Itse muistin sen 60-luvulta ruuhkabusseista. Kari ehdotti niille nasevaa ilmaise täpö.

Ilmeiseti mm. tyaöaikajoustojen, väestömuutoksen jne. takia ruuhka-ajan bussit eivät ole enää niin täynnä kuin aiemmin. Ja sähköjunaliikennekin (alkoi 1969) auttoi asiaa.

Suosittele: 0

Missä tämän kyltin saattoi nähdä ja milloin?

80-luvun lopulle oli tyypillistä, että ainakin bussilinjoilla 39 ja 42 oli ruuhka-aikoina ko. kyltti bussin etuoven jälkeisen sivuikkunan kylttipidikkeessä. Henkilökunta valvoi asiaa tarkasti ja eräs urbaanilegenda kertoo tapauksesta, jossa bussikuljettaja oli hakenyt takaisin bussiin matkustajan, joka oli päässyt livahtamaan ulos bussista “liian aikaisin”. Jossain vaiheessa nuo vuorot korvattiin pikavuoroilla 39X ja 42X, jotka pysähtyivät vain tietyillä pysäkeillä.

Tällaiset vuorot lopetettiin 90-luvulle tultaessa, koska ne aiheuttivat aikalailla sekaannusta ja koska henkilökunta saattoi soveltaa niitä kukin omalla tavallaan, niin katsottiin, ettei homma oikein pelaa.

Suosittele: 0

Kyllä tukkeutumista varmaankin tapahtuu, mutta syy siihen ei ole joukkoliikenteen kulussa vaan siinä, että yhdelle ainoalle pysäkille on järjestetty läpikulkeva ratikkalinja, pari bussilinjaa sekä lukuisien bussilinjojen lähtöpysäkki. Lopputulos on siis se, että lähtevät pysäkit jäävät pitkäksi aikaa rahastamaan lähteviä matkustajia ja samalla jättävät taakseen 3:n ratikan odottamaan. Mikä on sinänsä tyhmää, koska lähtevien bussien pysäkin olisi voinut järjestää myös kiskojen vierelle vähän edemmäksi, tai leventää pysäkkiä nykyisestä kohdasta ja pysäyttää ratikka vähän taaemmas.

Jokaisen muuten kannattaa joskus mennä ajamaan vaikkapa illan viimeistä 3T:tä. Tyhjillä kaduilla ratikka ajelee pysähtyen oikeasti vain pysäkeillä. Kyyti on nopeaa ja tasaista. Kurveja ei edes huomaa. Kokee jopa vähän vauhdin hurmaa. Ja raitiovaunukin pääsee tekemään kunnollisia 0,8-1,2 m/s^2 kiihdytyksiä. Ainoa haittapuoli ovat matalauraiset ristikot, erityisesti Varioilla, joissa mennään järkyttävällä penkinhierontarymistyksellä. Siinä kokee hyvin, mikä potentiaali ratikoilla on, mutta joka on liikennejärjestelyillä pilattu.

Suosittele: 0

Missä tämän kyltin saattoi nähdä ja milloin?

Suosittele: 0

Niinpä. Nopeat yhteydet ovat poikittaisyhteyksiä tai lähtevät rautatieasemalta. Etelämpänä henkilöauto onkin sitten nopeampi vaikka matka suuntautuisi Pasilan asemalle.

KSV on ilmeisesti luovuttanut HKL:n suhteen ja ehdottaa Etelä-Helsinkiin järjestelyä jossa lisääntyvä autoliikenne puretaan muun muassa Merisatamanrantaan, josta ennusteiden mukaan tulee vilkkaammin liikennöity kuin Uudenmaankadusta nykyisellään. Tai sitten kyseessä on Smith-Polvinen -tyyppinen provo jolla halutaan osoittaa mihin johtaa jos alueen liikennetarpeet hoidetaan samalla kaavalla kuin tähän asti.

Suosittele: 0

Suosittele: 0

Vaakahissijärjestely on keskustassa toimiva, mutta on vaikea perustella miksi sen pitäisi koskea joka ikistä linjaa. Itä-Helsinkiäkin palveltiin bussipikavuoroilla ennen metroa. Töölön metron linjausta ja tunneliratikkaa yleensä kannattaisi pikemminkin tarkastella tapana toteuttaa ratikkapikavuoroja kuin kiinteänä metromaisena runkolinjana, muuten ajatus ratikasta joustavampana liikennevälineenä jää vähän puolitiehen.

