Yksi tekijänoikeuksien vastustamisen argumenttihan on se, että jos niiden valvominen edellyttää käytännössä jokaisen kansalaisen viestinnän tiukkaa valvontaa ja tietokoneiden ym. viestintälaitteiden varustamista valvontaohjelmilla (ja jatkuvaa vaerkkoyhteyttä lainmukaisuuden todentamiseksi), niistä on luovuttava. Eli jos lain kohtuullisen noudattamisen valvonta edellyttää keinoja, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti, poliittisesti ja/tai inhimillisesti hyväksyttäviä rikkeen vakavuuteen nähden, voiko lakia puolustella?

Näinhän on käynyt aikojen saatossa vaikka kuinka monessa asiassa.

t. cj

Omalla näkemykselläni, ei ole mitään tekemistä piraattipuolueen kanssa, vaikka blogini perusteella ilmeisesti jotkut ovat näin väittäneet; en ole koskaan ollut missään tekemisissä minkään ko. puolueen elimen kanssa. En ole edes tietääkseni koskaan tavannut ketään ko. puolueen jäsentä.

Vihreät sensijaan ovat eksplisiittisesti edustajiensa (sekä kunnanvaltuutettujen että kansanedustajien) välityksellä ilmaisseet tukensa nykymuotoiselle ja kiristyvälle tekijänoikeudelle. Tämä on merkittävin syy, miksi itse en esimerkiksi enää aio äänestää vihreitä.

Otsikon Rajakustannukset, hintamekanismi … alla 1.8. kello 10:15 esitin esimerkin siitä, miten tämä tapahtuu, mutta kertauksen vuoksi vielä tässä:

Tekijä myy hengentuotteensa kertasuorituksena, jonka jälkeen tuote on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Myynti tapahtuu ilman yksinoikeutta aivan kuin porkkanoiden myynti torilla. Kyse on siitä, löytyykö ostajaa. Jos tuotteella on ylipäätään arvoa, aina löytyy yksilöitä tai yhteisöjä, joille siitä on suurempi arvo kuin muille, esimerkiksi fanit. Silloin löytyy aina sellainen hinta, jolla tämä yhteisö on valmis ostamaan kyseisen tuotteen, vaikka kaikki muut saavat sen ilmaiseksi. (Tiedemies osaa ehkä formuloida tämän matemaattiseksi kaavaksi, jolloin asia tulee selväksi niillekin, jotka eivät siitä mitään ymmärrä.)

Sen jälkeen kyse on siitä, miten myyjä pystyy saamaan kokoon mainitun yhteisön. Internet auttaa. Tekijä laittaa verkkoon kuvauksen musiikistaan, kirjastaan, tietokoneohjelmastaan tms. mahdollisen ulkopuolisen arvioinnin kanssa ja asettaa sille sopivaksi katsomansa kiinteän hinnan. Tuotteen haluavat yksilöt ja/tai yhteisöt maksavat kukin mielensä mukaan ja kun hinta täyttyy, tuote julkaistaan kaikille vapaaksi. Ellei hinta täyty määräajassa, kauppa peruuntuu eli kukaan ei saa eikä maksa mitään, tai myyjä laskee hintaa vastaamaan jo saatua rahan määrää.

On huomattava, että kyseessä on suora markkinamekanismi myyjän ja ostajien välillä. Valtiovalta ei säätele sitä millään tavalla eikä sen valvonta vaadi sen enempää valtiovallan toimia kuin porkkanoidenkaan myynnin valvonta. Mutta myöskään millään sivullisilla, tuottajilla, kustantajilla, lakimiehillä ei ole sormiaan pelissä. Jos kaupan tulos on jonkin osapuolen mielestä huono, ainakaan markkinoita ei käy syyttäminen.

Kyseisessä ja 5.8.2009 kello 20:27 kommenteissa osoitin myös, miksi nykyinen hinnoittelujärjestelmä, joka laskee yleisen hyödyn summaamalla yksityisiä hyötyjä, on huono. Ja miksi kertamyynti suuntaa luovaa työtä kaikkia hyödyttävien informaatioiden tuottamiseen.

Pikemminkin avoin kysymys kuin virhepäätelmä, kai? Jokainen ilmaiseksi ladattu teos pienentää tekijän potentiaalia saada teostaan kaupaksi maksua vastaan, koska lataaja on mahdollinen teoksen ostaja, ja lataaja (arguably) menettää insentiivinsä ostaa enää teosta [1]. Myynnin pieneneminen yhden latauksen vuoksi voi olla hyvin vähäinen, mutta on se oletusarvoltaan nollaa suurempi. Lataaja olisi esim. ehkä ollut valmis maksamaan kaupan listahintaa pienemmän summan P, vähintäänhän hän osoitti olleensa valmis näkemään latausnappulan painamisen vaivan joka oli nollaa suurempi. Nyt kun ilmaisten latausten määrä on hyvin suuri, vaikkapa Q latausta, tekijän menettämä rahamäärän oletusarvo P kertaa Q saattaa olla merkittävä.

