Epäpoliittinen putkilupa

31.8.2009 · Aihe _ · 24 Kommenttia 

Pääministeri Vanhanen on aiemmin julistanut, että Suomi suhtautuu Itämeren kaasuputkihankkeeseen pelkästään ympäristökysymyksenä eikä lainaan poliittisena kysymyksenä.  Nyt pääministeri ilmoittaa, että Suomi on valmis myöntämään hankkeelle osaltaan luvan jo syksyllä ennen kuin ympäristövaikutukset ovat selvillä.

 Mikä on se ei-poliittinen ympäristösyy, joka panee kiirehtimään ratkaisua ennen kuin ympäristönäkökohdat on selvitetty?

Kuka maksaa kirjailijalle

29.8.2009 · Aihe _ · 77 Kommenttia 

(Teksti on julkaistu Suomen Kuvalehdeessä Näkökulma -palstalla)

Paperille painettu kirja tulee ainakin osittain korvautumaan kirjan kokoisella lukulaitteella, johon teksti ladataan langattomasti nettikirjakaupasta. Monen mielestä nuo lukulaitteet ovat jo nyt painettua kirjaa kätevämpiä, eikä tekniikan kehitys tähän pääty.

Elektroninen kirja voisi olla sivistyksen riemuvoitto. Kynnenkokoiselle muistikortille voi tallettaa enemmän luettavaa kuin kukaan pystyy elämänsä aikana lukemaan. Koko maailman kirjalliset aarteet matkalle mukaan! Laitteelle voi ladata myös aamun sanomalehden. Kallis kotiinkanto jää pois, ja paljon paperia säästyy. Lue lisää

Rajataanko hyvinvointivaltio keskiluokan jutuksi?

29.8.2009 · Aihe _ · 63 Kommenttia 

Suomessa sosiaaliturvassa on poikkeuksellisen jyrkkä jako keskiluokan ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan ja alaluokan perusturvaan. Koska ansiosidonnainen on sidottu ansioihin, se kasvaa ja kehittyy ansiotason mukana. Perusturva on sidottu kuluttajahintaindeksiin, eikä yleinen ansiotason nousu siis hyödytä perusturvan varassa olevia lainkaan. Vielä 1980-luvulla näiden välillä vallitsi siedettävä tasapaino, mutta sen jälkeen keskiluokan sosiaaliturva on erkaantunut alaluokan sosiaaliturvasta. Perusturvan taso on yhä 1990-luvun alun tasolla, vaikka yleinen ansiotaso on noussut sen jälkeen noin 40 prosenttia. Verotus huomioon ottaen perusturva on jäänyt jälkeen noin 30 %.

Työmarkkinajärjestöt päättävät tosiasiassa sosiaaliturvan kehittämisestä ja suurelta osin myös verotuksesta Suomessa. Niiltä ei ole herunut perusturvalle mitään. Muodollisesti siksi, ettei asia heille kuulu, mutta kun ne ovat jakaneet keskenään koko jakovaran, tosiasiassa on päätetty, ettei perusturvaa nosteta. Tätä tuomiota on tehostettu päättämällä, että jos myös perusturvaa nostetaan, ansioturvaa on nostettava lisää. Ansioturvan vahvistaminen ja perusturvan pitäminen matalana on ollut erityisesti sosialidemokraattien selkeä tavoite viime vuosina, mutta hyvin se on myös kokoomukselle sopinut. Yksi merkittävä poikkeus on tehty. Parlamentaarinen politiikka toteutti takuueläkkeen – työmarkkinajärjestöjen voimakkaasti vastustaessa.

Lue lisää

Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla

28.8.2009 · Aihe _ · 26 Kommenttia 

Tukholmalaisia kehotetaan hankkimaan jätemylly ja panemaan jauhetut biojätteet viemäristä alas. Jätevedenpuhdistamossa niistä tehdään biokaasua. Ajatus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii merta saastuttamatta.

Tukholmassa biojätteet kerätään viemäriverkon avulla

Tukholmalaisia kehotetaan hankkimaan jätemylly ja panemaan jauhetut biojätteet viemäristä alas. Jätevedenpuhdistamossa niistä tehdään biokaasua. Ajatus ei ole aivan pöljä, siis jos se toimii merta saastuttama

Pisaraa odoteltaessa

27.8.2009 · Aihe _ · 52 Kommenttia 

VR:n pitäisi hankkia kaksikerroksisia lähijunia.

Näitä piti hankki kauan sitten, mutta silloin YTV:n hallitus kaatoi hankkeen, koska toinen kerros ei sovi kaikille. Pitkät kävelymatkatkaan eivät sovi kaikille.

Uudenmaanliitto tekee taas uutta maakuntakaavaa, jossa lopultakin tähdätään ehyempään yhdyskuntarakenteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että olemassa olevien ja uusien ratojen varteen rakennettaisiin kohtalaisen paljon. Kehäradfasta on jo tehty päätökset. Suunnitelma ratpojen varsille rakentuvasta kaupungista ei voi totuetua, jos lähiliikenteen kapasiteetti menee tukkoon. Ei se voi myöskään toteutua, jos junaliikenteen palvelutaso romautetaan pakollisella vaihdolla Pasilassa.

kaksikerroksiset vaunut lisäävät kapasiteettia. Ei se tasaisesti hyvä ratkaisu ole, sillä isommat junat merkitsevät harvempia vuoroja. Jos pääaseman  kapasiteetti pysyy nykyisellä, mutta rakennetaan lisää ratalinjoja, vuoroväli kullakin ratalinjauksella pitenee.