Suosittele: 0

Ratikoiden kokonaisnopeuden kannalta ydinkeskustan vaikutus on kuitenkin aika pieni, siivu linjalla on kilometrin kaksi. Ongelmat on etupäässä muualla, Mannerheimintiellä, Hämeentielle, Mäkelänkadulla…

Suosittele: 0

Ei se mitenkään kummallista ole, kun huomioidaan metron rakennuskustannukset, joukkoliikenteen käyttäjien matka-aikojen lisääntyminen (tasonvaihto) ja nykyisen metron tyngän heikko alueellinen kattavuus.

Kuten täälläkin on todettu, kannattaisi mielummin rakentaa se Pisara, jo senkin vuoksi, että lähijunat palvelevat merkittävästi laajempaa aluetta kuin metro ja tulevaisuudessa tulevat palvelemaan yhä suurempaa osaa, kun lähijunajärjestelmää laajennetaan.

“Raitioliikenne hengittää nyt hyvin saatuaan kriittisiin paikkoihin omat kaistat ja valoetuudet.”

Ei pidä paikkaansa. Helsingin raitioverkko kärsii lukuisista puutteista, joita ei olla korjattu. Keskeisimpiä ovat kuljettajarahastus, liian pienet vaunut ja riittävän tehokkaasti toteutetut etuisuusjärjestelyt (jotka johtuvat osin edellä mainistusta ongelmista).

“mutta miksi kaksi tunneliliikennejärjestelmää samaan keskustaan ?”

Sen vuoksi, että raitioliikenne olisi monella muulla tavoin joustavampaa kuin metro: tunneleita voidaan (jos niitä ensinkään tarvitaan) rakentaa ainoastaan tarpeen mukaan. Ja onhan 80 kilometrin raitiotie sitä paitsi 20 kilometrin metroon verrattuna huomattavasti kattavampi.

Spottu: “Ratikkaa käytetään Helsingin keskustassa kuin hissiä, mutta ei kaikkia hissejä korkeammissa taloissa rakenneta pysähtymään jokaisessa kerroksessa jotta palvelutaso myös ylempänä olisi kohtuullinen.”

Ei hissiä ja raitiovaunua voi verrata. Raitiovaunuun mahtuu satoja matkustajia, hissiin kymmeniä. Hississä suurin osa kerroksista on sellaisia, joille ei ole ketään jäämässä pois, ja joilta ei ole myöskään kukaan tulossa kyytiin.

“Kampin joukkoliikennekatu osoittaa käytännössä että kokonainen katu voi tukkeutua pelkästään joukkoliikenteestä jos ympäristön liikenne on rajoittamatonta.”

Jaa, en minä ko. kadunpätkällä ole koskaan havainnut “täydellistä tukkeutumista”. Mihin oikein viittaat? Ja minä en myöskään ymmärrä, miksi ympäristön liikenteen pitäisi olla rajoittamatonta.

“Joukkoliikenne-etuudet ydinkeskustassa alkavat olla käytetty ellei yksityisautoilua kielletä kokonaan”

Niin, merkittävästä osasta ydinkeskustaa autoilun voisi tosiaan kieltää kokonaan. Se parantaisi muutenkin keskustan viihtyisyyttä.

Toisekseen, kyllä niissä JL-etuisuuksissakin vielä melkoisesti on kehittämisenvaraa. Olennaista on toki se, että ilman autoilun vähentämistä se on vaikeaa.

Kari

Suosittele: 0

Suunnilleen Töölöntullista Bulevardille on pinnassa kulkevalle raitioliikenteelle hyvin haastavaa aluetta jos käyttötarkoitus on jotain muuta kuin kävelyetäisyyksien vertikaalihissi.

Kampin joukkoliikennekatu osoittaa käytännössä että kokonainen katu voi tukkeutua pelkästään joukkoliikenteestä jos ympäristön liikenne on rajoittamatonta. Joukkoliikenne-etuudet ydinkeskustassa alkavat olla käytetty ellei yksityisautoilua kielletä kokonaan. Kampin joukkoliikennekadun ulkopysäkkiä säännöllisesti käyttävänä en todellakaan allekirjoita väitettä “pysäkin pitää olla kadulla eikä luolassa”. Pikemminkin samaan Kampin luolaverkostoon pitäisi saada ratikan lisäksi vielä Pisara-asema jonne se suunnilleen on piirrettykin.

Oli tunneliin sijoitettavan raideliikennevälineen toisessa päässä sitten Viikki-Latokartano, Munkkiniemi-Munkkivuori-Huopalahti-Pikku-Huopalahti -kierros tai jotain muuta hyvin perusteltua, ei raskasmetro tarjoa linjan päissä sellaista palvelutasoa joka olisi mitenkään verrattavissa raitiovaunuun.

Suosittele: 0