Toisessa puntarissa on teoksen tunnettuuden lisääntyminen. Kenties murto-osa R niistä Q lataajasta kiinnostuu ja ostaa teoksen täyteen hintaan H. En tosin ymmärrä miksi teoksen jo ladannut maksaisi virallisesta teosversiosta mitään [1], mutta kuvitellaan että maksaa.

Nyt tekijän tulojen kasvu tai pieneneminen tekijänoikeudettomassa maailmassa riippuu siitä onko R * Q * H suurempi vai pienempi kuin Q * P. Kumpaan suuntaan vaaka keikahtaa riippuu konkreettisista numeroista joiden arvo on erittäin epävarma, ja todennäköisesti vaihtelee teoksesta toiseen ja historiallisesta ajanhetkestä toiseen. Tekijänoikeuksien kritisoija voi oikaista pyöristämällä P:n nollaksi ( en mä kuitenkaan olis sitä kirjaa ostanut …), ja tekijänoikeuksien kannattaja voi oikaista pyöristämällä R:n nollaksi. Kuinka asianlaita todella on selviää vain, öö, katsomalla kuinka asianlaita todella on. Itse en osaa sanoa kumpaan suuntaan vaaka kallistuu.

Kaj Sotala: Baen Books? Meneekö kokonainen kustantamokin yksittäistapaukseksi?

Haa, tässäpä sitä empiiristä dataa. Tiedätkö yksityiskohtaisemmin kuinka noilla sujuu? Tiedetäänkö ketkä ostavat oikeita kirjoja ja millä motiivein? Toimiiko mekanismi (ilmaisjakelu lisää aitojen kirjojen myyntiä) vielä sittenkin kun ei tarvitse lukea pdf:iä ruudulta, vaan sähköinen kirja on yhtä mukava kuin paperinenkin ja lukulaitteet yleisiä? Wiki-artikkelin mukaan samoilla hemmoilla on jostain syystä myös maksullinen Webscriptions-palvelu.

Entä onko samanlainen kirjamyynnin lisääntyminen odotettavissa ilmaisjakelun myötä silloinkin jos jaeltavana on (ainakin minulle) tuntemattomien scifi-kirjailijoiden sijasta vaikka Harry Potter? Vai onko Harry Potteria ‘moraalitonta’ myydä enempää kuin Keith Laumeria?

Kaj Sotala: Kerro tuo kustantajilleni. :] Minulta on julkaistu yksi kirja ja toisen käsikirjoitus on tällä hetkellä kustantajalla viimeisteltävänä. Kolmas on työn alla, siitäkin on alustava sopimus.

Ihan uteliaisuuttani: Mistä saat tulosi? Kirjamyynnistä, palkkatyöstä, jostain muusta?

[1] Se että imuroitu MP3-tiedosto saa kiinnostumaan CD-kansitaiteesta (mahdollinen insentiivi), ei toimi enää tekijänoikeudettomassa maailmassa jossa täydellinen Pirkka-kopio CD:stä kansitaiteineen on saatavissa. Altruistinen vapaaehtoistuki artistille jäänee yhtä marginaaliseksi kuin vapaaehtoinen luomuruoan ostaminen nykyään tai kummilapsen tukeminen kehitysmaissa, mutta tämä voi toki olla väärä arvaus.

Tätä väitettä on vaikea uskoa, joten toivottavasti et pelkästään toista sitä totuutena. Jos oikein ymmärsin, ajattelet että kullakin hengentuotteella on (periaatteessa euroina määritettävissä oleva) ‘hyöty’ joka riippuu vain siitä kuinka hyvin hengentuote X sopii tarvitsijan Y tarpeisiin, mutta ei riipu mistään muusta.

Itse kuvittelisin että ainoa tapa muuttaa ‘hyöty’ euromääräiseksi ‘hinnaksi’ on kysynnän ja tarjonnan laki. Jos maailmasta häviävät tekijänoikeudet, Ilkka Remeksen romaanin tarjonta ehkä miljoonakertaistuu kun romaanin pystyy IR:n lisäksi toimittamaan tarvitsijalle kuka hyvänsä joka osaa painaa tietokoneen copy-nappulaa. Semmoinen ei voi olla vaikuttamatta hintaan.

Ehkä pystyt tarkentamaan mitä tarkkaan ottaen tarkoitit ‘hyödyn suuruisella hinnalla’, jolla siis henkisen työn tuloksia pystyisi myymään ilman yksinoikeuksiakin?

Itse pelkään että todellisuudessa Remes, joka on tehnyt ehkä miljoonakertaisen työmäärän copy-nappulan painajaan verrattuna, toteaa että hän ei pysty kilpailemaan nappulanpainajien kanssa ja vetäytyy markkinoilta. Seuraa äärellisen pituinen piratismin purskahdus kun kaikkien aikaisemmin kirjoitettujen kirjoven varasto tulisi vapaaseen jakoon. Kaj Sotalan sanoin Toinen merkittävä syy on puhdas tavallisille ihmisille koituva hyöty. Ihmiset kopioivat paljon enemmän kuin voisivat koskaan ostaa Mutta uusia kirjoja ei *kenties* enää kirjoitettaisi, muuta kuin marginaalisessa määrin. Riittähän toki toisaalta rypemistä tähänastistenkin kirjojen meressä.

