Jos patentin hinta sidotaan lisenssimaksun suuruuteen niin pieni keksijä voisi pienellä rahalla julkaista pieniä keksintöjä ja isojakaan keksintöjä ei voi sulkea kassakaappiin.

Suosittele: 0

Lasketaanko Nokia kilpailijaksi?”

Tai RIMin Blackberry joka myi Q4/2008 Yhdysvalloissa tuplasti jo 18kk markkinoilla olleen iPhonen verran. Jos vertaa nykytilannetta siihen Windows Mobile Pocket PC -kuraan mitä kosketusnäytöllistä smartphonea haluavalle ennen iPhonea oli tarjolla, sanoisin että tältä osin markkinat toimivat vallan loistavasti.

Suosittele: 0

Lasketaanko Nokia kilpailijaksi?

Millä tahansa inhimisellä tai luonnollisella mittarilla vuosi on myös hävyttömän lyhyt aika, mikäli on tarkoitus tarkastella minkään muun kuin bakteerikasvuston määrää ja laatua.

Tavallaan jo tämän keskustelun seuraaminen antaa vastauksen kysymyskeen, minkä tähden usko markkinoiden rationalisuuteen on irrationaalinen ja utopistinen? Markkinat tuskin ovat huomattavasti kuluttajia rationaalisempia.

Mistä päästään siihen, että vaikka itsensä ja designinsa häijyillä patenteilla linnoittanut apple tahkoaa voittoa tuotteella, joka on jo vuoden verran antiikkinen, niin tervetuloa maailmaan, jossa ihmiset ovat irrationaalisen brandi-uskollisia, ovat katellisia kavereittensa iphoneista, eivätkä varmaankaan kehtaisi esitellä e.m. ystävilleen ipplen aphonea, vaikka sellaista olisi jo muutama kuukausi kaupattu riippumatta siitä olisiko siinä vaihdettava akku vai ei. Jokunen intoilija kyllä löytyisi, jotka julistaiisivat ipplen paremmuutta appleen verrattuna, mutta niinhän siinä aina käy, että joku tahtoo olla erilainen, järkevää tai ei. Se heille suotakoon.

Suosittele: 0

Eli mikään ei voi olla hyvää pidempään, vaan jatkuvasti on tultava jonkun joka on parempaa?

Tämä on täysin kehämäinen argumentti. Ei tarvitse tulla parempaa, vaan kilpailija. Sitä ei tule, kun on monopoli, joka taataan miinoittamalla tuote patenteilla ja suojaamalla se ties millä muilla IPR-ketkuiluilla.

Tässä ei tarvita mitään ihmeellistä taloustiedettä, tämä voidaan tarkastella ihan minkä tahansa viitekehyksen kautta, klassinen, itävaltalainen, behavioristinen jne. Kaikki kertovat teille saman asian: Jos jollakin markkinoilla on massiivisia voittoja tahkottavana, niin ihmiset haluavat osalliseksi näistä voitoista. Ja he pistävät lusikkansa soppaan. Ja kun pistävät, niin voitotkin pienenevät, kun on yrittäjää jos jonkinlaista. Ei heti, mutta jossain vaiheessa.

Paitsi jos estetään kilpailu. Kuten IPR-rosvous, kuten nyt esimerkiksi, patentit, tekevät. iPhoneja on ollut markkinoilla nyt mitä, reilu vuoden. Se myy kuin häkä ja hillittömällä katteella. Moni haluaisi tällaisille markkinoille osingoille ja moni tekisi tuotteita, jotka ajavat suunnilleen saman asian.

Ja parempiakin, melko varmasti. Esimerkiksi sellaisen, johon voi vaihtaa akun.

Suosittele: 0

Ei kannata heivata sitä klassista talousteoriaa minkään Tiedemiehen väärinkäsityksen takia sinne missä aurinko ei paista. (Ei sillä etteikö sitä kannattaisi heivata muista syistä…)

Suuret voitot eivät ole merkki markkinoiden epäonnistumisesta, jos niitä tasapainottaa myös suuret riskit. Ei kai kenestäkään ole ihmeellistä, että lottovoittajan tuotto pääomalle on aivan omaa luokkaansa kaikkien lottoajien joukossa.

Suosittele: 0

Ei valtion kannata ruveta arvioimaan lisenssin hintaa tuolla perusteella. Paljon neutraalimpaa on, että valtio antaa vain viikon patentin – siis patentin vain siihen asti, kunnes asia olisi muutenkin keksitty.

Paras olisi kai kuitenkin, että patentteja ei olisi. Nyt niiden olemassaolo saa aikaan, että
- pienet yritykset eivät uskalla tehdä mitään, kun kumminkin jokin iso saattaa olla patentoinut jotain siitä – tai ainakin ison juristit voittavat oikeusjutun asiasta,
- olemassa olevien keksintöjen päälle ei voi rakentaa, kun patentit kieltävät sen.

Samoilla perusteilla tekijänoikeuksien lakkauttaminen tekisi tietokirjojen tuotannon halvemmaksi: soveltuvan kaman voisi kopsata parhaista lähteistä ja lisätä itse vain sen, mikä aidosti on uutta sen sijaan, että siitä kaikesta muusta kirjoittaisi jotain keskinkertaista.

