­mia. Ne toiset näke­myk­set eivät vain tule suuren yleisön silmi­in ellei niitä käsitel­lä siinä main­stream-medi­as­sa. Se, että 30% ihmis­ten media-ajas­ta kuluu ruokare­sep­ti­blo­gei­hin, ei vielä riitä siihen, että yhteiskun­nalli­nen keskustelu main­stream-medi­as­sa voidaan jät­tää suuryri­tys­ten vastuulle.

    “Miten muuten suh­taudut Wikipedi­aan? Voisiko se olla mielestäsi täl­lainen vai­h­toe­htoinen media, joka tas­apain­ot­taa suuria kau­pal­lisia mediataloja?”

    Wikipedia antaa uskoa siihen, että joskus tule­vaisu­udessa voisi olla jokin avoin uutis- ja ajanko­htaisas­ioi­ta neu­traal­isti eri näkökul­mil­ta käsit­televä laa­jale­vikki­nen yhteisöpo­h­jainen media. Jos täl­lainen joskus on, Yle joutaa min­un puolestani romukop­paan. (Itseasi­as­sa mielestäni suomenkielisen wikipedi­an server­it ja yhtey­det pitäisi rahoit­taa val­tion pus­sista. Tietysti jotenkin niin, että riip­pumat­to­muus taataan)

  117. tcrown: Minä tarkotin kysyä sin­ul­ta siis, että mitä mieltä olet Wikipedista täl­laise­na neu­traal­isti uutis- ja ajanko­htaisas­ioista eri näkökul­mil­ta käsit­televänä laa­jale­vikkisenä yleisöpo­h­jaise­na medi­ana, en mitä mieltä olet Wikipedi­an mallil­la toimi­vas­ta jostakin tois­es­ta toimijasta.

    “Se, että 30% ihmis­ten media-ajas­ta kuluu ruokare­sep­ti­blo­gei­hin, ei vielä riitä siihen, että yhteiskun­nalli­nen keskustelu main­stream-medi­as­sa voidaan jät­tää suuryri­tys­ten vastuulle.”

    Entäs jos 30% siitä ihmis­ten media-ajas­ta joka kuluu yhteiskun­nal­lisen keskustelun seu­raamises­sa tapah­tu blo­geista? (Ei siis ruok­ablo­geista vaan esim. tästä Osmon blo­gista, Krug­manil­ta, Econ­l­o­gista, Mat­ti Van­hasen blo­gista etc.

  118. Wikipedia on jo nyt yksi parhaista tietyn tyyp­pis­ten uutis­ten (kehit­tyvät tapah­tu­mat) seu­rauskanav­ista. Sen sijaan ajanko­htaisas­ioiden nor­mati­ivista ana­lyysiä wikipedi­as­sa ei tietenkään ole. Wikipedi­an ja blo­gien ongel­ma on, että luk­i­jan pitää akti­ivis­es­ti vali­ta mitä lukee, ja jostain kum­man syys­tä ihmiset val­it­se­vat yleen­sä lähteitä, jot­ka tuke­vat omia valmi­ita näke­myk­siä (Mon­tako Nao­mi Kleinin kir­jaa olet lukent?), eli pahim­mas­sa tapauk­ses­sa medi­ak­en­tän pirstaloi­tu­mi­nen vain vahvis­taa toisen äänen ongelmaa.

  119. tcrown: minus­ta vaikut­taa, että tämä nyt redu­soituu tähän: kau­pal­lisen medi­an vastapain­ona pitää olla joku yksi suuri toim­i­ja, joka huo­mat­tavas­ta markki­na-arvostaan huoli­mat­ta täy­tyy ummis­taa silmän­sä tälle ansain­tapo­ten­ti­aalille ja olla tekemät­tä voittoa.

    Eli sin­ulle kel­paa pelkästään poli­itikko­jen hal­lit­se­ma media vastapain­oik­si kau­pal­liselle. Eikä siinä mitään, että olet tätä mieltä, mut­ta mei­dän on turha keskustel­la tilanteesta, jos­sa poli­it­tis­es­ti omis­te­tus­ta medi­as­ta pääsee eroon.

    “medi­ak­en­tän pirstaloi­tu­mi­nen vain vahvis­taa toisen äänen ongelmaa.”

    häh? Mä luulin, että se ongel­ma oli suurien medi­ay­htiöi­den käyt­tämä val­ta (ja sille tar­jot­tu vai­h­toe­hto), eikä se, että ihmiset hake­vat tietoa sieltä mis­tä koke­vat sitä saavansa.

Vastaa käyttäjälle Pekka Kärkkäinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.