Ihan samalla ansaintalogiikalla kuin tuhat vuotta sitten tulkoot toimeen taiteilijat. Maineen kiiriminen vain on verkossa paljon tehokkaampaa ja tulotkin sitten – livenä esiintymisestä – tarpeeksi hyvillä taiteilijoilla erittäin suuret. Paljonko nettosi Madonna konsertista ja oliko lipunmyynnissä yhtään apuna 80-luvulla laittomasti YLEn rockradio-ohjelmasta c-kasetin avulla suoritettu piratismi?

“Piraatteja” ei oikein voi niputtaa yhdeksi joukoksi.

Suomessa ensimmäinen piraateiksi miellettävä ryhmä ovat nämä radikaalit tekijänoikeuksien poistamista vaativat “warettajat”, jotka eivät ole asiaa sen kummemmin miettinyt kuin että onhan sen nyt väärin, että joutuu peleistä, musiikista ja elokuvista maksamaan. Maltillisemmat taas väittää, että aineettomien hyödykkeiden hinnoittelu on keinotekoisesti liian korkealla, mikä oikeuttaa Robin Hood toimintaa. Tämä ryhmä on kai se, minkä suuri yleisä piraateiksi ylipäätänsä mieltää.

Tästä seuraava ryhmä on ne, jotka vaativat samaa asiaa kuin warettajat, mutta hieman älyllisemmin perustein, puhuen kultturaalisista jokamiehenoikeuksista ja vedoten siihen, että kopiointi omaan käyttöön on JO NYT monelta osin sallittua, niin miksi netin kautta tapahtuvaa kopiointia nyt kohdellaan kuin myymälävarkautena. Tästä ryhmästä kuuluu myös jonkin verran akateemista huutelua siitä, että tekijänoikeudet jopa rajoittavat talouden potentiaalia ja haittaavat kehitystä.

Seuraava ryhmän ryhmän voi mieltää kansalaisoikeuksien puolustajiksi, jotka tietoyhteiskunnan nykyistä suuntaa ja kansalaisoikeuksien polkemista. Tämä on se porukka, joka masinoi Lex Nokia -vastaisia mielenosoituksia ja on huolissaan levy-yhtiöiden miljoonavaateista ja laittomista rekistereistä jne. Suomessa merkittävin taho tässä ryhmässä on EFF (Electronic Frontier Finland). Tässäkin ryhmässä tapaa paljon (lain)oppineita.

Seuraava ryhmä on kai sitten nämä, jotka vaativat että tekijänoikeudet tiputetaan 5-20 vuoteen, eli jos katsoo tätäkin keskustelua niin yllättävän moni tänne putoaisi. Mutta jos kysyt vaikka Teostolta tai Gramexilta, niin piraatteja nämäkin ovat.

Kaikkia yllä mainittua ryhmiä on nimitetty yhteydessä jos toisessa “piraateiksi”. Väliin mahtuu totta kai yhtä jos toista näkökulmaa ja ryhmää. Mutta tuossa nyt jonkinnäköistä jaottelua.

Edessä on nyt keskiaikaisen, huolella oikoluetun ja virheettömän, oikeasti arvokkaan kirjallisuuden loppu. Painovirheitä! Ja kokonainen kirja 30 floriinilla! Sitähän voi lukea joku papistoon tai aatelistoon kuulumaton!

http://www.tiede.fi/blog/2009/06/18/piraattipuolueelle-toita/

ja ällistynyt siitä, että eiväthän he niin älyttömiä esitäkään. Josta seuraa sama kysymys: olisiko kannattanut käyttää (markkinointi)viestinnän ammattilaisia apuna ennen kuin nimi valittiin?

Tarkennetaan vielä että kun ehdotin “ketjutettuja kommentteja”, tarkoitin lähinnä tämän tyylistä uudistusta (esimerkki tuossa melkein heti sivulla):
http://en.blog.wordpress.com/2009/02/19/comment-threading-is-here-plus-other-cool-comment-settings/

Siis viestiin vastaukset tulisivat sen viestin “alle”, muodostaen ketjuja. Täten tietyn viestiketjun seuraus helpottuu, ja kaikki viestit ovat vielä samalla sivulla. Tuo ominaisuus on Wordpressissä sisäänrakennettuna 2.7 versiosta lähtien, jota siis tässäkin blogissa käytetään (versiosta en tosin ole varma).

Toki siitä ekstravaivaa on, erityisesti teemaa pitää testata että se ymmärtää kyseisen ominaisuuden. Todennäköisesti edessä on teeman muokkaus tähän tarkoitukseen, johon tietty tarvitaan webmasterin avustusta.. Mutta tuo nyt oli vain ehdotus, ymmärrän toki jos intoa ei ole ryhtyä säätämään.