Suosittele: 0

Eli mikään ei voi olla hyvää pidempään, vaan jatkuvasti on tultava jonkun joka on parempaa?

Ymmärrän kyllä arguemtin “Taloustieteellisesti ajatellen noin massiiviset voitot…” kaikessa loogisuudessaan mutta samalla se on samaa sarjaa väitteen “Mozartin jatkuva suosio todiste musiikin (tekijöiden) rappiosta”, eli joillain tavoin ajatellen on yhä mahdollista olla teoriassa oikeassa ja käytännössä väärässä – niin, että teoriassa on virhe, ei todellisuudessa.

Jotkut kutsuvat tätä perspektiiviharhaksi. Ja se taas yleensä korjaantuu…

Suosittele: 0

Riippuu täysin riskeistä.

Suosittele: 0

“Jättimenestykset ovat merkki markkinoiden toiminnan häiriöstä. Toimivilla markkinoilla – jotka ovat siis perusedellytys sille, että markkinatalous on markkinatalous, eikä mikään feodaalitalous tai sosialismi tai kleptokratia tms. – yritysten voitot ovat juuri ja juuri sen suuruiset, että ne kattavat pääomien vaihtoehtoiskustannukset.”

Noniin, päästiinhän sitä tähän asian ytimeen. “Näin siis teoriassa.”

Itse alan kallistua sille kannalle, että tasapainoasetelmiin perustuva klassinen talousteoria olisi heivattava sinne missä aurinko ei paista. Tämä ei ole ihan pelkästään vitsi; Beinhockerin Origin of Wealth käsittelee tätä vähän paremmin kuin mihin minä ikinä pystyn. Mutta ihanko tosiaan pitää paikkansa, että innovatiivisuutta yleensä lisäisi se, että yritysten voitot rajoittuisivat aina pääomien vaihtoehtoiskustannuksiin?

Maailmassa, jossa yhdeksän kymmenestä uuden tuotteen lanseerauksesta on taloudellisia floppeja?

Tuotekehitystähän ajaa nimenomaan se, että tavoitellaan noita massiivisia voittoja. Niiden toivossa uskalletaan ylipäätään panostaa tuotekehitykseen ja hyväksyä se, että virheitäkin sattuu. Niiden toivossa Schumpeterin luovaa tuhoa tehdään aloittavissa yrityksissä olemattomilla palkoilla.

Kyllä, pitkällä aikavälillä voitot tasoittuvat. Mutta kysymys onkin, kuinka pitkällä? Ehtiikö siinä ajassa saamaan niin paljon rahaa, että panostus kannattaa?

On ihan OK jos kannatat monopolien purkamista siksi että monopolit ovat aina ja kaikessa pahoja, tai että markkinat toimisivat tehokkaammin jos esimerkiksi patentteja ei olisi. Mutta onko tosiaan niin (en tiedä, kun kansista olen lukenut vain kolme kurssia joskus kauan sitten) että yritysten rajoittaminen “normaaliin” voittoon ja megavoittojen mahdollisuuden poistaminen voisi lisätä innovatiivisuutta? Sitähän esimerkiksi tuolla ylempänä esität.

Ettet vain keskittyisi yksittäistapauksiin á la Microsoft?

“Yllä väitettiin, että iPhone olisi piratisoitu nopeasti, koska sitä mainostettiin niin paljon etukäteen. Jos sillä ei olisi ollut laajaa IP-suojaa, niin ennakkomainonnassa olisi pidetty huoli, ettei se auta tuotteen kopioinnissa yhtään.”

Hetkinen…

miten siitä olisi pidetty huoli? “Meiltä tulee kohta uusi tuote, joka on tosi hyvä, muttemme kerro siitä mitään. Osta!”

iPhone vuodettiin näppäränä julkisuustemppuna 6 kk etukäteen koska sen lupahyväksyntä meni seuraavana päivänä FCC:lle. FCC:n dokumentit ovat julkisia. Esimerkiksi Nokian uusista puhelimista saadaan varma tieto sitä kautta.

Eikä sillä ole edes mitään väliä. Se *pahin* skenaario on se, että tuote piratisoidaan jo ennen lanseerausta. Se, että se piratisoidaan vasta viikon kuluttua, ei ole kuitenkaan ihan hirveän paljon parempi.

Eli onko yllä esittämässäni logiikassa IPR:ttömästä maailmasta jotain puutteita?

Suosittele: 0

Lääkeyritysten kova himo tuottaa tuotteita pysyäkseen elossa vaatii kovasti rahaa, mutta raha ei tule pyynnöstä, vaan harkintansa mukaan. Yhteinen testaus tarkoittaa käytännössä myös sitä edeltävän T%K-osuuden jakamista jo hyvin varhaisessa vaiheessa kaikkien alan toimijoiden kanssa, ts. T&K-vaiheen sosialisointia. Tällöin lääkeyrityksiin tehdyistä investoinneista 15-20 % menisi yhteiseen kassaan, ja eri lääkeyritykset kilpailisivat markkinoinnissa, tuotannossa ja jakelussa. Luulenpa, että lopputuloksena markkinoinnin viemä raha kasvaisi entisestään – ellei sitten kävisi niin, että lääkeyritykset alkaisivat kärsiä rahan puutteesta.

Suosittele: 0