Uusi nimi mudalle?

26.8.2009 · Aihe _ · 17 Kommenttia 

Suomessa on maa-ainekselle monipuolinen nimikkeistö, hietaa, hiesua, soraa ja ties mitä.

On myös lieju ja muta. Muta on eloperäistä, veden pohjassa olevaa pehmeää ainetta. Lieju on saviperäistä, siis kiviaineista, joka on kastunut ja muuttunut liejuksi. Englannissa molempia voi kutsua nimellä “mud”.

Rankkasateet aiheuttavat maanvyöryjä, jossa jokin aine, joka on englanniksi “mud” lähtee liikkeelle. Tuo kastunut aines on tuskin mutaa, koska muta yleensä on jo veden alla, eikä mutaa yleensä ole vyöryksi asti. Tai vaikka olisi, se olisi niin pehmeää, että se olisi jo vyörynyt. Kiinteytensä sateessa menettävä aine on ilmeisesti savea tai jotain muuta mineraaliperäistä ainesta, joka kastuessaan muuttuu liejuksi tai jopa kuraksi. Mutta uutistoimituksissa lieju muuttuu mudaksi.

Uskotaan nyt sitten, että liejua kutsutaan tästä lähin Suomessa mudaksi, mutta miksi sitten kutsuisimme mutaa? Eloperäiseksi mudaksi tai pohjamudaksi?

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.8.2009

26.8.2009 · Aihe _ · 31 Kommenttia 

Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosan asemakaava

Vantaan puolelle Lahdenväylän ja Vanhan Porvoontien väliin ja Kehä III:een rajoittuen rakennetaan kaupan suuryksikkö (Terra, Isku, ABC) ja Helsingin sen parkkipaikat. Asukkaat valittavat liikenteestä ja siitä, että ovat muuttaneet metsän keskelle ja nyt ovatkin parkkipaikan vieressä. On myös kysytty, kuinka edullinen tällainen työnjako on Helsingille.

Alueelle ei ole joukkoliikennettä. En hirveästi pidä näistä automyymälöistä, mutta huonekaluhalleja on lupa perustaa keskustojen ulkopuolelle ilman vaikeutettua menettelyä. Mitähän Vantaalla ajatellaan tästä hankkeesta? Lue lisää

Mitä ajattelen maataloudesta

26.8.2009 · Aihe _ · 158 Kommenttia 

Blogilla on käyty mielenkiintoista joskin välillä aika tunnepitoista keskustelua maataloudesta. Koska huomaan, että moni tulkitsee kommentaattoreiden esittämät mielipiteet minun mielipiteikseni, ajazttelin kertoa, mitä itse ajattelen maataloudesta.

Omavaraisuus

Jonkinlainen potentiaalinen omavaraisuus on syytä säilyttää, koska ruuan käydessä niukaksi maiden halu turvata omien kansalaistensa ruokahuolto tyrehdyttää vapaan kaupan. Toissa vuonna moni maa asetti viljalle vientitulleja, ja onpa EU:kin tainnut sellaisen kerran asettaa. Omavaraisuudeksi riittää kuitenkin aika vähän. Jos kriisi tulee, vähennämme lihan syöntiä ja syömme eläinten rehun.  Sikalassa, joka toimii tuontisoijan varassa, ei ole mitään omavaraista. Meidän ei tarvitse olla omavaraisia jokaisen kasvin osalta, kunhan peltomme pidetään iskussa. Tuotantosuuntaan voidaan muuttaa, jos ruokahuolto maailmalla alkaa vaarantua. Lue lisää

ALV:n nosto lisäisi rakenteellista työttömyyttä

24.8.2009 · Aihe _ · 78 Kommenttia 

Vanhanen väläyttää yleisen arvonlisäveron nostamista 25 prosenttiin. Tämä ei yksin tehtynä toimenpiteenä olisi hyvä. Vaikka arvonlisäveroa ajatellaan tavallisesti kulutusverona, sen vaikutuksia voi tarkastella myös tuotannon veronha. Yritykset maksavat sen suhteessa maksamiinsa palkkoihin, korkoihin ja voittoonsa.

Pääasiassa alv on siis palkkavero. Palkkaverona se on tasavero. Meillä on jo nyt tilanne, jossa matalatuottoinen työ ei oikein lyö leiville. Vanhasen esitys pahentaisi tätä.

Jos alv:n korotukseen liitettäisiin muita toimia, se voisi taas olla ihan hyvä ratkaisu. Jos meillä olisi 500 euron kansalaispalkka, melkein koko tulovero voitaisiin korvata 40 prosentin arvonlisäverolla.

Maailmantalouden murros on vasta alkamassa

24.8.2009 · Aihe _ · 47 Kommenttia 

Lehtitieto kertaa, että 70 prosenttia intialaisista on maanviljelijöitä. Siinä on ainakin kuusikymmentä prosenttiyksikköä liikaa, jos asiaa tarkastellaan siltä kannalta, kuinka paljon väkeä tarvittaisiin tuottamaan intialaisille ruokaa. Jos 70 prosenttia intialaisista on maanviljelijöitä, intialaisten tuloista menee 70 prosenttia ruokaan, siis noin suurin piirtein.

Satoja miljoonia intialaisia tulee siirtymään lähivuosikymmeniä maataloudesta tuottavampiin ammatteihin samalla kun maatalouden tuottavuus tietysti nousee. Se on paljon enemmän kuin EU:ssa on asukkaita.

Seuraava sivu »